Ylikylä (Kempele)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ylikylän nimikyltti Ketolanperäntiellä Kempeleen kauppakeskus Zeppelinin läheisyydessä.
Kauppakeskus Zeppelin

Ylikylä on Kempeleen kunnassa sijaitseva osa-alue. Ylikylä on kokonaisuudessaan kunnan kahtia jakaantuneen keskustaajaman toinen puolisko, joka sijaitsee Valtatie 4:n itäpuolella noin kaksi kilometriä Kempeleen keskustaajamasta eli niin sanotusta vanhasta keskustasta.[1] Ylikylä on sekä perinteistä maanviljelysmaisemaa että uudempaa taajama-asutusta.

Ylikylässä sijaitsee vuonna 1992 avattu Kauppakeskus Zeppelin, joka oli valmistuessaan yksi Suomen ensimmäisistä kauppakeskuksista.[2] Ylikylässä sijaitseva vuonna 1908 alkujaan kansakouluna aloittanut Ylikylän koulu on tullut tunnetuksi muun muassa voimakkaasta painotuksesta musiikkiin.[3]

Alueen yksi merkittävimpiä tieyhteyksiä on Kempeleen keskustaajamasta seututieltä 847 Ristisuon kiertoliittymästä lähtevä Tyrnävän Murron kylään johtava Ketolanperäntie, joka on Kempeleen historian ensimmäisiä maanteitä, joita kunta on ylläpitänyt. Ketolanperäntien linjausta on muutettu historian aikana.[4] Toinen merkittävä tieyhteys alueella on Honkasesta alkava Kokkokankaan, Linnakankaan ja Väärälänperän kautta Oulun Perävainiolle johtava Kokkokankaantie (paikallistie 18681).

Asuinalueet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksi Kempeleen kunnan ominaisuuksista on kahtia jakaantunut keskustaajama.[1] Länsi- ja itäpuolen rajana on pidetty valtatie 4:ää.

Kempeleen keskustaajaman itäpuolella sijaitsevia asuinalueita ovat Haapamaa, Honkanen, Kokkokangas, Linnakangas, Metsärinne ja Ylikylä. Lisäksi itäpuolen asuinalueisiin luokitellaan osa Ketolanperän kylää.

Haapamaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haapamaa sijaitsee neljä kilometriä keskustaajamasta kaakkoon päin. Aluetta alettiin rakentamaan 1980-luvun puolivälin jälkeen.[5] Alueen rakennuskanta koostuu pääosin omakoti- ja rivitaloista. Alueella on myös jonkin verran maataloutta. Haapamaa rajoittuu Honkaseen, Ketolanperään ja Metsärinteeseen. Alkuperäinen Ketolanperäntie vielä 1980-luvun lopulla kiersi Haapamaan kautta, mutta uuden tielinjauksen myötä nykyinen Ketolanperäntie kulkee Haapamaan asuinalueen länsipuolelta.[4]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Haapamaan asuinaluetta Pekurintien, Haapamaantien ja Marjatien risteyksestä katsottuna.
    Haapamaan asuinaluetta Pekurintien, Haapamaantien ja Marjatien risteyksestä katsottuna.

Honkanen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Honkanen sijaitsee kauppakeskus Zeppelinin ja valtatien 4 läheisyydessä, noin kaksi kilometriä itään keskustaajamasta. Vanhoissa kartoissa Honkasen alue on merkitty nimillä Pekurinkylä ja Pekurila.[6][7] Honkasen alueella oli useita turpasmökkejä 1950-luvulle asti.[8] Asuinaluetta alettiin rakentamaan 1970-luvulla.[9] Honkasen länsiosa on tiivistä taajama-aluetta, jossa pääosin uutta rakennuskantaa.[10] Vanhempi rakennuskanta koostuu omakoti- ja rivitaloista, mutta viime vuosina alueelle on rakennettu myös muutamia kerrostaloja. Honkanen rajoittuu pohjoisessa Kokkokankaaseen ja etelässä Haapamaahan.

