Tallink

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta AS Tallink Grupp)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
AS Tallink Grupp
Yritysmuoto aktsiaselts (osakeyhtiö)
Osake OMXT: TAL1T
OMXH: TALLINK
Markkina-arvo 577,5 milj. € (31.12.2015)[1]
ISIN EE3100004466
Perustettu 12. toukokuuta 1989
Toimitusjohtaja Paavo Nõgene
Puheenjohtaja Enn Pant
Kotipaikka Tallinna, Viro
Toiminta-alue Itämeri
Toimiala matkailu, varustamotoiminta
Tuotteet ravintola- ja hotellitoiminta, vähittäiskauppa, henkilö- ja tavaraliikenne
Liikevaihto Nousua 945,2 milj. € (2015)[1]
Liikevoitto Nousua 103,3 milj. € (2015)[1]
Nettotulos Nousua 59,1 milj. € (2015)[1]
Henkilöstö Laskua 6 835 (keskim. 2015)[1]
Tytäryhtiöt Tallink Silja Oy
+ 42 muuta tytäryhtiötä [2]
Kotisivu www.tallink.com

AS Tallink Grupp on virolainen varustamokonserni, joka harjoittaa Tallink Silja Line ja Tallink Shuttle -brändien alla varustamotoimintaa Suomen, Viron, ja Ruotsin välillä. Varustamo liikennöi Helsinki–Tallinna-, Tallinna–Tukholma- ja Paldiski–Kappelskär-linjoilla. Yhtiön tytäryhtiöt Tallink Silja Oy sekä Tallink Silja Ab liikennöivät Helsinki–Tukholma ja Turku–Tukholma-linjoilla. Tallink harjoittaa myös Tallink Hotels -brändillä hotellitoimintaa Virossa ja Latviassa. Virossa yhtiö harjoittaa myös ravintolatoimintaa. Yhteensä varustamon laivasto koostuu 14 aluksesta. Yhtiö on listattu Helsingin ja Tallinnan pörsseissä.[3]

Konserni yhdisti vuonna 2024 Tallink ja Silja Line -brändit Tallink Silja Line sekä Tallink Shuttle -brändeiksi.[4]

Liiketoiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tallink Gruppin liikevaihto oli vuonna 2018 noin 949,7 miljoonaa euroa.[5] Tulot koostuvat suurimmalta osin ravintola- ja kauppatoiminnasta (53 % vuonna 2014), matkustajien kuljettamisesta (25 %), tavaran kuljettamisesta (11 %), laivojen vuokrauksesta (5 %) sekä hotellitoiminnasta (2 %). Tallink kuljettaa vuosittain noin yhdeksän miljoonaa matkustajaa.[6][2]

Toiminnan tunnusluku 2011 2012 2013 2014 2015
Liikevaihto, milj. € 1 153 944 942 921 945
Nettotulos, milj. € 37 56 43 27 59
Matkustajia, miljoonaa 11,8 9,3 9,1 8,9 9,0
Matkustajia, miljoonaa
Helsinki–Tallinna		 5,6 4,5 4,6 4,5
Matkustajia, miljoonaa
Suomi–Ruotsi		 4,1 3,1 2,8 2,7

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä.
Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Varhaisvuodet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
M/S Fantaasia Pietarissa.

Nykyiseksi Tallinkiksi kehittyneen laivayhtiön historia voidaan jäljittää vuoteen 1965, kun neuvostoliittolainen valtiollinen varustamo Estonian Shipping Company (ESCO) aloitti matkustajaliikenteen Helsingin ja Tallinnan välillä M/S Vanemuisella. Säännöllinen ympärivuotinen liikenne aloitettiin vuonna 1968 M/S Tallinn -aluksella, joka palveli reitillä kunnes se korvattiin 1980 uudella M/S Georg Otsilla.

Toukokuussa 1989 ESCO muodosti yhdessä suomalaisen Palkkiyhtymä Oy:n kanssa tytäryhtiön nimeltään Laevandusühisettevõte Tallink. Saman vuoden joulukuussa ESCO ja Palkkiyhtymä ostivat M/S Scandinavian Sky'n SeaEscapelta ja laiva aloitti liikenteen Helsinki–Tallinna-reitillä tammikuussa 1990 M/S Tallinkina. Myöhemmin samana vuonna rahtilaiva M/S Transestonia liittyi M/S Tallinkin seuraan Helsinki–Tallinna-reitille ja Tallink vakiintui sekä yhtiön, että tärkeimmän laivan nimenä. Samaan aikaan ESCO liikennöi yhä Georg Otsilla samalla reitillä kilpaillen pohjimmiltaan oman tytäryhtiönsä kanssa. Tämä ristiriita poistui syyskuussa 1991, kun Georg Ots vuokrattiin Tallinkille. Helsinki–Tallinna-reitin matkustajamäärät kasvoivat tasaisesti 1990-luvun alkuvuosina, ja talvesta 1992 talveen 1995 Tallink vuokrasi Irish Ferries -varustamolta M/S Saint Patrick II -laivan kasvattamaan reitin kapasiteettia.

