Ain (joki)

Ain Rivière d'Ain
Ain Pont-du-Navoyssä
Alkulähde	Conten ja La Favièren välissä 46°44′58″N, 6°01′24″E
Laskupaikka	Rhône 45°47′44″N, 5°10′16″E
Maat	Ranska
Pituus	189,9 km
Alkulähteen korkeus	681 m
Virtaama	123 m³/s
Valuma-alue	3765 km²
Ain kartalla
Infobox OK

Ain on Rhônen sivujoki Itä-Ranskassa. Sen mukaan on saanut nimensä myös Ainin departementti.

Ain on 189,89 kilometrin pituinen. Se alkaa Franche-Comtésta, Juran departementista, Conten ja La Favièren kylien välistä ja laskee Rhôneen Saint-Maurice-de-Gourdanin ja Loyettesin kuntien rajalla. Joen varrella asuvat ja muutkin Juran ja Ainin departementtien asukkaat käyttävät siitä yleisesti nimitystä Rivière d'Ain erotukseksi samannimisestä departementista.

Nimen alkuperä

Nykyranskaksi joen nimi lausutaan yksinkertaisesti [ɛ̃]. Sen ainoa äänne on suomen Ä:tä vastaava nenävokaali.

800-luvulla joen nimi oli Igneus. Vuonna 1169 se mainittiin nimellä Hinnis. Nimen esilatinalainen muoto Inn on epäilemättä sama, josta johtuu myös Itävallan Inn-joen nimi.

René Guénon on selittänyt nimen johtuvan arabian sanasta aïn (arab. عين‎). Hänen mukaansa nimi olisi peräisin siltä ajalta, 700-luvulta 900-luvulle saakka, jolloin saraseeneja asui laajalti Etelä- ja Itä-Ranskassa.

Myöhemmin joesta on käytetty myös latinalaistettua nimeä Idanus. Sen mukaisesti jokeen, sen seutuun tai Ainin departementtiin viitataan ranskankielisessä tieteellisessä kirjallisuudessa toisinaan adjektiivilla idanien (feminiinissä idanienne).

Maantiede

Ain alkaa kapeasta ja metsäisestä laaksosta Conten ja La Favièren kylien välistä Juran departementista läheltä Conten ja Nozeroyn kuntien rajaa. Joen alkulähde on 681 metrin korkeudella merenpinnasta.

Ain kulkee Champagnolen ja Pont-d'Ainin kautta.

Ainin valuma-alueeseen kuuluu Jura-vuoriston eteläosa, joka on vuoriston korkein ja samalla sateisin osa. Koska vuoristo on pohjois-eteläsuuntainen, se muodostaa esteen sateita tuoville länsituulille. Tämä selittää joen suuren virtaaman: 123 m3 sekunnissa sen ja Rhônen yhtymäkohdassa. Se ja sen sivujoet kulkevat suurelta osaltaan alueelle tyypillisissä kallioperän painumissa, synkliineissä.

Kunnat

Juran ja Ainin departementeissa Ain kulkee seuraavien 65 kunnan kautta: Barésia-sur-l'Ain, Blye, Boissia, Bourg-de-Sirod, Cernon, Champagnole, Chancia, Charency, Charézier, Châtillon, Cize, Condes, Conte, Coyron, Hauteroche, Crotenay, Doucier, Doye, Largillay-Marsonnay, Lect, Maisod, Marigny, Mesnois, Moirans-en-Montagne, Monnet-la-Ville, Montigny-sur-l'Ain, Ney, Nozeroy, Onoz, Orgelet, Patornay, Pont-de-Poitte, Pont-du-Navoy, Sirod, Syam, Thoirette-Coisia, La Tour-du-Meix, Vescles, Ambronay, Blyes, Bolozon, Charnoz-sur-Ain, Châtillon-la-Palud, Chazey-sur-Ain, Cize, Corveissiat, Dortan, Hautecourt-Romanèche, Jujurieux, Loyettes, Matafelon-Granges, Neuville-sur-Ain, Poncin, Pont-d'Ain, Priay, Saint-Jean-de-Niost, Saint-Jean-le-Vieux, Saint-Maurice-de-Gourdans, Saint-Maurice-de-Rémens, Saint-Vulbas, Samognat, Serrières-sur-Ain, Varambon, Villette-sur-Ain, Villieu-Loyes-Mollon.

