Joudin upottavaan suohon, kun aloin korjata ukrainalaisuuteen ja Kiovan Rusiin viittaavia artikkeleita. Käyttäjä:Maareti kirjoittaa aiheesta pitkiä artikkeleita, jotka on – ehkä, ilmeisesti – suomennettu ru.wikipediasta. Niissä kaikki slaavilaisuus muuttuu venäläiseksi, myös siis ukrainalaisuus. Artikkelit eivät ole kielellisesti kunnossa muutenkaan, vaan ne pitäisi käydä läpi, koska tekstit eivät ole paikoin edes ymmärrettäviä, otsikkoa myöten: esim. Kiovan jaloneitojen instituutti. Ehkä joku keskustelisi hänen kanssaan. --Abc10 (keskustelu) 28. kesäkuuta 2022 kello 09.19 (EEST)[vastaa]
Joo, hyvä huomio, jotakin ongelmaa näyttää olevan, ehkä todella on käytetty konekäännöksiä, jotka taitavat olla ihan kiellettyjä. En tiedä millä kielellä ja miten olisi järkevintä yrittää kommentoida upoamatta samaan suohon. --Höyhens (keskustelu) 28. kesäkuuta 2022 kello 09.49 (EEST)[vastaa]
Heinäkuun perinteinen lähteettömien artikkelien lähteistysprojekti on täällä taas, tervetuloa mukaan! Wikidian lähteistyksen taso on vuosien varrella kohentunut huomattavasti ja samalla lähteistettävien artikkelien pooli on pienentynyt, mutta eiköhän sieltä edelleen löydy jokaiselle 31 kappaletta täysin lähteetöntä artikkelia tarkastettavaksi.--Henswick (keskustelu) 30. kesäkuuta 2022 kello 18.52 (EEST)[vastaa]
Ei pompi (taas yksi palloliitto muuttanut nettisivustoaan ja -osoitteitaan)
Jaahas, Suomen Palloliitto teki sen taas: "VOI EI, MEILLÄ ON PALLO HUKASSA! Sivumme ovat uudistuneet ja asiat ovat saattaneet vaihtaa sijaintia. Kokeile hakua!". Kyllä kirjalliset lähteet ovat rautaa. --Lax (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 19.28 (EEST)[vastaa]
﹫Qwerty12302: En tiedä tarkoititko molempien linkkien merkitsemistä. Englanninkielisessä Wikipediassa on mahdollista käyttää alkuperäistä osoitetta ja arkistolinkkiä samanaikaisesti (URL: ”url-status”). Muistelen lisänneeni johonkin artikkeliin osoitteen lisäksi myös arkistolinkin. Se poistettiin tarpeettomana, koska sillä hetkellä alkuperäinen osoite toimi. ---raid57. heinäkuuta 2022 kello 23.51 (EEST)[vastaa]
Kyllähän Verkkoviite-mallineeseenkin saa sekä alkuperäisen linkin (’osoite’) että arkistolinkin (’arkisto’), ja olen tätä harjoittanut melko systemaattisesti jo jonkin aikaa. Ks. esim. luomani artikkeli Ignacio Garriga, jossa olen jok’ikiseen verkkoviitteeseen laittanut myös arkistolinkin, vaikka (luultavasti) kaikki alkuperäiset linkit toimivat vielä eivätkä ne vähään aikaan (jos koskaan) lakkaa toimimasta. Arkistolinkki on myös suoja sille, että alkuperäisen nettisivun sisältöä muutettaisiin myöhemmin, jolloin nimenomaan arkistoitu versio on se, jota on käytetty lähteenä. --Qwerty12302 (kesk | muok) 8. heinäkuuta 2022 kello 11.02 (EEST)[vastaa]
﹫Qwerty12302: Näin on, verkkoviitemallineeseen voi helposti lisätä osoitteen ja arkistolinkin samanaikaisesti, se ei ollut kommentissani oleellista. Minun mielestäni toimit oikein, koska varmistat tiedon löytymisen tulevaisuudessa eikä toisaalta kahdesta toimivasta osoitteesta ole mitään haittaa. Kannatan tällaista toimintaa. Mihinkään ohjeeseen ei kuitenkaan ole kirjattu kahden osoitteen käyttöä, ja vaikka olisikin, niin joku poistaisi kaikki lisätyt ”turhat” osoitteet kulkemalla edellisen muokkaajan perässä. ---raid5 8. heinäkuuta 2022 kello 23.36 (EEST) edit selvennetty kommentin kohde. ---raid59. heinäkuuta 2022 kello 00.35 (EEST)[vastaa]
Paperia. Mutta mieluummin lähde paremmin kuin "Helsingin Sanomat 5.5.1955". Lukijaa auttaa, kun lisätään otsikko ja sivunumero. Entisaikaan ei kirjoittajan nimiä pidetty tapana kertoa, mutta jos sellainen on, se on syytä merkitä, koska artikkeleita ei kirjoita "Helsingin Sanomat". --Abc10 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 19.56 (EEST)[vastaa]
Tässä keskustelualoituksessa voisi olla informatiivinen otsikko (puhumattakaan aloittajan yhteenvedosta). Ennen vanhaan käyttäjä x tapasi korjailla, mutta korjailu kiellettiin tekijänoikeussyistä, joten jäädään odottamaan. --Abc10 (keskustelu) 7. heinäkuuta 2022 kello 20.00 (EEST)[vastaa]
