Yhdysvaltain talous

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Yhdysvaltojen talous)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Artikkelin sisältämät tiedot ovat pääosin peräisin vuosilta 2004–05.
Yhdysvaltain talous
New York
New York
Valuutta Yhdysvaltain dollari
Tilikausi 1. lokakuuta – 30. syyskuuta[1]
Tilastot
BKT 25 464,5 miljardia USD (2022 arvio)[2]
- per asukas 76 350 USD (2021 arvio)[2]
- kasvu 2,1 % (2022 arvio)[2][3]
- toimialoittain palvelut 77,6 %
teollisuus 20,8 %
maatalous 1,6 % (2015 arvio)[1]
Inflaatio 0,2 % (2015 arvio)[1]
Köyhyysrajan alle
jäävien määrä		 15,1 % (2010 arvio)[1]
Gini-kerroin 45 (2007)[1]
Työvoima 158,3 miljoonaa (2022 arvio)[2]
Työttömyys 3,5 % (2022 arvio)[2]
Ulkomaankauppa ja -investoinnit
Merkittävimmät
vientimaat		 Kanada 19,2 %, Meksiko 14,8 %, Kiina 7,6 %, Japani 4,1 % (2014)[1]
Julkinen talous
Julkinen velka 121,7 % BKT:sta (2022 arvio)[2]
New Yorkin pörssi Wall Streetillä on maailman suurin pörssi.
Yhdysvaltain dollari on maailmankaupan merkittävin valuutta.

Yhdysvaltain kansantalous on erittäin kehittynyt jälkiteollinen sekatalous, jossa yksityinen sektori on kuitenkin huomattavasti julkista suurempi. Luonnonvarojen runsaus on edelleen keskeinen vaurauden lähde, mutta tietointensiivisen talouden lisäännyttyä myös inhimillinen pääoma on alati tärkeämpi.[4]

Yhdysvaltain bruttokansantuote on ollut 1900-luvun alusta maailman suurin, ostovoimalla mitattuna Kiina ohitti sen 2010-luvulla. Yhdysvaltain bruttokansantuote henkeä kohti on maailman korkeimpia ja maa sijoittuu korkealle 12. sijalle Yhdistyneiden kansakuntien Inhimillisen kehityksen indeksillä.

Maan valuutta on yhdysvaltain dollari, joka on yleisin kansainvälisen talouden rahayksikkö. Sen korkotasoa ohjaa itsenäinen keskuspankki Federal Reserve System (Fed), jonka lisäksi maassa on 12 alueellista keskuspankkia. Noin 67 prosenttia maailman valuuttareserveistä säilytetään Yhdysvaltain dollareina.[5]

2020-luvun alun koronapandemian hiivuttua vuonna 2023 Yhdysvaltain bruttokansantuotteen arvioidaan olevan noin 27 biljoonaa dollaria ja asukasta kohden noin 80 000 dollaria.[2]

Tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvaltain tärkein sektori on palvelusektori, joka työllistää noin kolme neljäsosaa työvoimasta. Taloudellinen toiminta vaihtelee suuresti maan osien välillä, monien teollisuudenalojen ollessa keskittyneitä tiettyihin kaupunkeihin tai tietyille alueille. Esimerkiksi New York on Amerikan rahaelämän, julkaisemisen ja mainostamisen keskus. Piilaakso on maan laajin korkean teknologian keskus, kun taas Los Angelesin Hollywood on tärkein elokuva- ja televisiotuotannon keskus. Keskilänsi tunnetaan valmistuksesta ja raskasteollisuudesta riippuvaisesta taloudestaan, jossa Chicago tunnetaan "Keskilännen pääkaupunkina" ja Detroit autoteollisuuden keskuksena. Suuret tasangot ovat Amerikan "leipäkori". Vuoristoalueet palvelevat kaivosteollisuutta ja maakaasuresursseina. Kaakkois-Yhdysvallat on lääketieteellisen tutkimuksen ja tekstiiliteollisuuden keskus. Vuonna 2004 Yhdysvallat oli maailman kolmanneksi suosituin turistikohde 46 miljoonalla kävijällä.[6]

Maatalouden pääasialliset viljelykasvit ovat maissi, vehnä, soijapapu ja puuvilla. Yhdysvaltain alueella on esimerkiksi kulta-, öljy-, kivihiili- ja uraaniesiintymiä. Teollisuustuotteita ovat muun muassa autot, lentokoneet ja elektroniikka.

