Žygimantas Kestutis

Žygimantas Kestutis
Žygimantas Kestutis piirroksessa vuodelta 1840.
Liettuan suuriruhtinas
Valtakausi	1432–1440
Edeltäjä	Švitrigaila
Seuraaja	Kasimir IV
Syntynyt	n. 1365 Trakai, Liettua
Kuollut	20. maaliskuuta 1440 Trakai, Liettua
Puoliso	Tverin Anna
Suku	Gediminid
Isä	Kęstutis
Äiti	Birutė

Žygimantas Kestutis (noin 1365 – 20. maaliskuuta 1440) oli Liettuan suuriruhtinas 1432–1440. Žygimantas nojautui valtakaudellaan Puolaan, vaikkakin hänen onnistui lievittää tätä suhdetta valtakautensa lopulla. Žygimantasia seurasi vallassa Kasimir IV.

Elämäkerta

Nuoruus

Žygimantas Kestutis syntyi suurin piirtein vuonna 1365. Žygimantas oli Kęstutisin poika, ja Jogailan vangituttaessa hänet Žygimantaskin joutui vangiksi vuonna 1382. Hän oli vankeudessa vuoteen 1384 saakka, jolloin hän pakeni veljensä Vytautas Suuren luokse. Vuosina 1389–1398 hän oli perheineen Saksalaisen ritarikunnan panttivankina. Myöhemmin hän otti osaa muun muassa Vorsklajoen taisteluun veljensä alaisuudessa.

Valtaannousu

Žygimantasin sinetti.

Vytautasin kuoltua vuonna 1430 valtaan nousi aateliston tuella Švitrigaila. Švitrigaila liittoutui Saksalaisen ritarikunnan kanssa Puolaa vastaan, ja seurauksen oli Puolan hyökkäys maahan. Tällöin Žygimantas johti liettualaisten kapinaa Švitrigailaa vastaan, ja hän nousi valtaan vuonna 1432. Valtaan noustuaan hän järjesti puolalaisten kanssa Grodnossa kokouksen, jossa sovittiin Vilnan ja Radomin unionien päätösten voimaantulosta. Puolaan päin kallellaan olo herätti vastustusta, mikä taas sai Žygimantasin ryhtymään väkivaltaisiin vastatoimiin. Švitrigaila käytti hajaannusta hyväkseen ja jatkoi vastarintaa Rusin maissa nauttimansa arvostuksen ja ritarikunnan avun turvin. Vastavetona Žygimantas päätti vuonna 1434 peruskirjasta, joka antoi ortodoksisille aatelisille katolilaisten vastaavat oikeudet. Osapuolten välillä käytiin ratkaiseva taistelu Ugemergessä 1. syyskuuta 1435. Taistelussa Žygimantas voitti puolalaisten tukemana ritarikunnan ja Švitrigailan joukot. Žygimantasin onnistui myös vakauttaa suhteet Puolaan ja vaientaa puolalaisten vaatimukset Liettuan liittämisestä Puolaan. Ortodokseille annetuista oikeuksista syntyi kuitenkin sisäisiä ongelmia. Žygimantasin murhasi Švitrigailan kannattaja 20. maaliskuuta 1440.

Kirjallisuutta

• Aulis Kallio: Liettuan historia. Tampere: Jagellonica-kulttuuriyhdistys ry, 2009. ISBN 978-951-98665-3-6