Keskustelu wikiprojektista:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan

Vanhemmat keskustelut on arkistoitu (ajat ovat keskustelun aloitusaikoja):

• Arkisto 1 (kesäkuu 2016 – syyskuu 2017)
• Arkisto 2 (syyskuu 2017 – kesäkuu 2018)
• Arkisto 3 (heinäkuu 2018 – elokuu 2019)
• Arkisto 4 (elokuu 2019 – toukokuu 2020)
• Arkisto 5 (heinäkuu 2019 – maaliskuu 2021)
• Arkisto 6 (toukokuu 2021 – kesäkuu 2023, ei arkistoitu keskustelua Vilho Aallosta)

Vilho Aalto

Siirretty sivulta: Keskustelu käyttäjästä:Urjanhai#Vilho Aalto. --Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2021 kello 16.03 (EEST)

Tervehdys! Alustusta: Sankarihautausmaiden muistomerkkeihin liittyy mystinen kuvanveistäjä Vilho Aalto. Hänen teoksiaan on yli kymmenellä paikkakunnalla. Kuvasivustoni haku Olen yrittänyt kymmennen vuotta kollegan kanssa selvitää kuka hän oli, mutta mistään en ole saanut faktaa esiin. Uskokin että hän on ollut alias nimellä toiminut tunnettu kuvanveistäjä, joka jostain syystä ei ole omaa nimeään asiin. Syitä en lähde arvailemaan vaikka luulen sen tietäväni. Luulen myös tietäväni kuka hän oli erään lehtijutun perusteella. Kysymys: Mitä luulet voiko wikipediaan lisätä kuvanveistäjä sivun, jonka oikeaa henkilöllisyyttä ei tiedetä? t. --Hotarju (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 11.51 (EEST)

Kun taideaihepiiri ei ole ydinosaamistani Wikipediassa eikä muutenkaan, niin en osaa sanoa oikein mitään. Tekijöitä, jotka eivät siis ole olleet todellisia henkilöitä, on esiintynyt eri aloilla, esim. Nicolas Bourbaki, Jukka Larsson, Pekka Peitsi. Kaikissa tapauksissa ei ehkä ole tullut täyttä selkoa, kuka (tai esim. kuinka paljon henkilöitä) mahdollisesti on ollut jonkun nimimerkin takana. Kysymys kai on silloin Wikipedian kannalta siitä, onko olemassa luotettavia julkaistuja lähteitä, joissa asiaa on laajasti käsitelty. Tämä on hiukan sen tapainen kysymys, jollaisia historia-aihepiiriä Wikipediassa muokannut Käyttäjä:Risukarhi on tainnut joskus täällä Wikipediassa ratkoa.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 13.18 (EEST)

Pingaan vielä myös taideaihepiiriä enemmän muokanneen ja aihepiirin nimeämis- ym. kpnventioita sekä Wikipediassa että sen ulkopuolella hyvin tuntevan käyttäjän Käyttäjä:Kulttuurinavigaattori.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 13.21 (EEST)

Hotarjun kuntalistasta puuttuu Helsinki: Malmin hautausmaalla on Fasismin vastustajien muistomerkki, vuodelta 1963. -- Htm (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 14.10 (EEST)

Sehän tuottaa jopa käsittelyä lähteeaaä: [1].--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 14.26 (EEST)

Haulla vielä teoksia muualla: [2], [3] ja [4]. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 14.28 (EEST)

Jo kuvakoosteessa olevista on luonnollisesti lähteitä: [5], [6], [7]. Kun näitä on usein käsitelty esim. pitäjien historioissa niin voisi esim. niistä olla mahdollista tutkia, löytyykö mahdollisesti lisätietoja.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 14.36 (EEST)

Tässä teos Vaasasta, jossa ilmeisesti jotain lähdettä lainaten tarjotaan tekijälle syntymäaikaa: "- taiteilija Vilho Aalto (1916 – ) v. 1958 asetetun Vaasanseudun Punaisten Muistomerkkitoimikunnan toimesta." Ja: "Tämän punaisten muistomerkin, muistokiven ja sen ympäristön eli tuuheat havupuut taustalla, suunnitteli Vilho Aalto.".--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 14.50 (EEST)

tuo linkki on omalle kuvasivustolle ja siis olen "törmännyt" Vilho Aaltoon noin monta kertaa kuvatessani sankarihautausmaita.  –Kommentin jätti Hotarju (keskustelu – muokkaukset) 14. lokakuuta 2021 kello 16.54 (EEST)

Tämä lienee sattumaa: Artikkeli kivenveistäjästä Mauno Kangas, josta on ilmestynyt jokin elämäkertakirja, ja yhdessä kivityömiesten ryhmäkuvassa myös Vilho Aalto: [8]. Mutta Vilho Aalto -nimisiä on Suomessa varmaasti monia. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 17.40 (EEST)

Pikaisella haulla Helsingin Sanomien nettiarkistosta löytyy vuoden 1996 maininta, että Vilho Aalto viettää 80-vuotispäiväänsä Helsingissä 24.5. Jos tuo nyt sattuisi olemaan sama vuonna 1916 syntynyt Vilho Aalto, niin syntymäpäivä on silloin 24.5.1916. Tosin katsoin vielä, että Helsingin seurakuntayhtymän Hautahaku-sivustolta löytyy ainakin kaksi Helsinkiin haudattua vuonna 1916 syntynyttä Vilho Aaltoa (vuonna 1998 kuollut Vilho Olavi ja vuonna 2002 kuollut Vilho Lennart) ja muilla paikkakunnilla on varmasti vielä lisää, joten tarkempien tietojen puuttuessa noista ketään ei voi varmuudella päätellä kuvanveistäjä-Aalloksi. Jos kuvanveistäjän oikea nimi ei ole ollut Vilho Aalto, niin silloin tietenkään kukaan noista ei ole sama henkilö. --Risukarhi (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 18.40 (EEST)

Ömakin googlaukseni tuotti useita muita osumia. Nimi lienee niin yleinen, ettei voi yhdistää, ja varsinkin jos on mahdollisuus, että olisi kyseessä nimimerkki. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 19.30 (EEST)

Paattisissa muistomerkkiin liittyy myös nimi Wolde Kuurna. Onko tää mikään mahdollinen johtolanka? --Aulis Eskola (keskustelu) 21. lokakuuta 2021 kello 18.37 (EEST)

Ölisikohan mahdollisesti yksi niistä arkkitehdeistä, jotka tekivät yhteistyötä kuvanveistäjien kanssa, joskus mainitaan tällaisissa tapauksissa suunnittelijana molemmat, joskus vain toinen. En nyt ole ihan varma.--Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2021 kello 19.20 (EEST)

Kävin muuten Hietaniemen hautausmaalla tarkistamassa tuon Vilho Olavi Aallon haudan: syntymäaika on 24.5.1916 ja kuolinaika 16.5.1998, ammattia ei hautakivessä mainittu. Kyseessä on siis sama kuin HS:ssä syntymäpäiväänsä viettänyt Vilho Aalto, mutta mitään yhteyttä kuvanveistäjään ei voi näillä tiedoilla osoittaa. Nimi on harmillisen yleinen. --Risukarhi (keskustelu) 21. lokakuuta 2021 kello 19.45 (EEST)

Helsingin fasismin vastustajien muistomerkin historiaa selostetaan sivukaupalla Kai Sadinmaan Malmin hautausmaata käsittelevässä kirjassa Kuolleiden kirja eli kuinka kävelin Suomen suurimman hautausmaan halki ja opin kaiken elämästä, hautaamisesta, rakkaudenkaipuusta ja puista, mutta kuvanveistäjästä ei taideta sanoa mitään (samaa asiaa on myös tässä lehtijutussa). --Risukarhi (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 18.56 (EEST)

Tokihan, jos aihetta tutkii, niin tutkimuksen tuloksia on mahdollista julkaista muualla. Mutta Wikipediassa julkaisu edellyttää aina, että tieto on ensin juuri julkaistu jossain muualla, eli Wikipedia:Ei uutta tutkimusta. Jos tutkimustyön pystyy tekemään vain julkaistuihin lähteisiin viittaamalla, sen voi julkaista Wikipediassa, mutta jos ei, niin niin tuloksista voi vaikka kirjoittaa johonkin lehteen tai verkkojulkaisuun. Wikipedian lähteissä sitten arvioidaan luotettavuutta, ja jos julkaisu katsotaan luotettavaksi, siihen mahdollisesti voi viitata. --Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 13.26 (EEST)

Tietenkin Vilho Aallosta tai kenestä tahansa muustakin, jonka oikea nimi ei ole tiedossa, voi tehdä artikkelin, jos meriitit riittävät, mutta tiedolle oikeasta nimestä tai siitä, että Vilho Aalto on keksitty nimi, vaaditaan luotettava julkaistu lähde. Tuon nimitiedon puuttuminen ei kuitenkaan ole este artikkelin tekemiselle (vrt. Satoshi Nakamoto). --Lax (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 13.35 (EEST)

Taiteilijanimellä esiintyminen ei estä julkaisemasta henkilöartikkelia Wikipediassa, jos asia voidaan osoittaa luotettavista lähteistä. Jos henkilö on syntynyt 1916 voinee myös oikean nimen julkaista. Kuvista päätellen paljolti sotamuistomerkkeihin ja reliefeihin sotien jälkeen erikoistunut veistäjä. Minusta olisi ylipäätään hyvä, jos näistä Wikipedian patsasluetteloissa mainituista taiteilijoista joilla on useampia julkisia teoksia olisi enemmän artikkeleita. Vanhemman polvenkin kuvanveistäjissä on melkoinen julkisuushierarkia, jossa tunnetut ns. valtakunnalliset veistäjät ovat saaneet paljon huomiota ja vähemmälle huomiolle jäivät paikalliset tekijät. Tietoaukkoja on myös naisveistäjien kohdalla. Luulisi että paikallislehdissä olisi tietoa patsaiden tekijöistä, jos esim. saa selville patsaan paljastuspäivän, voi yrittää etsiä paikallisia lehtiä. Jos taiteilijan nimeä ei ole matrikkelissa, ei se este ole, jos uraa voi hahmottaa muista tiedoista. Kuvanveistäjäliitto oli aikoinaan ilmeisesti aika eksklusiivinen ja pieni, eikä varsinkaan ei-koulutettuja juurikaan hyväksytty jäseniksi. Toivottavasti tietoja löytyy.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 16.07 (EEST)

Minulla on hallussani mikrofilmi otoksia n. 250 paljastusjuttua ja niistä ei irtoa yleensä kuvanveistajästä itsestään paljoakaan. Oikea paikka olisi seurakuntien arkisto sankaripatsas toimikuntien työpöytäkirjat.--Hotarju (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 16.54 (EEST)

Näitä on joskus voitu käyttää pitäjänhistorioissa tai esim. sotaveteraanimatroikkeleissa ym. Mutta aika lailla tuurista kiinni.--Urjanhai (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 17.42 (EEST)

Niin noissa paljatustilaisuuksissa usein tahtoo käydä, Mannerheimin ratsastajapatsaankin paljastustilaisuudessa unohtui mainita Aimo Tukiaisen nimi. On myös joitakin taiteilijoita, jotka eivät halua tuoda itseään esille erilaisista syistä. Entäs jos saisi tietoon jonkun joka tunsi veistäjän, kyselisi häneltä onko hänestä julkaistua tietoa? Tällainen tutkimus, jossa pyritään selvittämään tietolähteitä ei kai ole kiellettyä Wikipediassa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 14. lokakuuta 2021 kello 23.42 (EEST)