Kauppa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkeimmät kauppakumppanit ovat Kanada (19 %), Meksiko, Yhdistynyt kuningaskunta ja Kaakkois-Aasia, Yhdysvallat on 1960-luvulta asti tuonut enemmän tavaraa kuin vienyt.[7] Yhdysvallat on monien maiden pääasiallinen vientimarkkina.

Yhdysvaltain kauppa vuonna 2004 (ei sisällä palvelukauppaa)
Vienti[8] Tuonti[9]
Maa Miljoonaa dollaria Osuus Kumulatiivinen osuus Maa Miljoonaa dollaria Osuus Kumulativiinen osuus
Kanada 189 101 23,12  % 23,12  % Kanada 255 928 17,41  % 17,41  %
Meksiko 110 775 13,54  % 36,66  % Kiina 196 699 13,38  % 30,80  %
Japani 54 400 6,65 % 43,31 % Meksiko 155 843 10,60 % 41,40 %
Yhdistynyt kuningaskunta 35 960 4,40 % 47,71 % Japani 129 595 8,82 % 50,22 %
Kiina 34 721 4,24 % 51,95 % Saksa 77 236 5,26 % 55,48 %
Saksa 31 381 3,84 % 55,79 % Yhdistynyt kuningaskunta 46 402 3,16 % 58,63 %
Etelä Korea 26 333 3,22 % 59,01 % Etelä-Korea 46 163 3,14 % 61,77 %
Alankomaat 24 286 2,97 % 61,98 % Taiwan 34 617 2,36 % 64,13 %
Taiwan 21 731 2,66 % 64,64 % Ranska 31 814 2,16 % 66,29 %
Ranska 21 240 2,60 % 67,23 % Malesia 28 185 1,92 % 68,21 %
Singapore 19 601 2,40 % 69,63 % Italia 28 089 1,91 % 70,12 %
Belgia 16 877 2,06 % 71,69 % Irlanti 27 442 1,87 % 71,99 %
Hongkong 15 809 1,93 % 73,63 % Venezuela 24 962 1,70 % 73,69 %

