Xenacoelomorpha

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Xenacoelomorpha
Alkeislattanoita
Alkeislattanoita
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläimet Animalia
Kladi: Parahoxozoa
Kladi: Planulozoa
Kladi: Kaksikylkiset Bilateria
Pääjakso: Xenacoelomorpha
Philippe et al., 2011
Katso myös

  Xenacoelomorpha Wikispeciesissä
  Xenacoelomorpha Commonsissa

Xenacoelomorpha on eläinkunnan pääjakso, joka sisältää noin 400 lajia matoja.[1] Ne elävät lähes yksinomaan meressä.[2] Pääjakson monimuotoisin ryhmä on alkeislattanat (Acoela).[3] Suomesta lajeja tunnetaan seitsemän, jotka ovat kaikki alkeislattanoita.[4]

Xenacoelomorpha-lajit ovat pehmeäruumiisia, litteitä matoja, joilla ei ole ruumiinonteloa.[1][2] Lisäksi niiltä puuttuu muun muassa peräaukko, nefridiot ja verenkiertojärjestelmä.[5] Umpimadot (Acoelomorpha) ovat pieniä, korkeintaan muutaman millimetrin kokoisia, mutta Xenoturbellida-ryhmän lajit ovat paljon suurempia. Xenoturbella monstrosa voi kasvaa jopa yli 20 senttimetrin pituiseksi.[3]

Xenacoelomorpha-lajit elävät meressä, esimerkiksi rantahiekassa ja mutasedimentissä, jotkin lajit myös pelagisessa vyöhykkeessä. Jotkin umpimadot ovat endobiontteja, jotka elävät merimakkaroiden ja merisiilien ruumiiden sisällä. Xenacoelomorpha-lajit ovat hermafrodiitteja.[3]

Xenacoelomorpha sisältää kolme pääryhmää – alkeislattanat (Acoela), Nemertodermatida ja Xenoturbellida –, joita ei aina ole osattu yhdistää toistensa sukulaisiksi.[3][6][7] Aiemmin nämä ryhmät luokiteltiin värysmatoihin (Turbellaria).[3] Molekyylifylogeneettiset tutkimukset ovat kuitenkin muuttaneet käsitystä luokittelusta, vaikka tutkimustulokset ovat olleet usein ristiriitaisia. Kolme pääryhmää yhdistävä Xenacoelomorpha-pääjakso kuvattiin vuonna 2011.[6][8]

Xenacoelomorpha-pääjakson jaottelu:[7]

Toisin kuin muilla kaksikylkisillä, Xenacoelomorpha-lajeilla ei ole nefridioita. Todennäköisesti pääjakso onkin kaikkien muiden kaksikylkisten eli Nephrozoa-kladin sisarryhmä. Alla on kladogrammi, joka osoittaa Xenacoelomorphan mahdollisen sijainnin eläinten evoluutiopuussa:[5]

 Eläimet (Animalia/Metazoa) 
 Parahoxozoa 
 Planulozoa 
 Kaksikylkiset (Bilateria) 
 Xenacoelomorpha 
Nephrozoa
Alkusuiset (Protostomia)
Jälkisuiset  (Deuterostomia) 

Polttiaiseläimet (Cnidaria)

Laakkoeläimet (Placozoa)

Kampamaneetit (Ctenophora)

Sienieläimet (Porifera)

  • Brusca, Richard C. & Moore, Wendy & Shuster, Stephen M.: ”Introduction to the Bilateria and the Phylum Xenacoelomorpha”, Invertebrates. Sunderland, Mass: Sinauer Associates, 2016. ISBN 9781605353753 Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 14.9.2022). (englanniksi)
  • Jondelius, Ulf & Raikova, Olga I. & Martinez, Pedro: Xenacoelomorpha, a Key Group to Understand Bilaterian Evolution: Morphological and Molecular Perspectives. Teoksessa Pontarotti, Pierre (toim.): Evolution, Origin of Life, Concepts and Methods. Cham: Springer, 2019. doi:10.1007/978-3-030-30363-1_14 ISBN 978-3-030-30363-1 Teoksen verkkoversio (viitattu 14.9.2022). (englanniksi)
  1. a b Brusca, Moore & Shuster 2016, s. 349
  2. a b Brusca, Moore & Shuster 2016, s. 346
  3. a b c d e Jondelius, Raikova & Martinez 2019, s. 288
  4. Xenacoelomorpha Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 14.9.2022.
  5. a b Cannon, Johanna Taylor et al.: Xenacoelomorpha is the sister group to Nephrozoa. Nature, 3.2.2016, 530. vsk, nro 7588, s. 89–93. doi:10.1038/nature16520 ISSN 1476-4687 Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.9.2022. (englanniksi)
  6. a b Brusca, Moore & Shuster 2016, s. 350
  7. a b World Register of Marine Species (WoRMS): Xenacoelomorpha (luettu 14.9.2022) (englanniksi)
  8. Jondelius, Raikova & Martinez 2019, s. 290