Ei tietenkään ole tuollainen kiellettyä. Se on taustatyötä, jonka tarkoituksena on löytää luotettavia lähteitä. Vähän niin kuin kysyisi tietä jollekin muistomerkille. -- Htm (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 00.28 (EEST)

Malmin hautausmaalla olevan muistomerkin taustavaikuttajan aon (mm.) Sodan ja Fasisminvastainen Työ -järjestö. Jos siihen saisi jotenkin yhteyden. Se on Demokraattisen sivistysliiton jäsenjärjestö [9]. --Htm (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 06.58 (EEST)

Yhdistysten tiedot löytyvät Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistysrekisterin tietopalvelusta. Sodan ja Fasisminvastainen Työ r.y:n perustiedot ovat täällä. Sitä onko yhdistysrekisteriin ilmoitetut yhteystiedot ajantasalla, ei sivulta selviä, mutta yhdistys on tehnyt muutosilmoituksen 2017. Tämä olisi yksi mahdollisuus jäljittää yhdistystä, jos joku haluaa yrittää.--Svallis (keskustelu) 15. lokakuuta 2021 kello 13.19 (EEST)

@Hotarju: siirsin tämän keskustelun tänne projektisivulle. Täällä tämä on paremmin löydettävissä jatkossa. --Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2021 kello 16.05 (EEST)

Yllä olevan keskustelun perusteella voisin ainakin omana yhteenvetonani arvella, että yllä olevassa keskustelussa esille tulleiden lähteiden perusteella artikkelin kirjoittaminen kuvanveistäjästä Vilho Aalto voisi olla hyvin mahdollista. Jos ei löydy nimenomaista julkaistua lähdettä, jossa esitettäisiin arvio tai mahdollisuus, että kyseessä saattaisi voida olla nimimerkki, tämä kysymys jouduttaisiin ilmeisesti sivuuttamaan ja artikkeli tulisi kirjoittaa tavoitettujen lähteiden pohjalla. Kun tuossa yhdessä tamperelaista muistomerkkiä käsittelevässä lähteessä, jossa mainitaan mm. syntymäaika, lainataan jotain aiempaa lähdettä, niin tuota aiempaa lähdettä olisi ehkä mahdollisuus yrittää tavoittaa. Jos joku sattuisi tekemään esim. arkistotutkimusta tai haastatteluja, jossa tietoa löytyisi, niin nämä kai pitäisi julkaista ensin jossain muualla, vaikka jossain lehdessä tms. että tietoihin voitaisiin viitata Wikipediassa. --Urjanhai (keskustelu) 21. lokakuuta 2021 kello 16.13 (EEST)

Aallon töitä

• Padasjoen sankarimuistomerkki 1948
• Parkanon sankarimuistomerkki 1949
• Paattisten sankarimuistomerkki 1950
• Karijoen sankarimuistomerkki 1950
• Merimaskun sankarimuistomerkki 1952
• Kiikoisten sankarimuistomerkki 1953
• Partisaanien uhrien muistomerkki, Kuhmo 1956
• Olhavan sankarimuistomerkki 1957
• Inarin sankarimuistomerkki 1958
• Muonion sankarimuistomerkki 1958
• Vapauden risti, Pelkosenniemi 1958
• Seivin sankarimuistomerkki 1959
• Mäntyvaaran taistelun muistomerkki, Kemijärvi 1960
• Punaisten muistomerkki, Vaasa 1962
• Fasismin vastustajien muistomerkki, Helsinki 1963 --Aulis Eskola (keskustelu) 21. lokakuuta 2021 kello 19.52 (EEST)

Outokin jatkumo töitä jännitteisinä aikoina sotavuosien jälkeen: ensin sankaripatsaita ja partisaaniuhripatsas, sitten punaisten muistomerkkejä. Siksikö tekijästä on lähes tyystin vaiettu? --Aulis Eskola (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 05.49 (EEST)

Jos olisi niin, että kyseessä on nimimerkki, niin kuin on arveltu, niin silloin nimimerkin käyttöä voisi selittää se, ettei tekijä olisi halunnut poliittisesti profiloitua mihinkään suuntaan. --Urjanhai (keskustelu) 22. lokakuuta 2021 kello 10.10 (EEST)

Uskoisin että kyseessä on nimimerkki ja oikea henkilö on varsin tuttu kuvanveistäjä, joka on halunnut tehdä osan sankaripatsaistaan eri nimellä. Syynä voi olla myös taloudelliset (verotus) syyt sekä Neuvostoliiton valvontakomission alaiset työt. Sankaripatsaitahan osa kiellettiin julkaisemasta tai käskytettiin muutettavaksikin (Mikko Uola: Suomi sitoutuu hajottamaan..." ISBN: 951-710-119-8.) Kuten aiemmin keskustelussa mainitsen, minulla on erään sankaripatsaan historiikki, jossa patsaan tekijän nimi ei ole Vilho Aalto, mutta paljastuskertomuksessa se on jo muutettu. Mahdollisen Wiki artikkelin sisällöksihän ei paljon muuta tulisi kuin nuo muistomerkkien tiedot. Aluperin lähdin kyselemään artikkelin luonnin mahdollisuutta, sillä onhan tuo määrä sankaripatsaita merkittävä teos kokoelma. Suomen kuvanveistäjäliitosta kyselin asiaa sähköpostilla useampi vuosi sitten ja sieltä ei edes viitsitty vastata "ei oota", joten luulen että henkilö on tiedossa mutta em. syistä sitä ei haluta julkisuuteen, vieläkään), loppukevennyksenä aiheeseen, "josko Teemu Keskisarjalle vihjaisisi asiasta"--Hotarju (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 13.04 (EEST)

Tuossahan tosiaan jos haluaisi tehdä päätelmän, niin päätelmä olisi Wikipediassa julkaistuna Uutta tutkimusta kun mitään ei ole sanottu lähteissä suoraan. Mutta jos joku sitä suostuisi tutkimaan ja julkaisemaan tutkimuksen tulokset niin silloin syntyisi lähde. Riippuu kai tosiaan siitä, miten diskreettejä tutkijat haluavat olla, ja miten esim. taiteilijan lähipiiri suhtautuu siinä tapauksessa jos päättely on oikea.--Urjanhai (keskustelu) 23. lokakuuta 2021 kello 18.34 (EEST)

2024

(Siirretty tähän kaksi väärään paikkaan mennyttä kommenttia) kommentit siirsi Htm (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 11.51 (EEST)

Vilho Aalto (1896-1982) ei ole enää niin mystinen, kuin aiemmin todettu, mutta biografia on poikkeuksellisen haasteellinen. Asia on työn alla. Heikki Hanka (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 11.12 (EEST)

Ei! Heti meni elinaika väärin. Vilho Aaltoja kun on parisenkymmentä mahdollista. Oikea on Vilho Viljami Aalto (17.8.1907 Maaria - 30.1.1973 Pori) Heikki Hanka (keskustelu) 28. toukokuuta 2024 kello 11.44 (EEST)

Ovatko muistomerkit rakennuksia tai rakennelmia?

Käyttäjä:Aulis Eskola kumosi kunnittaisten patsaslluettelojen luokitteluja kunnittaisiin rakennukset ja rakennelmat luokkiin. Hämärästi muistan että olisin joskus aiemminkin nähnyt vastaavia luokitteluja vaikka itse en ole tainnut noin luokitella. Onko tähän muodostunut jokin vakiintunut luokittelutapa? Commonsissa muistan että sellaista on tämän wikiprojektin kohteille noudatettu, ja mikä nyt mahtoikaan olla siellä luokan "monuments and memorials" luokitus suhteessa rakennuksiin ja rakenteisiin. Mutta kun käytetyt luokat commonsissa ja fi-wikipediassa eivät välttämättä ole samoja, niin sieltä ei ehkä tule suoraa mallia. --Urjanhai (keskustelu) 24. marraskuuta 2022 kello 20.24 (EET)

Esim. tällaset luokat ovat joteskin mielekkäitä aiheeseen liittyen: Luokka:Suomen patsaat ja veistokset kaupungeittain. --Aulis Eskola (keskustelu) 24. marraskuuta 2022 kello 23.27 (EET)

Nuo luokat ovat oikeita, eikä kysymys muutoinkaan ollut ollut tarkoitettu muokkaustesi kritiikiksi vaan pikemminkin niiden varmistukseksi, koska muisteleisin hämärästi jossain joskus nähneeni muistomerkkien liuokittelua rakennuksiin ja rakennelmiin ja samalla epäilleeni, eyttä voiko noin luokitella. Itse asiassa tuo olisi selvinnyt jos olisin tutkinut miten tuota luokittelua on tehty yleisemmin eli samoissa luokissa fi-wikipediassa yleisemmin, muissa wikipedioissa ja wikifdatan määreittewlyissä, mutyta olin laiska enkä jaksanut katsoa. On vähän epäselvää voiko muistomerkki olla rakennelma jos ajatellaan pelkästään suomen kielen sanoja sitten vielä esim. en-wikin iw:t ja wikidata erikseen. --Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2022 kello 13.58 (EET)

Kävi ilmi, että Luokka:Luettelot Suomen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä on vuosia sitten luokiteltu rakennelmien alle :O Joku oikein erikoinen muistomerkki voisi jotenkin kuulua rakennuksiin ja rakennelmiin, mutta miten noin yleisemmin?! --Aulis Eskola (keskustelu) 25. marraskuuta 2022 kello 17.39 (EET)

Kuten keskustelusivullani vastasin Aulis Eskolalle: "Luokka:Luettelot Suomen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä on luokiteltu rakennelmien alle, siksi luokittelen myös kuntien luettelot rakennelmiksi. Myös rakennelma artikkelin mukaan muistomerkit ovat rakennelmia.", myös patsaat rakennelmia. Jos luettelo sisältää pelkkiä seinämaalauksia ja muistolaattoja, silloinhan se ei käsittele kylläkään rakennelmia (luokkahierarkian selkeyden vuoksi kuitenkin menee sekaisin jos näitä ei luokitella). Huom. muistolaatatkin on usein kiinnitetty jonkinlaiseen ihmisen tekemään rakennelmaan, joka "on osa" muistolaattaa.--Miikalassa (keskustelu) 25. marraskuuta 2022 kello 17.59 (EET)

Eiköhän se ole paremminkin toisinpäin, kun laatta kiinnitetään rakennukseen: laatta voi kuulua rakennukseen muttei rakennus laattaan :O Purkaisin tuon luokan luetteloistakin pois rakennuksista ja rakennelmista. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. marraskuuta 2022 kello 18.24 (EET)

Tosiaan laatasta ei oikein saa rakennelmaa, eikä muraalista, vaikka taas itsekseen seisova patsas ja muistomerkki sellainen onkin. Vaatisi siis vähän tutkimista. Nyt juuri vain en itse ehdi. --Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2022 kello 18.50 (EET)

Luokkahierarkian näyttävä työkalu on päreinä. Mites tän luokittelun sotkut nyt selvittäisi - ei jaksais ruveta piirtämään asiaa paperille harhaillen kaikissa luokissa? --Aulis Eskola (keskustelu) 25. marraskuuta 2022 kello 17.45 (EET)

Vertaisin tätä myös muihin Wikipedioihin ja Wikidataan. --Urjanhai (keskustelu) 25. marraskuuta 2022 kello 18.46 (EET)

Taustalla ilmeisesti engl hieman eri sävyinen sana "structure". On luokka "Buildings and structures by type", jossa on "Monuments and memorials". Meillä luokan "Rakennukset ja rakennelmat tyypeittäin" alla "Muistomerkit".

