1900-luku

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta 20. vuosisata)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vuosisadat 1700-luku · 1800-luku · 1900-luku · 2000-luku · 2100-luku
Vuosikymmenet
1890-luku · 1900-luku · 1910-luku · 1920-luku · 1930-luku · 1940-luku
1950-luku · 1960-luku · 1970-luku · 1980-luku · 1990-luku · 2000-luku
Vuodet 1890 · 1891 · 1892 · 1893 · 1894 · 1895 · 1896 · 1897 · 1898 · 1899
1900 · 1901 · 1902 · 1903 · 1904 · 1905 · 1906 · 1907 · 1908 · 1909
1910 · 1911 · 1912 · 1913 · 1914 · 1915 · 1916 · 1917 · 1918 · 1919
1920 · 1921 · 1922 · 1923 · 1924 · 1925 · 1926 · 1927 · 1928 · 1929
1930 · 1931 · 1932 · 1933 · 1934 · 1935 · 1936 · 1937 · 1938 · 1939
1940 · 1941 · 1942 · 1943 · 1944 · 1945 · 1946 · 1947 · 1948 · 1949
1950 · 1951 · 1952 · 1953 · 1954 · 1955 · 1956 · 1957 · 1958 · 1959
1960 · 1961 · 1962 · 1963 · 1964 · 1965 · 1966 · 1967 · 1968 · 1969
1970 · 1971 · 1972 · 1973 · 1974 · 1975 · 1976 · 1977 · 1978 · 1979
1980 · 1981 · 1982 · 1983 · 1984 · 1985 · 1986 · 1987 · 1988 · 1989
1990 · 1991 · 1992 · 1993 · 1994 · 1995 · 1996 · 1997 · 1998 · 1999
2000 · 2001 · 2002 · 2003 · 2004 · 2005 · 2006 · 2007 · 2008 · 2009

1900-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 19001999. 1900-luvulla mullistui lähes jokainen elämän osa-alue: tiede, teknologia, ajattelu, kulttuuri ja yhteiskunta. Vuosisadan tärkeitä ilmiöitä olivat esimerkiksi kolonialismin huipennus ja siirtomaavallan purkautuminen, ensimmäinen ja toinen maailmansota, ydinvoima, avaruustutkimus, kylmä sota, globalisaatio, väestönkasvu, ympäristöongelmat ja digitaalinen vallankumous. Vuosisadan aikana maailman väkiluku kasvoi 1,6 miljardista 6,2 miljardiin.[1]

Maailmanpolitiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Imperialismi ja Euroopan hegemonia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Imperialismi
Eurooppalaiset siirtomaavallat hallitsivat 1900-luvun alussa 85 % maailmasta: lisäksi Yhdysvallat ja Japani liittyivät joukkoon merentakaisilla omistuksillaan, ja Kiinakin hallitsi oman ydinalueensa reunoilla monia alueita, joiden väestö ei ollut han-kiinalaista.

1900-luvun alussa eurooppalaiset suurvallat hallitsivat lähes koko maailmaa. Merkittävimmät näistä siirtomaavalloista olivat Britannia, Ranska, Saksa, Itävalta-Unkari ja Venäjä, jotka olivat kilpailijoita niin taloudellisesti, sotilaallisesti kuin poliittisestikin. Vuonna 1914 eurooppalaisten hallussa oli 85 % maapallosta. Imperialistista ulkopolitiikkaa perusteltiin näkemyksellä, jonka mukaan siirtomaiden alistettu väestö olisi jotenkin eurooppalaisia alempiarvoista.[2]

Yhdysvallat oli laajentunut joukosta brittiläisiä siirtokuntia 1800-luvun mittaan koko Pohjois-Amerikan levyiseksi; voitokkaat sodat ennen vahvaa Meksikoa vastaan ja uudisasutuksen leviäminen länteen olivat tehneet siitä mantereen kiistattoman valtiaan,[3] joka alkoi itsekin hankkia siirtomaita ja laajentaa vaikutuspiiriään. Vuoteen 1902 mennessä Yhdysvallat oli lyönyt Espanjan aiemmin laajan siirtomaaimperiumin ja ottanut sen alusmaat haltuunsa nousten merkittävimpien imperialististen valtojen joukkoon.[4]