Australia

14 271 1,74 % 75,37 %

Brasilia

21 157 1,44 % 75,13 %

Brasilia

13 863 1,69 % 77,07 %

Saudi-Arabia

20 924 1,42 % 76,55 %

Malesia

10 897 1,33 % 78,40 %

Thaimaa

17 577 1,20 % 77,75 %

Italia

10 711 1,31 % 79,71 %

Nigeria

16 246 1,11 % 78,85 %

Sveitsi

9 268 1,13 % 80,84 %

Intia

15 562 1,06 % 79,91 %

Israel

9 198 1,12 % 81,96 %

Singapore

15 306 1,04 % 80,95 %

Irlanti

8 166 1,00 % 82,96 %

Israel

14 527 0,99 % 81,94 %

Filippiinit

7 072 0,86 % 83,83 %

Ruotsi

12 687 0,86 % 82,81 %

Espanja

6 641 0,81 % 84,64 %

Alankomaat

12 605 0,86 % 83,66 %

Thaimaa

6 363 0,78 % 85,42 %

Belgia

12 448 0,85 % 84,51 %

Intia

12 095 1,55 % 86,16 %

Venäjä

11 847 0,81 % 85,32 %

Saudi-Arabia

5 245 0,64 % 86,80 %

Sveitsi

11 643 0,79 % 86,11 %

Venezuela

4 782 0,58 % 87,39 %

Indonesia

10 811 0,74 % 86,84 %

Kolumbia

4 504 0,55 % 87,94 %

Hongkong

9 314 0,63 % 87,48 %

Dominikaaninen tasavalta

4 343 0,53 % 88,47 %

Filippiinit

9 144 0,62 % 88,10 %

Yhdistyneet arabiemiraatit

4 064 0,50 % 88,97 %

Irak

8 514 0,58 % 88,68 %

Chile

3 625 0,44 % 89,41 %

Australia

7 544 0,51 % 89,19 %

Argentiina

3 386 0,41 % 89,82 %

Espanja

7 476 0,51 % 89,70 %

Turkki

3 361 0,41 % 90,24 %

Algeria

7 409 0,50 % 90,21 %

Costa Rica

3 304 0,40 % 90,64 %

Kolumbia

7 290 0,50 % 90,70 %

Ruotsi

3 265 0,40 % 91,04 %



Etelä-Afrikka

3 172 0,39 % 91,43 %



Egypti

3 105 0,38 % 91,81 %



Muut 67 023 8,19 % 100,00 % Muut 136 661 9,30 % 100,00 %
Vienti yhteensä: 817 939

Tuonti yhteensä: 1 469 667

Työpaikat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yksi maailman ensimmäisistä tuulipuistoista Kaliforniassa. Yhdysvallat on maailman suurin[10] ja nopeimmin kasvava tuulivoiman tuottaja.[11]

Yhdysvalloissa on verrattain vapaat työmarkkinat. Työttömyys on matala ja pysynyt vuosia noin viidessä prosentissa.[12] Yhdysvalloissa ei ole tiukan syrjintälainsäädännön lisäksi juuri lainsäädännöllisiä irtisanomisesteitä. Vuonna 2005 7,8 prosenttia yksityissektorin työntekijöistä oli liittynyt ammattiyhdistyksiin.[13]

Yhdysvalloissa on kymmeniä miljoonia laillisia ja laittomia maahanmuuttajia erityisesti Meksikosta, Väli-Amerikasta ja Aasiasta. Noin puoli miljoonaa eurooppalaista tutkijaa on muuttanut Yhdysvaltoihin ja vain murto-osa suunnittelee takaisin palaamista.[14]

Tulot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansainvälisen työjärjestön mukaan pääoman, työn ja teknologian tehokas yhdistäminen on johtanut maailman toiseksi korkeimpaan tuottavuuteen työtuntia kohti.[15]

Vuoden 2005 keskivuosipalkat vaihtelivat pelkän high schoolin käynneiden 31 539 dollarista tohtorikoulutettujen 79 401 dollariin. Vuonna 2005 yli 25-vuotiaat vain high schoolin opiskelleiden kokopäivätyöskentelijöiden keskitulot olivat 31 539 dollaria, vain associate-tutkinnon opiskelleiden 40 588 dollaria, vain bachelor-tutkinnon opiskelleiden 56 078 dollaria, vain tohtorin tutkinnon opiskelleiden 79 401 dollaria ja ammatillisen tutkinnon opiskelleiden 100 000 dollaria.[16] Yhdysvalloissa (YK:n Gini-kerroin 40.8), kuten Uudessa-Seelannissa (36.2) ja Meksikossa (46.1), on suuret tuloerot. Kotitalouksien tulot vaihtelevat huomattavasti amerikkalaisilla standardeilla köyhästä Mississipistä rikkaaseen Marylandiin.[17] Maassa on kymmeniä miljoonia laittomia maahanmuuttajia, jotka tulevat köyhistä maista kuten Meksiko. Globalisaation vastainen liike on vaatinut liittovaltion puuttumista tilanteissa, joissa amerikkalaisten maailman korkein palkkataso aiheuttaa työpaikkojen siirtymisen esimerkiksi Eurooppaan tai Aasiaan.[18] Toiset huomauttavat että uusia työpaikkoja on syntynyt koko ajan ja köyhien maiden lisäksi myös amerikkalaiset hyötyvät.[18]