Miten etäisesti "rakennelmiksi" mieltyviä muistomerkkejä sisältäviä artikkeleja halutaan luokitella mukaan? Tämmönen kieltämättä alkaa jo olla rakennelma File:Suinulan muistomerkki.jpg ja tän tyylisiä kohteita esiintyy joissakin puhutuissa luetteloissa. Meluvalli on rakennelma, mutta maalausta en kutsuisi "rakennelmaksi", vaikka se olisikin meluvallissa. Aulis Eskola (keskustelu) 25. marraskuuta 2022 kello 18.59 (EET)

Tämä luokittelu on tehty myös aikana jolloin luetteloluokka oli muodossa "Luokka:Luettelot Suomen patsaista ja muistomerkeistä". Nyttemmin painotukseksi on tullut vahvasti ja laajemmin julkinen taide. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. marraskuuta 2022 kello 19.46 (EET)

Muistopuut ja -metsät

Olisikohan aika laajentaa taulukointia ja perustaa muistopuille ja -metsille oma taulukko, vaikka nyt aluksi koko maan käsittävä ja mahdollisesti maakunta- ja kuntajaoalla? Kuva puusta ja viereen kuva muistolaatasta, lisäksi sijainti ja paikkalinkki? -- Htm (keskustelu) 29. huhtikuuta 2023 kello 10.33 (EEST)

Mitä ilmeisimin mahdollinen. Miten huomioidaan silloin nämä ainakin Suomen itsenäisyyden juhlavuosien samamanlaisina lukuisissa paikoissa toistuvat muistopuut "monistettuine" valtakunnallisesti samanlaisine muistolaattoineen? Jostain viimeisimmästä, olisiko ollut 2017, taisi olla hiljattainen kirjakin (olen saattanut merkata viitteen siihen johonkin keskusteluun, en ole aivan varma). --Urjanhai (keskustelu) 29. huhtikuuta 2023 kello 11.05 (EEST)

Noita itsenäisyyden kuusia ajattelin, että niitä voi olla vaikka kuinka paljon eri vuosikymmeniltä. Mutta olen sitä mieltä, että antaa mennä vaan, en tiedä ovatko kaikki muistolaatat 1:1 monistettuja, saattaa puun istuttaja olla laittanut oman puumerkkinsä. Joka tapauksessa, jos "Suomi xx vuotta" puita alkaa olla tarpeeksi, niille voi eriyttää oma taulukon, ihan samoin on tehty muutamien kaupunkien muistolaattojen kanssa. Iso taulukko ja paljon kuvia latautuu hitaasti ja jossain vaiheessa se alkaa nyppiä muokkaajia. Minusta voisi aloittaa homman ja toimia sitten sitten, kun on aika jakaa taulukkoa. -- Htm (keskustelu) 29. huhtikuuta 2023 kello 11.56 (EEST)

Noita aikaisempia keskusteluja on melkein joka arkistossa, kts ylempää. -- Htm (keskustelu) 29. huhtikuuta 2023 kello 11.57 (EEST)

Nykyisissä luetteloissa näitä ainakin on jonkin verran, ja lisäksi kuvatuissa mutta aikanaan käyttämättä jääneissä. --Urjanhai (keskustelu) 29. huhtikuuta 2023 kello 12.14 (EEST)

Näin on. Puut pois patsasluetteloista ja koneella piilottelevat puut julki. Ei mulla montaa ole kuvattuna, mutta toki tekee mieli nekin julkistaa. -- Htm (keskustelu) 29. huhtikuuta 2023 kello 12.21 (EEST)

Ko. luettelo on nyt alasivuna Wikiprojekti:Suomen julkiset taideteokset ja muistomerkit Wikipediaan/Luettelo Suomen julkisista muistopuista ja -metsistä. Ja luettelo on nyt artikkeliavaruudessa, Luettelo Suomen julkisista muistopuista ja -metsistä. Määritelmä ehkä kaipaa hiomista.--Htm (keskustelu) 17. toukokuuta 2023 kello 08.09 (EEST) (edit) muokattu omaa kommenttia --Htm (keskustelu) 20. kesäkuuta 2023 kello 19.05 (EEST)

Onko sama reliefi?

Kauhaavan patsasluettelossa on Artturi Leinosen muistomerkki Ylihärmässä, kuva tässä, jonka reliefin tekijää ei tiedetä. Leinosesta on muistomerkki myös Vaasassa, kuva tässä, reliefin tekijä on Terho Sakki. Onko kyseessä sama reliefi kuin Kauhavan Ylihärmässä? Eli onko sen tekijä Sakki vai ei?. Molemmat valokuvat on otettu niin kaukaa, että signeerausta ei näy, jos sellaista onkaan. Yleensä noissa on jokin puumerkki. Sakin CV:tä en ole löytänyt.-- Htm (keskustelu) 18. toukokuuta 2023 kello 22.31 (EEST)

Isonkin kunnan alueen kaikki kohteet yhdelle kartalle

Isojen kuntien alueilla luetteloita on (käytännön pakostakin) eroteltu alaluetteloiksi - esim. taideohjelmat tai julkisen liikenteen verkoston kohteet. Ei ole ollut yhteisiä alueen karttoja. Kokeilin tehdä linkit kuntien yhteisiin luetteloihin pariin artikkeliin:

• Luettelo Hämeenlinnan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä#Katso myös
• Luettelo Tampereen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä#Katso myös

Olisko tämä toimiva kohdekarttojen esitystapa, vaikka luettelot ovat edelleen erillisiä? --Aulis Eskola (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 17.09 (EEST)

Kyllä se on ainakin tässä työstövaiheessa toimiva ratkaisu. WikiShootMe-linkkisivulla on valmiina kaikenlaisia yhdistelmälinkkejä joista voi katsella punaisia palleroita isoimmilta alueilta. Esimerkiksi maakuntakohtaiset linkit ovat hyviä , kun suunnittelee kuvausretkeä joko omaksi ilokseen tai safarin merkeissä. Projekti on paisunut niin paljon, että välttämättä kaikkien alasivujen tarjoamia apuneuvoja ei ehkä huomaa. -- Htm (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 18.31 (EEST)

En tarkoittanut tällä pelkästään projektin kuvaustyötä. Haluaisin pitää nämä "lopullisissa" luetteloissakin. Olisiko näistä linkeistä apua myös tietyn kunnan kohteisiin tutustujalle? Aulis Eskola (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 22.35 (EEST)

Voi niistä olla apua, ei ainakaan haittaa. -- Htm (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 22.59 (EEST)

Joo, tämä liittyy siihen kysymykseen, jota ehdotan pohdittavaksi myös Seinäjoella, eli mitä hyötyä luetteloista on ja miten niitä voi käyttää paremmin? Nuo lisäävät erilaisia käyttötapoja, joten näen ne hyvinä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. kesäkuuta 2023 kello 23.56 (EEST)

Tein kunta-alueiden yhteisiä karttoja monien kuntien kohdalle. Käytetäänpä tätä menettelyä jatkossa aina silloin kun alueelle tehdään useita luetteloita (laatat, taideohjelmat, veistospuistot yms). --Aulis Eskola (keskustelu) 20. kesäkuuta 2023 kello 18.51 (EEST)

Teoksen kuvaileva nimi ja oikea teosnimi

Miten pitäisi erottaa kohteiden nimissä oikea teosnimi ja kuvaileva kohteen nimi (esim. "Muraali Keskuskadulla")? Usein listoihin tulee lisättyä tällaisia "nimettömiä" teoksiakin - ainakin jos niistä on muuten selvät lähteet ja ne ovat tunnettuja kohteita. Pitäisikö käyttää sulkeita tai muuta erikoismerkkiä tai erilaista kirjasinta? Kursiivikin on jotenkin "varattu" yleensä teosnimille. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. kesäkuuta 2023 kello 16.59 (EEST)

Toisaalta myös samoista teoksista usein saattaa eri lähteissä esiintyä erilaisia nimiä.--Urjanhai (keskustelu) 14. kesäkuuta 2023 kello 20.52 (EEST)

Toisista lähteistä löytyneitä "vaihtoehtoisia" nimiä on usein laitettu sulkuihin jotenkin päätellyn "ensisijaisen" nimen jälkeen. --Aulis Eskola (keskustelu) 14. kesäkuuta 2023 kello 22.02 (EEST)

@Kulttuurinavigaattori: @Htm: @Urjanhai: @Paju: Ehdotus teosnimistä projektin luetteloissa: käytetään luetteloissakin varsinaisille taideteosnimille kursiivia. Muut kuvailevat nimet tyyliin "Veteraanimuistomerkki" tai "Muraali Rantakadulla" kirjoitetaan peruskirjasimella.

Onhan jo käytetty esim. ilmaisutapaa "Sankarimuistomerkki Rauhaan", tässä kerrotaan sankarimuistomerkistä, jonka teosnimi on Rauhaan. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 09.52 (EEST)

Meillä on sarake "Julkinen teos" varattu teosnimelle eikä siinä ole käytetty kursiivia, uskoisin syynä olevan sen, että periaatteessa sarakkeessa pitäisi olla pelkkää kursiivia jokaisen teoksen nimen kohdalla. On joitain muistomerkkityyppejä, joissa on käytetty poikkeavaa nimeämistapaa esimerkiksi "Sabkarimuistomerkki, Paikkakunta", jossa on tarkoituksena ollut koota kunnan sankarimuistomerkit peräkkäin sijaintipaikan mukaisessa aakkosjärjestyksessä. Tätä tapaa käytetään erityisesti kunnissa, joissa on liitoskuntia tai muusta syystä pystytetty useita sankarimuistomerkkejä, joka sankarihautausmaita on useita. Toinen juttu on nimettömät teokset, joita olen kuvaillut teoslajilla (yleensä nimetön muraali, nimetön veistos, nimetön reliefi jne) ja lisännyt perään sijainnin esim. kadun nimen ("Nimetön muraali, Paasikivenkatu"), joka erottaa saman paikkakunnan nimettömät muraalit toisistaan. Joillakin muraaleilla on nimi, mutta ne eivät ole välttämättä yhtä tunnettuja kuin itse muraali. Sankarimuistomerkeillä on joskus teosnimi ja joskus ei. Kunnan sankarimuistomerkkien listaamine peräkkäin ja toisaalta teosnimen julkituonti voisi tapahtua esim seuraavasti: Sankarimuistomerkki, Seinäjoki (Rukoileva sotilas). Tuolloin aakostus tulee sijaintipaikan mukaan eikä teosnimen. -- Htm (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 10.20 (EEST)

Ehdotatko siis, että joku nimetön härpäke aina sisältäisi teos-kentässä ilmaisun "nimetön"? Jotenkin haluaisin erottaa yleisnimet (kuvailevat ilmaisut) erisnimistä (teosnimistä) myös muodollisesti... Aulis Eskola (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 11.11 (EEST)

Voi sen jättää poiskin. Minusta luetteloissa on ollut aika kauan ilmaisuja nimetön tarkoittamassa että härpäke on nimetön. Mutta jos ekana sanana on "nimetön" tai "härpäke", ne saataisiin kaikki kivasti peräkkäin luetteloon. Minusta sijainti tulisi olla nimisarakkeessa, vaikka se ei olekaan nimen osa. Aakkostus tulee nimisarakkeen mukaan. -- Htm (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 11.17 (EEST)

Jos oikein pedantisti käytettäs "nimetöntä", pitäs monasti merkitä "nimetön sankarimuistomerkki". Tuo sotkis järjestystä, kun on sankarimuistomerkkejä teosnimellä ja ilman. Kursiivi ei häirittis aakkostusta. Aulis Eskola (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 11.39 (EEST)

