Kirkonkylän koulu (Kempele)
| Kirkonkylän koulu | |
|---|---|
| Kirkonkylän yhtenäiskoulu | |
 Koulun nimiteksti ulkoseinällä. |
|
| Sijainti | Kempeleen keskustaajama |
| Tyyppi | peruskoulu |
| Perustettu | 2012 (vanha Kempeleen Kirkonkylän koulu ja Kempeleen yläaste yhdistyi uudeksi Kirkonkylän yhtenäiskouluksi)[1] |
| Rehtori |
Sami Paavola (rehtori) Katriina Kontiokari (apulaisrehtori) Teemu Tittonen (apulaisrehtori) Mikko Mäenpää (apulaisrehtori) |
| Luokat | esiopetus, 1–9 |
| Oppilaita | 880 (kevät 2024)[2] |
| Verkkosivut | |
Kirkonkylän koulu on Kempeleen keskustaajamassa Kirkonseudun alueella Kirkonkylätalossa sijaitseva peruskoulu.[3] Koulu muodostettiin vuonna 2012, kun vanha Kirkonkylän koulu ja Kempeleen yläaste yhdistyivät samaksi yksiköksi.[1] Koulun nimi oli ensimmäisinä vuosina Kirkonkylän yhtenäiskoulu, jonka jälkeen nimeksi muuttui Kirkonkylän koulu.
Keväällä 2024 koulussa oli 880 oppilasta ja henkilökuntaa noin 100.[2] Luokkia ja pienryhmiä on yhteensä 55.[2] Koulun rehtorina toimii Sami Paavola.[4][5]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koulun siirtyminen Kirkonkylätaloon
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kempeleen kunnanvaltuusto päätti vuonna 2020, että vanhan koulukeskuksen alueelle rakennetaan uusi Kirkonkylätalo-nimeä kantava monitoimitalo, joka käsittäisi päiväkodin 220–240 lapselle, koulutilat 960 perusopetuksen oppilaalle, keskuskeittiön ja kunnan päätearkiston. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 39 miljoonaa euroa. Kustannuksiin sisältyisi myös B-talon korjaus- ja muutostyöt sekä D-rakennuksen purkaminen. Uuden koulun rakentaminen rahoitettiin leasingilla ja KVR-rakennusurakkana.[6][7]
Tammikuussa 2024 oppilaiden joululoman jälkeen opetus aloitettiin Kirkonkylätaloon rakennetuissa uusissa luokkahuoneissa.[8] Vuoden 2024 aikana puretaan osa vanhasta alun perin vuonna 1976 Kempeleen yläasteelle valmistuneista koulutiloista eli nykyisestä D-talosta.[9]
Vanha Kirkonkylän koulu (1882–2012)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kirkonkylän koulu | |
|---|---|
| Kirkonkylän kansakoulu | |
 Kirkonkylän kansakoulu vuonna 1896 Junttilan kentällä. |
|
| Sijainti | Kempeleen keskustaajama |
| Perustettu | 1882 |
| Lakkautettu | 2012 (yhdistyi Kempeleen yläasteen kanssa uudeksi Kirkonkylän yhtenäiskouluksi) [1] |
| Luokat | esiopetus ja 1–6 |
Kempeleen Kirkonkylän koulu aloitti toimintansa kansakouluna vuonna 1882, joka toimi vuoteen 1884 asti kirkon lähellä sijaitsevassa Junttilan talossa. Talossa oleva pirtti ei vastannut kaikin puolin luokkahuoneella asetettuja vaatimuksia. Suurin ongelma oli tilanpuute. Oppilasmäärä kohosi lyhyessä ajassa yli 40:n.[10]
Senaatti myönsi elokuussa 1882 kansakoulun rakentamishankkeelle 600 markan avustuksen. Rakennuspiirustukset hyväksyttiin seuraavana keväänä, jolloin päätettiin samalla pystyttää rakennuksen kehä. Rakennustyöt eivät sujuneet suunnitelmien mukaan; lokakuussa 1883 pidetyssä kuntakokouksessa päätettiin kansakoulun johtokunnan esityksestä vuokrata koulun paikaksi niin sanottu Junttilan kenttä Oulunsaloon johtavan kylätien ja Rantamaantien risteyksestä. Rakennusohjelman mukaan koulun oli oltava vesikattovaiheessa seuraavan kesän aikana. Ensimmäinen koulutalo oli luokkahuoneen sisältä valmis syksyllä 1884. Vuotta myöhemmin taloon valmistui pieni opettajan asunto luokkahuoneen jatkoksi.[10]
