Päiväntasaaja

Päiväntasaaja eli ekvaattori on kuvitteellinen suora viiva maapallon ympäri juuri pohjoisnavan ja etelänavan puolivälissä. Päiväntasaaja jakaa maapallon pohjoiseen ja eteläiseen pallonpuoliskoon. Maantieteellisinä koordinaatteina ilmaistuna päiväntasaajan leveysaste on nolla.

Geodesia

Päiväntasaaja on maapallon pisin leveyspiiri, ja ainoa leveyspiiri, joka on isoympyrä. Maapallo on päiväntasaajan kohdalla ympärysmitaltaan 40 075 kilometriä. Myös maapallon halkaisija on päiväntasaajan kohdalla suurimmillaan, 12 756 kilometriä, joka on 43 kilometriä enemmän kuin napojen välinen halkaisija. Ero näkyy myös merenpinnan tasossa. Tämä päiväntasaajan pullistuma aiheutuu maapallon kiertoliikkeestä, jonka aiheuttama kehänopeus on suurimmillaan päiväntasaajalla, 1 670 kilometriä tunnissa. Pullistuma aiheuttaa sen, että Maan painovoima on päiväntasaajalla hiukan pienempi kuin muualla. Tämä yhdistettynä kiertoliikkeen aiheuttamaan keskipakoisvoimaan tekee päiväntasaajan läheisyydestä parhaan paikan laukaista avaruusaluksia ja satelliitteja.

Myös muiden planeettojen kohdalla puhutaan päiväntasaajasta.

Vuorokausi

Kevätpäiväntasauksen aikana Aurinko paistaa kohtisuoraan päiväntasaajalle.

Aurinko paistaa päiväntasaajalla kohtisuoraan ylhäältä eli zeniitistä kevätpäiväntasauksen ja syyspäiväntasauksen aikaan. Aurinko myös nousee ja laskee päiväntasaajalla nopeammin kuin muualla maapallolla, ja päivä vaihtuu yöksi vain muutamassa minuutissa. Päiväntasaaja on saanut suomenkielisen nimensä siitä, että sen kohdalla päivän pituus on vuoden ympäri tasaisesti 12 tuntia, kuten yönkin.

Ilmasto

Päiväntasaajalla on kautta vuoden yleensä kuumaa. Monilla paikoilla on kaksi vuodenaikaa, sadekausi ja kuivakausi. Sadekausi kestää usein suurimman osan vuodesta, ja sen ansiosta päiväntasaajalla kasvaa trooppisia sademetsiä Amazoniasta Kongon kautta Kaakkois-Aasiaan. Päiväntasaajan seudut eivät ole maapallon kuumimpia, sillä korkea ilmankosteus viilentää aluetta hiukan. Kuivia alueita päiväntasaajalla ovat korkeat seudut, mukaan lukien lähes sateeton Atacaman aavikko Etelä-Amerikassa. Päiväntasaajan sademetsien eliöstö on hyvin rikas.

Jotkut klimatologit määrittelevät tietyn paikan ilmaston ekvaattoriseksi eivätkä pelkästään trooppiseksi, jos keskilämpötilat poikkeavat lämpimimmän ja kylmimmän välillä 3 °C tai vähemmän. Klimatologi Wladimir Köppen asetti alun perin ekvaattorisen ilmaston vuosittaisen lämpötilavaihteluvälin rajaksi 5 °C. Hän sijoitti i-kirjaimen soveltuvien luokittelunimien jälkeen (Af, Am, Aw tai As) niille ilmastoille, jotka täyttivät edellä mainitun lämpötilavaihteluehdon. Tämä lämpötilavaihteluväli kavennettiin myöhemmin 3 °C:seen, jotta ilmastovyöhykkeet "ekvaattorinen ilmasto" ja "trooppinen ilmasto" olisivat maantieteelliseltä kooltaan lähempänä toisiaan.

Maamerkit

Päiväntasaajalle on eri maissa pystytetty näyttäviä maamerkkejä.

• 
  "Mitad del Mundo" Ecuadorissa.
• 
  "Marco Zero" Macapássa, Brasiliassa.
• 
  Ilhéu das Rolasin lomakohteessa São Tomé ja Príncipella.

Päiväntasaajalla sijaitsevat valtiot ja meret

Päiväntasaaja kulkee 11 valtion maa- ja merialueiden poikki. Suurimmaksi osaksi se kulkee merialueiden yli. Tiheintä päiväntasaajan seudun ihmisasutus on muun muassa Ecuadorissa, jonka pääkaupunki Quito on lähes tarkalleen päiväntasaajalla.

Päiväntasaajan valtiot ovat lännestä itään luettuina seuraavat, alkaen päivämäärärajalta:

Koordinaatit	Valtio tai meri	Huomautus
0°N, 180°W	Tyynimeri
0°0′N, 91°35′W	Ecuador	Isabela, yksi Galápagossaarista
0°0′N, 91°13′W	Tyynimeri
0°0′N, 80°6′W	Ecuador	Kulkee Quiton ohi 24 kilometrin päässä sen pohjoispuolella
0°0′N, 75°32′W	Kolumbia	Ei kulje Perun kautta, mutta rajan pohjoisin kohta on 4,3 km päiväntasaajalta etelään
0°0′N, 70°3′W	Brasilia	Kulkee Amazonasin, Roraiman, Parán ja Amapán osavaltioiden kautta
0°0′N, 49°20′W	Atlantin valtameri
0°0′N, 6°31′E	São Tomé ja Príncipe	Ilhéu das Rolas
0°0′N, 6°31′E	Atlantin valtameri	Guineanlahti
0°0′N, 9°21′E	Gabon
0°0′N, 13°56′E	Kongon tasavalta	Kulkee Makouan kaupungin kautta.
0°0′N, 17°46′E	Kongon demokraattinen tasavalta
0°0′N, 29°43′E	Uganda
0°0′N, 32°22′E	Victoriajärvi	Kulkee joidenkin Ugandaan kuuluvien saarten kautta
0°0′N, 34°0′E	Kenia
0°0′N, 41°0′E	Somalia
0°0′N, 42°53′E	Intian valtameri	Kulkee Malediiveille kuuluvien Huvadhun atollin ja Fuvahmhulahin saarten välitse
0°0′N, 98°12′E	Indonesia	Batusaaret, Sumatra ja Linggasaaret
0°0′N, 104°34′E	Karimatansalmi
0°0′N, 109°9′E	Indonesia	Borneo
0°0′N, 117°30′E	Makassarinsalmi
0°0′N, 119°40′E	Indonesia	Sulawesi (Celebes)
0°0′N, 120°5′E	Tomininlahti
0°0′N, 124°0′E	Molukkienmeri
0°0′N, 127°24′E	Indonesia	Kayoa ja Halmahera
0°0′N, 127°53′E	Halmaheranmeri
0°0′N, 129°20′E	Indonesia	Gebesaaret
0°0′N, 129°21′E	Tyynimeri	Kulkee 13 km Aranukan atollin eteläpuolitse  Kiribatissa ja 21 km Bakerin saaren eteläpuolitse

Päiväntasaajan Guinea ei nimestään huolimatta sijaitse päiväntasaajalla. Siihen kuuluva Annobónin saari on päiväntasaajan eteläpuolella, muu osa maata sen pohjoispuolella.

Katso myös

• Taivaanekvaattori

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Päiväntasaaja Wikimedia Commonsissa