Hyvää tuulta sinnekin. Minä lienen tuo käyttäjä x-ops, joka otsikoita korjaili. Ei sitä tekijänoikeussyistä kielletty, koska täällä ei ole tekijällä muita kuin CC-luokan oikeuksia, vaan siksi, että otsikoiden muuttaminen on vastoin suomenkielisen Wikipedian kirjoitettua käytäntöä. Otrfan toimi lainvalvojana, joten lopetin otsikoiden muuttamisen. Niitä kyllä ovat satunnaisesti jotkut perustellusti muuttaneet muutaman kerran, koska ei Otrfaninkaan vuorokauteen mahdu kuin 24 estouhkausta. Abc10:n mielipiteet ovat sangen edistyksellisiä, kun kerran hän on aina kahta mieltä yhtä aikaa. Muistan, kuinka häntä aikanaan kovasti ärsytti, kun minä muutin otsikoita ja siirsin keskusteluja. Se oli hänestä kauheaa. Olen myös usein lukenut, että yhtä lailla Abc10:stä kauheaa on, kun otsikot ovat huonoja ja keskustelut ovat väärissä paikoissa eikä niitä kukaan korjaa tai siirrä. Ainoa, joka voi tuota otsikkoa sallitusti muuttaa, on vissiin aloittaja eli Lax. Koska muistelen, että Lax on valikoidusti ystävällinen hahmo, hän varmaan ikävä kyllä ratkaisee tämän asian bad hominem -periaatteella, jolloin Abc10:n iänikuinen ennustus toteutuu: kun Abc10 pyytää jotain tehtäväksi, mitään ei tapahdu. Mukavaa odottelua vain. Saat minulta jonotusnumeronkin ilmaiseksi: se on nolla. Kirjoita tähän vastineeksi jotain ystävällistä ja mukavaa, se olisikin varsinainen yllätys! --Pxos (keskustelu) 8. heinäkuuta 2022 kello 08.40 (EEST)[vastaa]
Kas, huomasin vasta nyt, että Lax tosiaan muutti otsikkoa, joten olin osittain väärässä. No ei se mitään. Jääköön tuo teksti kuitenkin tuohon, koska mitäpä sitä nyt muuttamaan tai yliviivaamaan turhan takia. Mukavaa tekstiähän se on. --Pxos (keskustelu) 8. heinäkuuta 2022 kello 08.43 (EEST)[vastaa]
Tähän tarpeettomaan (laadultaan, pituudeltaan ja vielä siksikin, että otsikko oli jo ennen sitä muutettu) aamunavaukseen vastaan ainoastaan, että olen edelleen vain yhtä mieltä, sikäli kuin arvaan mitä asiaa x:n valehtelu koskee. --Abc10 (keskustelu) 8. heinäkuuta 2022 kello 08.59 (EEST)[vastaa]
Onneksi vain Abc tietää, kuka x on. Muuten menisi HH:n puolelle heti. Kiitos, että olit kovin ystävällinen. Olisikin ollut kamalaa lukea epäystävällistä vastaustasi. --Pxos (keskustelu) 8. heinäkuuta 2022 kello 09.06 (EEST)[vastaa]
Selvennän vielä sen, että Abc10 voi toki pitää "valehteluna" minun perusteluja mielipiteitäni hänestä, jotka voivat olla yhtä lailla paikkansapitäviä kuin paikkansa pitäviä, mutta kun puhun omasta toiminnastani tai siitä, mitä siitä seurasi, tai siitä, miksi otsikoiden muuttaminen oli ja vissiin on kiellettyä, olen toki aivan oikeassa ilmiselvästi. Abc10:n harjoittama wstävällisyys ei tosiasioita muuta miksikään. Onneksi Wikipedia on niin menehtymätön. Tämä projekti pysyy henkitoreissa, vaikka muokkaajat olisivat toisilleen kuinka kohteliaita tahansa. Kun nyt muotia on linkkeily, niin tässä omani: [2] (kohta 1 m 54 s, Lisa Kudrow). --Pxos (keskustelu) 8. heinäkuuta 2022 kello 10.00 (EEST)[vastaa]
Olen tuore wikipedisti. Tähän mennessä muokkailuni on ollut varsin epäsystemaattista ja kaikenlaisia aiheita koskevaa, joten olen miettinyt tapoja tehdä wikipedian laadun kehittämisestä järjestelmällisempää ja siten tehokkaampaa. Huomasin englanninkielisessä wikipediassa artikkelien laatuluokitusjärjestelmän, jossa artikkelien merkittävyyttä ja laatua arvioidaan kunkin artikkelin keskustelusivulle liitettävällä mallineella. Tämä vaikutti hyvältä idealta muokkaustyön kohdentamiseksi kipeimmin kehitystyötä kaipaaviin artikkeleihin.
Nyt yllätyksekseni huomasin, että suomenkielisessäkin wikipediassa on satunnaisesti samanlaisia mallineita. Esimerkkinä Keskustelu:Aurinko sivulla löytyvä malline. Näitä mallineita on hyvin harvakseltaan, mikä lienee ymmärrettävää aktiiviwikipedistien vähäisyyden takia.
Ajattelin kuitenkin koettaa jotain samansuuntaista projektia. Koska olen farmasian ammattilainen, aloitin lääkkeistä. Niitähän piisaa ja niissä näyttää olevan paljon kehitettävää. Olen tehnyt laatuluokitusta varten Wikiprojekti:lääkkeet projektille alasivun Wikiprojekti:Lääkkeet/artikkeliluokitus, johon luokittelen lääkeartikkeleiden laatua ja kehitystarvetta.
Kysymykseni koskee sitä, onko lääkeprojektille kenties jo valmiiksi saatavissa tai jollain konstilla tehtävissä mallinetta, samantapaista kuin tuo artikkelissa aurinko oleva tiedeprojektin malline, joita voisin lätkäistä projektia tehdessäni artikkeleiden keskustelusivuille? Malline kunkin artikkelin keskustelusivulla voisi tehdä projektistani näkyvämmän artikkeleita muokkaaville ja siten hyödyllisemmän projektin tavoitteiden kannalta. Vai lieneekö parempi, että jatkan laatuluokittelua vain luomani alasivun sisällä?
Entä onko wikipediaa paremmin tuntevilla tiedossa joitain teknisiä apuvälineitä tämän kaltaisen luokittelutyön avuksi?