Japani oli Meiji-restauraation myötä modernisoinut nopeasti itsensä vaikka säilyttikin oman kulttuurinsa. Näin Japani vältti monen muun Aasian maan kohtalon eikä joutunut länsimaiden siirtomaaksi. Sen sijaan se itse laajeni suurvallaksi miehittäen vuoteen 1910 mennessä Korean ja Formosan eli Taiwanin.[5]

Muista siirtomaavalloista poiketen Venäjä ei hankkinut itselleen alueita merten takaa vaan laajeni maateitse itään, Keski-Aasiaan turkkilaisten heimojen alueelle[6] ja lopulta aina kaukoitään Tyynenmeren rannoille asti. Samoin Itävalta-Unkari oli laajentunut Balkanille, ja siihen kuuluneet olivat kaikki Euroopassa. Siten valtakunnan maa-alue oli näennäisen yhtenäinen, mutta sen alaisuudessa asui useita kansallisuuksia, ja niiden väliset ristiriidat tekivät etnisesti kirjavasta Balkanista epävakaan.[2]

Kiina joutui 1800-luvun myötä yhä enemmän alistetuksi läntisille siirtomaavalloille. Keisarinna Cixin johdolla Kiina yritti vuonna 1900 pyristäytyä eroon ulkomaalaisista, mutta tämä niin sanottu boksarikapina päättyi kiinalaisten kannalta epäonnisesti. Qing-dynastia kaatui vuonna 1911, minkä seurauksena Kiina julistettiin tasavallaksi ensimmäistä kertaa historiansa aikana.[7]

Ensimmäinen maailmansota 1914–1918

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sodan osapuolet Euroopassa.
  ympärysvallat
  keskusvallat
  puolueettomat
Eurooppa ensimmäisen maailmansodan jälkeen vuonna 1923.

Ensimmäinen maailmansota oli vuosina 1914–1918 käyty maailmanlaajuinen sota, jonka tapahtumat kuitenkin keskittyivät enimmäkseen Euroopassa käytyihin taisteluihin. Sodan osapuolet jaetaan kahteen ryhmään: keskusvaltoihin ja ympärysvaltoihin. Keskusvaltoihin kuuluivat Saksan keisarikunta, Itävalta-Unkari, Bulgaria ja Osmanien valtakunta, jälkimmäisen ryhmän tärkeimmät osallistujat taas olivat Britannia, Venäjä, Ranska ja Yhdysvallat.

Ensimmäinen maailmansota oli laajin siihen mennessä käyty sota. Aiempiin sotiin verrattuna se oli ollut myös paljon intensiivisempi, sillä taisteluja oli 1914–1918 käyty lähes taukoamatta. Sodan aikana mobilisoitiin yhteensä 65 miljoonaa sotilasta. Kuolleita oli yhteensä 8 miljoonaa ja haavoittuneita 21 miljoonaa. Lisäksi 6,6 miljoonaa siviiliä kuoli.[8]

Ensimmäinen maailmansota oli myös historiallisesti erittäin merkittävä: Venäjän, Saksan ja Itävalta-Unkarin keisarihuoneet kaatuivat, uusia valtioita syntyi ja sodan rauhansopimuksen katsotaan historiankirjoituksessa olevan yhtenä osatekijänä toisen maailmansodan synnylle. Myös läntiset ympärysvallat Britannia ja Ranska olivat kärsineet sodasta pahoin, ja niiden talous oli köyhtynyt merkittävästi. Yhdysvallat sen sijaan aloitti nousun maailmanlaajuiseksi suurvallaksi. Samoin Japani oli noussut ja havitteli laajentumista Tyynellämerellä.[9]

Sotien välinen aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Sotien välinen aika

Sodan jälkeen voittajavaltiot yrittivät ratkaista niitä ongelmia, jotka sen olivat aiheuttaneet. Ympärysvalloilla oli kuitenkin myös monia vaatimuksia, joilla he tavoittelivat korvausta sodasta. Rauhansopimukset synnyttivätkin ratkaisujen lisäksi myös joukon uusia ongelmia, jotka aikanaan johtivat toiseen maailmansotaan. Sotaan mahdollisesti johtavien ongelmien ratkaisemiseksi jatkossa perustettiin Kansainliitto vuonna 1920, mutta sen toimivalta osoittautui käytännössä vähäiseksi ja monet suurvalta-jäsenvaltiot haluttomiksi noudattaa sen periaatteita.[9]

Maailmansodan aikana alkanutta Venäjän sisällissotaa käytiin vuoteen 1922 saakka. Sodan päätteeksi muodostettiin uusi suurvalta Neuvostoliitto.

