Yhdentoista virran maa
Yhdentoista virran maa Mikko Alatalo | ||
---|---|---|
Studioalbumin tiedot | ||
Äänitetty | syksyllä 1978[1] | |
Studio | Finnlevyn Takomo-studiot[1] | |
Julkaistu | 1978 2009 (CD) | |
Formaatti | LP-levy (HILP 130) C-kasetti (HICAS 130) CD-levy (5051865602521) | |
Tuottaja(t) | Tommi Liuhala Kassu Halonen | |
Tyylilaji | folk, folkrock, suomipop, iskelmä | |
Kesto | 38.21 | |
Levy-yhtiö | Scandia Warner Music Finland (CD) | |
Levymerkki | Hi-Hat WEA (CD) | |
Listasijoitukset | ||
Mikko Alatalon muut julkaisut | ||
Viimeinen lehmipoika 1978 |
Yhdentoista virran maa 1978 |
Onnenpoika 1979 |
Lauluja Siirtomaasuomesta -sarjan muut julkaisut | ||
Yhdentoista virran maa 1978 |
Iso joki tulvii 1981 | |
Singlet albumilta Yhdentoista virran maa | ||
|
Yhdentoista virran maa (Lauluja siitomaasuomesta 1) on suomalaislaulaja Mikko Alatalon soolouran viides studioalbumi vuodelta 1978. Albumi on myös ensimmäinen osa Alatalon Lauluja siirtomaasuomesta -trilogiaa. Trilogian toinen albumi Iso joki tulvii ilmestyi vuonna 1981 ja siitä seuraavana vuonna kolmas albumi III tasavallan vieraana. Levy sisältää muun muassa vuoden 1978 Syksyn sävel -laulukilpailun voittokappaleen ”Vicky Lee”.
Albumi julkaistiin Scandian Hi-Hat-levymerkillä vinyylilevynä ja C-kasettina. Vuonna 1990 vinyylilevynä ja myöhemmin vuonna 2009 CD-levynä julkaistu kokoelma Yhdentoista virran maa – Siirtomaasuomen laulut sisältää kaikki albumin kappaleet.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alatalo siirtyi Love Recordsin mentyä konkurssiin Scandian Hi-Hat -levymerkille, jonka johtajana toimi musiikkitoimittaja Tommi Liuhala. Alatalo nousi pian levymerkin myydyimmäksi artistiksi, sillä hän voitti useita kertoja Syksyn sävel -laulukilpailun 1970-1980-lukujen vaihteessa. Alatalo aloitti yhdessä Liuhalan kanssa karsimaan Alatalolle tullutta ”hymypojan” roolia enemmän rockuskottavammaksi ja päättivät tehdä vakavan teemalevyn, joka ammentaa aiheet Pohjois-Suomesta.[3][4]
Liuhala ehdotti Alatalolle sovittajaksi tuolloin vielä uransa alkutaipaleella olevaa Kassu Halosta. Halosen ja Alatalon ura jatkui tämän jälkeen vielä neljän albumin verran ja hän osallistui levylle sovittajana, kapellimestarina, (osa)tuottajana, muusikkona ja taustalaulajana. Alatalo on muistellut nähneensä Halosen ensi kertaa Kirkan ja The Islandersin keikoilla, jossa Halonen oli meinannut kaataa urkunsa vatsansa myötä. Alatalo on myös todennut Halosen olevan yksi 1970-1980-luvun merkittävimmistä taustahahmoista suomalaisessa popmusiikissa.[4]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumin tyyliin vaikutti vahvasti Halosen sovitukset, jotka olivat hyvin mahtipontisia. Ensimmäisellä levyllä ei käytetty vielä kovinkaan paljon jousisoittimia, mutta kitaroille sovitettiin hyvin paljon. Halonen on sanonut Alatalon antaneen hänen revitellä sovituksiensa kanssa kunnolla ja tehdessään kitarasovituksia yhdessä Janne Louhivuoren kanssa, he ottivat vaikutteita Queen-yhtyeen Brian Mayn tyyliin. Kappaleessa ”Isänmaa” kuullaankin peräti 30 päällekkäistä Louhivuoren soittamaa kitararaitaa, jotka äänitettiin yhdessä yössä. Levy äänetettiin upouudessa Finnlevyn Takomo-studiossa, joka oli tuohon aikaan maailmanluokan studio. Levystä oltiin tekemässä todellista suurteosta, joten studiotunteja kului paljon. Kappaleet äänitettin pitkälti yhdessä eli kaikki soittivat taustaraidat yhdessä Alatalon laulaessa samaan tahtiin taustayhtyeen kanssa.[1][4][5]
