Ylikylän koulu (Kempele)

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Ylikylän kansakoulu)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ylikylän koulu
Ylikylän kansakoulu
Ylikylän koulun 1990-luvulla valmistunut ja vuonna 2024 purettu puoli.
Ylikylän koulun 1990-luvulla valmistunut ja vuonna 2024 purettu puoli.
Sijainti Ylikylä, Kempele
Koordinaatit 64°53′57″N, 025°32′46″E
Perustettu 1908
Rehtori Jussi Näykki
Luokat 1–9
Oppilaita noin 900 (lukuvuosi 2023–2024)
Verkkosivut

Ylikylän koulu on Kempeleen Ylikylässä sijaitseva peruskoulu. Se sijaitsee noin kolme kilometriä kunnan keskustaajamasta itään, lähellä kauppakeskus Zeppeliniä. Koulu aloitti toimintansa vuonna 1908 alun perin kansakouluna.[1] Perusopetus aloitettiin koululla vuonna 1973.[2] Ylikylän koulu valittiin vuonna 1994 vuoden kouluksi.[3]

Koulussa annetaan perusopetusta luokka-asteilla 1–9.[4] Koulussa oli oppilaita lukuvuonna 2023–2024 noin 900 ja eri kasvatusalan henkilöitä noin 100.[4] Koulun nykyisenä rehtorina toimii Jussi Näykki.[5] Nerolantiellä sijaitseva nykyinen Ylikylän koulurakennus on valmistunut vuonna 1999, jota on sen jälkeen laajennettu muutamaan otteeseen.[6]

Ylikylän koulun toiminta-ajatuksena on ”Yhteistyöllä voimaa kasvuun ja kehitykseen”. Sen periaatteita on oppilasta ohjata hyviin tapoihin, painottamalla perusturvallisuuteen ja rohkaisemalla oppilaassa sellaisia positiivisia asenteita, joiden kautta hänestä kasvaa hyvän itsetunnon omaava, ennakkoluuloton, vastuuntuntoinen ja suvaitsevainen oppilas.[7]

Koulun historiaa (vuodet 1908–1999)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Ylikylän ensimmäinen koulurakennus 1910-luvulla.
Näkymää Ylikylän koulun vanhasta puolesta, joka purettiin vuonna 2018.

Ylikylän koulu aloitti toimintansa kansakouluna vuonna 1908 Samuli Tuohinon vuokraamissa Tuohinon kartanon tiloissa, missä alun perin oli tarkoitus järjestää opetusta kolmen vuoden ajan. Vuonna 1911 valmistui ensimmäinen oma koulurakennus, joka kattoi kaksi luokkahuonetta. Lopullinen koulurakennus talousrakennuksineen valmistui vuonna 1914. Uusi koulurakennus ei kumminkaan vastannut silloisia koulutilavaatimuksia, ja huonon lämpöeristyksen vuoksi talvisin varsinkin kylmyys haittasi koulutyötä.[1]

Koulujen tilakysymys on ollut olennainen osa koulun historiaa siitä lähtien kun koulu perustettiin, ja esimerkiksi joinain vuosina koulu saattoi toimia monessa eri toimipaikassa.[6] Koulun perustamisesta lähtien Ylikylällä oppilasmäärät alkoivat kasvaa tuntuvasti.[8] Ainoastaan ennen ensimmäistä maailmansotaa oppilasmäärä tasoittui.[8] 1910-luvun lopusta alkaen oppilasmäärät alkoivat jälleen kasvaa.[8] Esimerkiksi lukukaudella 1921–1922 oppilaita koulussa oli 78.[9]

Sota-aika kasvatti oppilasmäärää, johon vaikutti muun muassa siirtoväen saapuminen Kempeleeseen.[10] Koulun luokkatilat alkoivat käydä entistä ahtaimmiksi. Koulu toimi useammassa toimipaikassa, ja osa Ylikylän oppilaista saatettiin siirtää Kirkonkylän kansakouluun.[11][6] Vuonna 1953 valmistui pääkoulurakennukseen uusi laajennusosa.[11] Koululla ei ollut vielä siihenkään aikaan omaa voimistelusalia.[11] Oppilasmäärän jatkuessa edellaan kasvuaan 1960-luvun lopulla koulun vanhan puolen opettaja-asuntoja otettiin opetuskäyttöön.[6] 1970-luvulle tultaessa Ylikylän koulutiloja oli myös Kempeleen vanhassa pappilassa ja Kempeleen Pyrinnön majalla.[6] Vuonna 1976 Kempeleen keski- ja kansalaiskoulun tilat vapautuivat, kun Kempeleen yläasteen omat koulutilat valmistuivat kirkonkylälle.[12] Saneerauksella tilat muutettiin Ylikylän koulun käyttöön.[6]