1930-luvun suuri lama aiheutti maailmanlaajuisen taloustaantuman. Lamasta seurasi ennennäkemättömän laajaa työttömyyttä, mikä johti myös poliittisiin levottomuuksiin. 1930-luvulla useat Euroopan maat muuttuivat diktatuureiksi.

Toinen maailmansota 1939–1945

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Toinen maailmansota

Eurooppa ajautui toiseen suursotaan vuosina 1939–1945. Toisen maailmansodan pääasialliset osapuolet olivat Saksan, Italian ja Japanin johtamat akselivallat sekä Britannian, Neuvostoliiton, Ranskan ja Yhdysvaltain johtamat liittoutuneet. Kansallissosialistisen Saksan laajentumispyrkimyksistä alkanut sota vaati yhteensä 70–85 miljoonaa ihmishenkeä. Toinen maailmansota päättyi liittoutuneiden voittoon.

Kohti nykyaikaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kylmän sodan rintamalinjat vuonna 1959:
  Naton jäsenmaat
  Muut Yhdysvaltain liittolaiset
  Siirtomaat
  Varsovan liiton jäsenmaat
  Muut Neuvostoliiton liittolaiset
  Liittoutumattomat maat
Pääartikkelit: Nykyaika ja Kylmä sota

Toisen maailmansodan jälkeen alkoi nykyajaksi kutsuttu aikakausi. Kylmä sota oli toisen maailmansodan jälkeen syntynyt vastakkainasettelun aika, jossa kilpailivat kaksi suurvaltaa, Yhdysvallat ja Neuvostoliitto liittolaisineen, kaksi aatesuuntaa, demokratia ja kommunismi, sekä kaksi talousjärjestelmää, lännen markkinatalousjärjestelmä ja kommunistimaiden suunnitelmatalous. Kylmä sota loppui Neuvostoliiton romahdettua vuonna 1990.

Yhdistyneet kansakunnat perustettiin maailmanlaajuiseksi hallitusten väliseksi yhteistyöjärjestöksi vuonna 1945. Järjestö julkaisi vuonna 1948 ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen.

Siirtomaiden vapautuminen alkoi pääosin toisen maailmansodan jälkeen ja huipentui 1950–1960-luvuilla, jolloin suurin osa afrikkalaisista siirtomaista itsenäistyi. Osa itsenäistymisistä tapahtui sotien kautta.

Toisen maailmansodan jälkeen Euroopassa haluttiin estää uudet suursodat. Tätä varten perustettiin vuonna 1952 Euroopan hiili- ja teräsyhteisö, josta kehittyi vuonna 1957 Euroopan yhteisö. Euroopan yhteisöstä tuli vuonna 1992 Euroopan unioni.

1900-luvun jälkipuoliskon merkittävimpiä sotia olivat Korean sota 1950–1953, Vietnamin sota 1959–1975, Afganistanin sota 1979–1989, Irakin–Iranin sota 1980–1988, Persianlahden sota 1990–1991 ja Jugoslavian hajoamissodat 1991–2001.

1900-luvulla syntyneitä tai vuosisadan aikana merkittävästi vaikuttaneita yhteiskunnallisia aatteita ja liikkeitä olivat muun muassa sosialismi, työväenliike, kommunismi, fasismi, nationalismi, liberaali demokratia, eugeniikka, feminismi, kansalaisoikeusliike ja ympäristöliike.

Politiikan saralla sosialismi alkoi vaikuttaa entistä merkittävämmin. Karl Marx oli julkaissut Kommunistisen manifestinsa jo 1848, mutta vasta 1900-luvun alkuvuosina kommunismi todella nousi merkittäväksi tekijäksi, varsinkin Venäjällä.[10] Siellä levottomuudet olivat jo johtaneet vallankumoukselliseen liikehdintään 1905, ja maahan oli perustettu sosiaalidemokraattinen puolue 1903. Puolueen merkitys vuoden 1905 vallankumouksessa oli kuitenkin vähäinen, sillä Venäjällä toimi myös monia muita liikkeitä ja puolueen johtohenkilöt olivat useimmat maanpaossa Sveitsissä.[11] Muualla maailmassa perustettiin myös työväenpuolueita, esimerkiksi Suomessa 1899 ja Britanniassa 1900.[12]

