Wikipedia:Kahvihuone (sekalaista)/Arkisto 66

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Höpöartikkeleita

Jos joku ei ole vielä huomannut, niin DNA:n osoitteista on viime aikoina luotu aika paljon höpöartikkeleita esim. aatelissuvuista ja nyt viimeksi "kansanedustajasta". Eli uusien artikkeleiden vahtaajat tarkkoina noiden kanssa. edit: esim Hjerta ehti olla liki kaksi kuukautta ja sinä aikana se oli ensiarvioitu. --Otrfan (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 20.01 (EET)

Punch-up in Piešťany

Ajattelin tehdä artikkelin enkkuwikin artikkelista Punch-up in Piestany. Mikä olisi hyvä suomennos ko. artikkelin nimelle? Piestanyn tappelu? Jääkiekon nuorten MM-kilpailujen 1987 välikohtaus? Ja mikä olisi suomeksi Bench-clearing brawl? --Qwerty12302 (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.12 (EET)

No, Bench-clearing brawlille ei ole varmaankaan mitään vakiintunutta suomennosta. Ei kannatakaan kääntää suoraan, vaan ennemmin kertoa omin sanoin, mitä tuolla tapahtui. --PtG (keskustelu) 24. tammikuuta 2015 kello 19.36 (EET)

käännetään ajatuksia: suomessa puhutaan yksinkertaisesti joukkotappeluista. Gopase+f (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 10.54 (EET)

BTW: kisa-artikkelissa on vielä hyvin tilaa myös loppuottelun käsittelylle. Gopase+f (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 23.38 (EET)

Raportti ottelun kulusta olisi hyvä saada artikkeliin, ainoastaan se tiedetään että Fleury teki 1-2 maalin. --Zunter (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 17.26 (EET)

vaakunan väri-sota

Miten saisimme rauhoittumaan tuon muutos-sodan sivulla Suomen vaakuna olevaan vuoden 1936 vaakunan väreihin. Mistä löytyisi tietoa.--Musamies (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 21.28 (EET)

Viimeksi siellä on sodittu 2. maaliskuuta 2014, joten pidän tilannetta aika rauhallisena. --Eb2t (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 21.54 (EET)

Kyseessä on kylläkin Commonsissa oleva tiedosto Tiedosto:Finland Greater Coat of Arms.svg. Se oli suojattuna 3kk eiliseen asti, ja tänään taas muokattu. Eli jos tuo on väärä kuva, niin Commonsin ilmoitustaululle vaan ilmoitusta, että pistävät taas suojauksen tai vaihtoehtoisesti estävät käyttäjän, jos lisää väärän kuvan tms. --Stryn (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 22.12 (EET)

Minä en enää ymmärrä, miten Wikipedia voi pitää itseään edes kirpun kynnen verran luotettavana tietosanakirjana, kun sen kuvitus tulee projektista, jossa on teknisesti täysin mahdollista muokkaussotia kuvien kanssa tallentamalla niistä loputtomiin uusia versioita. Lisäksi Commonsissa on voimassa periaate "vahvin ja sinnikkäin voittaa aina". Täällä pidetään seulonnalla ja muulla valvonnalla huolta artikkelien tekstisisällöstä, mutta kuvat voidaan muuttaa hetkessä menemällä Commonsiin piirtämään Manulle viikset. Commons on hyvä keksintö vapaiden kuvien vapaaseen muunteluun, mutta kun se on Wikipediain kuvien hovihankkija, saadaan aikaan luotettavuuskaava 0 × 10 = 0. --Pxos (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 23.14 (EET)

Lisäksi ainakin minä olen kuva-naiivi: kuvat jäävät mieleen ja niitä tulee uskottua, koska ne läpäisevät jonkinlaisen "väriaivoesteen" helposti. Tekstin kanssa voi keskustella ja havaita, että se on lähteetöntä puppua tai epämääräisen oloista, mutta jos artikkelissa "kosteikko-orava" on söpö vektorigrafiikkakuva jostain koalasta, joka on muokkaussodittu Commonsissa johonkin muotoon, kyllä minun verkkokalvolleni palaa kiinni juuri sellainen kuva otuksesta, jonka näen artikkelissa. Pitäisiköhän peräti vastuuvapaus-sivulle kirjoittaa, että Wikipedian artikkelit sisältävät myös muista projekteista noudettua sisältöä ja että tämä sisältö voi olla ihan yhtä skunkkifuuliaa kuin kaikki muu? --Pxos (keskustelu) 25. tammikuuta 2015 kello 23.50 (EET)

Meidän pitää saada oma mies (tai nainen) commonsiin ylläpitäjäksi ja pistämään ulkomaanpelleille luu kurkkuun. On siellä ainakin WPK:lle saatu estoa aiemminkin, ja jos joku muu harrastaa samaa, niin ei sen luulisi sen vaikeampaa olevan. --Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 13.17 (EET)

Minä olen sielläkin yp. --Pitke (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 03.14 (EET)

No niin, suuri vastuu. Mutta ainakin ymmärtää mitä suomalaiset sanovat ja osaa arvioida näkemyksiä suomalaisena wikimedistinä. Vähän niin kuin Mannerheim Venäjän armeijassa tai Niinistö Euroopan keskuspankissa.--Urjanhai (keskustelu) 27. tammikuuta 2015 kello 09.30 (EET)

Vaikka en nyt tuon kuvan muokkaussotaan kyllä osaa ottaa mitään kantaa.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 13.21 (EET)

Joskushan siellä kyllä oli jossain vaakunassa niin ressukan näköinen tervatynnyriä kantava karhu, että siinä jo maallikonkin silmä sairasti.--Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 13.22 (EET)

Se ressukan karhun piirtänyt sai jokseenkin nopeasti bännin commonsissa ja todennäköisesti se oli joko piirtänyt etukäteen ison kasan kuvia jotka se sitten uppi commonsiin kerralla käsin tai sitten jotenkin automatisoidusti muokkasi niitä kuvia. --Zache (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 13.36 (EET)

Ihan kylmästi vaan tallentaa tänne sopivan kuvan ja se käyttöön artikkelissa. Commons voi pitää omat kuvansa ja omat häirikkönsä. Kattoo sitten vaikka viiden vuoden päästä josko tilanne olis commonsissa vakiintunut. Gopase+f (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 13.27 (EET)

Tämän toteuttamiseen ensiaskel voisi olla, että kun kuva on todettu vapaasti muunneltavaksi ja sen voi siirtää Commonsiin, täällä olevaa kuvaa ei poistetakaan ollenkaan vaan se jää tänne alkuperäiskappaleena. Tosin voi olla, että jostain Metasta saapuu sitten joku ylikäkkiäinen kertomaan, että tämä ei käy laatuun ja sekoittaa jotakin jossakin pahan kerran. --Pxos (keskustelu) 26. tammikuuta 2015 kello 13.32 (EET)

Tutkittuani tapausta ehdotan, että kyseessä oleva tiedosto palautetaan alkuperäiseen versioonsa ja kilpaileva näkemys tallennetaan uutena tiedostona. Ymmärtääkseni asiassa ei ole oikeaa vastausta, vaan toinen tykkää äidistä ja toinen tyttärestä, tässä tapauksessa 1800-luvun version tarkasta toisinnosta tai myöhemmästä muunnetusta ja kai kuvausta hieman tarkemmin noudattavasta versiosta. --Pitke (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 10.48 (EET)

En ole koskaan ymmärtänyt, miksi Commonsin vaakunakuvissa ei voida selvemmin, jo tiedostonimen tasolla selventää, onko kyseessä (a) historiallinen kuvatoisinto vai (b) moderni taiteellinen näkemys. Mikään ei olisi yksinkertaisempaa kuin olla erikseen esim. tiedostot "Ehdotus Suomen suureksi vaakunaksi 1936, komitean ehdotuksen liitekuva.png" ja "Ehdotus Suomen suureksi vaakunaksi 1936, Mikko Möttösen piirros.png". Kyseessä on eri kuva ja artikkelien kirjoittajat voivat tällöin päättää kumpaa käyttävät. Minkä pimputin takia modernien artistien pitää pakkosyöttää kuviaan historiallisten tilalle? --Jmk (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 13.18 (EET)

Minä taas olen aina "ymmärtänyt, mutta en hyväksynyt" tyhmiä ihmisiä, kuten sanonta kuuluu. No leikki totena, mutta Commonsille voisi näin etäisen tuohtuneen käsityksen mukaan tehdä hyvää, että vain "file mover" -oikeudella varustetut käyttäjät saisivat tallentaa uusia tiedostoja vanhojen päälle samalla nimellä. Näin Jmk:n ajatus saisi lihaa vegaanin ympärille, jolloin Möttösen olisi pakko piirtää oma kuvansa toisella nimellä ja kukin projekti voisi teoriassa valita, mitä versiota käyttää. Pitke voi hyvin palauttaa äidin ja viedä tyttären pois, mutta niin kauan kuin kaksinnaiminen on sallittua, ongelma pysyy. --Pxos (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 23.31 (EET)

Wikipedistien länsisuomalaisuus ja länsisuomalaiset sukujuuret

Heips, olen useamman Wikipedistin suusta kuullut heidän olevan Länsi-Suomesta ja esimerkiksi pohjalaisia on aika monta, kun on sattumalta tullut puheeksi eteläpohjanmaan murre tai pohjalaiset asiat. Aika moni myös kertoo käyttäjäsivullaan olevansa Turusta, Raumalta tms. Olen pohdiskellut, että taitaa olla Wikipedistien keskuudessa länsisuomalaisten selkeä enemmistö? Tai sellaisten joilla sukujuuret ovat Länsi-Suomesta, vaikka asuisivatkin vaikka pääkaupunkiseudulla? Länsi-Suomen voisi varmaan tässä määritellä Päijänteestä länteen ja Itä-Suomen Päijänteestä itään. Jyväskylän laittaisin Itä-Suomeksi vaikka se sijaitseekin varsin keskellä. Ihan mielenkiintoista miten pohjalaiset ja savolaiset mukamas tulevat toimeen täällä keskenään, heh. Geneettisesti länsi- ja itäsuomalaisten välillä on yhtä suuri ero kuin brittien ja saksalaisten välillä. Hatusta heitetty arvioni on, että länsisuomalaisia tai sieltä sukujuurensa ammentavia on Wikipedisteistä 70-75 %. Osuuko arvioni pahasti metsään, eikun peltoon, eikun järveen? Tietysti voi olla niinkin, että vielä 100 tai 70 vuotta sitten suomalaisista 70-75 % onkin asunut Länsi-Suomessa, ja siten tuo olisi aivan odotettava tulos. Jos jotain pitäisi vielä arvata, niin pohjalaiset ovat varmaan yliedustettuina täällä, kun ei esim. Etelä-Pohjanmaalla ole muuta kuin 200 000 ihmistä. Länsi-Suomessa taas Pori, Tampere ja Hämeenlinna saattavat olla jopa yllättävästi aliedustettuina (näissähän asuu aika paljon ihmisiä). Suomenruotsalaiset tietysti vähemmän kirjoittavät tänne suomen kielellä, joten länsisuomalaisista pitää tavallaan miinustaa tuo kansanosa. --Hartz (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 10.17 (EET)

No sittenhän me olemme melkein kuin Nokian huippukauden dream team: Ollila ja Alahuhta Etelä-Pohjanmaalta, Yrjö Neuvo Turusta, Anssi Vanjoki Vihdistä, Olli-Pekka Kallasvuo Lavialta, Pekka Ala-Pietilä Asikkalasta nipin napin Päijänteen länsipuolelta... Tekniikka & Talous kertoi 2005 länsisuomalaisten dominanssista muissakin suomalaisyrityksissä. –Kotivalo (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 10.55 (EET)

Niin, tässähän voi nyt pohtia vaikka Sowellin ajatuksia inhimillisen pääoman leviämisestä ja merkityksestä kansanryhmille. Sowellia mukaillen voisi ajatella, niin että autuaaksitekevä "länsieurooppalainen inhimillinen pääoma" on levinnyt aikaisemmin ja laajemmalti Länsi-Suomeen, joka on aiheuttanut reaalisenkin pääoman ja koulutuksen keskittymisen länsisuomalaisiin. Jakoa ei yhtään tasoita, se, että lähes kaikki järkevä kaupankäynti tapahtui/tapahtuu edelleenkin Länsi-Suomen kautta (pl. Pietarin ja Itä-Suomen lyhytikäinen liitto). Eli Suomi on kallellaan lounaaseen päin, niin inhimilliseltä kuin reaaliseltakin pääomaltaan. Gopase+f (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 13.26 (EET)

Vaikea arvata mistä päin Suomea Gopase+f kirjoittelee. :) --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 14.04 (EET)

Gopase+f:n pohdintoihin voisi lisätä, että Länsi-Suomessa on ehkä koettu jonkinlaista "trickle down effectiä" rantaruotsalaisilta suomenkieliselle väestölle. Siis kai tervaa ja hevosia on kulkenut sisämaasta rannikolle jne. --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 15.03 (EET)

Toinen jako, jonka Matti Klinge esitti (kai, jos oikein muistan) kirjassaan Kaksi Suomea oli rannikko ja sisämaa. Ja mitä näitä muita kaikkia jakoja nyt onkaan. Ainakin suomenruotsalaiset rannikoilla ovat kuulemma onnellisimpia. --Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 23.24 (EET)

Ensimmäisen vertailun voisi tehdä siitä, että jos nyt otetaan vaikka tuo tässä yhteydessä paljon mainostettu Pähkinäsaaren rauhan raja, tai mikä raja nyt sitten otetaankin, niin mikä on koko väestön lukumääräsuhde tämän rajan kummankin puolen ja poikkeeako wikipedistien jakauma siitä. Jo hyvin kauan sitten on tehty karttoja siitä, miltä suomi näyttää, jos kunnat korvataan niiden väkilukua pinta-alaltaan vastaavilla neliöillä. - Nythän kun vaalien jälkeen tehdään kartta kunyrien suurimista puolueista, läöhes koko kartta on vihreä kun Keskustapuolue on enemmistönä etenkin harvaanasttujen alueitten vähäväkisissä kunnissa. Jos tehtäisiin sama väkiluvun mukaan, niin kartta olisi toisen näköinen.