Pedanttisuudessa on eri asteita. "Sankarimuistomerkki, Ylistaro" on riittävän tarkka kuvailemaan mistä ja missä on kyse. Sankarimuistomerkeillä on joskus teosnimi, joskus ei. Nimi voi olla julkisesti tai vähemmän julkisesti tunnettu. Jos mennään pedanttisempaan suuntaan, niin teossarakkeeseen ei tulisi nimettömästä teoksesta merkitä mitään, koska "nimetön" ja "härpäke" ovat molemmat yleisnimiä. -- Htm (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 11.49 (EEST)

"Kuvaileva nimi", esimerkiksi "Muraali Keskuskadulla" ei ole teoksen nimi. Sanoilla "Muraali Keskuskadulla" ilmaistaan kohteen laji ja sijainti. Luetteloissamme ei ole omaa mainintaa teosten lajeille ja paikalle on oma kohta. Minusta luetteloiden eri kohdissa pitäisi olla mahdollsimman niukkasananinen, siinä pitäisi vain ja ainoastaan vastata siihen, mikä on kohteen nimi (myös paikka ja alue). Tekijän nimissä on usein turhia lisiä, kuten tekijä: taiteilijaprofessori xx. Jos nimeen, paikkaan tai alueeseen halutaan jotain lisää, voi käyttää huomautusta. Miksi luettelon tiedon pitäisi olla mahdollsimman yksinkertainen? Koska sen pitäsi olla mahdollisimman helposti luettavissa, myös koneellisesti. Jos teokselle ei löydy lähteestä nimeä, silloin pitäisi käyttää sanaa nimetön. Nimettömyys on muuten osoitus harrastajataiteen yleistymisestä julkisessa taiteessa. Yleensä taideteoksen vähimmäisvaatimuksia ostajalle ovat, että teoksella on joku nimi, sekä löytyy tekijän nimi ja valmistumisvuosi. Jos joku näistä puuttuu, teosta ei kannata ostaa.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 11.48 (EEST)

Vielä lisäys: "nimetön" tarkoittaa, että teoksella ei ole julkstettua nimeä, mutta "Nimetön" tarkoittaa, että sen nimi on "Nimetön", sellaisenkin muistan.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 11.52 (EEST)

Tolla logiikalla teosnimisarake pitää jättää tyhjäksi riippumatta siitä onko se kirjoitettu isolla alkukirjaimella vai ei. Pientä alkukirjainta voidaan käyttää myös tehostekeinona. Mitä tulee siihen, että muraalit pitää löytää Paikka-sarakkeen tietojen perusteella, niin katuosoite varmaan olisi hyvä lähtökohta. Ongelmana on se, että katusoite on usein kohdassa viimeisenä eli Paikka-sarake ei aakkostu sen mukaan. Usein paikkaa on kuvattu rakennuksen tai lähellä olevan rakennuksen mukaan. Rakennuksen nimenä on käytetty joskus myös nimeä, joka rakennuksella on ollut aikaisemmin, mutta ei ole enää eli käyttötarkoitus on muuttunut. Voi olla että paikkakuntalaiset muistavat, että rakennuksessa on ollut Kalkutan Konepaja 1930-luvulla. Nykypäivän paikkakuntalaiset ja matkailijat eivät ole moisesta koskaan kuulletkaan, heille rakennus voi olla tutumpi nykyisellä nimellään Viikatteenterämuseo. -- Htm (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 12.04 (EEST)

Jos teoksen nimeä ei ole tiedossa, eikö siihen voi laittaa vain sana nimetön? En ymmärtänyt tuota "tehostekeinona" lausettasi. Katuosoite on kohdassa Paikka hyvä, mutta kaikille kohteille sitä ei voi olla (esim Seinäjoella ”60150”-graffiti). Rakennuksen nimen ja käytön muuttuttua pitäisi kertoa nykyisestä tilanteesta, koska luettelo ei ole historiallinen. Esim. Seinäjoella on muistolaatta, jonka paikka ilmaistaan "Seinäjoen vanha keskussairaala". Se tarkoittaa entistä sairaalaa, jonka käyttö on muuttunut ajan myöstä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 12.40 (EEST)

Tehostekeinona nimi voidaan kirjoittaa Kotuksen tai kieliopin suositusten vastaisesti. Teoksen nimi voi olla nimetön pienellä alkukirjaimella. Onhan meillä k. d. langkin. Mutta jos hyväksytään se, että vailla nimeä olevan teoksen kohdalle teossarakkeeseen tulee "Nimetön", siinä voi ihan yhtä hyvin olla "nimetön muraali, Keskuskatu 1", jos kyseessä on vailla nimeä oleva muraali Keskuskatu 1:ssä olevan rakennuksen tms. seinässä. -Seinäjoen 60150-graffiti:n tapauksessa pyörätie menee vain Huhtalantien ali vai liittyykö teokseen myös Björkenheimintien ali menevä alikulku? -- Htm (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 13.20 (EEST)

Täsmensin "Huhtalantien alikulku Björkenheimintien kohdalla" --Aulis Eskola (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 13.49 (EEST)

Tuo "60150"-graffiti on suht OK, koska se on nimetty ja paikka on kerrottu ymmärrettävästi muutenkin kuin koordinaatit, vaikka katuosoitetta ei ole.

Pitäjää on käytetty sankarimuistomerkkien yhteydessä tekstin "Sankarimuistomerkki" jälkeen, kun saman kunnan alueella on monia sankarimuistomerkkejä. Teosnimettömiä muraaleja on välillä kirjattu muotoon "Muraali, katunimi". En niitäkään haluaisi merkitä "nimetön", en ainakaan kaikkia yleisnimillä kuvattuja kohteita ("sankarimuistomerkki", "veteraanimuistomerkki",...). Tämä on ristiriidassa automaattisen käsittelyn kanssa, jos ei ole jotakin muotoa, joka ilmaisee teosnimen erikseen yleisnimestä. Mutta automaattisessakin käsittelyssä nimen pitäisi olla suht hyvin erotteleva... --Aulis Eskola (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 13.38 (EEST)

Mää olen laittanut Nimeton muraali, Katunimi. Htm (keskustelu) 24. kesäkuuta 2023 kello 11.27 (EEST)

Pitäisikö nimettömät kuvailut pistää sulkeisiin - erottuis ihmissilmälle ja koneellisestikin? Jotakin siihen teos-sarakkeeseen on laitettava, eikä nimettömiä voida häätää poiskaan...

Törmään tähän ongelmaan lujaa, koska kirjaan usein muraaleja ja ympyräkohteita! --Aulis Eskola (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 12.25 (EEST)

Joka tapauksessa varmaa on, että nimien ilmaisutavat ja esiintyminen käytetyissä ja tavoitetuissa lähteissä vaihtelevat. Joissakin tapauksissa voi olla (joko tavoitettuna tai olemassa) tekijän tai taidealan ammattilaisen kirjaama nimi, joisakin tapauksissa ei. Ja sekin vaihtelee, onko nimi olemassa vai tavoitettuna. Ja joskus voi myös esim. olla vain eri nimiä eri lähteissä. --Urjanhai (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 12.29 (EEST)

Nimen erottelevuus

Edeltävää sivuten ja liittyen automaattiseen valtakunnalliseen käsittelyyn: Nimien pitäisi olla mahdollisimman paljon kohdekohtaisia, erottelevia. Siksikään en kannata pelkkää nimetön-merkintää. Kirjoitetaan ja puhutaan paljon "xxkadun muraalista": eikö meidän luettelossa muoto voisi olla silloin "muraali, xxkatu"?

Meillä on hurja määrä kohteita pelkästään yleisnimillä ilman pitäjän tms. täsmennettä. Esim. nimellä "sankarimuistomerkki", "veteraanimuistomerkki" olevia kohteita pitäisi täsmentää pitäjänimellä tai muuten vastaavasti, vaikka kyseisellä nimellä olisikin yhdessä luettelossa vain yksi kohde. --Aulis Eskola (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 13.45 (EEST)

Luettelot ovat kuntakohtaisia. Luettelossa on vain sen kunnan alueella olevat teokset ja täsmennystä kaivataan luettelossa lähinnä liitoskuntien osalla (eli jos niitä on). Minusta täsmennys nimessä on tarpeen vasta sitten, kun kyseistä muistomerkeistä tehdään artikkeleita, jolloin esim. Seinäjoen sankarimuistomerkit erotetaan toisistaan siinä vaiheessa, kun on olemassa enemmän kuin yksi samanniminen artikkeli. Onko meillä nyt liian vähän tehtävää? -- Htm (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 14.22 (EEST)

Pohdinta liittyy valtakunnalliseen automaattiseen käsittelyyn - ei yksittäisiin luetteloihin. Olis perusteltua tehdä luetteloita niin, että tuo käsittely onnistuisi mahd. hyvin eikä kuitenkaan tulisi ristiriitaisuuksia ja kummallisuuksia luettelotasolla. Aulis Eskola (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 15.39 (EEST)

Voisi kuvitella, että se automaattinen valtakunnantason käsittely osaisi lisätä luettelosta ottamaansa teoksen nimeen sijaintikunnan? -- Htm (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 18.57 (EEST)

Varmastikin yhdeksi kentäksi tulee kunta. Mutta se olis ainakin aika tylsää käsiteltävää, jos hirveässä määrässä kohteita on vain "nimetön", paikka ja kunta. Aulis Eskola (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 19.11 (EEST)

No kun nimetön muraali ei käy. Pitäisikö sitten olla vain muraali pienellä m:llä?-- Htm (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 20.32 (EEST)

Tuossa yllä vastustetaan muraali Keskuskadulla merkintää teossarakkeeseen. -- Htm (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 20.34 (EEST)

Niin, kun se ei ole teossarake, vaan sarake, jossa on teoksen nimi.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 23. kesäkuuta 2023 kello 23.17 (EEST)

Täs on sekin ristiriita, että taiteella tapaa olla selkeämmin teosnimiä ja luetteloissa on kaikenlaisia kiviä ja laattojakin... Miksi edes puhutaan teoksen nimestä, kun suuri osa riveistä ei edes ole teoksia!? Aulis Eskola (keskustelu) 24. kesäkuuta 2023 kello 01.42 (EEST)

Sarakkeet otsikko on "Julkinen teos". Ei siinä nimestä puhuta. - Noin yleisesti ottaen projektin tässä vaiheessa kannatta harkita, mitä oleellisia muutoksia merkintätapoihin haluaa tehdä projektin tässä vaiheessa. -- Htm (keskustelu) 24. kesäkuuta 2023 kello 08.51 (EEST)

Mallineessa, joka kertoo luettelln kentistä, puhutaan teoksen nimestä - miten sen sitten miellämmekään. Aulis Eskola (keskustelu) 24. kesäkuuta 2023 kello 10.34 (EEST)

Teoksen nimi ja artikkelin otsikko

Tähän jatkoksi sopii varmaan linkittää Tallinnan Valtionpää-veistoksen artikkelin otsikosta käyty keskustelu artikkelin keskustelusivulla. Alan kallistua tuohon, mitä teosten nimistä on vaadittu, että myös artikkelien otsikoiden pitäisi kertoa sekä teoksen tarkoituksesta, että sen varsinaisesta nimestä ja puolustan artikkelin otsikoksi Konstantin Pätsin muistomerkki Valtionpää. Vaihtoehtoja on esitetty, mutta ne eivät ole onnistuneita. Wikipediassa pitäisi päästä eroon noista tylsistä sulkumerkkiotsikoista, kuten Urho Kekkosen muistomerkki (Kajaani) tai Urho Kekkosen muistomerkki (Helsinki) tai Soihtu (Aimo Tukiaisen veistos) (kyseessä Miina Sillanpään muistomerkki). Eli kannatan, että teoksen nimi tulisi mukaan siitä kirjoitetun artikkelin otsikkoon. Tällöin mainittujen artikkelien nimet olisivat Suuri aika, Urho Kekkosen muistomerkki, Lähde, Urho Kekkosen muistomerkki ja Miina Sillanpään muistomerkki Soihtu. Nimi voisi olla alussa tai lopussa. Mitä mieltä olette?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 00.36 (EEST)

