Ylioppilaiden Kansainvälinen Apu

Ylioppilaiden Kansainvälinen Apu eli YKA oli vuosina 1961 -1971 toiminut järjestö, joka keräsi rahaa suomalaisilta opiskelijoilta kehitysmaista tulevien opiskelijoiden auttamiseksi.

Historiaa

1960 vietettiin Yhdistyneiden Kansakuntien päätöksellä Maailman Pakolaisvuotta. Jo edellisellä vuosikymmenellä oli tunnettu laajenevaa kiinnostusta kehitysapua ja pakolaisapua kohtaan. Maaliskuussa Helsingin yliopiston ylioppilaskunta pani toimeksi omalla kotipihallaan: Kaivotalon pihalla paistettiin härkä vartaassa ja paistiaisten sekä oluen myynnistä saadut varat lahjoitettiin Ylioppilaiden Pakolaisavulle Algerian sodan aiheuttaman pakolaiskriisin auttamiseksi. Vuotta myöhemmin samassa paikassa grillattiin vartaassa lahjoituksena saatuja poroja, annospalat ja olutta myytiin yleisölle ja varat ohjattiin Punaisen Ristin välityksellä vastaitsenäistyneeseen Kongoon. Näiden kahden tempauksen rohkaisemana Suomen kristillinen ylioppilasliitto vaati kestävämpää ja laajempaa toimintaa Afrikan hyväksi. Sekä Ylioppilaslehti että Studentbladet vetosivat samoin ylioppilaisiin solidaarisuuden osoittamiseksi kehitysmaiden ylioppilaille.

Kesäkuussa 1961 pidettiin Vanhalla ylioppilastalolla Ylioppilaiden Kansainvälisen Avun, YKA:n, valtuuskunnan ensimmäinen kokous Suomen ylioppilaskuntien liiton ja Suomen kristillisen ylioppilasliiton aloitteesta. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Oulun yliopiston rehtori Pentti Kaitera ja varapuheenjohtajaksi Helsingin yliopiston professori Ilmari Hustich. Hallitukseen valittiin monen ylioppilaskunnan edustajia. Laura Kolben kirjoittama HYY:n historia kertoo, että hallituksen puheenjohtaja 1962 oli teekkari Reijo Kaukonen ja va. sihteeri lainopin yo. Kauko Relander HYY:sta. YKA hyväksyttiin yhdistysrekisteriin.

Vapaaehtoisen YKA-maksun keräys kevätlukukausien alussa alkoi Helsingin yliopistossa ja jatkui muihin yliopistoihin ja korkeakouluihin. 1963 maksu oli 3 markkaa. Myöhempinä vuosina vapaaehtoinen maksu voitiin maksaa lukukausimaksun yhteydessä. HYY:n 30 markan lukukausimaksusta 25 penniä eli kaikkiaan 7 300 markkaa tilitettiin YKA:lle toimintavaroiksi 1963. Sama periaate toteutui myöhempinä vuosina.

Ylioppilaiden toimeliaisuuden ja muun kansalaiskeskustelun toivomuksiin yhtyen Valtioneuvosto asetti 1961 Kansainvälisen kehitysavun komitean pohtimaan kehitysavun haastetta. Laura Kolbe luonnehtii em. kirjassaan kahta komiteaan kutsuttua "alan akateemisiksi pioneereiksi", Jaakko Iloniemeä ja Kalervo Siikalaa. Iloniemi oli toiminut Suomen ylioppilaskuntien liiton pääsihteerinä vuoteen 1960 saakka ja Siikala Suomen Unesco-toimikunnan pääsihteerinä vuodesta 1957. YKA järjesti laajaa huomiota saaneen seminaarin 1962 kehitysmaakysymyksistä. Seminaarin esitelmät julkaistiin kirjana. Komiteamietintö valmistui 1963, ja sen viitoittamana alettiin hahmotella Kansainvälisen kehitysavun toimiston perustamista Ulkoasiainministeriön yhteyteen.

YKA:n hallituksen jäsenenä vuoden ollut valtiot. kand. Tapani Brotherus valittiin 1963 Pohjoismaiden kansallisten ylioppilasliittojen yhteisen lukutaitoprojektin työntekijäksi Boliviaan kymmeneksi kuukaudeksi, joitten aikana hän piti myös YKA:n toimistoa ajan tasalla lukutaitokampanjasta.

Helsingin kansainvälisen ylioppilasklubin toiminnanjohtaja, kauppatieteen yo. Martti Ahtisaari valittiin 1964 YKA:n ensimmäiseksi päätoimiseksi toiminnanjohtajaksi. Hän oli yhteydessä mm. Luterilaisen Maailmanliiton palveluksessa Dar es Salaamissa toimivan pastori Otto Immosen kanssa stipendiaatin löytämiseksi Afrikasta Suomeen. Ennen Tansaniaan lähtöään Immonen toimi ylioppilaspastorina ja teinipastorina Turussa. Immonen löysi ehdokkaaksi stipendiaatiksi Lounais-Afrikan pakolaisen ja Dar es Salaamissa lukiokoulutuksensa täydentäneen Nickey Iyambon. Ahtisaari siirtyi Jaakko Iloniemen johtaman uuden kansainvälisen kehitysavun toimiston palvelukseen. Uuden toiminnanjohtajan Tuula Silvennoisen kausi jäi vielä lyhemmäksi, kun hän tuli valituksi Finnairin lentoemäntäkurssille. Henrik Westmanin johtama YKA:n hallitus valitsi yhdistyksen kolmanneksi toiminnanjohtajaksi valt.yo. Esa Peltosen lokakuussa 1965.

