Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 83

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Mobiiliverkkojen antia

Tiedoksi mahdollisille kiinnostuneille: keräsin sivulle Keskustelu Wikipediasta:Mobiiliverkot#Marraskuu kevyttä analyysiä Elisan mobiiliverkon (2001:999:*) viimeaikaisesta annista tietosanakirjaan. Kyseinen osoiteavaruus on välillä ollut 1 kk kerrallaan suljettuna anonyymeiltä muokkauksilta (estoloki), mutta on nyt taas vaihteeksi auki. Olisi hauska kuulla yhteisön mielipiteitä siitä, onko anti kokonaisuutena tietosanakirjaa hyödyttävä. --Jmk (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 13.10 (EET)

Vandalismin osuus on niin suuri että estoa saisi mielestäni jatkaa. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 18. marraskuuta 2016 kello 13.29 (EET)

Puolitukkoinen nenäni kertoo myös aavistavansa, että WPK käyttää osaan muokkauksistaan 999-osoitteita. Tämä tänne lisäarvailuna (added väljyy). --Pxos (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 16.11 (EET)

Olisi muuten hyödyllistä, että johonkin kirjoitettaisiin analyysi kaikista niistä keinoista, joita meillä on iphmisten päämenoksi. Wikipedian muokkaamista voidaan rajoittaa mobiiliverkkoestoilla, yksittäisillä estoilla, väärinkäyttösuodattimilla ja sivujen suojaamisella. Lisäksi muokkauksia voidaan torjua seulonnalla ja niiden näkyvyyttä rajoittaa sivuja vakauttamalla. Pitäisi käydä kokonaisvaltainen keskustelu siitä, kuinka paljon rajoituksia on sellaiselle käyttäjälle, joka muokkaa ilman tunnusta tai on muuten persona non grata verrattuna laakeriseppelöityihin seulojiin. Mutta tämä on eri keskustelu, joka joskus käytäköön. --Pxos (keskustelu) 18. marraskuuta 2016 kello 19.13 (EET)

En ole varma haetko nyt analyysiä (keinojen erittelyä, miten ne tehoavat, mitä ikäviä sivuvaikutuksia on jne.) vai ihan vain yhteenvetolistausta, että tällaisia keinoja on käytössä. Ainakin yhteenveto olisi kai helppo tehdä ja voisi selkeyttää kokonaiskuvaa. – Mainitsemistasi keinoista estot ja suojaukset ovat kai aika hyvin tunnettuja ja niistä varmaan löytyy yhteisön keskustelujakin. Sen sijaan väärinkäyttösuodattimet ovat varmaan harvojen tuntemia, niistä ei ole paljon keskusteltu tai niitä dokumentoitu, vaan niitä on vain pikku hiljaa viritelty tekemään jotain. --Jmk (keskustelu) 19. marraskuuta 2016 kello 10.22 (EET)

Citation Hunt – korjaa nopeasti lähdepyynnöllisiä artikkeleita!

Työkalu Citation Hunt on nyt saatavilla suomeksi. Sen avulla voi nopeasti "korjata" (tai siis täyttää) Wikipediaan merkittyjä lähdepyyntöjä. Työkalu hakee automaattisesti Wikipedian artikkeleista sellaisia kappaleita, joihin on lisätty lähdepyyntö-malline perään, ja työkalun kautta pystyy myös etsimään itselle kiinnostavia lähdepyynnöllisiä artikkeleita. Kannattaa kokeilla! --Stryn (keskustelu) 21. marraskuuta 2016 kello 23.39 (EET)

HOK?

Vaikka kirjainmäärän mukaan esimerkiksi artikkelissa Bubble Guppies on monta kirjainta, voisikohan tuollaisiin laittaa HOK-mallineen, koska ei noista roolinimistä ole kenellään iloa. --Mwåc8m (keskustelu) 22. marraskuuta 2016 kello 17.11 (EET)

WP:HOK mukaan HOK-malline on tarkoitettu tietosisällöltään "hauki on kala"-tasoisiin tynkiin. Sellainenhan tuo artikkeli ei tällä hetkellä ole, mutta jos noille ääninäyttelijöille ei löydy lähdettä, niin koko osion voisi poistaa lähteettömänä, jolloin artikkelin voisi merkitä HOK-mallineella. 109.238.53.103 22. marraskuuta 2016 kello 20.42 (EET)

Ilmaistyö

Onko joku löytänyt sosiologiasta tai yhteiskuntatieteestä määritelmää ilmaistyölle? Aiheesta puhutaan paljon, mutta mitä se itse asiassa on? Onko kyseessä yksi ainoa käsite vai käytetäänkö sanaa monessa mielessä? Miksei siitä voisi olla Wikipedia-artikkeli? Onko kiinnostusta tehdä artikkelia aiheesta vapaaehtoistyönä? Minua kiinnostaisi myös käsitteen yleistymisen syiden selvittäminen artikkelissa, siis jonkinlaista työn sosiologiaa tai taloustiedettä mukaan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 23.53 (EET)

Ilmaistyö ei minusta ole mikään selvä käsite, vaan pejoratiivinen kielikuva milloin millekin huonot ehdot antavalle työlle tai työllistymistoimelle, kuten nollasopimuksille, kuntouttavalle työtoiminnalle, ylityölle ilman erilliskorvausta, tavoitettavissaolovelvoitteelle, opiskelijoiden palkattomalle työharjoittelulle, puolipakolliselle ”vapaaehtoistyölle” ja mokkapalojen leipomiselle lasten harrastusseuran myyjäisiin. –Kotivalo (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 14.26 (EET)

Olisi hyvä selkiyttää asiaa artikkelilla ja tarkistaa, onko sille sosiologista ym. tieteellistä määritelmää. Sanaa käytetään ainakin paljon ja arvelen, että usein vakiintumattomasti. Tässä vasta julkaistussa artikkelissa puhutaan palkattomasta työstä. Ajattelin joskus käydä kirjastossa, jos löytyisi sanalle määritystä. Ainakin vapaaehtoistyö, pro bono ja työharjoittelu (osittain) ovat töitä, joissa ei välttämättä ole työsuhdetta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 16.43 (EET)

Etusivu

Etusivun muokkaaminen on estetty. Kuka sitä voi muokata ja onko ratkaisu pysyvä? --Mwåc8m (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 09.15 (EET)

Eikö se ole aina ollut estetty? Mutta mielenkiintoinen kysymys. Pääsevätkö esim. ylläpitäjät muokkaamaan? Tosin pääosa sisällöstähän tulee mallineista, jotka tosin nekin taitavat olla suojattuja etusivuun kohdistuvan vandalismin estämiseksi. Taannoinhan jonkun etusivun suositellun artikkelin tiivistelmään oli jäänyt kielimalline, joka oli suojaamaton, jolloin siihen kohdistetulla vandalismilla saatiin joku iso vandalismisisältö etusivulle. Tapana kai on, että mahdollisista muutoksista voi keskustella suojatun sivun keskustelusivulla.--Urjanhai (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 11.31 (EET)

Tarkoitin juuri niitä mallineita. Etusivulla ei ole linkkejä niihin, joten oletan, ettei niitä voi muokata. Vai voiko ja miten ne löytyy? --Mwåc8m (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 11.38 (EET)

En ole varma ymmärsinkö kysymyksen oikein, muta etusivua voivat muokata vain ylläpitäjät. Sen sisältöä saavat kopioida muutkin. Mitä tulee näihin laatikoihin, kuten kuolleita ja nipppelitietoa, niitä voi muokata oikealla alhaallä näkyvästä Lisää-linkistä. Näköjään myös IP, kokeilin kirjautumatta. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 11.54 (EET)

Klikkaa ”Näytä wikiteksti”, minkä jälkeen löydät alareunasta luettelon sivulla käytetyistä mallineista, samaan tapaan kuin muokkausnäkymässä. Suurin osa etusivun mallineista on osittain suojattu. –Kooma (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 11.59 (EET)

Ahaa, se "lisää" oli käsky, en tajunnut.--Mwåc8m (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 12.01 (EET)

Suomen kieli on, nykyistä termiä käyttääkseni, haastava kieli sen käyttäjille. Yllä oleva välilehtilinkki, jossa lukee nyt "Muut", on englanniksi "More" ja se oli ensin käännetty translatewikissä muotoon "Lisää". Ai mitä lisää? "Lisää vain vesi, niin kahvi on valmista." Se oli huono, joten taisin olla minä, joka ajattelin suomentaa sen muotoon "Muuta". "Ai minne, Ruotsiinko?" Sitten välähti nykyinen muoto "Muut". Se on hieman kaukana alkukielisestä muodosta ja eräänlainen kompromissi, mutta ymmärtääkseni kielenkääntäminen ei olekaan mikään tekninen suoritus. --Pxos (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 13.51 (EET)

Kehitys toukasta perhoseksi menikin "Lisää" > "Muita" > "Muut". Joka tapauksessa siis etusivulla on nyt linkkejä muodossa "Lisää suositeltuja artikkeleita". Sille on vaihtoehtona sana "muita", jos "lisää" johtaa käyttäjän suunniltaan. Tosin asiaa helpottaa se, että etusanan jälkeen kohteessa on sininen wikilinkki, jota voi painaa. Toisaalta sv-wikissä on hyvin selkeästi myös "redigera". Voidaankin keskustella, pitääkö linkkejä muuttaa selvemmiksi. --Pxos (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 14.16 (EET)

Eikös more ole myös enemmän? --Stryn (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 15.20 (EET)

Saattais olla parempikin. "Lisää suositeltuja artikkeleita" on kaksimielinen riippuen onko lisää verbi vai substantiivi. --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 16.45 (EET)

Jos joku sanaseppämestari keksii, miten substantiivista "muu/muut" ja verbistä "muuttaa" saisi yhdistelmän, joka tuottaisi ihmeellisen kaksoismerkityksen tyyliin "Muita mallineita (press here to view more templates) / Muuta mallinetta (press here to edit this template)", niin avot ja papegoijamerkki. Pitäisi akkusatiivi ja nominatiivi saada samanmuotoisiksi. --Pxos (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 16.57 (EET) Ehdotukseni on aivan järjenvastainen. Yliviivasin sen kuten kutyymiin kuuluu. --Pxos (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 17.10 (EET) Lisäys: Johdin itseni suunniltani. Siis ratkaisuna pitää olla, että pannaan etusivulla oleviin mallineisiin kaksi erilaista linkkiä samaan tapaan kuin sv-wikissä eli "muuta tätä mallinetta (redigera)" ja "muita samankaltaisia asioita (fler utmärkta artiklar). Näin kaksi eri asiaa saavat kaksi erillistä linkkiä. --Pxos (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 17.14 (EET)

Miksei siinä voi lukea "Muokkaa tekstiä". Sana "malline" saa peruskäyttäjän hämmennyksiin. --Mwåc8m (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 17.43 (EET)

Jos painaa etusivulla "Muokkaa wikitekstiä", niin sivun pohjalle tulee näkyviin kaikki sivulla käytetyt mallineet "Tällä sivulla käytetyt mallineet". Sieltä pääsee niihin mallineisiin ja muokkaamaan niitä ellei niiden muokkaamista ole rajoitettu. --PtG (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 16.49 (EET)

Ei-ylläpitäjälle siinä lukee "Näytä Wikiteksti", mutta tosiaan sieltä löytyy mallineet, jos osaa etsiä. Eihän noita ymmärrä mallineiksi jos ei tiedä. --Mwåc8m (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 17.43 (EET)

Hyvä niin, koska etusivu on loppujen lopuksi aika huonosti suojattu. Esimerkiksi kuka tahansa voisi tallentaa etusivulla käytettävistä kuvista uuden version, joka olisi alapääkuva. Sitten tuolla on paljon mallineita (ainakin Tiesitkö, että..., Artikkelitoiveet, Uutisissa, Äskettäin kuolleita, Valitut palat & "tänä päivänä" -mallineet eli esim. 29. marraskuuta), joiden muokkaamiseen riittää neljä päivää vanha tunnus. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 29. marraskuuta 2016 kello 19.37 (EET)

Koordinaattitiedon esitystarkkuudesta

Keskustelu on osittain leikkaamalla siirretty ja osittain kopioitu tänne sivulta Keskustelu käyttäjästä:Mwåc8m, jossa se alkoi otsikolla "Huonoja korjauksia" mutta jonne sen jatko ei enää kuulu. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 10.26 ja kello 10.34 (EET)