Koulun laajentaminen tuli ajankohtaiseksi, kun alettiin opettaa käsitöitä. Aluksi luokkahuone jaettiin kahteen osaan: toisessa päässä pidettiin varsinaista opetusta ja toisessa tehtiin käsitöitä. Järjestelmä oli varsin hankala, ja niin siitä Oulun piirin kansakoulutarkastajan kehotuksesta nopeasti luovuttiin. Vuonna 1889 kuntakokouksessa päätettiin koulua laajentaa. Näissä tiloissa Kempeleen Kirkonkylän Yläkansakoulu toimi 1920-luvulle saakka. Opetustilat pidettiin kelvollisessa kunnossa, mutta tarve uusiin laajennuksiin syntyi vasta itsenäisyyden ajan alussa, jolloin Kirkonkylän koulupiirin oppilasmäärä kasvoi huomattavasti. Vuonna 1908 Kempeleeseen rakennettiin uusi koulu Ylikylään, joka luonnollisesti vähensi oppilaspainetta kirkonkylällä.[11]
Kirkonkylän kansakouluun tehtiin suurempi laajennus vuonna 1936, jolloin rakennettiin kaksi uutta luokkahuonetta, koulukeittola, käytävä ja erillisen sisäänkäynnin käsittävä lisärakennus. Vuonna 1952 koulun johtokunta vaati koulurakennuksen laajennusta, ja muutaman vuoden päästä laajennus valmistui. Samalla myös kunnostettiin vanhat luokkahuoneet.[12][13]
Peruskoulujärjestelmään siirryttiin Kirkonkylän koululla vuonna 1973.[14] Vuonna 1980 valmistui uusi tilavampi koulurakennus vanhan koulurakennuksen rinnalle[15] , jota uuden Kirkonkylän yhtenäiskoulun aikaan kutsuttiin A-taloksi.[16] Kyseinen rakennus purettiin kesällä 2019.[16] Junttilan kentälle vuonna 1884 valmistunut vanha kansakoulurakennus purettiin 1990-luvulla, ja paikalle rakennettiin uusi asuinrakennus.[17] Vuonna 2003 vanha koulurakennus asetettiin käyttökieltoon homeongelmien vuoksi.[18] Vuonna 2004 valmistui[19] Kirkonkylän koulun B-talo, jonka yhteydessä toimi Kirkonkylän päiväkoti, joka siirtyi vuoden 2024 alussa Kirkonkylätalon yhteyteen[20].
Kempeleen yläaste (1974-2012)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Kempeleen yläaste | |
|---|---|
 Koulun D-talon julkisivua Vihiluodonkujalta katsottuna. D-talo on alun perin ollut vuonna 1976 valmistuneen Kempeleen yläasteen koulurakennus. |
|
| Sijainti | Kempele |
| Perustettu | 1974 |
| Lakkautettu | 2012 (yhdistyi vanhan Kirkonkylän koulun kanssa uudeksi Kirkonkylän yhtenäiskouluksi) [1] |
| Luokat | 7–9, erityisopetusluokat |
Kempeleen yläaste aloitti toiminnan vuonna 1974.[21] Vuosina 1974–1976 yläaste toimi Ylikylän entisessä keski- ja kansalaiskoulussa sekä osittain myös Kempeleen pappilassa ja urheiluseura Pyrinnön majalla.[15] Yläasterakennuksen rakentaminen Kirkonkylän koulun läheisyyteen aloitettiin vuonna 1975, joka valmistui seuraavana vuonna.[15] Yläasteen arkkitehtuuri herätti kuntalaisissa ristiriitaisia tuntoja.[22] Koulun vihki käyttöön silloinen opetusministeri Paavo Väyrynen, jonka kerrotaan todenneen, että ”Tämän rakennuksen kauneuden täytyy epäilemättä löytyä sisäpuolelta.”[22]