Olen vanhana Wikipedistinä sitä mieltä, että "artikkelin tärkeys" -luokitus on tarpeeton tai hyödytön. Kenelle se on tarkoitettu? Lukijaa pitäisi kunnioittaa niin, että hän saisi itse päättää, mikä on tärkeää ja mikä ei. Toki voidaan yleisesti some-keskustelun tasolla ajatella, että "sunikka on tosi tärkee, kun se antaa lämpöö ja se antaa valoo", ja samaan aikaan miettiä, että hiirten aminoamylaasitransferenssin blaablaa-reaktiivisuusinversio ei kiinnosta kuin viittä ihmistä maailmassa, mutta ei tällaisia tärkeysluokituksia ole ollut perinteisissä tietosanakirjoissa. Siellä jokainen hakusana on näennäisesti samanarvoinen. Lienee siis selvää, että "tärkeys"-luokitus on suunnattu oikeastaan artikkelien muokkaajille. Sillä kenties pyritään ohjamaan muokkausenergiaa jonkin epämääräisen Laatuluokitusryhmän ennalta tärkeiksi julistamiin aiheisiin niin, että kaikista planeetoista saataisiin hyvät artikkelit, asteroideista kymmenen lupaavinta lupaaviksi ja muista kivenmurikoista sitten ei tartte artikkeleja lainkaan. Siltikin mietin, olisiko kuitenkin parempi antaa muokkaajille vapaus muokata. Toisin sanoen: artikkelin laadun luokitus lienee hyödyllistä; mallineen tarjoama "tärkeys"-luokka voitaisiin poistaa. --Pxos (keskustelu) 8. heinäkuuta 2022 kello 09.27 (EEST)[vastaa]
Pxosin kanssa samaa mieltä tärkeysluokittelusta. Laatupuolesta sitten tosiaan kannattaa kirjoittaa oman alasivun sijasta Wikiprojektisivuilla ja/tai kunkin artikkelin keskustelusivulla, varsinkin havaituista ongelmista ja puutteista. Laatuluokittelun tulee pohjata useamman kuin yhden ihmisen mielipiteeseen (tai ainakin pitää tarjota useammalle tilaisuus sanoa mielipiteensä), joten laatuleimoja voi lätkiä vasta keskustelun ja ehdotuksen tuloksena. Sitten on tietysti Wikipedian yleinen laatuarviointi, johon on omat käytäntönsä. --Lax (keskustelu) 8. heinäkuuta 2022 kello 09.52 (EEST)[vastaa]
Suomenkielisessä Wikipediassa keskustelusivujen mallineita ei ole käytetty samassa mittakaavassa kuin en-wikissä, luultavasti ainakin siksi että rajallisemman muokkaajamäärän vuoksi niiden päivittäminen jäisi vähäiseksi. Oleellista ei ehkä ole artikkelin luokitukset, vaan linkitys wikiprojektin sivulle. Projektin sivuille luetteloksi kerätyt artikkelit eivät välttämättä tarvitse yksityiskohtaista luokittelua, mutta huomiot niiden virheistä ja puutteista ovat varmasti hyödyllisiä. --Thi (keskustelu) 8. heinäkuuta 2022 kello 12.01 (EEST)[vastaa]
En-wikissä minua häiritsi taannoin kovasti, että jokaisen artikkelin keskustelusivulinkki oli luokitteluprojektin jäljiltä sininen. Halusin monesti lukea aiheesta käytyä tasokasta tai tasotonta keskustelua, mutta usein löysin vain laatikon, jossa olivat ja ovat edelleen iänikuiset typerät arvosanat (käytös kymppi, huolellisuus seiska, artikkelin laatu neljä plus ...). Thi'n idea siitä, että artikkelin heikkoa laatua ei kerrota julkisesti muuten kuin jonkun wikiprojektin osanottajille, on hyvä idea. Wikiprojektin sisällä voi sitten luetella risut ja akanat. --Pxos (keskustelu) 8. heinäkuuta 2022 kello 12.18 (EEST)[vastaa]
Morjens. Onko täällä kaikki hyvin? Sehän on aivan sopiva ja huomaavainen kysymys nykymaailman aikaan. Ja samalla hyvä tekosyy tehdä 12 000. (ehkä) pysyväksi jäävä muokkaus näin monen vuoden hiljaiselon jälkeen. Hengissä siis ollaan edelleen, vaikka muutamia todellisia läheltä piti -tilanteita on ollut esimerkiksi ylläpitäjyyteni poiston jälkeen (tapaus ei liity). Tuttuja nimimerkkejä ja edelleen tuntemattomia naamoja näyttää vielä olevan paljon aktiivikäyttäjien joukossa, mutta ilahduttavan paljon on vuosikymmenen aikana tullut myös uutta verta pakkiin. --Jaakonam (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 03.24 (EEST)[vastaa]
Ainakin omasta mielestäni täällä on asiat ihan hyvin juuri nyt, kiitoksia kysymästä. Korjailen silloin tällöin kirjoitus- ja muita virheitä, mikäli niitä osuu silmään. Muutoin toimin nykyisin enimmäkseen sivustaseuraajana. --Mäntysato (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 03.30 (EEST)[vastaa]
Heippa, Jaakonam! Hauska kuulla sinusta pitkästä aikaa. Mitä Wikipediaan tulee, niin mikäpäs pahan tappaisi. Samat ongelmat täällä on kuin aina ennenkin, mutta on täällä toisaalta jotain saatu aikaiseksikin. Uusia artikkeleja syntyy tasaiseen tahtiin ja kaipa niiden keskimääräinen laatu on kuin onkin vähitellen parantunut. --Miihkali(K • M)9. heinäkuuta 2022 kello 09.30 (EEST)[vastaa]