Korjasin Miina Sillanpään muistomerkin artikkelin otsikon muotoon Soihtu, Miina Sillanpään muistomerkki, voishan tuo olla myös Miina Sillanpään muistomerkki Soihtu.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 10.43 (EEST)

Tuo kyllä vaikuttaa tönköltä. Taideteosartikkelin nimi pitäisi olla taideteoksen nimi, Jos on saman nimiset artikkelit, johonkin niistä tai kaikkiin tulee tarkenne sulkeissa. Kekkosen Kajaanin muistomerkin nimi on Suuri aika ja Helsingissä olevan muistomerkin nimi on Lähde. Se tarvitsee tarkenteen sulkuihin. Ohjaussivuja voi tehdä mielin määrin, mutta artikkelin nimen pitäisi olla nimeämisperiaatteiden mukainen. -- Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 11.47 (EEST)

Tämä sivuaa vähän tuossa aikaisemmin keskusteltua, jossa ymmärsin, että luetteloissa olevassa kohdassa "Julkinen teos" pitäisi olla jotain joka selittää mikä teos on, ei siis pelkkää nimeä, vai mitä? Minusta taideteosta koskevan artikkelin otsikossa pitäisi olla myös jotain selvittävää, jos artikkelin otsikko on Soihtu, Lähde tai Suuri aika, ei paljon lukijalle anna. Yleensä artikkelin otsikossa (jota Wikipediassa sanotaan artikkelin "nimeksi" amatöörimäisesti ja anglistisesti). En myöskään ymmärrä, miksi pitäisi olla tarkenteet suluissa, kun ne voivat olla otsikkonakin. Eli Wikipedian nimeämisperiaatteita pitäisi muuttaa. No, siitä voi keskustella muuallakin. Vai onko jollain käsitystä, miksi nuo hassut sulkumerkkisulkeiset pitäisi olla pakkomielteen omaisesti?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 15.32 (EEST)

Se, että samannimiset artikkelit erotetaan toisistaan suluissa olevalla tarkenteella, on koko suomenkielistä Wikipediaa koskeva hyvin vakiintunut käytäntö, eivätkä muistomerkkiartikkelit voi noudattaa sen suhteen omaa linjaa. Käytännön muuttamisesta ei voi keskustella projektisivulla, vaan keskustelu kuuluu käytäntökahvihuoneeseen. -193.210.160.253 15. elokuuta 2023 kello 16.02 (EEST)

Pelkkä taideteoksen nimi on hyvä silloin, kun tunnettu lähteistetty teoksen nimi on olemassa. (Edellä on pyöritelty paljon kohteita, joilla on vain kuvailevia nimi tyyliin "muraali sillä ja tällä kadulla" eikä varsinaisia "taideteosnimiä".) --Aulis Eskola (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 18.13 (EEST)

Miina Sillanpään muistomerkkiä käsittelevä artikkeli oli nimellä Soihtu (Aimo Tukiaisen veistos), koska täällä on myös artikkeli Soihtu (Terho Sakin veistos). Siirsit sen ilman keskustelua Wikipedian käytännöistä poikkeavalle nimelle Soihtu, Miina Sillanpään muistomerkki. Muutin sen nyt kompromissina muotoon Soihtu (Miina Sillanpään muistomerkki), tosin pelkkä Miina Sillanpään muistomerkki olisi luultavasti ollut vielä parempi. Yleisellä taholla yhdyn siihen, mitä Htm ja IP-keskustelija ovat yllä todenneet: suomenkielisen Wikipedian nimeämiskäytännöistä ei ole syytä poiketa taideteosartikkelien kohdalla eikä käytäntöjen muuttamisesta voi päättää täällä yksittäisen wikiprojektin keskustelusivulla. --Risukarhi (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 18.03 (EEST)

Nuo sulkeet tähän teosnimeen tarvittavassa erottelevassa täsmenteessä OK - kuten yleinen käytäntö on. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 18.15 (EEST)

Eikö artikkeliniminä pitäisi olla Suuri aika ja Lähde (Urho Kekkosen muistomerkki)? --Aulis Eskola (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 18.20 (EEST)

Ehdotan, että artikkelin otsikko "Lähde (Urho Kekkosen muistomerkki)" kirjoitettaisiin joko "Lähde, Urho Kekkosen muistomerkki" tai "Urho Kekkosen muistomerkki Lähde". Hyvään kirjoitustyyliin kuuluu, että artikkelin otsikko kuvaa selkeästi artikkelin aihetta. Otsikko "Suuri aika" ei kerro lukijalle tarpeeksi siitä, mistä artikkelissa on kyse, eikä otsikon "Lähde (Urho Kekkosen muistomerkki)" sulkeiserottelu ole hyvää kirjoitustyyliä. Wikipedia on itseään korjaava tietosanakirja ja tätä nimeämiskäytäntöä voisi muuttaa. Tiedän että käytäntöä ei voi muuttaa tällä keskustelupalstalla, mutta minusta siitä voi kyllä keskustella, kun asia sivuaa julkisia teoksia. Samalla voisi ehdottaa käsitteen "artikkelin nimi" käytöstä luopumista ja tilalle ammattimaisempi "artikkelin otsikko".--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 19.05 (EEST)

En kannata. Minusta ei pidä mennä sorkkimaan nimeämiskäytäntöä tarpeettomasti. Pilkut häiritsee. -- Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 19.08 (EEST)

Muakin häiritsee pilkut noin käytettynä - Kielipoliisi pamputtaa otsikoita. En-WP:ssä esiintyy erottelussa välillä pilkkuja ja välillä sulkeita. Mutta se on eri kieli ja maailma se. --Aulis Eskola (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 20.00 (EEST)

Joo. Ilmeisesti muuta Lähde-nimistä muistomerkkiä ei ole. -- Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 19.07 (EEST)

Tarkoitatko että lyhyemmin Lähde (muistomerkki)? Aulis Eskola (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 20.01 (EEST)

Ehkä pidempi muoto olisi informatiivisempi. Mutta kaikkiin epätietoisuutta aiheuttaviin artikkeleihin voi tehdä ohjaussivuja tarpeen mukaan. Jos lukija ei tiedä, mitä hän hakee, niin ehkä niistä on apua. -- Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 20.12 (EEST)

Hmmm...kollegoita näyttää häiritsevän pilkut otsikossa, mutta eivät sulut. Voihan sitten valita esittämistäni vaihtoehdoista sen, jossa on ensin käyttötarkoitus ja lopuksi nimi, siis näin: "Urho Kekkosen muistomerkki Lähde". Ja tuo perustelu, että ei pidä mennä sorkkimaan nimeämiskäytäntöä. Eikös juuri sitä pitäisi mennä sörkkimään, kun tuloksena on niin rumaa ja ei-informatiivista kirjoitustyyliä artikkelien otsikoissa? Ei olla sääntöjen orjia!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 22.30 (EEST)

Mut sitä ei sorkita tällä keskustelusivulla. Nimeämiskäytäntö on esitetty sivulla Wikipedia:Nimeämiskäytäntö. Koska haluat muutosta siihen, varmaan kannattaa aloittaa keskustelu käytäntökahvihuoneessa. Sulut eivät häiritse, koska niihin on totuttu. -- Htm (keskustelu) 15. elokuuta 2023 kello 22.48 (EEST)

Tätä nimeämisasiaa voi mielestäni lähestyä kahdesta näkökulmasta, kummastakin aika erilaisin mutta järkeenkäyvin perustein:

• Artikkelin näkökulmasta - Artikkelin nimen pitäisi olla esim. lehtiartikkelin otsikon tyylinen.
• Tietosanakirjan näkökulmasta - Tietosanakirjan nimiavaruuden kannalta olisi hyvä olla erotteleva täsmenneosa vakiomuodossa. Tämä "vakiomuoto" on nykyään täsmenne sulkeissa.

Itse ajattelen ja kommentoin edellä asiaa paremminkin kokonaisuuden näkökulmasta. --Aulis Eskola (keskustelu) 16. elokuuta 2023 kello 11.03 (EEST)

Wikipedia ja tuhotut tai varastetut taideteokset

OK Tampereella Pertti Mäkisen Lauri Viidan muistomerkki (1991) on tuhottu sahaamalla pronssiveistoksesta pois suuria osia. Unto Hietasen Kalapoika (1957) on leikattu irti ja varastettu. Molemmat tapahtuivat lokakuussa 2023. Kyseessä on ilmeisesti ns. metallivarkaus, jossa rikolliset varastavat julkisella tai yksityisellä paikalla olevaa metallia, jota jälleenmyydään. Tällaisessa pitkälle organisoidussa "hit and run" teossa rikos suunnitellaan huolellisesti, se tehdään nopeasti ja siihen kuuluu metallin kuljetus pois paikalta välittömästi. Vuonna 2013 Savonlinnassa tehtyä metallivarkautta ohjattiin ulkomailta käsin.

On mahdollista korvata teollisesti valmistettua metallia, esimerkiksi putkia tai kuparijohtoja valmistamalla uusia. Pronssiin valetun taideteoksen osaa ei voi helposti valmistaa aikaisemman näköiseksi, ja 66 vuotta vanhan Kalapojan tekijä kuoli vuonna 2009. Julkisten taideteosten tai niiden osien varastaminen on törkeä rikos, jossa anastetaan aineellista kulttuuriperintöämme. Tampereen rikokset ovat aiheuttaneet paljon pohdintaa.

Wikipedian Suomen julkisten taideteosten luetteloissa on perustiedot (tekijä, nimi, sijainti, valmistusaika ja kuva) myös poistetuista, varastetuista tai tuhotuista julksilla paikoilla olevista teoksista. Paikalta poistetut, siirretyt tai tuhotut siirretään omiin luetteloihin kunnittain.

