Siirry sisältöön

Alejandro Escovedo

Wikipediasta
2 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 10. maaliskuuta 2025.
Alejandro Escovedo
Alejandro Escovedo esiintymässä vuonna 2007.
Alejandro Escovedo esiintymässä vuonna 2007.
Henkilötiedot
Koko nimi Pedro Alejandro Escovedo
Syntynyt10. tammikuuta 1951 (ikä 74)
San Antonia, Texas
Ammatti muusikko, laulaja ja lauluntekijä
Muusikko
Taiteilijanimi Alejandro Escovedo
Laulukielet englanti, espanja
Tyylilajit vaihtoehtorock ja countryView and modify data on Wikidata
Soittimet kitara
Yhtyeet
  • The Nuns
  • True Believers
  • Rank And File
Levy-yhtiöt Columbia Records ja Bloodshot Records
Aiheesta muualla
Kotisivut

Pedro Alejandro Escovedo (s. 10. tammikuuta 1951 San Antonio, Texas) on yhdysvaltalainen laulaja ja lauluntekijä. Hän on syntynyt meksikolaisten siirtolaisten perheeseen, ja hän laulaa usein tarinoita maahanmuuttajien kokemuksista Yhdysvalloissa.[1]

Escovedo on tehnyt yhteistyötä Bruce Springsteenin, R.E.M-yhtyeen kitaristin Peter Buckin, psykedeelisen rockin legendan Roky Ericksonin ja monien muiden kanssa. Ennen soolouraansa Escovedo ehti vaikuttaa myös useissa yhtyeissä, kuten The Nunsissa, The True Believersissä ja Rank & Filessä. Hänen soolouransa, joka alkoi vuonna 1992 albumilla Gravity, on ollut musiikillisesti monipuolinen. Hän on esittänyt suoraviivaista punk rockia, kantria ja bluesia, ja laulanut sekä englanniksi että espanjaksi.[1]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhaiset vuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alejandro Escovedo syntyi meksikolaiseen perheeseen San Antoniossa Texasissa 10. tammikuuta 1951, ja hän oli yksi perheen 12 lapsesta. Hänen perheensä oli hyvin musikaalinen. Hänen isänsä soitti mariachi-yhtyeissä ja swing-kokoonpanoissa, sekä ennen, että jälkeen muutettuaan Meksikosta Yhdysvaltoihin. Alejandro Escovedon veljet Pete Escovedo ja Coke Escovedo soittivat Santanassa. Pete Escovedon tytär Sheila Escovedo nousi poptähdeksi nimellä Sheila E. Alejandron nuorempi veli Javier Escovedo perusti punk-yhtye The Zerosin. Toinen nuorempi veli, Mario Escovedo, soitti hard rock -bändissä The Dragons. Perheen musiikillisen historian valossa ei ole yllättävää, että myös Alejandro kehitti intohimon musiikkiin ja päätyi muusikoksi. [1]

The Nuns

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1973 ensimmäisen avioliittonsa päätyttyä Alejandro muutti Hollywoodiin ja alkoi ihailla proto-punk-yhtyeitä, kuten New York Dollsia ja The Stoogesia, jotka esiintyivät usein Sunset Stripillä. Hän näki Patti Smithin esiintymisen Los Angelesissa ja ystävystyi tämän kitaristin Lenny Kayen kanssa. Vuonna 1974 Escovedo muutti San Franciscoon toisen vaimonsa, Bobbie Levien kanssa aikomuksenaan opiskella elokuvatuotantoa. Hän ja hänen ystävänsä Jeff Olener keksivät idean elokuvasta, joka kertoisi rock-yhtyeestä, joka ei osaa soittaa. Kun he valitsivat näyttelijöitä elokuvaan, he päätyivätkin perustamaan oman bändin, lähes soittotaidottoman The Nunsin, josta tuli myöhemmin merkittävä San Franciscon punk-skenessä.[1]