Peruskoulujärjestelmän tullessa vuonna 1969 koulusuunnittelutoimikunta teki esityksen yläasteen perustamisesta. Kempeleen kunta olisi kyennyt perustamaan yläasteen itse, mutta toimikunta katsoi asialliseksi tiedustella Hailuodon ja Oulunsalon kuntien liittyä hankkeeseen. Lukuisien kokouksien jälkeen, vuonna 1973 kunnat perustivat yhteisen yläasteen piirin, jonka käynnistäminen alkoi vuonna 1976. Siirtymävaiheen aikana sopimuskunnat hoitivat yläasteen opetuksen erillisjärjestelyin, Oulunsalo yhdessä Oulun kaupungin kanssa, Kempele ja Hailuoto itsenäisesti. Kun Oulunsalon ja Hailuodon kunnat rakensivat omat yläasteet 1980-luvun alussa, oppilasmäärä Kempeleessä luonnollisesti laski.[21]
Yläasteen tiloissa toimi vuosina 1976–1989 myös erityisopetusta antanut Vihiluodon apukoulu (myöhemmin nimillä Vihiluodon koulu, Vihiluodon erityiskoulu ja Santamäen erityiskoulu[23]). Oppilaita oli Kempeleen lisäksi Oulunsalosta ja Hailuodosta.[21] Vuonna 1989 Vihiluodon koulu siirtyi Santamäen koulun tiloihin.[24]
Kuvagalleria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]-
Vanhan Kirkonkylän koulun vuonna 1980 valmistunut koulurakennus. Rakennus purettiin kesällä 2019. -
Kirkonkylän koulu B-talo helmikuussa 2008. -
Kirkonkylän koulun B-talo Vihiluodonkujalta katsottuna. -
Kirkonkylän koulun D-rakennus Koulutieltä katsottuna. Rakennus on alun perin ollut vuonna 1976 valmistunutta Kempeleen yläastetta.
Koulun johtajat ja rehtorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kirkonkylän kansakoulu / Kirkonkylän koulu (1882-2012)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Isak Leander Lundman (koulun johtaja 1892-1930[25])
- Lenja Okamaa (koulun johtaja, 1935–1945[25])
- Jaakko Latola (koulun johtaja, 1930–1934[25])
- Lauri Hannila (koulun johtaja, 1948–1950[25])
- Aarne Tölli (johtajaopettaja, rehtori 1950–?[25][a])
- Jukka Ojala (rehtori, 2007–2022[26][27][b])
Kirkonkylän koulu (2012-)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jukka Ojala (rehtori, vuoteen 2022 asti.[27][c])
- Eero Siika-aho (rehtori, 2012–?[d])
- Sami Paavola (rehtori, 2022–[4][5])
- Teemu Tittonen (apulaisrehtori, 2022–[4][5])
- Katriina Kontiokari (apulaisrehtori, 2022–[4][5])
- Mikko Mäenpää (apulaisrehtori[4])
Kempeleen yläaste (1974-2012)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Vuodesta 1978 eteenpäin rehtori.
- ↑ Vuonna 2012 vanha Kirkonkylän koulu ja Kempeleen yläaste yhdistyivät uudeksi yksiköksi nimeltä Kirkonkylän yhtenäiskoulu.
- ↑ Vuonna 2012 vanha Kirkonkylän koulu ja Kempeleen yläaste yhdistyivät uudeksi yksiköksi nimeltä Kirkonkylän yhtenäiskoulu.
- ↑ Vuonna 2012 vanha Kirkonkylän koulu ja Kempeleen yläaste yhdistyivät uudeksi yksiköksi nimeltä Kirkonkylän yhtenäiskoulu.
- ↑ Vuonna 2012 vanha Kirkonkylän koulu ja Kempeleen yläaste yhdistyivät uudeksi yksiköksi nimeltä Kirkonkylän yhtenäiskoulu.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Hiltunen, Mauno: Kempeleen koululaitoksen historia 1882–1982. Kempele: Kempeleen kunta, 1983. ISBN 951-99483-4-1
- Paakki, Timo: Lakeuden äärellä, kaupungin naapurina. Kempele: Kempeleen kunta, 2008. ISBN 978-952-67120-0-0 Julkaisun verkkoversio.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Kaskinen, Hannu: Onko koulun koolla väliä?. Opettaja, 2013, nro 32, s. 8. Lehden verkkoversio. Viitattu 19.3.2024.