1980-luvulla koulu tarvitsi jälleen lisätiloja. Vuonna 1987 saneerattiin Honkasen monitoimitalosta uusia luokkatiloja. Vuonna 1988 arvioitiin, että Ylikylän koulun tilat riittäisivät laskennallisesti 400 oppilaalle, mutta koulussa oli tuolloin 539 oppilasta. 1990-luvulla kouluun rakennettiin uusia tilapäisiä luokkatiloja, kuten muun muassa vuonna 1996 lakkautetun Honkasen sivukirjaston tiloihin. Seuraavana vuonna luokkatilat luovutettiin Honkasen päiväkodin esiopetusryhmien käyttöön. Lisäksi lisätiloja koululle saatiin vuokraamalla elementtikoulu puukoulun pihalle. Vuonna 1998 lopulta aloitettiin rakentamaan uutta Ylikylän koulua. Rakentamisen ajankohta viivästyi, koska valtionosuutta ei myönnetty. Uuden koulurakennuksen lisärakennuksen ja peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelu oli annettu Arkkitehtuuritoimisto O.Ylipahkala Oy:lle. Uusi koulu valmistui vuonna 1999. Koulutyö aloitettiin uudessa koulussa saman vuoden elokuussa. Koulun siunasivat käyttöön piispa Olavi Rimpiläinen ja kirkkoherra Markku Korpela. Vihkiäiset pidettiin saman vuoden marraskuussa. Juhlapuhujana toimi silloinen kulttuuriministeri Suvi Lindén.[6]

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylikylän koulu on tullut tunnetuksi voimakkaasta painotuksesta musiikkiin. Koulusta on lähtöisin muun muassa vuonna 1989 perustettu lapsi- ja nuorisokuoro Musarit.[13] Sen opettajakuntaan kuuluvat tai ovat kuuluneet muun muassa sanoittaja ja opetusneuvos Juhani Konola (s. 1933, k. 2022)[14], säveltäjä Juhani "Jussi" Rasinkangas[15], tuottaja ja sovittaja Ismo Koskela[15] sekä oopperalaulaja Jyrki Anttila (vuosina 1991–1995)[16]. Muutamia koulun oppilaita osallistui 1990-luvulla television Tenavatähti- ja Karuselli-lastenlaulukilpailuihin.[6]

Koulun johtajat ja rehtorit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kondrad Jokisalo (johtajaopettaja, 1921–1926[17])
  • Kaarlo Kuvaja (johtajaopettaja, 1927–1941[17])
  • Juho Mustonen (johtajaopettaja, 1941–1943[17])
  • Tyyne Kuvaja (johtajaopettaja, 1945–1948[17])
  • Ensio Lötjönen (johtajaopettaja, 1954–1962, 1966–1970[18])
  • Juhani Konola (rehtori, 1956[18]-1993[14])
  • Antti Peisterä (rehtori, 1992/1993[19]–2019[19])
  • Ismo Turpeinen (rehtori, 2019–2022)
  • Jussi Näykki (rehtori, 2022– )

Tunnettuja koulun entisiä oppilaita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hiltunen, Mauno: Kempeleen koululaitoksen historia 1882–1982. Kempele: Kempeleen kunta, 1983. ISBN 951-99483-4-1

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Hiltunen 1983, s. 51.
  2. ↑ Hiltunen 1983, s. 148.
  3. ↑ Vuoden koulu Kempeleestä. Helsingin Sanomat, 31.5.1994, s. 4. Näköislehti, tilaajille. Viitattu 19.3.2024.
  4. ↑ a b Ylikylän koulu Kempeleen kunta. Viitattu 18.3.2024.
  5. ↑ Henkilökunta Kempeleen kunta (Ylikylän koulu). Viitattu 18.3.2024.
  6. ↑ a b c d e f g h Ylikylän koulun historia Kempeleen kunta. Viitattu 19.3.2024.
  7. ↑ Tietoa koulusta Kempeleen kunta (Ylikylän koulu). Viitattu 18.3.2024.
  8. ↑ a b c Hiltunen 1983, s. 57.
  9. ↑ Hiltunen 1983, s. 184.
  10. ↑ Hiltunen 1983, s. 80.
  11. ↑ a b c Hiltunen 1983, s. 121.
  12. ↑ Hiltunen 1983, s. 138.
  13. ↑ Kempeleen historiaa Kempeleen kunta. Viitattu 19.3.2024.
  14. ↑ a b Ojala Jukka, Rasinkangas Jussi, Rautakoski Pentti: Muistokirjoitus Juhani Konola 1933–2022 opettaja.fi. Viitattu 19.3.2024.
  15. ↑ a b c Heikkilä, Martti: Tekijät kertovat: Näin tehtiin Hiljaisuus ja Hei mummo Suomen musiikintekijät. 6.1.2010. Viitattu 19.3.2024.
  16. ↑ Paavilainen, Ulla (päätoim.): Kuka kukin on. Henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2015, s. 51. Helsinki: Otava, 2014. ISBN 978-951-1-28228-0
  17. ↑ a b c d Hiltunen 1983, s. 190.
  18. ↑ a b Hiltunen 1983, s. 191.
  19. ↑ a b Antti Peisterän Twitter-sivut twitter.com. Viitattu 19.3.2024.
  20. ↑ Jokinen, Tiina: Katso video: Kok­ko­kan­kaal­ta Ka­ru­sel­lin kautta mu­si­kaa­lien pyör­tei­siin – Antti Annola aloitti uransa lau­la­mal­la pah­vis­ta val­mis­tet­tuun mik­ro­fo­niin Kaleva. 23.8.2022. Viitattu 19.3.2024.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ylikylän_koulu_(Kempele)&oldid=22822108”