Valuma-alue

Ain kulkee 20 hydrografisen vyöhykkeen kautta.

Viranomaiset

Ain-joen alajuoksun hoidosta vastaavia viranomaisia ovat Ainin laakson syndikaatti sekä heinäkuusta lähtien 2012 Juran departementin yleiset hallintoviranomaiset. Joen yläjuoksusta ei huolehdi mikään viranomainen.

Sivujoet

Ainilla on 15 yli kymmenen kilometrin pituista sivujokea. Yhdeksän sivujokea on 5–10 kilometrin pituisia ja 31 alle viiden kilometrin pituisia..

Ain ja sen tärkeimmät sivujoet (interaktiivinen kartta)

Serpentine Bief de la Fraite Combe Sandonin puro Bief de Froide Fontaine Bief des Cornesin Bief des Grands chaux Bief cent Tours Bief de la Creuse Bief de Provelle Bief de Rougemont Bief de Paillasson Bief de Coquenelle

Bief de sous le Crêt Bief de Fosse Bief du Moulin Bief Martin Bief de l'Œuf Dudon Buronnet'n puro Cimante Lantenne Grave Balme Veyron

Toison (14,8 km, oikealta) Angillon Hérisson Drouvenant Bienne Oignin Albarine Valouse Suran. Saine. le Riez [puro] L'Oiselon

Hydrologia

Ainin valuma-alue on lähes kokonaan vuoristoista. Seudun kallioperä on suurelta osin vettä läpäisevää kalkki­kiveä, minkä vuoksi seudulla esiintyy runsaasti karsti­maille tyypillisiä piirteitä kuten maan­alaisia vesi­virtoja ja paikkoja, joissa jonkin joen vesi imeytyy maahan tai päätyy ikään kuin luonnon muodostamaan maan­alaiseen putkeen tai tunneliin, jonka toisesta päästä se tulee jälleen näkyviin toisessa paikassa. Samasta syystä Ainin virtaama vaihtelee epäsäännöllisesti ja sangen huomattavasti: sateet saavat virtaaman kasvamaan nopeasti, mutta vain lyhyeksi ajaksi. Sen sijaan lumisateiden ja lumen sulamisen vaikutus joen virtaamaan on vähäisempi, vaikka seutu onkin talvisin luminen. Ainissa esiintyykin toisinaan suuria tulvia: vuonna 1926 sen virtaamaksi Chazey-sur-Ainissa mitattiin 2600 kuutiometriä sekunnissa.

Ain Chazey-sur-Ainissa

Ainin virtaamaa Chazey-sur-Ainissa, lähellä kohtaa, jossa joki laskee Rhôneen, on seurattu 63 vuoden ajan (1959–2021). Joen tämän kohdan kautta kulkevan osuuden valuma-alue on pinta-alaltaan 3630 km2.

Joen keskivirtaama Chazey-sur-Ainin kohdalla on 120 kuutiometriä sekunnissa. Virtaama vaihtelee selvästi vuodenaikojen mukaan ja on talvella ja keväällä, marraskuusta huhtikuuhun saakka selvästi suurempi kuin muuna aikana kesällä ja alkusyksyllä. Suurimmillaan joen virtaama on yleensä joulukuusta helmikuuhun, keskimäärin 175–176, ja pienimmillään elokuussa, keskimäärin 44,2 kuutiometriä sekunnissa. Nämä kuukausikeskiarvot eivät kuitenkaan kerro koko totuutta, sillä virtaaman epäsäännölliset vaihtelut ovat vielä merkittävämpiä.

Ainin keskivirtaama Chazey-sur-Ainissä eri kuukausina
Kuukausi				m3/s
Tammikuu			175
Helmikuu			176
Maaliskuu			164
Huhtikuu			141
Toukokuu			110
Kesäkuu			76,8
Heinäkuu			56,5
Elokuu			44,2
Syyskuu			79,9
Lokakuu			104,0
Marraskuu			141,0
Joulukuu			175,0

Pienimmät virtaamat

Keskimäärin joka kolmas vuosi sattuu vähäsateisena vuodenaikana, että kolmen peräkkäisen päivän keskivirtaama Ainissa on 10 m³/s tai pienempi.