Ja sitten toinen kysymys, että kun väki on valunut idästä ja pohjoisesta etelään ja länteen, niin monellako tällä alueella asuvalla on itäsuomalaiset sukujuuret. - Ensinä siirtokarjalaiset, ja sitten nykyinen urbanisaatio. - Jostain myös muistelisin että asuiko esim. enemmistö Pohjois-Karjalassa syntyneistä Helsingissä. --Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 16.29 (EET)

Hartz kirjoitti: "Hatusta heitetty arvioni on, että länsisuomalaisia tai sieltä sukujuurensa ammentavia on Wikipedisteistä 70-75 %. Osuuko arvioni pahasti metsään, eikun peltoon, eikun järveen?" Minä poloinen en ole käynyt kuin esikoulun ja sitten kaikki muu koulutus siihen päälle, mutta olen ymmärtänyt että muutaman Wikipedistin trossausta ei voi laskea edes otokseksi perusjoukosta. Jos se kuitenkin olisi otos, niin ehkä siitä, että kourallisesta ihmisiä hyppysellinen on kertonut olevansa kotoisin muualta kuin Itäjoensuusta, voi varovasti arvioida, että länsisuomalaisten Wikipedistien määrä on välillä 10–90 % jollain mielekkäällä luottamusvälillä. --Pxos (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 23.25 (EET)

Muistan joskus joidenkin eduskuntavaalien jälkimainingeissa miettineeni Wikipedistien puoluekantajakaumaa muokkausten perusteella ja arvioineeni mutulla, että se mitä ilmeisimmin havaitsemani perusteella vastaa niin tarkasti kuin mutulla voi arvioida likimain eduskunnan kokoonpanoa. Ettei vain olisi sama tässäkin. Joidenkin aatesuuntien edustajat toki väittävät, että täällä on sen ja sen aatesuunnan diktatuuri, ja vastaavasti jonkun toisen, täysin vastakkaisen aatesuunnan edustajat väittävät, että täällä onkin tuon toisen aatesuunnan diktatuuri. Oma mutuni on, että mitä tahansa sellaista aatesuuntaa, jota tällaisesta vuoron perään epäilty, on täällä luultavasti melko tarkkaan sama prosentti kuin mitä kutakin aatesuuntaa on kulloinkin eduskuntavaalien äänestäjistä. Jos samaa sovellettaisiin Suomen heimoihin, niin epäilen että tulos olisi likimain sama. Jos jotain poikeamaa olisi, niin luotettava arvio tuo poikkeaman suuruudesta mutua mittausmenetelmänä käytettäessä luultavasti olisi kai juuri tuo haarukka 10- 90 %.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 10.52 (EET)

Täytyy ottaa huomioon, että voi olla niin, että länsisuomalaiset mainostavat länsisuomalaisuuttaan ylpeinä ja ovat valmiita kertomaan olevansa Jurvasta tai Raumalta, mutta itäsuomalaiset sanovat itseään hesalaisiksi. Kukaan ei ole koskaan sanonut olevansa Joensuusta tai Ilomantsista. --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 14.14 (EET)

Ei vai? Et ole tainnut lukea käyttäjäsivuani? Tosin Kuopiosta lähtöisin. --Otrfan (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 14.29 (EET)

Ohops. En toden totta ollut lukenut. No edustaa itäsuomalaisetkin. Pidempään olen epäillyt, että Pxos olisi Kuopion poikia ja Urjanhai jostain Etelä-Karjalasta. No ehkä tässä tuli vähän vinoutunut otos, mutta ehkä silti 70-75 % Wikipedisteistä länsisuomalaisia -- tätä hypoteesia ei ole kukaan vielä kumonnut. Tietysti Turku+Tampere+Helsinki+Oulu kaikki ovat Länsi-Suomessa, että sen kuuluu noin ollakin tilastollisesti, jos kaikki edustettuina tavalliseen tapaan. --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 14.35 (EET)

Käsittääkseni asioista perille oleville Urjanhain kotipitäjä on ihan yleistä tietoa. (samoin useiden muidenkin käyttäjien...) Lisäksi Länsi-Suomen voi määritellä monella eri tavalla. Muun muassa tuo oma tapasi on "väärä". Gopase+f (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 14.39 (EET)

Jaoin vain maan kahtia Päijänteen kohdalta. Länsipuoli Ruotsiin kumollaan ja itäpuoli Venäjään kumollaan. Tarkempi tapa olisi ollut jakaa idän ja lännen kulttuurirajaa pitkin, mutta siihen olisi tarvittu karttakuva, jota ei taida olla saatavilla. --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 14.56 (EET)

Itse asiassa Jopa Gopase+f:n muokkauksista taitaa joku pitäjä jossakin maakunnassa siintää taustalla, kun taas Pxos vaikuttaa - no niin - paljasjalkaiselta siriuslaiselta, sehän tuolta alempaa jo kävikin ilmi, ja jos joku on Etelä-Karjalasta, niin se on IA. Maailma on erilainen Wikipedistin silmin sikäli, että kun menee Naantaliin Kunikojan kautta, niin näkee ojia ja rautateitä, joista tuo tai tuo wikipedisti on kirjoittanuut, ja kun menee lahteen, niin sikäläiset nähtävyydet, kotiseutumuseot ja natura-alueet on sikäläinen wikipedisti kirjannut, ja kun menee ouluun, niin siellä ovat kauppakeskukset, kylät ja asuinalueet kirjoissa ja kansissa, ja samoin jokainen Oulun ympäristön joki ja järvi, ja pohjois-pohjanmaalla Saloisten - Pattijoen seutuakaan ei ole unohdettu, ja Etelä-Pohjanmaan kansallispuistoista on tietoa, samoin kuin Mietoisten kylistä ja Nousiaisten luonnosta. Ja satakunnassa on Kokemäenjoki soudettu kanootilla niin tarkkaan läpi, ettei sen sivuhaaroista pian ole yksikään vailla artikkelia, ja alueen kultuurimuistomerkit ja muinaismuistotkin on kirjattu Kalevanpojan Viikatteentikkua, Lallin asumusta ja Lallin itkukiveä myöten. Ja jos Itä-Suomeen mennään siellä juuri hiljan joku päräytti jonkun yliopiston tulevan Viipuri-kurssin työttömäksi luomalla artikkelit kaikista keskeisiä Viipuria käsittelevistä aiheista. Ja jos joku joensuulainen Wikipedisti haluaakin yllättäen kirjoittaa muista kuin kotiseutuaiheista, niin se kai voi herättää meidät yleisimminkin ajatukseen että mistä ihmeestä joku voi kuvitella tietävänsä Wikipistien persoonallisuustyyppi- tai kotiseutujakauman prosentilleen, jos hän ei tiedä edes niiden kotiseutujakaumaa joilla se seisoo präntättynä käyttäjäsivulla? Joku tuo itsestään esiin yhtä puolta, joku kolmatta, ja naisia puhutellaan miehiksi, miehiä naisiksi, kaupunkilaisia maalaisiksi, ja internetissä kukaan ei tiedä, että olet koira. Hau hau. --Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 22.05 (EET)

Minun hypoteesini on, että Urjanhai on Atlantikselta ja Pxos on kotoisin Siriukselta. Jos tätä ei kukaan kumoa, niin olen luonut kumoamattoman hypoteesin. Siitä johtuu (todistus sivuutetaan), että 70–75 % tästä keskustelusta on roskaa. --Pxos (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 15.40 (EET)

Arvioisin roskan osuudeksi noin 102 %. (meinasin jo joku hetki sitten poistaa koko keskustelun) Gopase+f (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 15.46 (EET)

No mutta hei, mahtui Gender Gappikin tälle sivulle. Siinä oli hypoteesina, että naisia on vähemmän täällä kuin miehiä... tai näin arveltiin. --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.02 (EET)

Se oli kansainvälinen hypoteesi. Oma hypoteesini suomalaisena on, että "In Finnland wir haben keine Gender Gap", ja sen takia meidän missiomme täällä Suomessa ja Pohjoismaissa on viedä valoa pimeää keskiaikaa elävän muun maailman synkkyyteen näyttämällä miten meillä asiat hoidetaan: In Finland we this thing called: ollaan sisäsiittoisia, tapellaan helvetisti ja purraan sekä uusia että vanhoja sekä miehet että naiset. - Mutta ei tehdä sitä sukupuolen takia eikä sukupuolijaon mukaan, vaan - niin kuin viinan juonti Fingerporissa - "muista syistä". - Siinä on Suomen ja pohjoismaiden vientituote maailmalle. --Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 23.21 (EET)

Esim. nyt "Pori aliedustettuna". Senhän näkee sokea reetta otsaluullaan, että vaikka nyt juuri Porin ja Porin ympäristön historia ja kulttuuri ovat Wikipediassa hyvin edustettuna. Hartzin mutuilut hilseestä otettuine prosenttilukuineen eivät ole tätä planeettaa eivätkä Wikipediaa nähneetkään.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 22.13 (EET)

Ja kun noin 90 % käyttäjistä kirjoittaa aiheista, josta ei käy ilmi mikään erityinen paikallinen ulottuvuus (kuten videopeleistä, puoluepolitiikasta, automerkeistä tai eläin- ja kasvilajien latinankielisistä nimistä), ja kun näistä puolet sen mukaan, mikä on jakauma koko väestössä, todennäköisesti on Helsinkiin muuttaneita Savolaisia, niin ei siihen tarvita yhtään mitään inhimillisiä pääomia yhtään mihinkään.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 22.20 (EET)

Oikeastaan tämä keskustelunaloitus taitaa olla kouluesimerkki trollauksesta. Koska käyttäjien motiiveja ei saa arvailla, ja koska niitä toisaalta on hyvin vaikea muutenkin tietää, niin trollailun syy saattaa jäädä ikuiseksi arvoitukseksi, ellemme sitten muutaman vuoden päästä saa lukea jostain tieteellisestä sarjasta artikkelia aiheesta. Tosin nykyään kai sellaisia kokeita, missä koehenkilöitä esim. pannaan antamaan sähköiskuja toisilleen, pidetään kai epäeettisinä, mutta yhtä laillahan trollauksen toinen synonyymi on performanssitaide, jolla taas on omat tavoitteensa.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 12.22 (EET)

Miten tämä voi olla kouluesimerkki trollauksesta? Et osaa sitä perustella edes itsellesi, joten se varmaan jääkin ikuiseksi arvoitukseksi. Länsisuomalaiset silti ovat täällä enemmistössä ja päällystössä -- näin arvelen. Harmi, ettei kukaan kirjoita murteella keskusteluissa, että Turun murre ja tanttu ja rasat olisivat esillä... --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 14.10 (EET)

Olet täällä jo arvannut niin monta kotipaikkaa väärin, että arvauksillesi nauravat naurismaan aidatkin. Lisäsi olet persoonallisuutyyppiarvauksissasi arvannut niin monta peroonallisuustyypiä väärin, että sille nauravat naurismaan aidatkin (esimerkiksi väittänyt minua ekstrovertiksi, jos nyt otetaan esimerkki kirveen kiveen lyömisesti hullummasta päästä) ja arvannut myös niin monen käyttäjän sukupuolen väärin (tuskin nyt minun, mutta kaikki täällä eivät pidä sukupuolestaan ääntä, niin kuin eivät kaikki pidä kotiseudustaankaan), että sille (hiljaa tirskuen) nauravat naurismaan aidatkin. Itse en kirjoita murteella sen takia, että olen oleskellut nuorena aikuisena helsingissä, ja kun palasin sieltä muualle suomeen, niin puhuin kuulemma kirjakieltä. Saman tarinan omalta kohdaltaan on kerrtonut myös Vihdistä Helsinkiin muuttanut syntyperäinen karjalaismurteen puhuja Antti Litja. Ja Pirkko Nuolijärvi on tieteellisesyti tutkinut, että savolaimurre on stigmatisoitu murre, länsimurteet taas prestiisimurteita, johtuen kai siitä Helsingin seudun puhekieli vanhastaan on ollut hämäläismurteisiin perustuvaa (sittemmin on kai mukaan tullut itäsuomalaisia elementtejä). Murteella ja puhekieleläkin kirjoittamista olen pyrkinyt välttämään (lukuun ottamatta eri murteiden hyviä sutkauksia, joita on mukava käyttää Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan tapaan), koska se monikultturisessa ympäristössä vaikuttaisi Kalle Päätalon sanassa läyryämiseltä, jota kuunnellessa Kalle Päätalon sanassa rupeaisi pian humeeti sassaroimaan, koska tasavertaisessa ympäristössä on turha korostaa mahdollisyta taustaansa, sikäli kuin nyt nykyisessä maailmassa ylipäätään kukaan on muutenkaan mistään kotoisin. Kuitenkin nämä hyvät sutkaukset, joita hyvät puhujat Urho Kekkosesta ja Mauno Koivistosta alkaen ovat aina käyttäneet, ryydittävät kirjakielistäkin keskustelua siinä kuin hyvät vieraskielisetkin sitaatit, joita täällä myös moni käyttää, ja joita tulee käytettyä. Ja minähän en vieheeseen tartu.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 22.05 (EET)

Kyllä mä ainakin voin sanoa ihan ylpeänä olevani mies. --Hartz (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 23.20 (EET)

Luulen, että työyhteisöissä ja harrastusyhteisöissä, joissa on yhtä lailla sekä miehiä että naisia, ja joissa toiminta keskittyy johonkin asiaan, kuten se työ jota tehdään tai se asia, jota edistetään, huomion kiinnittäminen sukupuoleen jää turhana pois samaan tapaan kuin käärmeiltä jalat siksi että se vain kuluttaa turhaa energiaa. Persoonallinen ja ilmeikäs saa toki olla, mutta äijäjutut eivät oikein todista mitään, vaan kuulostavat jotenkin lapsellisilta, ja tyttöjen jutut eivät oikein todista mitään, vaan kuulostavat jotenkin lapsellisilta, vähän niin kuin korostettu murteen puhumminen monitaustaisessa ympäristössä. Monelle varmaan jää tämä rooli päälle myös harrastusyhteisössä, jos olettaa harrastusyhteisön toimivan tehokkaasti ja asiakeskeisesti. --Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 23.56 (EET)