Yhdysvalloissa on huomattava köyhyydessä elävä väestön osa, noin 37 miljoonaa ihmistä tai 12 % väestöstä. Mustista, latinoista ja lapsiväestöstä miltei joka neljäs elää köyhyydessä. Yhdysvalloissa asuu 360 miljardööriä, enemmän kuin missään muualla. [19] Tuloerojen mittaamisessa käytetty Gini-indeksi oli vuonna 2008 46.6.[20] Rikkain 10 % kotitalouksista kuluttaa 15 kertaa enemmän kuin köyhin 10 % [21]

Verotus ja julkinen sektori

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdysvallat on tyypillinen kehittynyt teollisuusmaa, jossa kapitalistista yksityistä taloutta täydentää suurehko julkinen sektori. Tässä mielessä Yhdysvallat on sekatalous. Julkisen hallinnon koko on 36 prosenttia kansantuotteesta[22], mikä on varsin tyypillistä kehittyneille maille ja samaa luokkaa kuin esimerkiksi Suomessa.

Yhdysvalloissa on liittovaltion tulovero sekä muutaman prosentin osavaltio- ja paikallistuloveroja. Verotus on laskenut paljon toisen maailmansodan jälkeisestä 90 % tuloverostaselvennä. Alimmat tuloluokat eivät nykyään maksa lainkaan tuloveroja. Vuonna 2006 tulovero oli vähennyksien jälkeen: 40 000 dollarin tuloilla 4 445 dollaria eli 14 % ja 200 000 dollarin tuloilla 46 725 dollaria eli 31 %. Yritysverotus on Yhdysvalloissa hieman korkeampaa kuin OECD-maissa keskimäärin. Osavaltiot saattavat lisäksi kerätä myyntiveroa. Postimyynnissä ja Internetissä tapahtuvassa osavaltioiden rajojen ylittävässä kaupassa myynnit ovat toistaiseksi vapaita myyntiverosta. Osavaltio- ja paikallistasolla on omaisuus- ja kiinteistöveroja. Liittovaltion ja muiden verotus sisältää lukuisia vähennyksiä esimerkiksi perheille ja hyväksytyille hyväntekeväisyysjärjestöille.

Yhdysvalloissa ei ylläpidetä julkista terveydenhuoltoa samassa mielessä kuin Euroopassa, vaan ihmiset ovat itse velvollisia kustantamaan terveyskulunsa. Useimmat ihmiset hankkivat tai saavat työnantajalta sairausvakuutuksen. Lisäksi Veronmaksajat kustantavat erityisryhmien terveydenhuollon ohjelmissa kuten Medicare ja Mediaid, mutta 46 miljoonalla ihmisellä, 15 % väestöstä, ei ole minkäänlaista sairausvakuutusta [19]. Sairaalat ovat lain mukaan velvollisia hoitamaan kaikki hätätapaukset, mutta akuutin hengenvaaran poistuttua hoitovelvoite lakkaa. Vuonna 2004 yksityisen vakuutukset kustantivat 36 % terveydenhoidosta, käteinen 15 % ja julkinen talous 44 %.[23]