The Nuns soitti Sex Pistolsin lämmittelybändinä kun se soitti kuuluisan viimeisen keikkansa Winterlandissa San Franciscossa. Kun The Nuns lähti kiertueelle Itärannikolle, Escovedo ihastui välittömästi New Yorkiin ja päätti jäädä sinne asumaan.[1]

Rank and File, True Believers, Buick MacKane

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Escovedosta tuli osa 1970-luvun New Yorkin punk-skeneä, ja hän soitti kitaraa punk-laulaja Judy Nylonin yhtyeessä. Hän vietti vapaa-aikaansa New Yorkin CBGB- ja Max’s Kansas City -klubeilla ja asui taiteilijoiden suosimassa Chelsea-hotellissa.[2] Alejandro Escovedo soitti myös yhtyeessä nimeltä Rank and File, joka oli vasemmistolaisen punk-yhtyeen The Dilsin sivuprojekti. Escovedo soitti Rank and Filen debyyttialbumilla Sundown vuonna 1982. Hän kuitenkin erosi yhtyeestä vuonna 1983, kun hän ja hänen veljensä Javier päättivät perustaa oman bändinsä, The True Believersin, joka toimi hetken aikaa myös Roky Ericksonin taustabändinä.[1] Alejandro ja Javier perustivat myöhemmin myös sivuprojektina punk-yhtye Buick MacKanen, joka julkaisi The Pawn Shop Years -nimisen albumin. Tämän jälkeen Alejandro Escovedo siirtyi soolouralle.[1]

Escovedo alkoi esiintyä eri kokoonpanoilla, joita hän kutsui Alejandro Escovedo Orchestraksi – usein mukana oli myös jousisektiota. Tämä toi hänelle uutta suosiota Austinissa. Samaan aikaan hänen avioliittonsa Bobbie Levien kanssa alkoi rakoilla, vaikka pariskunta sai tyttären vuonna 1990. Escovedon henkilökohtaiset vaikeudet heijastuivat yhä enemmän hänen lauluihinsa. Vuonna 1991 Levie teki itsemurhan, ja seuraavana vuonna Escovedo julkaisi ensimmäisen sooloalbuminsa Gravity. Albumi oli syvällinen pohdinta rakkaudesta, menetyksestä ja surusta, ja se sai ylistäviä arvioita. Vuonna 1993 hän julkaisi toisen albuminsa nimeltään Thirteen Years, joka kertoi hänen ja Levien suhteesta. Vuonna 1996 Escovedo julkaisi kolmannen sooloalbuminsa nimeltään With These Hands.[1]

Escovedo löysi pian uusia tukijoita chicagolaiselta Bloodshot Records -levymerkiltä, joka julkaisi livealbumin More Miles Than Money: Live 1994-1996 vuonna 1998.[1] Julkaisu osui samaan aikaan, kun kantri-musiikkiin keskittynyt No Depression -lehti nimesi hänet ”vuosikymmenen artistiksi”.[2] Vuonna 1999 hän julkaisi sooloalbumin Bourbonitis Blues, joka sisälsi Escovedon omien kappaleiden lisäksi tulkintoja Ian Hunterin, John Calen ja The Gun Club -yhtyeen kappaleista.[1]

George W. Bush -mediakohu ja vaikea sairastuminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Escovedo esiintymässä vuonna 2017.