Ja sitä paitsi sellaisten ominaisuuksien kuin ikä, sukupuoli, ammatti, koulutus, kotipaikka, syntyperä, sosiaalinen tai etninen tausta, uskonto, puoluekanta ja mitä niitä nyt onkaan, arvailu ja niihin viittaaminen, on epähienoa, sivistymätöntä, turhaa ja häiritsevää, ja missä tahansa ihmisten yhteisössä, joka keskitty johonkin asiaan, sellaista vältetään. Ja täällä esimerkiksi fiksun käyttäjän tuntee esimerkiksi siitä, että hän ei tällaisiin koskaan viittaa eikä yritä niitä toisista arvailla. Kohta luulen, että kehitän jonkun sporalogisen teorian siitä, miten vaikuttaa ihmisen luonteenlaatun ja hänen aivopuoliskojensa yhteistyöhön sekä puoluekantaan ja hiusten pituuteen, alkaako hänen syntymäkotikuntansa nimi vokaalilla vai konsonantilla. Asia, josta tässä on kysymys, on nimeltään Russelin teekannu.--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 22.40 (EET)

Joo, mutta miehiä on täällä selkeästi enemmän kuin naisia, jos on gender gappi. --Hartz (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 23.20 (EET)

Urjanhaille: On se kyllä ihme miten viksutkin ihmiset lähtee tr...tällaiseen mukaan eikä tee töitä artikkeleiden kanssa. Sitä paitsi tämäkin keskustelu kuuluisi enintään kysymitävaan-osastolle jos sinnekään eikä sekalaista-kahvihuoneeseen. --Eb2t (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 15.16 (EET)

Sen verran tähän trolliin ekana tarttuneena puolustan Hartzin ja muidenkin kevyempiä aihevalintoja, että minusta täällä on välillä ihan hauska jutella ja lukea kommentteja ihan näihin tietosanakirjatöihin liittymättömistä aiheistakin. Muistaakseni oikean työelämänkin kahvihuoneissa katsottiin vähän pahalla jos kahvillakin aina puhui vain tiukasti työasiaa. Muutaman päivän takainen mustan huumorin kyllästämä kannibalismikeskustelu oli minusta hauska ja terveellinen sekin. Yhteisöllisyyttä, hyvät kollegat. Mutta varmaan tosiaan mieluummin Kysy vapaasti -kahvihuoneessa. –Kotivalo (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 15.37 (EET)

Ai olet tota mieltä? Minun mielestä tämä ei ole mikään jutustelufoorumi, niitähän on netti nykyään pullollaan. Jos pitää kahvihuoneen tarkkailulistallaan, joutuu vähän väliä ihan turhan päiten katsomaan onko sinne tullut asiaa. Tää on pikemminkin Wikipedian väärinkäyttöä, varmaan tärkeää sellaisille joilla on liikaa aikaa eikä tarpeeksi kavereita mutta jostain syystä ei löydä noita hömppäfoorumeita. --Eb2t (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 15.44 (EET)

Olen tota mieltä. Tämäkin työyhteisö hyötyisi vähän rennommasta työskentelykulttuurista, niin monet riidatkaan eivät ehkä niin kärjistyisi. Käyttöliittymä on kyllä todella kömpelö nopeampaan jutusteluun. –Kotivalo (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 15.52 (EET)

No mutta hei, mahtui Gender Gappikin tälle sivulle. Kevyttä sekin. --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.02 (EET)

GenderGapissa olisin saanut joltain päivystävältä telaketjufeministiltä pitkin korvia, jos olisin kertonut inhimillisen pääoman jakautumisesta sukupuolten välillä. Eli ei kevyttä jutustelua. Gopase+f (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.25 (EET)

Minä kirjoitin GenderGap-ketjuun, että miesten ja naisten ÄO:t poikkeavat, sillä jakaumat ovat erilaisia (älykkäitä miehiä olisi enemmän kuin älykkäitä naisia). Kommenttini poistettiin, mutta en saanut pitkin korvia. --Hartz (keskustelu) 29. tammikuuta 2015 kello 16.28 (EET)

Se oli ilmoitus Stipendihausta. Siihen nähden kommenttisi oli aiheesta sivussa. --Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 21.40 (EET)

Siihen ketjuun kuului ja kuuluu edelleenkin keskustelu esim. siitä, minkälaisella hankkeella ao. stipendiä voisi hakea. --Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 23.00 (EET)

Onko se nyt ihan varma, että juuri meille jotka roikumme täällä wikipediassa, on sitä inhimillistä pääomaa kauhalla annettu? Vähän sama kuin Neil Hardwickin kommentti en muista mistä tapauksesta: "ajatella, että on olemassa ominaisuus 'olla parempi kuin neekeri' ja ajatella että juuri hänellä on tuo ominaisuus". --Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 21.40 (EET)

Eb2t:lle: Minä teen tässä päivät töitä jonkun kokonaan muun kuin wikipedian kanssa, mutta työkoneelta pitäisi kai olla netti katkaistuna kulmaleikkureilla. Wikipediatyötä teen sitten kuin ehdin. Vuosi sitten kun sain veroilmoituksen tehtyä, taisin palkita itseni muutamalla artikkelinaloituksella, seuraava sellainen väli taitaa tulla eläkkeelle jäädessä. --Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2015 kello 21.40 (EET)

Alivaltiosihteeri

Ottakaa kantaa tuohon:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu_k%C3%A4ytt%C3%A4j%C3%A4st%C3%A4:Pxos#Alivaltiosihteerit Jaalei (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 14.45 (EET)

Vaikea ottaa kantaa ilman mitään tietoa siitä mitä artikkeleita tuo keskustelu koskee. (ts. esimerkkejä) --Zache (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 14.47 (EET)

Pxos otti luokasta alivaltiosihteerit pois muut kuin suomalaiset alivaltiosihteerit ja on sitä mieltä, että minut pitäisi estää siksi, että olen hänen kanssaan eri mieltä. Alivaltiosihteeri on muissakin maissa kuin Suomessa olemassa oleva virka, mm. englanniksi undersecretary of state. Jaalei (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 14.49 (EET)

Pxos on oikeassa kummassakin tapauksessa. 1) luokittelussa pitää pyrkiä toteuttamaan järkeviä kokonaisuuksia, jotka jäsentyvät jotenkin mielekkäästi. Luokittelussa pitää pyrkiä luokkiin, jotka määrittävät jotenkin merkittävästi kohteitaan. Nähdäkseni Pxosin näkökulma vastaa paremmin näitä tavoitteita kun Jaalein näkemys. 2) Jos Pxosin kanssa eri mieltä oleminen aiheuttaa jotain muuta kuin keskustelua, esim. ylimääräisiä häiriöitä artikkeliavaruuteen, voi ylläpitäjä estää käyttäjän ihan vaan sen takia että "olen hänen kanssaan eri mieltä". Gopase+f (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 16.09 (EET)

Seuraavaksi varmaan keksitään, että luokkaan presidentit ei voi kuulua esim. sekä luokkaa Suomen presidentit että luokkaa Yhdysvaltain presidentit, koska Yhdysvaltain presidentti johtaa myös hallitusta mutta Suomen presidentti ei, vaan Suomen hallitusta johtaa pääministeri. Sitten jonkun valopäähän pälkähtää, että luokkaan Suomen presidentit ei voi kuulua sekä Urho Kekkosta että Sauli Niinistöä, koska edellisellä oli niin paljon suurempi valta kuin jälkimmäisellä on nyt. Jaalei (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 16.21 (EET)

Esittämäsi parodia on oiva esimerkki luokituksesta, joka koostuisi toteutuessaan typerästä kokonaisuudesta, tyhmästä jäsentelystä ja aivottomasta luokitteluperusteesta. Gopase+f (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 16.24 (EET)

En ilmeisesti ihan ymmärrä, mistä tässä on kyse. Älköön minulle siksi annettako estoa. Jaalei (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 16.31 (EET)

Tyhmyys ei ole estoperuste ja siihen viittaaminen olisi henkilökohtainen hyökkäys. Siksi en asiasta maininnutkaan enkä mainitsekaan. --Pxos (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 16.33 (EET)

Tarkoitatko, että olen tyhmä? Jaalei (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 16.34 (EET)

Ei tätä keskustelua paljon enää kannata jatkaa, mutta kerron vielä sen verran, että tuota alivaltiosihteeriluokitusta tehdessäni luulin toimivani hyödyllisesti. Kun luin sivulta alivaltiosihteeri, että se on monenkin maan hallintohon liittyvä virka, luulin, että luokkaan alivaltiosihteerit voisi luokitella muitakin kuin suomalaisia. Jaalei (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 16.37 (EET)

Minusta tuon luokituksen ongelma on lähinnä se, että luokiteltavat asiat eivät ole varsinaisesti rinnasteisia. Yhdysvaltojen undersecretary of state ei ole sama asia kuin luokan nykyinen sisältö joka koostuu lähinnä suomen alivaltiosihteereistä ja jos luokituksen olisi halunnut tehdä niin se olisi kannattanut tehdä valtiokohtaisesti. Tms. Suomen alivaltiosihteerit ja edelleen undersecretary of state (mikä virallinen käännös tuolle olisikaan) jne. eikä ryhmitellä kaikkia noita samaan luokkaan. --Zache (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 16.44 (EET)

Paljon kiitoksia asiallisesta selvennyksestä. Mitään sellaista en ole tehnyt, minkä takia minut olisi nyt estettävä. Jaalei (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 16.49 (EET)

Toinen seikka on se, että onko maakohtaisesti toteutettu alivaltiosihteeri-luokitus millään tavalla mielekäs. Onko meillä useita sellaisia artikkeleita ulkomaalaisista, joiden merkittävin ansio on se että he ovat/olivat alivaltiosihteereitä? Veikkaan että ei ole yhtäkään, paitsi jos joku sellaisen artikkelin luo tämän keskustelun vuoksi. Gopase+f (keskustelu) 19. tammikuuta 2015 kello 17.17 (EET)

Ajattelin, että kun vaikkapa luokassa juoksijat on monen maalaisia juoksijoita ja vaikkapa luokassa puolustusministerit monen maan puolustusministerejä, voisi luokassa alivaltiosihteerit olla monen maalaisia alivaltiosihteereitä... Jaalei (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 15.56 (EET)

Koeta olla 100 päivää ilman alivaltiosihteereitä tai niiden/heidän ajattelemista, niin sisuskalut puhdistuvat. Pidä reilu tauko tämän asian suhteen ja rupea ajattelemaan heitä vasta vappuna 1.5.2015. Tämä ei edes ole mikään vitsi eikä lainkaan huumoria. Ei ole hymyilyttänyt pitkään aikaan ja kun nykyään itse ajattelen alivaltiosihteereitä, tulee mieleen Wikipedia. Karmivaa. --Pxos (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.29 (EET)

Hikipediakamaa. Jaalei (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.32 (EET)

Jos asia ei mene perille millään tavalla, niin vikaa on joko asiassa, sinussa, minussa tai jossakussa muussa. Yksinkertaisin tapa on todellakin jättää tämä aihepiiri edes hetkeksi rauhaan eikä keskittyä siihen vuodesta ja tunnuksesta toiseen. Yli puolet alivaltiosihteereihin liittyvää muokkaustasi on taidettu kumota tai sitten sivu alivaltiosihteeri on jouduttu suojaamaan vuodeksi siirroilta sinun takiasi. Järkevin vaihtoehto todellakin on, että luovut hetkeksi tästä lempiaiheestasi ja palaat siihen myöhemmin. --Pxos (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.38 (EET)

Toki ymmärsin, että oli vandalismia lisätä Alivaltiosihteeri-yhtyeestä kertova artikkeli luokkaan alivaltiosihteerit, mutta sitä en käsittänyt, miksei eri maalaisia alivaltiosihteerin virassa toimivia tai toimineita henkilöitä voisi sijoittaa samaan luokkaan. Jaalei (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 16.47 (EET)

Koska Wikipediaan ei voi luottaa. Perkele kun pitää käyttää aikaa tähänkin, mutta kun tämä saattaa kiinnostaa myös jotakuta muuta, niin:

• George Ball, joka oli merkitty alivaltiosihteeriksi, oli Undersecretary of State Yhdysvalloissa;
• Horst Köhler, jonka virka on suomennettu av-sihteeriksi, oli Staatssekretär;
• Alfonso García Robles, joka on täällä av-siht, oli Subsecretario de la Secretaría de Relaciones Exteriores;
• Giovanni Gronchi, toimi vuosina 1923–1924 virassa nimeltään Sottosegretario all'Industria yhden vuoden.