Vähän ikävä kuulla ja huomata, että taustalla välillä kuohuu (satuin myös lueskelemaan valittuja paloja Wikipedia-avaruudesta), mutta se ei tosiaan ole mitään uutta menneeseen verrattuna. Artikkeliavaruudessa tapahtuva kehitys erilaisten porkkanoiden ja "haasteiden" kautta on varmasti ollut hyvä asia laadun ja määrän lisäämisessä. Saapa nähdä, innostuisiko sitä tässä vielä ns. vanhoilla päivillä aktiivisemmin osallistumaan. Tarmon keskittäminen yksittäisiin artikkeleihin tai projekteihin voisi olla mahdollista, koska melko varmasti aika ei tule riittämään esim. vandaalismin siivoamiseen. --Jaakonam (keskustelu) 10. heinäkuuta 2022 kello 00.55 (EEST)[vastaa]
Laatu on minunkin mielestäni parantunut, mutta porukka on tainnut pienentyä 10-15 vuoden takaiseen verrattuna, mikä on sääli. Esimerkiksi laadukkaita artikkeleja, etenkin suositeltuja sellaisia, valitaan aika harvakseltaan, kun ei oikein löydy enää artikkelien laajentajia entiseen malliin. --Kärrmes (keskustelu) 10. heinäkuuta 2022 kello 01.00 (EEST)[vastaa]
Niin, huomaan tuttujen nimimerkkien edesottamuksista ja muokkauksista, että aika moni on lopettanut aktiivisen toiminnan 2009-2012 välisenä aikana. Tämä siis siitä "ydinjoukosta", joka oli äänekkäin ja toimeliain tuohon aikaan ja sitä ennen. Ja ilmeisesti juuri tällainen aktiivinen ydinporukka on pienentynyt, sitä tarkoittanet. En vielä katsonut käyttäjätilastoja, että onko esim. rekisteröityneiden käyttäjien määrä kasvanut merkittävästi. Artikkelien määrä on tainnut olla kuitenkin aika tasaisessa kasvuvauhdissa. --Jaakonam (keskustelu) 10. heinäkuuta 2022 kello 01.12 (EEST)[vastaa]
Moni luulee, että brittiläiseen muodolliseen kysymykseen "How do you do?" ainoa oikea vastaus on sama "How do you do?". Fraasin voi kuitenkin halutessaan ottaa myös kirjaimellisesti oikeana kysymyksenä, mutta silloin siihen on olemassa vain yksi oikea, kaavamainen vastaus, joka puolestaan kuuluu: "Very well, thank you. And you?". On huomaavaista toisia kohtaan voida aina hyvin. Se on sosiaalisesti hyväksytyin olotila. --Pxos (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 09.56 (EEST)[vastaa]
Torstaina töissä esimies kysyi minulta, onko minulla kaikki hyvin, ja täsmensi nopeasti ennen kuin ehdin vastata mitään, että siis työasioissa. Mutta kyllähän Wikipediaa vielä kirjoitetaan vaikka lukemisen kanssa voikin olla vähän toisin. Pitää se ainakin meidät poissa kadulta. --Lax (keskustelu) 9. heinäkuuta 2022 kello 11.37 (EEST)[vastaa]
Kysymykseni kumpusi hyvän tahdon oletuksesta ja aidosta kiinnostuksesta. Wikipedian käänteet ovat aika ajoin olleet mielessä, vaikka olenkin ollut hyvin poissaoleva. Nauratti myös joidenkin omien valittujen tekstien lukeminen varsinkin käytäntöjen, eri keskustelusivujen ja muun metailun piiristä. Samalla tajusin, että ihminen kyllä aktiivisesti unohtaa asioita, eikä edes kovin pitkän ajan kuluttua. Nykykäytännöt ja -prosessit vaativat aika paljon kertausta, koska Wikipedia ihan oikein ja ansaitusti on kehittynyt monessa suhteessa. Ymmärrän nyt entistä paremmin uuden käyttäjän mahdollista tuskaa – jopa muokkauskynnys saattaa tuntua aika korkealta, jos ei tiedä Wikipediasta ja sen toiminnasta mitään. Eikä täällä edelleenkään voi olla miten vaan.™ --Jaakonam (keskustelu) 10. heinäkuuta 2022 kello 01.07 (EEST)[vastaa]
Sotilasarvojen käännökset ovat aina hieman hankalia, koska harvoin on mitään standardisoituja käännöksiä kovin monella kielellä, tai jos on, niistäkin poiketaan usein. Itse arvaisin, että deputy commander on капитан 3-го ранга (kapitan 3-go/tretjego/tretjevo ranga) eli captain 3rd rank, joka vastaa Nato-sotilasarvoa OF-3 ja englanninkielisten maiden lieutenant commanderia (lieutenant = sijainen = deputy), jota Suomen merivoimissa vastaa komentajakapteeni. Tuon voi kääntää suoraan venäjästä 3. luokan kapteeniksi, englannin kautta varakomentajaksi tai komentajaluutnantiksi, tai (en suosittele) suomalaisesta näkökulmasta komentajakapteeniksi. Tai sitten voin olla aivan väärässä, ja kyseessä onkin joku muu sotilasarvo; olisi helpompaa, jos olisi venäjänkielinen lähde. --Qwerty12302 (kesk | muok) 10. heinäkuuta 2022 kello 12.43 (EEST)[vastaa]
Ahaa, tässä tuo deputy commander ei ollutkaan sotilasarvo vaan virka (заместитель командующего, zamestitel komandujuštšego), joka taitaa olla suomeksi ihan vain varakomentaja (tai sana sanalta kirjaimellisesti käännettynä ’komentajan sijainen’). Hänen sotilasarvonsahan on вице-адмирал (vitse-admiral) eli vara-amiraali. Artikkelin nimi on muuten väärin, pitäisi olla joko Denys Berezovskyi (ukrainasta) tai Denis Berezovski (venäjästä). --Qwerty12302 (kesk | muok) 10. heinäkuuta 2022 kello 13.11 (EEST)[vastaa]
Olet siis luonut ihan itse suomalaiselle työväenkulttuurille logon, jollaista ei ole olemassa Wikipedian ulkopuolella, ellei nyt sitten Wikipedia – tietosanakirja – ala tuoda uutta sisältöä suomalaiseen työväenkulttuuriin. Mietin vain onko se Wikipedian tehtävä ja Wikipedian periaatteiden mukaista. Oletko sitä mieltä, että näin voi toimia? Ovatko muut sitä mieltä, että näin voi toimia? --Abc10 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2022 kello 19.16 (EEST)[vastaa]