1993–2000

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
M/S Romantika saapumassa Helsingin Länsisatamaan.

Tallinkista tuli kokonaan virolainen yhtiö vuonna 1993, kun Palkkiyhtymä myi osakkeensa sekä Tallink-yhtiöstä että M/S Tallinkista ESCO:lle. Tällä kertaa muut yhtiöt panivat toimeen oman tuottoisan Helsinki–Tallinna-liikenteen, näin teki muun muassa Estonian New Line, jonka omisti tallinnalainen Inreko. ESCO ja Inreko eivät nähneet keskinäisessä kilpailussa järkeä, ja tammikuussa 1994 Inreko Laeva AS yhdistettiin AS Ermineen. Tallink jäi markkinointinimeksi yhtiön laivoille.

Myöhemmin samana vuonna Inreko osti M/S Nord Estonia -laivan Estlinelta, joka oli ESCO:n ja ruotsalaisen Nordström & Thulin Ab:n tytäryhtiö. Laiva nimettiin uudelleen M/S Vana Tallinnaksi ja asetettiin Tallinkin Helsinki–Tallinna-liikenteeseen. Inreko toi laivojen seuraksi kaksi nopeaa kantosiipialusta. H/S Liisan ja H/S Lauran, jotka palvelivat Tallink Express -nimen alla. Vuonna 1994 Tallink yritti myös ensi kerran liikennettä Virosta Saksaan kahdella vuokratulla autolautalla M/S Balanga Queenilla ja M/S Ambassador II:lla, jotka asetettiin reitille Helsinki–Tallinna–Travemünde.

Syyskuussa 1994 AS Erminen toiminta jaettiin kahdeksi yhtiöksi, toinen huolehti Saksan liikenteestä, joka pian lopetettiin, ja toinen, AS Hansatee, otti huolehtiakseen Helsinki–Tallinna-liikenteestä ja Tallinkin nimestä. ESCO oli selvästi hallitseva osakas Hansateessa, sillä se omisti 45 prosenttia osakkeista, kun taas Inreko omisti vain 12,75 prosenttia loppujen 42,25 prosentin kuuluessa virolaiselle Ühispankille.

Vuonna 1995 Hansatee toi ensimmäisen suuren autolautan Helsinki–Tallinna-liikenteeseen, kun se vuokrasi M/S Mare Balticumin Estlinelta ja nimesi sen uudelleen M/S Meloodiaksi. ESCO:n ja Inrekon välisten kiistojen seurauksena (merkittävin oli M/S Vana Tallinnan vuokrahintakiista) Inreko myi osakkeensa AS Hansateesta ESCO:lle joulukuussa 1996. Samaan aikaan Inreko myi Tallink Express -kantosiipialukset virolaiselle Linda Linelle, ja alkoi liikennöidä Vana Tallinn -laivalla Helsinki–Tallinna väliä nimellä TH Ferries.

M/S Victoria I

Toinen suuri autolautta tuotiin Tallinkin liikenteeseen 1997, kun yhtiö vuokrasi M/S Normandyn Stena Linelta. Korvatakseen myymänsä kantosiipialukset Hansatee osti toukokuussa 1997 uuden katamaraanin, joka nimettiin M/S Tallink Expressiksi. Tähän aikaan oli selvää, että Helsinki–Tallinna-liikenteeseen tarvittiin kaksi suurta autolauttaa, ja kun Normandyn vuokra-aika päättyi joulukuussa 1997, Tallink osti Stena Linelta M/S Lion Kingin, joka saapui liikenteeseen helmikuussa 1998 nimenään M/S Fantaasia. Saman vuoden heinäkuussa Tallink osti rahtilaiva M/S Kapellan, joka avasi reitin Paldiski–Kapellskär, joka oli Tallinkin ensimmäinen reitti Ruotsiin. Lokakuussa 1997 myytiin M/S Tallink, joka ei enää täyttänyt silloisia turvallisuusmääräyksiä. Kaksi kuukautta myöhemmin Hansatee osti ensimmäisen autoja kuljettavan pika-aluksensa, HSC Tallink AutoExpressin.

M/S Superstar

2000–2005

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2000 ESCO:sta oli tullut Estlinen ainoa omistaja, ja joulukuussa 2000 Estlinen kaksi lauttaa M/S Regina Baltica ja M/S Baltic Kristina vuokrattiin Hansateelle. Samalla Tallinnan ja Tukholman välistä reittiä alettiin markkinoida osana Tallinkia. Muutamaa kuukautta aiemmin, elokuussa 2000, Hansatee oli tilannut ensimmäisen uudisrakennuksensa suomalaiselta Aker Finnyards -telakalta. Kesäkuussa 2001 Tallink osti HSC Tallink AutoExpress 2:n, vaikka seuraavassa kuussa Estline julistettiin konkurssiin.

