Adolf Hägglund
Anton Adolf Wilhelm Hägglund (21. heinäkuuta 1838 Vaasa – 21. tammikuuta 1903 Kauhava)[1] oli Kauhavan, Ala- ja Ylihärmän nimismies vuodesta 1864.[2] Hägglund oli lujaotteinen Krimin sodan veteraani, jonka tehtäväksi muodostui puukkojunkkareiden mielivallan hillitseminen ja järjestyksen palauttaminen Kauhavan-Härmän piiriin.[3]
Syyskuussa 1867 Alahärmän syyskäräjillä syntyi tappelu, jonka vuoksi istunto jouduttiin keskeyttämään.[1] 8. lokakuuta 1867 Hägglund joutui murhayrityksen kohteeksi. Hänen makuukamarinsa ikkunan läpi ammuttiin, sillä ampujat luulivat hänen jo menneen nukkumaan, mutta hän olikin tuolloin vielä työpöytänsä ääressä ja selvisi hengissä. Tapahtuman seurauksena yleisö rohkaistui todistamaan puukkojunkkareita vastaan, ja 11. lokakuuta 1867 Hägglund apulaisineen onnistui vihdoin pidättämään vaarallisimpina pidetyt puukkojunkkarit, Antti Isotalon ja Antti Rannanjärven. Kaksi vuotta kestäneen oikeudenkäynnin jälkeen heidät tuomittiin vankeusrangaistuksiin.[3]
Adolf Hägglund oli kuuluisa Kauhavan ruma vallesmanni, josta kansanlaulu Isontalon Antti ja Rannanjärvi kertoo.[4]
Hägglund on haudattu Vaasan vanhalle hautausmaalle.[5]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Ylikangas, Heikki: Hägglund, Adolf (1838 - 1903) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 16.9.1997. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. Viitattu 30.10.2014.
- ↑ Rannanjärven henkilöhistoriaa (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Remes, Mika: Isotalo ja Rannanjärvi janosivat julkisuutta. Tiede, 2011, nro 1. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Adolf Hägglundin elämäkerta Kansallisbiografiassa.
- ↑ Adolf Hägglund Findagrave.com. Viitattu 30.10.2014. (englanniksi)