Kuten sanoin, olet ihan vapaa ehdottamaan parempia vaihtoehtoja. Minun puolestani sen voi vaihtaa koska vain, jos on parempaa esittää tilalle. Minulle tärkeää on lähinnä, että malline näyttää fiksulta. --Weisself (keskustelu) 21. heinäkuuta 2022 kello 19.21 (EEST)[vastaa]
Ja kyseisen tunnuksen teemat ovat kaikki tosiaan suomalaisen työväenliikkeen käyttämää symboliikkaa (Ratas, tähkä ja punainen lippu) jotka kaikki esiintyvät mm. vappu-marsseilla. Sikäli ei ole kyse mistään uusista symboleista. --Weisself (keskustelu) 21. heinäkuuta 2022 kello 19.23 (EEST)[vastaa]
Kyse on uudesta logosta, jota ei ole Wikipedian ulkopuolella. Kuten kuvatiedoston selityksessä sanot: "Fictional socialism logo with red flag and spike", se on itse keksitty, "fiktiota". --Abc10 (keskustelu) 21. heinäkuuta 2022 kello 19.26 (EEST)[vastaa]
Edelleen otan vastaan ehdotuksia, mikäli mielessäsi on jokin sopivampi symboli nimenomaisesti suomalaisen työväenliikkeen symboliksi, ellei liikkeen itse käyttämät symbolit ole hyväksyttäviä. --Weisself (keskustelu) 21. heinäkuuta 2022 kello 19.33 (EEST)[vastaa]
Jos sinulla on mielessä jokin sopivampi työväenkulttuuria edustava symboli niin varmasti sen voi mukaan tehdä. Pelkkä SDP:n logokaan tuskin on aivan ok. Sirppi ja vasara kenties? --Weisself (keskustelu) 21. heinäkuuta 2022 kello 19.06 (EEST)[vastaa]
Sosialismi-mallineen punainen lippu varmaan toimii. Nykyisen kuvan osat ovat yksinkertaista ja yleistä kuvastoa, mutta logomaisuus saattaa todellakin viedä mielikuvaa wikiprojektin tunnuksen suuntaan. Mallineita tehdessä kannattaa myös kiinnittää huomiota siihen, että niiden sommittelu toimii tarvittaessa ilman kuvaa. --Thi (keskustelu) 21. heinäkuuta 2022 kello 19.17 (EEST)[vastaa]
Näin arvelin myös. Minun mielestäni luettelo voi olla lisätietoa haluavalle tarpeellinen. Aloitin viikko sitten ensin keskustelun käyttäjän sivulla ja nyt täällä, koska Tjp ei ole vielä osallistunut keskusteluun ja halusin tiedustella muiden ajatuksia. Lisäksi tämä ei ole ainoa korjattava artikkeli, vaan vastaavanlaisia on useita. Alkuperäisessä keskustelussa Urjanhai ehdotti siirtoa Wikiaineistoon. Linkki Kansalliskirjaston hakutulokseen voi olla toinen ratkaisu. ---raid53. heinäkuuta 2022 kello 18.36 (EEST)[vastaa]
Niiiin, tuossa käytännössähän sanotaan, että artikkeli ei saa olla linkkikokoelma, mutta ei siinä puhuta mitään artikkelin yksittäisestä osiosta, esim. Aiheesta muualla -osiosta. Pulla-artikkelihan ei keskustelua avattaessakaan ollut linkkikokoelma vaan siinä oli paljon muutakin asiaa. Pullan tapauksessa luettelemalla kirjat mutta "unohtamalla" lehtikirjoitukset tehdään hieman väkivaltaa hänen urastaan kertomiselle. Mutta kun lista on nyt Wikiaineistossa ja sinne osoittava linkki on artikkelissa, niin kelpaa sekin. --Lax (keskustelu) 4. heinäkuuta 2022 kello 09.16 (EEST)[vastaa]
Ulkoisia linkkejä voi olla vain Aiheesta muualla -osiossa, muualla linkit ovat sisäisiä linkkejä. Noo, lähteet ovat oma lukunsa. Jos pitkälle linkkiosiolle haluaa pysyvän paikan Wikipediassa, niin erillinen sivu kirjallisesta tuotannosta voisi olla paikallaan, ehköpä, vai kuinka, henkilöartikkeliin vain valitut palat tuotannosta. -- Htm (keskustelu) 4. heinäkuuta 2022 kello 09.27 (EEST)[vastaa]
Voi olla, että tulkitsemme käytäntöä eri tavalla, mutta Wikiaineisto vaikuttaa siis olevan kelvollinen sijaintipaikka tuon tapaisille linkkilistoille, ja silloin listaa ei tarvitse toistaa artikkelissa. --Lax (keskustelu) 6. heinäkuuta 2022 kello 08.18 (EEST)[vastaa]
Tuo on kai hyvin samanlainen kuin Armas J. Pulla, josta keskustelu lähti. Jos ja kun näitä on useammilta kirjoittajilta, niin Wikiaineiaston sisällä voi ehkä katsoa, miten ne jäsennetään siellä. (Esim. luokka lähteen mukaan tms.) Jo nyt noita samoja artikkeleita on asiasisällön mukaan lisätty eri asioita käsitteleviin artikkeleihin, ja ne ovat silloin yleensä erittäin hyödyllisiä. (Ja yhtä asiaa kohti niitä harvoin on kovin paljoa, toisin kuin jotain tuotteliasta kirjoittajaa kohti, ja tuotteliaita kirjoittajiakin tietysti on paljon). --Urjanhai (keskustelu) 17. heinäkuuta 2022 kello 10.40 (EEST)[vastaa]
@Tjp ja muut: Mitä tehdään lisääntyville linkiluetteloille Aiheesta muualla -osiossa? Muutetaanko ohjetta (”yhteensä enintään 6–10 linkkiä: viralliset sivut, kokoomasivut, fanisivut, suomenkieliset sivut, portaalit ja wikit.”) vastaamaan nykyistä toimintaa? Vai korjataanko luettelot talteen Wikiaineistoon, jonne voisi tallentaa suuremman määrän jatkossa ilman välitallennusta Wikipediaan? Hakutoiminnolla voi löytyä lisää. @Atraie ja muut bottien ohjaajat: Botti töihin?