Halosen tehtäväksi jäi sovitustyön lisäksi koota muusikot levylle. Kokoonpanoon kuuluivat muun muassa ruotsalaisessa Made in Sweden -yhtyeessä soittaneet rumpali Vesa Aaltonen ja basisti Pekka Pohjola. Mukaan tulivat myös toiseksi rumpaliksi Nappi Ikonen sekä kitaristit Juha Björninen ja Janne Louhivuori. Halonen itse soittaa levyllä pianoa ja urkuja. Alatalo on myöhemmin nimennyt tämän albumin levytyskokoonpanon ”merkittäväksi ja nimeekkääksi”.[5]
Albumin tyyli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Albumia on pidetty yleisesti yhtenä Alatalon päätöistä. Siinä tulevat vahvasti esille hänen pohjoiset juurensa. Alatalo rupesi menettämään rock-uskottavuuttaan, mutta hän halusikin aloittaa ”laulaa jo aikuisillekin ihmisille sekä välittää ja vaikuttaa”. Alatalo oli voittanut syksyllä 1978 Syksyn sävel -laulukilpailun kappaleella ”Vicky Lee” peräti 78 000:lla postikortilla. Levy-yhtiö Scandia painosti Alataloa lisäämään voittokappaleen muuten hyvin kantaaottavalle ja kunnianhimoiselle albumille. Kappale ei vain istu täysin kokonaisuuteen. Kuitenkin ”Vicky Lee”-kappaleen siivittämänä Alatalo saavutti suuren yleisön suosion. Albumia myytiin yli 20 000 kappaletta ja monet konsertit olivat loppuunmyytyjä.[6]
”Vicky Leen” lisäksi albumin muita kappaleita ovat nimikappale ”Yhdentoista virran maa”, joka on kronologinen historian katsaus suomalaisista, saarnamiesten vallankäyttöä käsittelevä äänikuvaelma ”Saarna”, bluegrassia edustava ”Pohjanmaan junasa”, 1970-luvun lopun työttömistä kertova ”Elämisen tahti” sekä ”Mädäntynyt sydän”, jossa Alatalo muistelee kotiseutua.[6] Kappaleessa ”Teuvo” perustuu tositapahtumiin kertoen tarinan miehestä, joka tappoi ystävänsä ampumalla. Pääasiallisena soittimena kappaleessa on Halosen soittamat Hammond-urut. Kappale ”Tunnetko rakkauden?” pohjautuu Raamatun korinttilaisten kirjeeseen. Kappaleen keskeisenä vaikuttajan ovat Halosen sovittamat jouset sekä jälleen miehen soittamat Hammond-urut. Tangoparodia ”Mädäntynyt sydän” kuullaan myös sovittaja Halosen röyhtäilyä välisoiton kohdalla. Alatalo on myöhemmin katunut röyhtäyksien jättämistä levylle. Vuoden 1990 vinyyli- ja CD-painoksista röyhtäilyt puuttuvat Alatalon miksattua ne pois.[1][5]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Helsingin Sanomien Markku Fagerlundin mielestä Yhdentoista virran maa oli ilmestyessään ”Mikko Alatalon vakavimmin otettava levy, ja vaikka ote ei aina täysin säily, on lopputulos kunnioitettava saavutus”. Hänestä säveltäjä Alatalo ei tarjoa levyllä mitään uutta, vaan albumin vahvuus on teksteissä ja tulkinnoissa. Fagerlundin mielestä kokonaisuus hieman kärsii ”Vicky Leen” kaltaisten keveiden rallien mukaanotosta.[7]
Lestadiolaisuutta ivaileva kappale ”Saarna” sai yleisöltä kritiikkiä. Markku Simula kirjoitti Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksessa siitä väliotsikolla Mikko Alatalon laulu on törkeä: ”Toteutus on teknisesti korkeatasoinen ja ammattitaitoinen, eettisesti arveluttava. Se ei häikäile yhtään mitään, ei kunnioita yhtäkään lestadiolaisen kristillisyyden piirrettä pyhänä tai arvokkaana.”[8]
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki kappaleet säveltänyt ja sanoittanut M. Alatalo, ellei toisin mainita. Kaikki sovitukset tehnyt K. Halonen.