Vuonna 2001 Escovedo julkaisi A Man Under the Influence -albumin. Se sai erinomaiset arvostelut, ja sen kappale ”Castanets” sai runsaasti radiosoittoa Yhdysvalloissa. Kappale oli mukana Yhdysvaltain presidentin George W. Bushin iPod-soittolistalla,[3] ja presidentti Bush kertoi mediassa kappaleen olevan hänen lempikappaleensa. Poliittisilta arvoiltaan vasemmistolainen Alejandro Escovedo ei pitänyt oikeistolaisen Bushin politiikasta ja kieltäytyi esittämästä kappaletta julkisesti ennen kuin Bushin kausi presidenttinä päättyisi. Tapaus nousi Yhdysvalloissa uutisiin, ja se toi runsaasti julkisuutta Escovedolle. Omaa kappalettaan boikotoimalla hän protestoi julkisesti Bushin ajamaa Irakin sotaa. ”Castanets” palasi Alejandron Escovedon ohjelmistoon vasta Bushin kauden jälkeen.[4][1]

A Man Under the Influence -albumilla oli myös kaksi kappaletta, jotka oli alun perin kirjoitettu By the Hand of the Father -nimiseen näytelmään, joka käsitteli meksikolais-amerikkalaista siirtolaiskokemusta. Näytelmän koko musiikki julkaistiin Alejandro Escovedon sooloalbumina By the Hand of the Father vuonna 2002.[1]

Huhtikuussa 2003 Escovedo oli esittämässä By the Hand of the Father -näytelmää Tempeessä Arizonassa, kun hän romahti pian esityksen päätyttyä. Hän oli oksentanut verta jo aiemmin sinä päivänä. Escovedo sairasti hepatiitti C:tä, ja tauti uhkasi hänen henkeään.[5][1] Hän oli pitkään ollut kova juomaan, mutta luovuttuaan alkoholista hän ryhtyi ankaraan hoito-ohjelmaan. Koska hänellä ei ollut sairausvakuutusta, hänen ihailijansa ja monet muusikot järjestivät varainkeruukonsertteja sairaalakustannusten kattamiseksi. Vuonna 2004 julkaistiin tupla-albumi Por Vida: A Tribute to the Songs of Alejandro Escovedo, jolla 29 artistia esitti hänen kappaleitaan. Mukana olivat muun muassa Lucinda Williams, John Cale, Ian Hunter, The Jayhawks.[1]

Yhteistyötä muiden artistien kanssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kun Escovedo oli jälleen tarpeeksi terve työskennelläkseen, hän kutsui John Calen tuottamaan seuraavan albuminsa The Boxing Mirrorin. Levy julkaistiin vuonna 2006 EMI:n jakelussa olevan Back Porch Music -levymerkin kautta. Vuonna 2008 Escovedo meni studioon tuottaja Tony Viscontin kanssa, joka oli aiemmin työskennellyt David Bowien ja T. Rexin kanssa. Tuloksena oli suoraviivainen rock & roll -albumi Real Animal, jonka kappaleet hän kirjoitti yhdessä kitaristi Chuck Prophetin kanssa.[1] Albumin nimikappale ”Real Animal” on Alejandron kunnianosoitus Iggy Popille.[2]

Real Animalin julkaisun jälkeen Escovedo sai tuekseen Bruce Springsteenin manageritiimin, jonka muodostivat Jon Landau ja Barbara Carr. Springsteen kutsui Alejandron lavalle Houstonin stadionkeikalleen esittämään duettona Alejandro Escovedon kappaleen ”Always a Friend”, joka päätyi myös Springsteenin Magic Tour Highlights -EP:lle. Springsteen teki myös vierailun Escovedon vuoden 2010 albumille Street Songs of Love, joka oli jälleen Tony Viscontin tuottama. [1] Vuonna 2012 julkaistiin Big Station -albumi, minkä jälkeen Alejandro Escovedo teki kiertueita R.E.M.-yhtyeen kitaristin Peter Buckin kanssa. Kiertäminen Buckin kanssa keskeytyi, kun Escovedo joutui uuteen terveysongelmaan. Häämatkallaan Meksikossa kolmannen vaimonsa Nancy Rankinin kanssa pariskunnan majoituspaikka joutui hirmumyrsky Odilen runtelemaksi. He molemmat kärsivät tapahtuman jälkeen PTSD-oireista ja hakeutuivat terapiaan.[1]

