Merisiilit
| Merisiilit | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Piikkinahkaiset Echinodermata |
| Luokka: |
Merisiilit Echinoidea Leske, 1778 |
| Katso myös | |
Merisiilit (Echinoidea) ovat piikkisen pallon muotoisia, piikkinahkaisiin kuuluvia merten selkärangattomia. Luokkaan kuuluu noin 940 lajia.[1] Aikuinen yksilö on halkaisijaltaan tyypillisesti 3–10 cm. Ne etenevät merenpohjalla imujalkojensa avulla. Merisiilit voivat elää jopa 20 vuotta.
Joidenkin merisiilien piikit voivat aiheuttaa kivuliaan tulehduksen, jos niiden päälle astuu. Tiettyjä merisiililajeja voi pitää merivesiakvaariossa. Merisiilin mätiä käytetään esim. Japanissa ruoanlaitossa, etenkin sushiannoksissa.[2]
Useimmat merisiililajit ovat kasvinsyöjiä. Ne voivat syödä kaikkia levälajeja, myös kalkkipitoisia leviä, kuten Halimeda. Merisiilejä pidetään koralliriuttojen avainlajeina: jos merisiilit vähenevät, levät ottavat vallan ja koko biotooppi muuttuu.[3] Kylmemmissä vesissä runsastuneet levät saattavat myös aiheuttaa melkoista tuhoa rakkolevämetsille.
Vaikka merisiilejä suojaa piikikäs kuori, ne eivät ole turvassa eläimiltä, jotka ovat erikoistuneet niiden pyyntiin. Tällaisia ovat esim. merisaukko ja merikissa. 1800-luvun puolivälissä merisaukot vähenivät rajusti Amerikan länsirannikolta. Sen seurauksena merisiilien määrä kasvoi räjähdysmäisesti.[3]
Eräät kalat, kuten säppikalat, pystyvät keikauttamaan merisiilin kumoon ja iskevät sitten herkkään alapuoleen. Merisiilit pystyvät kuitenkin puolustamaan itseään työntämällä piikit pohjahiekkaan tai -mutaan, jolloin kala ei pääse käsiksi niiden herkkään vatsaan.
Terävä puolustautuminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merisiilien terävät piikit suojaavat hyvin eläintä petoja vastaan. Niiden piikit voivat olla jopa 30 senttimetrin mittaisia, ja tavallisesti ne pitävät pedot loitolla. Piikkien pisto aiheuttaa kipua, ja lisäksi joidenkin lajien piikeistä vuotaa myrkkyä. Pahimmillaan piikkien pisto voi aiheuttaa verenmyrkytyksen. Kivun lisäksi myrkyn vaikutuksia ovat mm. pahoinvointi, puutuminen ja hengitysvaikeus.
Merisiilien historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Merisiilejä on ollut maapallolla jo satoja miljoonia vuosia. Merisiilit ilmestyivät maapallolle ordovikikaudella (n. 490–443,5 miljoonaa vuotta sitten), eli ne kuuluvat vanhimpiin eläimiin. Niiden fossiileja on löydetty mm. Virosta, Ranskasta ja Australiasta.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Animal Diversity Web (ADW): Information, Echinoidea
- ↑ Sushi Items - Uni (Sea Urchin) (Arkistoitu – Internet Archive) Sushi FAQ
- ↑ a b Shimek, R: Sea Urchins, A Testy Subject Reefkeeping 2003
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Laji.fi: Merisiilit (Echinoidea)
- ITIS: Echinoidea (englanniksi)
- University of Michigan, Animal Diversity Web (ADW): Echinoidea, taxonomy (englanniksi)
- National Center for Biotechnology Information (NCBI): Echinoidea, taxonomy (englanniksi)
- UniProt: Taxonomy - Echinoidea (sea urchins) (englanniksi)