---

(tekstiä poistettu) Sitten lyhyt huomautus koordinaateista ja niiden naurettavuudesta. Niillehän on monia esitystapoja, jotka opettajan kokemuksella on vielä lukiolaisellekin "hepreaa". Niin pieni osa kansakuntaamme kykenee päässä toteamaan, mitä desimaaliesitys olisi astein/minuutteina/sekunteina ja sekunnin desimaaleina (sekaesitys). Näistäkin varsin pieni joukko enää ymmärtää, missä koordinaattien mukaan ollaan. Siksi, minusta, ei ole mitään väliä, montako desimaalia niissä on. Muutettuina ne eivät ole lähteiden mukaisia ja yhtä pitkiksi katkaistuina ne niiden tarkkuus metreinä ovat eri koordinaateilla eri suuruiset. Muutos on siten "mielivaltainen" eikä harkittu. Ne voisi jättää rauhaan, en aio toisten määrittämiä koordinaatteja itse koskaan katkoa. (tekstiä poistettu) --J Hokkanen (keskustelu) 27. marraskuuta 2016 kello 23.27 (EET) pingaan vielä Käyttäjä:Pxos--J Hokkanen (keskustelu) 27. marraskuuta 2016 kello 23.29 (EET)

Lukujen tarkkuudesta: Minä itse olen maallikkotyyppinä ollut sitä mieltä, että ei pitäisi ilmaista asioita, jotka ovat "hömelön turhia". Esimerkiksi SI-kerrannaisissa olen ollut sitä mieltä, että taulukot, joissa on petalukseja tai femtoampeereja, ovat ihan tyhmiä. Samoin olen sitä mieltä, että WGS84-koordinaatistossa on aivan turha ilmaista koordinaatteja niin monella merkitsevällä numerolla, että saadaan aikaan millimetrin tarkkuus. Varsinkin, jos on kyse paikasta, joka on ainakin minigolfradan suuruinen maasto-olio. Jos lukiolaiset ovat typeriä, miksi tarjota heille sitten sekundatason tietoa kun voisi tarjota jo ajattelun aineksia niin, että mitään "femtoampeereja" ei voi kukaan mitata eikä millimetrin tarkkoja koordinaatteja ole mielekästä esittää, jos kädessä on yli 2–5 metriä heittelehtivä GPS-navigaatiovastaanotin. Pingataan paikalle nyt sitten Jmk, eli haastetaan hänet kympillä tähän keskusteluun myös. Muuten tämä on kyllä ihan väärä paikka tälle asialle, mutta olen saanut keskustelujen siirrosta moitteita ja saan moitteita siitäkin, että kirjoitan tänne, joten valitsen kaksista moitteista toiset. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 00.53 (EET)

Ja mikä on jätinkirkon koordinaattien lähde? Se on tuo rekisteriportaali, jossa koordinaatit on annettu EUREF-järjestelmässä ja ne ovat metrin tarkkuudella ilmaistut, koska siinä on yksikkönä metri. Sitten kun ne muunnetaan vaikkapa Karttapaikassa WGS:ään, kone laskee niille kahdeksan desimaalia varmaan sen vuoksi, että kone laskee niille kahdeksan desimaalia. Voisi laskea kymmenenkin tai kaksitoista. Se ei muuta tosiasiaa, että tuloksena saadaan millimetri-tason koordinaatit. Voisi Wikipediassa käyttää EUREF-koordinaattejakin ihan hyvin, jolloin tarkkuutena olisi tuo metri eikä varmaan tätä keskustelua tarvitsisi käydä. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 01.19 (EET) Lisäys: Ja tiedoksi, että ainakin ennen oli WGS84:n ja ETRS-järjestelmän erona noin metri. Jos tarkkuus on millimetri, voidaankin sitten laskea virheen suuruudeksi noin metri plus yksi millimetri eli hatusta vedettynä vaikka 1024 millimetriä. Siis Hokkasen koordinatit ovat millimetrin tarkkuudella 1024 millimetriä täysin metsässä. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 01.21 (EET)

Kiitos kommenteista. Kaipaan toki edelleen merkki- ja yksikkölyhenteistä käytävää keskustelua. Mutta koordinaatit, ne ovat olleet ennenkin keskusteluissa ja silloin kalliomaalauksien kohdalla. Silloin kirjoittaja "läksytti" pyöristäjää, jolla oli samantapainen tuntuma, millaista tietoa täällä voi esittää. Kirjoittaja harmitteli, ettei wp:ssä toistetty museoviraston tietoa ja näin kadotti 20 senttimetrin kokoisen kalliomaalauksen paikan. Sitä olisi hankalaa etsiä huonosti valitulla pyöristyksellä. Mutta omalta kohdaltani pidän koordinaatteja tärkeinä toisesta syystä. Mielestäni niitä käytetään täällä siksi, että niiden avulla avataan Kansalaisen karttapaikka tai osoitetaan pienestä kartasta paikka punaisella täplällä. Muuta käyttöä niillä ei ole. Suurin osa koordinaateista saavat niiden runsaan käytön vuoksi olla rauhassa. Joitakin koordinaatteja halutaan jälkikäsitellä, mikä hieman ihmtetyttää.--J Hokkanen (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 09.27 (EET)

Keskustelun metakommentti: Tämä yhden käyttäjän oma keskustelusivu on niin väärä paikka keskustelulle, että nyt on pakko tehdä pakkosiirto. Se ei mene kauniisti, mutta revin tekstin [täältä] jotenkin. Kaksi eri asiaa pitäisi käsitellä kahvihuoneessa erillisinä asioina. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 10.20 (EET) Lisäys: Yllä oleva keskustelu on nyt siirretty sivulta Keskustelu käyttäjästä:Mwåc8m tänne kahvihuoneeseen. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 10.34 (EET)

No meidän mallineet käyttävät vakiona WGS84:sta, kuten myös wikimedian systeemit globaalisti ja siksi se on se koordinaattijärjestelmä joka on merkitty ohjeisiin. Oli ero EUREF:n ja WGS84:n välillä sitten mitä tahansa, niin tuo tuskin tulee muuttumaan. Toinen seikka on se, että koordinaattien desimaalien määrä johtuu yleensä siitä, että niitä copypastetaan suoran siitä lähteestä mikä sattuu olemaan käytössä ja en usko, että pystymme tätä varsinaisesti muuttamaan riippumatta käyttämästämme nipotuksen määrästä. Ongelma myös pysyy samana jos käytetään esim Wikidatasta peräisin olevia koordinaatteja suoraan. Ts. siellä on erikseen merkitty arvo ja arvon tarkkuus. Tallennetulla arvolla voi olla enemmän desimaaleja kuin mitä tuo tarkkuus on ja tiedonhaku/tulostusvaiheen tehtävänä on pyöristää se arvo sellaiseksi kuin halutaan. Sama juttu täällä, jos halutaan määrittää jokin yleinen sovelias tarkkuus noille koordinaateille niin sen voi tehdä arvon tulostavassa mallineessa. --Zache (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 10.46 (EET)

Alkuperäinen paikka on ilmaistu EUREF-metreinä ja osoittaa maassa olevan tupakannatsan tarkalleen. Sitten kun se Kansalaisen Karttapaikassa muunnetaan EUREF-asteiksi, saadaan millimetrin tarkkuudella sama natsa. Sitten kun ero on metrin verran, niin tänne tuotavat EUREF-koordinaatit leikkivät olevansa WGS84-koordinaatteja, jolloin ne osoittavat hyvän paikan 1024 millimetriä sivuun tupakannatsasta. Pitäisi muistaa, että tämä on tietosanakirja. Tietosanakirjan tehtävä on olla ihmiskuntaa älykkäämpi eikä pyrkiä löytämään tyhmintä yhteistä nimittäjää. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 11.04 (EET)

Pistätkö varmuudeksi linkin ko. artikkelin mistä keskustellaan ja koordinaattien lähteenä käytetyn sivun. --Zache (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 11.12 (EET)

Ärh. J Hokkanen on koordinaatit ilmoittanut ja viitannut lähteeseen. Olen itse vain arvellut, että hän on itse muuntanut koordinaatit tai sitten kopioinut ne lähteestä. Täällä asiasta pitäisi keskustella nimenomaan yleisellä tasolla eikä suinkaan yksittäisestä artikkelista. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 11.28 (EET)

Ärh murh perh! Rekisteriportaali-sivulla on koordinaattikentässä sellainen femtokissan kokoinen plus-merkki, jota painamalla tulee myös astemuodossa ilmoitetut koordinaatit. No nekin ovat kuitenkin ETRS89-muodossa vaikka siinä onkin hämäyksenä kauttaviiva. Voin peruuttaa mielipiteeni ja todeta, että tämä on Wikipedia, joten turha pyrkiä miksikään tieteen huippuyksiköksi. Ollaan piirisarjassa vaan. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 11.33 (EET) Lisätty linkki omaan kumoukseen. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 11.37 (EET)

Sen vaan sanon, että kun koordinaatit ovat yhden millimetrin tarkkuudella kymmeniä metrejä päin helvettiä, niin lukiossa voidaan olla tyytyväisiä, mutta on toivoakseni pari tyyppiä, joiden mielestä asiassa saattaa olla jotain outoa. Jos nimittäin koordinaatit käydään itse arvioimassa vaikkapa johonkin patsaaseen käyttämällä kädessä pidettävää harhaanjohtolaitetta, niin ne ovat pelkkä arvio noin 1–10 metrin tarkkuudella. Sitten kun ne kuitenkin ilmoitetaan täällä desimaaleilla, joiden viimeinen numero kertoo millimetreistä, ollaan – Wikipediassa. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 11.44 (EET)

No kuten sanoin. Korjaa se tulostus. Toiseksi niin kansalaisen karttapaikasta ei edes saa enää ulos noita lukuja desimaaleina. ---Zache (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 11.49 (EET)

Tekniset keinot eivät ole mikään ratkaisu kaikkeen. Voi myös olla, että en osaa korjata. Se tietysti tarkoittaa, että minulla ei varmaan ole mitään valitusoikeuttakaan, vai kuinka? Karttapaikan uusi käyttöliittymä on tehty juuri ajatellen tyhmintä mahdollista lukiolaista, josta yllä puhutaan, koska vanhassa oli enemmän vaikeita toimintoja. Uusi on brändikonsultin mukaan tehty lelumaiseksi, joka on nykypäivän sana. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 11.53 (EET)

Voisit esimerkiksi opetella.. --Zache (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 11.55 (EET)

No ei saa, mutta minuuttien ja sekuntien muuttaminen desimaaleiksi nyt ei ole järin vaikeaa. Vanhempien vuosikurssien väli ei ole tottunut desimaaliesitykseen koordinaateista puhuttaessa ja vierastaa niitä.--Htm (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 21.20 (EET)

Juu, mutta ei se ollutkaan tässä minun pointtini. Siinä wikipediassa olevassa tietolaatikossa johon koordinaatit oli pistetty on paikat minuuteille ja sekunneille myös ja jos tiedot olisi copypastetetty kansalaisen karttapaikasta, niin varmaan ne olisi copypastettu siinä muodossa jossa ne sai ulos sieltä. --Zache (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 21.41 (EET)

En ehdi tähän muunnosasiaan nyt perehtyä, mutta muistan että koordinaattien esitystarkkuudesta on joskus keskulteltu ja Käyttäjä:Htm ainakin on silloin esittänyt siitä jotain näkemyksiä, mutta voi olla, että silloin ei ollut puhe näistä muuunnoksista, enkä muista oliko silloin edes vielä EUREF-koordinaatisto käytössä. Siinä taisi olla jotain sellaista ideaa, että ei-pistemäisten suurialaisten kohteiden tyyliin kylä tai kaupunginosa sijainnin voisi ilmoittaa vähemmän tarkoilla koordinaateilla, kun mitään absoluuttisen tarkkaa pistettä ei ole. Vastaavasti taas pistemäisen kohteen, kuten esim. patsas tai muistomerkki, sijainnin voisi ilmoittaa tarkemminkin.