Kiitos kaikille vastauksista. Kiitos vaivannäöstä aineiston siirtämisessä Abc10. Wikiaineisto ei ole itselleni tuttu, lisäksi luetteloihin on tullut enemmän aineistoa keskustelusta huolimatta. ---raid52. elokuuta 2022 kello 13.35 (EEST)[vastaa]
Siirsin nyt seuraavien artikkelilinkkiosuudet Wikiaineiston puolelle kun selvisi miten se tehdään:
On mahdollista myös ajatella, että artikkelin sijasta tehdään luokka, ja luokan kuvaussivulle kirjoitetaan lyhyt selitys siitä, mikä on kesäeläin. Saako artikkeliin mitään sellaista sisältöä, jota ei ole kaivettavissa yksittäisistä eläinartikkeleista? Onko metajournalistisia lähteitä siitä, että suomalaisessa lehdistössä on kesäaikaan liian vähän ihmisiä kesälomilla, jolloin aina kesä-heinäkuuksi löytyy jokin kaksisarvinen, josta "koko Suomi puhuu" tai "some kohahtaa"? Voi hyvin ollakin. Koska minä en ole tosikko, kannatan miettimistäsi. --Pxos (keskustelu) 19. heinäkuuta 2022 kello 10.30 (EEST)[vastaa]
Lisäksi jos lukee vielä loistavan keskustelun aiheesta "suojasää", niin tässä pitää muistaa se, että sana "kesäeläin", vaikkakin vakiintumaton, saattaa oikeastaan tarkoittaa hetkessä elävien ihmisten kesäksi hankkimaa nuorta kissaa tai koiraa eli siis kotieläimen vastakohtaa. Se, että kyseessä on noin kymmenen vuoden välein suomalaiseen mediaympäristöön nouseva aarnikotka-virtahepo, on aika suppea merkitys sanalle. Jos siis "suojasää" onkin ensisijaisesti vain suomalaisen talven keli-ilmiö, niin miksi tehdä kesäeläimestäkin vain suppean sisäpiirin hahmo. Onko kukaan käynyt ulkomailla? Mistä me tiedämme, onko vaikkapa Australiassa jotain tyypillistä kesäeläintä? Esimerkiksi Petteri Punakuono. --Pxos (keskustelu) 19. heinäkuuta 2022 kello 10.50 (EEST)[vastaa]
Luin juuri aamulla päivän lehdestä uutisen, jossa kesäeläiminä lueteltiin nuo kolme. Määrä on vielä pienehkö. Lisäksi Ruokolahden leijonan todeperäisyys taitaa olla kiistanalainen, jolloin kiistattomasti olemassa olevia olisivat vain nuo kaksi. --Urjanhai (keskustelu) 19. heinäkuuta 2022 kello 13.47 (EEST)[vastaa]
Mutta jos artikkeli on aivan pakko tehdä tästäkin keskustelusta välittämättä, sen nimeksi pitää kyllä panna uutiskesäeläin. Oikeita kesäeläinparkoja tulee eläinsuojeluyhdistyksiin joka syksy sadoittain. --Pxos (keskustelu) 19. heinäkuuta 2022 kello 14.06 (EEST) Ylimääräinen lukuohje: Kommenttini ensimmäinen virke sisältää vaikeasti avautuvaa ironiaa ja sitä kiellettyä piiloivaa. --Pxos (keskustelu) 19. heinäkuuta 2022 kello 14.51 (EEST)[vastaa]
Onhan niitä muitakin: [3], kuten Liekki-sonni ja Jasmin-hieho. Mutta jutussa mainitaan, että karkumatkoja tapahtuu myös talvisinkin. Ja lisäksi onko olemassa omaa ilmiötä "kesäeläin", olisko laajemmin jonkinlainen kesäjuttu-ilmiö: [4]. Jutussa kerotaan muita kesäklassikoita, kuten Käckin perheen katoaminen ja Karjalohjan kesäufo. --PtG (keskustelu) 19. heinäkuuta 2022 kello 14.11 (EEST)[vastaa]
No siinä on mätäkuun tiivistelmä. Ainoa, joka varsinaisesti kannattaa artikkelin tekemistä, on Osmo Lundell. Me muut emme kannata. Seurauksena on taas väkisin väännetty artikkeli, jonka sisältöä hiotaan, jotta saadaan lisää omia muokkauksia aikaan. --Pxos (keskustelu) 19. heinäkuuta 2022 kello 14.49 (EEST)[vastaa]
Rajoittaisin artikkelin nimenomaan kesäisiin uutiseläimiin. Yleensä jutut ovat positiivisia ja herättävät ihmisten parhaat tunteet, muut aiheet eivät välttämättä. Otsikko oli vain satunnainen keksintö, sitä voi kehitellä paremmaksi. Ilmiöhän on olemassa, oli eläin tosi tai ei ja oli sille valmis otsikko tai ei. "Heinäkuun uutiseläimet"? --Abc10 (keskustelu) 19. heinäkuuta 2022 kello 15.08 (EEST)[vastaa]
Meinasin jo huomauttaa, että artikkeli Kesäkissa on olemassa, mutta täsmennyksen jälkeen en enää mainitse sitä, kun kesäkissa lienee enempi syksyinen uutisaihe. Tämän nyt ehdotetun artikkelin lähtökohdaksi kaipaisin kuitenkin jotain vahvempaa, jo tehtyä selvitystä tuosta ilmiöstä, eli pelkkä listaus tapahtumista ja niiden pääpiirteiden selostus ei oikein toimi. Mursukin (Miksei sille ole jo annettu nimeä? Teppana? Juhani on jo varattu) on aika lailla erilainen ja real-life-merkittävämpi tapaus kuin itäisten metsien ehkä nähdyt leijonat tai karanneet sonnit ja olisi voinut päästä uutisaiheeksi muulloinkin kuin kesällä, eli kuuluuko Haminan mursu edes samaan kastiin noiden muiden kanssa ja haluaako se edes sinne? Mutta jospa tehdään Wikipediaan kesäartikkeli, joka poistetaan syksyn koittaessa. Kannattaako Osmo? --Lax (keskustelu) 19. heinäkuuta 2022 kello 15.43 (EEST)[vastaa]