Vuonna 2002 AS Hansatee muutti nimensä AS Tallink Gruppiksi, ja saman vuoden toukokuussa yhtiölle luovutettiin uusi 2 500 matkustajaa kuljettava risteilylautta M/S Romantika, joka asetettiin Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen. Saman vuoden marraskuussa vanha M/S Georg Ots myytiin Venäjän hallitukselle. Vuonna 2004 kolme uutta laivaa liitettiin Tallinkin laivastoon, HSC Tallink AutoExpress 3, HSC Tallink AutoExpress 4 ja Romantikan sisaralus M/S Victoria I. Se asetettiin Tallinna–Tukholma-reitille korvaamaan M/S Fantaasia, joka samalla aloitti uuden reitin Helsinki–Tallinna–Pietari. Tämä reitti osoittautui kuitenkin kannattamattomaksi ja lopetettiin tammikuussa 2005. Myöhemmin samana vuonna Tallink tilasi sisaraluksen M/S Galaxylle ja nopean aluksen, M/S Starin Aker Finnyardsilta. Samoin tilattiin M/S Superstar italialaiselta Fincantieri-telakalta. Samana vuonna, 9. joulukuuta, Tallink listattiin Tallinnan pörssiin.

2006–2007

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2006 Tallink hankki Superfast Ferries -yhtiön Itämeren liikenteen ja avasi reitin Riian ja Tukholman välillä M/S Fantaasialla, joka muutaman kuukauden kuluttua korvattiin M/S Regina Balticalla. Samana vuonna se otti vastaan uuden M/S Galaxyn, joka korvasi Romantikan Helsinki–Tallinna-reitillä; Romantika siirtyi Tallinna–Tukholma-reitille. Muutamaa kuukautta myöhemmin Tallink osti kilpailijansa Silja Linen Sea Containers -yhtiöltä. Lokakuussa 2006 yhtiö ilmaisi kiinnostuksensa tehdä tarjous liikennöimisestä autolautoilla valtion avustamilla reiteillä Gotlannin ja Ruotsin mannermaan välillä vuosiksi 2009–2015.

Vuoden 2007 alusta aiemmat Superfast-laivat siirrettiin Tallinkin nimen alle ja niiden reitiksi vaihtui Tallinna–Helsinki–Rostock. Samaan aikaan M/S Meloodia vuokrattiin Baleaareille Espanjaan kymmeneksi kuukaudeksi. Huhtikuussa 2007 yhtiö tilasi kolmannen Galaxy-luokan risteilylautan Aker Yardsilta.

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
M/S Star

Kesäaikaan Tallinkilla oli käytössä neljä nopeaa pika-alusta, AutoExpressiä, ja päivittäin Helsinki–Tallinna-reitillä oli kymmenkunta edestakaista vuoroa. Ylitysaika oli tunti neljäkymmentä minuuttia.

Saadakseen nopean ja tuulisemmassakin säässä sujuvan liikennöinnin Tallinnaan ympäri vuoden, Tallink rakennutti itselleen kaksi suurta nopeaa alusta AutoExpressien korvaajiksi. HSC Tallink AutoExpress myytiin vuonna 2006 Espanjaan, vuonna 2007 HSC Tallink AutoExpress 3 myytiin Jordaniaan ja HSC Tallink AutoExpress 4 puolestaan Kreikkaan. Myöhemmin samana vuonna HSC Tallink AutoExpress 2 vuokrattiin Venezuelaan vuoteen 2009 asti, jonka jälkeen kyseinen varustamo osti aluksen itselleen.

2008–2010

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maaliskuussa 2008 varustamo kertoi aloittavansa 30 henkilön irtisanomiset varustamon taloushallinnosta ja kirjanpidosta Turun toimipisteessä. Varustamolle jäi Turkuun tietohallinto, terminaali ja cargo. Tallink Silja kertoi työllistävänsä irtisanomisten jälkeen Turussa satakunta työntekijää. Myöhemmin maaliskuussa 2008 yhtiön varausjärjestelmästä löytyi ohjelmistovirhe, jonka seurauksena asiakkaat saivat tahtomattaan satunnaisen käyttäjän yhteystietoja.[7]

8. huhtikuuta 2008 varustamolle luovutettiin toinen nopeakulkuinen autolautta Helsingin ja Tallinnan väliseen liikenteeseen. Uusi, Italiassa rakennettu M/S Superstar alkoi edellisenä vuonna luovutetun M/S Starin ohella liikennöidä kahden tunnin mittaista reittiä Suomenlahden halki. Superstarin säännöllinen liikenne alkoi 21. huhtikuuta 2008. Huhtikuussa 2008 Tallink ilmoitti ostaneensa Pirita Top Spa -hotellin hieman Tallinnan keskustan ulkopuolelta. Hotellin nimi pysyi samana, mutta Tallink alkoi myydä sitä oman Tallink Hotels -hotelliketjunsa alaisena.[8] Syyskuussa 2008 Tallink Hotels -ketju sai uuden lisäyksen, kun Tallinnan keskustassa sijainnut Reval Inn Tallinn -hotelli siirtyi Tallink Hotelsin alaisuuteen uudella nimellä Tallink Express Hotel.[9]

Tallinkin taksitoiminta Tallinnassa alkoi 26. toukokuuta 2008. Yhtiön mukaan se teki uuden aluevaltauksen parantaakseen taksitoiminnan laatua kaupungissa. Alussa reilut 50 uutta keltaista taksia noudattivat kaikki yhtenäistä Tallink Takso -brändiä, kuljettajien työasusteet mukaan lukien. Kuljettajia on koulutettu asiakaspalvelutaidoissa. Syksyllä 2008 autojen lukumäärä nousi sataan taksiin.

