Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 65

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Wikimedia Suomen syyskokous 2014

Wikimedia Suomi ry:n pitää sääntömääräisen syyskokouksensa perjantaina 12.12. klo 17:30 alkaen Kirjasto 10:n ryhmätyötilassa, Elielinaukio 2 G. Helsinki. Tilaisuus on kaikille avoin ja mikäli joku haluaa etäosallistua, niin se on mahdollista myös. Olemme käyttäneet kokouksissa Google Hangouttia joka on toiminut ihan kohtuullisesti. Kokouskutsu löytyy täältä ja se on luonnostilassa siihen saakka kunnes Tommi lähettää viralliset kutsut sähköpostilla jäsenille.

Sen verran kokouksen sisällöstä, että olennaisia seikkoja ovat sääntöjen muuttuminen siten, että vaihdamme tilikauden ja hallituskauden alkamaan 1.7. ja päättymään 30.6. Syy muutokseen on, että näin se vasta paremmin Wikimedia Foundationin käyttämiä kausia. Toinen iso osa on yhdistyksen strategian läpikäyminen ja tätä saa mielellään kommentoida jo etukäteen.

Ensi vuodelle isoja asioita Wikimedia Suomella on se, että pyrimme edelleen vakiinnuttamaan toimintaa. Se mitä ollaan tekemässä on se, että palkkaamme täysipäiväisen toiminnanjohtajan joka on käytännössä Susanna Ånäsin nykyisen toimen jatko, mutta täysipäiväisenä. Samaan liittyy toimitilojen hakeminen mikä on toistaiseksi täysin avoinna, mutta ollaan esimerkiksi keskusteltu siitä, että mikäli avoimen tiedon yhdistykset ovat hankkimassa yhteisiä tiloja niin voitaisiin olla siinä mukana. Itse toiminnasta, niin tällä hetkellä suht varmoja ensivuoden juttuja on Tommin pitämä wikikurssi koululaisille, Wikimapsin jatkuminen ja paikalliswikien kanssa tehtävä yhteistyö joka olisi esimerkiksi toimijoiden verkottaminen ja teknisen tuen tarjoaminen mediawikin käytössä. Yksi esimerkki siitä mitä voidaan tehdä on se, että tällä hetkellä spämmin kanssa painiskelevat paikalliswikit voisivat käyttää Wikipedian spämmifilttereitä tai Commonsia kuvapankkinaan samaan tapaan kuin mitä se toimii Wikipediassa. --Zache (keskustelu) 6. joulukuuta 2014 kello 14.35 (EET)

Jos joku haluaa, etäosallistua niin hangouts linkki on allaoleva. Pääsemme paikanpäälle kl 17.00 joten striimi alkaa oletettavasti 17:15.

• https://plus.google.com/hangouts/_/event/ca16g57d41rkl64bgg1unsnokbg?authuser=0&hl=en

--Zache (keskustelu) 12. joulukuuta 2014 kello 16.43 (EET)

Nyt hangout on auki. --Zache (keskustelu) 12. joulukuuta 2014 kello 17.39 (EET)

Lukiokurssi muokkaamassa hieman Robotiikka-sivuja

Aion lukiolaisten ATK-tunnilla ke 10.12. muokata Robotiikkaa käsitteleviä sivuja. Sain idean muokkauksen opettamisesta, kun huomasin että tuntimme aiheen sivulla robotti oli (ollut?) paljon helppoa päivitettävää. Tässä tarkempi kuvaus ideasta: Keskustelu:Robotti. Ikassu (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 11.24 (EET)

Robotti-artikkeli on ainakin hyvä esimerkki tämän median lähteistämisen kehittymisestä. 2004 alkaneeseen artikkeliin tuli eka todiste 2011, ettei kyse ole omasta päästä niitänäitä kirjoittelemisista (viitteet mukaan artikkeliin). Paljon on vielä artikkelissä bluffaamista fiwikin lähteistämisohjeisiin verrattuna. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 7. joulukuuta 2014 kello 11.52 (EET)

Miksi kuva näkyy luokassa vaikka on käyttöoikeus

Tiedosto:Giacinto Scelsi.jpg bäkyy luokassa Luokka:Tiedostot ilman koneellisesti luettavaa lisenssiä vaikka siinä on käyttoikeusmalline samoin kuva Tiedosto:The Whole Country is Red.jpg näkyy tässä luokassa.--Musamies (keskustelu) 10. joulukuuta 2014 kello 08.26 (EET)

Sitä en tiedä, mutta jos / kun se on tekijänoikeussuojan alainen, ei sitä voi käyttää kuvituskuvana, eli se on poistettava, sillä artikkelissa ei kuvaa käsitellä ollenkaan. Mlang etc. on siis tallentanut sen vastoin Wikipedian sääntöjä. Myös Commonsissa on hänen tallennuksiaan jotka eivät sinne kuulu.--Abc10 (keskustelu) 10. joulukuuta 2014 kello 09.12 (EET)

Syy: Malline:Taideteoksen tiedot ei sisällä tarvittavia määrityksiä. Stryn (keskustelu) 10. joulukuuta 2014 kello 10.10 (EET)

Mallinelaatikossa näkyy koodia

Artikkelissa Facebookin sovellusalusta näkyy olevan mallinelaatikossa mallinekutsuja (vai mitälie lienevätkään). En itse viitsinyt alkaa muokkailemaan, koska a) en osaa ja b) joku tiukkapipo tulkitsee kuitenkin tuonkin vandalismiksi ja palauttaa muokkaukset. 80.220.251.130 10. joulukuuta 2014 kello 22.41 (EET)

Ei nuo haittaa. Niistä pääsee eroon "täyttämällä kentät". --Hartz (keskustelu) 10. joulukuuta 2014 kello 22.43 (EET)

Siellä oli "kuva"-parametri, jota ei mallineeseen ole ohjelmoitukaan ja pakollinen "tyyppi"-parametri puuttui jne. {{verkkosivu}} kaipaisi parempia ohjeita, kuten mitä noihin parametrien perään pitäisi laittaa. --Stryn (keskustelu) 10. joulukuuta 2014 kello 23.31 (EET)

Mietin, josko olisin poistanut nuo parametrit mallinelaatikosta, mutta pelkäsin mallinelaatikon ottavan nokkiinsa siitä eli hajoavan. 80.220.251.130 10. joulukuuta 2014 kello 23.50 (EET)

Valtioartikkelit - päivityshaaste

Useimmat Euroopan ulkopuolisten valtioiden artikkelit ovat LA tai HA. Monissa on käytetty lähteenä US Department of States Background Notesia. Sen päivitys on loppunut, mutta 2001-2012 tehdyt versiot ovat täällä. Esim. maantieteestä tai luonnonvaroista nuo ovat edelleen relevanttia tavaraa.

Olen kerännyt hiekkalaatikkooni tiedon missä on vielä vanha toimimaton linkki tuonne ("OLD"). Vaihdan noita pikkuhiljaa mutta urakkaan saa osallistua. Olen samalla koettanut katsoa, ovatko väkiluku- ja BKT-tiedot ajantasalla, onko presidentti vaihtunut ja mitä sanotaan parlamentistä. Minusta viisi vuotta vanha väkilukutieto ei ole vielä paha, mutta kehitysmaissa 2% väestönkasvulla jo 2007 tieto alkaa olla melko vanhentunutta. --Tappinen (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 12.44 (EET)

Saako tuota hiekkalaatikkosivua muokata sitä mukaa kun on käynyt noita läpi? --Zache (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 14.46 (EET)

Saa. --Tappinen (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 14.47 (EET)

Lisätään tähän vielä, että artikkeleissa olevat linkit siis toimivat yhä, mutta ne osoittavat tuoreimpaan versioon joka on huomattavasti suppeampi kuin mitä nuo 2001-2012 versiot ovat ja se mitä pitää tehdä on, että katsotaan mitä viitteellä on lähteistetty ja jos sillä on lähteistetty jotain mikä ei löydy tuoreimmasta versiosta niin pitää katsoa onko tieto sellaista, että sen on voinut muuttua (historia tai maantiede esimerkiksi harvemmin on) ja etsiä arkistoversioista sellainen sivu jossa tieto on mainittu ja korvata tuoreimpaan versioon osoittava linkki arkistoversioon osoittavalla linkillä. --Zache (keskustelu) 13. joulukuuta 2014 kello 15.02 (EET)

New Wikipedia Library Accounts Now Available (December 2014)

Apologies for writing in English, please help translate this into your local language. Hello Wikimedians!

The TWL OWL says sign up today :)

The Wikipedia Library is announcing signups today for, free, full-access accounts to published research as part of our Publisher Donation Program. You can sign up for new accounts and research materials from:

• Elsevier - science and medicine journals and books
• Royal Society of Chemistry - chemistry journals
• Pelican Books - ebook monographs
• Public Catalogue Foundation- art books

Other partnerships with accounts available are listed on our partners page. Do better research and help expand the use of high quality references across Wikipedia projects: sign up today!
--The Wikipedia Library Team.18. joulukuuta 2014 kello 02.22 (EET)

You can host and coordinate signups for a Wikipedia Library branch in your own language. Please contact Ocaasi (WMF).

This message was delivered via the Global Mass Message tool to The Wikipedia Library Global Delivery List.

Wikimedia Suomi on suunnitellut tukevansa lähdeaineiston hankintaa ja aineistoihin pääsyn helpottamista. Wikipedia Library voisi olla hanke, jonka kautta se olisi mahdollista. Tutustuttuani tähän tarkemmin huomaan, että projekti toimii täysin Wikipediayhteisön voimin. Suosittelisin aiheesta kiinnostunutta ottamaan koordinaattorin roolin! Wikimedia Suomi voi kyllä tarjota taustatukea, mutta uskoakseni projekti onnistuu parhaiten, kun sen koordinaattorit ovat myös sen käyttäjiä. --Susannaanas (keskustelu) 29. joulukuuta 2014 kello 17.57 (EET)

Pelikasvatus

Artikkeli Pelikasvatus on kipeästi korjaamisen tarpeessa. Esimerkiksi väliotsikot ja lähdeviitteet on toteutettu jotenkin hupsusti. --Geohakkeri (keskustelu · muokkaukset) 22. joulukuuta 2014 kello 09.45 (EET)

Kirja:Maailman valtiot

Sivun kartasta puuttuu Etelä-Sudan. --Geohakkeri (keskustelu · muokkaukset) 26. joulukuuta 2014 kello 17.46 (EET)

Kirjassa ja kartassa on pelkästään lupaavaksi, hyväksi tai suositelluksi valitut artikkelit. Eli sen idea oli vähän toimia listana siitä mitä ollaan saatu kirjoitettua. Tosin voi olla, että kuvan päivitys lienee jumissa tällä hetkellä. --Zache (keskustelu) 26. joulukuuta 2014 kello 21.57 (EET)

Tarkoitin siis, että Etelä-Sudan on kartassa vain osa Sudania. --Geohakkeri (keskustelu · muokkaukset) 27. joulukuuta 2014 kello 10.56 (EET)

Se on ominaisuus. Kartta käyttää pohjana Google Chart urlilla saatavaa kuvaa (esim) jossa paramteri chld pitää sisällään listan maiden maakoodeista jotka väritetään chd parametrilla saadun arvon mukaan. chld-parametri sisältää esimerkissä Afganistanin AF ja Sudanin SD. Tuo kuva url-rajapinta on kuitenkin jo ollut pidempään vanhentuneena eikä sitä päivitetä joten jos maan rajat muuttuvat tai tulee uusia valtioita niin ne eivät päivity tuossa käytettyyn Googlen karttapohjaan. --Zache (keskustelu)

Asia ei siis ole meidän päätettävissämme? Ja voisitko lisätä ajan allekirjoitukseesi? --Geohakkeri (keskustelu · muokkaukset) 27. joulukuuta 2014 kello 15.12 (EET)

No siis on se siinä mielessä meidän päätettävissä, että ei meidän ole mikään pakko käyttää Googlen vanhentunutta rajapintaa tuon kartan piirtämiseen vaan voi sen tehdä jollain muullakin tavoin. Yksi suht simppeli tapa voisi olla esimerkiksi se, että käytetään pohjana SVG-karttaa jossa on jokaiselle maalle oma tyylinsä ja muutetaan maakohtaisia tyylisääntöjä noiden LA/HA/SA-arvojen mukaan ja päivitetään tuo kuva vanhan tilalle samaan tapaan kuin mitä nyt tallennetaan tuota Google API:lta saatavaa kuvaa. Eli se on sarjassa asioita tekemistä vaille valmis, niin kuin iso kasa muitakin. :) --Zache (keskustelu) 28. joulukuuta 2014 kello 13.25 (EET)

Wikipedian artikkelia arvostetaan

http://www.ruusulinna.net/Ruusulinna/Tammikuun_ohjelmisto.html sivustolla sanotaan Kuvista linkitys löytämällemme esiintyjän sivustolle ja kas kumma kun klikkaa Arja Havakan kuvaa niin minne päätyykään--Musamies (keskustelu) 1. tammikuuta 2015 kello 09.06 (EET)

Juuri tuon tyyppisenä tekstimainostajatoimijana minäkin nykyisen fiwikin ensisijaisesti koen, kun kyse on kevytkulttuureista. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 1. tammikuuta 2015 kello 09.55 (EET)

Tämä artisti näyttäisi lähdepäättelylläni olevan jopa merkittävyydeltään fiwikisivun arvoinen. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 1. tammikuuta 2015 kello 10.07 (EET)