Eläimet taitavat olla osa laajempaa ilmiötä ja kesäartikkelien kokonaisuutta, johon kuuluvat myös esimerkiksi katoamistapaukset. Aihetta käsiteltiin Helsingin Sanomissa ainakin kesällä 1992: "Kesän lomakausi on uutistentekijöille vaikeata aikaa. Talouselämä seisoo, eduskunta ei istu ja julkkikset löhöilevät piilopirteillään tai työntävät lastenrattaita Porin jazzjuhlilla. Ufo, tappajahauki tai leijona ovat tervetullutta täytettä tyhjiöön." [5] --Kärrmes (keskustelu) 19. heinäkuuta 2022 kello 17.34 (EEST) lisäys: Thi näköjään samasta aiheesta jo linkkasikin. --Kärrmes (keskustelu) 19. heinäkuuta 2022 kello 18.19 (EEST)[vastaa]
Kaipaaville vielä toistamiseen HS:n artikkeli, jossa alun perin ehdottamani otsikko on valmiina otsikossa. Telepatiaa sanoisi joku, ehkä kuitenkin ajatusten yhteen osumista. Luen paperilehteä, joten tuo ei ollut osunut silmiini, kiitos vihjauksesta @Urjanhai:. --Abc10 (keskustelu) 19. heinäkuuta 2022 kello 16.11 (EEST)[vastaa]
Minä haluan kyllä, että kesäkissa, kesäheila, kesäauto ja myös kesäeläin tarkoittavat hauskanpitoesinettä, joka hylätään syksyllä. Minusta ei ole järkevää Wikipedian omin neuvoin vain päättää, että "kesäeläimiä" ovat jalopeura, huuhka ja mursu. "Ja mä sanon mun eläimet." Lax löytää varmaan tänne linkin Lapinlahden Lintuihin. Terveisin huumorin ystävä Pxos (keskustelu) 19. heinäkuuta 2022 kello 21.58 (EEST).[vastaa]
"Kesäeläin" tarkoittaa ainakin minulle ensisijaisesti kesäaktiivista eläintä, siis samalla periaatteella kuin "päiväeläin" ja "yöeläin". Media tietysti näkee asiat omasta näkökulmastaan, ja sille kesäeläin tarkoittaa mätäkuisia eläinjuttuja. --Savir (keskustelu) 20. heinäkuuta 2022 kello 10.53 (EEST)[vastaa]
Savirin ajatus on minullekin uusi, mutta uudet ajatukset ovat mukavia. On selvää, että sana "kesäeläin" on vakiintumaton ja myös vailla kieliyhteisön konsensuaalista määritelmää. Kun jokaisella, joka harrastaa selfie-ajattelua, on nykyään "oma toteemieläin tahi voimaeläin", niin vaikuttaa siltä, että vähän jokaisella on myös omia kesäeläimiään. Siksi Wikipedia (tai Wikipedisti) ei voi yksin päättää vailla lähteitä, että kesäeläimiä ovat suomalaisen lehdistön hyväksymät 3–6 elukkaa. --Pxos (keskustelu) 20. heinäkuuta 2022 kello 11.27 (EEST)[vastaa]
Eilen luotiin artikkeli Haminan mursu, joten kova kolmikko on koossa. Todetaan tämän keskustelun perusteella, että erillistä kesäeläintä ei ole olemassakaan, ainakaan Wikipediassa. --Pxos (keskustelu) 22. heinäkuuta 2022 kello 10.10 (EEST) Kommenttin sanamuotoja muutettu (esityksestä päätökseksi). --Pxos (keskustelu) 22. heinäkuuta 2022 kello 12.08 (EEST)[vastaa]
Hei vaan. Kaikissa suomenkielisen Wikipedian kunta-artikkeleissa on maininta pitäjäruoista. Monissa artikkeleissa tämä on ainoa asia kohdassa "kulttuuri". Nämä vaikuttavat palautuvan Jaakko Kolmosen pitäjäruokakirjaan 1980-luvulta, ja artikkeleissa asia on ilmaistu tyyliin "Soinin pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla sianlihaa ja ohraryynejä sisältävät rokkaperunat." Ongelmaksi näen, että nämä valinnat ovat täysin mielivaltaisia ja irrelevantteja, verrattain tuoreita yhden ihmisen näkemyksiä, joilla on olevinaan jonkinlainen perinteen tai historiallisuuden huntu. Ilmeisesti tähän Kolmosen keittokirjan ideaan kuului myös, että jokaisella kunnalla tuli olla oma ruokansa. On täysin selvää, että koska joka paikassa ei ole varsinaista omaa kuntakohtaista ruokakulttuuria, näistä sadoista ruokalajeista suurin osa on enemmän tai vähemmän hatusta vedettyjä, vailla kytköstä paikkakunnan todelliseen kulttuuriin.
Eli: sen ainoan lähdeaineiston kapeuden, mielivaltaisuuden ja viihteellisyyden sekä kuntaluokittelun huonon soveltuvuuden vuoksi siivoaisin nämä pitäjäruoat kokonaan pois kunta-artikkeleista. Nykyisellään kyseessä on lähinnä 300 artikkeliin levitetty luettelo trivialiteeteista, enkä näe tällaiselle yhtään mitään tarvetta.