Voisiko Wikipedia edistää julkisten taideteosten suojelua? Esimerkiksi joku voisi kuvata Unto Hietasen Kalapojan sijaintipaikan, vaikka vain sen jalusta on enää jäljellä. Myös Lauri Viidan tuhottu muistomerkki pitäisi kuvata. Myös jo kadonneesta tai tuhotusta teoksesta voi kirjoittaa artikkelin, ja varastetusta tai runnellusta teoksesta voisi julkaista useita kuvia eri kulmista. Voisi myös käyttää uudelleenkuvausta Ajapaik-jäjestelmällä. Tapauksista on varmaan riittävästi lähteitä. Voisimme myös tarkkailla julkisiin teoksiin kohdistuvaa vandalismia. Tuleeko mieleen vielä jotain muuta, mitä voisimme tehdä Wikipediassa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. lokakuuta 2023 kello 09.16 (EEST)

FB-kaverin kautta tuli tieto Mäntsälän kirkon vierestä syyskuussa viedystä Heikki Varjan veistoksesta Karjalan neito (1965). Laitoin maininnan varkaudesta Mäntsälän luetteloon. Siis seuraavasti: lihavoituna viitteen kanssa kohtaan Paikka. Tämä on vähin mitä Wikipediassa voi tehdä.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. lokakuuta 2023 kello 11.51 (EEST)

Noin voisi tehdä, mutta ei se teoksia enää suojele. Semmoinen kävi uutisia lukiessa mielessä, että kuparia sisältävien teosten luettelointi ja paikkatietojen ilmoittaminen voi periaatteessa jopa uhata teosten säilymistä. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 17. lokakuuta 2023 kello 12.06 (EEST)

Nyt on tullut tietoja yhteensä neljästä veistoksesta, jotka on joko kokonaan varastettu tai runneltu (Mäkisen veistos). Metallivarkauksista on varmaankin kyse, kun ne ovat kaikki pronssia. Wikipediassa ei ole tietoja julkisten teosten materiaaleista, mutta jokainen asiaan perehtyvä voi päästä asiasta kärryille helposti. Paikkatietoja julkisista teoksista on toki muuallakin kuin Wikipedian luetteloissa. Voitais tehdä oma luettelo teos- ja paikkatietoineen sekä kuvineen otsikolla Suomen varastetut julkiset veistokset. No, seurataan tilannetta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 17. lokakuuta 2023 kello 13.13 (EEST)

En usko, että nuo patsaita varastelleet tutkivat Wikipediaa. Kovin harvoin on edes mainittu patsaiden materiaali (Wikipedian sivuilla), minusta taidemuseot kertovat sen poikkeuksetta. Pronssi nyt on varmaan suosituin materiaali. Kehäradan tunnelista varastettiin rakennusvaiheessa kuparista maadoituskaapelia, joka oli jo peitetty hiekalla. Ainakaan siitä ei Wikipediassa ollut sanaakaan. Täällä on lueteltu myös muuta kulttuuriperintöä, jota voi vaihtaa rahaksi, esimerkiksi taidemuseoiden kokoelmataidetta ja vaikka mitä. -- Htm (keskustelu) 24. lokakuuta 2023 kello 00.01 (EEST)

Tampereella ilmeisesti yksi pronssilaattakin vielä. Tyhmän rikoksen ylistyslaulu... --Aulis Eskola (keskustelu) 23. lokakuuta 2023 kello 23.38 (EEST)

OK:Lappeenrannasta lähti romumetallin keruuseen Kurjet, liittyy tapaukseen Viita ja Kalapoika. Aulis Eskola (keskustelu) 2. maaliskuuta 2024 kello 12.49 (EET)

Turussa

OK <Jarkko Laineen muistomerkkiä koskeva uutisointi on Turun poistuneiden teosten luettelossa, siirretty sinne kaikki teksti tästä.>--Htm (keskustelu) 8. kesäkuuta 2024 kello 23.42 (EEST)

Pelkosenniemellä

OK Andy McCoyn patsas on saanut osumaa auraustraktorista, pudonnut jalustalta ja kuljetettu tutkittavaksi [10]. Tämäkin vielä! Patsas on puinen.--Htm (keskustelu) 27. joulukuuta 2023 kello 14.48 (EET)

Uutisointi lisätty Pelkosenniemen luetteloon. -- Htm (keskustelu) 8. kesäkuuta 2024 kello 23.48 (EEST)

Uusi luettelo

Aloitin luettelon Luettelo julkisilta paikoilta varastetuista ja tuhoutuneista teoksista Suomessa. Siihen olisi vielä ilmeisesti tulossa muutama lisää. --Htm (keskustelu) 13. kesäkuuta 2024 kello 21.28 (EEST)

Poistetut muistomerkit

Muistomerkkien poistamisesta: Saako muistomerkin tuhota, jos se levittää väärää sanomaa?; Suomen kuvalehti 27.12.2023 --Aulis Eskola (keskustelu) 27. joulukuuta 2023 kello 13.59 (EET)

Stupa

Stupa lienee rakennus. Suomessa stupia on kaksi, Siikaisissa ja viime kesänä Jokioisiin valmistunut, vaikka kokonaisuus ei taida olla vielä aivan valmis. Varsin veistoksellisia stupat ovat, mutta kun niitä rakennuksiksi kutsutaan, eivät taida sopia luetteloiden määrityksiin, vai?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 7. huhtikuuta 2024 kello 19.41 (EEST)

Mulla olis vaikeuksia mieltää noita luetteloihin kuuluviksi. "Veistoksellisia" rakennuksia löytyy mm. Aulangolta. Aulis Eskola (keskustelu) 8. huhtikuuta 2024 kello 16.42 (EEST)

Siikaisten "stupaa" en pitäisi veistoksellisena rakennuksena vaan aika selkeästi veistoksena. Julkisten teosten luetteloon en silti lisäisi. Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 18. huhtikuuta 2024 kello 17.03 (EEST)

Teokset taiteilijan ateljeen pihassa

Mites olisi sopivaa esitellä teoksia taiteilijan ateljeen pihassa? Teokset joita kuvasin on tarkasteltavissa lähietäisyydeltä (2-4m) yleiseltä kadulta menemättä tontin puolelle. Teokset on selvästi aseteltu katseltaviksi ja useimmat niistä ovat kokoluokaltaan 1-2m. Teoksia on yhteensä tusinan verran, mutta lähteet löysin neljälle teokselle.

Laitanko kuvat taiteilija-artikkeliin vai myös kunnan luetteloon? Onko sopivaa antaa koordinaatit kohteille? --Aulis Eskola (keskustelu) 18. huhtikuuta 2024 kello 16.53 (EEST)

@Htm: @Kulttuurinavigaattori: @Zache: @Urjanhai: Olisko mielipiteitä, miten perin menettelisin? Aulis Eskola (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 13.07 (EEST)

Mun mielestä voi pistää myös luetteloon. -- Zache (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 13.10 (EEST)

Taiteilija-artikkeliin voi mielestäni laittaa, kuten muutkin selvästi määräaikaiseksi ilmoitetut esillepanot. Yhden olen laittanut, tämä oli esillä kesän 2017 ja siitä kerrottiin installaation vieressä olevalla infolapulla. Mutta luetteloihin pitäisi tulla vain julkisella paikalla, pysyvästi esillä olevia teoksia. Onko tuo taiteilijan itsensä tekemä näyttely pysyvä vai ei? Meillä on kuvia muraaleista, joista osa on paikoillaan hyvinkin pitkän aikaa ja niitä jopa restauroidaan välillä, osa taasen rappeutuu hiljalleen ja korvataan toisella muraalilla. Osa teoksista on tehty hiljalleen hajoavista materiaaleista ja niiden odotetaankin rapistuvan hiljalleen. Minusta pitkäaikaisuus ja pysyvyys on niitä, joita pitää arvioida. -- Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 13.19 (EEST)

Joo taiteilijan pihalla olevat teokset vertautuu minusta näyttelyyn, joista ei tiedä ovatko paikoillaan ihan tappiin asti, joten laitetaan mieluummin taiteilija-artikkeliin. Nuo lähteistetyt neljä toki vois laittaa kunnan luetteloon.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 14.22 (EEST)

Pysyvyydestä en tiedä, etenkään jatkossa. Kys. taiteilija on kuollut vuosituhannen taitteessa ja metallisia teoksia on ollut pihassa esillä kymmeniä vuosia. En tiedä, onko teokset vaihtuneet vuosien saatossa paljonkin.

Paikkakunnalla piha on pitkään ollut ihmisten tuntema "turistikohde" - ei kuitenkaan virallisesti mainostettu sellainen, koska se on yksityinen pihapiiri. Paikan tiedot löytyvät kuitenkin kunnan yleisesti verkossa jaossa olevista dokumenteista. Aulis Eskola (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 14.46 (EEST)

Mistähän kunnasta ja taiteilijasta lienee kyse?-- Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 15.54 (EEST)

Kerrotaanpa koska tässä on pohdittu, että pistetään kuvat ainakin taiteilijan artikkeliin ilman paikkatietoa: Veikko Haukkavaara Aulis Eskola (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 19.48 (EEST)

Kiitos tiedosta. Tuottelias on ollut hän. -- Htm (keskustelu) 22. huhtikuuta 2024 kello 21.07 (EEST)

Vastaan on jossain muuallakin tullut saman tapainen kuin tuo Käyttäjä:Aulis Eskolan tässä linkittämä. Siihenkin saattaisi päteä tuo sama, ellei löydy lähdettä muulle. Teokset ovat yleisen tien varressa olevassa pihassa hyvin näkyvillä ja niissä taisi olla pienet nimikyltitkin vieressä, joissa teosten nimiä. Paikka on ehkä aiemmin saattanut olla myös avoinna yleisölle käyntikohteena, mutta ei käyntiajankohtana. Aiemmin muistan mainitun että yksityisen taloyhtiön omistama ja hankkima teos talon edustalla kadun varressa on katsottu julkisella paikalla olevaksi. Taiteilijoiden kotipihoilla oleviakin muistan joskus mainitun mutta niihin voi tosiaan päteä tuo, että ne vertautuvat näyttelyyn, ellei muulle ole lähdettä. --Urjanhai (keskustelu) 24. huhtikuuta 2024 kello 10.29 (EEST)

Muistolaattojen merkittävyys

Mistä erottaa merkittävän muistolaatan infokyltistä, joka ei kuulu projektiin? Millaista "muistelua" laattaan pitää liittyä, kuinka vanha kohteen tai asian pitää olla...

Onko pelkkä muistolaatta seinässä "muistomerkki" - tuo sana esiintyy projektin luetteloiden nimissä? Vai kuuluuko muistomerkkeihin:

• muistopatsaat ja
• muistokivet ja
• muistolaatat...

Esimerkkinä merkittävyyspohdinnasta olisi artikkelissa Luettelo Lappeenrannan julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä Raatihuoneen rakentamisen muistolaatta, johon löysin pari lähdettä. Kyseessä on Suomen vanhin puinen raatihuone vuodelta 1829. --Aulis Eskola (keskustelu) 7. elokuuta 2024 kello 23.02 (EEST)

Tapaus Raatihuone

Raatihuoneen rakentamisen muistolaatta? Tuo näyttää infokyltiltä. Mitä muistamista rakentamisessa oli? Rakennus oli valmistuessaan Suomen uusin puinen raatihuone. Eikä tuohon laattaan ole katsottu asialliseksi laittaa suunnittelijan nimeä eikä laatan julkaisuvuotta. Monien kiinteistöjen seinissä on nykyään laatta, jossa on kohteen, arkkitehdin ja pääurakoitsijan nimet ja valmistumisvuosi. Ei noita kukaan muistolaatoiksi sano eikä niitä ole tarkoitus luetteloihin tuoda. Tilannetta voidaan tarkastella uudestaan, kun raatihuonetta ei enää ole. Silloin voidaan muistella rakennusta, joka oli, vaan ei ole enää. "Tällä paikalla sijaitsi vuonna 1829 valmistunut Lappeenrannan raatihuone, jonka salama poltti tuhkaksi." Se on muistolaatta. Kaikissa Alvar Aallon suunnittelemissa rakennuksissa on tai niihin on tulossa laatta, jossa on Aallon signeeraus, rakennuksen nimi eli käyttötarkoitus valmistuttuaan ja aika, jolloin rakennus oli siinä käytössä. Rakennuksen muista aikaisemmista tai nykyisestä käyttötarkoituksesta ei ole sanottu mitään.-- Htm (keskustelu) 7. elokuuta 2024 kello 23.41 (EEST)

Tässä esimerkissä ei ole kysymyksessä rakennusvaiheessa laitettu infolaatta, vaan 1999 julkaistu muistolaatta (katso luettelo ja lähteet). Museotoimi haluaa sanoa "muistolaatta", YLE sanoo "historialaatta". Jonkinlaista muistelua on historian pohtiminenkin ilman onnettomuusdramatiikkaa - koska kohta 200 vuotta sitten rakennus tehtiin ja mihin tarkoitukseen. Katson laattaa myös yhteydessä samalla seinustalla olevaan suojeluskunnan laattaan: siinä kerrotaan, mitä merkittäväksi katsottavaa talossa tapahtui.