10. heinäkuuta 2008 luovutettiin varustamolle risteilylautta M/S Baltic Princess. Viisi päivää myöhemmin Baltic Princess aloitti risteilyliikenteen Helsingin ja Tallinnan välillä, korvaten sillä noin kahden vuoden ajan toimineen Galaxyn. Myöhemmin loppukesästä Tallinkin ja Viron merimiesten liiton EMSAn kiistat jännittyivät tunnin mittaiseksi varoituslakoksi, joka toteutettiin 4. elokuuta. Tallinkin työntekijöiden ja EMSAn vaateena oli uusi työehtosopimus, joka sisältäisi tuntuvan palkankorotuksen työntekijöille.[10] Loppuvuodesta 2008 huhuttiin Viron lehdistössä Tallinkin hankkivan Viron kansallisen lentoyhtiö Estonian Airin omistukseensa, mutta Tallink kiisti väitteet.

Huhtikuussa 2007 Aker Yardsilta tilattu alus, joka sai nimekseen M/S Baltic Queen, luovutettiin STX Europen Rauman telakalta 16. huhtikuuta 2009 Tallink High Speed Line Ltd -yhtiölle. Baltic Queenin reitiksi tuli Tallinna–Maarianhamina–Tukholman. Aloitettuaan liikenteen 24. huhtikuuta 2009 se korvasi linjalla jatkavan Victoria I:n silloisen linjaparin, Romantikan. Baltic Queen oli uudisrakennusohjelman viimeinen alus, jonka jälkeen Tallinkin johto ilmoitti seuraavan tehtävän olevan kannattavuuden parantaminen. Romantika siirrettiin myöhemmin Riian-linjalle. Romantikan liikenteen alkaessa 8. toukokuuta. M/S Silja Festivalin aiempi linjapari Regina Baltica makuutettiin Riiassa.

Maailmanlaajuisen taloustaantuman vuoksi Tallink joutui uudelleenjärjestämään lainojaan loppuvuonna 2009, kun yhtiön taloustilanne heikkeni äkkiä. 18,5 miljardin Viron kruunun velkalastissa seilannut yhtiö sai sovittua rahoittajapankkiensa kanssa, että se maksaa lainojensa lyhennyksiä ainoastaan I. ja IV. kvartaalien aikana vuosina 2009–2011.[11] Vuodesta 2011 lainanmaksuohjelmaa on määrä kiristää takaisin. Lainanmaksujen lykkääntymisen ehtoina oli rankka pankkien holhous, jonka mukaan Tallink ei muun muassa saa maksaa osinkoja, tehdä investointeja tai allekirjoittaa liiketoiminnan ulkopuolisia sopimuksia pankkien tietämättä. Tehostaakseen liiketoimintaansa Tallink Silja irtisanoi Suomesta 77 ihmistä,[12] sekä leikkasi yhtiön johdon palkkoja 20 prosentilla. Myös muissa yksiköissä ja Viron maatoiminnoissa toteutettiin palkkojen leikkauksia.

2010–2016

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keväällä 2010 Tallink Hotels -ketju laajeni Riikaan, jossa se avasi kaupungin keskustassa 15. huhtikuuta 2010 uuden Tallink Hotel Rigan. Euroopan tuhkapilvikaaoksen velloessa huhtikuun lopulla 2010, käynnistettiin uudelleen jo liki neljä kuukautta hiljaiseloa elänyt Rostockin-linja.

Marraskuussa 2012 Tallink ilmoitti vaihtavansa Silja Europan ja Baltic Princessin reittejä keskenään. Silja Europa aloitti Helsinki–Tallinna-reitillä 23. tammikuuta 2013 ja Baltic Princess Turku–Tukholma reitillä 1. helmikuuta 2013. Tallinkin mukaan laivanvaihdon päällimmäisenä syynä oli Baltic Princess -laivan pienempi polttoaineenkulutus verrattuna Silja Europaan.[13]

Huhtikuussa 2013 Tallink ilmoitti ostaneensa M/S Isabellan kilpailijaltaan Viking Lineltä. Alus nimettiin uudelleen Isabelleksi ja se korvasi M/S Silja Festivalin Tukholma–Riika-reitillä. Silja Festival vuokrattiin Kanadaan keväällä 2014[14] ja myytiin Italiaan keväällä 2015.[15]

Heinäkuussa 2014 Tallink ilmoitti vuokraavansa Silja Europan Bridgemans Services Ltd -yritykselle Australiaan majoituslaivaksi 7. elokuuta 2014 alkaen. Tallink yritti myydä Silja Europaa koko vuokrauksen ajan, mutta epäonnistui.[16] Laivan vuokrasopimus päättyi 30. joulukuuta 2015.[17]

Joulukuussa 2014 Tallink ilmoitti tilaavansa Meyer Turun telakalta uuden matkustaja-autolautan vuodeksi 2017.