Olisiko tässä aineksia ymmärryksen tikapuiksi? Olisi, riippuu vain nyt siitä kuka kiipeää askelmia. --Pxos (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 17.08 (EET)

Aivan William Hague ja John Kerry ovat omalla kielellään . Silti suomenkielisessä Wikipediassa he ovat luokassa ulkoministerit, koska suomeksi tuo foreign minister on ulkoministeri. Samalla tavalla Erkki Tuomioja on omalla kielellään ulkoministeri mutta englanninkielisessä Wikipediassa on luokassa foreign ministers, koska englanniksi ulkoministeri on foreign minister.  –Kommentin jätti Jaalei (keskustelu – muokkaukset) 3. helmikuuta 2015 kello 21.25 (EET)

Meneekö se sitten niin, että alivaltiosihteeri voi olla vain suomalainen? Jos menee, pitäisikö poistaa maininta alivaltiosihteeriydestä ei-suomalaisista henkilöistä kertovista artikkeleista, joissa kutsutaan heitä alivaltiosihteereiksi? Jaalei (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 21.25 (EET)

Emme pääse yhteisymmärrykseen, mutta kysyn vielä: Jos se, että luokassa alivaltiosihteerit oli monien maiden alivaltiosihteereitä, oli virheellistä, onko vastaavasti virheellistä, että luokassa puolustusministerit on monien maiden puolustusministereitä, luokassa jalkapalloilijat monen maalaisia jalkapalloilijoita, luokassa taiteilijat monen maalaisia taiteilijoita, luokassa runoilijat monen maalaisia runoilijoita, luokassa järvet monissa maissa sijaitsevia järviä, luokassa pääkaupungit kaikkien maiden pääkaupungit jne.? Jaalei (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 17.30 (EET)

Emme pääse edes ymmärrykseen saakka, joten yhteisymmärrys on liian vaikea tavoite. En osaa vastata kysymykseen, minulla ei ole ala-asteen opettajan kykyjä. --Pxos (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 18.01 (EET)

Ala-aste on surkeaa kieltä. Se on alakoulu. Jaalei (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 21.25 (EET)

Väännetään nyt vielä jostain "yhteisymmärrystä". Vastaukset kysymyksiisi: ei. (jos haluat tutustua perusteluihin tarkemmin suosittelen lukemaan keskustelua, ja erityisesti kommenttini, jossa totean: "Onko meillä useita sellaisia artikkeleita ulkomaalaisista, joiden merkittävin ansio on se että he ovat/olivat alivaltiosihteereitä? Veikkaan että ei ole yhtäkään, paitsi jos joku sellaisen artikkelin luo tämän keskustelun vuoksi.") Gopase+f (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 18.12 (EET)

Gender Gap

Siirretty sivulta Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)#Gender Gap --Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 08.18 (EET)

Ajattelin avata keskustelun: Onko meillä Suomen Wikimedia-yhteisössä "Gender Gap", ja jos on, niin miten se ilmenee? Jos ajatellaan, että on, niin alku asiaan tarttumiselle voisi olla ongelman kartoittaminen ja määrittely. --Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 00.11 (EET)

Liekö ymmärrän mitä ajat takaa, mutta urheilun sovinismi näkynee normaalina artikkeliaiheissa ja -määrissä ja muokkaajissa (kotimainen seurajalkapallo ainakin, naisvolyymit selvästi alle (?) lajiharrastamisen osuuksien). Arvaisin lajin harrastajista olevan n. neljäsosa naisia/tyttöjä (esim. Uudenmaan piirissä pelipassit lkm-osuudet noin). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 09.21 (EET)

Mehän voitaisiin julkaista vetoomus, että miespuoliset muokkaajat vähentäisivät panostaan Wikipedian hyväksi. --Jmk (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 11.56 (EET)

Se, että naisia on Wikipedia-muokkaajien joukossa vähän ei varmaankaan ole miesten vika? Yritän esimerkilläni ja koulutuksillani rohkaista myös naisia muokkaamaan. Miesten enemmistö näkyy sisällön vääristymisessä, eli naisiin liittyvistä aiheista ei kirjoiteta niin paljon kuin miehiin liittyvistä. --Jjanhone (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 12.24 (EET)

En tiedä onko tilastoja verrattuna muihin wikipedioihin, mutta oma mutuni on, että meillä on muokkaajia ihan hyvin, myös miehet poislukien, sekä ahkerimpien supermuokkaajien paljon yhteisöllisiin aktiviteeteihin osallistuvassa "enemmän näkyvässä" joukossa että siinä suuremmassa joukossa joka muokkaillee aktiivisesti vähemmän "sosiaalisella" profililla. Tämän puolesta voisin pitää usein kuultua väitettä juuri suomenkielisen Wikipedian miesvaltaisuudesta jopa huonosti informoituna, negatiivisena stereotypiana, vaikka täällä noin yleisesti jossain määrin ehkä nörttikulttuuri kukoistaakiin. Mutta ainahan on ollut myös naisnörttejä. Ja suomalaiset jo muutenkin ovat aika paljon tottuneet toimimaan työ- ja muissa yhteisöissä, joissa sukupuoli ei ole mikään suuri asia ja yleensä ymmärtävät useimmat yhteisöt tällaisina. Ja oikeastaan kun ajattelen kaikkia niitä yhteisöjä, missä toimin tai olen toiminut työssä tai vapaa-ajalla, niin nykyisessä todellisuudessa tämä tuntuu olevan enemmän sääntö kuin poikkeus. --Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 14.48 (EET)

Mitä tarkoittaa ihan hyvin noin niinkuin konkreettisina lukuina? --Zache (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 14.54 (EET)

Ei se voi tarkoittaa mitään konkreettisina lukuina, koska se ei voi olla muu kuin subjektiivinen kokemukseni, että itse olen kokenut wikimedistiyhteisön olevan tässä suhteessa käytännön suurissa linjoissa tasavertainen. Kenen tahansa muun kokemus mistä tahansa muusta lähtökohdasta voi olla mikä tahansa muu, ja objektiivisissa luvuissa voi aivan hyvin olla parantamisen varaa. --Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 18.36 (EET)

Useinhan välitön arkiajattelumme osoittautuu petolliseksi, enkä pane pahakseni, jos joku onnistuu osoittamaan siinä epäobjektiivisuuksia tässäkin tapauksessa. Ajattelen kuitenkin, että tämä on asia, jossa juuri Suomi ja Pohjoismaat ovat maailmanlaajuisessa vertailussa aika pitkällä. Parannettavaa toki on aina ja kaikkea saa aina paremmaksi, mutta ehkä spesifi suomalainen ja pohjoismainen näkökulma kuitenkin löytyy joltain tältä suunnalta ja voi juuri tältä pohjalta tuoda jotain omaa kontribuutiotaan tähän globaaliin kysymykseen. --Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 18.44 (EET)

Mutta eihän se lisä koskaan pahasta ole, ei sillä. --Urjanhai (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 18.48 (EET)

No Wikipedia yhteisö kaikessa anonyymiudessaan on kaiketi aika sukupuolineutraali suhtautumisessaan ihmisiin eikä täällä ole sukupuoleen sen kummemmin kiinnitetty huomiota. Se kuitenkin lienee ihan tosiasia, että fiwikissä on enemmän miehiä muokkaajina kuin naisia. Ja vaikka me ei pystytä mitenkään fiksusti arvioimaan sitä paljonko täällä on naisia ja miehiä, eikä se ole minusta olennaistakaan, niin me pystytään selvittämään millaisia painotuksia meidän artikkelijakaumissa on. Esimerkkiksi onko vaatteet-luokka ja sen alaluokat painottuneet johonkin suuntaan. Tässä tapauksessa miesten vaatteita on enemmän ja fiwikin vaateartikkeleista puuttuu mm. Hääpuku . --Zache (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 08.53 (EET)

Kun WMF:n strateginen pyrkimys on tuplata naispuolisten muokkaajien määrä 25 prosenttiin, niin voitaneen olettaa naisosuuden olevan nykyään noin 12 %. Se että Wikipedia koetaan sulkupuolineutraaliksi ja että sukupuoleen ei kiinnitetä huomiota, johtunee siitä, että naispuoliset muokkaajat eivät tuo sukupuoltaan esille vaan muokkavat ns. kaapissa. Se taas saattaa johtua siitä, että esiin tuleminen saattaa johtaa epämiellyttäviin ilmiöihin, kuten syrjintään, suunsoittoon tai suoranaiseen vihaan. - Artikkelirakenteen tasapainosta sanoisin, että sitä ei paranna ainakaan stereotyyppinen käsitys siitä, mitkä aiheet kiinnostavat naisia tai ovat naisia lähellä (ainakin minun arkielämässäni sekä miehet että naiset esimerkiksi käyttävät vaatteita ja ovat ilmeisen kiinnostuneita niistä). Mielestäni artikkelirakenne hoituu itsestään.--Htm (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 13.03 (EET)

Mä oikeastaan tein sellaisen rohkean olettamuksen, että koska sekä naisia ja miehiä on molempia noin puolet populaatiosta, molemmat käyttävät vaatteita ja pukeutuminen on kohtuullisen pitkäaikainen ilmiö, niin artikkeleita miesten ja naisten vaatteista pitäisi olla suurin piirtein saman verran. --Zache (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 13.11 (EET)

Olet aika lailla oikeilla linjoilla, mutta koska kirjoittajapopulaatio ei ole edes fifty-sixty, niin tuotos on ...hmm... vääristynyt, jos niin haluaa asian nähdä. Hääpuku olisi varmasti tekemisen arvoinen artikkeli ja sinänsä on hauskaa, että myös miehillä on häissä jokin puku, joka eroaa muista juhlatamineista. - Muuten luulen, että Wikipedian muokkaamisessa muokkaajan sukupuolen ei pitäisi olla mitenkään oleellinen asia ja siksi siihen täällä kiinnitetään aika vähän huomiota. --Htm (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 13.20 (EET)

Kyllähän selkeästi on muokkaajia, jotka tietoisesti jättävät pitämättä ääntä sukupuolestaan ja saavat ehkä näin rauhallisemman katveen muokata. Mutta toisaalta on niitä, jotka eivät näin tee, sekä miehiä että naisia, jotka sitten läimivät toisiaan turskilla aivan sukupuolesta riippumatta, ja juuri siinä luulen, että näkyy tämän yhteisön (niin kuin likimain noin yleisesti ottaen minkä tahansa muunkin nykyajassa elävän suomalaisen tai pohjoismaisen minkä tahansa elämänalan yhteisön) tasavertaisuus, että vaikka täällä käyttäjät lyövät toisiaan kuin vierasta sikaa, niin ei sitä kuitenkaan kukaan terve aikuinen tee sukupuolen vuoksi, vaan - niin kuin Fingerporissa - "muista syistä", ja varmasti tasavertaisesti. Mikä sen "katveen" sitten siitä huolimatta luo, on tietysti oma kysymyksensä. --Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 19.38 (EET)

Vaikka toisaaltahan kenen tahansa mihin tahansa ominaisuuteen huomion kiinnittäminen on epähienoa, ja jos joku ei vielä pidä jostain ominaisuudestaan ääntä, niin sen epähienompaa, ja sen puoleen millä tahansa kenenkään ominaisuuksilla ei myöskään pidä olla mitään väliä.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 19.53 (EET)

Olisi hauska tietää, kuinka suuri osa fi.wikin naismuokkaajista on näkymättömiä, muokkailevat vain eivätkä pidä itsestään meteliä. Tiedän itse kaksi, jotka muokkaavat melko säännöllisesti, mutteivät osallistu esim. keskusteluihin. --Pitke (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 14.27 (EET)

...ja kuinka moni vain pitää Y-kromosomin puutteen näkymättömissä ? Vastikään yhtä fi-wikin aktiivisimmista naismuokkaajista nimiteltiin grand old man. --Tappinen (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 19.57 (EET)

Tuo on tyyppiesimerkki käytösohjeesta Wikipedia:Oleta muilta hyvää tahtoa.--Htm (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 20.28 (EET)

...tai kansanviisaudesa internetissä kukaan ei tiedä oletko koiras --Tappinen (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 20.40 (EET)

Käyttäjätiedoissahan saa ilmoittaa oman sukupuolensa, joten varmaan siitä voisi myös jonkin raportin ajaa, jotta saadaan selville fi-Wikipedian sukupuolijakauma? --Jjanhone (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 18.08 (EET)

...mutta silloin alkaa spekulointi onko niiden joukossa, jotka vastasivat "en kerro" enemmän miehiä vai naisia. --Tappinen (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 18.22 (EET)

..ja ovatko kaikki miehiksi ilmoittautuneet miehiä ja naisiksi ilmoittautuneet naisia.--Htm (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 18.53 (EET)

Itse asiassa on aika hassu, jonkun muinaisen kivikautisen yhteisön ajattelutavan jäänne, että maailmassa on kieliä, joissa pitää tietää ihmisen sukupuoli voidakseen käyttää oikeaa persoonapronominia. Suomalaisena en ole koskaan ruksannut tuollaisiin mitään. --Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2015 kello 19.12 (EET)

Voisimme tehdä samanlaisia popup-kyselyjä jollaiseen törmäsin sv-wikissä muutama viikko sitten. Kyselivät sukupuolta, ikää sun muita taustatietoja ja muutamia kysymyksiä siitä, miten vaikeana koki muokkaamisen aloittamisen yms. En ole tsekannut onko kysely jo ohi ja ovatko tulokset jo näkyvillä, mutta varmasti pian. –Kotivalo (keskustelu) 21. tammikuuta 2015 kello 19.34 (EET)

Tein huvikseni haun sanoilla "Käyttäjä:mies" ja löysin 140 suomenkielisen Wikipedian käyttäjää, jotka sanovat suoraan käyttäjäsivullaan olevansa miehiä (näiden lisäksi on muutamia muita, joiden käyttäjänimeen sisältyy sana "mies"). Vastaavalla haulla "Käyttäjä:nainen" löytyy vain 21 naiseksi ilmoittautuvaa (ja lisäksi yksi, joka kertoo, ettei ole mies). Lisää sukupuolensa suoraan kertovia löytää hakemalla sanoilla "poika" (54), "tyttö" (31), "isä", "äiti" jne. Yleisesti ottaen itseään miespuolisiksi luonnehtivia vaikuttaisi olevan enemmän kuin naiseksi tunnustautuvia. En tiedä kertooko tämä Wikipedian käyttäjien sukupuolijakaumasta vai siitä, että miehet ilmaisevat täällä mieluummin sukupuolensa – kenties molemmista. Tai sitten se ei kerro otoksen epäedustavuuden vuoksi mistään mitään, mutta laskinpahan nyt kumminkin. --Risukarhi (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.50 (EET)

Lisäksi tuollaisella haulla löytää läjittäin käyttäjiä, joiden ainoa muokkaus on ollut tyhjänpäiväisen käyttäjäsivun luominen. Ainakin osan niistä voisi poistaa. Esimerkiksi tämä lienee tehty puhtaasti kiusaamistarkoituksessa. --Risukarhi (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 20.50 (EET)