Esiintyi myös useita demokratiaa ja tasa-arvoa edistämään pyrkineitä liikkeitä, liberalismi levisi, ja naisten äänioikeus nousi keskustelun aiheeksi. Ensimmäisenä maailmassa he saivat äänioikeuden Uudessa-Seelannissa 1893 ja ennen 1900-luvun alkua myös eräissä Yhdysvaltojen osavaltioissa ja suurimmassa osassa Australiaa ja Mansaarta.[13] Suomen naiset saivat äänioikeuden ensimmäisinä Euroopassa 1906[12], ja lähes joka maassa naisilla oli äänioikeus 1980-luvulle mennessä.

Tiede ja teknologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wrightin veljeksien lentokone vuodelta 1903.
Neil Armstrong Kuussa 1969.

Länsimaissa 1900-luku oli edistyksen vuosisata. Tätä symboloivat vuonna 1901 ensimmäisen kerran jaetut Nobel-tiedepalkinnot. Samana vuonna tiedonsiirron mullisti Guglielmo Marconi, joka lähetti ensimmäistä kertaa langattomalla lennättimellä viestin Atlantin yli. Kymmenessä vuodessa tiedonsiirron mullisti langattoman lennättimen ohella radio, joka on myös Marconin kehittämä. Puhelin oli keksitty jo 1870-luvulla, mutta se yleistyi vähän myöhemmin 1910-luvulla.[14]

Wrightin veljesten lentokone lensi maailman ensimmäisen miehitetyn ja ohjatun motorisoidun lennon 1903, minkä jälkeen lentokoneet ja ilmailu kehittyivät nopeasti.[15] Kaupallinen ilmailu alkoi yleistyä 1920-luvulla, jolloin sitä toteutettiin potkurilentokoneiden ohella lyhyehkön aikaa myös ilmalaivoilla. Suihkukoneet yleistyivät vuosisadan keskivaiheilla. Ford taas saattoi kuuluisan T-mallin sarjatuotantoon vuonna 1908 valmistaen ensimmäistä kertaa maailmassa halpoja ja aiempaa paljon useampien saatavilla olevia autoja. Tämä mullisti lopulta autoliikenteen, ja Ford puolestaan mullisti tuotantomenetelmät liukuhihnatuotannollaan.[16] Vuonna 1938 lanseeratun Volkswagen Kuplan tuotantomäärät ylittivät aikoinaan T-Fordin siihen astisen ennätyksen, ja myöhemmin maailman eniten valmistetun automallin tittelin vei vuonna 1966 lanseerattu Toyota Corolla. Myös traktorit tulivat sarjatuotantoon 1910-luvulla. Auto lisäsi ihmisten liikkuvuutta länsimaissa vuosisadan alussa ja puolivälissä ja muissa maissa vuosisadan loppuun mennessä. Kolauksen teknologiausko sai RMS Titanicin upottua 1912 mukanaan yli tuhat matkustajaa.

Vuonna 1907 kehitetty muovi mullisti synteettiset materiaalit. Albert Einsteinin vuonna 1905 kehittämä erityinen suhteellisuusteoria ja vuonna 1915 kehittämä yleinen suhteellisuusteoria mullistivat fysiikan.[12] Ydinreaktioiden löytäminen mahdollisti toisen maailmansodan päätyttyä ydinvoiman hyödyntämisen niin energiantuotannossa kuin ydinaseissa. Lääke- ja biotieteessä suuria saavutuksia olivat muun muassa rokotusten yleistyminen, Alexander Flemingin vuonna 1928 keksimä penisilliini, DNA:n rakenteen selvittäminen vuonna 1953 sekä ehkäisypillerin keksiminen vuonna 1960. Vuosisadan loppuvuosina kyettiin monia kasvi- ja eläinlajeja kloonaamaan.

1900-luvulla myös elektroniikka ja tietotekniikka kehittyivät mullistavan nopeasti. Televisiot alkoivat yleistyä vuosisadan keskivaiheilla. Maailman ensimmäinen elektroninen tietokone rakennettiin vuonna 1944, mutta kotikäytössä tietokoneet alkoivat yleistyä vasta 1980-luvulla. Vuosisadan lopulla maailmanlaajuiset tietoverkot (internet-yhteydet) otettiin käyttöön, aluksi yliopistoissa, mutta 1990-luvulta alkaen myös kotitalouksissa. Myös matkapuhelimet tulivat vuosisadan lopulla.