"Esiintyjän sivusto" ei ole paljon sen väärempi määrittely Wikipedialle kuin ”tietosanakirja”, sillekin pitäisi keksiä parempi vaihtoehto. Ja Arja ”Lokki” Havakka on ehdottomasti wikimerkittävä. –Kotivalo (keskustelu) 1. tammikuuta 2015 kello 10.27 (EET)

Syvä etelä

Yhdysvaltioiden etelävaltioista puhuttaessa tai siellä sijaitsevasta mainitaan joskus ilmaus "syvä etelä". Voiko sen ohjata esim. Etelävaltiot-artikkeliin?--RicHard-59 (keskustelu) 2. tammikuuta 2015 kello 14.52 (EET)

Ei pelkästään ohjata, vaan muuttaa sanonnan myös artikkelissa (Yhdysvaltojen) Etelävaltioiksi. Olen viettänyt vuoden noilla seuduin, eikä siellä nyt niin syvää ollut. –Kotivalo (keskustelu) 2. tammikuuta 2015 kello 16.29 (EET)

Käsitteet eivät välttämättä mene ihan yksi yhteen. Ks en:Confederate States of America ja en:Deep South. -Ochs (keskustelu) 2. tammikuuta 2015 kello 16.45 (EET)

Lisäksi näkyy olevan Etelä-Yhdysvallat. Nämä ilmeisesti ovat kolme eri käsitettä, jotka kukin tarkoittavat hiukan eri aluetta, ja joilla on eri merkitys ja määrittelyperusteet.--Urjanhai (keskustelu) 2. tammikuuta 2015 kello 17.13 (EET)

Ja sitten on vielä luonnonmaantieteellinen ja ilmastollinen käsite en:Sun Belt, johon kuuluvat myös lounaiset osavaltiot. Ja kulttuurinen käsite raamattuvyöhyke. Ilmeisesti RicHard-59:n kysymyksen herätti käsiteen Syvä etelä käyttäminen luonnonmaantieteellisessä asiayhteydessä artikkelissa Lakagigar, jossa jo ehdin korjata sen Etelävaltioiksi. Itse olen aina ymmärtänyt Syvän etelän ennen kaikkea kulttuuriseksi käsitteeksi – osavaltiot joissa etelävaltiolaiset arvot ja tavat ovat ”syvällä” ihmisissä – mutta en-wikin artikkeli antaisi ymmärtää että se tarkoittaisi myös ”syvimmällä etelässä” sijaitsevia osavaltioita. –Kotivalo (keskustelu) 2. tammikuuta 2015 kello 18.02 (EET)

Ilmausta näytetään käytettävän aika paljon Etelävaltioissa sijaitsevissa kaupunki-artikkeleissa. Esim. "Alabama on kulttuurisesti Syvää Etelää (engl. Deep South)".--RicHard-59 (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 13.15 (EET)

Kuntaliitokset 2015

Voisiko joku päivittää kuntien Kuopio, Lieto ja Pori kartat vastaamaan nykytilaa kuntaliitosten toteuduttua? Itse en osannut niitä muokata. --TK211 (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 19.03 (EET)

Kukakohan noita olisi viime vuodenvaihteessa päivittänyt?--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 20.14 (EET)

Käyttäjä:Care ainakin joskus päivittänyt. --Stryn (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 20.33 (EET)

Care näkyy olleen aktiivinen vielä marraskuussa, joten ei ole tainnut ainakaan kokonaan lopettaa.--Urjanhai (keskustelu) 3. tammikuuta 2015 kello 21.09 (EET)

Jos muut eivät ehdi ensin, voisin vilkaista keskiviikkona sen jälkeen, kun olen saanut immunologian tentin selätettyä. --Care (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 16.55 (EET)

Myös maakuntien karttoja tarvitsee päivittää. --Vnnen (keskustelu) 5. tammikuuta 2015 kello 01.58 (EET)

Konferensssikeskus

En viitse tehdä merkittävyyden kyseenalaistusta, mutta osaisiko joku arvioida artikkelia Calliola? Yksityinen kokous- ja konferenssikeskus rinnastuu monenlaisiin muihin vastaaviin yksityisiin yrityksiin ja yritysten merkittävyys on haasteellinen arvioitava.--Urjanhai (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 21.14 (EET)

Mun mielestä suht pitkä historia paikalla + Timo Mustakallion lomakylä on ihan riittäviä siihen, että tuosta voi olla artikkeli wikipediassa. Tekstiä voisi kuitenkin aika reippaasti muokata vähemmän mainosmaiseksi. --Zache (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 21.21 (EET)

Samaa mieltä. Poistin artikkelista mainostekstiä, maalailua ja irrelevantteja tietoja, niin nyt se minusta menee kartanoihin verrattavien merkittävien maalaiskiinteistöjen kanssa samaan genreen, eikä ole enää niin selvästi yritysartikkeli. –Kotivalo (keskustelu) 4. tammikuuta 2015 kello 23.29 (EET)

Wiki Loves Maps Seminaari ja Hackathon 5.-8.2.2015 Helsingissä

Wikimedia Suomoi järjestää seminaarin ja hackathonin aiheesta Wiki Loves Maps Helsingissä 5.-8.2.2015.Tapahtuman sivut. Lisää aiheesta Uutiskahvihuoneessa. --Urjanhai (keskustelu) 5. tammikuuta 2015 kello 19.48 (EET)

Metakommentit tästä siirretty sivulle Keskustelu Wikipediasta:Kahvihuone (sekalaista)#Siirretty keskustelu.--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 08.44 (EET)

Keskustelu siirretty takaisin tänne sieltä, minne se siirrettiin. Kahvihuoneiden projektisivujen omilla keskustelusivulla kannattaa keskustella itse kahvihuoneen teknisistä asioista eikä siirtää sinne keskustelua, joka selkeästi kuuluu sekalaisiin ja koskee Wikipediaa yleisesti. Siirrän sen takaisin sivulta Keskustelu Wikipediasta:Kahvihuone (sekalaista), jotta turhan keskustelusivun voi poistaa tai tyhjentää. --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 18.34 (EET)

---

Siirretty keskustelu

Siirretty ketjusta Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)#Wiki Loves Maps Seminaari ja Hackathon 5.-8.2.2015 Helsingissä. --Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 08.44 (EET)

Moi suo! Jos kaikki eivät seuraa uutiskahvihuonetta, niin silloin varmaan kannattaa keskittää asiat tänne. Nyt ilmeisesti kysymyksiä ja vastauksia haetaan kahdessa huoneessa yhtä aikaa, mikä on loistavaa, koska tällöin ihmisillä on valinnanvaraa ja keskustelut pysyvät hurjan selkeinä, kun ne eivät ole sekaisin vain yhdessä kahvihuoneessa ja jos haluaa osallistua, pitää valita kumpaan kirjoitaa, mikä antaa ihmisille optioita elämään sekä rikastuttaa entropiaa. --Pxos (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 00.30 (EET)

Ensisijaisesti tässä oli tarkoitus tiedottaa. Keskustelua voi tulla tai olla tulematta. On täysin normaalia että asioista ilmoitetaan useammassa kahvihuoneessa, ja parempi ilmoittaa liian useassa kuin liian harvassa. Turhat metakeskustelut tukkivat kahvihuoneita enemmän.--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 08.40 (EET)

Oma mielipiteeni asiaan on, että on typerää, että joutuu käyttämään "väärää" kahvihuonetta saadakseen jollekin asialle näkyvyyttä sen takia, että kaikki jota joku asia ehkä saattaisi kiinnostaa, eivät lue sitä kahvihuonetta, minkä alle asia kahvihuoneiden työnjaon mukaan kuuluisi, mutta kun uutiskahvihuonetta (kuulemma) neivät kaikki lue, niin linkitin tännekin. Noin yleisesti kuitenkin myös "väärän" kahvihuoneen käyttö on typerää, ja siitä pitäisi päästä eroon ja ihmisten pitäisi oppia sekä lukemaan että käyttämään oikeita kahvihuoneita. Jotkut asiat joskus voivat olla kiinnostavia useammankin kahvihuoneen kannalta ja silloin on hyvä linkittää toisen kahvihuoneen keskustelu toiiseenkin ilman että linkin alla on tarpeen ruveta erikseen keskustelemaan, tai sitten voi toisesta puolesta asiaa keskustella toisessa ja toisesta toisessa. Tässä tapauksessa lisäsin sekalaisen puolelle pari muokkausvinkkiä, jotka ehkä voivat kiinnostaa niitäkin jotka eivät seuraa uutiskahvihuonetta. --Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 08.53 (EET)

Jos on tarpeellista ilmoittaa jostain asiasta useammassa kahvihuoneessa, niin varmasti riittäisi yksinkertaisesti otsikko, yhden lauseen selostus ja linkki sinne "oikeaan" kahvihuoneeseen, jonne keskustelu ja jatkojalostus tulee. Silloin kaikki asiaan liittyvä keskiittyy yhteen paikkaan (ehkä väliotsikoilla jaettuna) eikä mitään lipeä kenenkään silmien ohi vahingossa. --Htm (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 09.13 (EET)

Tähän sopii hyvin Clint Eastwood -sitaatti: "In a perfect world things like this would not happen in the first place". Eli kun eilen olin jo kirjoittanut aika pitkän selostuksen uutiskahvihuoneeseen, niin selain kaatui ja koko esikatselutilassa ollut selostus hävisi (huomaavaistahan on olla kuormittamatta uusia muokkauksia kovasti). Sen jälkeen jaksoin enää kirjoittaa saman uudestaan vain vähän lyhyemmin, enkä enää jaksanut mitään nyansseja, vaan roiskaisin vähän mitä sattuu mihin sattuu. Muistan myös pohtineeni, että mitä minä tätä vapaaehtoisena teen, kun wikimedia Suomella on asistentteja tuntitöissä, vaikka tietysti tosiasia on, että sielläkin sekä toiminnanjohtajan että assistenttien tunnit ovat niin rajoitettuja, että hekin käytännössä tekevät kieli vyön alla vapaaehtoistyötä yötä myöten (niin kuin minäkin teen omassa siinä wikipediaan liittymättömässä työssäni, josta toisinaan tulee jotain tilillekin), ja se tehdään mitä ehditään. Ja näin siis näissä vapaaehtoisprojekteissa, kuten nykyisinä juustohöyläaikoina useissa oikeissa töissäkin, "täydellinen maailma" kajastelee meille kaikille vain pilkahduksina, kun joku joskus sattuu ehtimään jonkun asian tehdä kunnolla.--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 09.49 (EET)

No nyt tein tuon "perfect world" -perkauksen, ja jaoin tuon postauksen kahdeksi. Luultavasti se on nyt roiskaistu riittävällä tarkkuudella.--Urjanhai (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 10.16 (EET)

Wikipedia-artikkelin kirjoitus/muokkaus yliopiston kurssin suoritusmuotona

Olemme järjestämässä Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseura ryn ja Helsingin yliopiston Suomen ja Pohjoismaiden historian oppiaineen yhteistyönä kurssia tulevana keväänä koskien Viipurin historiaa ja ajatuksenamme on, että kurssisuorituksen voisi lajentaa (2->5 op:n) joko tekemällä tavallisen esseen tai vaihtoehtoisesti wikipedia-artikkelin. Tarkoitus on antaa opiskelijoille lista potentiaalisista aiheista, joista ei ole lainkaan artikkelia tai vain tynkä. Näistä he voivat itse valita haluamansa. Suoritusmuotona tämä on siis vapaaehtoinen, joten emme tiedä onko tähän kiinnostuneita.

Ajatus on alunperin syntynyt, kun tutkimme wikipediassa olevaa Viipuria koskevaa aineistoa ja huomasimme siinä suuria aukkoja koskien niin historiaa, henkilöitä, rakennuksia jne.. Tästä heräsi ajatus tulevaa luentosarjaamme koskien, että mahtaisiko opiskelijoilla olla kiinnostusta tälläiseen suoritustapaan, jossa pääsisi samalla harjoittelemaan tieteen popularisointia.

Olemme selvittäneet wikipedian käytäntöjä näillä sivuilla olevien ohjeiden (esim. opettajan ohjeet) pohjalta ja kysyneet kokemuksia Helsingin yliopistossa järjestetyiltä koulutuksista ja työpajoissa, joissa on opetettu tieteen tuomista wikipediaan. Tarkoituksena on koostaa niistä opiskelijoille lyhyt ohjeistus, josta selviää wikipedian keskeiset käytännöt.