Näistä tulee mieleen parikin teosta, jotka on kirjoittanut Maarit Verronen. Ensimmäinen oli Pimeästä maasta, jossa kerronnan kohteet eivät olleet ihmisiä vaan joitain kuvitteellista lajia, joilla kasvatus sekä sukupuolirooleihin että akateemisiin oppiarvoihin tapahtui konkreettisesti muotteihin sullomalla. Ja toinen oli novelli kai kokoelmasta Kulkureita ja unohtajia. Siinä henkilö havahtui yliopiston luennolla (Oulun yliopistossa, esim. pihalla oleva kivinen veistos ja muu miljöö oli kuvattu tarkasti) siihen, ettei muistanut kumpaa sukupuolta oli, eikä voinut sitä mistään tarkistaa. Noin yleisesti luulen, että Verronen näissä kuvaa erään sukupolven kokemuksen.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 21.51 (EET)

Tämä Urjanhain kommentti ei kyllä mitenkään liity aiheeseen. --Hartz (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 21.55 (EET)

Tai, no, tämä nyt ei kai enää liity tähän, paitsi että tähän sukupolveen kuuluvia kai on joku osa myös Wikipedian muokkaajista.--Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 21.58 (EET)

Eli toisin sanoen, jos ajatusta viedään eteenpäin, niin itse asiassa se on kuin onkin ehkä lopulta kaunokirjallinen kuvaus juuri siitä yllä todelliseksi väittämästäni tilanteesta, että hyvin monissa nykyisissä työ- ja vapaa-ajanyhteisöissä nykyisessä suomalaisessa ja pohjoismaisessa todellisuudessa sukupuoli ei ole yhteisöjen toimintaa tosiasiassa mitenkään erityisesti määrittelevä tekijä. Ja liittyy siis tätä kautta aiheeseen. Tietysti tämä on kaiken kaikkiaan moniulotteisempi kysymys, mutta tämä siis on siinä yksi vaikuttava ulottuvuus. --Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 23.50 (EET)

Ja ajatellen alkuperäistä kysymystä, tämä ulottuvuus asettaa nähdäkseni lähinnä sen perspektiivin, josta tätä globaalia asiaa meillä on mahdollista lähestyä. --Urjanhai (keskustelu) 23. tammikuuta 2015 kello 23.50 (EET)

Tämä muuten taitaa vahvistaa aivan suoraan arvoitani yllä: Kyllä meilläkin kovasti tapellaan ja riehutaan ja ollaan sisäänlämpiäviä, mutta ei noin brutaalisti ja banaalisti eikä tuommoisista aiheista ja tuommoisin perustein. Edelleen taitaa olla lottovoitto syntyä Suomeen tai pohjoismaihin.--Urjanhai (keskustelu) 28. tammikuuta 2015 kello 18.05 (EET)

Vielä yksi näkökulma tähän: Tässä päivänä muutamana kävi niin, että eräs muokkaaja (arvelen, että muokkaaja oli kromosomikoostumukseltaan xy) sai lunta tupaan jostain muokkauksestaan. Niin kuin oikein ja tavallista on, riensi heti noin puoli tusinaa - kymmenkunta muokkaajaa häntä siitä torumaan (arveluni on, että nämäkin muokkaajat olivat kromosomikoostumukseltaan xy). Mutta ketkä olivat ne pari tästä isosta joukosta, jotka riensivät sanomaan jotain myönteistä? Arvelumi on, että juuri he sattumalta mahdollisesti edustivat kromosomikoostumikoostumusta xx. Eli tulisiko Wikipediasta tämän sukupuolikuiluohjelman läpimennessä ehkä ystävällisempi paikka? - Vaikka niin kuin esitin ylempänä, niin osataan täällä toki olla kraivelissa kiinni ihan sukupuolesta riippumatta. Mutta joskus siis näinkin. --Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.33 (EET)

Aktiivisia ylläpitäjiä on liian vähän

Heips, loppuu oikeasti resurssit kesken. Tarvittaisiin enemmän aktiivisia ylläpitäjiä tai palauttajia seuraamaan tuoreet muutokset -sivua. Jokainenhan voi kumota, monet aktiiviset voivat palauttaa ja vandaaleita voi varoittaa, mutta alkaa oikeasti näyttää joltain Haitilta tai Zimbabwelta tuo tuoreet muutokset -sivu, jossa kukaan ei reagoi vandalismiin ja odottavia muutoksia roikkuu yli 50. Varmaan toivottavaa olisi, että saataisiin 2-3 uutta ylläpitäjää tai muuten vaan aktiivisia tuoreita muutoksia kyttäilemään. Ehkä jopa uusien ylläpitäjien sijaan tarvittaisiin vaan niitä aktiivisia kyttäilijöitä, joille voitaisiin antaa palauttajan oikeudet? --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 15.14 (EET)

Odottavia muutoksia on vissiin säännönmukaisesti yli 50, koska niitä arvioidaan yli 200 vuorokaudessa, joten niitä kertyy päiväsaikaan muutamassa tunnissa tuo määrä. Tuoreet muutokset on Wikipedian apusivu, joka luettelee tuoreimmat Wikipediaan tehdyt muutokset, joten minun mielestäni se ei muistuta lainkaan maailman erinimisiä valtioita. Mikähän tämänkin hätähuudon tarkoituksena on? --Pxos (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 16.21 (EET)

Kyllä useita kertoja viikossa on ainakin hetkiä, jolloin lisäresursseista ei olisi haittaa. No en tiedä, kai riittää, että ylläpitäjät illalla paikkaavat tilannetta ja seulovat odottavat muutokset nollaan ja sitten menevät nukkumaan? Pahin rumba taitaa sijoittua siihen aikaan kun peruskoululaiset ovat koulussa noin niin kuin vandalismin suhteen. Mitään tilastoa minulla ei ole siitä mille tunneille vandalismi pääasiallisesti sijoittuu. Varmaan otantani on virheellinen sillä olen puolisokea, vandalismi heittelee jossain 10-90 % välillä mistä sitten onkaan kyse, mutta ehkä vandalismia on yöllä vähemmän kuin päivällä. Kysymykseesi vielä vastaus: Jees Sir, I want to boogie. --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 16.26 (EET)

Odottavissa muutoksissa ei muuten ollut vandalismia kun vilkaisin ne nopeasti läpi silloin kirjoitit tuon aloituskommenttisi. --Zache (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 16.28 (EET)

Ahaa, ok. Onko odottavien muutosten jonossa yleensä n. 75 vai 100 artikkelia näin arkipäivisin tähän aikaan? Aikuiset tietenkin palaavat töistä kotiin siinä 17 ja 18 välillä, jos Prismassa oli lyhyet jonot ja ei ole mitään kuntosalijumppaa heti kevyen työpäivän perään. --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 16.31 (EET)

Nyt odottavia muutoksia on 113 jonossa. --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 17.01 (EET)

Silloin kun vielä tyhjennettiin odottavat muutokset lista säännöllisesti se tapahtui aamuisin. Se laajempi kysymys tässä ei ole se, etteikö vandalismia kumottaisi (minusta vandalismi hanskataan ihan hyvin ja nopeasti) tai etteikö jonoa saataisi aina halutessamme purettua. Todellinen ongelma näin tilastonikkarin mielestä on se, että vaikka seulojia on jatkuvasti enemmän ja yhä suurempi osa artikkeleista on seulonnan piirissä joten yksittäisten sivujen arviointien määrä kasvaa, niin niiden käyttäjien määrä jotka tekevät edes muutaman seulonnan kuukaudessa vähenee koko ajan. Eli seulonta kasaantuu koko ajan yhä enemmän ydinporukalle jotka pyörittävät showta (täältä voi katsoa tilastoja tonniseulojat ja kun miettii, että ainakin itselläni menee noin tunti 50 muutoksen läpikäyntiin niin nykyisellään polttaa aktiivit loppuun. Eli jotain tuohon pitäisi tehdä ja se mitä yritän tehdä on, että pyrin hidastamaan arviointikiertoa ihan tarkoituksella siten että pyrittäisiin vain tärkeiden artikkeleiden ja todennäköisen vandalismin osalta muutokset nopeasti läpi ja loput esimerkiksi viikossa jolloin tarvittavien hyväksyntöjen kappalemääräinen määrä laskee oleellisesti. Samalla pyrin saamaan arviointeja tapahtumaan esimerkiksi tarkkailulistan tai käyttäjän itse tilaamien "odottavat muutokset" -listojen kautta jolloin he ovat todennäköisesti kiinnostuneita aiheesta ja arvioinnit toivoakseni jakautuvat silloin myös laajemmin eri käyttäjille. --Zache (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 17.04 (EET)

Tonniseulojat on eräänlainen sankarien lista. Paremman kuvan siitä, kuinka moni 824:stä seulojasta yleensä tekee mitään, löytyy seulojien aktiivisuustilastosta. --Pxos (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 17.09 (EET)

Toi seulojien aktiivisuustilasto on ilmeisesti kumuloituva? Vielä paremman tilaston saat kun teet sen siten, että siinä on montako seulojaa on jotka ovat tehneet N toimenpidettä viimeisen 365 päivän aikana. --Zache (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 17.20 (EET)

Joo kumuloituva tai siis kokonaistilasto. Siitäkin näkee, että noin 200–300 tunnusta seuloo niin, että sillä on jotain merkitystä artikkelien sisällön kurkistamisessa. Parillesadalle se on vain arvonimi. Parempien tilastojen tekeminen vie minulta aikaa ja hikeä, kun väsään niitä suunnilleen laskutikulla ja eskelillä, joten kiitos vain en taida nyt jaksahtaa tarttua tarjoukseen. --Pxos (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 17.26 (EET)

En nyt oikeastaan olettanutkaan, että olisit tehnyt tilastoja ja olisin pyöräyttänyt ne itse, mutta labsin tilastomasiinat kävivät vähän hitaalla eilen. Sain kuitenkin tänään haluamani tiedot selville ja lisäsin ne tuonne tilastot-sivulle --Zache (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 16.41 (EET)

Lisäksi yksi asia joka on käynyt mielessä on, että kun muutoksia saadaan jaettua nätisti aihepiireittäin niin on varmaan myös ihan mahdollista löytää sellaisia kiinnostuneita jotka käyvät jonkin tietyn aihepiirin muutoksia säännöllisesti läpi ja huolehtii ettei jono aihepiirin sisällä kasva liikaa, koska vaikka koko odottavien muutosten jonon seuraaminen on yhdelle tai kahdelle henkilölle liikaa niin esimerkiksi musiikkiin liittyvien muutosten seuraaminen ei ole. --Zache (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 17.08 (EET)

No siis uusia ylläpitäjiä voitaisiin saada vaikkapa nuo 2–3 ennen juhannusta ja uusia palauttajia 20–30 samassa ajassa. Jollain tavalla aktiivisia seulojiakin on täällä noin parisataa. Palauttajia ja seulojia saadaan niin, että ihmiset pyytävät itselleen noita oikeuksia sivuilla, jossa oikeuksia pyydetään (en laita linkkiä, koska palauttaja-seulojan tulee olla sen tason käyttäjä, että hän löytää sivun ihan itse). Uusia ylläpitäjiä saadaan niin, että asetutaan uhkarohkeasti ehdolle tai käydään kysymässä eri käyttäjiltä, kiinnostaako joutua raastavaan äänestykseen, jossa saa satia tai kutia. --Pxos (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 16.34 (EET)

Savir pitäisi houkutella ylläpitäjäksi, sillä hän on nero ja peräyttää jo enemmän kuin naapurini päräyttää. Minä olen käytettävissä, jos halutaan rautainen sammattilainen, mutta viimeksi minun väitettiin tekevän Wikipediasta vitsiä. En tokaissut siihen mitään viisasta. --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 16.39 (EET)

Eihän seulonnan pitäisi olla pelkästään ylläpitäjien varassa. Täällä on kuitenkin yli 800 käyttäjää, joilla on seulojaoikeudet, joten eiköhän ongelmana ole ennemminkin, ettei suurin osa seulojista seulo kovin aktiivisesti. Ehkä nuo testissä olevat uudistukset voisivat helpottaa tilannetta, kun seulojien olisi helpompi löytää kiinnostavaa seulottavaa. --Outilein (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 16.41 (EET)

Niin, tässä on muutama tavallaan erillinen asia: seulonta ja kertyvät sitä odottavat muutokset, ylläpitäjät ja heidän kykynsä estää ja poistaa, sekä palauttaminen, kumoaminen sekä muutosten hylkääminen yleisesti. Artikkelit kyllä poistuvat ja prosessit toimivat, että sinänsä ylläpitäjiä ei tarvita enempää. Ehkä kuitenkin vandalismintorjunnassa ja estojen antamisessa voisi olla enemmän ylläpitäjiä, jotka kyttäisivät tuoreiden muutosten listaa. Joillekin luotetuille käyttäjille voitaisiin antaa palauta-nappeja käyttöön, jos siitä olisi apua heidän aktivoimisessa (nopeampaa ja helpompaa kuin kumoa-nappia käyttäen). Yleisesti ottaen tarvittaisiin hieman enemmän panostusta tuoreet muutokset -sivulle, mutta voivat toki tavalliset käyttäjätkin siellä hosua. --Hartz (keskustelu) 2. helmikuuta 2015 kello 16.47 (EET)

Voisiko ohjesivun tekstiä päivittää

Wikipedia:OTRS toivoisin jotain infoa että voi olla että kuva ehditään poistamaan ennen luvan hyväksyntää ja se että riittää kun lähettää luvan ja odottaa niin ylläpitäjä palauttaa kuvan ettei lähettäjä taas lataa kuvaa turhaan.--Musamies (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 16.34 (EET)

Oikein asiallinen ehdotus. Tein tuohon nyt tämän muutoksen diffi, niin onko se nyt parempi? --Zache (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 16.39 (EET)

Oikein hyvä, kiitos.--Musamies (keskustelu) 3. helmikuuta 2015 kello 17.06 (EET)