Mutta en nyt ehdi perehtyä tähän enempää (so. onko vai ei tässä erilaisten näkemysten kohteena olleenkaan sama asia). Tässäkin olisi taas hyvä ollut keskustelun aloituksessa diffi, että keskustelun mahdollisesti näkevät käyttäjät eivät joutuisi kaivelemaan esimerkkejä ties monenko käyttäjän muokkaushistorioista.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 11.50 (EET)

Korjaus: Myöhemmin keskustelussa Käyttäjä:Pxos näkyykin ystävällisesti linkittäneen diffin. Mutta se olisi ollut hyvä jo alussa. --Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 11.53 (EET)

Patsaslistoissa näytetty tarkkuus on max neljä desimaalia. --Zache (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 11.54 (EET)

Mitä se mahtaisi tehdä metreissä? --Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 11.56 (EET)

Jos kyse on WGS84-koordinaateista ja asteen desimaaleista, tuloksena on Suomessa yhteen suuntaan noin 10 metrin tarkkuus ja toiseen suuntaan kai noin viiden metrin tarkkuus. Piste osuu siis vähintään koripallokentän kokoisen alueen sisälle tai lähelle. Sillä löytää jo Eino Leinon patsaan Espikseltä, mutta ei toki patsaan kourassa ollutta kolikkoa, joka on kadonnut. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 11.59 (EET)

Eli peruskartalla 1:25 000 missä missä 1 mm = 25 metriä kartalla näkyvä pistesymboli saattaa jo olla jo tuota isompi. Tai jos joku häärää retkeily-gps:n kanssa maastossa niin tarkkuus kai on parhaimmillaankin tuota samaa luokkaa. Ne laitteet, joilla pääsee alle metrin tarkkuuteen ovat jonkun ammattilaisen mukaan hinnaltaan "käytetyn henkilöauton luokkaa". Lähinnä kaupunkien keskustoista voi olla tarkempia karttoja (kaupunkien keskustojen osalta ehkä joskus jopa Open Street Mapissa tai kaupunkien omissa karttapalveluissa).--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 12.12 (EET)

On toki myös totta tuo J Hokkasen kommentin taustalla oleva asia, että Wikipedia on pohjimmiltaan lähteitä etsivä, kopioiva ja toistava koneisto, jolloin paras tapa saada tarkistettavaa ja lähteiden kanssa yhtäpitävää tietoa – sen ajan kuin lähteet eivät ole 404-tilassa – on ilmoittaa asiat juuri niin kuin lähteessä on. Tämä on toki mahdollinen muokkaustapa, jota paljon suositaan. Sen vuoksi kävinkin palauttamassa tarkemmat koordinaatit artikkeliin, jotta se tupakoitsijan jätinkirkkoon pudottama tupakannatsa löytyisi paremmin. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 12.21 (EET)

No noin referenssinä, niin jos pelaatte Ingressiä tai Pokemon Go:ta, niin on täsmällisten POI-kohteiden heitot alle kymmentä metriä ja jos miettii, että ne on pelaajien kännyköillä sijoittamia niin kyllä ne paikannuksessa ovat päässeet muutamaan metriin (joskin paikannus tapahtuu siten, että GPS on alkupiste jota voi korjata satelliitti/ilmakuvan avulla). Lisäksi se on ko. peleissä pelillisesti häiritsevää jos se kohde on hirveän paljon pielessä joka on yksi syy miksi niitä koordinaatteja on korjailtu. --Zache (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 12.27 (EET)

Jos nyt puhutaan mainitusta jätinkirkosta, artikkelin mukaan alueen koko on noin 30×20 metriä. Kun typistin asteet neljään desimaaliin tässä muokkauksessa, saatiin aikaan piste, joka voi olla jätinkirkon sisällä tai sitten muutaman metrin sen ulkopuolella, jos leikitään, että maastomuodolla on tarkat rajat ja joiden ulkopuolella olevat ihmiset eivät kykene enää mitenkään löytämään kohdetta. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 12.08 (EET)

Olen pingattu. Keskustelu, johon Urjanhai kaiketi viittasi, on käyty täällä, jossa keskustelussa selostin miten etsin patsaiden koordinaatteja ja muut ovat selostaneet miksi kuutta desimaalia ei kannata käyttää. Käsitän koordinaattien tarkoituksen käytön niin, että ne ovat olemassa siksi, että esimerkiksi patsasta jostain kaupungista hakeva henkilö näkee kartalla punaisen pisteen ja voi tosielämässä eli reaalitodellisuudessa klahjustaa ja suunnistaa sinne päin, pyörittää päätään ja bongata patsaan, joka jököttää muutaman askeleen päässä. Viittaamassani keskustelussa oli ansiokas tutkielma koordinaattien muuttumisesta vuosien varrella, johon totean, että onneksi ainakaan minun elinaikanani Havis Amandan koordinaatit eivät toivon mukaan siirry Manskun toiselle puolelle.--Htm (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 21.14 (EET)

Voipi olla, että joudun muuttamaan oman mielipiteeni toisenlaiseksi kokonaan. Kun rupesin tajuamaan, että muutkin kuin lukiossa olevat voivat olla tyhmiä. Jos koordinaatit kopioi sellaisinaan lähteestä kuudella, kahdeksalla tai kymmenellä desimaalilla, ne luultavasti leikkaa–liimaa-prosessissa eivät muutu miksikään. Jos sen sijaan itse rupeaa tykönänsä miettimään, onko viisi desimaalia nyt sadastuhannesosa ja mistä se onkaan osa ja ovatko leveys- ja pituuspiirit kokonaisuudessaan erimittaisia vai samanmittaisia ja onko maapallo maasoikio vai maakulmio, ja tämän jälkeen sama tyyppi vielä muuttaa itse sekunnit desimaaleiksi ja typistää lopputuloksen muutamaan merkilliseen numeroon, virheiden mahdollisuus kasvaa astrologisiin mittoihin. Jos taas otetaan koordinaatit juuri sellaisina kuin ne ovat, lukija voi todennäköisesti luottaa niiden olevan peräisin lähteestä. Tämän seikan vuoksi saattaakin olla parempi, että tarkkuus on pseudotarkkuutta, mutta lukusarjat ovat oikeita. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 22.08 (EET)

Hyvä pexos, tätä tiedon "muuttumattomuutta" itsekin sisimmässäni tapailin, mutta en kyennyt pukemaan ajatusta sanoiksi. Saanen mukailla näitä sanoja, kun huomauta samasta asiasta (jotain henkilöä, lähi) tulevaisuudessa? Olen jo kolme vuotta odotellut navgaattorisovellusta, joka luettelee autoa ajaessa kaikki maantieteelliset artikkelit ajamani maantien varrelta. En pääsisi ikinä kotiini.--J Hokkanen (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 22.40 (EET)

Mä en kyl tajuu mitä sa joriset, joten anna olla.--Htm (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 23.02 (EET)

Tekstini onkin kirjoitettu lukiossa oleville. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2016 kello 23.16 (EET)

Toisaalta koordinaattien perusvika onkin, että niistä ei kyl kukaan tajua. Leikitäänpä, että puhutaankin kellonajoista. Jos tänne kirjoitettaisiin, että Urho Kekkonen syntyi 3. syyskuuta 1900 kello 07:16:38, niin varmaan useimmalle tulisi mieleen, oliko 1900-luvun alussa noin tarkkoja sekuntikelloja ja olivatko ne ajassa. Kenellä oli kello ja kuka merkitsi ajan ylös. Milloin syntymähetki on, silloin kun Kekkosen kalju tulee esiin tehtaasta vai sitten kun napa näkyy? Oliko kello Helsingin keskiaikaa vai paikalla olleen kunnanlääkärin oma taskunauris. Tällaiset olisivat helppoja pohtia. Sen sijaan kun sijainti on muodossa 60,1472568 N, kukaan ei juuri välitä siitä, mitä numerot lopulta merkitsevät. Niitä ei tajuta kyseenalaistaa. --Pxos (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 01.00 (EET)

Lisätään muuten tähänkin linkki sivulle sv:Wikipedia:Projekt Finlands sjöar, joskin siihen liittyen viimeisin koordinaatteja koskeva keskutalu lienee käyty hajallaan eri käyttäjien keskustelusivuilla. Eli siellä oli ilm. huonon harkinnan perusteella ruvettu luomaan Suomen järviartikkeleita botilla jostain globaalista Geonames-tietokannasta ja huomattu vasta jälkikäteen, että Järviwikikin olisi ollut, vaikka juuri vähän ennen oli luotu paljon paremmat bottiartikkelit ruotsin järvistä korkealaatuisella maanomien viranomaisten datalla, eikä siis oltu ymmärretty Suomesta pohjoismaana olisi ollut aivan samanlaista (varsinkin kun datan avaaminen molemmissa maissa on edennyt niin, että ruotsissa jonkun datan käytöstä silloin vielä piti sopia viranomaisten kanssa, mutta nyt sama data kummassakin maassa on jo pitkään ollut vapaata, ja nyt enää käytöstä wikidataan pitää ehkä sopia). Nyt tuon geonamesin synnyttämiä huonoja artikkeleita on järvien salta jo päosin korjattu tai ollaan korjaamassa järviwikin tiedoilla (viranomaistietoa, joka on vain viranomaiskäyttäjien muokattavissa). Kuitenkin tästä erillisenä omana ongelmanaan siellä oli geonamesiä käytettäessä joku prosessin vaihe oli pyöristänyt tai muuten turmellut koordinaatteja, että nyt artikkelien linkit karttapaikkaan avatessa ovat n. 300-400 metriä sivussa. Jos joku jaksaa tuolta kaivella ja perehtyä ja katsoa mitä tuosta on sanottu, niin voi perehtyä. En tiedä pystyykö noita automatiikalla enää korjaamaan. Mutta että avoimen datan ja viranomaistyönä julkisin varoin tuotetun erittäin laadukkaan paikkatiedon yhtenä ydinalueena olevissa Pohjoismaissa päädytään tuottamaan tietoa jostain heikkolaatuisesta vanhasta amerikkalaisesta tietokannasta. Eihän noita käytetä enää edes kehitysmaissa, vaan päin vastoin suomalaiset insinöörit menevät sinne ja tekevät yhtä hyvät kartat kuin Suomestakin (tai jos heitä ei ole, niin OSM-vapaaehtoiset).--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 09.39 (EET)

Yllä olevasta asiasta on aiempaa keskustelua myös tämän kahvihuoneen osiossa Sv-Wikipedian botilla luodut Suomiartikkelit. --Pxos (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 16.19 (EET)

Sukunimistä ja niistä kirjoitetuista artikkeleista

Pitäisikö sukunimellä olla vähintään kaksi tunnettua kantajaa ja heistä molemmista artikkeli Wikipediassa, jotta siitä voitaisiin kirjoittaa artikkeli?

Loin itse tänään artikkelin sukunimestä Kulmuni, jonka tunnettu kantaja on kansanedustaja Katri Kulmuni. Hän on myös nimen ainoa kantaja, josta on kirjoitettu artikkeli Wikipediaan. Sivu merkittiin poistettavaksi välittömästi. Omitti86 (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 22.40 (EET)

Artikkeleiden merkittävyys arvioidaan tapauskohtaisesti. Jos sukunimestä ei ole muuta sanottavaa kuin, että kyseessä on sukunimi, ja että nimellä on yksi tunnettu kantaja, on artikkeli joka tapauksessa hauki on kala -tasoa. En tiedä ovatko sukunimet, joiden kantajista kahdesta on Wikipediassa artikkeli, myöskään automaattisesti merkittäviä artikkelia varten, mutta tällöin sukunimestä voidaan luoda ainakin täsmennyssivu. Jos sukunimellä on vain yksi tunnettu kantaja, voidaan siitä tehdä uudelleenohjaussivu henkilöä käsittelevään artikkeliin. Toisaalta täytyy huomioida myös henkilöt, jotka olisivat potentiaalisesti merkittäviä Wikipediaan, mutta joista ei ole kirjoitettu artikkelia. --178.55.87.232 29. marraskuuta 2016 kello 23.00 (EET)

Sukunimistä ei voi tehdä ohjausta yhteen yksittäiseen henkilöön. --85.76.2.135 29. marraskuuta 2016 kello 23.10 (EET)

Vrt Kekkonen --Tappinen (keskustelu) 29. marraskuuta 2016 kello 23.18 (EET)

Se on perussääntö ja poikkeukseen pitää olla vahva perustelu. --85.76.145.171 29. marraskuuta 2016 kello 23.24 (EET)

Jos sukunimen kahdesta kantajasta on artikkeli Wikipediassa, niin täsmennyssivun tekeminen on hätävarjelun liioittelua, koska täsmennyssivu tehdään silloin, kun saman nimisiä artikkeleita on kaksi tai enemmän taikka kun WP:ssä artikkeli on useammasta kuin kahdesta saman nimisestä henkilöstä. Varsinaisen sukunimisivun tekeminen ei saisi jäädä asteelle "xxx on sukunimi ja sen tunnettuja kantajia ovat:". Se on HOK-luokkaa sisällöltään, vaikka nimen kantajia on kaksi. Punalinkit potentiaalisesti wikimerkittävistä henkilöistä ovat yleensä lähteettömiä mainintoja sukunimen kantajien luttelossa eikä siitä pysty vielä merkittävyyttä sanomaan. Viite auttaa asiaa.--Htm (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 07.03 (EET)