Ajattelin laittaa tämän tänne tiedoksi, mutta myös osittain kysymykseksi, että onko jotain vinkkejä tai huomioitavia juttuja. Kokoan juuri listaa aiheista, joista artikkeleita voisi tehdä, jos näiden aiheiden merkittävyyttä halutaan arvioida, niin voin laittaa listan tänne nähtäville, kun saan sen valmiiksi.  –Kommentin jätti 88.195.221.113 (keskustelu – muokkaukset)

Hmm, vinkkeinä niin kirjoittajia kannattaa neuvoa muokkaamaan käyttäjätunnuksilla ja lisäämällä käyttäjäsivulleen jokin maininta siitä kuka kirjoittaja on. Esimerkiksi maininta siitä, että muokkaan Wikipediaa yliopistokurssia varten. Tämä helpottaa huomattavasti sen hahmottamista mitä muokkaukset ovat kun ne näkyvät esimerkiksi tuoreissa muutoksissa. Toinen hyvä yleisohje on, että yhteenvetokenttää kannattaa käyttää rohkeasti jolloin muut muokkaajat pystyvät arvaamaan siitä mitä on yritetty tehdä vaikka asiaa ei itse muokkauksesta pystyisikään päättelemään. Kolmas vinkki joka tulee mieleen on, että jonnekin kannattaa tehdä lista artikkeleista mitä olette muokanneet, koska yleensä jälkikäteen on hauska löytää ne jotenkin ja se voi olla yllättävän hankalaa löytää jotain Wikipedian 350000 artikkelista jos sitä ei ole huomannut tehdä sitä silloin kun artikkeleita on muokannut. --Zache (keskustelu) 29. joulukuuta 2014 kello 17.42 (EET)

Tässä vastaavia kokemuksia ulkomailta. --Tappinen (keskustelu) 29. joulukuuta 2014 kello 17.56 (EET)

Vaikuttaa lupaavalta projektilta. Eräs käyttäjä näkyy juuri hiljan tehneen artikkelienluomisspurtin aiheesta Viipuri, mutta en usko, että hän vielä ehti lainkaan ammentaa koko aihepiiriä tyhjiin. Paikallisista ja paikallishistoriallisista aihepiireistä löytyy ainakin oman käsitykseni mukaan ja myös jo olemasa olevia artikkeleita tarkasteltaessa runsaasti merkittäviä aiheita, joista artikkelien luominen on sekä mahdollista että toivottavaa. Tässä yksi linkki: [1], jossa on koetettu artikuloida asiaa. Siellä on linkitettynä esimerkiksi artikkeli Suomenvedenpohja näytteenä lupaavaksi arvioidusta artikkelista, ja toinen lupaava näkyy olevan ainakin Viipurin kaupunginteatteri, mutta yhtä lailla tervetulleita ovat lyhyemmätkin lähteisiin perustuvat artikkelit. Kun Viipurista on paljon eri alojen korkeatasoista tutkimuskirjallisuutta niin artikkeleita pystyy uskoakseni hyvin luomaan.--Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2014 kello 18.07 (EET)

Koska olen tuo mainittu "eräs käyttäjä", niin kommentoidaan sen verran, että suurin piirtein kaikki merkittävimmät artikkelit pitäisi olla nyt luotu. Isoimmat puutteet lienee lähinnä Viipurin mittavassa historiassa ja myös luomissani artikkeleissa on runsaasti punaisia linkkejä. Itse kaupunkia käsittelevä artikkeli on sangen heikko ja pintapuolinen, sitä olisi ehdottomasti syytä parantaa. Suomenkielisessä Wikipediassa on nopeasti laskien 225 Viipuria koskevaa artikkelia ja venäjänkielisessä yli 400 (sisältäen henkilöartikkelit), joten sieltäkin löytyy varmasti aiheita. --Joe K. (keskustelu) 29. joulukuuta 2014 kello 19.37 (EET)

Viipurin jalkapallo, seikkaperäinen kooste seuroista, kentistä, mitä seuroille tapahtui 2. MS jälkeen jne. Ehkä laajemmin alueellisesti, niin Sortavala tulisi mukaan (tärkeitä kokonaisuuksia koko lajin kannalta Suomessa). Erittäin ansioikkaita artikkeleita on täällä lähtötiedoiksi. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 30. joulukuuta 2014 kello 10.22 (EET)

Artikkelissa Suomenvedenpohja luettelin sen rannoille osuvia kyliä ja kartanoita, joista moni oli Viipurin maalaiskunnan puolella. Niistä Joe K. ehti kai aloittaa ainakin artikkelit Papula, Imatra (Viipuri) ja Karjala (Viipuri) mutta en tiedä oliko muita. Lisäksi saman artikkelin lähteissä kerrottiin, että Oscar Parlandin romaanin Den förtrollade vägen inspiraationa on ollut läheisen Ventelänselän tienoo. Jos mennään kauemmas, niin Viipurin ympäristön huviloista ja kartanoista Stig Jaatinen on kirjoittanut kokonaisen kirjan ja myös Suomenvedenpohjaan laskevista vesistöistä suunnalla Juustilanselkä - Ventelänselkä on vasta osasta artikkelit. --Urjanhai (keskustelu) 30. joulukuuta 2014 kello 10.54 (EET)

Tässä linkki, josta nuo fi-wikistä puuttuvat artikkelit löytää kätevästi. 84.249.84.11 7. tammikuuta 2015 kello 12.48 (EET)

Lisäksi kannattaa olla yhteydessä Wikimedia Suomeen. Haluamme auttaa oppilaitoksia wikipediaa hyödyntävien ja sitä täydentävien menetelmien käytössä. Opimme tehdessä, voimme välittää kokemuksia aikaisemmista projekteista ja ennen kaikkea autamme kokoamaan ohjeita ja vinkkejä kaikille niille, jotka haluavat tällaista toimintaa tehdä jatkossa. Sähköpostilla info ät wikimedia.fi, vaikka viesti kulkeutuu kyllä täältä Kahvihuoneestakin! --Susannaanas (keskustelu) 29. joulukuuta 2014 kello 18.29 (EET)

Tuli muuten mieleen, että kun tällaisille projekteille on luotu Wikipediaan omia projektisivujakin, ks. esim. Wikimedia Suomen järjestämän kurssin sivua Wikipedia:Wikiprojekti Tuo kulttuuri Wikipediaan, niin samanlaisen projektisivun pystyisi varmaan tarvittaessa luomaan tämänkin kurssin käyttöön. Sinne voisi sitten koota esim. ohjeita, linkkejä, osallistujaluetteloa ym. Sen voisi hyvin luoda kuka vaan vaikka heti, mutta kun en tunne hanketta, niin en nyt heti keksi projektisivulle nimeä. Jos kurssilla on joku nimi, niin "Wikipedia:Wikiprojekti Kurssin nimi" varmaan kävisi suoraan.)--Urjanhai (keskustelu) 29. joulukuuta 2014 kello 18.51 (EET)

Kiitoksia näistä kommenteista - ovat olleet suureksi avuksi. Tässä keräämääni listaa sellaisista aiheista, joita kurssilaiset voisivat mahdollisesti tehdä artikkeleita. Näistä pitäisi olla suhteellisen hyvin olemassa tutkimustietoa, mutta en ole kaikkia tarkistanut. Kurssimme alkaa ensi viikolla ja sen jälkeen tiedämme kuinka moni on kiinnostunut ko. suoritusmuodosta ja miten homma lähtee rullaamaan:

Viipuria koskevia Wikipedia-artikkeleiden aiheita (ei lainkaan artikkelia tai hyvin suppea)

Historia-teemoja Viipurin piiritys (1322), ruhtinas Juri Danilovitšin johtama Novgorodin joukkojen piiritys; Viipurin piiritys (1495), vanhan vihan aikainen piiritys, johon liittyy Viipurin pamaus; Viipurin piiritys (1555), suuren Venäjän sodan aikainen piiritys; Viipurin piiritys (1706), suuren Pohjan sodan aikainen epäonnistunut piiritys; Tienhaaran taistelut? (1944, 1918?); Juutalaiset Viipurissa (Esim. VSKS Toimitteita 12); Viipurin taistelu (1941), jatkosodan hyökkäysvaiheen taistelu ja Porlammen suurmotti. (tästä luotuna tyhjä sivu); Viipuri Neuvostoliiton ja Venäjän osana (osana Viipuri artikkela);

Henkilöitä ja sukuja Adam Wilke (suppea); Juho Lallukka (suppea); Maria Hackman; Jokin suku luettelosta Viipurilaisia kauppiassukuja; Juho Latukka; Joku arkkitehdeistä (esim. Meurmanin tutkimus, VSKS Toimite 2)

Teoksia ja lehtiä (lehdistä yleisesti vain lyhyitä artikkeleita, Viipurin media) Otawa; Ilmarinen; Viipurin aapinen;

Yhdistyksiä (sodan jälkeiset yhdistykset puuttuvat kokonaan) Torkkelin kilta (ei lainkaan); 7. januari (ei lainkaan, Suomen yksi vanhimpia yhdistyksiä/tapahtumia, joka edelleen olemassa, Emer Siliuksen kirja aiheesta); Erilaiset urheiluseurat; Viipurin musiikin ystävät; Viipuri-keskus

Kulttuurilaitoksia, rakennuksia, kaupungin osia jne. Wilken koulu (ei artikkelia); Ylipäätään koulut (Viipurin oppilaitokset); Viipurin seurahuone; Keskuskasarmi; Espilä; Viipurin katedraalikoulu; Linna (artikkeli suhteellisen suppea verrattuna linnan historiaan); Viipurin fransiskaani ja dominikaanikonventit; Muinaislinnat (Luovutetun Karjalan muinaislinnoista Uinon artikkeli VSKS 12)

Käyttäjäryhmiä

Hei! Mitä seuloja ja sisällöntarkastaja ovat englanniksi? --Geohakkeri (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 08.59 (EET)

Wikimediassa seuloja on englanniksi editor ja sisällöntarkastaja reviewer. --Stryn (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 13.27 (EET)

Kysyin siksi, että sivulla en:Wikipedia:Editor ei edes mainita seulojia. --Geohakkeri (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 13.41 (EET)

Enwikissä ei ole seulontaa käytössä. En.wikinews.org ja de.wikipedia.org on ne jotka ovat systeemiä eniten kehittäneet ja käytössä olevat asetukset ovat wikikohtaisia. Eli fiwikissä systeemi toimii eri tavalla kuin edellämainituissa. --Zache (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 13.45 (EET)

Wikipediassa käytössä olevat termit tarkoittavat useimmiten ihan mitä sattuu eikä niissä ole juuri logiikkaa. En-wikissä on Pending Changes -järjestelmä käytössä ja siellä seulojan asetukset on rakennettu "reviewer"-käyttäjäryhmän tilalle, jolloin arvioijia kutsutaan siellä nimellä "Pending Changes reviewer". Sana "editor" on Merkityt versiot -järjestelmän nimi seulojille. Muutenhan editor tarkoittaa muokkaajia. Tämä on vapaa projekti jota on vapaasti kehitetty vuosien varrella, joten silliä on salaatissa. --Pxos (keskustelu) 6. tammikuuta 2015 kello 18.53 (EET)

Koska editor–reviewer-sanapari oli ilmeisesti joidenkin mielestä sekava, englanninkielisiä käyttäjiä varten oli vuosia sitten erityinen testiwiki, jossa saattoi kokeilla merkittyjä versioita. Siellä ryhmien niminä oli "reviewer" ja "uber-reviewer", koska kukaan en-wikin käyttäjä ei olisi tajunnut sanaa "editor". En-wikissä nimi oli pelkkä "reviewer" siihen saakka kunnes sitäkään ei enää tajuttu, jolloin sen nimi vaihtui vissiin noin vuosi sitten pitempään muotoon "pending changes reviewer". Kun sanat on alun perin valittu hieman päin peflettiä ja lisäksi Tiede-lehden mukaan ihmiset tyhmenevät koko ajan, asiat ovat tällaisia. Lisäksi järjestelmä on aivan järjettömän monimutkainen. Itse arvioisin uhranneeni sen tutkimiseen ja ymmärtämiseen varmaan yli sadan työtunnin edestä aikaani. --Pxos (keskustelu) 7. tammikuuta 2015 kello 01.23 (EET)

Wikimedia-Säätiön rahoitusta jaossa teemasta Gender Gap

Siirretty sivulle: Wikipedia:Kahvihuone (uutiset)#Stipendejä jaossa teemasta Gender Gap. Oikeastaan tämä kuuluu uutisiin, kun se kerran on uutinen, käykää katsomassa sieltä.--Urjanhai (keskustelu) 7. tammikuuta 2015 kello 13.33 (EET)

1.1.2015 tapahtuneet muutokset valtio-organisaatiossa, päivitykset artikkeleihin

Nykyisin valtionhallinnossa tapahtuu niin rivakasti organisaatiomuutoksia, että Wikipediassa on vaikea pysyä mukana. Huomasinpa, että suomi.fi-sivusto on kerännyt uutiseensa Vuodenvaihteen 2014 - 2015 muutokset hallinnossa kätevästi kaikki 1.1.2015 tapahtuneet organisaatiomuutokset. Lähes kaikista em. organisaatioista on Wikipediassa artikkelit ja muutamasta katselin että on päivättämätttä kokonaan. Tulen itse luultavasti päivittelemään jotain mutta hyvä olisi että tämä olisi useamman tiedossa. --Pottier (keskustelu) 7. tammikuuta 2015 kello 07.04 (EET)

Yksi asia joita noihin voisi tehdä on lisätä {{korjattava/päivitys}}-mallineet ja siihen selitteeksi miksi artikkeli pitää päivittää, niin ne saa kätevästi luokkaan josta näkee mitkä ovat päivittämättä. --Zache (keskustelu) 7. tammikuuta 2015 kello 08.39 (EET)

Wikiyhteisön impivaaralaisuus?

Tästä olisi kai saanut käyttäjän essenkin, ja voin ehkä joskus siirtää tämän sellaiseksi, jos joku valittaa kommenttien pituudesta.

Mutta joka tapauksessa haluaisin nyt tiedustella käyttäjien näkemystä seuraavaan kysymykseen, jota olen toistuvasti pohtinut eri keskustelujen yhteydessä.

Eli pitääkö paikkansa ajatus, joka joitakin keskusteluja seuratessani on noussut mieleeni, että suomenkielinen wikiyhteisö on liikaa umpioitunut impivaaralaiseen solipsismiin ja näköalattomuuteen miettiessään esim. käytäntöihin liittyviä kysymyksiä?

Sillä kun Wikimedia-liike on globaali, niin silloin ensimmäinen asia esimerkiksi mitä tahansa käytäntöihin liittyvää asiaa tutkittaessa olisi vertailu muihin wikeihin, koska joka tapauksessa lähtökohtaisesti kaikki käytännöt ja myös tietenkin itse ko wikipedia ja wikipedian ajatus joka tapauksessa ovat niistä peräisin ja niistä alun perinkin käännetty. Tämä ei mielkestäni tarkoita mitään "apinointia" vaan yksinkerrtaisesti suurempien ja vanhempien wikien laajemmsasta käytännön kokemuksesta ammentamista.