Honkasen alueella sijaitsevat muun muassa vuonna 1997 avattu virkistysuimala Zimmari, Pohjoismaiden suurin leikkimaaketjun Leos Leikkimaan leikkihuvipuisto, vuonna 2017 avattu Zemppi Areena ja Köykkyrin virkistysalue, jossa voi harrastaa monipuolista liikuntaa ympäri vuoden[11]. Honkasessa sijaitsi aiemmin vuonna 1981 rakennettu Honkasen lasten- ja nuortentalo eli paikkakuntalaisten kutsuma "Monari".[12] Monitoimitalon yhteydessä sijaitseva hammashoitola suljettiin heinäkuussa 2012. Hammashoitola siirtyi Ylikylän koulun yhteyteen, jossa se avattiin elokuussa 2012.[13] Lasten- ja nuortentalon toiminta lopetettiin kesäkuussa 2016, jonka jälkeen käyttöikänsä päähän tullut rakennus purettiin.[14] Monitoimitalossa toimi vuoteen 1996 asti myös Honkasen sivukirjasto, joka suljettiin kun Kempeleen pääkirjasto siirtyi kokonaan koulukeskuksen tiloista kauppakeskus Zeppeliniin.[15] Honkasessa on toiminut myös oma posti sekä muutamia päivittäistavarakauppoja, jotka sittemmin lakkautettiin kauppakeskus Zeppelinin palvelujen läheisyyden takia.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vuonna 1981 valmistunut Honkasen lasten- ja nuortentalo eli kempeleläisten kutsuma "Monari". Käyttöikänsä päähän tullut rakennus purettiin vuonna 2016.
    Vuonna 1981 valmistunut Honkasen lasten- ja nuortentalo eli kempeleläisten kutsuma "Monari". Käyttöikänsä päähän tullut rakennus purettiin vuonna 2016.
  • Zemppi-areena.
    Zemppi-areena.
  • Köykkyrin virkistysalue vuonna 2008.
    Köykkyrin virkistysalue vuonna 2008.
  • Virkistysuimala Zimmari.
    Virkistysuimala Zimmari.

Kokkokangas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokkokangas sijaitsee noin kolme kilometriä keskustaajamasta itään. Vielä 1960-luvulla alue tunnettiin nimellä Kokkokylä.[6] Sen maaperä on suurimmaksi osaksi hiekkakangasta. Alueen rakennuskanta on omakoti-, rivi- ja luhtitaloja. Alueen rakentaminen aloitettiin 1990-luvulla, ja se on nykyisin lähes täyteen rakennettu. Alue jakaantuu neljään pääosaan: Kokkorinteeseen, Kuunsiltaan, Kokkokaartoon, ja Tiilimestarinrinteeseen. Niitä erottavat luonnontilaiset puistikkoalueet. Alue rajoittuu pohjoisessa Linnakankaaseen, etelässä Honkaseen ja lännessä Valtatie 4:ään.

Kokkokankaan palveluihin lukeutuvat muun muassa päiväkoti ja K-Market -ketjun päivittäistavarakauppa.[16][17] Kokkokankaalla sijaitsee myös kunnan seurakuntakeskus.[18] Seurakuntakeskuksen läheisyydessä sijaitsee Kempeleen uusi hautausmaa, joka otettiin käyttöön huhtikuussa 2015.[19]

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kokkokankaan seurakuntakeskus
    Kokkokankaan seurakuntakeskus
  • Omatekoinen, epävirallinen siileistä varoittava liikennemerkki Siilikuja-nimisellä tiellä Kokkokankaalla.
    Omatekoinen, epävirallinen siileistä varoittava liikennemerkki Siilikuja-nimisellä tiellä Kokkokankaalla.
  • Siwa-kauppaketjun kauppa Kokkokankaalla vuonna 2008. Nykyisin samassa rakennuksessa on K-market- ketjun kauppa.
    Siwa-kauppaketjun kauppa Kokkokankaalla vuonna 2008. Nykyisin samassa rakennuksessa on K-market- ketjun kauppa.