Yhden tai kahdenkaan rivin täsmennyssivuja ei pitäisi tehdä. Sukunimien "täsmennyssivut" ovat yleensäkin haitallisia, ja niiden tekoa pitäisi välttää, ellei itse nimestä ole tarpeellista kerrottavaa. Ilman täsmennyssivua haku sukunimellä antaa ajantasaisen hakutulossivun, josta on helppo löytää oikea henkilöartikkeli, jos sellainen on tehty. Samalla näkee senkin, millä muilla sivuilla kyseinen sukunimi on mainittu, joka voi olla hyvä esimerkiksi joidenkin kirjailijoiden kohdalla. Mutta kun nimestä on tehty staattinen täsmennyssivu, hakija on käytännössä pakotettu sille, ja luettelon ajantasaisuus riippuu manuaalisesta päivityksestä, jota ei useinkaan sille tehdä kun uusia artikkeleita tulee. --Savir (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 09.36 (EET)

Niillä perustein kuin Käyttäjä:Abc10 alla esittää, täsmennytsivut sukunimistä ovat hyödyllisempiä kuin haku, ja lisäksi kun niitä on runsaasti olemassa ja päivitettyinä, niin ei olisi tarkoituksenmukaista ryhytä niitä hävittämäänkään. Se olisi nollamuokkausta siinäkin tapauksessa, jos oltaisiin sitä mieltä, että niiden hyöty ei olisi suuri.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 10.01 (EET)

Itse en ole koskaan ymmärtänyt näiden sukunimiartikkeleiden hyötyä. Jotkuthan ovat pyrkineet tekemään tästä jonkinlaista sukuwikiä tehtailemalla artikkeleita ihmisistä, jotka sattuvat olemaan sukua joillekin wikimerkittäville henkilöille. Samaiset henkilöt ovat sitten näihin sukunimiartikkeleihin sukunimen kantajia. --BrDead (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 09.45 (EET)

Kyllähän ne ovat pääosin näirä tavallisia Virtasia ja Lahtisia. Ja kun paljon artikkeleita on jääkiekkoilijoista ym., niin lähes joka täsmennyysivulla on puolet urheilijoita, mutta se ei vähennä sivujen hyödyllisyyttä, koska usein käy ettei muista koko nimeä varmasti.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 09.56 (EET)

Wikipedioissa näyttää yleisesti olevan sukunimisivuja, joissa luetellaan sukunimien kantajat. Sukusivuja niistä ei pidä tehdä vaan niissä luetellaan vain ne henkilöt, joista on artikkelit ja mahdollisesti merkittäviä puuttuvia henkilöitä. Itse olen hyötynyt niistä, kun olen etsinyt henkilöä, josta ei etunimi ole tarkasti muistissa. Wikipedian hakutoiminto taas ei tuo nimiä näkyviin yhtä tiiviisti, ja joskus nimiä hukkuu sekalaisten osumien tulvaan. Hakutoiminto on muutenkin epäkätevä, sillä esimerkiksi joidenkin harrastamia takaperoisia tekijänimiä se ei tietenkään löydä täsmähaulla. --Abc10 (keskustelu) 30. marraskuuta 2016 kello 10.47 (EET)

Sv-Wikipedian botilla luodut Suomiartikkelit

Esitän aloitettavaksi Wikiprojektia sekä fi-wikiin että Sv-wikiin sen johdosta että Sv-wikipediassa on on luotu botilla suuri määrä Suomen maantiedettä koskevia artikkeleita. (Löytyvät aiheittain ja alueittain luokiteltuina esim. Suomen maakuntien maantiedeluokista sv-wikissä tai kaikki sekaisin luokasta sv:Kategori:Robotskapade Finlandartiklar.

Tausta

Toisin kuin Sv-wikissä aiemmin botilla luodut artikkelit, joissa oli käytetty korkealaatuisia lähtötietoja ja näin saatu aikaan ihan kelvollisia ja hyödyllisiä artikkeleita esim. Ruotsin kaikista järvistä ja esim. hyönteislajeista, nyt näkyi valitettavasti mennyn pahan kerran takapuoli edellä puuhun.

Eli nyt ei oltukaan ymmärretty käyttää esim. Suomen järvien ym. kohdalla Suomen eri viranomaisten tuottamaa korkealaatuista avointa dataa, jota EU:n inspire-paikkatietodirektiivin johdosta on esim. avoimena paikkatietona saatavissa vähän joka asiasta ja lisäksi hyvinä karttapalveluina ja usein vielä myös ruotsiksi ja englanniksi dokumentotuna (esim. Järviwiki, Kansalaisen karttapaikka), vaan oli lähdetty luomaan artikkeleita heikkolaatuisten amerikkalaisten tierokantojen päälle eikä esim. Suomen järviwikistä.

Ja tämä taas on tuottanut virheitä, satunnaisuutta ja esim. huonoilla algoritmeillä epätarkkoja koordinaatteja. (Tyyliin että Vehmassalmi on mäki, kun sen nimi on jossain amerikkalaisessa kartassa lukenut mäen päällä, ja että on toinen mäki nimeltä Ryssugnar - Ryssänuuneja, kun niin on lukenut jonkun mäen päällä, ja että Enontekiön Valtijoki on Raumalla, jne., kun on käytetty jotain google mapsin tasoista lähtötietoa.

Tosin kun ongelmat havaittiin, otettiin esim. Suomen järviwikikin jälkikäteen käyttöön, ja huomattiin että sieltä löytyvät järvien tunnukset, joilla järvet olisi botillakin saanut yksilöityä ja lajiteltua valuma-alueittain. Samanlaiset tunnuksethan olivat ruotsin järvienkin lähtötiedossa, kun käytettiin ruotsalaista lähtötietoa, mutta nyt huomattiin suomalaisen lähtötiedon olemassaolo ja käyttömahdollisuudet vasta jälkikäteen, ja nyt tietysti ko. projektin botinkäyttäjä oli murskaavan palautteen johdosta juuri joku viikko sitten kuulemma suuttuneena pistänyt pillit pussiin, mutta nyt esim.juuri ollaan valmistelemasasa uutta täydennettyä tiedon poimintaa järviwikistä jatkoksi aiemmalle ym. ja on kateltu koordinaattiongelmia jne. Eli homma etenee ja siihen pääsee myös osallistumaan --Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2016 kello 05.31 (EET)

Pitänee tässä huomauttaa, että kyseisen projektin tavoite oli luoda artikkelit maailmanlaajuisesti. Botin ohjelmointi ottamaan huomioon maakohtaiset aineistot olisi vaatinut mahdottomasti lisätyötä. Vaihtoehdot siis oli luoda artikkelit globaalin aineiston pohjalta tai jättää Suomen artikkelit luomatta. --LPfi (keskustelu) 1. joulukuuta 2016 kello 12.29 (EET)

Aika paljon virheitä näyttäisi olevan. Lisäksi, onko jokainen Suomen luoto, kari tai niemi oikeasti merkittävä omaksi artikkelikseen? --Vnnen (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 16.08 (EET)

Ehdotus

Fi-wikiin perustettavalla projektisivulla voitaisiin koordinoida toimintsaa fi-wikin näkökulmasta, etenkin interwikit, joista osa on luotu onnistuneesti mutta paljon puuttuu ja tehtävälistoja korjauksista ja luokitteluista ja keskustelua sv-wikin muokkaamisesta sen botilla luotujen suomiartikkelien osalta Suomeksi ja informaatiota missä sv-wikissä mennään .

Ja sv-wikissä voitaisin tehdä samma på svenska. (Vai pitäsiikö solkata huonoa englantia aina välillä kummassakin wikissä?)

Huomioonotettavaa on että kummassakin wikissä on kolmenlaisia käyttäjiä: Jotkut osaavat vain ruotsia ja englantia mutta eivät lainkaan suomea, jotkut osaavat vain suomea ja englantia mutta eivät lainkaan ruotsia (tosin kun kaikilla on ollut Suomessa toinen kotimainen kieli koulussa, niin voiko sellaisia olla? ;-> ). Jotkut taas em. yhdistelmän lisäksi saavat hiukan selvää naapurimaan kielestä ja kykenevät lukemaan mutta muokkaaminen sisällöntuottamismielessä sujuu paremmin vain omalla kielellä ja englanniksi. (Tokihan me kaikki olemme jotain tehneet kielitaidon puuttumisesta huolimatta vaikka ru-, pl- ja cebuano wikeihin, ja google-kääntäjällä lukeneet tekstejä jne.) Ja sitten taas jotkut kykenevät naapurimaan kielellä eri asteisesti muokkaamaankin tai esim. luokittelemaan artikkeleita tai korjaamaan sisältövirheiträ, varsinkin jos joku kieltä täysin hallitseva suostuu tekemään oikoluvun. Ja lisäksi on kummassakin wikissä aktiivisia ja kokeneita kumpaakin kieltä hallitsevia ja sekä Suomea että sv-wikiä hyvin tuntevia käyttäjiä, joista joillain on täydellinen ruotsin ja ehkä suomenkin taito. Tai sitten on meitä koulussa ruotsia oppineita, jotka osaamme joten kuten ruotsia, tunnemme Suomen ja osaamme suomen, mutta emme ole kokeineita sv-wikin käyttäjiä.

Eli nyt vain projektisivut tehrävälistoineen kumpaankin wikiin.

Aiempaa alistavaa rupattelua on sivuilla Keskustelu käyttäjästä:J Hokkanen, Keskustelu käyttäjästä:Htm, Keskustelu käyttäjästä:Aulis Eskola (nämä voinee siirtää projektisivun keskusyeluun) ja sv:Användardiskussion:Taxelson ja jokunen muukin on näihin keskusteluihin osallistunut. Ping Käyttäjä:J Hokkanen, Käyttäjä:Htm, Käyttäjä:Aulis Eskola, Käyttäjä:Raksa123, Käyttäjä:Makele-90 ja Käyttäjä:Taxelson.

Svensk referat: Man borde starta en projektsida för utvecklingen av botskapade Finlandartiklar med "to do" -listor och diskussion om processer och utvecklinsstrategier t. ex med koordinater och annan teknik både i fi-wiki och sv-wiki. Kanske någon (eller jag själv) hinner översätta vad jag skrev här.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2016 kello 05.31 (EET)

Done: (omkring) samma på svenska: sv:Wikipedia:Bybrunnen#Projektsidor_för_botskade_Finlandartiklar_till_fi-wiki_och_sv-wiki.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2016 kello 06.30 (EET)

Huomasin kuukausi sitten että jotkut sv-wikin ljsbotin Suomisivut ovat tuplana, ainakin sv:Svartön (udde i Finland, Österbotten, lat 62,13, long 21,35) ja sv:Svartön (udde) käsittää samaa paikkaa. --Parantaja asiantuntija (keskustelu) 1. joulukuuta 2016 kello 20.07 (EET)

Siellä on jonkin verran tuon tapaisia, samoin esim. tarkenteita voi vaihtaa pituus- ja leveysasteista kuntiin. Ja koordinaateissa on jokin automaattisen pyöristyksen tuottama muutaman sadan metrin heitto, ja monenlaista fiksattavaa myös esim. nimissä ja kohdetyypeissä. Voi katsoa löytyykö mallineelle malline:yhdistettävä sv-vastinetta. Ainakin pikapoistolle löysin kun oli joku aivan mahdoton.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2016 kello 20.24 (EET)

Projektisivu

Sv-wikissä ehdittiinkin jo avata projektisivu: sv:Wikipedia:Projekt Finlands sjöar. Kun meillä on vanhastaan täällä samanniminen projektisivu: Wikipedia:Wikiprojekti Suomen järvet, joka viime aikoina on ollut varsin hiljainen, niin sitä ehkä voisi käyttää samalla tähän. --Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2016 kello 21.01 (EET)

Sivut interwikitettiin jo keskenään. Siellä on jo useita alasivuja ja alaprojekteja linkkejä aiempiin juttuihin ym. Kirjoitin vastaavasti fiwikin Suomen järvet projektisivulle lyhyen kuvauksen ja laitoin linkin. Sv-wikin sivulla voi myös käydä ilmoittautumassa.--Urjanhai (keskustelu) 1. joulukuuta 2016 kello 21.24 (EET)

Artikkelitoiveita

Nyt sv-wikin projektisivulta ensimmäinen toive: Kun on luotu artikkeleita Suomen yli 35 ha suuruisista järvistä, niin toivottiin listaa tätä pienemmistä syystä tai toisesta kiinnostavista järvistä. Jos joku tuntee kiinnostusta niin voi kommentoida sv-wikin projektisivun keskustelusivulla.--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2016 kello 14.22 (EET)

Esimerkiksi: "Andra småsjöar av vilka en del borde få artiklar är sådana som ligger centralt i större orter eller sådana som är eller varit betydelsefulla på grund av betydande sportevenemang eller kanske krigshändelser." Keksin heti, että Koijärvi (järvi), mutta onko muita? Suurten kaupunkien liepeillä varmaan moniakin. Tuolla projektisivulla voi esittää.--Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2016 kello 21.51 (EET)