Postimerkkien merkittävyys

Viime aikoina useampaankin artikkeliin on tullut osio, jossa kerrotaan aiheeseen liittyvistä (tai liittymättömistä) postimerkeistä. Pidetäänkö postimerkkiosioita tarpeellisina tässä wikissä? Varmaan riippuu artikkelista. --Geohakkeri (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 15.40 (EET)

Olen miettinyt ihan samaa. Mielestäni postimerkit voivat olla mainitsemisen arvoisia henkilöartikkeleissa, jos henkilön kunniaksi on julkistettu postimerkki. Sen sijaan en pidä tarpeellisena kertoa jokaisen eläimen kohdalla, että tämä eläin on muuten esiintynyt postimerkissä, ellei ole kyse jostain erityisen kuuluisasta postimerkistä. --Outilein (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 15.55 (EET)

Ihmettelin niitä samoja muokkauksia. Maininnan tarpeellisuudesta olen samaa mieltä Outilein:n kanssa eli henkilöartikkeleihin ne voi sopia, muuten ei periaatteessa lisäyksiä kaikkiin mahdollisiin artikkeleihin. --Velma (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 15.12 (EET)

Osa noista lisätyistä on ollut ihan päteviä, esimerkiksi Turkuun liittyvät postimerkit olivat ensimmäiset kuva-aiheiset postimerkit Suomessa. Muutenkin on varmaan ihan hyvä katsoa liittyykö se postimerkin julkaisu johonkin laajempaan teemaan kuten, että juhlistetaanko sillä jotain jolloin postimerkistä kertomisen voi saada nätisti sopimaan artikkeliin. --Zache (keskustelu) 4. helmikuuta 2015 kello 16.02 (EET)

Tämä on valittu olemaan kansan tietosanakirja. Jos muokkauslisäykset ovat luotettavien ja riippumattomien lähteiden mukaisesti fiwikikelpoista aineistoa (ns. totena pidettäviä), niin kai nuo (eli mikä tahansa muukin tieto) pitää saada lisätä ilman erillisiä äänestyksiä, vaikka jonkun mielestä artikkelin harmonia häiriintyy.--84.249.190.251 5. helmikuuta 2015 kello 09.44 (EET)

Jossakin sanotaan, että Wikipedia ei ole sekalainen kokoelma tietoa. Eli valikointia voi ja pitää harjoittaa. Kriteerinä ovat kai Wikipedian käytännöt ja muokkaajayhteisön konsensus.--Urjanhai (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 15.41 (EET)

Jonkin tapahtuman tai henkilön kunniaksi tehdyn postimerkin voi mainita, jos postimerkin julkaisu kertoo aiheen merkittävyydestä. Aihetta pelkkänä koristeena käytettäessä postimerkkiä ei pidä mainita. Seteleissä sellaisenkin voisi kuitenkin mainita. Kuvituksena mitä tahansa postimerkkiä voi kyllä käyttää, ainakin silloin jos muita kuvia ei ole paljon käytettävissä. --Savir (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 09.53 (EET)

Taas unohtui tekijänoikeussuoja. Postimerkkejä ei voi käyttää kuvituskuvina. --Abc10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 10.42 (EET)

Jokaisella postimerkillä on tekijä, ja Wikipediassa olisi hyvä muistaa että tekijänoikeussuoja suojaa niitä kuten mitä tahansa kuvituksia ja teoksia, eikä niitä voi käyttää artikkeleiden kuvituksena, ellei tekijänoikeussuoja ole vanhentunut. Jos oikein muistan Suomen vanhat postimerkit olisivat suojasta vapaita jos ne on julkaistu silloin kun posti oli valtion laitos. --Abc10 (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 10.47 (EET)

Täällä on ollut aiheesta joskus keskustelua. –Makele-90 (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 15.46 (EET)

Jos kysymys koskee jotain tiettyjä muokkauksia, niin diffit olisivat kiva yllätys. Ei tähän nyt voi muuta sanoa mitään. --Otrfan (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 15.19 (EET)

Tiettyä käyttäjää: Toiminnot:Muokkaukset/85.76.183.104. Ettei olisi WPK... --Stryn (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 15.24 (EET)

Ei ole, vaan jos mahdollista, niin vielä pahempaa: Auru Aro. edit: mutta siis esto on hänelläkin (en nyt yht'äkkiä muista millä IP:llä), kun kuulemma lähteistäminen hidastaa muokkaamista. --Otrfan (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 15.29 (EET)

Sama henkilö Toiminnot:Muokkaukset/85.76.101.254. –Makele-90 (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 00.49 (EET)

Asumisen ja rakentamisen Suomi-luokat

Huomasin ettei ole esimerkiksi luokkia Luokka:Asuminen Suomessa (Luokka:Asuminen), Luokka:Rakentaminen Suomessa (Luokka:Rakentaminen) ja Luokka:Rakennustuotanto Suomessa (Luokka:Rakennustuotanto). Nyt on monia kyseisten aihepiirien artikkeleita jotka eivät ole missään Suomi-luokassa, kuten niinkin tärkeä artikkeli kuin Arava. Miten luokittelu tulisi järjestää? –Makele-90 (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 20.26 (EET)

Vaikea kysymys. Ehdotan, että aloitetaan jostakin ja käytetään vaikkapa tässä esittämääsi luokittelua pohjana. Sitä voidaan sitten kehittää tarpeen vaatiessa ja vähitellen. --Hartz (keskustelu) 5. helmikuuta 2015 kello 20.39 (EET)

Mä aloitin tekemällä tuon Rakentaminen Suomessa -luokan ja täytin sitä rakentamisluokan alaluokkien sisällöllä. Enää pelkästään asuminen ja sen alaluokat on käymättä vielä läpi, mutta sen verran vilkaisin, että kannattaa tehdä ensin toi Asuminen Suomessa -luokka. Jotain firmojakin jäi luokittelematta, kun eka tarttis olla niihinkin Suomi-alaluokat (ainakin Luokka:Rakennuttajat ja Luokka:Suunnittelu- ja konsultointitoimistot). Erillistä rakennustuotanto-luokkaa ei välttämättä vielä tarvita. PS. Tervetuloa mukaan Wikipedia:Wikiprojekti Rakennustekniikkaan jos aihepiiri kiinnostaa enemmänkin. --Velma (keskustelu) 8. helmikuuta 2015 kello 14.03 (EET)

Miettikääs projektin nimi uusiksi, rakentaminen sopisi ko. projektin sivun perusteella paremmin nimeksi? Rakennustekniikka (tiedän löytyvän R:n käsikirjan, jossa on kaikkea mahdollista) on aika rajallinen termi. --80.220.68.138 9. helmikuuta 2015 kello 12.04 (EET)

Ääh, ei jaksa miettiä ja vaihtaa, kun se on muutenkin niin kuollut projekti. Tekniikka on kivempaa. --Velma (keskustelu) 14. helmikuuta 2015 kello 13.04 (EET)

Open Street map ja paikallismuokkaukset

Satuin kuulemaan, että Open Street Mapiin saa nykyään tallentaa tietoja maastotietokannasta (oikaiskaa jos meni väärin). Prioriteettina lienee tiestö kun tarkoitus on luoda avoin reittikartta (oikaiskaa jos meni väärin). Tästä syntyy heti ajatus: kun monet wikipedistit muokkaavat paikallisia ja alueellisia aiheita, niin jos kiinnostaa, niin tämä mahdollistaa myös paikallisen open street map -sisällön lisäämisen kiinnostuksen kohteena olevalta alueelta, jos joku kiinostuisi tällaisesta--Urjanhai (keskustelu) 7. helmikuuta 2015 kello 12.41 (EET)

Viiteongelma

Mikähän saa artikkelissa Haaga aikaan ilmoituksen "Viitettä "helsinki-alueittain" ei löytynyt". Yritin korjata, ei onnistunut. ~ Foliohatuix (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 20.27 (EET)

Korjannut Savir[1]. Jostain syystä ilmoittaa virheestä, jos lähde lisätään verkkoviitteellä Kaupunginosa-mallineeseen. --Stryn (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 22.06 (EET)

Väkilukua on turha Kaupunginosa-mallinteeseen laittaa, koska se tulee "jostain muualta". -Uusimies (keskustelu) 9. helmikuuta 2015 kello 22.18 (EET)

Kaupunginjohtajan tarkennus

Wikipediassa on kaksi Kari Karjalainen -nimistä kaupunginjohtajaa. Toinen on ilman tarkennetta oleva Joensuun kaupunginjohtaja (ent. Raision kaupunginjohtaja) Kari Karjalainen, toinen on tarkenteellinen Raahen kaupunginjohtaja Kari Karjalainen (Raahen kaupunginjohtaja), joka on ennen ollut Parkanon kaupunginjohtaja. Kysymys kuuluu a), eikö tarkennuksen pidä olla sellainen ettei sitä tarvitse vuosien varrella muuttaa kun työpaikat vaihtuu? Kysymys b) kuuluu: olisiko parempi tehdä täsmennyssivu Kari Karjalainen, ja ohjata siitä artikkeleihin, kun molemmat on suunnilleen yhtä merkittäviä? --Eb2t (keskustelu) 19. helmikuuta 2015 kello 08.50 (EET)

Tämä lienee esimerkki tapauksesta, jossa täsmenteetön täsmennyssivu on perusteltu. Täsmenteistä sanoisin, että niin kauan kuin molemmat ovat kaupunginjohtajia, niin "X:n kaupunginjohtaja" lienee selvin ja ymmärrettävin tarkenne, koska kaikki muu olisi tämän selvän faktan väkisin pakotettua kiertämistä. Kuitenkin kaupunginjohtajana nykyään ollaan keskimäärin niin monta vuotta yhdessä paikkassa, ettei mahdollinen päivitys joskus monen vuoden päästä ole kohtuuton vaiva verrattuna näin saataavaan täsmälliseen ohjaukseen.--Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2015 kello 10.48 (EET)

Tässä on kaksi saman nimistä artikkelia ja nimeämiskäytäntöjen mukainen perusmenettely on, että toinen artikkeli on ilman tarkennetta ja toinen tarkenteella. Ilman tarkennetta olevasta artikkelista on "Ohjaa tänne" -mallineella linkki toisen saman nimisen kaupunginjohtajan sivulle. Vieläpä on hyväksyttyjen tapojen rajoissa, että kolmaskin kaupunginjohtaja Kari Karjalainen saisi tästä ohjauksen. -Joensuun ja Raision yhteinen nykyinen asukasluku on huomattavan paljon suurempi kuin Raahen ja Parkanon. Voisi kuvitella että johtamiensa kaupunkien asukkaat hakevat kaupunginjohtajansa tietoja. Sivujen viimeisen 90 päivän liikenne on 4 vastaan 207, joten nykytilassa useampi löytää ensiyrittämällä haluamalleen sivulle. Sillä perusteella pitäisin tilanteen nykyisellään. - Mitä tulee tarkenteseen, niin kieltämättä työpaikat vaihtuvat nykyään toisilla kaupunginjohtajilla useammin kuin toisilla. Pitää vaan siirtää artikkeleja, ei kai muutakaann voi. - Täsmennyssivujen luomisen kanssa voidaan joskus mennä metsään. Esimerkiksi artikkelia Pillu (joka on täsmennyssivu) on haettu 1837 kertaa viimeisen 90 päivän aikana. Indonesialaisen maalarin Edo Pillun artikkeliin on päätynyt 353 lukijaa ja 150 on etsiytynyt ranskalaisen näyttelijän François Périerin (oik. François Pillu) artikkeliin. Vaikutta siltä, että suurin osa on hakenut kuitenkin jotain vallan muuta. --Htm (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 07.06 (EET)

Sillä että toinen isomman kaupungin kaupungin kaupunginjohtaja voi olla merkitystä asian arvioinnissa, mutta tämän ohi ajaa nähdäkseni tässä se, että tunnettuusero ei ole mitenkään selvä, koska valtaosa suomalaisista tuskin on koskaan kuullut kummastakaan (esim. itse en ollut kuullut tätä ennen), ja yleisönä meillä kuitenkin on koko suomen kielen käyttäjäyhteisö (ja tämä ensisijaisen merkityksen vaatimus on kirjattu myös käytäntöihin). Sinällään on varmaan makuasia voiko olla niin kuin nyt vaiko täsmenteetön nimi täsmennyssivuna, mutta sille, että ehdottomasti pitäisi olla niin kuin on nyt, ei mielestäni ole perusteita, vaan kysymys voi korkeintaan olla muokkausnäkökannoista ja argumenteista sille, minkä takia jompi kumpi tapa on informaation sujuvan esittämisen kannalta parempi. Ja kun nyt on juuri niin konstikas erityistapaus, kuin kaksi samannimistä eri kaupunkien kaupunginjohtajaa, niin oma arvioni on, että muu menettely kuin täsmenteetön täsmennyssivu ehkä olisi enemmän sekoittava. Eri asia ovat tapaukset tyyliin Väinö Tanner ja Matti Vanhanen.--Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 11.02 (EET)

Tarkennuksesta, Tämä artikkeli -mallineesta ja täsmennyssivusta on väännetty uskoakseni aikaisemminkin ja viimeksi käytäntökohvihuoneessa Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)#Tämä artikkeli malline. En osaa sanoa, saavutettiinko keskustelussa jokin konsensus ja mikä se mahdollisesti on. Joka tapauksessa nykymallissa pääsee hakemansa kaupunginjohtajan artikkeliin (tuli artikkeliin Kari Karjalainen millä konstilla tahansa) joko suoraan tai yhden klikkauksen jälkeen, jos hakee Raahen kaupunginjohtajaa. Jos tehdään tarkenteeton täsmennyssivu, molempien Kari Karjalaisten sivulle pääseminen vaatii yhden klikkauksen. Laitampäa vielä linkin Wikipedia:Täsmennyssivu#Selvennys artikkeleissa Tämä artikkeli -mallineella. Vierastan lievästi kahden artikkelin täsmennyssivuja. Joensuu on isompi kaupunki kuin Raahe, ja aikaisemmin täällä on muitaakseni väännetty sanan säilää pienten kuntien kunnanjohtajien wikimerkittävyydestäkin. -Joensuun Karjalaisen nimi oli aikaisemmin jollain lailla tuttu Raisiosta tietysti.--Htm (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 14.01 (EET)