Linnakangas

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Linnakangas sijaitsee Kokkokankaan asuinalueen pohjoispuolella lähellä Oulun kaupungin rajaa. Alue sijaitsee neljä kilometrin päässä keskustaajamasta valtatie 4:n lähettyvillä. Yksi alueen merkittävimmistä liikenneväylistä on paikallistie Kokkokankaantie.

Alueen rakennuskanta koostuu omakoti-, rivi- ja luhtitaloista. Linnakankaalla sijaitsee vuonna 2008 valmistunut Linnakangastalo, jossa toimii muun muassa Linnakankaan koulu ja Linnakankaan lähikirjasto. Sen läheisyydessä on myös urheilu- ja virkistysalue. Linnakankaalla sijaitsee myös Linnalampi-niminen lampi. Lammen vieressä on valaistu lasten leikkikenttä. Linnakankaalla sijaitsevalle Linnakallion vanhalle louhosalueelle ollaan suunnittelemassa tulevaisuudessa suurta matkailualuetta.[20] Linnakankaalla toimii Sale-kauppaketjun lähikauppa.[21]

Linnakankaalta lähtee tieyhteydet Juurussuolle ja Oulun Metsokankaalle.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Linnakangastalo vuonna 2008.
    Linnakangastalo vuonna 2008.
  • Linnakankaan louhousalue.
    Linnakankaan louhousalue.

Metsärinne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Metsärinne sijaitsee noin viisi kilometriä kunnan keskustaajamasta kaakkoon Ketolanperälle päin. Alueen rakentaminen aloitettiin 1980- ja 1990-luvun vaihteessa. Alueen rakennuskanta koostuu omakoti-, rivi- ja luhtitaloista. Metsärinteen maaperä on hiekkapohjaista mäntykangasta. 2010-luvulla aluetta on alettu laajentaa.[22] Alueelta lähtee huonokuntoinen metsätie Mourunkijärvelle, jota tosin ei suositella ajoreittinä sen huonokuntoisuuden vuoksi.

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Metsärinteen asuinaluetta on 2010-luvulla alettu laajentaa. Näkymä Hovimetsäntien ja Metsärinteentien risteyksestä.
    Metsärinteen asuinaluetta on 2010-luvulla alettu laajentaa. Näkymä Hovimetsäntien ja Metsärinteentien risteyksestä.

Ylikylä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylikylän asuinalue sijaitsee kunnan keskustaajamasta kaakkoon. Alueella on perinteistä maanviljelysmaisemaa että uudempaa taajama-asutusta. Ylikylän alueen halki kulkee Ketolanperäntie.[23]