2016–2020

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Silja Europa palasi takaisin Suomeen 8. helmikuuta 2016 ja aloitti uudelleen liikennöinnin Helsinki–Tallinna-välillä 13. maaliskuuta 2016. [18] Lokakuussa 2016 Tallink ilmoitti investoivansa 16 miljoonaa euroa Silja Europa -laivan korjauksiin ja uudistuksiin, jotka valmistuivat 12. joulukuuta 2016. Baltic Queen siirtyi takaisin Tukholman–Tallinnan reitille 13. joulukuuta 2016.[19]

Uusi alus, jonka Tallink oli tilannut 2014, valmistui aikataulussa vuoden 2017 alussa, ja se asetettiin Helsinki–Tallinna-reitille M/S Superstarin tilalle, jonka Tallink oli myynyt jo vuonna 2015, mutta vuokrannut siihen asti kunnes uusi alus, joka sai nimekseen M/S Megastar valmistui telakalta. Tallinkilla oli optio myös Megastarin sisaraluksesta, mutta jätti sen käyttämättä. Yhtenä mahdollisena syynä pidetään sitä, että Tallink ei saanut myytyä M/S Silja Europaa.

Yhtiö allekirjoitti lokakuussa 2018 sopimuksen uudesta pika-alus M/S MyStarista. Aluksen rakentaminen Rauman telakalla alkoi 2020.

Tallink Grupp kuljetti vuonna 2019 yhteensä 9 763 210 matkustajaa, joka on konsernin suurin tulos koskaan. [20]

Helmikuussa 2020 Tallink ilmoitti rakentavansa yhdessä Tallinnan kaupungin kanssa Tallinnan Linnahallista uuden matkustajasataman aluksilleen. Sen yhteyteen rakennetaan myös kokous- ja kongressikeskus, hotelli ja kauppakeskus. Tallinnan kaupunki omistaa yhteisyrityksestä 34 prosenttia, Tallink-konserni 33 prosenttia ja Infortar 33 prosenttia. Hankkeen kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 300 miljoonaa euroa. [21]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koronaviruspandemian alku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helmikuussa 2020 Koronaviruspandemian alettua matkustamisesta maiden välillä tuli rajoituksista johtuen mahdotonta, tai hyvin vaikeaa. Tämän vuoksi Tallink Grupp sulki asteittain kaikki toimintonsa helmikuussa.

Reittien sulku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Tallinna - Tukholma linja suljettiin Viron julkistaessa poikkeustilan. Baltic Queen, ja Victoria I keskeyttivät liikenteen 15.3.2020 toistaiseksi.[22]
  • Riga - Tukholma linja suljettiin Latvian julkistaessa poikkeustilan. Romantika, ja Isabelle keskeyttivät liikenteen 16.3.2020 toistaiseksi.[23]
  • Helsinki - Tallinna linjan Silja Europan liikenne keskeytetiin 17.3.2020 toistaiseksi.[24]
  • Tallink Hotels brändin kaikki hotellit suljettiin 18.3.2020 toistaiseksi. [25]
  • Tallink teki muutoksia Helsinki-Tallinna linjalle lisää 18.3., ja Tallink Starin lähdöt peruttiin toistaiseksi 18.3.2020 alkaen. Muut alukset Megastar, ja Sea Wind jatkoivat liikennöintiä linjalla normaalin aikataulun mukaisesti.[26]
  • Helsinki - Tukholma linjan Silja Serenade, ja Silja Symphony keskeyttivät liikennöinnin 19.3.2020 toistaiseksi.[27]
  • Turku - Tukholma linjan Baltic Princess, ja Galaxy siirtyivät väliaikaiselle rahtilinjalle Turku - Kappelskär 19.3.2020 toistaiseksi. [28]

Väliaikaiset reitit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kun Tallink Star lopetti liikenteen Helsinki - Tallinna linjalla, ilmoitettiin, että alus siirretään väliaikaiselle linjalle Paldiski - Sassnitz. [29]
  • Kun Romantika lopetti liikenteen Riga - Tukholma linjalla, ilmoitettiin, että alus tekee poikkeuksellisen matkan Riga - Sassnitz - Riga 17.3.2020.[30]
  • Victoria I teki kaksi edestakaisin matkaa Helsinki - Tallinna linjalla kuljettaaksen rahtia 2.4.2020, ja 3.2.2020.[31]
  • Romantika teki yhden Riga - Tukholma - Riga matkan 29.4.2020.[32]

Kesä 2020, ja poikkeusreitit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kesä-elokuussa 2020 matkustusrajoituksia heikennettiin useissa maissa. Tämä antoi Tallinkille mahdollisuuden tarjota matkustusrajoituksien puitteissa uudelleen risteily-, ja reittimatkoja kaikilla muilla, paitsi Ruotsiin suuntautuvilla linjoilla johtuen Ruotsin heikosta pandemiantorjuntatilanteesta.