Täysin selvää luonnollisesti on, että esimerkiksi eri wikien erilainen koko ja jossain määrin myös muut tekijät vaikuttavat merkittävästi hyvin moniin kysymyksiin esimerkiksi sen kautta, että hyvin eri kokoisissa yhteisöissä yhhteisöjen dynamiikat toimivat eri tavoin, mikä edelleen merkitsee suurempaa rikkautta ja monimuotoisuutta globaalissa wikimedia-yhteisössä.

Mutta vaikka näin onkin, niin on nähtävä myös asian toinen puoli: joka asiassa ja kaikessa ei nähdäkseni ole mitään järkeä pistää impivaaralaisesti päätä pensaaseen ja nyhertää kaikkea solipsistisesti "puhtaaltaa pöydältä" pyörä uudestaan keksien. - Varsinkaan kun joka tapauksessa käytännössä kaikki käytännöt on alun perin käännetty muista wikeistä (so. tavallisesti en wikistä), ja jos ne jostain syystä on käännetty sieltä vain osiittain tai poimien tai epätarkasti tai soveltaen, ja jos sitten näin syntyneen "juosten kustun" käytännön kanssa tulee ongelmia, niis silloin luulisi itsestään selvästi olevan enmsimmäinen ratkaisu palata lähtötilanteeseen, ja katsoa miten alusta alkaen sama voitaisiin tehdä paremmin uudelleen lähtien alkuperäisestä versiosta, eikä niin, että solipsistisesti nyherretään tuon aikoinaan kokokoon harsitun puutteelisen kyhäelmän ympärillä, ja kehitetään siitä kremlogian tyylisiä "tulkintoja" ja "tulkintojen tulkintoja", joita ei ole pahimmassa tapauksessa edes kirjattu mihinkään.

Eli mielestäni siis wikimedialiike on globaali, ja tämä globaalius ja sen tuottama globali kokemus tule nähdä ja sitä tulee hyödyntää resurssina tehokkaasti ja määrätietoisesti.

Se mitä sieltä otetaan, ja mitä sieltä jätetään, on tietenkin valintakysymys, mutta missään nimessä ei ole eikä voi olla kestävä ajatus, ettei tästä globaalista resurssista mitään tarvitse tietää eikä välittää, eikä sitä tarvitse tuntea. - Sillä jos näin ajatellaan, niin siinä menee moninkertaisesti lapsi pesuveden mukana, tai luultavammin monta lasta.

Ja näin siis esimerkiksi wikimedia-liikkeen "pyhien kirjoitusten" kuten en-wikin käytäntöjen ja esseiden kääntäminen suomeksi on varmasti aina hyödyllistä, koska oikein käytettyimä ne ovat hyvä inspiraation lähde ja vertauskohta (näiden käännösten kierlikin näköjään alkaa tässä tarttua, mutta ei se varmaan haittaa).

Sillä joka tapauksessa, vaikka projektin muodoilla ja myös painotuksilla, on eroa eri puolilla, niin lähtökohtaisesti perusta ja tavoitteet ovat yhteisiä, eivätkä ne edes voi olla muuta kuin yhteisiä. - Ja yksinkertaisinta siis on ammentaa niistä, pikemmin kuin keksiä joka asiassa pyörää uudestaan.

Vaikka tietysti toisaalta Wikimedia-liike koko ajan kehitty ja on varmaan jo nytkin kehittynyt monimuotoiseksi eri puolilla maailmaa. - Mutta aivan samoin kuin uskontokunnissakin toisaalta harhaopit kitketään ja toisaalta on ekumeniaa, myös wikimedia-liikkeessä tulee nähdä elävän dialogin tärkeys globaalin ja paikallisen välillä.

Ja nyt siis kysymys: ollaanko sitä mieltä, että tämä yllä hahmottelemani asetelma ja mahdollinen ongelma on todellinen? --Urjanhai (keskustelu) 8. tammikuuta 2015 kello 10.06 (EET)

Wikipediassa minuakin ihmetyttää kovasti se, miten kansainvälisen aatteen ja liikkeen on annettu niin vähäisellä ja sekavalla keskusohjauksella pirstoutua kymmeniksi kansallisiksi faktioiksi, jotka käyvät pientä sisällissotaa kukin tahollaan. On uskomatonta, että yli 10 vuotta homman perustamisesta yhä väitellään ihan perusasioista, kuten merkittävyyskriteereistä ja lähteiden käytöstä, jokaisessa faktiossa erikseen. Tällainen kaikille avoin projekti tarvitsisi minusta yhtä selkeätä ”franchising-konseptia” ja ”ketjuohjausta” kuin vaikkapa McDonald’silla tai Rotaryn kaltaisilla kv. järjestöillä on. Ohjeiden pitäisi olla selkeitä ja mittareiden kvalitatiivisen sijaan mahdollisimman usein kvantitatiivisia: artikkeliin merkittävä X kpl riippumatonta lähdettä Y vrk:n kuluessa, tämä artikkelin aihe nousee merkittävyystasolle 3/5 koska se täyttään tuon, tuon ja tuon kirjatun yksiselitteisen kriteerin. Kuulostaa tylsältä ja byrokraattiselta, mutta antaisi mahdollisuuden keskittyä tiedontuotantoon ja artikkelien parantamiseen loputtomien keskustelujen ja työjärjestyspuheenvuorojen sijaan. Nykyisellään muiden kieliwikien hyviä käytäntöjä on hyvin vaikea seurata ja omaksua, kun jokaisessa ne ovat omien sekavien keskusteluketjujensa syövereissä, dokumentoimattomana hiljaisena tietona ja paikallisten valtataisteluiden värittäminä. Ennustan, että vapaa tietosanakirja kuolee vähitellen vapauteensa ja vapauden mahdollistamaan loputtomaan riitelyyn ja yhä pahenevaan sekavuuteen. –Kotivalo (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 10.18 (EET)

Onko muissakin Wikipedioissa valtataistelua? Luulin että se on tämän ahtaan kuppikunnan oma erikoisuus. Näitä keskusteluja lukiessa olen ajatellut juuri samaa: tietosanakirja tukehtuu tähän riitelyyn, vapaasta tietosanakirjasta on käsittämättömästi tullut valtataistelun väline. Se joka on äänekkäin, joka jaksaa useammin ja painokkaimmin toistaa omaa näkemystään ("yhteisön näkemyksenä"), voi kenties ottaa vallan käsiinsä, mutta ei näe mihin se johtaa: Wikipedian tukehtumiseen ja kuihtumiseen, kun muut lähtevät pois kun enää ei olekaan kivaa. --Abc10 (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 15.27 (EET)

Olen jonkin verran yrittänyt muokata englanninkielisessä, mutten saanut erityisiä onnistumisen elämyksiä. Taistelukentän sijasta sain vaikutelman poliisivaltiosta: joka hetki on joku ihminen tai botti kyselemässä ja kyseenalaistamassa merkittävyyttä ja lähteitä, lätkimässä mallineita ja syyttämässä tekijänoikeusrikkomuksesta, jos kertoili henkilön elämäkertaa luetellen samoja asioita samassa aikajärjestyksessä kuin lähteessä. –Kotivalo (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 16.26 (EET)

Heh, enwiki on kuten fiwiki mutta muutaman vuoden meitä edellä :) Sinänsä olen sitä mieltä, että aktiivisemmin pitäisi seurata mitä muut wikit tekee ja varsinkin sitä mitä ne tekevät oikein. Esimerkiksi hepreankielinen wikipedia toimii samankokoisista ja saman ikäisistä wikeistä kuin fiwiki käsittääkseni aika hyvin sekä artikkeleiden laadun, että yhteisön koon puolesta ja minua itseäni ainakin kiinnostaisi tietää, että miten ne eroaa fiwikistä. --Zache (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 17.56 (EET)

Kyllä tämä kansallinen itseohjautuvuus mielestäni on parempi kuin Komintern tai McDonalds-tyyppinen globaalisuus, mutta huoleni oli vain se, onko se kaikilta osin kriittistä ja informoitua ja dialogissa laajemman liikkeen piirissä saatujen kokemuksen ja siellä tehtävän kehitystyön tulosten kanssa. Tuo Zachen kertoma esimerkki alla on luultavasti on yksi sellaien jossa näin on.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2015 kello 19.05 (EET)

Seulonta lienee isoin uusi käytäntö mikä fiwikiin on viime vuosina tullut ja luotiin siten, että ensin fiwikiin oli tehty ehdotussivu jossa oli perustiedot merkityistä versiosta dewikin perusteella, koska dewiki oli ainoa missä se oli käytössä. Kahden, parin vuoden välein tehdyn, äänestyksen jälkeen se päätettiin ottaa fiwikissä käyttöön, tehtiin käännökset siihen ja puoli vuotta sen jälkeen kun se oltiin pyydetty lisättäväksi niin se tupsahti päälle. Tällöin hiukan improvisoiden se piilotettiin näkyvistä ja asetukset säädettiin kuntoon. Suurin esikuva fiwikin seulonnalle on selvästi dewikissä vaikka fiwikin asetukset siitä aika oleellisesti eroavat. Siinä vaiheessa kun seulontaa otettiin käyttöön niin kävin läpi asetusten ja tilastojen tasolla ne säätiön wikit joissa merkityt versiot olivat käytössä ja luin google translatella niiden ohjeita. Pxos omalta osaltaan kävi myös läpi muiden wikien seulontaa ja dokumentoi sitä fiwikiin. Käyttöönoton jälkeen seulonnan toteutusta on muutettu sitä mukaa kun ongelmia tai ideoita on tullut vastaan. Viimeisimpänä Sivujen arviointi -ohjeen päivitys marraskuussa. --Zache (keskustelu) 9. tammikuuta 2015 kello 18.50 (EET)

Vaikka en ole tuota seurannut kovin tarkasti, niin luulen että tuo on varmaan melko hyvä esimerkki siitä miten kannataa toimia, eli hyödynnetään muualla tehtyä kehgitystyötä itsenäisesti ja kriittisesti.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2015 kello 19.00 (EET)

Keskustelua lähteistyksestä Avoin GLAM-ryhmässä

Jaakko Korhonen esittää Avoin GLAM -Facebook-ryhmässä Tietopyyntö-palvelun käyttämistä apuna Wikipedia-artikkeleiden lähteistykseen. Kiinnostava ehdotus. Linkkaan keskustelun tänne tai vaihtoehtoisesti siihen voi vastata Facebookissa. --Susannaanas (keskustelu) 8. tammikuuta 2015 kello 17.28 (EET)

Taksoboksin kladit

Mallineeseen {{Taksonomia/kasvit}} on helmikuussa 2012 lisätty "tilapäisratkaisuna" dokumentoimaton kladi-parametri. Se asettuu laatikossa aina alaluokan ja osaluokan väliin. Käytännössä sitä on yritetty käyttää usean luokittelemattoman tason merkitsemiseen (esim. artikkeli hiirenohra), mikä ei tietenkään toimi. Riippumatta siitä montako ja mihin väleihin kladiparametreja pannaan, vain viimeinen tulee näkyviin ja tuohon tiettyyn väliin (joka on todennäköisesti väärä).

Keksiikö joku toimivan ratkaisun sille, mitä tuossa on ilmeisesti haluttu saada aikaan. Aloitin keskustelua mallineen keskustelusivulla ja sitten kasviprojektin keskustelusivulla, mutta kumpikin paikka lienee kuollut. --Jmk (keskustelu) 11. tammikuuta 2015 kello 13.21 (EET)

Jos luokittelemattoman kladin halutaan näkyvän taksoboksissa, niin tee se niin kuin enwikissä on tehty. --Zache (keskustelu) 11. tammikuuta 2015 kello 15.32 (EET)

Ehkä toi kasviprojekti ehtiessään tekee. --Jmk (keskustelu) 11. tammikuuta 2015 kello 15.51 (EET)

Ehkä. --Zache (keskustelu) 11. tammikuuta 2015 kello 15.54 (EET)

Kai se pitäisi korjata sellaiseksi kuin en-wikissä, jos se siellä toimii, mutta kun se vaatii sekä biologian että mallineiden asiantuntemusta, niin en osaa sanoa muuta.--Urjanhai (keskustelu) 11. tammikuuta 2015 kello 16.40 (EET)

Vuoden professorin Maria Lähteenmäen syntymävuosi

Vuoden professorin Maria Lähteenmäen syntymävuosi 1966 ,onko virhe vai onko hän todella kirjoittaut ylioppilaaksi jo 10-vuotiaana 1977

Hei,varmaan virhe vuoden 2015 professorin syntymäajassa? –94.22.48.190 14. tammikuuta 2015 kello 07.20 (EET)

Typo varmaan oli, korjattu lähteen kanssa. --Päivämies (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 08.36 (EET)

Suomalaiset professorit vai Suomen yliopistojen professorit?