Tulvat

Ainissa esiintyy toisinaan varsin suuria tulvia. Joen suurin hetkellinen virtaama on mitattu 15. helmikuuta 1990, jolloin se oli 1910 m³/s. Samana päivänä mitattiin myös suurin yhden vuorokauden keskivirtaama, 1770 m³/s. Arvo 920 m³/s ylittyy keskimäärin joka toinen vuosi, arvo 1200 m³/s kerran viidessä, 1500 m³/s kerran kymmenessä ja 1700 m³/s kerran 20 vuodessa. Lisäksi on arvioitu, että virtaama ylittää arvon 1900 m³/s keskimäärin kerran 60 vuodessa. Tämä on jo suurempi kuin Allier-joen suurin mitattu virtaama, joka on noin 1500 m³/s.

Vertailun vuoksi voiaan mainita, että Marnen virtaama sen lähestyessä Pariisia saavuttaa kerran 10 vuodessa arvon 510 m³/s ja vain kerran 50 vuodessa arvon 650 m³/s, vaikka Marnen valuma-alue on kolme kertaa niin laaja kuin Ainin. Seinen virtaama taas ylittää Alfortvillen kohdalla kerran 10 vuodessa arvon 1200 m³/s ja kerran 50 vuodessa arvon 1600  m³/s, vaikka Seinen valuma-alue (30 800 km²) on kahdeksan kertaa niin laaja kuin Ainin.

Sademäärä ja ominaisvirtaama

Ainin valuma-alue on Ranskan sateisinta seutua. Vuotuinen sadanta on siellä 1070 millimetriä, mikä on kolme kertaa niin suuri kuin Ranskassa keskimäärin. Tämä merkitsee, että alueella sataa keskimäärin 33,8 litraa sekunnissa neliökilometriä kohti.

Rakennukset ja ekologia

Sähkövoiman tuotanto

Ain-jokeen on rakennettu useita voimaloita ja patoja, joiden taakse on muodostunut tekojärviä. Niistä suurin on vuonna 1968 valmistunut Vouglansin tekojärvi, joka on 35 kilometrin pituinen, tilavuudeltaan 600 miljoonaa kuutiometriä ja sellaisena Ranskan kolmanneksi merkittävin.

Ainin viisi suurinta voimalaa ovat:

Nimi	Otettu käyttöön	Hyötytilavuus (miljoonaa m3)	Maksimi- teho	Vuosi- tuotanto	Padon korkeus	Korkeus />merenpinnasta
Vouglans	1968	420 Mm3	285 MW	180 GWh	110 m	430 – 320 m
Saut Mortier	1966	1,07 Mm3	44 MW	75 GWh	20 m	330 – 310 m
Coiselet	1970	3,7 Mm3	41 MW	110 GWh	20 m	300 – 280 m
Cize-Bolozon	1931	4,72 Mm3	23 MW	90 GWh	15 m	285 – 270 m
Allement	1960	3 Mm3	32 MW	110 GWh	30 m	275 – 250 m

Eläimistö

Ain on hyvin kalaisa. Siinä esiintyy muun muassa taimenia, harjuksia, hauki, coregonuksia, ahvenia, jokibarbeja, nokkasärkiä, lahnoja, karppeja, toutaimia, särkiä, mutuja ja turpia. Harvinainen hyppijätsingeli tavattiin Ainissa Port-Gallandissa (Saint-Maurice-de-Gourdans) vuonna 1989, ja sitä on siitä lähtien jatkuvasti tutkittu joen alajuoksulla.

Joen varrella pesii monia lintuja kuten sorsia, joutsenia, haikaroita ja taivaanvuohia. Varsinkin sen alajuoksun ja sivujokien varsilla tavataan myös majavia, kun taas jokea ympäröivissä metsissä esiintyy villisikoja ja metsäkauriita. Saukkoja Ainissa esiintyi pitkät ajat vain satunnaisesti, mutta vuodesta 2003 lähtien niitä on havaittu paljon entistä useammin.

Kuvia

• 
  Koski Ainissa.
• 
  Ain Bolozoni kohdalla.
• 
  Kosteikko Ainin varrella Pont-de-Poittessa.
• 
  Ainin lähde.