Ensimmäinen ihmisen löytämä transneptuninen kohde, kääpiöplaneetta Pluto, löydettiin vuonna 1930. Albion löydettiin vuonna 1992, minkä jälkeen transneptunisia kohteita on löytynyt yhä useampia.[17][18] Avaruustoiminnan historian katsotaan alkaneen vuodesta 1957, kun Neuvostoliitto lähetti avaruuteen maailman ensimmäisen satelliitin, Sputnik 1:n. Pian avaruuteen alettiin lähettää lukuisia avaruusluotaimia. Ensimmäisen miehitetyn avaruuslennon lensi neuvostoliittolainen Juri Gagarin Vostok 1:llä vuonna 1961. Ensimmäiset ihmiset astuivat Kuuhun vuonna 1969.

Taide ja kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Abstrakti taide nousi esittävän taiteen rinnalle. Kazimir Malevitš, Suprematismi, 1916.

1900-luvun merkittäviä taidesuuntauksia olivat muun muassa:

Arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
New Yorkissa sijaitseva Empire State Building (1931) on maailmankuulu pilvenpiirtäjä. Se oli maailman korkein rakennus aina 1970-luvulle saakka.

Vuosisadan alun arkkitehtuuria ja muuta muotoilua hallitsi etenkin jugend eli art nouveau, jolle ominaisia piirteitä olivat kekseliäisyys, koristeellisuus, dynaaminen liike, kaarevat muodot, aaltoilevat viivat ja sulavat, mutta usein epäsymmetriset linjat. Tyyli putosi muodista ensimmäisen maailmansodan jälkeen, kun se ei sopinut sodan aiheuttamaan lamaan. Tuolloin siirryttiin modernistiseen arkkitehtuuriin, joka syntyi edellisen vuosisadan teräsbetonirakenteiden kehittelyn ja suurten liiketalojen myötä. Siinä suosittiin minimalistista koristelua, puhtaita geometrisia linjoja, muodon alistamista käyttötarkoitukselle ja rationaalisuutta. Saksalaisen Walter Gropiuksen perustama taide- ja arkkitehtuurikoulu Bauhaus oli vuosina 1919–1933 yksi uuden arkkitehtuurin syntysijoja. Le Corbusier kehitti idean funktionaalisesta arkkitehtuurista, jossa rakennus suunniteltiin palvelemaan mahdollisimman hyvin käyttötarkoitustaan ilman kauneuspyrkimyksiä. Jotkin persoonalliset modernit arkkitehdit, kuten Frank Lloyd Wright ja Alvar Aalto, torjuivat kuitenkin tyyliin kuuluneen puritaanisuuden ja persoonattomuuden. Le Corbusierin rakennusten tuntomerkeiksi tulivat myöhemmin ameebamaiset ja biomorfiset muodot sekä epäsäännölliset pohjakaavat.

Jo vuosisadan alussa rakennettiin korkeita pilvenpiirtäjiä lähinnä Yhdysvaltain suurimpiin kaupunkeihin, kuten New Yorkiin. 1930-luvulla rakennettiin jo yli 300-metrisiä torneja, joista korkein on vuonna 1931 valmistunut, 381 metriä korkea Empire State Building. Vuosisadan loppupuolella pilvenpiirtäjiä rakennettiin myös Aasian ja Latinalaisen Amerikan maihin sekä joihinkin Euroopan kaupunkeihin, kuten Lontooseen.

Postmodernistinen arkkitehtuuri otti 1970-luvulta alkaen käyttöön modernismin torjumia muotoaiheita esimerkiksi klassisesta arkkitehtuurista ja pyrki leikittelevyyteen ja huomiotaherättävyyteen.[19] Aivan vuosisadan lopulla siirryttiin nykyarkkitehtuuriin, jonka tunnusomaisia piirteitä ovat muun muassa epätavanomaisuus, mielikuvituksellisuus, menneisyyden arkkitehtuurityyleistä irtaantuminen sekä runsas lasin ja metallin käyttö.