Vuonna 2014 Alejandro Escovedo esiintyi suomalaisen muusikon Sami Yaffan juontamassa TV-sarjassa Sami Yaffa: Soundtracker. Escovedo esiintyi sarjan ensimmäisen tuotantokauden jaksossa ”Americana, Yhdysvallat, osa 1”.[6][7] Escovedo äänitti ja julkaisi vuonna 2016 Burn Something Beautiful -albumin. Levyltä lohkaistiin singlenä kappale ”Johnny Volume”, joka on omistettu muusikko Johnny Thundersin muistolle. Levyllä vieraili soittajina R.E.M-yhtyeen, Sleater Kinneyn sekä Los Lobos -yhtyeiden jäseniä.[1]

Vuonna 2018 hän julkaisi meksikolaisista siirtolaisista kertovan albumin The Crossing, jolla vieraili kitaristina MC5-yhtyeen Wayne Kramer, Iggy and the Stooges-yhtyeen kitaristi James Williamson sekä The Only Ones -yhtyeen laulaja ja johtohahmo Peter Perrett, joka laulaa albumilla Alejandron kanssa dueton ”Waiting For Me”. Vuonna 2020 Escovedo julkaisi samasta albumista myös espanjankielisen version La Cruzadan. Tämä espanjaksi laulettu versio nousi latinalaisen musiikin myyntilistojen kärkeen – ensimmäistä kertaa Escovedon uralla.[1][8]

Escovedo vuonna 2024.

Vuonna 2023 Escovedo vieraili Jeffrey Lee Pierce Sessions Projectin neljännellä albumilla ja lauloi harvoin kuullun The Gun Club -kappaleen ”From Death to Texas”. Samana vuonna hän matkusti Italiaan nauhoittamaan Echo Dancing -albumia, joka julkaistiin maaliskuussa 2024. Albumi sisältää uusia sovituksia Escovedon vanhoista kappaleista.[1][8]

Diskografia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Studioalbumit:

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Gravity (1992)
  • Thirteen Years (1993)
  • With These Hands (1996)
  • Bourbonitis Blues (1999)
  • A Man Under the Influence (2001)
  • By the Hand of the Father (2002)
  • The Boxing Mirror (2006)
  • Real Animal (2008)
  • Street Songs of Love (2010)
  • Big Station (2012)
  • Burn Something Beautiful (2016)
  • The Crossing (2018)
  • La Cruzada (2021,The Crossing albumin espanjankielinen versio)
  • Echo Dancing (2024)

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Deming, Mark: Alejandro Escovedo Songs, Albums, Reviews, Bio... AllMusic. Viitattu 8.3.2025. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Deusner, Stephen: Alejandro Escovedo: Real Animal Paste Magazine. Viitattu 8.3.2025. (englanniksi)
  3. ↑ President Bush’s iPod Stereogum. 11.4.2005. Viitattu 8.3.2025. (englanniksi)
  4. ↑ DownWithTyranny!: Alejandro Escovedo vs George W. Bush downwithtyranny.blogspot.com. Viitattu 8.3.2025. (englanniksi)
  5. ↑ Stacy Chandler: In the Deep End With … Alejandro Escovedo No Depression. 8.4.2024. Viitattu 8.3.2025. (englanniksi)
  6. ↑ Sami Yaffa - Sound Tracker: ”Americana, Yhdysvallat, osa 1”. Sami Yaffa, Cochise Anderson, Alejandro Escovedo (käsikirjoitus). 2014-10-06.
  7. ↑ K1, J7: Americana, Yhdysvallat, osa 1 | Sami Yaffa - Sound Tracker | Yle Areena areena.yle.fi. Viitattu 8.3.2025.
  8. ↑ a b Claire Brown: Fifty years into his career, Alejandro Escovedo still rocks WXPN | Vinyl At Heart. Viitattu 8.3.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Alejandro_Escovedo&oldid=23106705”