Yhdysvallat kuluttaa rahaa terveydenhoitoon paljon enemmän kuin mikään toinen valtio: tämä näkyy sekä henkeä kohti-kulutuksessa että terveydenhoidon osuudessa bruttokansantuotteesta.[24] Toisin kuin suurimmassa osassa muita kehittyneitä maita, Yhdysvaltain terveydenhoitojärjestelmä ei ole täysin julkisten toimijoiden (kunnat, valtio) hallinnassa, vaan järjestelmä perustuu erilaisiin julkisen- ja yksityisen puolen rahoittamiin järjestelmiin. Terveydenhoitolaskut ovat yleisin syy henkilökohtaisiin konkursseihin Yhdysvalloissa.[25] Yhdysvallat onkin ainoa läntinen teollisuusmaa, jolla ei ole yleistä, kaikille kansalaisille saatavilla olevaa terveydenhoitojärjestelmää.[26]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f United States: Economy CIA World Factbook. Arkistoitu 26.12.2018. Viitattu 15.2.2016. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g Download World Economic Outlook database: April 2023 (.html) International Monetary Fund. Viitattu 18.4.2023. (englanniksi)
  3. ↑ Lastest World Economic Outlook Growth Projections : estimate 2020 (.html) International Monetary Fund. Viitattu 30.4.2021. (englanniksi)
  4. ↑ U.S. Economy > Basic Conditions & Resources (.html) U.S. Diplomatic Mission to Germany. Viitattu 30.4.2021. (englanniksi)
  5. ↑ Currency Composition of Official Foreign Exchange Reserves IMF.
  6. ↑ Office of Travel & Tourism Industries, Key Facts on Overseas Cultural Heritage Tourism Visitors 2004 (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi), lokakuu 2005. Luettu 9. toukokuuta 2006.
  7. ↑ http://www.census.gov/foreign-trade/statistics/historical/gands.txt
  8. ↑ http://www.ita.doc.gov/td/industry/OTEA/usfth/aggregate/H04t55.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ http://www.ita.doc.gov/td/industry/otea/usfth/aggregate/H04t56.pdf (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ U.S. Wind Energy Installations Surpass 20,000 Megawatts (Arkistoitu – Internet Archive)", American Wind Energy Association, September 3, 2008
  11. ↑ Wiser, Ryan: Annual Report on U.S. Wind Power Installation, Cost, and Performance Trends: 2007 United States Department of Energy, Office of Energy Efficiency and Renewable Energy. Viitattu 31.10.2008.
  12. ↑ Bureau of Labor Statistics, Labor Force Statistics from the Current Population Survey (englanniksi). Luettu 8. heinäkuuta 2008.
  13. ↑ Tieto vuodelta 2005. Barry T. Hirsch ja David A. Macpherson; Unionstats.com; Union Membership, Coverage, Density, and Employment Among Private Sector Workers, 1973–2005 (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi). Luettu 28. toukokuuta 2006.
  14. ↑ How To Plug Europe's Brain Drain, Time Magazine
  15. ↑ New ILO report says US leads the world in labour productivity, some regions are catching up, most lag behind (Arkistoitu – Internet Archive)
  16. ↑ US Census Bureau, 2006; income statistics for the year 2005
  17. ↑ US Census Bureau, median household income by state 2004 census.gov. Viitattu 1.7.2006.
  18. ↑ a b A New Deal for Globalization, Foreign Affairs -lehti July/August 2007
  19. ↑ a b Paul Harris:37 million poor hidden in the land of plenty. The Observer, 19.2.2006, Lontoo.
  20. ↑ http://www.census.gov/prod/2009pubs/p60-236.pdf
  21. ↑ Household income or consumption by percentage share (%) (Arkistoitu – Internet Archive), The World Factbook, CIA, 10.6.2008.
  22. ↑ Index of Economic Freedom 2006 (Arkistoitu – Internet Archive) by Heritage Foundation. URL accessed 13 May 2006.
  23. ↑ Health, United States, 2006. Centers for Disease Control, National Center for Health Statistics.
  24. ↑ OECD Health Data 2000: A Comparative Analysis of 29 Countries (Paris: OECD, 2000)
  25. ↑ Himmelstein, David U., et al.: Illness and Injury as Contributors to Bankruptcy content.healthaffairs.org. 2005. Viitattu 5.10.2006.
  26. ↑ Insuring America's Health: Principles and Recommendations. Institute of Medicine of the National Academies, 2004. ISBN 978-0-309-09105-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 25. huhtikuuta 2008). (Arkistoitu – Internet Archive)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Yhdysvaltain talous.
Maailman kauppajärjestön (WTO:n) jäsenet
EU:n jäsenmaat
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yhdysvaltain_talous&oldid=22821901”