Korjattavaa

sv:Wikipedia:Projekt alla platser-städning. Tuolla on mm. artikkeleita Suomen kanavista ja siirtolohkareista. Kun englannin kohdetyyppi "rock" tarkoittaa sekä kalliota että siirtolohkaretta niin nyt olisi mahdollisuus pelastaa merkittäviä siirtolohkareita merkityksettömien kallioiden seasta.--Urjanhai (keskustelu) 10. joulukuuta 2016 kello 18.57 (EET)

Tuhansia toimimattomia linkkejä, Sports-Reference.com suljettu

Kuten sivulta http://www.sports-reference.com/olympics/ voi lukea, sivusto ei ole enää toiminnassa. Tämän myötä saimme tuhansia toimimattomia linkkejä (haku). Toivottavasti tulee jokin korvaava palvelu pian tilalle, ja niin, ettei tarvitsisi paljon osoitteita muutella. Toki archive.orgin tai vastaavan kautta varmaan löytyy vanhat versiot, mutta se on taas toinen kova homma lähteä niitä etsiskelemään. Tämä vain tiedoksi. --Stryn (keskustelu) 1. joulukuuta 2016 kello 23.30 (EET)

KOK:lta pitäisi tulla korvaava sivu, ilmeisesti ensi vuoden aikana ja pohjautuen SR:n dataan, kts. http://olympstats.com/2016/08/21/the-olymadmen-and-olympstats-and-sports-reference/ --Anr (keskustelu) 1. joulukuuta 2016 kello 23.38 (EET)

Minulla toimii taas tällä hetkellä. Lieneekö sivusto pystyssä vahingossa vai tarkoituksella? --Silvonen (keskustelu) 2. joulukuuta 2016 kello 20.44 (EET)

Hetken aikaa oli suljettuna kunnes aukes taas. Näillä näkymin pysyy auki kunnes KOK:n vastaava sivu aukeaa. --Anr (keskustelu) 3. joulukuuta 2016 kello 22.24 (EET)

Aihetta sivuten: Jokin aika sitten boxrec.com sivustolla tehtiin jokin muutos jonka vuoksi kaikkien nyrkkeilijöiden linkit wikipediassa ovat väärin. Korjasin niistä osan käsin, mutta mietin että onko hommaa mahdolista tehdä botilla? Käsityönä menee iät ja ajat.--Nvidia (keskustelu) 11. joulukuuta 2016 kello 16.25 (EET)

@Nvidia: Voit tehdä bottipyynnön sivulla Wikipedia:Botit/pyynnöt. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 11. joulukuuta 2016 kello 17.08 (EET)

HS:n muistot maksullinen

Kuten on voinut ennakoida Helsingin sanomien muistokirjoitukset ovat siirtyneet maksumuurin taakse tuoreen uudistuksen myötä. Mitä mieltä ollaan, pitäisikö niitä enää linkittää artikkeleihin? --87.93.120.228 4. joulukuuta 2016 kello 22.37 (EET)

Lähteitähän ne silti on, kirjaviiteen veroisia. --Höyhens (keskustelu) 4. joulukuuta 2016 kello 22.43 (EET)

Arvelisin, että voisi linkittää (siten kuin Höyhenskin esitti yllä), mutta jos noin on, niin mahdollisesti voisi lisätä maininnan maksullisuudesta. Kuitenkin itse asiassa kai pitäisi ensin varmistaa onko tilanne tosiasiassa muuttunut. Ainakin ennen kai tilanne oli se, että sai lukea esim. viisi artikkelia jossakin ajassa ja sitten ilmoitettiin että olet lukenut viisi (ja näin on joillakin muillakin lehdillä). Eli onko nyt tosiaan tullut tähän muutosta ja jos niin millaista, ja onko tosiaan nyt eroa muistot-osaston kirjoituksilla ja lehden muulla sisällöllä tämän suhteen? --Urjanhai (keskustelu) 4. joulukuuta 2016 kello 22.45 (EET)

Oma käsitykseni on, että ne eivät ennen olleet maksumuurin takana. Vanhat ja uudet olivat rajoittamattomasti luettavissa. Nyt uudet on maksumuurin takana ja vanhat vain digitilaajille. Lähteenä ne ovat siis nyt ilmeisesti yhtä hyviä kuin HS:n verkkouutiset. Aiheesta muualla -osiossa oleviin linkkeihin ainakin pitäisi saada jonkinlainen "vain tilaajille" -teksti lisätyksi. Toinen vaihtoehto on Archive.orgin käyttö. (Muotoa "muistot.hs.fi" olevat linkit eivät enää toimi ollenkaan, niitäkin on yli tuhannella sivulla.) -Uusimies (keskustelu) 5. joulukuuta 2016 kello 18.27 (EET)

Jaa niin muuten taisi ollakin. Olihan tästä joku mielikuva kun tarkemmin muistelee.--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 10.56 (EET)

Harmittava, samalla poistettiin muutama muukin hyödyllinen juttu. En vain muistanut heti kun olen nykyään itse verkkoversion tilaaja.--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 15.18 (EET)

Tätä olen odottanutkin, kun olen seurannut linkkien massalisäämistä. Jos joku haluaa käyttää lähteenä, ei kai siinä mitään. Itse lopetin niiden käyttämisen jo kauan sitten, kun suhtautuivat välinpitämättömästi heille esitettyihin pyyntöihin. AM-osastosta ne voisi poistaa. --Abc10 (keskustelu) 5. joulukuuta 2016 kello 18.44 (EET)

Hyödyllisten lähteiden massapoisto ei tunnu oikein kannatettavalta. Ennemmin vaikka tekisi tikusta asiaa ja siirtäisi lähteiden puolelle. Toivottavasti saadaan HS joskus Wikipedian lähdekirjastoon. Ping Käyttäjä:Olimar.--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 11.00 (EET)

HS:n saaminen lähdekirjastoon vaikuttaa aika haastavalta. Kyseessä on kuitenkin sanomalehti, johon varmaan aika moni haluaisi lukuoikeuden. Jos siihenkin saataisiin ne 20 käyttöoikeutta, hakemuksia saattaisi tulla paljon enemmän. Milläköhän kriteerillä valittaisiin sopivat hakijat? Toisaalta Hesarille ei varmaan olisi ongelma, jos lukuoikeuksia saisi vaikka 50–100 kappaletta, jotta niitä riittäisi hakijoille. --Pxos (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 15.12 (EET)

Ellei niitä ole käytetty lähteenä, ei niitä voi merkitä lähteeksi. Se olisi harhaanjohtavaa. Abc10 (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 15.24 (EET)

Olet oikeassa. Parempi on harkita poistovaatimuksen tarkoituksenmukaisuutta. Kyseessä on laadukas hyödyllinen lähde, jonka pimittäminen lukijalta on mielestäni ehdottomasti väärin lukijaa kohtaan, omistipa hän lukuoikeuden tai ei (ihan niin kuin kansallisbiografiakin). Ennemmin sitten vaikka venytetään mahd. säännön tulkintaa hyödyllisen, laadukkaan lähteen kohdalla. Poistettu keskustelun perusteella yksi virke.Käyttäjä:Urjanhai|Urjanhai]] (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 15.40 (EET)

Syytöksesi on ala-arvoinen. Käytän Helsingin Sanomia lähteenä tuon tuosta. Harkitse mitä kirjoitat - tai ehkä juuri harkitsitkin. Abc10 (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 16.31 (EET)

Miksi sitten haluaisit viedä muilta mahdollisuuden tehdä samoin helposti? Poistettu keskustelun perusteella yksi virke. Minuakin kiukuttaa monien toisella puolen Suomea ilmestyvien laadukkaiden maakuntalehtien maksumuuripolitiikka, koska millään en voi tilata verkossa kaikkia Suomen maakuntalehtiä, enkä edes omalla alueellani kaikkia lehtiä ketjussa Valtakunnallinen lehti - Maakunnallinen lehti - Seudullinen lehti - Paikallinen lehti. - Ja lisäksi alueyksiköiden rajoilla olevien alueiden asioita seuraaville, kunkin aluetason lehtiä voi vielä olla useampia kuin yksi. Silti en haluaisi minkään näistä laadukkaita ja hyödyllisiä linkkejä pois. Joku voi hyvin jopa haluta ostaa yhden lehden numeron lukuoikeuden, itsekin olen näin tehnyt useita kertoja, joskus wikipediaa varten, joskus jotain muuta tarkoitusta varten. --Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 16.48 (EET)

Eli miksi tulisi valita kahdesta vaihtoehdosta huonompi: lisätä lähde tietoa lähteeseen verraten tai lähes yhtä suurella vaivalla poistaa hyödyllinen tieto lukijan kiusaksi, varsinkin jos linkit aikanaan on lisätty käytäntöjen mukaisesti, eikä syynä ole se että ne olisi lisätty vastoin käytäntöjä lisäämisajankohdan tilanteessa.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 09.22 (EET)

Eihän hyödyllistä, laadukasta tietoa ole mitään syytä pimittää lukijalta. Muokkauksia tekevää lukijaa se auttaa myös parantamaan artikkelia. --Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 15.43 (EET)

En-wikin cite web listaa parametrin |subscription=, jota voi käyttää maksullisista sivustoista. Josko tänne saataisiin vastaava? --URunICon 6. joulukuuta 2016 kello 09.09 (EET)

Eikö tuota voi vaan merkitä samoin kuin Tilastopajan linkit? Mielestäni voi linkittää artikeleihin.--MAQuire (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 09.18 (EET)

Mun mielestä muistot.fi -linkit voi säilyttää aiheesta muualla linkkeinä, koska muistokirjoitus on hyvin keskeinen asia artikkelin aiheen kannalta. Jos jotain halutaan tehdä, niin voidaan merkitä linkkeihin tieto siitä, että kyse on maksullisesta sivustosta. Jos halutaan esimerkkiä maksullisesta aiheesta muualla linkistä, niin suomenkielisessä Wikipediassa on runsaasti aiheesta muualla linkkejä kansallisbiografiaan, joka on maksullinen. --Zache (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 17.08 (EET)

Samaa mieltä.--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 17.32 (EET)

Samaa mieltä. Aiheesta muuallahan on rinnasteinen Kirjallisuutta-osion kanssa, ja kirjatkin ovat melkein aina maksullisia. Kuten monet kirjat, Hesarin arkisto on ollut maksutta käytettävissä lukuisissa kunnallisissa ja yliopistokirjastoissa, vaikkapa Helsingin kaupunginkirjastossa. Tilanne voi tosin hieman muuttua, kun Nelli-portaalikin nyt lakkautetaan. ¬Antilope 7. joulukuuta 2016 kello 02.13 (EET)

Katos vaan, taas köyhää kyykytetään. Ja juuri kun ne saivat lähikirjastostosta heitettyä painetut kansallisbiografiat mäkeen sillä perusteella, että kansallisbiografia on netissä nelli-portaalin kautta.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 08.16 (EET)

Tälle hetkellä Wikipedia:Aiheesta muualla määrittelee hylättäviksi linkeiksi "linkit sivustoille, jotka vaativat aiheesta lukemiseksi rekisteröinnin ja / tai maksun". Kansallisbiografiaa voidaan ehkä niukin naukin pitää poikkeuksena, sillä SKS on yleishyödyllinen yhdistys, mutta Sanoma Oy on pörssiyhtiö. Jos Hesarin linkit sallitaan, niin mikä olisi peruste kieltää muut maksulliset tai rekisteröitymistä vaativat sivustot AM-osiosta? --Otrfan (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 02.26 (EET)

Kai se syy miksi jokin asia on linkitetty on se, että kuinka oleellinen se on artikkelin aiheen kannalta eikä se onko julkaisija pörssiyhtiö vai yhdistys. --Zache (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 05.59 (EET)

Mä olen luullut että Kansallisbiografian poikkeus johtuu siitä, että jutut on julkaistu myös kirjana, ja siitä, että maksullisistakin artikkeleista pääsee lukemaan ingressin ilmaiseksi. --Tappinen (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 08.26 (EET)

Toisaalta on huomattava se, etä kyseessä on nyt vain tätä yhtä aineistoa koskeva muuttunut tilanne, kun tietty rajattu aineisto on ollut aiemmin avoin mutta on nyt muuttunut maksulliseksi, ja selvintä tämän ratkaisemiseksi on keskittyä vain tähän. Silloin taas näkisin vapaaehtoisen korjausprojektin tavoiteltavimmaksi ratkaisuksi. Sen lisäksihän toki myös tämä aineisto sisältyy painetuihin lehtiin ja on saatavissa kirjastoista, mutta jos tarkoitus olisi siirtää linkit asianmukaisesti lähteiksi, niin se ei vaikuta asiaan.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 09.05 (EET)