Täsmennyssivuriitelystä päästään, sillä löysin muusikko-säveltäjä Kari Karjalaisen, mutta tarkenne tuottaa ongelmaa. Eihän se nyt niin varmaa ole että etsivä löytää hakemansa, jos hän etsii jonkun vanhan lähteen pohjalta ja törmää vain näihin nykyisiin tarkenteisiin, jotka sulkevat paljon pois. Jos tarkenteet ovat Raahen ja Joensuun kaupunginjohtaja, voi täsmennyssivulla ehkä mainita jotain muutakin, sillä jos etsivä muistaa vain Raision, ei hän tiedä kumpi on kumpi. --Eb2t (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 15.27 (EET)

Täsmennyssivu tehty. Tarkennuksia pitää vielä funtsia. Jos joku saa hyvän idean, niin kertokoon. --Eb2t (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 15.42 (EET)

Tässä ei ole kukaan vielä riidellyt tietääkseni. - Etsivä kyllä löytää hakemansa kahdesta saman nimisestä kaupunginjohtajasta, jos on hiukankin tajuissaan. Suosittua onkin ollut etsiä sopivia punalinkkejä täsmennyssivun täytteeksi, kun ei pystytä tai haluta päästä yksimielisyyteen siitä, mikä annetuista vaihtoehdoista on tunnettavuuden perusteella merkittävämpi. Sivujen liikenteen perusteella edelleen vajaat 2 % liikenteestä suuntautuu Raahen suuntaan. Tuosta ei tietenkään voi vetää johtopäätöstä, että Joensuun kaupunginjohtaja olisi jotenkin merkittävämpi.-Htm (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 15.48 (EET)

Ennakoin tulevan tilanteen, ettei riitaa tulisikaan. Riitoja on nimittäin ollut. Mutta mitä pahaa on siinä että etsii punalinkkejä? Ikään kuin asetat moraalini siinä kyseenalaiseksi. --Eb2t (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 16.12 (EET)

Ei kannata aina korjata sellaista, joka ei ole edes rikki. Johtopäätös moraalistasi on kyllä ihan omasi. - Mitä tulee työpaikkojen vaihdoksiin (joka oli keskustelunavauksessasi kysymys a), niin siihen ei ole muuta lääkettä kuin siirtää artikkelia uudelle sopivalle nimelle. Olisi tietysti hyvä, jos niin ei tarvitsisi tehdä, mutta kaupunginjohtaja Karjalaisten tapauksessa siltä ei voi välttyä - jos he eivät vaihda työpaikkaa, he jäävät nykyviroistaan joskus eläkkeelle.--Htm (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 16.22 (EET)

Suoraan sanoen kommentointisi perimmäinen tarkoitus ei avaudu minulle. Jos riitely on hauskaa, sitä ei tietysti kannata ennakoiden ehkäistä. Toinen kommenttisi ei ratkaissut ongelmaa, jonka äsken nostin esille: jos etsivä tietää että KK on ollut Rasion kaupunginjohtaja mutta vastaan tulee Joensuun ja Raahen kaupunginjohtaja, ilman täsmennyssivua hän on hukassa, eikä välttämättä ole tajuissaan kun keskittyy juuri Wikin ulkoiseen asiaan (se on yleensä tiedonhaun motivaattori). Yksimielisyyden vaatimus on usein sitä, että vaatija haluaa muiden olevan samaa mieltä kuin hän itse. Mutta jospa nyt annetaan olla, ja jos jollakulla tulee hyvä idea, niin kertokoon, huonot voi jättää kertomatta tai kertoa valintansa mukaan. --Eb2t (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 16.31 (EET)

Meinaatko, että kaikki entiset työpaikat pitäisi luetella täsmennyssivulla - jos joku tietääkin vain Tampereen, mutta ei Raisiota tai Joensuuta? Ja kuule, jos kaikki ovat aina joka asiasta samaa mieltä, ei synny keskustelua eikä väittelyä eikä tapahtu kehitystä.--Htm (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 16.51 (EET)

No tän päivän paras kehitys oli että kun eräältä käyttäjältä loppuivat argumentit, niin hän leimasi minun kommentit aivopieruiksi. Aloittelijasta ei ollut kyse. Kertoo varmaan osuvasti sanojastaan. --Eb2t (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 20.17 (EET)

Vain yhden kommenttisi, en kaikkia. Eivätkä argumentit loppuneet, mutta ne muuttuivat kommenttisi myötä tarpeettomiksi. --Otrfan (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 20.24 (EET)

Viimeinen varoitus: Seuratkaa kaikkia kahvihuoneita

Seuratkaa kaikkia kahvihuoneita, jos haluatte pysyä asioista perillä. Toistuvia ongelmia: 1) Kirjoitetaan käytännöt kahvihuoneeseen kun "asia on tärkeä" tai "kun kukaan ei lue muita kahvihuoneita". Ratkaisu: Käytännöt kahvihuoneeseen kirjoitetaan van wikipedian käytäntöjä tai niiden muuttamista tms. koskevista asioista. Jos asia ei koske jotain käytäntöä, siitä kirjoitetaan muualle. 2) Jos kirjoittaa jonkun Wikipediaa koskevan uutisen esimerkiksi järjestettävästä tapahtumasta tai stipendihausta vain uutiskahvihuoneeseen tai vain ajankohtaista -sivulle, saa olla sydän syrjällään, lukeeko sitä kukaan tai ilmestyykö kukaan tapahtumaan. Ratkaisu: Tiedostakaa että on olemassa uutiskahvihuone ja ajankohtaista-sivu, joihin tulee jatkuvasti hyödyllisiä, kiinnostavia ja tärkeitä uutisia: Säätiö jakaa rahaa kaksin käsin, ja taidelaitokset, kahvia, pullaa ja voileipiä vain sen takia että muokkaisitte wikipediaa. Aiemmin olen pyrkinyt linkittämään uutisia tänne sekalaisiin, mutta kun tällaisia linkityksiä näkyy karsastettavan niin se on tästä lähtien raaka peli: Uutiset tulevat vain uutisiin, mutta ei enää sekalaista-kahvihuoneeseen. Eli seuratkaa niitä Uutiskahvihuonetta ja ajankohtaissivua, jos olette kiinnostuneita tapahtumista. --Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 16.31 (EET)

Mielestäni hyvä muutos. Ehtihän tällä sivulla olla Gender Gappiä ja ties mitä. :) --Hartz (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 17.01 (EET)

Olen aiemmin vähän ajatellut, että se on pienempi paha, jos on hiukan spammia kuin että jos joku jää valveutumattomuuttaan vaille tietoa, mutta näin lienee parempi, kunhan vaan nyt kaikki arv. kahvihuoneiden lukijat ovat tietoisia, että tästä lähtien kahvihuoneiden työnjaossa ei lipsuta. Selkeä työnjako on kyllä kaikkien etu. --Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 17.37 (EET)

Meille riittäisi kyllä yksi kahvihuone. --Otrfan (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 17.41 (EET)

Nykyisellä postausten määrällä siellä olisi likaa tavaraa. Kyllä tämä määrä kahvihuoneita on likimain sopiva.--Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 18.33 (EET)

Asiaa auttaisi, jos sekalaista nimettäisiin yleiseksi kahvihuoneeksi. Sekalaista viittaa kaupan nurkassa olevaan koriin, jossa on alennuksella myytäviä eriparisukkia. Yleinen kahvihuone olisi yleisiä asioita varten ja käytännöt-kahvihuoneesta tulisi samankaltainen kuin tekniikka-huoneesta. Nyt käytännöt on ykkösluokan asioita varten ja sekalaisiin tulee sellaista, mitä ei kehdata laittaa käytäntöön, jonne kehdataan laittaa kaikenlaisia ongelmia, joita sitten joudutaan siirtelemään kommenttipyyntöihin tai muille keskustelusivuille. Samalla kahvihuoneiden esittämistapaa voisi porrastaa kahteen ryhmään: 1) yleisten asioiden kahvihuoneet (yleistä, neuvonta, kysy vapaa) ja 2) erityisasioiden huoneet (käytännöt, kielenhuolto, tekniikka ja tekijänoikeudet). --Pxos (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 13.40 (EET) Korjaus: Muutan mieltäni, katso kommentti alempana. --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 12.32 (EET)

Sekalaista-kahvihuoneen voisi nimetä yleistä-kahvihuoneeksi. En kannata kaikkien kahvihuoneiden yhdistämistä, sillä tuollaisesta kahvihuoneesta tulisi liian vilkas ja sivusta liian pitkä tai liian nopeasti arkistoituva. --Hartz (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 11.29 (EET)

Muutan mieltäni nimestä: sekalaista-kahvihuone on ollut tuolla nimellä jo vuodesta 2006 saakka ja siihen on aivan liikaa viittauksia eri puolilla, joten nimeä ei voi enää muuttaa. Olen sen sijaan sijoitellut mallineiden kuvakkeita uudelleen niin, että "vasemmalta oikealle" -kultturissa sekalaista-kahvihuoneen ikoni ja linkki on siirretty heti neuvonnan jälkeen ja samalla siirretty käytäntö-kahvihuoneen linkki kakkospaikalta kolmossijalle. Lisäksi linkin kuvausta on muutettu yleisen keskustelun suuntaan kaatopaikan mainostamisesta: nyt kuvaus on "Wikipediaan liittyvä yleinen keskustelu." kun se aiemmin oli "Wikipediaan liittyvät keskustelut, jotka eivät sovi muihin osioihin." Toivottavasti tällainen pehmeä ohjaus sekä tämän keskustelun lukeminen auttaa hieman nostamaan sekalaisten arvoa ja laskemaan käytäntökahvihuoneen asemaa Wikipedian Hesarina. --Pxos (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 12.32 (EET)

Nyt on myös sivulta Wikipedia:Ajankohtaista (oikeasta yläkulmasta) siinä olevia linkkejä klikkaamalla aukeava sivu Wikipedia:Ajankohtaista/Wikipediassa tapahtuu. --Urjanhai (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 14.52 (EET)

Ruotsinkielinen Wiki on toiseksi suurin

Tulin sattumalta vilkaisseeksi erikielisten wikien kokoja ja hämmästyin, tuo toinen kotimainen eli sv-wiki on toiseksi suurin artikkelimäärällä. Muokkaajien suhteen se ei poikkea suhteessa suomenkieliseenkään. Olen kyllä huomannut, että kun noita en-wikin artikkeita selaa, niin aika usein löytyy artikkeli, jossa on sv-linkki, mutta ei fi-linkkiä. Onko jollakin tietoa, millä keinolla ruotsalaiset ovat tämän tehneet? Vilkapi (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 19.52 (EET)

Boteilla. Lisäämällä artikkeleita automatisoidusti, kts. http://stats.wikimedia.org/EN/SummarySV.htm --Hartz (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 20.00 (EET)

Ja jos noita botilla luotuja artikkeleita haluaa selailla, niin ne löytyvät täältä: sv:Kategori:Robotskapade artiklar 84.249.84.11 20. helmikuuta 2015 kello 20.02 (EET)

Esim. Ruotsin järvistä botti pystyy säveltämään pelkän tietokannan pohjalkta aika monta riviä selvälukuista proosatekstiä ja ilmeisesti vielä varustamaan useat samannimiset järvet sopivalla tarkenteella automaattisesti. Tuo on mielestäni aika cool projekti. Onhan meilläkin Järviwiki mutta tämä siis on Ruotsissa tehty Wikimedia-alustalla.--Urjanhai (keskustelu) 20. helmikuuta 2015 kello 20.30 (EET)

Katselin muutamia artikkeleita. Ilmeisesti jossakin on vapaita tietokantoja, joista pystyy löytämään vaikka kaikki kasvit. Nämä bottien tekemät ovat hyviä artikkeleiden aloituksiksi. Esimerkiksi järvistä löytyy nimi, sijainti ja koko. Minusta hyvin kannustettavaa toimintaa. Voisikohan noita ruotsalaisten botteja kopioida ja hieman muokata fi-wikiin sopiviksi? Vilkapi (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 11.33 (EET)

SV-wikin artikelibotteja pyörittäneestä miehestä oli juttua jossain suomalaisessa lehdessäkin (Hesari ? EDIT Talouselämä). Hänen vaimonsa on syntyjään aasialainen ja tekivät yhdessä myös jonkun harvinaisen aasialaisen kielen artikkeleita. Myös monet en-wikin kala-artikkelit perustuvat ilmeisesti FishBasen tietokantaan. --Tappinen (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 11.37 (EET)

Tuosta tyypistä ja hänen botistaan on artikkeli useassa kieliversiossa (mm. en:Lsjbot, sv:Sverker Johansson (fysiker)). Voisi tehdä tännekin. --Risukarhi (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 11.44 (EET)

OLisko peräti Johanna Janhonen videohaastatellut häntä wikimaniassa Lontoossa 2014?--Urjanhai (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 12.01 (EET)

Sv-wikissä on 1 956 644 artikkelia, ja tämän perusteella niistä 1 302 271 artikkelissa on Robotskapad-malline. Ilman bottia luotuja artikkeleja on siis 654 373 eli kolmasosa artikkeleista. Jos fi-wikiin halutaan lisää artikkeleita, niin 606 753 artikkelia lisää saisi jo pelkistä Neuvostoliiton kylistä vuonna 1931, jos lähteitä löytyy. --Raksa123 (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 20.38 (EET)

Kai se on ru-wikin heiniä. Ruotsissa Ruotsin järvet, suomessa Suomen. Aiheet joista on hyviä tietokantoja soveltuvat tähän. --Urjanhai (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 11.12 (EET)

Kyllä Neuvostoliiton kylät ovat ihan fi-wikin heiniä, kuten ovat Ruotsin ja Suomen järvetkin ja jopa katoliset piispatkin. --Otrfan (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 11.52 (EET)