Luokassa Luokka:Suomen yliopistojen professorit on vähän hämminkiä, nimi on vaihdettu, sisältö ja kuvaus jääneet jälkeen. Oliko tästä jo jossain keskusteltu? Jos ei niin keskustelunavaus luokan keskustelusivulla. --Jmk (keskustelu) 20. joulukuuta 2014 kello 22.39 (EET)

Batman tuli ja tappoi siirron. --Pxos (keskustelu) 21. joulukuuta 2014 kello 20.12 (EET)

Luokkasivujen siirtäminen pitäisi kieltää niiltä, joille se on ylivoimainen ponnistus. --Pxos (keskustelu) 21. joulukuuta 2014 kello 20.15 (EET)

Ja kas, yksi pieni elefantti on nyt pelistä pois. --Pxos (keskustelu) 21. joulukuuta 2014 kello 20.33 (EET)

Lakkaa vainoamasta minua! Jaalei (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 15.31 (EET)

Ehdotus Wikiprojektiksi

Yllä olevaan liittyen: Edellisen otsikon alla mainitussa Wiki-Loves Maps -Hackathonissa tulee olemaan aiheena Helsingin Aleksanterinkatu, johon liittyen on jo koottu huomattava määrä aineistolinkkejä, aineistolistauksia, linkkejä kuviin ja karttoihin ym. Tähän liittyen ideoita täällä tai täällä, esimerkiksi tämänkaltaisia:

• "Laitetaan kuntoon kaikki Aleksanterinkatu-artikkelit Wikipediassa, useammalla kielellä!"
• "Lisätään keskeiset Helsingin historialliset kartat ja ilmakuvat Wikimedia Commonsiin ja Wikimaps Warperiin. Kutsutaan ihmisiä georeferoimaan ne kaikki!"

Tälle varmaan voisi perustaa oman Wikiprojektisivun saman tien.--Urjanhai (keskustelu) 5. tammikuuta 2015 kello 19.56 (EET)

Loin Wiki Loves Mapsille oman projektisivun, jota voi kehittää – tarkoituksena luoda karttoihin liittyville toiminnoille yläsivu, jota voi päivittää ja jolle voi tehdä alasivuja. Historiallinen Aleksanterikatu -projektista voisi miettiä, haluammeko tehdä siitä alasivun vai pitää sen tuossa pääsivulla. (@Urjanhai) --Olimar 19. tammikuuta 2015 kello 11.54 (EET)

Se kannattaa linkittää myös sivulle Wikipedia:Wikiprojekti Historialliset kartat, koska se on jo tavallaan karttoihin yleisesti liittyvä projektisivu. Silloin Wikipedia:Wikiprojekti Wiki Loves Maps olisi lähinnä tuon tapahtuman sivu. Tosin tuo Wikipedia:Wikiprojekti Historialliset kartat on ollut varsin hiljainen, eikä se oikeastaan ole päässyt paljoa alkua pitemmälle, koska esim. varsinaisiin karttojen latauksiin ja georeferointiin tai muuhun rikastamiseen ei ole vielä sen puitteissa päästy. (Se ehkä aktivoituu uudestaan, kun tuo hanke etenee, tai sitten voi siirtää tämän uuden alle.) Kun esitin tuota, niin ajattelin lähinnä Aleksanterinkatu-sivua, mutta kyllä tapahtumasivu oikeastaan on varmaan enemmänkin tarpeellinen niin kuin oli Wikipedia:Wikiprojekti Tuo kulttuuri Wikipediaan, ja Aleksanterinkadusta voi sitten katsoa, että tekeekö sille vielä oman sivun ja onko se tämän alla vai erikseen.--Urjanhai (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 13.16 (EET)

Linkitinkin jo.--Urjanhai (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 15.55 (EET)

Käsityöaiheiset artikkelit Wikipediassa

Hei! Tämä tulee lyhyellä varoituksella, mutta kerronpa kuitenkin, josko jollekin sopisi. Suomen käsityön museo aloittaa pienen Wikipedia-projektin, jonka tavoite on yhdessä museon henkilökunnan ja asiakkaiden kanssa työstää käsityöaiheisia Wikipedia-artikkeleita. 14.1. (eli huomisiltana) pidän porukalle Wikipedia-aiheisen luennon ja mietimme samalla projektin jatkoa. Lisää tietoa aiheesta: [2]. Kunhan sovimme seuraavista kerroista, kerron niistä täälläkin. --Jjanhone (keskustelu) 13. tammikuuta 2015 kello 10.56 (EET)

Hyvä tietää. --Päivämies (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 08.37 (EET)

Lisää tietoa projektista täällä: Wikipedia:Wikiprojekti_Käsityöwiki. Seuraava kerta on maanantaina 16.2.2015. --Jjanhone (keskustelu) 14. tammikuuta 2015 kello 20.45 (EET)

Tuossa yo. linkissä on siis lisätietoa projektista. Sovimme, että meillä on koko päivän muokkaustalkoot ma 16.2. klo 9-16. Museo tarjoaa osallistujille lounaan, mutta se voi mahdollisesti tukea myös matkakustannuksissa, asiasta voi kysellä Raija Manniselta, jonka yhteystiedot löytyvät museon sivulta. Tulkaa mukaan muokkaamaan ja tapaamaan muita wikipedistejä/käsityöharrastajia! :) --Jjanhone (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 18.12 (EET)

Wikipedistien MBTI-persoonallisuustyypit

Pidempään olen jo pannut merkille, että Myers–Briggsin tyyppi-indikaattorin mukaisista persoonallisuustyypeistä ENTP-tyypin täytyy olla kaikkein yleisin suomenkielisen Wikipedian aktiivisten muokkaajien keskuudessa. ENTP-tyypin osuus aktiivista muokkaajista on jopa 40 % ellei yli (jopa 50 %?), mikä olisi huima yliedustus, ajatellen että väestöstä ENTP-tyyppiä on selvästi alle 10 % (amerikkalaisessa väestössä 3,2 %). Edustus vaikuttaa olevan niin suuri, että jopa: "jos olet Wikipedian aktiivinen muokkaaja, persoonallisuustyyppisi lienee ENTP". ENFP on myös hyvin edustettuna ja siihen kuuluvia on aktiivisista muokkaajista ehkä jopa 15 %. INTP:n edustus on varmaan 10%:n luokkaa. INTJ ja ENTJ saavat yhteensä varmaan 10 %:n osuuden tarkemmin erittelemättä. Nämä viisi tyyppiä muodostaisivat jo 75-80% aktiivista muokkaajista. Loput 25 % sitten jakautuisivat muiden 11 tyypin kesken vähin osuuksin, vaikka väestöstä nämä muut 11 tyyppiä muodostavat yli 80 %, joten niillä on selkeä aliedustus Wikipedian aktiivisten muokkaajien keskuudessa. Tämä nyt vaan tällaisena huomiona ja pohdintana, kun mitään ei ole selvitetty testaamalla. --Hartz (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 13.36 (EET)

Nyt saan nuhteita pulinaboksin kierrosten lisäämisestä, mutta itse olen miettinyt, olisiko mahdollista rakentaa tietokoneohjelma, joka antaisi kullekin meistä oikean ICD-10 F -luokituksen muokkaushistorian perusteella. --Silvonen (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 15.45 (EET)

Tuohan vaikuttaa mielenkiintoiselta. Voisikohan Käyttäjä:Höyhens auttaa tuossa? --Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 08.16 (EET)

Voihan tuommoisia harrastaa, mutta en suhtaudu niihin kovin vakavasti. En ala ainakaan ICD-F (=psyykkisiä diagnooseja) tämmöisen perusteella jakelemaan, koska se olisi epäeettistä ja epätieteellistä. Sillehän minä en voi mitään, jos joku niitä itse käyttäjäsivullaan ilmoittaa. --Höyhens (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 14.04 (EET)

Tarkennan edellistä siten, että voihan se olla tieteellistä esimerkiksi sosiologisessa mielessä, mutta ajattelin asiaa nyt ammattini kautta. --Höyhens (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 14.15 (EET)

Oikeastaan arvasin että vastaus on tuo, joten tämä siis oli vain vitsi, joka oli pakko murjaista. Olisihan se hienoa jos voisi laittaa seinälleen että "Tämä henkilö on muokannut Wikipediaa, ja tämän perusteella täten hänelle myönnetään HULLUN PAPERIT." Ehkä Suomen epätieteellinen seura (ilmeisesti eräs haarauma teekkarihuumorista) voisi laajentaa toimintaansa tähän.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 16.22 (EET)

Joskus toisaalta tuntuu, että tuommoisen mallineen voisi tehdä muutenkin jokaisen käyttäjäsivua varten.. --Höyhens (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 16.04 (EET)

Silvonen, itse asiassa kyllä, sillä diagnoosi "F99 Määrittämätön mielenterveyden häiriö" kattaa kaikki muut eli todella karkean analyysin avulla saataisiin pullautettua ainakin tuo diagnoosi. Tuo F99 annetaan potilaalle, kun hänessä havaitaan olevan jotain vikaa, mutta ei tiedetä mitä vikaa hänessä olisi. --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 21.34 (EET)

Oletko siis mutulla päätellyt nuo prosenttiluvut vai mistä ne ovat peräisin? (Tämä tosin taitaisi kuulua poistoon koko ketju.)--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 08.16 (EET)

Havaitsijan huomioista, kuten kaikki psykologia ja psykiatria. Mutulla menevät muutkin. :) --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 21.34 (EET)

Voisin ehkä joskus mutuilla noille tautiluokituksillekin vastaavat prosenttiluvut. Nyt on menossa M54.--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 22.38 (EET)

Ei iskiastakaan eikä moniakaan kipuja voi varmuudella diagnosoida. Joskus valittivat lääkärille iskiaskivuista, niin saivat vapautuksen armeijasta terveydellisin syin. --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 22.46 (EET)

Oikeesti tää on kyllä noidannuoli.--Urjanhai (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 13.22 (EET)

Oikea vai kuvainnollinen? --Höyhens (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 14.15 (EET)

Eikö se kuvainnolinen ole se oikea? Kun en usko noitiin niin se kuvainnolinen on ainoa konkreettinen. --Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.26 (EET)

Ylläpitäjien aktiivisuus 2014

Keräsin Meta-Wikistä bongaamani sivun (User:Snowolf/Monthly Steward Statistics/By Steward) innoittamana käyttäjäsivuni alasivulle tietoa viime vuoden aikana suoritetuista ylläpitotoimenpiteistä: ylläpitäjien aktiivisuus 2014. –Ejs-80 15. tammikuuta 2015 kello 15.43 (EET)

Tiedostojen uudelleennimeämisistä, vakautuksista, järjestelmäviesti- ja väärinkäyttösuodatinmuutoksista ei taida olla tilastoja? Onkohan jotain muuta mitä pelkästään ylläpitäjät voi tehdä?--Zache (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 15.49 (EET)

Kaikki yllä mainitun sivun tiedot on selvitetty AdminStats-työkalulla (esim. helmikuu), joten mm. järjestelmäviestien muokkaamisia ei ole mukana. –Ejs-80 15. tammikuuta 2015 kello 15.56 (EET)

Tilastoniilous on ihan kivaa. Ainakin välillä. Mutta tilaston annista päästän siihen, pitäisikö ylläpitäjäportaaseen kenties rekrytä uutta aktiivista porukkaa ja vastaavasti laittaa epäaktiivisimmat toimijat "hyllylle"?--Veli Himmeä (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 15.46 (EET)

Itse en kannata erillisia äänestyksiä tai keskusteluita yksittäisten ylläpitäjien oikeuksien poistosta pelkästään vähäisen aktiivisuuden perusteella, sillä siinä tapauksessa negatiivissävytteisen keskustelun kohteeksi joutuu tarpeettomasti käyttäjiä, joita kukaan ei oletettavasti edes epäile oikeuksiensa väärinkäytöstä. Kaikkia tasapuolisesti kohteleva yhtenäinen inaktiivisuuskäytäntö ja oikeuksien poisto sen perusteella on mielestäni paljon parempi ratkaisu. Nykyisellään ylläpito-oikeudet poistetaan, jos käyttäjä ei ole tehnyt yhtään ylläpitäjille rajoitettua toimintoa vuoteen. Mikäli kyseiseen toimintamalliin halutaan tiukennuksia, asiasta käytävä keskustelu kuuluu käytäntökahvihuoneeseen. Eri Wikimedia-wikien inaktiivisuuskäytännöistä löytyy koottua tietoa englanniksi (sekä linkkejä paikallisiin käytäntöihin) seuraavasta paikasta: meta:Talk:Requests for comment/Activity levels of advanced administrative rights holders#Compiled list of wikis with admin review processes. Uusia ylläpitäjiä saa mieluusti ehdottaa, mutta ehkä nykyään ehdolle asettumiseen suostuvien löytäminen on haastavampaa kuin joskus vuosia sitten – tai ainakin tällainen mielikuva on itselleni jäänyt joidenkin omien kyselyjeni jälkeen. –Ejs-80 20. tammikuuta 2015 kello 13.26 (EET)

Ylläpitäjäportaasta en sinänsä tiedä, mutta täällä on juttuja joihin tarvittaisiin aktiivista jengiä

* Wikipedia:Wikiprojekti Mallineet/Mallineiden luontipyynnöt tarvitsisi jonkun kuka seuraisi noita ja tekisi mallineita (kuka tahansa voi tehdä)

* Wikipedia:Väärinkäyttösuodatin tarvitsisi jonkun muunkin kuin minä joka seuraa noita, tekee tarvittaessa uusia suodattimia ja korjaa vanhoja (vaatii ylläpitooikeudet fiwikissä)

* OTRS-kuvalupien käsittely vaatisi lisää vapaaehtoisia. Tällä hetkellä jono on kuukausia ja jos tarvitsisi suomenkielellä apua syystä tai toisesta, niin siellä ei taida olla kuin yksi suomenkielinen tyyppi tällä hetkellä. (vaatii OTRS-oikeudet) --Zache (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 05.51 (EET)

Haukilahden koulu ja lukio

Mietin vähän lae-äänestystä aloittaessani joulukuussa olisiko tällä artikkelilla ollut rahkeita ha-tasolle. Kaikki helposti saatavilla olevat lähteet taitaa olla tällä hetkellä käytetty, noita fennicasta löytyneitä kirjallisuus-osion teoksia ei ainakaan ollut saatavilla pääkaupunkiseudun kirjastoista. Artikkeli täyttää mielestäni nuo vaatimukset, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan hieman mielipiteitä ennen mahdollisen ha-äänestyksen aloittamista, sillä la-äänestyksestä on vasta alle kuukausi. --Msaynevirta (k · m) 15. tammikuuta 2015 kello 22.10 (EET)

Olisikohan vertaisarviointi oikea prosessi tällaiseen pohdintaan? Olisihan se totta kai. --Pxos (keskustelu) 15. tammikuuta 2015 kello 22.26 (EET)

-> jatketaanpa täällä --Msaynevirta (k · m) 15. tammikuuta 2015 kello 22.45 (EET)

Sähköpostiosoite salainen/julkinen?