Rajaus on tähän asti ollut aika selvä, että ei linkitä aineistoon, jonka lukemisesta vaaditaan maksu tai lukeminen vaatii rekisteröitymisen. Jos Hesarin muistot sallitaan, niin sitten on sallittava kaikki muukin "aiheen kannalta oleellinen" maksullinen sisältö AM-linkkeihin, esim. elokuva-artikkelin loppuun linkki Netflixiin tai albumiartikkelin perään linkki Spotifyihin. Sinällään en ole Hesarin muistoihin linkittämistä vastaan, mutta vastustan sitä, että siitä tehtäisiin poikkeus sääntöihin- --Otrfan (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 15.42 (EET)

No jos siitä halutaan pitää kiinni, niin on kai helppo ottaa se linkki pois ja jättää pelkkä lehtiviite, jolloin se sopii Kirjallisuutta-osion alle. Kyseessähän on runsaasti lisätietoa aiheesta sisältävä artikkelijulkaisu, jonka mainitseminen palvelee lukijaa. Asiaan liittyvissä keskusteluissa on muistaakseni todettu, että Kirjallisuus-osio voi hyvin sisältää myös lehtiartikkeleita. ¬Antilope 7. joulukuuta 2016 kello 16.18 (EET)

Näiden muistokirjoitusten osaltahan asia olisi ratkaistavissa aivan yksinkertaisesti sillä, että sen sijaan että wikipediaa tarkoituksellisesti huononnettaisiin poistamalla hyviä lähteitä, poistamisen sijaan hoidettaisiin asia niin, että merkittäisiin joka artikkeliin esimerkiksi elinaikatiedon lähteeksi ko. muistokirjoitus, jolloin se olisi lähteenä eikä olisi mitään epäselvyyttä sen suhteen. Sehän on parempi tilanne kuin että lähteenä on jokin ensimmäinen pikku-uutinen, jolla tieto aikoinaan on saatu vahvistettua, ja jossa lukee esim. että "kuoli elen" tai "kuoli tiistaina". Jos ei haluta huonontaa wikipediaa, niin tämä nähdäkseni on se tapa, jolla pitää menetellä, ja kai se on myös ainoa tapa. Jos joku ehtii generoida jollain automatiikalla listan, niin yksi tai muutama käyttöoikeuden omaava ehtii sen varmaan parissa päivässä käymään läpi lähteesen verraten. Etenkin verrattuna linkkien poistoon vaivassa ei juurikaan ole eroa. --Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 08.36 (EET)

Mikä muuten on HS:n nykyinen linja sen suhteen, miten juttuja pääsee lukemaan, jos ei ole tilaaja? Ainakin joskushan se oli niin, että sai tietyssä ajassa lukea esim. 5 juttua ja sitten tuli ilmoitus, että 5 juttua luettu. Silloinhan yksittäisiä artikkeleita pääsisi jopa lukemaan, kunhan muistaa priorisoida, mitkä haluaa lukena tiettynä ajankohtana. Ja sittenhän vielä täällä kierrätettiin yksinkertaisia maallikkotason oheita, joilla tätäkin pystyi kiertelemään ilman vähintäkään tietoteknistä osaamista (ellei jo palvelun omistajan tuotekehitys ole tukkinut porsaanreikiä).--Urjanhai (keskustelu) 6. joulukuuta 2016 kello 18.31 (EET)

Otan riskin ja vastaan: Vanhat muistolinkit eivät toimi enää ja uudemmat (en muista mistä lähtien) vaativat rekisteröinnin, eivätkä kuulu niihin viiteen vapaasti luettavaan juttuun, jos systeemi on edes enää voimassa. Tämä on testattu sellaisen henkilön koneella, joka ei ole lukenut HS:n verkkolehteä. Kuten Otrfan sanoo, AM-osassa ei tällaisia linkkejä saa olla, joten osakseni tullut ryöpytys on sitäkin hämmästyttävämpää. --Abc10 (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 08.19 (EET)

Mutta mistä tulee ajatus, että jos joku linkki ei saisi olla am-osiossa, mutta saa olla lähteenä, että tässä tilaneessa paras ja oikea ratkaisu olisi hävittää linkki kokonaan sen sijaan että näkisi vain murto-osan isomman vaivan ja lisäisi sen lähteeksi? Miksi wikipediaa tulisi "parantaa" tahallisilla huononnuksilla, jos vaihtoiehtona on todellinen parantaminen lähes yhtä pienellä vaivalla?

Nythän tilanne on se, että tähän asti ao. artikkelit ovat olleet vapaita, eli niitä on saanut käytäntöjen mukaisesti lisätä am-listalle, ja näin käyttäjät ovat hyvässä uskossa ja tähänastisessa tilanteessa täysin käytäntöjemn muksaisesti tehneet.

Kun tilanne sitten äkkiä muuttuu, niin wikiyhteisölle jää nykyistä käytäntöä tarkkaan noudattaen kaksi vaihtoehtoa: 1) Poistaa kaikki linkit, koska ne eivät enää ole käytännön mukaisia. Näin tuhotaan tietoa ja huononnetaan wikipediaa ja tehdään tämän sisällön huonontamisen eteen suuri työ. 2) Perustaa muuttuneen tilanteen johdosta korjausprojekti, jossa (tehdään jollain automatiikalla lista muistot am-linkin sisältävistä artikkeleista ja) vapaaehtoiset, joilla sattuu olemaan käyttöikeus (käyvät listan läpi ja) lisäävät linkit artikkelien elinaikatiedon lähteiksi varmistaen samalla että tieto on lähteen mukainen. Työmäärä on edelliseen nähden vain murto-osan suurempi mutta hyöty wikipedian tietosisällölle on negatiivisen sijaan positiivinen. Onko mitään syytä olla valitsematta vaihtoejtoa kaksi? Mielestäni ei ole.

Mitä linkkien toimivuuteen tulee, niin ainakaan itse en ole saanut niitä toimimaan pitkiin aikoihin ennen uudistustakaan, vaan ne ovat aina vieneet muistojen etusivulle, mistä artikkelia on saanut haeskella hakusanoilla. Tämä on ilmeisesti ollut jokin linkin istuntokohtaisuudesta seuraava bugi jo kauan ennen uudistusta. Ja toisaalta uudistuksen nykytila ei välttämättä kerro lopputilannetta, kyselin sieltä jostain muusta asiasta ja vastattiin, että joku ominaisuus on poissa käytöstä vain nykyisessä versiossa. --Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 08.54 (EET)

Verkkolehden toimintoja pääsee kyllä tilaajanakin testamaan jos kirjautuu ulos tai menee toiselle koneelle tai selaimelle. Mutta kuten sanottu, jos nämä siirretään asianmukaisesti ja käytäntöjen mukaiseti lähteiksi niin ongelmaa ei ole. Lähteenähän voi käyttää kirjastossa olevia kirjojakin, ja nämähän ovat osana lehtien vuoikertoja myös kirjastoissa.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 09.13 (EET)

Kommentteihisi on näköjään jatkuvasti pakko puuttua. Linkkien lisääjät ovat olleet pääasiassa pörssiyhtiön työntekijöitä, ja siitä voi tehdä johtopäätöksiä jos haluaa. Lähteeksi ei voi siirtää sellaista mitä ei ole lukenut, ja jos tiedoilla on jo asianmukaiset lähteet, ylimääräisten maksullisten tms. linkkien lisääminen ei ole asiallista. Muitakin virheitä kommentissasi on mutta minulla on nyt parempaakin tekemistä. Abc10 (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 09.58 (EET)

Minähän yllä esitin täysin selkeästi menettelyä, missä lähteisiin siirrettävät muistokrjoitukset tarkistettaisiin siirrettäessä ne lähteisiin ([1]). En sitä, että sinne lisättäisiin nitä lukematta ([2]). Jos et edes lue mitä kirjoitin, niin olisi ehkä syytä olla kommentoimatta yhtään mitään. Luettele vaan muutkin mahdolliset virheet, niin nähdään, oletko lukenut kommenteistani yhtikäs mitään.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 16.30 (EET)

Ja jos ei haluta viitata sähköiseen julkaisuun, niin viitataan sitten paperijulkaisuun, niin ei ole ainakaan valittamista. Nythän ainakaan jotkut muistot-linkit eivät ole moneen aikaan vieneet kuin satunnaiselle muistot-sivulle, josta haun on saanut tehdä itse, enkä tiedä, pystyykö pysyviä linkkejä edes tekemään.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 16.44 (EET)

Ja jos linkkien lisääjät ovat ollet pörssiyhtiön työntekijöitä, ja jos he eivät ole sitä ilmoittaneet, niin voit vaatia heille estoa käyttöehtojen rikkomisesta. Mitä sinä sitä meille täällä valitat.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 16.49 (EET)

Wikipedia:Nollamuokkaus

Olen henkilökohtaisesti osittain pöyristynyt siitä, kuinka epäonnistuneita nimiä eri asioille suomenkielisessä Wikipediassa on. Toinen osa pöyristymistä tulee siitä, kuinka hankalaa on tällaisia, alun perin onnettomia nimiä yrittää muuttaa jälkeenpäin. Eräs surkea tapaus listallani on täällä meillä kotoperäisesti keksitty kts-ohje Wikipedia:Nollamuokkaus, jonka nimi on huono. Sille pitäisi keksiä parempi nimi, mutta nyt ei tule heti mieleen sopivampaa. Nollamuokkaus-sana pitäisi varata käännökseksi en-wikistä tutulle tekniselle nollamuokkaukselle Null edit, joka on hyödyllinen toimenpide. Sen lisäksi pitäisi keksiä termi en-wikin ohjeelle koskien Dummy edit -muokkausta. Täällä oleva, noista kahdesta erillinen "nollamuokkaus" vain sekoittaa asioita ja ihmisiä, koska nollamuokkaus ei tosiaan ole mikään nollamuokkaus. --Pxos (keskustelu) 10. joulukuuta 2016 kello 17.22 (EET)

Kaikille paljon helpompaa on säilyttää sana nollamuokkaus nykyisessä merkityksessään (vrt. esim. nollatutkimus) ja keksiä käsitteille null edit ja dummy edit mahdollisimman kuvaavat suomennokset, kuten vaikkapa tyhjämuokkaus ja yhteenvedon korjaus. Sanan null päämerkitys ei nimittäin ole ”arvo nolla” vaan ”arvo puuttuu, tyhjä” yms. –Kotivalo (keskustelu) 11. joulukuuta 2016 kello 11.43 (EET)

Tämä on valitettava asiaintila silloin kun traktori on pysähtynyt pihaan ja vakiintunut osaksi lapsuuden maisemaa. Kun se on useamman vuoden näkynyt ikkunasta ja tervehtinyt talonväkeä ruostuneella olemuksellaan ja kun hytissä on linnunpesä, niin on kaikille helpompaa, että se saa olla paikallaan. Perikunta hoitaa sitten sen pois. Yhden tällaisen muutoksen (roska → pikapoisto) tämä yhteisö on saanut tehtyä ja siihenkin meni yli viisi vuotta. Wikipedialle pitää muistaa joskus myöntää myös "Huonon kielen pysyväisyys" -palkinto. --Pxos (keskustelu) 11. joulukuuta 2016 kello 16.00 (EET)

Suomenkielinen Wikipedia karttaominaisuuden käyttäjäksi

Kartta voi näyttää esimerkiksi tällaiselta

Kartan lisääminen Visuaalisen muokkaimen avulla

Wikimedia-säätiössä on valmisteltu ominaisuutta, jolla OpenStreetMap-kartan voi liittää mihin tahansa wikisivuun. Se tapahtuu Kartographer-laajennoksen avulla. Karttojen lisääminen sivulle on mahdollista kahdella eri tavalla:

• Linkki zoomattavan kartan sivulle (maplink)
• Sivulle upotettava kartta, josta on linkki zoomattavan kartan sivulle (mapframe)

Karttapohjan päälle voi sijoittaa paikkamerkkejä tai monimutkaisemmin tuotettuja merkintöjä, esimerkiksi alueita. Karttoja voi tehdä ja muokata Visuaalisen muokkaimen avulla.

Kartan sijoittava koodi on esimerkiksi tämän näköinen:
<mapframe text="[[Jyväskylä]]" width=250 height=250 zoom=14 longitude=25.7500416,14 latitude=62.2438049 />

<Maplink>-tagi on otettu käyttöön kaikissa Wikipedioissa tänä syksynä, ja <Mapframe>-tagi on nyt tulossa käyttöön. Yhteisön suostumuksella ominaisuuden voisi ottaa käyttöön, vaikka siinä on vielä satunnaisia puutteita. Olisiko yhteisömme valmis ottamaan Mapframe-ominaisuuden kokeiltavaksi ensimmäisten joukossa?

--Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 23. marraskuuta 2016 kello 17.26 (EET)

Vaikuttaa hyvältä. Ensimmäiseksi tulee mieleen, että Suomen patsaat ja muistomerkit -wikiprojekti varmaan tykkäisi tästä ominaisuudesta ja varmaan mielellään kokeilisi sen soveltamista.--Olimar 23. marraskuuta 2016 kello 17.46 (EET)

Hienoa, tästä on tihkunut tietoja viime kesästä alkaen. "Wikimedia-säätiössä on valmisteltu ominaisuutta..." milloin ominaisuus on käytettävissä suomenkielisessä Wikipediassa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. marraskuuta 2016 kello 18.42 (EET)

Yhteisön hyväksynnällä (ja Phabricator-pyynnöllä) mahdollisesti piankin. Muutoin ei välttämättä niin pian. Phabricatorissa voi seurata toteutuksen etenemistä: Enable <mapframe> on Wikipedia ja tiedoston File:Interactive Roadmap 2016-2017.pdf mukaan seuraavana vuorossa olisi dewiki ja frwiki. --Stryn (keskustelu) 23. marraskuuta 2016 kello 19.03 (EET)

Jos vastustusta ei ole (ominaisuus näkyy vain kun sitä käytetään, se ei esimerkiksi muuta toimintaympäristöä), ilmoittaisiin mielellään fiwikin karttaominaisuuden käyttäjäksi. Sopisiko jo tänään? Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 09.28 (EET)

Koska se ei aiheuta vielä palvelimen ruuhakutumista tai muitakaan ikäviä seurauksia, sitä kannattaa ilman muuta kokeilla. Sille kannattaa kuitenkin avata projektisivu, jossa voisimme itkeä ongelmista ja saada niihin korjausehdotuksia.--J Hokkanen (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 11.18 (EET)

Erinomainen ehdotus, teenkin projektisivun heti ja linkitän tänne. Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 12.09 (EET)

Tässä linkki projektisivuun Wikiprojekti Kartat. Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 13.06 (EET)

Vaikuttaa hyödylliseltä ja kiinnostavalta. Onko niin, että Maplink sopii esimerkiksi taulukoihin ja Mapframe esim. infobokseihin. Aikoinaan Käyttäjä:Zache kokeili OSM:stä ruutukaappauksena tallenettua karttaa esim. artikkeliin Suomenvedenpohja. Ruutukaappausten (vrt. esim. nämä, jos niitä on käytetty infobokseissa) korvaamista upotettavilla kartoilla voisi ehkä testata. Jos ei ole varma, toimiiko, niin ensin projektisivulla, jos näyttää toimivan, niin miksei artikkeleissakin.--Urjanhai (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 21.31 (EET)

@Urjanhai: Minusta tuollainen jaottelu maplinkin ja mapframen välillä kuulostaa järkevältä, vaikka ehkä muitakin käyttötapoja maplinkille vielä löytyy. --Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 00.34 (EET)

Tämä kannattaa ottaa käyttöön heti. Se sopii pienten kohteiden, kuten patsaiden, rakennusten ja katujen paikan selventämiseen. Isommissa kohteissa, kuten kylissä, taajamissa, järvissä ja saarissa voidaan käyttää sijaintikarttoja pallukoineen. Saako tuota karttaominaisuutta toimimaan myös niin, että taustalla näkyisi OpenStreetMapin sijaan Maanmittauslaitoksen maasto/peruskartta ja sallivatko Maanmittauslaitoksen avoimien aineistojen käyttöehdot sellaista käyttöä? --Raksa123 (keskustelu) 24. marraskuuta 2016 kello 22.58 (EET)

Se ei ainakaan toistaiseksi ole mahdollista. Wikipedia on volyymiltään niin valtava (englanninkielinen etupäässä), että Wikimedia-säätiö on rakentanut tätä varten ihan oman teknologian ja infrastruktuurin. Oleellista on, että käyttäjän dataa ei joudu ulkopuolisiin palveluihin tietoturvasyistä, ja toisaalta jopa kansainvälisen OpenStreetMap-palvelun ei katsota kestävän Wikipedioiden synnyttämää liikennettä. Mutta kehitys kehittyy, ja uskon, että ulkopuoliset karttatasot tai -taustat vielä tulevat jossain muodossa. Kannattaa seurata Maps-projektia Phabricatorissa. Maanmittauslaitoksen avoin data olisi kyllä asianmukaisesti CC BY 4.0 -lisensoitua.

Mielestäni myös sijaintikartat voi ajan kanssa korvata tällä, mutta on hyvä aloittaa jostain aihepiiristä ensin. Erityisesti sitten, kun koordinaatit alkavat olla synkronoituja OpenStreetMapin, Wikidatan ja Wikipedioiden välillä. --Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 00.17 (EET)

Kyseessä ei ole varsinainen maastokartta, vaan ihmisen rakentaman infrastruktuurin ympärille painottuva kartta. Tiet ja talot jotka OpenStreetMapista löytyvät, ovat oikeissa paikoissa, mutta maastokohteet tai haluttaessa maastokarttaa vastaavaa tietoa, ei OpenStreetMapin kaltaista karttapalvelua voi käyttää. Varmaankin hyödyllinen jos halutaan osoittaa jokin paikka kaupungissa, mutta esimerkiksi järvien, saarien, luonnonsuojelualueiden ym kartoiksi se ei sovellu. Siihen on Maanmittauslaitoksen perus- ja maastokartta. –Makele-90 (keskustelu) 13. joulukuuta 2016 kello 17.53 (EET)

Kyllähän kai open street map voisi olla maastokarttakin, mutta se ei ole sitä nykyisellääm Suomessa, enkä tiedä onko muuallakaan. Suurten kaupunkien ulkopuolella siitä ei ainakaan Suomessa löydy yleensä sen paremmin luontoa kuin infrastruktiuuria vaan lähinnä hajanaisesti yksittäisiä elementtejä vaihtelevalla tarkkuudella. Siksi sen ainoa käyttötarkoitus suurten kaupunkien ulkopuolella Suomessa nykyään on toimia lähinnä karkeana lähestymiskarttana. Suurten kaupunkien keskustoissa sisältö voi olla tarkkaakin ja ehkä joskus jopa tarkempaakin kuin muissa kartoissa. Ja tietysti on mahdollista että se joskus laajenee kattavammaksikin, mutta nykyään se sopii miksikään yleiskartaksi vain hyvin rajoitetussa määrässä paikkoja ja hyvin pienillä yksittäisillä alueilla.--Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2016 kello 18.04 (EET)

Jos mietitään hiukan tulevaisuuteen, niin mapant (lehtijuttu) on lisensoitu Wikipedian kannalta yhteensopivasti ja on käsittääkseni ihan laadukas maastokartta. Ylipäätänsä ideana on se, että noihin karttoihin saataisiin omia tasoja ja datalähteitä, mutta nyt ollaan vasta siinä vaiheessa, että saadaan ylipäätänsä karttaominaisuus päälle. --Zache (keskustelu) 13. joulukuuta 2016 kello 18.08 (EET)

Tuossa on sisältöä ihan eri mitassa kuin OSM:ssä nykyään, ja se voi siksi toimia paremmin myös yleiskarttana. Ja tietysti osm:nkin tilanne voi muuttua. --Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2016 kello 18.37 (EET)

Itse asiassahan, niin kuin uutisessa sanotaan, tieto on joltain osin jopa tarkempaa kuin karttapaikassa.--Urjanhai (keskustelu) 13. joulukuuta 2016 kello 19.26 (EET)

Open Street Mapia voisi käyttää sellaisissa paikoissa, joissa kaikki on kartoitettu perusteellisesti eli lähinnä kaupunkien keskustoissa. Muualla tuo Mapant taas olisi erittäin hyvä vaihtoehto. Pystyykö tällä karttaominaisuudella tekemään sellaisen kartan, että rajaisi kuinka kauas etelä-pohjoinen- ja länsi-itä-suunnissa kartta ulottuu ja merkitsisi sitten Mapant-kartan päälle useita sijaintipallukoita linkkeineen? Jos onnistuu, niin sitä voisi käyttää merkitsemään kartalle vaikka entisten kansakoulujen sijainteja, koska kuntakohtaiset sijaintikarttamallineet puuttuvat ja maakuntakohtaiset ovat sellaiseen käyttöön liian epätarkkoja. --Raksa123 (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 12.15 (EET)

No siis tällä hetkellä sillä pystyy piirtelemään pelkästään Open street map -karttoja ja tilanne pysyy sellaisena varmaankin samanlaisena, että saavat OSM-kartat toimimaan hyvin ja luotettavasti. Karttadata itsessään ei ole varmaankaan se ongelmallinen kohta tuossa vaan nimenomaan kapasiteetti, se miten piirrellään nuppineuloja, reittejä, polygoneja yms kartan päälle. Tietääkseni siinä ei ole tällä hetkellä sellaista ominaisuutta, että pystyisi rajoittamaan kartalla liikkumista tietyn alueen sisälle tai sitä millä zoom-tasoilla karttaa pystyy katsomaan vaan pelkästään se mikä on aloituskoordinaatit ja aloitus zoom-taso. (tämä Suomenlinna-esimerkki varmaan kuvaa sitä mitä systeemillä tällä hetkellä pystyy helposti tekemään)--Zache (keskustelu) 15. joulukuuta 2016 kello 12.58 (EET)

Pyyntö tehty Phabricatoriin. --Susanna Ånäs (Susannaanas) (keskustelu) 25. marraskuuta 2016 kello 00.37 (EET)

Akustiikan termien ensisijaiset muodot

Olisko kommentteja akustiikan muutamien suureiden ja yksiköiden ensisijaisten muotojen valintaan kohdassa Keskustelu:Akustiikka? --Aulis Eskola (keskustelu) 23. marraskuuta 2016 kello 17.38 (EET)

Termit on nyt siirretty sovituille nimille, kun ei kukaan vastustanutkaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 11.19 (EET)

Mikä on naapurikunta?

Ovatko sellaiset kunnat naapurikuntia, joilla on yhteistä rajaa vain yhdessä pisteessä? Jos eivät ole, miten tällainen läheisyys esitettäisiin mielekkäillä sanakäänteillä?

Näitä on vekslailtu edestakaisin. Monen kunnan alueet kohtaavat toisensa yhdessä pisteessä esim. Kuhankuonon rajakivellä. --Aulis Eskola (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 12.19 (EET)

Näkisin, että sana naapurikunta siten kuin sitä nyt on Wikipediassa käytetty tarkoittaa (hiukan sopimuksenvaraisesti) rajanaapuria, ja rajanaapureiksi taas on lähteissä (esim. Suomenmaa-teossarja 1970-luvulta) määritelty vanhastaan myös yhdessä pisteessä kohtaavat alueyksiköt. Eli jos mennään lähteiden mukaan niin ei ole syytä vekslailla.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 12.30 (EET)

Jos on joku reikäleipäkunta niin silloinhan joku lähikaupunki voi olla merkittävä naapurikunta vaikka ei olisikaan rajanaapuri, mutta muutenkin tärkeät lähikaupungit on ehkä selvempi kertoa omana lauseenaan, niin kuin joissain artikkeleissa on tehtykin.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 12.32 (EET)

Toisaalta jos ajatellaan, että naapurikunta ei ole sama kuin rajanaapuri, niin voidaan sanoa myös esim. "Turun nsaapurikuntia ovat..." ja jättää osa mainitsematta, jolloin ajatus olisi että mainitaan naapurikuntia eikä naapurikunnat. Tosin lukijalle tämä voi hahmottua vaikeasti jos asia pitää hiffata vain vaihtelusta partitiivi/nominatiivi. --Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 12.46 (EET)

Ja lisäksi kun tuossa näkyi muokattua artikkelia Turku tämän suhteen, vaikuttaa se, kerrotaanko asiasta johdannossa vai edempänä. Artikkelin toisessa lauseessa johdannossa, joka on tarkoitettu artikkelin tiivistelmäksi, ei voida ruveta tarinoimaan erikseen, mitkä rajanaapureista rajautuvat kuntaan yhdessä ja mitkä useammassa pisteessä. Sen sijaan edempänä artikkelin varsinaisessa tekstissä (tai vähän pidemmällä johdannossa ehkä joidenkin artikkelien nykytrlassa) kunnan aluemuodostuksen tällä tavoin voi kertoa aivan mainiosti ja on hyväkin kertoa.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 12.51 (EET)

Muokkasin tuota Turun osalta siirtämällä maininnan rajanaapureista johdannon alkupäästä johdannon loppuun ja kertomalla eksplisiitisesti millä naapurikunnista on vain merirajaa tai rajaa yhdessä pisteessä. Se maskukin löytyi sieltä Karttapaikkaa käyttäen, koska Maskulla näkyi olevan Kuhankuonolle ulottuva eksklaavi. Tämän näki karttapaikan kiinteistötunnuksista ja sama näkyisi myös uusimmasta painetusta peruskartasta.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 13.23 (EET)

Parempi lienee kuitenkin kertoa kaikki rajanaapurit mukaanlukien myös vain yhdessä pisteessä naapureina olevat kun se on lähteissäkin vakiintunut tapa. Pitäjänhistorioissa näkee usein myös kylien rajoja selostettavan samoin. Tarvittaessa voi sitten eritellä tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 13.40 (EET)

Hyvä huomio tuo terminologia: "naapuri" voi olla hieman etäisempikin naapuri. Mutta kun kerta ihan lähteisiin pohjaten yhdessä pisteessä kohtaavat kunnat ovat "rajanaapureita", kunnat ovat toisilleen myös naapurikuntia.

