Švitrigaila

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Švitrigaila
Švitrigaila teoksessa Sarmatiae Europeae descriptio vuodelta 1578.
Liettuan suuriruhtinas
Valtakausi 14301432
Edeltäjä Vytautas Suuri
Seuraaja Žygimantas Kestutis
Syntynyt n. 1370
Kuollut 10. helmikuuta 1452
Puoliso Tverin Anna
Suku Gediminid
Isä Algirdas
Äiti Tverin Uliana

Švitrigaila (noin 1370–1452) oli Liettuan suuriruhtinas vuodesta 1430 vuoteen 1432. Ennen suuriruhtinuuttaan hän taisteli vallasta Vytautasia vastaan. Asemastaan hänet kukisti Žygimantas Kestutis.

Švitrigaila syntyi Algirdasin ja tveriläisen ruhtinatar Ulianan avioliitosta. Švitrigaila kastettiin katolilaiseen uskoon Krakovassa yhdessä usean muun veljensä kanssa Jogailan kruunaamisen yhteydessä vuonna 1386. Vuonna 1393 hän yritti vallata Vitebskin, minkä johdosta hänen serkkunsa Vytautas lähetti hänet vangiksi Krakovaan. Hänen onnistui kuitenkin paeta Unkariin.[1] Vytautasin taistellessa Saksalaista ritarikuntaa vastaan vuosina 1401–1403 Švitrigaila taisteli ritarikunnan puolella tavoitellen valtaa itselleen. Ritarikunta lopetti tukensa hänelle Raciążin rauhansopimuksen myötä vuonna 1403.[2] Švitrigaila teki rauhan Vytautasin kanssa vasta vuonna 1420.[1]

Suuriruhtinaaksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Švitrigaila nousi Liettuan suuriruhtinaaksi Vytautasin kuoleman jälkeen vuonna 1430. Hän jatkoi Vytautasin politiikkaa ja tarjosi Saksan keisarille Sigismundille apuaan kruunua vastaan. Lisäksi hän muodosti Puolaa vastaan tähdätyn liiton Saksalaisen ritarikunnan kanssa. Tämä johti Puolan hyökkäykseen maahan ja Vytautasin veljen Žygimantas Kestutisin johtamaan kapinaan, joka karkotti Švitrigailan Vilnasta vuonna 1432.[3]

Švitrigaila jatkoi taistelua vallasta vielä kukistumisensakin jälkeen. Hänen edukseen toimi Žygimantasin heikkous vallanpitäjänä ja Liettuan kallistuminen Puolan valtaan, mikä ärsytti liettualaista aatelistoa. Švitrigailalla oli myös tukea Liettuan rusilaisilla alueilla, sillä hänhän oli puoliksi venäläinen. Heikentääkseen hänen otettaan rusilaisista maista Žygimantas antoi vuonna 1434 ortodoksisille aatelisille samat oikeudet, kuin katolilaisilla aatelisilla jo oli. Ratkaiseva yhteenotto kilpailijoiden välillä käytiin lähellä Ukmergeä 1. syyskuuta 1435. Žygimantasin johtamat liettualais-puolalaiset joukot kukistivat Švitrigailan ja häntä tukeneet Liivinmaan ritarikunnan joukot.[3] Žygimantasin tappoi eräs Švitrigailan kannattajista vuonna 1440 ja hän sai palata hallitsemaan Volynian ja Podalsien alueita Kasimir Jagiellon alaisuudessa.[4] Švitrigaila kuoli 2. lokakuuta 1452[1].

  1. a b c Švitrigaila Gimtoji istorija. Elektroninės leidybos namai. Viitattu 2.9.2010. (liettuaksi)
  2. Kallio 2009, s. 61.
  3. a b Kallio 2009, s. 69.
  4. Kallio 2009, s. 70.