No totta kai noin yleensä, mutta tässä oli kysymys siitä, mihin olisi hyödyllistä kohdistaa botin käyttö. Täällähän on paljon artikkeleita Neuvostoliiton kylistä käsin luotuna, mutta onko niistä olemassa mitään sellaista laadukasta ja hyvää tietokantaa, joka mahdollistaisi artikkelien luomisen botilla?--Urjanhai (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 12.03 (EET)

Mitä kukin botillaan tekee on botin haltijan päätettävissä. Ei kai tässä mitään yhteisöohjattavaa bottia olla luomassa. --Otrfan (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 12.14 (EET)

Jos tuotetaan miljoona-luokassa tynkiä, niin aiheita tulisi tarkastella tarkemmin. Tietokoneita ei varmaankaan tarvitse sääliä, muistia riittää. Minä pitäisinkin hyvänä tavoitteena tuottaa kaikista maailman eläimistä (hyönteisistä imettäväisiin) ja kasveista artikkelit. Jos niihin vielä saisi mahdolliset kielilinkit automaattisesti. En edes tiedä, onko nykyään fi-wikissä vielä edes kaikkia Suomessa tavattavia kasveja ja eläimiä. Vilkapi (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 12.16 (EET)

Siihen vaikuttaaa myös tietokannan olemassaolo. Jos ei ole tietokantaa, niin milläs luot botilla artikkeleita? Jos tietokannassa ei tietoa kuin Hauki on Kala -laajuudessa, niin artikkelit menevät poistoon perusteella Hauki on kala. Jos tietokanta on laadultaan huono (epoäluotettava, epätarkka, vanhentunut, huonosti määritelty, epätasainen jne. jne. jne.), saat sapiskaa huonolaatuisten lähteiden käyttämisestä ja huonolaatuisten artikkelien tuottamisesta. Käsin kirjoitetuistakin artikkeleista on ollut laajoja korjausprojekteja, ja muokkaajat, jotka ovat kieltäytyneet pidättymästä laatuvaatimuksia vastaavan aineiston tuottamisesta ovat saaneet estoja. Kyllä tällaisten asioiden pitäisi sinulle kokeneena käyttäjänä olla selviä. Onko se joku tavoite, että meillä olisi Botti-korjausprojektinkohde ja botti-kommenttipyyntö ja bottti-muokkaussotaesto? (En nyt armeliaisuussyistä toista käyttäjätunnuksia.)--Urjanhai (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 12.31 (EET)

Ja yhteisöhän on diktaattori, joka voi päättää kaikesta: Katalaaninkielisessä wikipediassa oli kuulemma joku proosenttikiintiö (vai oliko se määrä) paljonko saa olla botilla luotuja artikkeleita (en nyt tiedä onko siinä mitään järkeä, mutta se on heidän asiansa). Arabiankielisessä wikipediassa yhteisö oli päätynyt konsensuksella olemaan julkaisematta eräitä tiettyjä pilakuvia jne. Hyvin moni (jonkun mielestä) järkevä ajatus on täällä jäänyt vähemmistöön.--Urjanhai (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 12.36 (EET)

Selvä. Vastustan bottia, koska tästä onnistutaan tekemään ongelma, ennen kuin bottia tai sen haltijaa on edes olemassa. --Otrfan (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 12.38 (EET)

Sinähän tästä ongelman teit käsittämällä väärin toisten kommentit ja kieltäytymäälä myöntämästä sitä että niin teit, kun puhe oli siitä mikä on mahdollista olemassaolevien lähtöaineistojen pohjalta, eikä aiheiden merkittävyydestä missään vaiheessa ennen sinun kommenttiasi. Minkä takia joka asiasta pitää tehdä tällaista jankkaamista? Monta kertaa kun olen ollut väärässä, olen myöntänyt sen, ja monta kertaa kun olen myöhemmin huomannut olleeni väärässä, olen myöntänyt sen, mutta sinä et edes suostu myöntämään sitä, että luit keskustelua huolimattomasti. Mitä ihmeen hyötyä tällaisesta pelleilystä ja nokittelusta on? Iltavirkkuna olen aamukärttyisä, mutta mikä nyt tekee niin vaikeaksi myöntää, jos joku kumoaa argumenttisi? --Urjanhai (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 12.44 (EET)

Sinunkin, ja kenen tahansa täyspäisen muokkaajan kanssa täällä olen monta kertaa ollut jostain asiasta eri mieiltä ja monta kertaa jostain asiasta samaa mieltä, ja monen kansssa olen monesta asiasta pysyvästi enemmän tai vähemmän eri tai samsaa mieltä, eikä siitä tulee mitään, jos jokaisesta tämmöisestä aloittaisi kauheran kohkaamisen, saati että sen aloittaa siitä, että käsittää jotain väärin, ja kieltäytyy myöntämästä sitä, kun ystävällisesti ja neutraalisti toinen kertoo, että kysymys ei ollut tästä vaan tuosta. Parempi olisi mennä ulos kävelemään.--Urjanhai (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 12.48 (EET)

Löytyisipä joku botinhaltija ja tietokanta tekemään perusartikkelit. Tein äsken armenialaisesta Gegharotin kaupungista aloituksen, ja kyllä siihen sai tuhratuksi aikaa. Tosin välillä kävin tekemässä aiheeseen liittyvän kysymyksen eräälle käyttäjälle ja hain tietoa Ylen sivulta, eikä niihin tietysti pysty botti. Mutta jos peruskama olisi kaikkinensa, niin niistä olisi helppo jatkaa. (p.s. Otrfanin yleinen kommentointitapa on "käsittää väärin", voisi pidättyä sellaisesta tässäkin keskustelussa, jos ei ole rakentavaa sanomista.) --Eb2t (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 12.50 (EET)

On minulla rakentavaa sanomista: en kannata artikkeleiden luontia boteilla. --Otrfan (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 12.53 (EET)

Eli muutat kantaasi vain uhittelusyistä kuin tuuliviiri kymmenen minuutin välein. Näkemyksillä pitää olla perustelut, eikä se ole mikään perustelu, jos muttaa kymmenessä minuutissa kantansa päinvastaiseksi sen takia että on itse käsittänyt keskustelun väärin. Tuollainen pörrääminen ei ole rakentavuutta nähnytkään. Mene nyrkkeilysalille.--Urjanhai (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 13.01 (EET)

Sanoinko kymmenen minuuttia sitten olevani bottien kannalla? edit: enkä ole ymmärtänyt mitään väärin. Jos kirjoittamasi ei vastannut "ajatteluasi", niin vika oli lähettäjässä, ei vastaanottajassa. --Otrfan (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 13.03 (EET)

Se mistä puhuttiin, oli bottien käyttö venäjän kylä-artikkelien luomiseen, eikä venäjän kyläartikkelien merkittävyys. Siksi kannanottosi niiden puolesta oli kannanottosi sen puolesta että niiden luominen on suotavaa ja tarpeellista, koska kyläartikkelien merkittävyydestä tai soveltuvuudesta eri wikeihin ei ollut missään vaiheessa puhetta.--Urjanhai (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 13.14 (EET)

Minun kommenttini ei ollut vielä siinä vaiheessa kannanotto bottien puolesta eikä vastaan. Mistä rivien välistä sinä yrität lukea? Jos on joku asia, mistä minua ei ole muistaakseni koskaan haukuttu, niin se on epäselvästi esitetyt mielipiteet. --Otrfan (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 13.20 (EET)

Sen jäljeen ainakin puolustit botinajajien oikeutta luoda boteilla artikkeleita, eli se oli vielä pienemmällä matkalla tehty täyskäännös. Sitä paitsi itse asian kannalta on täysin yhdentekevää tapauhtuuko pelkästään uhittelumielessä tehty, itse asiaan mitenkään liittymätön täyskäännös kesken keskustelun positiosta 0 positioon +1 tai -1 tai positiosta -1 positiioon + 1 tai päinvastoin, koska tuollainen täyskännösten teko pelkässä uhittelumielessä on pelleilyä siinä missä muut koettavat keskustella itse asiasta. --Urjanhai (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 20.40 (EET)

Minä olen puolustanut botinajajien oikeutta valita aiheensa, mikäli botit yleensä hyväksytään artikkelien luomiseen. Muistelen kyllä joskus vuosia sitten kannattaneeni botteja, mutta mitään kymmenen minuutin täyskäännöstä ei ole tapahtunut. Mutta jos tunnet mielipiteeni paremmin kuin minä itse, niin minkäs minä sille voin. Mutta, jos botit sallitaan, niin täyttäköön joku Wikipedian artikkeleilla neekeripiispoista ihan sinun kiusaksesi. --Otrfan (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 20.54 (EET)

Sinun argumenttisi oli "Kai se on ru-wikin heiniä. Ruotsissa Ruotsin järvet, suomessa Suomen.". Ei tuota voi väärin käsittää. Minun argumenttini olivat "Kyllä Neuvostoliiton kylät ovat ihan fi-wikin heiniä, kuten ovat Ruotsin ja Suomen järvetkin ja jopa katoliset piispatkin." + "Mitä kukin botillaan tekee on botin haltijan päätettävissä." --Otrfan (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 12.52 (EET)

Yhteys, jossa se esitettiin, oli bottien käyttö. Siihen nähden on triviaalia ja irrallista ruveta vaahtoamaan merkittävyydestä. Montako käyttäjää meillä on, jotka osaavat tehdä massa-ajoja botilla? Ja montako, jotka osaavat venääjää ja hallitsevat venäläiset lähteet ja osaavat arvioida niitä kriittisesti? Ja moniko fi-wikin käyttäjä hallitsee sekä venäläisert tietokantalähteet, venäjän kielen että botit ja samalla suomen kielen että osaa tuottaa niistä sisältöä fi-wikiin? --Urjanhai (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 13.07 (EET)

Eikä ruotsiakaan osaa kukaan fi-wikin käyttäjä, vai? --Otrfan (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 13.10 (EET)

Kyllä käsitehty artikkeli aina kaupasta ostetun voittaa.--Htm (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 13.15 (EET)

Venäjän kylistän meillä on paljon ihan mukiinmeneviä käsintehtyjä artikkeleita. --Urjanhai (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 13.24 (EET)

Jag kan nog tala svenska, men jag kan inte skapa artiklar med bot och känner inte till svenska databaser, och många här kan tala ryska, men hur många finns det som kan använda och evaluera ryskspråkiga databaser eller bara vet om vilka ämnen det finns användbara ryskspråkiga databaser och samtiditgt kan skapa artiklar med bot och läsa och skriva också finska? Med Käyttäjä:Esamatti1 kunde du kanske i samarbete med honom skapa artiklar med bot, om det skulle finnas databaser som är lämpliga och möjliggör artikelskapandet på ryska. Men den första frågan är, om sådana databaser överhuvudtaget finns.--Urjanhai (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 13.24 (EET)

Noin niin kuin käytännön toteutuksen kannalta, niin varmaan kannattaisi keskittyä ihan käytännön toteutukseen. Etsitte jonkun sopivan tietokannan joista löytyisi sopivia tietoja, mitä enemmän sen parempi ja mieluusti mitä useampi sen parempi. Lisäksi tarvitsette jonkun kuka olisi kiinnostunut automatisoidusti artikkeleita luomaan joko valmiilla botilla tai muuten ja sen jälkeen teette prototyyppitoteutuksen joka tuottaa artikkelipohjan. (esim Käyttäjä:Zache/Eija-Liisa_Ahtila on luotu scriptillä Kansallisgallerian API:n ja taiteilijamatrikkelin perusteella) Vasta siinä vaiheessa kun ollaan näin pitkällä kannattaa ruveta miettimään artikkeleiden automaattista luomista laajemmin. Tätä varten kannattaisi myös varmaankin luoda wikiprojekti. Itse esimerkiksi ajattelin käyttää tuota Kansallisgalleria API -scriptiäni siihen, että saisin tehtyä nopeasti esitäytettyjä tietolaatikoita ja listoja jotka voisi sitten edelleen copypastettaa olemassa oleviin artikkeleihin. --Zache (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 13.21 (EET)

Ja edelleen jos pohtisi käytännön toteutusta, niin helpoin projekti olisi se, että duplikoisi jonkun muun tekemän projektin suomenkielellä. Esimerkkinä vaikka tuo edellä mainittu Lsjbot:n eläin- ja kasviartikkelien luominen vaikka siten, että tekisi aluksi ne puuttuvat eläinartikkelit joilla on svwikissä yli 10 kielilinkkiä ja katsoisi miten se onnistuu. --Zache (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 14.02 (EET)

Todetaan nyt tähän, että henkilökohtaisesti en kannata minkäänlaisten artikkeleiden luomista boteilla. Jos taidot eivät riitä "käsintehtyihin" artikkeleihin, kannattaisi ehkä jättää koko projekti rauhaan. --Esamatti1 (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 19.45 (EET)

En usko, että kyse on taidottomuudesta, vaan enemmänkin siitä, että botilla sama työ onnistuu paljon nopeammin kuin käsintehtynä. Botilla ei tietysti mitään lupaavaa artikkelia saa aikaiseksi, mutta perustiedot jostain tietystä aihetyypistä saa kasaan nopeaan tahtiin. Ja niitä bottien luomia tynkiähän voi sitten aina laajentaa, jos löytää lisää tietoa. Itselläni ei ole varsinaista mielipidettä asiaan, kannattaisiko boteilla luoda artikkelitynkiä vai ei. --Stryn (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 20.26 (EET)

Kyllä nuo sv-wikin botilla luodut artikkelit ovat sekä hyvin tehtyjä että laadukkaita. Mutta niiden hyvyys ja laadukkuus riippuu tasan siitä, kuinka hyvä ja laadukas tietokanta on lähtöaineistona, tietenkin sen ohella että myös bottia pitää osata käyttää hyvin, mutta vaikka botteja osaisi käyttää hyvinkin, niin on arvoitava ennen työhön ryhtymistä, onko tehtävä mahdollinen niin, että lopputulos on kelvollinen ihan niin kuin käsinkin artikkeleja tehdessä. --Urjanhai (keskustelu) 22. helmikuuta 2015 kello 20.40 (EET)