Reittien uudelleenavaaminen

  • Isabelle aloitti reittimatkat Paldiski - Kappelskär linjalla 7.6.2020.[33]
  • Star, ja Megastar aloittivat normaalin liikenteen Helsinki - Tallinna linjalla.[34]
  • Victoria I aloitti 11h-risteilyt Helsinki - Tallinna linjalla 8.6.2020.[34]
  • Silja Europa aloitti 22h-risteilyt Helsinki - Tallinna linjalla 12.6.2020.[34]
  • Silja Serenade aloitti 26.6.2020 Päivä Riiassa- risteilyt Helsingistä.[35]
  • Silja Symphony aloitti 10.7.2020 Päivä Visbyssä- risteilyt Tukholmasta.[36]

Laivat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Nykyiset laivat (Silja Line)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laiva Rakennettu Käytössä
Silja Linellä 		Bruttovetoisuus Matkustajia
(maksimi) 		Matka-
nopeus
(solmua) 		Reitti Tietoa Lippu ja kotipaikka Kuva
M/S Silja Serenade 1990 1990– 58 376 GT 2 852 23 Helsinki – Maarianhamina – Tukholma Silja Line -brändin alla. Suomi Ahvenanmaa Maarianhamina, Ahvenanmaa
M/S Silja Symphony 1991 1991– 58 376 GT 2 852 23 Helsinki – Maarianhamina – Tukholma Silja Line -brändin alla. Ruotsi Tukholma, Ruotsi
M/S Baltic Princess 2008 2013– 48 915 GT 2 800 24,5 Turku – Maarianhamina/Långnäs – Tukholma Silja Line -brändin alla. Suomi Ahvenanmaa Maarianhamina, Ahvenanmaa

Nykyiset laivat (Tallink)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laiva Rakennettu Käytössä
Tallinkilla 		Bruttovetoisuus Matkustajia
(maksimi) 		Matka-
nopeus
(solmua) 		Reitti Tietoa Lippu ja kotipaikka Kuva
M/S MyStar 2022 2022– 50 629 GT 2 800 27 Helsinki – Tallinna Shuttle alus. Viro Tallinna, Viro
M/S Megastar 2017 2017– 49 134 GT 2 800 27 Helsinki – Tallinna Shuttle alus. Viro Tallinna, Viro
M/S Baltic Queen 2009 2009– 48 915 GT 2 800 24,5 Tallinna – Maarianhamina – Tukholma Viro Tallinna, Viro
M/S Victoria I 2004 2004– 40 975 GT 2 500 22 Helsinki – Tallinna

Tallinna – Maarianhamina – Tukholma 		Talvisesongilla alus tekee 22h-risteilyitä Helsingistä Tallinnaan.

Kesäsesongilla alus liikennöi Tallinnasta Tukholmaan. 		Viro Tallinna, Viro
M/S Romantika 2002 2002– 40 803 GT 2 500 22 Ei reittiä Liikenne keskeytetty toistaiseksi, makuutettuna Tallinnassa. Latvia Riika, Latvia
M/S Superfast IX 2002 2006–2008, 2024– 30 285 GT 962 28,9 Ei reittiä Liikenne keskeytetty toistaiseksi, makuutettuna Tallinnassa. Viro Tallinna, Viro
M/S Sailor 1987 2020– 20 783 GT 119 20,5 Paldiski – Kapellskär Matkustajarahtilaiva Viro Tallinna, Viro
M/S Regal Star 2000 2003– 15 281 GT 100 18 Paldiski – Kapellskär Matkustajarahtilaiva Viro Tallinna, Viro

Ulosvuokratut laivat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteensä kaksi laivaa on ulosvuokrattu tällä hetkellä.[37]

Laiva Rakennettu Bruttovetoisuus Matkustajia
(maksimi) 		Matka-
nopeus
(solmua) 		Tietoa vuokrauksesta, ja kesto Lippu ja kotipaikka Kuva
M/S Silja Europa 1993 59 914 GT 3 013 21,5 Lyhytaikaisella sopimuksella Hollannissa, Rotterdamissa. Uusin sopimus päättyy 10/2024. Viro Tallinna, Viro
M/S Galaxy I 2006 48 915 GT 2 800 22 Lyhytaikaisella sopimuksella Hollannissa, Amsterdamissa. Uusin sopimus päättyy 10/2024. Latvia Riika, Latvia

Rahdatut laivat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhteensä yksi laiva on rahdattu tällä hetkellä. Aiemmin rahdattuna ollut M/S Isabelle myytiin tammikuussa 2024.[37]

Laiva Rakennettu Bruttovetoisuus Matkustajia
(maksimi) 		Matka-
nopeus
(solmua) 		Reitti Huomioitavaa Lippu ja kotipaikka Kuva
M/S James Joyce
(ex. M/S Star) 		2007 36 249 GT 2 080 27 Holyhead – Dublin – Cherbourg Vuokrattu Irish Continental Groupille ainakin kahdeksi vuodeksi toukokuusta 2023 alkaen. Kypros Limassol, Kypros

Aikaisemmat laivat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vihreällä korostusvärillä on merkattu yhä liikennöiviä aluksia.