Siinä missä vielä 1900-luvun alussa housuja pidettiin länsimaissa lähes yksinomaan miesten vaatteena, vuosisadan keskivaiheilta alkaen naisten housujen käytöstä tuli yhä yleisempää ja 1970-luvulle mennessä täysin hyväksyttyä.[20] Jo 1920-luvulla naisilla rintaliivit yleistyivät korsetin käytön väistyttyä. Samalla myös meikkaaminen ja kynsilakan käyttö yleistyivät.[21][22] Vuosisadan puolivälistä alkaen farmarihousut tulivat suosituksi. Tästä eteenpäin eri aikakausien muotiin ovat vaikuttaneet monet populaarikulttuurissa vallinneet ilmiöt, kuten rock and roll, hippiliike, disko, new age, punk, grunge ja hip hop.

Elokuva ja televisio

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Walt Disneyn ja Ub Iwerksin vuonna 1928 luoma Mikki Hiiri.
Katso myös: Elokuvan historia

Elokuva kehittyi 1900-luvulla uudeksi taide- ja viihdemuodoksi. Elokuvat olivat lyhytfilmejä 1910-luvulle asti, jolloin ne alkoivat pidetä, Ranskassa syntyi niin sanottu taide-elokuva, ja ajatus itsenäisestä elokuvadraamasta alkoi hahmottua. Los Angelesiin perustettiin Hollywoodin elokuvakeskus vuonna 1905. Sen jälkeen amerikkalaisen elokuvan vaikutus kasvoi voimakkaasti, ja Hollywood on hallinnut maailman elokuvamarkkinoita ensimmäisestä maailmansodasta alkaen. Saksassa tehtiin 1920-luvulla ekspressionistisia elokuvia, Ranskassa impressionistisia ja avantgardistisia, ja Neuvostoliitossa vallankumouksellisia. Amerikkalaisen mykkäelokuvan suurin tähti oli koomikko Charlie Chaplin. Äänielokuva alkoi syrjäyttää mykkäelokuvia 1920-luvun lopulla, mikä lisäsi käsikirjoituksen merkitystä. Monenlaiset elokuvan lajityypit, kuten komedia, melodraama, tieteiselokuva, rikoselokuva, kauhuelokuva ja musikaali, nousivat kukoistukseen niin Hollywoodissa kuin Euroopassakin. Walt Disney menestyi etenkin animaatio- ja perhe-elokuvien tuottamisessa 1920-luvulta 1960-luvulle saakka. Toisen maailmansodan aikana sotaelokuvat nousivat suureen suosioon, ja sen jälkeen yleistyi värifilmi ja elokuva alettiin aiempaa selvemmin kokea taiteeksi eikä vain helpoksi viihteeksi. Vuosisadan loppupuolella toimintaelokuva nousi merkittäväksi lajityypiksi, esimerkkinä James Bond -elokuvat, ja myös digitaalitekniikka ja erikoistehosteiden kehitys muuttivat elokuvaa.[23]

Koska elokuva oli ensimmäinen audiovisuaalinen massamedia, sitä käytettiin muun muassa uutisten ja valistuksen levittämiseen aina television yleistymiseen vuosisadan puoliväliin saakka. Uutis- ja urheiluohjelmien sekä elokuvien ohella televisiossa menestyivät etenkin draama-, komedia- ja saippuasarjat. Teatteri- ja televisioelokuvien rinnalle tuli 1970–1980-luvulla videonauhat.

Länsimainen musiikki uudistui täysin 1900-luvulla, ja populaarimusiikki nousi taidemusiikin rinnalle kulttuuritekijäksi. Romantiikan perinteitä jatkoivat vuosisadan alkupuolella esimerkiksi Richard Strauss, Gustav Mahler ja Jean Sibelius. Toinen musiikin valtavirtaus oli ekspressionismi. Jazz levisi Yhdysvalloista 1920-luvulla Eurooppaan. Sitä seurasivat 1950-luvulla nuorisokulttuurin syntyminen ja rock and roll, jonka suuria nimiä olivat muun muassa Chuck Berry, Bob Dylan, Elvis Presley ja The Rolling Stones. Rock haarautui 1960–80-luvulla moniin eri genreihin, kuten folkrock, heavy metal, glamrock, punkrock ja vaihtoehtorock, ja siitä tuli populaarimusiikin hallitseva genre. Populaarikulttuurin erityisen merkittävä artisti 1960-luvulla oli brittiläinen The Beatles -yhtye.[24] 1970-luvulla suureksi ilmiöksi muodostui disko. 1970–1990-luvulla erityisen menestyneitä pop- ja rockartisteja olivat esimerkiksi Abba, David Bowie, Elton John, Madonna, Michael Jackson, Queen ja Whitney Houston. Myös rapmusiikki syntyi Yhdysvalloissa 1970-luvulla ja alkoi seuraavina vuosikymmeninä levitä maan ulkopuolelle. Elektronisesti ja tietokoneen avulla tuotettu musiikki laajensi musiikin käsitteen sisältöä vuosisadan loppupuolella.

