Winifred Bambrick

Winifred Estella Bambrick (21. helmikuuta 1892 Ottawa – 11. huhtikuuta 1969 Montreal) oli kanadalainen harpisti ja kirjailija. Hän varttui Ottawassa ja Quebecin Chelseassa. Hän debytoi harpistina New Yorkin Aeolian Hallissa 22. lokakuuta 1913 ja toimi vuosina 1920–1930 solistina John Philip Sousan yhtyeessä. 1930-luvun puolessavälissä Bambrick soitti Lontoon Alhambra Theatressa. Hän soitti Euroopassa myös kolmen vuoden ajan kiertävässä sirkuksessa. Toisen maailmansodan syttyessä hän oli Leipzigissa, mutta hän ehti paeta Englantiin, josta palasi taas Kanadaan.

Bambrick sai omista elämänkokemuksistaan innoitteen romaaniinsa Continental Revue (Yhdysvalloissa julkaistu nimellä Keller’s Continental Revue). Teos julkaistiin vuonna 1946, ja se toi kirjoittajalleen Governor General’s Awardin. Bambrickin toinen romaani The Lasting Spring (1947) on julkaisematon, eikä käsikirjoituksen olinpaikkaa tiedetä. 1950-luvulla Bambrick palasi vielä Englantiin, mutta hän kärsi emfyseemasta ja lopetti julkisen esiintymisen noin vuonna 1960. 1960-luvulla hän muutti Montrealiin ja Sept-Îlesiin; viimeiset vuotensa hän vietti vanhainkodissa Montrealissa.

Harpistina Bambrick piti yli tuhat konserttia Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Intiassa ja Kuubassa. Hänen ohjelmistoonsa kuului muiden muassa Bachin, Debussyn, Mozartin, Prokofjevin, Rubinsteinin ja Marcel Tournierin teoksia.