Jakeleeko Wikipedia ihmisten sähköpostiosoitteita ulkopuolisille? Sain kyselyn joltakin tutkimuslaitokselta, vai onko sittenkin kyse "tutkimuslaitoksesta"? --Abc10 (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 12.56 (EET)

Oletko liittynyt jollekin Wikimedian sähköpostilistalle? Muistaakseni ylläpitäjien piti joskus liittyä jollekin ylläpitäjälistalle, jos en nyt väärin muista. --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 12.58 (EET)

Wikipediassa pitää on yleensä väärä sanamuoto. Vapaaehtoisprojektissa ei voi vaatia tuollaista. Ainakin fi-wikin ylläpitäjille on postituslista, ja sinne saa liittyä ylläpitäjät. Stryn (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 13.38 (EET)

Ei jakele. Oliko sähköposti mahdollisesti otsikolla Participate in the future of Wikipedia and MediaWiki? Stryn (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 13.33 (EET)

Mitä tarkoittaa Participate in the future of Wikipedia and MediaWiki? Mikä se on? --Abc10 (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 17.06 (EET)

Sori, en huomannut tätä kommenttiasi aiemmin, vastasin alle. --Stryn (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 21.17 (EET)

Privacy Policyn kohdassa Emails on osoite, jonne voi kirjoittaa ongelmista. --Pxos (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 17.11 (EET)

Voisiko joku vastata kysymykseeni mitä tarkoittaa Participate in the future of Wikipedia and MediaWiki johon Stryn edellä viittaa ja mikä se on? --Abc10 (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 21.02 (EET)

Se tarkoittaa "Osallistu Wikipedian ja MediaWikin tulevaisuuteen". Tarkmmin en tiedä. Wikipedia on tämä sivusto ja MediaWiki on se ohjelmisto, joka pyörittää tätä sivustoa. Varmaan jotain turhaa? Sinne voi varmaan kirjoitella ideoita tai päästä juttelemaan niitä näitä Wikipediasta ja MediaWikistä, jos kiinnostaa. --Hartz (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 21.13 (EET)

Voin vastata, koska itse(kin) sain kyseisen sähköpostin. Lähettäjä oli siis Wikimedia Design Research <aripstra(a)wikimedia.org>, eli WMF:n Lead Design Researcher mw:User:ARipstra (WMF). --Stryn (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 21.17 (EET)

Sähköpostissa kerrottiin jo nämä samat asiat, mutta laitanpa nyt tähänkin, niin tietävät muutkin mistä tässä on kyse:

We are researchers from the Wikimedia Foundation and created this survey to help the Wikimedia Foundation better understand your current experience and inform future software development to address your needs with the editing interface. You are the experts, and we need to hear from you.

How did we get your email?

You registered this email with your account on English Wikipedia, and it was randomly selected from a set of users who meet the criteria of a relatively new or more experienced editor. If at any time you would like to opt out of research, please let us know at optoutresearch@wikimedia.org to be removed from our list.

--Stryn (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 21.17 (EET)

Viesti ei tullut Wikimedia-osoitteesta eikä se tullut wikipostin kautta. --Abc10 (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 23.32 (EET)

Gmailistani poimittua:

Lähettäjä: Wikimedia Design Research <noreply@qemailserver.com>

Vastausosoite: Wikimedia Design Research <aripstra@wikimedia.org>

En osaa tarkemmin selittää tätä toimintatapaa, mutta sivustolla qualtrics.com kerrotaan näin: "Email sent through the Qualtrics Mailer comes from noreply@qemailserver.com". Ja WMF on toteuttanut tuon kyselyn qualtricksillä. --Stryn (keskustelu) 16. tammikuuta 2015 kello 23.59 (EET)

Täällä on kyselyn toteutuksesta hiukan lisätietoa, muun muassa: The WMF Legal department and Qualtrics have made an agreement (contract) that Qualtrics will do nothing with the emails and survey data that we collect. ¬Antilope 17. tammikuuta 2015 kello 16.31 (EET)

Wikipedian laadulliset mittarit

Aloin pohdiskella, että kun määrällisenä mittarina on yksiselitteinen artikkelien lukumäärä, jonka kehittymistä on voinut seurata jatkuvasti ja historian havina löytyy http://stats.wikimedia.org/ -sivustolta siitä kiinnostuneille. Niin siis että mitkä ovat Wikipedian laadulliset mittarit, jos tuo artikkelien lukumäärä työnnetään hetkeksi kokonaan syrjään? Onko jotain laadullisia mittareita kehitetty tai yritetty jotenkin mitata määrän lisäksi laatuakin? --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 21.18 (EET)

Parhaita ovat minusta satunnaiset ulkopuolisten tekemät asiantuntijakyselyt ja muut selvitykset, kuten Helsingin Sanomien 30.11.2013 artikkelikokonaisuus Voiko Wikipediaan luottaa? –Kotivalo (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 21.28 (EET)

Ohops. Toden totta, unohdin tuon kokonaan. Olin itse lisäilemässä artikkeleihin niitä raadin kommentteja. --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 21.31 (EET)

Asiakaskunta määrittelee laadulliset kriteerit, niitä on vähän vaikea keksiä itse varsinkaan kun emme tiedä lukijoidemme käyttötavoista muuta kuin mitä ulkopuoliset tutkimukset kertovat. Voisimme kyllä tehdä itsekin käyttäjäkyselyjä, kuten sellaisia johon törmäsin muutama viikko sitten sv-wikissä. – Niin kauan kun vain arvailemme lukijoidemme tarpeita, suhtaudun vähän epäilevästi nykyisiin laatukäytäntöihimme, joissa artikkeleista vain yritetään tehdä mahdollisimman pitkiä ja yksityiskohtaisia. Onkohan se sitä mitä kansa tahtoo? –Kotivalo (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 22.17 (EET)

Näkyykö puutteet sitten esim. artikkeleiden keskustelusivuilla? Mitään tyytymätöntä palautetta ei kerätä? Eikä lukijoiden anneta mitenkään arvioida/pisteyttää artikkeleita? Itse ajattelin enemmän jotenkin artikkeleiden laadun määrittämistä analysoimalla itse artikkeleita, että miltä se sisältö vaikuttaa. --Hartz (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 22.21 (EET)

Periaatteessa artikkeleita voisi analysoida automatisoidusti seuraavasti: Wikitrustilla pystyy pilkkomaan artikkeliversion sanoihin joihin on liitetty tieto siitä missä artikkeliversiossa sana on lisätty artikkelia ja kuka sen on lisännyt. Tätä edelleen voidaan käyttää artikkelin sisällön pisteyttämiseen sen mukaan kuinka monen muokkauskerran tai sivunlatauskerran ajan teksti on säilynyt artikkelissa oletuksena mitä pidempään sana on artikkelissa sen todennäköisempää on, että lisäys ok. Pitkä artikkeli voisi vaatia enemmän kertoja kuin lyhyt. Pisteytystä voidaan edelleen painottaa sen mukaan kuka sanan lisännyt. Niissä akateemisissa Wikitrust-analyyseissä joita olen lukenut painotus on tapahtunut sen mukaan miten pitkään käyttäjän aikaisemmin lisäämä teksti on artikkeleissa säilynyt. Tämän tyylisen painotuksen ongelma on, että se on epäintuitiivinen ja fiwikissä sitä voisi fiwikissä yksinkertaistaa siten, että oletetaan seulojien muokkausten olevan luotettuja ja muiden normaaleja. Ja kun käytäisiin läpi HS Voiko Wikipediaan luottaa? -jutussa läpikäytyjä artikkeleita niin sillä pystyttäisiin vähän näkemään onko automaattisen arvion lopputulos mistään kotoisin. --Zache (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 21.35 (EET)

Vuonna 2005 Aamulehden Valo-liite teki samantyyppisen jutun; ainakin artikkelia Lumi arvioitiin siellä. --Tappinen (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 22.16 (EET)

Ehkä näihin olisi jotain mittareita Säätiön omissakin metriikoissa, jos sieltä kaivelisi, tai sitten siinä Wikipediaan kohdistuvassa tutkimuksessa, jota mahdollisesti muut ovat tehneet, jos sitä kaivelisi. Mahtaako kukaan muistaa suoraan tarkemmin?--Urjanhai (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 22.36 (EET)

Pitkän aikavälin laadullisia metriikoita ei taida olla kuin lähteet- ja Korjaamo-projektin tilastot. Jälkimmäisessä se oleellinen luku on korjattavien ja kaikkien artikkeleiden suhde eikä korjattavien kappalemäärä, koska artikkelimassan koko on jatkuvasti kasvava. Arvioitujen artikkeleiden määrän muutokset (SA/HA/LA) on myös asia jota on ko. sivuilla seurattu, mutta ne koskee vain aika pientä osaa artikkeleista. --Zache (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 23.27 (EET)

En-wikissä oli joskus palautetyökalu käytössä: en:Wikipedia:Article Feedback Tool. Projekti alkoi heinäkuussa 2010 ja loppui maaliskuussa 2014. --Dodi 8238 (keskustelu) 17. tammikuuta 2015 kello 23.49 (EET)

Laatumäärittelyn amatöörinä kysyisin ensin, mikä tämä on, ja mitkä tämän laatumittarit pitäisi olla? Eli mitkä ovat nettitietosanakirjan laatumittarit ja kuka ne määrittelee. Ohjeissa (käytännössä) esitetään tälle teoreettiset mittarit (minusta tärkeimmät niissä ovat artikkelin merkittävyys ja sen tietojen luotettavuus). Asiakkailta näiltä on nykyään tapana ollut kysyä. ”Hömppä”media ainakin tekee noin ja tulos näkyy mulle ei kiinnostavana (eli en halua tulla luokitelluksi noiden nykyisiin kohderyhmiin). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. tammikuuta 2015 kello 10.52 (EET)

En kysyisi asiakkailta, vastaus mukailisi muiden hömppämedioiden laatua, ja niiden laatumittarit eivät mielestäni sovi tietosanakirjalle. Eli yo. perusteella mitattaviksi suureiksi muutettuina lasketaan asiallisesta otoksesta prosentit a) montako % artikkeleista täyttää merkittävyyskriteerit artikkelissa esitettyjen lähteiden perusteella (useita riippumattomia luotettavia lähteitä), ja b) montako % artikkelissa esitettävistä tiedoista, jotka edellyttävät lähteistämistä, on lähteistetty. Mittaus toistetaan aina vastaavalla tavalla parin vuoden välein. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 09.28 (EET)

Mutta lähteestä pitäisi kirjoittaa mitä lähteessä sanotaan, eikä mitä lähteessä haluttaisiin sanottavan. Tuota onkin kinkkisempi tarkastella. Lisäksi käytetyn lähteen pitäisi olla jotenkin "hyvä", sillä lienee huonojakin lähteitä. Pelkkä lähteiden käyttö ei vielä takaa oikein mitään... --Hartz (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 09.37 (EET)

Tietysti oletan, että tutkimuksen tekijä tietää, mitä tekee (minä en tietäisi). Tutkimus on joskus vaikeaa. Laatu tai sen puute on helpohkoa nähdä, mutta näkemisen todistaminen ja mittaaminen on vaikeaa. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 09.56 (EET)

Wikipediaan tietoa lisäävät käyttäjät jakautuvat lisätyn tiedon luotettavuuden mukaan viiteen eri ryhmään 1) viattomat tuoreet muokkaajat, jotka korjaavat artikkeleita yleensä ilmoittamatta lähteitään tai puutteellisilla lähdeilmoituksilla ja monesti lisäävät tietoa ulkomuistista tai muiden wikien perusteella 2) vakimuokkaajat, jotka perustavat kaiken lisäämänsä tiedon wikipedian ulkopuolisiin lähteisiin ja ilmoittavat asiallisesti käyttämänsä lähteet 3) vakimuokkaajat, jotka tuovat sisältöä muista wikeistä ja ilmoittavat lähteensä (toinen wiki) vaihtelevasti 4) vakimuokkaajat, jotka lisäilevät omasta päästään tietoa ja jättävät lähteet ilmoittamatta 5) vakimuokkaajat, jotka jättävät tahallaan lähteet merkitsemättä, tulkitsevat tahallaan puutteellisesti (väärin) lähteitä tai tekevät näennäislähteistystä.