Kilpaurheilusta tuli suosittua, ja olympialaiset ja jalkapallon maailmanmestaruuskilpailut nousivat maailman seuratuimmiksi mediatapahtumiksi.

Merkittäviä tapahtumia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Sotilaita juoksuhaudassa ensimmäisessä maailmansodassa.
Holokaustissa murhattiin kuusi miljoonaa juutalaista.
  • Briggs, Asa (päätoim.): Ratkaisun hetket: 100 tapahtumaa, jotka muuttivat maailmaa. Suomentanut Mervi Ovaska ym.. Helsinki: OY Valitut Palat, 1995. ISBN 951-584-073-2
  • Westwell, Ian: Ensimmäinen maailmansota. (Tärkeimmät sotatapahtumat päivä päivältä) Suomentanut Veikko Ahola et al.. Helsinki: Gummerus, 2004. ISBN 951-20-6624-6
  • Newark, Tim: 50 taistelua jotka muuttivat maailmaa. Suomentanut Veikko Ahola & Irmeli Kuhlman. Helsinki: Gummerus, 2005. ISBN 951-20-6985-7
  • Zetterberg, Seppo (toim.): Maailmanhistorian pikkujättiläinen. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 978-951-0-30602-4
  1. World Population by Year - Worldometer worldometers.info. Viitattu 31.12.2024. (englanniksi)
  2. a b Westwell, s. 6 (Johdanto)
  3. Newark, s. 28, 30 (Ciudad De México, 1847)
  4. Newark, s. 48 (San Juanin kukkula, 1898)
  5. Ratkaisun hetket, s. 242–245 (1853 – Japani kohtaa lännen)
  6. Newark, s. 44 (Geok Tepe, 1881)
  7. Ratkaisun hetket, s. 282–285 (1900 – Boksarikapina)
  8. Westwell, s. 185
  9. a b Westwell, s. 186–189 (Sodan jälkimainingit)
  10. Ratkaisun hetket, s. 234–237 (1848 – Kommunistinen manifesti)
  11. Ratkaisun hetket, s. 294–297 (1905 – Venäjän verisunnuntai)
  12. a b c Ratkaisun hetket, s. 432
  13. Ratkaisun hetket, s. 302–305 (1913 – Naisten äänioikeus)
  14. Ratkaisun hetket, s. 286–289 (1901 – Ensimmäiset radiosignaalit Atlantin yli)
  15. Ratkaisun hetket, s. 290–293 (1903 – Ensimmäinen moottorilento)
  16. Ratkaisun hetket, s. 298–301 (1908 – T-mallin Ford)
  17. Neil deGrasse Tyson: The Pluto files : the rise and fall of America's favorite planet. New York : W.W. Norton, 2009. ISBN 0393065200 (englanniksi)
  18. List Of Transneptunian Objects Minor Planet Center. Viitattu 7.3.2014. (englanniksi)
  19. Tuominen, Marja (Maailmanhistorian pikkujättiläinen, 2006), s. 1035.
  20. Naisten housujen käyttö oli maailmanlopun enne Yle. 27.5.2011. Viitattu 13.12.2024.
  21. Muotia massoille. Historia-lehti, 2007, nro 6.
  22. Kosmeettiset värit Coloria.
  23. Tuominen, Marja (Maailmanhistorian pikkujättiläinen, 2006), s. 1046–1051.
  24. Tuominen, Marja (Maailmanhistorian pikkujättiläinen, 2006), s. 1058–1066.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Muutosten vuosisata -kirjasarja, osat 1–10, WSOY 1992–1996 ISBN 951-0-18150-1 koko teos
  • Guinness-kronikka: 1900-luku. (alkuteos Guinness Book of the 20th Century) Suomentanut Eskelinen, Heikki. Helsinki Media, 1998. ISBN 9513204928
  • Ebert, Johannes & Schmid, Andreas & Almagest Oy: Kronikka 1900–1999: Suomen ja maailman tapahtumat. Weilin + Göös, 1999. ISBN 951-35-6529-7

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]