Jos tilanne ei ole jonkin kunnan kohdalla täysin klaari, käyttäkäämme ilmaisua "naapurikuntia ovat" ilmaisun "naapurikunnat ovat" sijaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 17. joulukuuta 2016 kello 14.41 (EET)

Pitäisikö olla artikkeli naapurikunta? --Raksa123 (keskustelu) 18. joulukuuta 2016 kello 23.56 (EET)

Linkit Apowikiin

Huomasin tuossa seuloessa sivulle lesbo on ilmestyneen linkin https://apowiki.fi/wiki/Homoseksuaalisuus ja samaan wikiin on pari muutakin linkkiä (linkkihaku). Ainakin tuo ensinmainittu näkyy aiheuttavan pieniä muokkaussotimisen oireita. Itse kallistun asiassa poistamisen kannalle mutta kysäistään mielipidettä täällä kun ainakin noin teknisesti ottaen nuo ovat kelvollista am-materiaalia. --Seegge^sup? 18. joulukuuta 2016 kello 05.36 (EET)

Mitä mahdat tarkoittaa sanaparilla "teknisesti ottaen"? Kuvituksena on käytetty Jarlan sarjakuvaa, eli kyseessä on tekijänoikeusrikkomus. Wikipediassa ei pidä linkittää sivuille, joilla on tekijänoikeusrikkomuksia. Lisäksi artikkelissa näyttää olevan paljon kirjoittajien lähteettömiä mielipiteitä, jotka kuvastavat tietynlaista arvomaailmaa. Vilkaistuani, mistä Apowikissä on kysymys, löytyi selitys artikkelin sisällölle: kyse on kristinuskon varjolla syrjintää edistävästä sivustosta. Jos artikkeleihin on pakko linkittää syrjiviä näkemyksiä, sisällöltään vaihtuvat wikisivustot tuskin ovat edustavinta aineistoa, sillä aivan riittävästi on tarjolla kirjoituksia, joissa tunnetut kirjoittajat tukevat samanlaista syrjintää. Toisaalta turha näkemyksiä on levitellä sinne tänne, niitä voi tuoda esille kokoavassa artikkelissa Homoseksuaalisuus. Abc10 (keskustelu) 18. joulukuuta 2016 kello 08.54 (EET)

Luettelo Suomen kunnista

Tällä muuten informatiivisella sivulla ovat kuntanumero-sarakkeen tiedot jostain syystä melko lailla pielessä: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_kunnista

Oikeat kuntanumerot löytyvät esim. Tilastokeskuksen sivuilta: http://www.stat.fi/meta/luokitukset/kunta/001-2016/index.html

Kuntanumerot on lisännyt yksittäinen käyttäjä elokuussa 2016. Kävin antamassa jouluista palautetta ja pyysin korjaamaan luettelon. --Pxos (keskustelu) 20. joulukuuta 2016 kello 18.48 (EET)

Ghost in the Shell

Voisiko joku muuttaa ohjaussivun Ghost in the Shell artikkelin Kōkaku kidōtai varsinaiseksi nimeksi? Jos ei, niin saisinko aiheellisen perustelun sille? Jos englantilaisittain kirjoitettu nimi Ghost in the Shell on se millä se maailmalla tunnetaan, myös tällä Suomessa, niin eikö sen pitäisi myös olla artikkelin nimikin? CAJH (keskustelu) 7. joulukuuta 2016 kello 13.05 (EET)

Ghost in the Shell taitaa olla paremmin tunnettu länsimaissa. Jos käyttäisi "romanisoidun" nimen sijaan oikeaa kanjia (jap. 攻殻機動隊, Kōkaku kidōtai) niin se ehkä olisi "oikeampi", mutta käännetty nimi on yleisemmin tunnettu täälläpäin ainakin. Ipr1 (keskustelu) 31. joulukuuta 2016 kello 22.39 (EET)

KISS

Joku asioista paremmin perillä oleva vois käydä tsiigaan nuo KISS-artikkelin vittaukset kuntoon. Nyt siellä on muutamia bugeja.--EskoG-67 (keskustelu) 25. joulukuuta 2016 kello 00.58 (EET)

Lienee kunnossa nyt. Pari kertaa oli kahdelle lähdeviitteelle oli määritelty sama nimi, mutta sisällössä oli yhden pisteen ero. – Haltiamieli 25. joulukuuta 2016 kello 02.40 (EET)

Etusivu (2)

Ei ole Wikipedian arvon mukaista julkaista etusivun suositelluissa artikkeleissa joku tuntemattoman mökämusan esittäjäjengi. Kunnioittavasti Pekka Hakulinen  –Kommentin jätti 88.113.127.108 (keskustelu)

Wikipedialla ei ole arvoa tai arvokkuutta, on vain muutama kymmenen aktiivi- ja muutama sata passiivimuokkaajaa, joiden demografia painottuu nuoriin miehiin. Siksi sisällössä painottuvat mm. populaarikulttuuri ja moderni tekniikka. Guns N’ Roses kuulunee maailman 10–20 arvostetuimman rockyhtyeen joukkoon, ja jopa minä olen siitä kuullut vaikka lopetin rockin seuraamisen 1970-luvun lopulla. –Kotivalo (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 15.15 (EET)

Ei Guns N’ Roses ole tuntematon, eikä suositeltu artikkeli tarkoita sitä, että Wikipedian muokkaajat pitäisivät erityisesti yhtyeen musiikista. Jos joku ei tykkää yhtyeen musiikista, kannattaa lukea artikkeli siitä huolimatta, sillä siitä voi saada ideoita siihen, minkälainen hyvä suositeltu artikkeli voisi olla. Kaikki Wikipedian artikkelit ovat merkittäviä, koska ne on hyväksytty tietosanakirjaan, mutta kaikki artikkelit eivät ole yhtä laadukkaita. Siksi näitä suositeltuja, hyvä ja lupaavia artikkeleita kannattaa tuoda esille. Ne ovat myös "nostoja", koska tietosanakirjan idea ole niinkään vahvistaa sitä, mitä ihmiset jo tietävät vaan Wikipedian pitäisi välittää tietoa siitä, mitä ihmiset eivät vielä tiedä. Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 17.45 (EET)

Tuntematon se ei ole, laadusta voi olla jokainen omaa mieltään. Jopa minä tunnen sen, sillä jouduin sitä olosuhteiden pakosta aikoinaan kuuntelemaan, ja päässä alkaa soida, kun näen yhtyeen nimen. --Abc10 (keskustelu) 28. joulukuuta 2016 kello 18.00 (EET)

Suomen xx. ministeri

Onko näille "eduskunnan 23. puhemies" -tyyppisille [3] täsmennyksille tietolaatikossa yleistä ohjenuoraa? Niitä roikkui seulontajonossa jopa viikon, ja nyt niitä on uudempia jäljellä vielä ehkä 150, ja lisää tulee. [4] Joitakin on myös kumottu, mutta osa on hyväksytty. -kyykaarme (keskustelu) 30. joulukuuta 2016 kello 13.09 (EET)

Minusta ne ovat tarpeettomia. Numeroita lisäävää käyttäjää voisi kehottaa keskeyttämään lisäykset toistaiseksi eli kunnes asiasta on ehditty keskustella. Noin suurisuuntainen muokkaustoiminta on hyvä ensin keskusteluttaa ja toimia vasta sitten. --Jmk (keskustelu) 30. joulukuuta 2016 kello 13.23 (EET)

Lisäksi numerointi voi olla väärin eilen, tänään tai huomenna. Entinen ashoka-apparitio Theodor Herzl oli pannut artikkeliin "Valtiovarainministeri" Emil Skogin luetteloon ja antanut sille numeron. (Näin saatiin aikaan se, että Jyrki Kataisen numero oli muokkausta ennen 66, sen jälkeen 67.) Tämä tieto sitten siirrettiin artikkeliin "Suomen valtiovarainministeri", jossa virheellinen tieto ja numerointi säilyi seitsemän vuotta kunnes yllä mainittu iphminen sitten Skogin poisti luettelosta. (Nyt Jyrki Kataisen numero on 65.) Kun Wikipedia on luonteeltaan "itse veistossa kybällä tehty", niin erilaisten virheiden mahdollisuus on aina huomattava tai huomaamatta jätettävä. Vaikka voisi olettaa, että numerointia lisäävä käyttäjä saattaakin olla itse tykönänsä laskenut "pääministerin sijaisuudet" oikein, ne voivat olla väärinkin. Jos ne eivät ole tänään väärin, niin kyllä ne vielä myöhemmin ovat väärin. Tämänkin vuoksi en kannata tällaista numerointia. Muitakin syitä toki on. --Pxos (keskustelu) 30. joulukuuta 2016 kello 18.47 (EET)

Jos artikkelin aihetta (esim. jotakuta puhemiestä) käsittelevissä lähteissä korostettaisiin järjestysnumeroa, tiedon voisi lisätä. Mutta lähteistä ei tuollaisia varmastikaan löydy, eli joutavat pois. --Ryhanen (keskustelu) 30. joulukuuta 2016 kello 19.02 (EET)

Hyvä pointti tuokin: Jos (kun) lähteissä ei korosteta tai edes mainita järjestysnumeroa, niin numeroiminen vähintäänkin liippaa uutta tutkimusta. Siinä konstruoidaan sellainen käsite (ministerin järjestysnumero), jota ei lähteistä löydy. Etenkin, kun numerointi sisältää väistämättä myös tulkintaa: milloin on hallituksesta toiseen kyseessä "sama" ministerin virka, jossa järjestysnumero kasvaa, ja milloin taas on "eri" virka? Tämä ei ole mitenkään itsestään selvää, sillä ministerien nimikkeet, tehtäväalueet ja ministeriöt vaihtuvat vähän väliä. Ehkä voidaan hyvällä omallatunnolla tulkita, että sotaministeri ja puolustusministeri ovat samaa numerojatkumoa (sekin on jo tulkintaa), mutta miten numeroida alati permutoituvat kauppa-, elinkeino-, työ-, asunto-, kehitys-, asuntokauppa-, kehitysyhteistyö-, kauppakeino- ja elinasuntoministerit? Ei, parempi ettei edes yritetä sitä Wikipedian voimin. --Jmk (keskustelu) 30. joulukuuta 2016 kello 19.15 (EET)

Täysin turhaa numerointia, paitsi pressat voi olla laskettuna. Ne saa toistaiseksi laskettua alkuun kahden käden sormilla ja parilla apupalikalla. Ministerien järjestysnumerointia ei tarvita tietolaatikossa eikä muuallakaan artikkelissa. Ja kuten on todettu, että jos jokin voi mennä väärin, se yleensä menee. Uusia ei hyväksytä ja vanhat pois.--Htm (keskustelu) 30. joulukuuta 2016 kello 20.46 (EET)

Hylkäsin/kumosin jonkun verran uusimmasta päästä, mutta väsy yllätti. Ehkä joku muu jatkaa? --Jmk (keskustelu) 30. joulukuuta 2016 kello 21.10 (EET)

Jatkettu. Onko muilla IP:llä lisäilty kuin tolla viimeisellä?--Htm (keskustelu) 31. joulukuuta 2016 kello 01.22 (EET)

Ministerien pestejä ja töitä on järjestelty niin monesti historian aikana uudelleen, että tuollaista numerointia on mahdoton luoda yksiselitteisesti. Välillä tehtäviä on erotettu ja välillä yhdistelty uudella tavalla.

Ministerien nimistä ja tehtäväalueista ja niihin liittyvistä muutoksista voi tarkemmin lukea ministeriartikkeleista: katso Luokka:Valtioneuvosto. --Aulis Eskola (keskustelu) 31. joulukuuta 2016 kello 01.19 (EET)

Samaa mieltä kuin edellä, eli ministerien ja puhemiesten järjestysnumerot ovat turhia. Hylätään seulonnassa tai jos on päässyt läpi, kumotaan myöhemmin. Presidentit voi numeroida.--Tanár 31. joulukuuta 2016 kello 10.37 (EET)