Tilastollinen taajama

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ylikylän alue on aiemmin tilastollisesti luokiteltu omaksi taajamaksi, mutta nykyään se kuuluu Kempeleen keskustaajaman tavoin Oulun keskustaajamaan. Tilastokeskuksen väestönlaskennan mukaan vuoden 1970 lopussa Ylikylän taajaman väkiluku oli 477.[24]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Sarjanoja Erkki, Kinnunen Teemu, Koukkula Minna, Nikula, Minna: Kempeleen liikenneturvallisuussuunnitelma (pdf) 2013. Elinkeino-, liikenne-, ja ympäristökeskus. Viitattu 18.1.2022.
  2. ↑ Zep­pe­lin juhlii 20-vuo­tis­synt­tä­rei­tä - katso nos­tal­gi­set kuvat kaleva.fi. 28.3.2012. Viitattu 22.10.2020.
  3. ↑ Historia Ylikylän koulu. Viitattu 22.10.2020.
  4. ↑ a b 3422 05 Madekoski (pdf) (Vuonna 1989 julkaistussa Maanmittaushallituksen kartassa näkyy vielä Ketolanperäntien vanha linjaus, mutta karttaan on myös merkitty uusi Ketolanperäntien linjaus, joka avattiin vuonna 1990 (uuden tien linjausmerkintätieto löytyy kartan Yhteydet-tietosarakkeesta). Lisäksi kartassa näkyy tienumeromerkintä "18367" Haapamaan kohdalla.) Maanmittaushallitus. 1989. Viitattu 3.8.2023.
  5. ↑ Paakki 2008, s. 10.
  6. ↑ a b Madekoski nro. 342205 (pdf) Maanmittauslaitos. 1965. Viitattu 3.8.2023.
  7. ↑ Madekoski nro. 342205 (pdf) Maanmittauslaitos. 1981. Viitattu 3.8.2023.
  8. ↑ Keränen, Pentti: Tuulimaa, Limingan kotiseutukirja, s. 107–111. Jyväskylä: Gummerus, 2003. ISBN 952-91-5927-7
  9. ↑ Paakki 2008, s. 9.
  10. ↑ Paakki 2008, s. 106.
  11. ↑ Köykkyrin virkistysalue VisitKempele.fi. Viitattu 12.7.2022.
  12. ↑ Paakki 2008, s. 37.
  13. ↑ Suun terveydenhuolto Kempeleen kunta. Arkistoitu 26.10.2020. Viitattu 22.10.2020.
  14. ↑ Rättilä, Markku: Honkasen monari kiinni kesäkuussa. Kaleva, 1.5.2016.
  15. ↑ Historia Ylikylän Yhtenäiskoulu, Kempele. Viitattu 7.4.2013.
  16. ↑ Kokkokankaan päiväkoti Kempeleen kunta. Viitattu 22.10.2020.
  17. ↑ K-Market Kokkokangas K-Ruoka.fi. Arkistoitu 15.8.2020. Viitattu 22.10.2010.
  18. ↑ Kokkokankaan seurakuntakeskus Kempeleen seurakunta. Viitattu 22.10.2020.
  19. ↑ Hautausmaat Kempeleen seurakunta. Viitattu 22.10.2010.
  20. ↑ Jättimäinen aktiviteettialue Kempeleeseen Oulun kaupunki. Arkistoitu 2.10.2015. Viitattu 12.8.2015.
  21. ↑ Sale Linnakangas S-kanava.fi. Viitattu 9.7.2021.
  22. ↑ Metsärinne liittyi MeidänLämpö-verkostoon. Valokaari, 3/2012, s. 5. Oulun Seudun Sähkö. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 22.10.2020.
  23. ↑ Paakki 2008, s. 107.
  24. ↑ Väestölaskenta 1970 Osa IV: Taajamat 1960–1970, s. 26–83. (Suomen virallinen tilasto VI C:104) Helsinki: Tilastokeskus, 1976. Kirjan verkkoversio Kansalliskirjaston Doria-arkistossa (pdf) (viitattu 29.5.2022).

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kempele
Kempeleen alueista ja kylistä kertovat artikkelitAlakylä (kylä) · Asemanseutu (keskustaajaman keskuspaikka, asuinalue) · Hakamaa (teollisuusalue) · Juurussuo (kylä) · Ketolanperä (kylä) · Kirkonseutu (keskustaajaman osa) · Rajakorpi (kylä) · Vihiluoto (kylä, asuinalue, yritysalue) · Väärälänperä (kylä, asuinalue) · Ylikylä (keskustaajaman osa) · Zatelliitti (yritysalue)
Kempeleen asuinalueista kertovat artikkelitKempeleen keskustaajaman asuinalueet (keskustaajaman länsipuolen asuinalueet) · Ylikylä (keskustaajaman itäpuolen asuinalueet)
Muuta Kempeleeseen liittyvääHonkasen lasten- ja nuortentalo · Kempelehalli · Kirjasto · Kotiseutumuseo · Köykkyrin virkistysalue · Meijeri · Mourunkijärvi · Pappila (uusi) · Pappila (vanha) · Pyhän Kolminaisuuden kirkko · Rautatieasema · Tiilitehdas · Vanha kirkko · Vesitorni · Zeppelin · Zimmari
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ylikylä_(Kempele)&oldid=22822107”