Laiva Rakennettu Liikenteessä Tallinkilla Nykyinen tilanne
M/S Tallink 1972 1989–1996 Romutettu Intiassa vuonna 2005.
M/S Transestonia 1972 1990–2000 Romutettu Intiassa vuonna 2006.
M/S Balanga Queen 1968 1992–1994 Romutettu Bangladeshissa vuonna 2012.
M/S Saint Patrick II 1973 1992–1998 Romutettu Intiassa vuonna 2024.
M/S Baltic Kristina 1973 2000–2002 Romutettu Intiassa vuonna 2021.
M/S Georg Ots 1980 1993–2000 Romutettu Kiinassa vuonna 2014.
M/S Apollo 1970 1995–2000 Romutettu Turkissa vuonna 2021.
M/S Kapella 1974 1998–2008 Romutettu Turkissa vuonna 2021.
M/S Meloodia 1979 2002–2007 Romutettu Intiassa vuonna 2021.
M/S Fantaasia 1979 1998–2008 Liikennöi M/S Rigel III -nimisenä Ventouris Ferriesille.
M/S Vana Tallinn 1974 1994–2011 Romutettu Turkissa vuonna 2014.
M/S Regina Baltica 1980 2001–2015 Toiminut 2010-luvulla kelluvana hotellina useissa eri paikoissa.
M/S Superfast VII 2001 2006–2011 Myyty Stena Linelle.
M/S Superfast VIII 2001 2006–2011 Myyty Stena Linelle.
M/S Baltic Princess 2008 2008–2013 Liikennöi M/S Baltic Princess -nimisenä Silja Linelle.
M/S Silja Festival 1986 2008–2015 Liikennöi M/S Mega Andrea -nimisenä Corsica Ferriesille.
M/S Superstar 2008 2008–2017 Liikennöi M/S Pascal Lota -nimisenä Corsica Ferriesille.
M/S Sea Wind 1972 2008–2022 Myyty Puolaan.
M/S Isabelle 1989 2013–2024 Myyty Kyproslaiselle Notamare Shipping Company Limitedille.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Annual Report 2015 (PDF) tallink.com. Tallink Grupp. Viitattu 19.2.2017. (englanniksi)
  2. ↑ a b Annual reports of AS Tallink Grupp (PDF) (Vuosikertomus 2014) tallink.com. Viitattu 14.6.2015. (englanniksi, viroksi)
  3. ↑ Company - Tallink Silja Line www.tallink.com. Viitattu 31.1.2024. (englanti)
  4. ↑ Laivasto – Valkeat Laivat laivat.valkeatlaivat.net. Viitattu 4.2.2024.
  5. ↑ Annual report 2018 (PDF) (Vuosikertomus 2018) AS Tallink Grupp. Arkistoitu 6.7.2024. Viitattu 19.6.2019. (englanniksi)
  6. ↑ AS Tallink Gruppille ennätystulos vuonna 2015: liikevaihto 945,2 miljoonaa euroa Tallink Silja Line 1.3.2016. Viitattu 24.3.2016.
  7. ↑ Tallink Siljan verkkopalvelussa tietovuotoja Taloussanomat. 26.3.2008. Viitattu 28.7.2016.
  8. ↑ Tallink ostab ära Pirita Top Spa hotelli Ärileht. 1.4.2008. Viitattu 28.7.2016. (viroksi)
  9. ↑ TAL: Tallink starts to operate 4th hotel in Tallinn Nasdaq Baltic. 29.9.2008. Arkistoitu 15.8.2016. Viitattu 28.7.2016. (englanniksi)
  10. ↑ Tallinkin laivat saattavat myöhästellä maanantaina Ilta-Sanomat. 3.8.2008. Arkistoitu 6.8.2016. Viitattu 28.7.2016.
  11. ↑ Tallink maksaa lyhennyksistään vain puolet Taloussanomat. 14.12.2009. Viitattu 28.7.2016.
  12. ↑ Tallink Silja irtisanoo 50 pääkaupunkiseudulta Yle Uutiset. 12.10.2009. Viitattu 28.7.2016.
  13. ↑ https://www.tallinksilja.fi/8.11.2012-silja-europa-ja-baltic-princess-vaihtavat-reittejaan
  14. ↑ Tallinki Silja Festival sõitis kuu ajaga üle ookeani Õhtuleht. 17.3.2014. Viitattu 5.12.2015. (viroksi)
  15. ↑ Silja Festival moves to the Med. Baltic Transport Journal. 19.5.2015. Baltic Press sp. z o.o.. Arkistoitu 8.12.2015. Viitattu 5.12.2015. (englanniksi)
  16. ↑ Silja Europa palaa ehkä Itämeren liikenteeseen Turun Sanomat (ts.fi). 22.12.2015. Arkistoitu 2.2.2018.
  17. ↑ http://www.robinchapple.com/sites/default/files/2015-03-10%20QON%20Silja%20Europa.pdf