A-puoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kymmenen virran maa – 0.35 (säv. Oskar Merikanto, san. V. A. Koskenniemi)
- Pohjanmaan junasa – 2.26 (säv. & san. M. Alatalo – H. Rinne)
- Mädännyt sydän – 3.18 (säv. & san. M. Alatalo – H. Rinne)
- Tunnetko rakkauden? – 3.19
- Katso mua, Sirkka – 3.47 (säv. & san. M. Alatalo – H. Rinne)
- Kirkonkylän rabbi – 2.06
- Saarna – 5.22
B-puoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vicky Lee – 3.23 (säv. & san. M. Alatalo – H. Rinne)
- Elämisen tahti – 2.31
- Teuvo – 4.24
- Isänmaa – 3.16
- Yhdentoista virran maa – 7.12
Lähde:[9]
Tekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Muusikot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mikko Alatalo – laulu, kitarat (8, 12), taustalaulu (4)
- Kalervo ”Kassu” Halonen – kapellimestari, kosketinsoittimet (4, 5, 8, 11): piano (6), Hammond-urut (3, 4, 10), sähköurut (4); taustalaulu (5, 9), röyhtäily (3), laulu (1)
- Juha Björninen – sähkökitara (2, 3, 5, 6, 9–11), akustinen kitara (5) [10]
- Janne Louhivuori – sähkökitarat (2–6, 7–11), akustinen kitara (2, 3, 5, 8), slide-kitara (8) [11]
- Seppo Tyni – sähkökitara (4, 8)
- Olli Haavisto – pedal steel-kitara (5, 6, 9)
- Vesa Aaltonen – rummut (4, 8), lyömäsoittimet (4)
- Tapani Ikonen – rummut (2, 3, 5, 6, 9–11), lyömäsoittimet (6)
- Vesa Enne – taustalaulu (5)
- Kalle Fält – taustalaulu (1–6, 8, 10, 12, 13) [12][13]
- Marjo-Riitta Kervinen – taustalaulu (4)
- Maarit Hurmerinta ja Irina Milan – taustalaulu (1–5, 7, 8, 11) [14][15]
- Pave Maijanen – taustalaulu (4)
- Tapani Kansa – laulu (1)
- Ahti Marja-aho – viulu (2–3, 5)
- Juuso Nordlund – basso (4) [16]
- Pekka Pohjola – basso (2–6, 8–11)
- Seppo Sillanpää – banjo (2, 9)
Jorma Ylösen jousisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jorma Ylösen johtama jousisto soittaa kappaleilla ”Tunnetko rakkauden?” (4) ja ”Vicky Lee” (8).
- Jorma Ylönen – viulut
- Heikki Hämäläinen – viulut
- Kari Lindstedt – sello (4)[19]
- Jaakko Raulamo – sellot
- Seppo Rautasuo – viulut (8)[20]
- tuntemattomat muusikot – muut jouset
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Antti Joki – äänitys (Finnlevy-studiot), miksaus
- Tom Vuori – äänitys (Finnlevy-studiot), miksaus (8)
- Tom Bildo – äänitys (Finnlevy-studiot)
- Ilkka Jaakola – valokuvat (Oulu)
- Henrik Schütt – valokuva (liite)
- Tapsa Rantanen – kannen suunnittelu, kannen toteutus
- Tommi Liuhala – kannen suunnittelu, tuottaja
- Raz – etukannen valokuvan jälkivärjäys
- Kassu Halonen – tuottaja
Lähde:[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- [1] (Arkistoitu – Internet Archive)
- Saarela, Tommi: Kassu Halonen – Maailma on kaunis. (Luku 7. Siirtomaan säveliä) Helsinki: Tammi, 2023. ISBN 978-952-04-4310-8 </ref>
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Saarela 2022, s. 125.
- ↑ AKO-ALA Sisältää hitin: Levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla 1960-2018. Viitattu 18.2.2024.
- ↑ Saarela 2022, s. 121.
- ↑ a b c Saarela 2022, s. 122.
- ↑ a b c Saarela 2022, s. 123.
- ↑ a b Yhdentoista virran maa - Lauluja siirtomaa-Suomesta (1978) Mikko Alatalo. 17.12.2017. Viitattu 18.2.2024.
- ↑ Fagerlund, Markku: Joulumyynnin suomalaisnimet: Alatalo ja Teddy & Tigers. Helsingin Sanomat, 27.11.1978, s. 17. HS Aikakone (digitilaajille).
- ↑ Simula, Markku: Lestadiolaisuudesta esitetty sensaatiot, pulmat käsittelemättä. Helsingin Sanomat, 16.1.1979, s. 11. HS Aikakone (digitilaajille).
- ↑ a b c LP-levyn (HILP 130) sanaliitteen ja levykeskiöiden tiedot.
- ↑ Juha Björninen, diskografia: 1978 Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Muusikkojen mukanaoloja levytystaltioinneilla: Janne Louhivuori Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Taiteilijan levytysluettelon erityisiä poimintoja: Kalle Fält Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Pertti ”Kalle” Fältin äänitetaltiointeja (studiomuusikkona) Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Maarit Hurmerinnan äänitetaltiointeja studiomuusikkona Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Muusikkojen mukanaoloja levytystaltioinneilla: Irina Milan Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ a b c Suomalaisia lauluja – Tunnetko rakkauden? Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Suomalaisia lauluja – Kymmenen virran maa Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ a b Taiteilijoiden Gramex-listauksia Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Kari Lindstedtin äänitetaltiointeja studiomuusikkona Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.
- ↑ Seppo Rautasuon äänitetaltiointeja studiomuusikkona Suomalaisen musiikin satama – jokaiselle jotakin. Viitattu 6.4.2024.