Yleensä yksittäinen muokkaaja ei ole yksiselitteisesti vain yhtä noista viidestä, vaan hänen muokkauksensa menevät välillä toiseen ryhmään ja välillä toiseen. Arvokkain osa, eli luotettavimmat lisäykset tulevat 2-ryhmältä, 3-ryhmä laajentaa paljon, mutta luotettavuus on sitä samaa mitä muiden wikien luotettavuus on, eli vaihtelevaa. 4-ryhmä tuottaa sisältöä, jonka luotettavuutta on vaikea arvioida: tähän kuuluu kaikenlaista laidasta laitaan. 5-ryhmältä pitäisi katkaista pysyvästi valokaapeli. 1-ryhmä on se tärkein tulevaisuuden voimavara, eli ryhmä josta uudet vakimuokkaajat syntyvät. Gopase+f (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 17.07 (EET)

Puuttuu selvästi ainakin yo. 2):n erikoistapaus (toteuttaa laatuvaatimuksetkin, muut kohdat eivät toteutakaan), joissa muokkaaja tuntee asiaa niin paljon, että hän pystyy lähteistämisen lisäksi päättelemän riittävän suurella todennäköisyydellä, että lisättävä tieto (lähteen esittämä tieto) on luotettava eli totta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 19.35 (EET)

Mikä lääkkeeksi mutuilulle?

Viime aikojen keskusteluissa on taas korostunut kevyt mutuilu aiheiden merkittävyyksistä ja keskinäisestä vertailusta. Mies on kuntosalimarkkinoinnin maailmanguru ja aerobic-mestari koska hän itse sanoo niin useilla sivuilla verkossa. Elokuvista ja kirjoista kirjoittava pitää elokuvailmaisusta 3-osaisen suomenkielisen tietoteoksen kirjoittanutta minä lie mainosmaakarina. Asianaja ei ole merkittävä hahmo oikeusjutussa, jossa hän edustaa 600 kantajaa ja voittaa jutun, koska asianajajat ovat ikäviä ihmisiä. Jonkun mielestä on päivänselvää, että kasvinjalostus on kestävämpää merkittävyydeltään kuin elokuvien äänisuunnittelu, joka on kai mainontaa koska artikkelin on tehnyt Kotivalo. Taistelulajien korealaisopettaja ei tunnu eikä näytä merkittävältä, vaikka pikagooglauksella häneltä löytyy kenties kolme maailmanmestaruutta. Viisi kirjaa Otavalle ja Talentumille tehnyt Ilona Rauhala on paraikaaEDIT: oli äsken kyseenalaistettu, koska kyseenalaistaja ei ole hänestä kuullutkaan. – Varmasti olen itsekin samaan syyllistynyt, mutta kysyn silti tai juuri siksi: mitä asialle voisi tehdä? Pitäisikö jokaiselle ammattialalle määritellä selvät kvantitatiiviset kriteerit, kuten meillä nyt on ainakin muusikoille, bändeille ja kirjan tehneille? Pitäisikö eri ammattialojen merkittävyyden vertailemiseksi ottaa käyttöön Suomen Kuvalehden ammattien arvostuskysely, jotta arvostetuimman ammatin harjoittajakaima saisi palkinnoksi tarkenteettoman artikkelin? –Kotivalo (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 19.32 (EET)

Äh, eri ammattialojen merkittävyys on omenoiden ja päärynöiden vertaamista toisiinsa eli ei sitä voi mielekkäästi tehdä. Sama pätee eri aihepiireihin kuuluvia asioita myös. Ylipäätänsä en usko, että sille pystyy hirveästi tekemään mitään, että ihmiset mutuilee eikä suurin ongelma oiekastaan tässä ei ole minusta se, että jengi tekee noin vaan se, että työmäärä joka tästä aiheutuu poiston ja säilytyksen välillä ei ole missään suhteessa. Esimerkkinä vaikka Inseon Hwang, jolla on 30-vuoden historia itämaisista itsepuolustuslajeista. Hän on Suomen Oriental Moodo-liiton pj, hänellä on SM- ja MM-mestaruuksia eri itsepuolustuslajeista, se on kehittänyt oman itsepuolustuslajinsa jossa se on pääopettajana ja on myös Han Moo Don pääopettajia Suomessa. Eli tyypin pitäisi ainakin periaatteessa olla minusta selvästi merkittävyysriman yläpuolella. Noh, tuon todistaminen todennäköisesti vaatii parin tunnin työn ja jos pitää käydä esim kirjastossa se vie vielä oleellisesti enemmän aikaa. Tästä huolimatta artikkeli on yhä yhtä lailla poistouhan alla ja poistoa kannattavien puolestaan pitää lähinnä istua perseellään ja kannattaa poistamista.

Jos systeemistä haluaisi tasapainoisemman niin siinä pitäisi olla velvoite, että myös poistamista kannattavien pitäisi käyttää aikaa ja koska on epärealistista odottaa, että he tekisivät niin sellaisen artikkelin kohdalla jonka poistamista he kannattavat, niin minun kolmepenniäni siitä minkä tyyppinen poistamisjärjestelmän tulisi olla on harvennusehdotus jossa artikkeli säilyy jos joku sitä korjaa ja poistuu jos kukaan ei tee sille mitään. Tuohon voisi lisätä vielä, että jokaista harvennusehdotettua artikkelia pitäisi vastaisi yksi korjattu artikkeli. (eli jotta harvennusehdotuksen saisi poistaa, niin artikkelia pitäisi korjata JA jos artikkeli poistetaan niin joku muu artikkeli pitäisi korjata). Tämä tuottaisi huomattavasti tasapainoisemman lopputuloksen sen suhteen, että ennen poistoa käytäisiin läpi tarkemmin se mitä artikkeli koskee ja läpikäytyjen artikkelien laatu olisi oleellisesti parempi kuin nyt merkittävyyskeskusteluissa säilytettyjen artikkeleiden nyt on. Ongelma tässä on se, että tämä pystyy käsittelemään hyvin ainoastaan tietyn tyyppisen sisällön eli abstraktit aiheet toimivat hyvin, mutta esimerkiksi tulevien vaalien alla varmaankin tehdään artikkeleita henkilöistä jotka eivät ole tehneet mitään erityistä eivätkä he ole julkisuuden henkilöitä, mutta heistä löytyy luotettavia lähteitä ja artikkeleille kirjoittajia niin nämä säilyisivät.

Tämän tyyppiset henkilöartikkelit voitaisiin käsitellä nykyisen tyyppisellä merkittävyysarvioinnilla, mutta vaatimuksena merkittävyysarviointiin tuomiselle olisi, että artikkeli on käynyt harvennusehdotuksen läpi eli kyseenalaistettaisiin merkittävyydeltään ainoastaan sellaisia artikkeleita jotka ovat säilyneet harvennusehdotuksessa. Toiseksi merkittävyyden kyseenalaistukselle voisi olla vaatimuksena, että kyseenalaistaja on korjannut jotain artikkelia ennen kyseenalaistusta eli 1:1 suhteen poistettujen ja korjattujen välillä pitäisi säilyä. Näin artikkelin sisältö olisi kutakuinkin sellainen, että sen perusteella voisi todennäköisemmin arvioida aiheen merkittävyyttä ja toiseksi tämä vähentäisi tauhkaa joka päätyy merkittävyysarviointiin asti jotka molemmat nostavat sen todennäköisyyttä, että artikkelin aiheeseen perehdytään. --Zache (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 11.11 (EET)

Nähdäkseni toi sun ehdottamasi malli on aivan liian raskas toteutettavaksi. Lisäksi kommentointi tuosta "delejen perseellä istumisesta": ei kai se ole delejen vika, että he osaavat kohdistaa muokkausresurssinsa tietosanakirjan (ja maailman kannalta) olennaiseen sisältöön. Enemmänkin ongelma on se, että jotkut käyttäjät tuhlaavat muokkausresurssejansa epäolennaiseen tai vähäisen olennaisuuden sisältöön. Jos tässä ruvetaan joittenkin käyttäjien muokkausresurssien käyttöä ohjaamaan, niin wikipedian kannalta olis järkevämpää rajoittaa epäolennaisen sisällön muokkaamista. Eli tuosta Zachen ehdotuksesta ajatuksellisesti kääntäen: jotta käyttäjä saa merkittävyyskeskustelussa kannattaa epäolennaisen sisällön säilyttämistä, pitää säilyttäjän tehdä 1000k lähteellinen lisäys keskeiseen tietosanakirja-artikkeliin. (todellisuudessa kaikki tällaiset viritykset käyttäjien muokkausresurssien ohjaamiseksi ovat tuhoon tuomittuja. Jokainen vastaa omista muokkausresursseistaan ja niiden käytöstä.) Gopase+f (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 12.42 (EET)

Ei se itseasiassa olisi edes liian raskas. Tällä hetkellä merkittävyysarvioinnin läpi menee noin 50-60 artikkelia kuukaudessa joista noin 40-50 poistetaan ja harvennusehdotus kokeilukuukauteen käsitteli saman verran artikkeleita. Kun huomioidaan, että täällä on käytännössä loppumattomasti korjattavia artikkeleita, niin täältä luulisi löytyvän jokaiselle jotain korjattavaa millä tahansa tärkeysrajauksella vaikkei noihin poistettavaksi ehdotettuihin haluaisikaan koskea. :) --Zache (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 13.23 (EET)

Ja väännetään hiukan vielä rautalangasta. Siis ei tuo systeemi mitenkään edesauta takaa sitä, että delet käyttäisivät muokkausresurssejaan jotenkin olennaisempaan sisältöön, koska ainoa mitä tuo nykyisellään edesauttaa on keskustelumuokkaukset ja toiseksi ei se ole mitenkään sanottua, että deletionistit muokkaisivat sen keskeisempiä artikkeleita kuin inklusionistitkaan vaan jengi kirjoittaa mistä kirjoittaa. Omasta mielestäni sillä edes ei ole hirveän paljoa väliä kuinka merkityksellisiä nuo ovat, mutta haluan saada yleisesti niistä aiheista joita fiwikissä on kunnollisia ja tämä on yksi syy miksi minusta sen ketä on valmis näkemään aikaa ja vaivaa artikkelin parantamiseen pitäisi suurin piirtein voittaa väittelyssä aina se henkilö joka ei ole. Mieluiten siten, että tämä tapahtuu automaattisesti ilman että mitään väittelyä ei tarvitsisi edes käydä ihan vain siksi, että se edesauttaa laadukkaan sisällön syntymistä. --Zache (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 16.41 (EET)

Joo ei tuu tapahtumaan. Turha toivo. Merkittävyyskäytännöstä luopuminen on ainoastaan realistista jos inklut luopuvat myös jostain olennaisesta. Tämä ei nykytilanteessa todennäköistä joten jatketaan loputtomilla merkittävyyskeskusteluilla maailman tappiin. Gopase+f (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 17.40 (EET)

Vastaus alkuperäiseen keskustelunavaukseen: eri aihealueiden artikkeleiden merkittävyyden keskinäinen vertailu on ihan turhaa hommaa. Siinä ei päästä puusta pitkälle ja tuloksena on aina arvioijien maailmankuvan mukaisia arvotuksia. Jos halutaan kieltää mutuilu kokonaan merkittävyysarvioinnissa, ni silloin pitää kieltää "satunnaisten" keskusteluun osallistujien kommentointi ja valita muokkausyhteisöstä esim. 10 merkittävyyden arvioijaa, jotka tekevät arvioinnin omalla laajalla asiantuntemuksellaan ja tarvittaessa kysyen neuvoa valitsemiltaan tietyn aihealueen osaajilta. Käytännössä järkevintä on jatkaa samanlailla kun aikaisemminkin: eli järjestetään edelleenkin merkittävyyskeskusteluita, joissa yhteisö kertoo näkemyksensä yksittäisen artikkelin aiheen merkittävyydestä. Osa päätöksistä on oikeita ja osa vääriä, mutta päätökset ovat aina arviointiin osallistuneiden käyttäjien näköisiä ja vastaavat täten yhteisön otannan sen hetkistä kantaa. Gopase+f (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 13.07 (EET)

Pitää myös muistaa kill your darlings. Asiantuntevuus voi kääntyä myös itseään vastaan. --Eb2t (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 14.50 (EET)

Todellisia asiantuntijoita on harvassa, wannabe asiantuntijoita enemmän. Näyttäkää minulle tietokirjoja julkaissut, yliopistossa opettava filosofian tohtori, jolla on kymmeniätuhansia muokkauksia wikipediassa, monivuotinen kokemus wikipedian toimintakultuurista ja käytännöistä, ylläpitäjyys- ja luottamustoimia ja arvostettu asema muokkaajayhteisössä, ja laskekaa montako kappaletta tällaisia on, niin riipumatta siitä, montako jää haaviin, niin se vastuu wikipedian kokonaisuudesta väistämättä jää lopulta meille muille, eikä ole pelkästään työn suuren määrän takia millään siirrettävissä näille harvoille. Me muut olemme pääsääntöisesti erehtyväisiä ja sivistystasoltamme ja tietämykseltämme vajavaisia, ja on vain tyydyttävä siihen, että meidän erehdyksemme korjaavat toinen toisensa ja argumentit ratkaisevat. - Ja se joukkoistuksen voima juuri onkin tässä, että argumentit ratkaisevat ja lopputulos näin korjaa itseään. --Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 17.49 (EET)

En tiedä, oliko tuo ensimmäinen joku "olkiukko", mutta jälkimmäinen on tietysti se millä mennään ja ainoastaan voidaan mennä, ja varmasti toimii paremmin kuin tuo ensimmäinen voisi koskaan toimia. Vääriä päätöksiähän voidaan argumenteilla jälkikäten muuttaa, ja demokratia toimii juuri niin kuin Churchill lupaa sen toimivan. Jos tulee huonoja ratkaisuja, se johtuu puutteelisesta argumentoinnista, joka voidaan jälkikäteen tarvittaessa korjata paremmalla argumentoinnilla. Ja mutuilunhan voi sitä paitsi aina kumota argumenteilla.--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 17.31 (EET)

Juuri näin. Yhteisön tekemät "väärät päätökset" eivät sinänsä ole mikään ongelma, koska mikä tahansa päätös voidaan koska tahansa avata uudestaan ja päättää tarvittaessa toisin. Gopase+f (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 17.40 (EET)