- ↑ a b c Kirkonkylän koulu Kempeleen kunta. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ Pahkasalo, Sauli: Sami vielä miettii välituntikellon ääntä – Kempeleen Kirkonkylätalo on kalustettavana, oppilaat pääsevät uuteen kouluun tammikuussa (Tilaajille) Rantalakeus. 7.12.2023. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ a b c d e Koulun ja opettajien yhteystiedot Kempeleen kunta. Viitattu 25.8.2022.
- ↑ a b c d Jokinen, Tiina: Lasten- ja nuorten kasvatus on aikuisten yhteistyötä – väistötiloissa työskentely vaatii välillä huumoria "Olihan meillä Instagramissakin jo kuva, missä opettajan pöydän virkaa toimitti muuttolaatikot" (Tilaajille) Rantalakeus. 30.8.2022. Viitattu 20.3.2024.
- ↑ Rintala, Heli: Kempeleen Kirkonkylälle rakennetaan uusi koulu, tilat tarkoitus ottaa käyttöön vuonna 2023 Kaleva. Viitattu 20.10.2020.
- ↑ Rakennustehon urakoima Kempeleen Kirkonkylätalo kohoaa alueen lasten ja nuorten uudeksi kasvukeskukseksi rakennusteho.fi. 16.9.2022. Viitattu 14.8.2023.
- ↑ Kirkonkylän koulu tiedote tammikuu 2024 Kempeleen Kirkonkylän koulu. 22.12.2023. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ Kempele, Kirkonkylän koulun D-talon purku ja liikuntasalin laajennus mercell.com. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ a b Hiltunen 1983, s. 30.
- ↑ Hiltunen 1983, s. 31.
- ↑ Hiltunen 1983, s. 78.
- ↑ Hiltunen 1983, s. 121.
- ↑ Hiltunen 1983, s. 148.
- ↑ a b c Hiltunen 1983, s. 153.
- ↑ a b Rintala, Heli: Kempeleen kirkonkylän uudiskoulu takaisin valmisteluun – keskustan ryhmä halusi, että D-talon korjauskustannukset selvitetään Rantalakeus. 15.6.2020. Viitattu 25.10.2020.
- ↑ Kirkonseudun asemakaavan muutos ja laajennus - kulttuuriympäristövaikutusten arviointi (pdf) Swedo Ympäristö Oy / Kempeleen kunta. 23.11.2016. Viitattu 12.7.2022.
- ↑ Laine, Liisa: Home sulki vanhan puukoulun Kaleva. 27.2.2003. Viitattu 7.9.2014.
- ↑ § 75 Valtuustoaloite / Kirkonkylän koulun B-talon purkupäätöksen ottaminen uudelleen harkintaan / Tapio Juvani (lisäpykälä) kempele.cloudnc.fi. 7.11.2022. Viitattu 18.3.2024.
- ↑ Varhaiskasvatuksen opettajan tehtävän täyttäminen / siirto päiväkodin varajohtajan virasta (pdf) Kempeleen kunta. 28.2.2024. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ a b c Hiltunen 1983, s. 150.
- ↑ a b Paakki 2008, s. 31
- ↑ Koulun historiaa (Santamäen koulu) Kempeleen kunta. Viitattu 17.3.2024.
- ↑ Santamäkitalon historian puu (arkistoitu sivu) Santamäkitalon kotisivut. archive.org. Viitattu 18.12.2015.
- ↑ a b c d e Hiltunen 1983, s. 189.
- ↑ Kempeleen Kirkonkylän koulun Instagram-julkaisu instagram.com. 3.6.2022. Viitattu 20.3.2024.
- ↑ a b Jokinen, Tiina: Kempeleläisrehtorit Jukka ja Pentti suuntaavat kiitollisina eläkkeelle –"Ei mekään vielä valmiita mestareita olla, ihan oppipoikia vielä" (Tilaajille) Rantalakeus. 30.5.2022. Viitattu 25.8.2022.
- ↑ Hiltunen 1983, s. 195.
- ↑ Suvilehto, Pirjo: Uusittu Kempeleen koulu on loppusilausta vailla Kaleva. 24.2.2005. Viitattu 20.3.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]