Woldemar Westzynthius
Herman Woldemar Westzynthius (8. kesäkuuta 1858 Kokemäki – 30. maaliskuuta 1905 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, lennätinvirkailija ja liikemies, joka perusti vuonna 1887 Suomen ensimmäisen uutistoimiston Suomen Sähkösanomatoimiston, nykyisen Suomen Tietotoimiston edeltäjän.[1]
Westzynthiuksen vanhemmat olivat Venäjän armeijan everstiluutnantti Herman Brynolf Westzynthius (1822–1870) ja porilaisen kauppiaan Johan Fredrik Bäckmanin tytär Maria Emilie Bäckman (1830–1915). Hänen sisarensa Augusta Emilia Westzynthius (s. 1862) oli naimisissa taidehistorian professori Johan Jakob Tikkasen kanssa.[1]
Westzynthius kävi Haminan kadettikoulua, mutta keskeytti sen siirtyessään lennätinlaitoksen palvelukseen lennätinvirkailijaksi. Hän toimi sivutoimisesti myös Helsingfors Dagbladin ja sen lyhytaikaisen seuraajan Dagbladetin toimittajana.[2] Westzynthius perusti syksyllä 1887 Suomen ensimmäinen uutistoimiston Suomen Sähkösanomatoimiston, joka aloitti toimintansa 1. marraskuuta 1887. Hän myi toimiston vuonna 1894 Uno Alfons Wasastjernalle.[3][4][5] Westzynthius toimi myös Helsingin Sentraalikirjapainon, Hangon sanomalehtiosakeyhtiön ja viimeksi Borgströmin tupakkatehtaan toimitusjohtajana. Hänet valittiin vuonna 1896 Helsingin kaupunginvaltuustoon. Hänellä oli hovineuvoksen arvonimi.[6][2]
Westzynthius oli yksi vuoden 1899 suuren adressin puuhamiehistä. Hän kuului hanketta valmistelleeseen adressikomiteaan, ja adressilistat sidottiin kansiin hänen omistamassaan kirjapaino Phoenixissa. Hän kuului myös Pietariin matkustaneeseen suureen lähetystöön edustaen valtakirjalla Hiittisten kuntaa.[7]
Woldemar Westzynthius on haudattu Hietaniemen vanhalle hautausmaalle. [8]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Anneli Kotisaari : Knut Henrikinpoika Westzynthius s. 1555 Pietarsaari ja hänen jälkeläisiään yhteensä 4295 taulua, taulu 697
- ↑ a b Kuolleita Helsingin Sanomat 31.3.1905, s. 3. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.7.2021.
- ↑ Erkki Tuomiojan kirjavinkit 21.2.2008 : Risto Jussila, Puolivirallisia uutisia. Suomen Tietotoimisto ja valtiovalta 1917-1960, Otava, 232 s., Keuruu 2007
- ↑ STT täyttää 120 vuotta, Turun Sanomat 1.11.2007 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Tämä on STT
- ↑ Dödsfall Hufvudstadsbladet 31.3.1905, s. 4. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 22.7.2021.
- ↑ Päiviö Tommila: Suuri adressi, s. 121, 153, 303. WSOY, 1999.
- ↑ Suomen Sukututkimusseura : Hautakirjoituksia ja hautakuvia (Arkistoitu – Internet Archive)