Wikimaniaan 2015 voi tarjota esityksiä ja hakea matkastipendiä

Wikimania 2015 on heinäkuussa meksikossa ja nyt tammi-helmikuussa sinne voi tarjota esityksiä: https://wikimania2015.wikimedia.org/wiki/Submissions Koska konferenssi on maailmanlaajuinen, ja esitysten määrä on rajoitettu, niin läpi pääseminen on varmasti työlästä, mutta aina voi yrittää. Toissa vuonna kai, jos oikein muistan, joku suomalainen siellä kai jotain esitteli, viime vuonna kai useampi tarjosi, mutta yksikään ei tainnut päästä läpi. Läpipääsyä toki auttaa, jos on tehnyt jonkin coolin projektin tai jos on jotain tärkeää sanottavaa, mutta koska moni on tehnyt, ja monella on, niin sekään ei vielä takaa mitään. Mutta jos nyt joku on esimerkiksi tehnyt Wikipediaan liittyvää tutkimusta tai muuta kehitystyötä tai kokee että on jotain tärkeää sanottavaa tai esitettävää, niin sinne vain tarjoamaan. Samaan aikaan alkoi myös stipendihaku, jolla voi hakea matka- ja osallistumistipendiä. - Ja voi siis itse asiassa olla, että stipendihaun voi jopa saada paremmin läpi kuin esityksen. --Urjanhai (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 22.12 (EET)

Stipendien haku alkoi itse asiassa jo tänään. Lisätietoa sivulla https://wikimania2015.wikimedia.org/wiki/Scholarships. --Stryn (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 22.20 (EET)

No niinpäs olikin, korjasin. Kannattaa hakea. Ja matkastiperndiä voi siis hakea vaikka ei esitystä tuonne olisi tarjoamassakaan. --Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 00.24 (EET)

Vaaleihin liittyvää sensurointia

Hei, tarkkailkaa erityisesti kunnallispoliitikoiden ym. artikkeleita, kun viimeisten parin päivän aikana olen ollut havaitsevinani, että niihin käydään lisäämässä "on ehdolla vuoden 2015 eduskuntavaaleissa" ja samalla artikkeleista otetaan pois joitakin kohtia. Että mitä kohtia niistä sitten otetaankaan pois... ja ainakin yhdessä tapauksessa muokkaaja tunnustautui kyseiseksi henkilöksi josta artikkeli on kirjoitettu (muokkasi itsestään kertovaa artikkelia). --Hartz (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 16.12 (EET)

Mistä artikkelista oli kyse? --Zunter (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 17.28 (EET)

GlobalRenameRequest-kääntäminen

Toiminnot:GlobalRenameRequest pitäisi kääntää sivulla translatewiki, jos jollain on kiinnostusta ja aikaa (+ tunnus siellä). --Stryn (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 16.23 (EET)

Toiminnon ensimmäinen virke on englanniksi: "Request a new username to be known by across all projects". Kääntäjien on syytä ensin kääntää lähtökielestä hyväksi englanniksi ja sitten vasta suomeksi. Osa käännösongelmista syntyy sen vuoksi, että lähtöteksti on niin kehnoa. Wikipedian englanninkielisille tekstinikkareille tekisi hyvää lukea joku Plain English -teos, joita on ehkä tuhansia saatavilla. --Pxos (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 18.03 (EET)

Lisäksi linkistä tulee translatewikiin niin usein pesiytynyt 504 Time Out -virhe. Asialle voisi tehdä jotain, joten aloitan valittamalla siitä täällä, koska kaaosteorian mukaan fi-wikissä valittaminen saattaa aiheuttaa perhosen siipien havinaa Yhdysvaltojen keskivaiheilla. --Pxos (keskustelu) 20. tammikuuta 2015 kello 18.07 (EET)

Lisää kokemuksia kaivataan vielä

Muistutan tästä mielipidekirjoituksesta: Wikipedia:Kokemuksia noviisiajoilta, jonne voisi tulla vielä toinen tusina mietteitä. Sivun sisältöä voisi sitten olla käyttämättä uusien käyttäjien ensiaskelten horjuttamiseen ja opastuksesta pidättäytymiseen, jotta muokkaaminen sujuisi kuin tervan juonti vain. --Pxos (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 07.19 (EET)

Laitoin sinne äsken oman pikamuisteloni. Hauskin havainto oli, että ensimmäisen myönteisen kommentin muokkauksistani sain omalle keskustelusivulleni 4,5 vuoden ja yli 3 000 muokkauksen jälkeen. Sekin koski valokuviani, vaikka olen ammattikirjoittaja. Täällä tarvitaan siis melkoista itsemotivoituvuutta. –Kotivalo (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.06 (EET)

Olisko tuossa tapahtunut jotain radikaalia huonontumista vuoden 2008 jälkeen. Itse olen kokenut että tuollainen kuvaamasi kommunikointitapa on yleistynyt vasta vähän myöhemmin (ihan noin sivusta seuraten), vaikka näköjään mainitsemasi aloitusaika on sellainen että olet itse asiassa tainnut aloittaa ennen kuin minä. Niin kuin ylempänä samalla sivulla kirjoitin, niin koin juuri alussa joskus muinoin saaneeni hyvin ja rakentavasti neuvoja, ja vasta myöhemmin ihan noin sivusta katsellen olen saanut vaikutelman, että kommunikointikulttuuri on ikään kuin äärevöitynyt ja käyttäjät kokevat ikään kuin normaaliksi olla jatkuvasti tukkanuottasilla keskenään.--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.37 (EET)

Olen rekisteröitynyt 2008, mutta aloitin aktiivimuokkaukset vasta työttömyyteni myötä vuoden 2012 alusta. Lievästi karrikoitu noviisimuisteloni koskee siis kuluvaa vuosikymmentä. –Kotivalo (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.50 (EET)

Tai siis, juuri yhtenä päivänä tuossa joku kertoi, miten täällä juuri joskus 2009 paikkeilla oli kovia tappeluita ja paljon porukkaa lähti, ja tämä oli jonkinlainen käänne. Mutta kun olin silloin uusi muokkaaja enkä siksi voinut hahmottaa mitään käännettä, niin ehkä tämä selittäisi tuon. --Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.42 (EET)

Jossain metriikoissa mitataan kai semmoista asiaa kuin "community health" jollain määrällisillä mittareilla. Voi olla että niillä tarkoitetaan ehkä jotain vähän eri asiaa kuin tätä, mutta voivat nämä ehkä jotain kautta liittyäkin toinen toisiinsa. - Ja sitten pitäisi olla joku "community support". Olen näitä nyt tässä alkanut miettiä.--Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 23.07 (EET)

On tämä kyllä melkoista, jos pitää uurastaa 3 000 muokkausta ennen kuin joku tulee sanoneeksi edes että "ihan kiva". Enkä puhu nyt itsestäni, vaan jos muutkin ovat saaneet yhtä nihkeästi positiivista palautetta alkuvaiheessa. Onneksi nykyisin on edes tuo kiitos-nappi, joskaan sillä ei tavoita ip-muokkaajia. Painoin muutama viikko sitten kiitos-nappia eräälle v 2007 rekisteröityneelle 2 000 muokkauksen käyttäjälle, ja tämä tuli oikein "kädestä kiittämään" kiittämästä keskustelusivulleni. Ehkä se oli hänen ensimmäinen positiivinen palautteensa? Se voi olla pienestä kiinni. –Kotivalo (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 23.17 (EET)

Minä ainakin uskon, että yksi parhaista tavoista saada uudet käyttäjät innostumaan Wikipedian muokkaamisesta on nimenomaan positiivinen palaute. Virheistä käydään kyllä aika hanakasti huomauttelemassa käyttäjien keskustelusivuilla, mutta paljon harvemmin näkee positiivista palautetta (varsinkaan uusien käyttäjien kohdalla, vanhemmat käyttäjät ovat kyllä usein saaneet muilta käyttäjiltä jos jonkinlaisia palkintoja). Itse olen myös iloinnut suuresti niistä muutamista kiitoksista, joita olen muokkauksistani saanut. Pitäisi itsekin muistaa kiittää useammin. --Outilein (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 09.54 (EET)

Paikkojen (esim. järvien) luokittelu kuntaliitoksissa kadonneiden kuntien mukaan

Onko mielestänne tarkoituksenmukaista luokitella paikkoja, esim. järviä myös kuntaliitoksissa kadonneiden kuntien mukaan esim. niin, että on luokka:Korpilahden järvet, joka kuuluu luokkaan Jyväskylän järvet (Korpilahden kunta liittyi Jyväskylään vuoden 2009 alussa? Katsokaa https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Kospo75#Korpilahden_j.C3.A4rvet Jaalei (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 19.26 (EET)

Esitin jo siellä näkemyksen, että luokkaa luokka:Korpilahden järvet ei kannata luoda niin kauan kuin siinä on vain pari kolme artikkelia. Nämä voi luokitella esimerkiksi luokkaan Luokka:Jyväskylän järvet ja luokkaan Luokka:Korpilahti. Tällaisista kovin pienistä luokista on keskustelu esim. käyttäjän Käyttäjä:Auru Aro muokkausten yhteydessä. Tämä johtuu siis vain luokkien koosta, ja siitä, ettei luokkia katsota olevan syytä luoda "varastoon". Toinen kysymys on, tulisiko asioita luokitella entisten kuntien mukaan. Oma näkemykseni on, että näin voi hyvin tehdä. Jos esim. joku järvi on Kiikalassa Salossa, niin sen voi luokitella luokkaan Luokka:Salon luonto ja Luokka:Kiikala. Ajatus siis on että aluokkia luokalle (kuten Luokka:Korpilahti) aletaan tarvita vasta kun siellä on jonkun ala-aihepiirin artikkeleita niin paljon, että aineistosta jossain luokassa saa paremmin selvää alaluokan avulla. Esim Luokka:Salon kylät on helpompi hallita siten, Luokka:Kiikala ei sitä edellyttäisi. --Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 22.22 (EET)

Jos tehtäisiin artikkelit vaikkapa kymmenestä Korpilahdella olevasta järvestä, olisiko sitten mielestäsi luokan Korpilahden järvet olemassaolo perusteltu? Jaalei (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 23.44 (EET)

Kyllä tämän arvoinnin tulee lähteä aina luokittelun kokonaisuudesta kunkin ylemmän luokan (ja joskus vielä niidenkin yläluokkien) sisällä. Niihin tuskin on mitään yksiselitteisiä tai ainoita oikeita vastauksia, ja luokittelu muutenkin aina elää.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 00.19 (EET)

Jos meinaat luokitella kaikki suomen järvet kunnittain, niin tähän ehkä sopii nykyinen kunta.EDIT: Siis silloin kun kunnan järviluokka muuten on prerusteltu. Aina se ei ole. Entisten kuntien järviluokkia sitten vain tarpeen mukaan. Oma näkemykseni kyllä on, että järviä saa luokitella entistenkin kuntien luokkiin, mutta niille oma luokkansa entisen kunnan luokan alla vain jos on tarvetta.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 14.30 (EET)

Paitsi että ei sovi, koska siitä tulee ylimääräinen turha luokka, poislukien ne kunnat, joista järviartikkeleita ja muita artikkeleita on kumpiakin melko paljon. Taisin ilmaista itseäni huonosti koska tuo yllä oleva kommenttini näytti ihan liikaa luvan antamiselta. Kyllä kunnan järviluokkaan pitää olla erityinen peruste, koska kunnan luonto on järkevä tapa jäsentää asioita, ja sitä on turha jakaa mekaanisesti kaikissa tapauksissa kahtia, koska näin vain hävitetään mahdollisuus tarkastella koko kiinnostavaa luokkaa yhdellä silmäyksellä, johon verrattuna triviaalista kunnan järviluokasta ei ole mitään hyötyä. --Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 20.41 (EET)

Tai siis, jossain aiheissahan (esim. nähtävyydet) on luokiteltu maakunnittain, ja jos jotain asiaa on kunnassa vähän niin maakunnan luokkaan. Tässä on eri aihepiireissä vähän eri käytäntöjä ja niistä on keskusteltu. Voi olla että eri aihepiireissä mm. artikkelien erilaisen määrän takia luokittelutavat voivat olla vähän erilaisia.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 14.32 (EET)

on ja ei. Kannattaa käyttää tapauskohtaista harkintaa. Gopase+f (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 23.40 (EET)

Vaikka Eurajoki on olemassa oleva kunta, niin nykyinen Luokka:Eurajoen järvet on kovin vaatimaton sisällöltään. Sanoisin että aiheesta Luokka:Eurajoen luonto saisi nopeammin ja miellyttävämmin yleiskuvan yhdellä silmäyksellä kuin hyppien hankalasti kahden sisäkkäisen luokan väliä edestakaisin. Mutta katsotaan nyt miten tämä kehittyy.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 13.10 (EET)

En ehdi tuota nyt ruveta kumoamaankaan enkä ruveta muokkaussotimaan, mutta mielestäni tarve selata luontoa kunnittain on suurempi ja tärkeämpi tarve kuin selata järviä kunnittain, ja järviä on tarve selata kunnittain oikeastaan vasta silloin kun se parantaa kunnan luontoluokan hallittavuutta. Nyt se useimmissa tapauksissa pikemminkin huonontaa sitä. Ping Käyttäjä:Makele-90.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 20.29 (EET)

Ping myös toinen vesistömaakari Käyttäjä:IA tuomaan itäsuomalaista näkemystä asiaan. Ja Käyttäjä:Roquai myös tätä aihepiiriä muokanneena. --Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 20.39 (EET)