Pitäisiköhän myös sotatarkoituksiin käytettyjen rakennusten laatat poistaa luettelosta? Vai onko sotakäyttö jotenkin erityistä verrattuna raatihuoneena toimimiseen? Aulis Eskola (keskustelu) 8. elokuuta 2024 kello 00.02 (EEST)

Raatihuoneen laaatan tietolähteessä on seuravia ongelmia Ylen artikkeli kertoo, että se on "rakennuksen historiasta kertova laatta". Laatassa ei oikeastaan mikään viittaa varsinaisesti rakenuksen historiaan, paitsi vuosiluku, joka sekin ilmaistaan huterasti "vuodelta". Toisessa tietolähteessä Finnassa laatan otsikossa viitataan "rakentamisen" vuosilaattaan, vaikka yleensä puhutaan valmistumisesta tai käyttöönotosta. Finnan teksti mainitsee, että rakennus olisi "Vuonna 1829 rakennettu...", vaikka ei ole tiedossa onko se tarkkaan ottaen rakennettu tuon vuoden aikana. Miksi laatta sitten on julkaistu? Ylen artikkelissa mainitaan, että rakennuksen säilyttämisestä on kiistelty, joten laatta sattaa olla kannanotto säilyttämisen puolesta. Minusta kyseessä on enemmän opas tai kyltti kuin muistolaaatta. En ota kantaa Auliksen "sotatarkoituksiin läytettyjen rakennuksiin". --Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. elokuuta 2024 kello 01.02 (EEST)

Maininta raatihuonetoiminnasta aikoinaan viittaa rakennuksen historiaan. Laatta on laitettu 1999, raatihuonekäyttö loppui 1983.

"Rakennettu" on täsmällisemmin "valmistunut", mutta ilmaisua käytetään hieman hatarasti toisessakin merkityksessä. Sanalla on eri sävyjä. Aulis Eskola (keskustelu) 8. elokuuta 2024 kello 01.13 (EEST)

Mä en näe tuossa raatihuoneen olemassaolossa mitään sellaista, jota varten on olemassa tarve ripustaa laatta seinään, jotta voi muistella jotain. Sehän on olemassa edelleen, siinä katseltavana ja kosketeltavana. Suojeluskunta on perustettu. Se kertoo menneestä tapahtumasta, kuten se, että Lenin kävi jossain talossa ja oli siellä yötä. Tai joku asui jossain. Noita laattoja talojen seinillä on ympäri Suomen vaikka kuinka, kaikkia ei ole suinkaan valokuvattu eikä Yle ole tehnyt niistä juttua. Se on opaslaatta, infolaatta, mainosta (Ehlä Lappeenrannan Killan), ja minusta se ei kuulu tähän projektiin. Minusta ei tarvisisi päästää mopoa käsistä. Joissain kaupungeissa on hylätty pelkät tekstilaatat vallan kokonaan. En ymmärrä mihin onnattomuusdramatiikkaan viittat. Luetteloissa on paljon mainintoja taloista tai toiminnoista, joita ei ole enää.-- Htm (keskustelu) 8. elokuuta 2024 kello 01.03 (EEST)

Tässä muisteltu tapahtuma oli rakennuksen käyttö aikoinaan raatihuoneena eli kaupunginvaltuuston kokouspaikkana. Talo ei ollut toiminut raatihuoneena noin viiteentoista vuoteen.

Tulipaloilmaisu oli onnettomuutta. Aulis Eskola (keskustelu) 8. elokuuta 2024 kello 01.19 (EEST)

Ei sitä raatihuoneena olemista ole sanottu laatassa. Se on edelleen nimeltään raatihuone.-- Htm (keskustelu) 8. elokuuta 2024 kello 01.43 (EEST)

Taloa ei ole nimetty uudelleen, koska ei ole uuttakaan "raatihuonetta". Mutta se abstraktio ja tarkoitus on kertoa, että "aikoinaan käytettiin raatihuoneena". Ilmaisun kaksi eri merkitystä. Aulis Eskola (keskustelu) 8. elokuuta 2024 kello 01.54 (EEST)

Tässä menee nyt käsitteistöt ja ajatukset sekaisin, koska ilmaisut eivät laatoissa ja lähteissä ole täsmällisiä. Ei muistella niinkään aikoinaan raatihuoneena toimineen rakennuksen seiniä (jotka edelleen ovat säilytettyinä). Muistelun kohde, mitä tästä löytyy, on toimintaa ja tapahtumia:

• Toinen laatta mainitsee rakentamisen ja raatihuoneena toimimisen (kylläkin ilman loppumisaikaa)
• Toinen laatta kertoo suojeluskunnan perustamisesta rakennuksessa. --Aulis Eskola (keskustelu) 8. elokuuta 2024 kello 01.48 (EEST)

Huomaanpa lyhyen lausahduksenkin "TÄMÄ ON RAATIHUONE" olevan kovin monimerkityksinen, jos asiaa ei täsmennetä:

• talon nimi on Raatihuone (erisnimi)
• taloa käytetään raatihuoneena
• taloa on ennen käytetty raatihuoneena (etenkin jos on muita vihjeitä menneisyydestä).

Aulis Eskola (keskustelu) 8. elokuuta 2024 kello 09.14 (EEST)

Yleinen muistolaattakeskustelu

Olisko yleisiä linjauksia muistolaattojen merkittävyydelle?

• Jonkin kymmeniä tai satakin vuotta vanhan historian esiin nostaminen
• Ehkä ainakin perinteinen lähteistys.

(Raatihuoneen kohdalla upotaan ilmaisujen monien merkitysten suohon... Siitä ei saada tyyppiesimerkkiä, koska sitä lähdetään näköjään tulkitsemaan myös "rakennuksen kuoreen" keskittyen ja toiminnat & tapahtumat ohittaen.) --Aulis Eskola (keskustelu) 8. elokuuta 2024 kello 09.04 (EEST)

EnWiki mainitsee artikkelissa Commemorative plaque, että muistolaatta voi olla yksinkertaisesti laatta. Se voi olla joissakin paikoissaa historiallinen merkki (historical marker), historiallinen merkintä tai historiallinen laatta. Käsite commemorative on tärkeä, eli muistaminen, muistamisen osoittaminen, kommemoraaatio. Erotetaan vielä plaquette, eli pieni laatta. Erään määritelmän mukaan historialliset merkinnät tai merkitsijät, ovat sellasia, joissa muistellaan ihmisiä (yhtä tai useampia), tapahtumaa, paikan aikaisempaa käyttöä tai muuta merkittävää asiaa.

Tämän perusteella, pitäsikö erottaa toisistaan muistolaatat ja historialliset merkinnät?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. elokuuta 2024 kello 10.48 (EEST)

Muistolaatat ja historialliset merkinnät: Mikä sitten tarkoittaisi luetteloon kuulumista ja miksi, molemmatko näistä määritelmistä? Aulis Eskola (keskustelu) 8. elokuuta 2024 kello 22.08 (EEST)

Jos puhutaan pelkästään Lappeenrannasta, siellä on useita historiallisia merkintöjä. Niitä ovat esimerkiksi:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Lappeenrannan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeist%C3%A4#/media/Tiedosto:Lyseon_muistolaatta.jpg

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Lappeenrannan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeist%C3%A4#/media/Tiedosto:Honkalahden_kentt%C3%A4sairaalan_muistolaatta.jpg

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Lappeenrannan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeist%C3%A4#/media/Tiedosto:Raastuvankatu_9_muistolaatta.jpg

https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Lappeenrannan_julkisista_taideteoksista_ja_muistomerkeist%C3%A4#/media/Tiedosto:Suojeluskuntatalon_muistolaatta_Joutseno.jpg

--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. elokuuta 2024 kello 11.01 (EEST)

Tämä laattoihin liittyvä (kom)memoraatio on aika jännä ilmiö:

• Laattaan liittyy usein paljonkin muistelua ja heti, kun se kiinnitetään 50-100v myöhemmin - sukupolven kaks kolme kuluttua.
• Jos tapahtuman hetkellä liitetään tapahtumapaikkaan kilpi/kyltti/laatta, siihen ei liity muistelua - on lähinnä "infokyltti-luonnetta".
• Kun kuluu aikaa sukupolven parin verran aikaa, infokylttikin alkaa herättää ja "kantaa" muistelua! "Mitä ihmettä, tämmöstä tapahtui tässä sata vuotta sitten..."

Onko siis muistolaatta välillä saanut "muisteluluonteensa" vasta ajan kuluessa? Tällaista olen huomaavinani ihan museotoimen materiaaleissakin näistä erilaisista läpysköistä. --Aulis Eskola (keskustelu) 9. elokuuta 2024 kello 09.09 (EEST)

Joo, museoiden yleisöä houkutellan nykyisin muistelemaan, mikä sinänsä on ihan hauskaa. Se on osa museoiden markkinointistrategiaaa, osallistamista, vaikka yleisöparka tapaa sitä nykyisin niin paljon, että ei aina osaa sanoa, onko se enemmänkin ihmisten saalistamista. Muistolaattoja pohtiessaa kannattaa kuitenkin miettiä enemmän objektia kuin subjektia. Ensimmäinen kysymys laatan tavatessa pitäisi olla, onko kohteessa eli muistolaaatassa itsessään jotain sellaista, joka viittaa enemmän jonkin asian muistamiseen tai historiaan kuin johonkin muuhun?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 9. elokuuta 2024 kello 10.33 (EEST)

Kohteiden kuvia Wikimapiasta?

Saisikos Wikimapiasta ottaa kuvia? Miten tulee toimia... Lisenssi siellä käsittääkseni CC BY-SA.

Esimerkki: [11] --Aulis Eskola (keskustelu) 12. elokuuta 2024 kello 17.07 (EEST)

Kyselenpä tekijänoikeuksien kaffeellakin, jos joku tietäs... Aulis Eskola (keskustelu) 19. elokuuta 2024 kello 21.58 (EEST)

Tulkinta oli: CC BY-SA, kelpaa Aulis Eskola (keskustelu) 27. elokuuta 2024 kello 15.40 (EEST)

Haminan sotilasalue

Miten menee Haminan sotilasalue tarkemmin Kadettikoulunkadun ja Sibeliuksen kadun välissä? Seikkailin alueen liepeillä ja törmäsin keltaisiin kyltteihin alvariinsa, mutta ei ollut moninkaan paikoin aitaa. Karttapaikka ei anna lisävalaistusta enkä löydä karttapiirrosta suljetusta alueesta...