YKA:n ensimmäinen stipendiaatti namibialainen Nickey Iyambo.lensi Dar es Salaamista Suomeen ja sai stipendiaattiasunnon Domus Academicasta kahden hengen huoneessa. Peltosen opastuksella hän avasi pankkitilin, hankki vaatetusta talven varalle sekä tutustui yliopistoon ja kaupunkiin. YKA esitteli stipendiaattinsa joulukuulla tiedotustilaisuudessa, missä YKA:n hallituksen ja helsinkiläisten lehtimiesten lisäksi oli myös täällä asuva Lontoon lehtien kirjeenvaihtaja. Namibiassa toimineet Suomen Lähetysseuran työntekijät puhuivat Nickeyn kanssa samaa kieltä ja järjestivät hänelle vapaa-ajan kontakteja ja lomaohjelmaa vuosien ajan.

Peruun ohjattiin apua pohjoismaisena hankkeena ja Sudaniin lähetettiin suomalainen puutalo osaksi ylioppilasasuntolaa. Nämä hankkeet kuuluivat World University Servicen WUS:n ohjelmaan. YKA toimi Suomen kansallisena WUS-toimikuntana. 1966 valt.yo Heikki Oksanen osallistui WUS:n alueelliseen neuvottelukokoukseen Bujumburassa Burundissa ja toiminnanjohtaja Esa Peltonen Jugoslavian Zagrebissa. Kotimaassa järjestettiin 1964 alkaen käytettyjen silmälasien keräys intialaisille ylioppilaille. Silmälasit täyttivät puolet (varasto)huoneesta Kauppakorkeakoulun ylioppilaskunnan talossa, missä sekä KY:llä että YKA:lla ja Helsingin kansainvälisellä ylioppilasklubilla oli toimitilansa. 1966 YKA sai avukseen Suomen Lions-liiton, joka maksoi silmälasien kuljetuksen Intiaan, missä lionit ja silmälääkärit hoitivat sopivat silmälasit n. yhdeksälle tuhannelle ylioppilaalle.

1966 YKA sai myös toisen stipendiaatin. Kenialainen Joseph Owindi oli oli saapunut omin toimin Suomeen ja Viittakiven opistoon Hauholle. Täällä hänelle selvisi, että kansanopiston kurssit olivat luonteeltaan lyhytkursseja ja kesäkursseja. Hänellä ei ollut riittäviä todistuksia oppikoulutuksensa tasosta, jolloin häntä ei voitu hyväksyä Helsingin yliopistoon. Josephin tavoite oli päästä opiskelemaan yhteiskuntatieteitä. Esa Peltonen neuvotteli paikan Tampereen yliopiston rehtori Paavo Komin kanssa. Tampereen YKA-toimintaryhmä huolehti nuoresta miehestä erinomaisesti tämän valmistumiseen saakka. Hän valmistui yhteiskuntatieteiden kandidaatiksi. Opiskelujensa loppuvaiheessa hän julkaisi Tampereella elämästään ajasta kirjan "Kato, kato nekru!" Molemmat stipendiaatit tutustuivat toisiinsa Helsingissä ja tapasivat usein stipendiaattiaikanaan.

YKA:n puheenjohtajaksi valittiin 1960-luvun puolivälissä Vaasan kauppakorkeakoulun talousmaantieteen professori Mauri Palomäki. Hallituksen puheenjohtaja 1966 oli oik.yo. Tom Grönberg ja toimistosihteeri tammikuusta 1966 huhtikuuhun 1967 oli Veronica Westman. Vuonna 1967 YKA:n hallitusta johti teekkari Pasi Hukkinen. Peltonen siirtyi Kalevi Sorsan johtaman Suomen Unesco-toimikunnan palvelukseen. YKA sai uudeksi toiminnanjohtajaksi valt.yo. Nils Torvaldsin ja toimistosihteeriksi Elina Hatakan. Uudet toimintatilat löytyivät Lönnrotinkadun vanhalta Polilta

Tuonnempana YKA nivottiin osaksi Suomen ylioppilaskuntien liittoa, joka toimi luontevasti myös kansallisena WUS-toimikuntana sekä jatkoi ylioppilaitten omien stipendiaattien tukemista ja rahoittamista heidän Afrikkaan palaamiseensa asti.

Aiheesta muualla

• Johanna Järvelä: Etujoukoista valtavirtaan Pro Gradu. 2008. Viitattu 18.2.2024.
• Presidentti Martti Ahtisaari oli opiskelija-aktiivi ja globaalin kehityksen puolestapuhuja SYL