  18. ↑ https://www.tallinksilja.fi/medialle/-/cision/expanded-release/d69ede561218553f
  19. ↑ https://www.tallinksilja.fi/medialle/-/cision/expanded-release/8c50143e21c5c502
  20. ↑ Ekholm, Thea: Tallink kuljetti ennätysmäärän matkustajia vuonna 2019 – Kuljetettujen rahtiyksiköiden ja henkilöautojen määrä kuitenkin väheni Helsingin Uutiset. 3.1.2020. Viitattu 31.1.2024.
  21. ↑ Onali, Alma: Tallink aikoo rakentaa uuden sataman ja konserttikeskuksen Tallinnan Linnahalliin, kaupankäynti osakkeella keskeytettiin Helsingin Sanomat. 26.2.2020. Viitattu 26.2.2020.
  22. ↑ Press Releases - Tallink Silja Line www.tallink.com. Viitattu 31.1.2024.
  23. ↑ Tallink suspends ferry traffic between Riga and Stockholm www.baltictimes.com. Viitattu 31.1.2024.
  24. ↑ Tallink Grupp temporarily suspends operations of Tallinn-Helsinki route vessel Silja Europa from Tuesday, 17 March 2020 Mynewsdesk. 16.3.2020. Viitattu 31.1.2024. (ruotsiksi)
  25. ↑ Tallink Grupp suspends operation of Tallink City, Tallink Spa & Conference and Tallink Riga hotels from 18 March 2020 Mynewsdesk. 16.3.2020. Viitattu 31.1.2024. (ruotsiksi)
  26. ↑ Tallink Grupp makes changes to Tallinn-Helsinki route departures from 18 March 2020 Mynewsdesk. 17.3.2020. Viitattu 31.1.2024. (ruotsiksi)
  27. ↑ Tallink Grupp ställer in trafiken på rutten Helsingfors-Stockholm med fartygen Silja Serenade och Silja Symphony från 19 mars 2020 Mynewsdesk. 17.3.2020. Viitattu 31.1.2024. (ruotsiksi)
  28. ↑ Tallink Grupp omdirigerar fartygen Baltic Princess och Galaxy att tillfälligt gå på rutten Åbo-Kapellskär från 19 mars 2020, för att tillhandahålla godstransport mellan Finland och Sverige Mynewsdesk. 18.3.2020. Viitattu 31.1.2024. (ruotsiksi)
  29. ↑ Tallink Grupp’s vessel Star to start operating between Estonia and Germany from 19 March 2020 Mynewsdesk. 18.3.2020. Viitattu 31.1.2024. (ruotsiksi)
  30. ↑ Tallink Grupp’s vessel Romantika will sail to Sassnitz, Germany to bring home Estonians and Latvians trapped in Europe Mynewsdesk. 17.3.2020. Viitattu 31.1.2024. (ruotsiksi)
  31. ↑ Tallink Grupp’s vessel Victoria I will make two return trips on the Tallinn-Helsinki-Tallinn route on 2 and 3 April for cargo transport between Estonia and Finland Mynewsdesk. 2.4.2020. Viitattu 31.1.2024. (ruotsiksi)
  32. ↑ ​Tallink Grupp genomför två specialturer mellan Riga och Stockholm Mynewsdesk. 14.5.2020. Viitattu 31.1.2024. (ruotsiksi)
  33. ↑ ERR News | ERR: Tallink's Isabelle to be added to Paldiski-Kapellskär route from Sunday ERR. 2.6.2020. Viitattu 31.1.2024. (englanniksi)
  34. ↑ a b c ERR | ERR: Tallink adds departures to Helsinki route, starts traveling to Aland ERR. 30.5.2020. Viitattu 31.1.2024. (englanniksi)
  35. ↑ Poikkeuksellinen risteilykesä: Silja Serenade suuntaakin nyt Helsingistä Riikaan mtvuutiset.fi. 4.6.2020. Viitattu 31.1.2024.
  36. ↑ ​Tallink Silja börjar trafikera Stockholm-Visby Mynewsdesk. 11.6.2020. Viitattu 31.1.2024. (ruotsiksi)
  37. ↑ a b Fleet - Tallink Silja Line www.tallink.com. Arkistoitu 20.4.2024. Viitattu 31.4.2024. (englanti)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tallink Silja
Nykyiset alukset
Entiset alukset
Muuta
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Tallink&oldid=22865950”