Haluaisin seuloa luettelosta pois selvästi ei-julkisia kohteita. Kysymys on hankala, koska montakin kohdetta tuntuis olevan ihan suljetun alueen rajoilla. Osa aiemmin suljetuista alueista oli selvästi muuttunut julkiseksi - rakennuksia oli tullut keskustan puolelta julkiseen käyttöön. --Aulis Eskola (keskustelu) 19. elokuuta 2024 kello 21.53 (EEST)

Graffitii

Wasa Graffitilandia ja Seinäjoki Graffitilandia, Tampereen Hiedanranta... Miten näiden alueiden enemmän tai vähemmän pysyvää ainakin osittain julkista taidetta esiteltäisiin? Muutaman julkisuutta saaneen teoksen Hiedanrannasta olen pistänyt Tampereen luetteloon. --Aulis Eskola (keskustelu) 25. elokuuta 2024 kello 16.31 (EEST)

Wasa Graffitilandiasta ainakin pitäisi olla artikkeli jossa voisi olla esiteltynä niiden teoksia. --Zache (keskustelu) 25. elokuuta 2024 kello 16.39 (EEST)

Thierry Noirin teokset Helsingissä puuttuu luetteloista ja henkilöartikkelista. (HS, 24.8.2024, Maailman­kuulu taiteilija pyysi Paavo Arhin­mäkeä restauroimaan rapistuneen muraalinsa Itä-Helsingissä) --Zache (keskustelu) 27. elokuuta 2024 kello 08.21 (EEST)

Ei kenenkään maalla olevat muistomerkit

Näistä voisi melkein tehdä oman luettelonsa: Lähes 80 vuotta vanhan Neuvostoliiton määräys on vaikuttanut siihen, että kymmenet sisällissodan muistomerkit ovat jääneet rapistumaan maa-alueille, joita ei omista kukaan. Asiasta kertoo Keskisuomalainen. (verkkouutiset)

• Keskisuomalainen, 24.8.2024, Neuvostoliiton määräyksen seurauksena Suomessa on kymmeniä alueita, joita ei omista kukaan
• Verkkouutiset, 24.8.2024, KSML: Sisällissodan muistomerkit jäivät ei-kenenkään-maalle rapistumaan

--Zache (keskustelu) 27. elokuuta 2024 kello 08.17 (EEST)

Mun käsittääkseni ainakin suojeluskunnat piti lakkauttaa ja niiden omaisuus oli menevä jollekin taholle. Suojeluskunnat tosin lahjoittivat omaisuutensa pois ennen lakkauttamista, joten siirrettävää omaisuutta ei juurikaan ollut.-- Htm (keskustelu) 27. elokuuta 2024 kello 17.41 (EEST)

Hyvä idea! Voitais olla yhteydessä Museovirastoon ja sanotaan että ollaan halukkaita laittamaan luettelo näistä Wikipediaan. Jos on tarvetta tehdä erilaisin parametrein kuin muut (kunto, tilanne ym), niin totta kai sekin voidaan tehdä. Lähteitä voitais etsiä Kansalliskirjaston lehtiarkistosta.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 27. elokuuta 2024 kello 18.32 (EEST)

Oulu2026 Wikiprojekti

Oulun kulttuuripääkaupunkivuoden 2026 Wikiprojekti on käynnistetty. Projektisivulle on linkitetty kaikki 40 Oulu2026 hankkeeseen liittyvän kunnan julkisen taiteen ja muistomerkkien luettelot. Mukana ovat Oulun lisäksi mm. Tornio ja Kemi. Oulu2026 hankkeen pitäsi lisätä kuntalaisten osallistumista ja osallisuutta projekteihin. Ehdotan, että keskustellaan projektin toteuttamisesta sen keskustelusivulla.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 5. syyskuuta 2024 kello 11.33 (EEST)

Geokätköily sivuten muistomerkki- ja taidehanketta

Olen toisinaan löytänyt geokätköilijöiltä lisätietoja rojektin kohteista, etenkin teosten sijainteja. Onko porukassa geokätköilijöitä? Tai voisivatko muutkin pohtia, miten geokätköily ja rojektimme voisivat hyötyä toisistaan... --Aulis Eskola (keskustelu) 6. syyskuuta 2024 kello 12.57 (EEST)

En tunne geokätköilyä, mutta kohteita etsiessä ja kuvatessa on minulla ollut useinkin tunne, että tämä on (tärkeän kulttuurityön ohella) jonkinlaista jännittävää peliä. Miten projektia saatais enemmän pelilliseksi? Joskus tällaisesta käytetään sanaa "ohjelmallinen", miten patsasprojektia voitais myös ohjelmallistaa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 6. syyskuuta 2024 kello 13.31 (EEST)

Jännää peliä on joskus, joo :p "Kätköjä" kerrakseen kehnoilla vinkeillä... Tai "aarteenmetsästystä"...

• Pyyhällät rajavyöhykkeen kupeessa Auto-Androidin varassa ja kenttä loppuu kännystä.
• Ettit helteessä epämääräisillä koordinaateilla kohdetta umpilepikossa kilometrin päässä tiestä ja Hyttyslegioona käy kimppuun. Tai viimeks hirvikärpäslauma.

Joku pikkasen lapsellinen "bongauskisako" sitten pystyyn? Aulis Eskola (keskustelu) 6. syyskuuta 2024 kello 14.43 (EEST)

Museoiden kuvien käyttö

Voisimme varmaan käyttää yhä enemmän museoiden vapauttamia kuvia luetteloissa (CC BY -lisenssillä). Lappeenrannan seudulla teimme tätä ja tajusin Tampereen seudun Siirin olevan vastaavalla tavalla kovin hyödyllinen. Laitoin Siirin lähdevinkkeihinkin. --Aulis Eskola (keskustelu) 21. syyskuuta 2024 kello 09.55 (EEST)

Pirkanmaa valmistunut

Voisimmeko julistaa tänään Pirkanmaan rojektimme ensimmäiseksi "valmistuneeksi" maakunnaksi? Mielestäni kaikki kunnat ovat vähintään luokassa A- :) --Aulis Eskola (keskustelu) 24. syyskuuta 2024 kello 07.01 (EEST)

Tapahtumien linkittäminen luetteloihin

Luetteloiden toinen tarkoitus on vain tehdä luettelo kunnan kohteista. Toinen tarkoitus on kuitenkin luoda linkkejä alueesta tapahtumiin muistokohteiden takana. Pitkään on katkelmallisesti pohdiskeltu, miten näitä linkkejä pitäisi muodostaa. Mutta selkeää linkin muodostuksen paikkaa ei ole vakiintunut.

• Kovinkaan monesta muistokohteesta ei saada mielekkäästi omaa artikkeliaan. (Jos kohdeartikkeli syntyy, se on tietysti linkitetty kohdenimestä.)

• Henkilöiden kohdalla tilanne on aika selvä: lukijan vastuulla on hakea tietoa henkilönimellä.

• Kaikkien kohteiden / tapahtumien kohdalla muistokohteen nimi ei muodosta viittausta tapahtumaan. Tapahtuma-artikkelin muisto-osuuteen voisi viitata. Tai olisiko laajemmalti käyttökelpoinen tapa lisätä huomautus, jossa linkitettäisiin tapahtumaan? (Nämä huomautukset löytyisivät luettelon perästä.)

Yhtenä näkökulmana pitää olla sekin, että mitä ja miksi on Wikidatassa. --Aulis Eskola (keskustelu) 30. syyskuuta 2024 kello 01.47 (EEST)

Tiedon jäsentelystä sekä teos- ja taiteilija-artikkelien tyylistä

Siirretty kohdasta Keskustelu käyttäjästä:Htm - toivotaan yleistä keskustelua...

Oon kovasti kippuroinut eri prioriteettien välillä: tehdäkö joka asiasta oma pieni artikkelinsa vai kasata "tietotunkioita" - kasoja aiheista, jotka jotenkin liittyvät toisiinsa. Tajusin asian konkreettisimmin joskus aikoinaan erottaessani Kaukajärvi-artikkelista itse sitä vesilammikkoa käsittelevän materiaalin. Tuollainen muokkaus hyväksyttiin hyvin, koska kummastakin tuli huvin materiaalia ja nykyisin kumpikin toisistaan irrotettu "siiamilainen" voi paksusti ;) Luokittelu ja WD ja moni muukin tiedonhallinta-asia toimii paremmin. WP toimii hyvin, jos vältetään laajaa tiedon kopiointia (turhaa päällekkäisyyttä linkityksen sijaan).

Monet ihmiset vaan tykkäisivät laveista sekalaisista tietotunkioista - jaarittelustakin. Pedantisti tehty ja jäsennelty ytimekäs Wikipedia-artikkelisto on vaan niin erilaista ja kirjallisesti poikkeuksellista tyyliä.

Taidekohteissa törmätään asiaan kipeästi, koska mielekästä kirjoitettavaa ei ole kovin paljoa. Esim. artikkeleihin Talvisodan monumentti, Sisulla noustiin ja Ympyrähullut olen jotenkin tyytyväinen, mutta kovin monista teoksista ei pysty vastaavia artikkeleja tekemään. Miten tekisi artikkeleja esim. rojektiin Wikiprojekti:Oulu2026?! --Aulis Eskola (keskustelu) 6. marraskuuta 2024 kello 14.59 (EET)

Minulle ei nyt valjennut, miten tämä keskustelunaihe liittyy minun toimintaani Wikipediassa. Ehkä olisi parasta siirtää keskustelu johonkin muuhun paikkaan (koska en haluaisi sähköpostiani tukkoon ilmoituksista keskusteluun mahdollisesti osallistuvien kommenteista).-- Htm (keskustelu) 6. marraskuuta 2024 kello 15.10 (EET)

Liittyy paljon omaan toimintaani, miten kirjoittaa jatkossa teosartikkeleja ja taiteilija-artikkeleja. Tai siihenkin, miten joku muu vois kirjoittaa teosartikkeleita. Vois siirtää tietty vaikka projektikeskusteluun - täysin hiljasta sielläkin tosin. Mutta jossakin haluisin tähän näkökantoja, kenties ratkaisujakin... Aulis Eskola (keskustelu) 6. marraskuuta 2024 kello 15.29 (EET)

Niin voisi. Jos siirtäisit?-- Htm (keskustelu) 6. marraskuuta 2024 kello 15.31 (EET)

Muistomerkit maastokartassa ja maastotietokannassa

Monta kertaa on käynyt mielessä, että kun Maastotietokanta sisältää tietokantamuodossa maastokartan, joka on esim. palvelussa Karttapaikka, muistomerkit, niin olisi helppo koko Suomen maastotietokannasta suodattaa erikseen muistomerkkipisteet ja esittää ne kartalla. - Mutta onneksi ei ole tullut moiseen ruvettua, koska näköjään Maanmittauslaitos on palvelussaan paikkatietoikkuna tämän jo tehnyt. Eli kun avaa palvelun https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ niin sieltä vasemman reunan valikosta kohdasta Karttatasot voi tehdä valinnan Tiedontuottajittain, josta edelleen voi aakkostetusta listasta valita Maanmittauslaitos ja sen aineistoista Maastotietokanta: Muistomerkit, niin saa näkyviin omana karttatasonaan kaikki maastotietokannan / maastokartan muistomerkit koko Suomesta. Jos tästä zoomaa näkyviin vaikka jonkun kunnan alueen ja vertaa sitä Wikishootme-karttaan vaikka samasta kunnasta tai maakunnasta niin löytyy vielä puuttuvia, jotka eivät ole maastokarttaa selaillessa tai lähteistä osuneet silmiin. Jotkut toki voivat olla projektiin kuulumattomia syystä tai toisesta, tai voi olla sellaisia,. joissa muistomerkki on nähty ja kuvattu, mutta ei ole tavoitettu lähteitä, mutta voi myös olla tarkkaakin tutkituista kunnista sellaisia, joita ehkä ei ole muuta kautta aiemmin huomattu. Maaston nyt ei ehkä pääse ennen kuin lumi sulaa mutta tiedoksi silti tämäkin. EDIT: Ja lisäksi projektia saattaa sivuta myös ainakin karttataso Maastotietokanta:Hautausmaa. --Urjanhai (keskustelu) 20. marraskuuta 2024 kello 23.41 (EET)