Mihin perustuu näkemys siitä, että valinnat ovat irrelevantteja, mielivaltaisia, tuoreita (tai pikemminkin vain muutama vuosikymmen sitten paperille painettuja) ja yhden ihmisen näkemyksiä? Edellisessä kommentissa esitetyssä kysymyksessä on jokunen epämääräisyyttä ilmaiseva sana (vaikuttaa, olevinaan, ilmeisesti). Näkemyksiä pyydettiin. Yhtenä näkemyksenä on se, että Karjalan Liitto välittää Kolmosen kirjaa "Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat" omassa verkkokaupassaan. Jos tuntuu siltä, että pitäjänruuat ovat päin Prinkkalaa, niin ainahan voi esittää vaihtoehtoisen pitäjänruuan lähteistettynä. En varsinaisesti näe mitään syytä massapoistoon. Ja pingaan joukkoon perinneruokia lisääyttä muokkaajaa @Kotivalo:. --Htm (keskustelu) 31. heinäkuuta 2022 kello 20.15 (EEST)[vastaa]
Pitäjänruokaprojekti voidaan tosiaan luontevasti esitellä Kolmosen henkilöartikkelissa tai kyseisen kirjan tai hankkeen artikkelissa, jos joku sellaisen tekee. Ei joka kunnan artikkelissa tarvitse esittää, mihin projekti aikanaan sen kunnan kohdalla päätyi. Hanke saa nyt kohtuuttoman painoarvon ja kunta-artikkeleista tulee vähän epäsuhtaisia. --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 31. heinäkuuta 2022 kello 20.22 (EEST)[vastaa]
En viitsi katsoa jokaista kunta-artikkelia läpi, mutta käsitykseni on, että pitäjänruoka on jo aika monessa artikkelissa, ollut jokusen vuoden. Mitä tulee epäsuhtaisuuteen, niin kunta-artikkeleiden tasapaino ei yhden rivin lisäyksestä värähdä minnekään. Vastustan ehdottoamsti lähteistetyn tieton poistoa. Paperi ei lopu. -- Htm (keskustelu) 31. heinäkuuta 2022 kello 20.28 (EEST)[vastaa]
Itse asiassa värähtää. Mitä suppeampi artikkeli tai ruokakulttuuriluku on, sitä oudommaksi kyseisen 1980-luvun hankkeen nippelitieto luvun tai artikkelin tekee. Mikäli artikkeleissa esiteltäisiin laajasti oikeaa kansatieteellistä tutkimukseen perustuvaa aineistoa kunkin kunnan ruoista ja ruokakulttuurin paikallisesta kehityksestä ja sen variaatioista, tämmöinen myöhempi populaari modernin ajan ilmiö ja perinteen tuottaminen ei sen perässä näyttäisi ihan yhtä erikoiselta.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 31. heinäkuuta 2022 kello 20.41 (EEST)[vastaa]
Sanoitit pointtini paremmin tässä kuin itse osasin. Koska lähteistettyä (tai mitään muutakaan) tietoa kuntatason perinneruoista ei ole yksinkertaisesti mahdollista saada kuntajaon ja kulttuurirajojen eroavaisuuksien vuoksi, miksi siis väkisin roikottaa fillerinä tätä 1980-luvun kuriositeettia? 85.156.196.1041. elokuuta 2022 kello 00.15 (EEST)[vastaa]
Kuten Kotivalo alla kirjoitti, lisäämällä lähteistettyä tietoa saadaan kunta-artikkeleiden rakennetta muhkeammaksi. En ole kauheasti huomannut lukijoiden juuri pitäjänruoka-osiota huuli pyöreänä ihmetelleen. -- Htm (keskustelu) 31. heinäkuuta 2022 kello 20.52 (EEST)[vastaa]
Nyt asiaa on ihmetelty. Huomaatko? Miten realistisena pidät ajatusta, että lähiaikoina kunta-artikkelien ruokakulttuurilukuihin tai -kappaleisiin ilmestyisi vakavaan tutkimukseen perustuvia lukuja eri kuntien ruokakulttuurin kehittymisestä? Miten arvokkaana Kolmosen projektia ja yhden perinneruoan valitsemista sellaisen rinnalla tai sijalla pidettäisiin? Kolmosen tuotannossa ilman muuta merkittävä proggis toki.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 31. heinäkuuta 2022 kello 21.22 (EEST)[vastaa]
Hanke ei ollut pelkästään Kolmosen kirjaprojekti, vaan perustui kotiseutuneuvos Bertta Räsäsen ideaan, levisi Marttojen ja Maatalousnaisten ym. kautta ympäri Suomen: ”Kolme vuotta kestänyt Pitäjäruokaprojekti huipentui lauantaina Finlandia-talossa pidettyyn Suomalaisen ruokakulttuurin juhlaan, johon saapui 1 700 vierasta Suomesta ja ulkomailta. Juhlalla kunnioitettiin ruokaperinteen lönnroteja, jotka olivat keränneet isoäitien taidot jälkipolvien nautittaviksi. Projektin ansiosta jokaisella suomalaisella kunnalla on nyt oma perinneruokansa.” (Ilkka Malmberg, HS 14.02.1988 s. A16) Kotivalo (keskustelu) 31. heinäkuuta 2022 kello 21.34 (EEST)[vastaa]
Pitäjänruokaprojektin valintaperusteista on hieman tarkemmin artikkelissa Perinneruoka ja muistaakseni vielä tarkemmin sen lähteissä. Jos se on ainoa asia, mitä jonkin kunnan kulttuurista kerrotaan, artikkeliin pitäisi lisätä muutakin lähteistettyä kulttuuriasiaa eikä ottaa sitä ainoaa nyt mainittua kulttuuriasiaa pois. Lähteistettyä tietoa ei ole tapana poistaa. Kunta-artikkelit ovat väistämättä muutenkin hyvin sekavia ja sirpaleisia, jatkuvasti täydentyviä ja päivittyviä. Kunnista tai edes eri elämänalojen erityispiirteistä niissä on vaikea kirjoittaa koherentteja ja aikaa kestäviä wikiesseitä näillä liksoilla. Minusta turhempia lähes kaikkiin artikkeleihin lisättyjä asioita ovat hallinnon ja tilastoinnin taustatietoihin luettavat taajama-asiat ja kaiken maailman NUTS-AUTS-tms. alueluokittelunumerot (ks. Yhteinen tilastollisten alueyksiköiden nimikkeistö). Mutta safkatietojen lisääjänä minulle on oikeastaan aivan sama, jos poistoon päädytään laajan konsensuksen kautta. Kotivalo (keskustelu) 31. heinäkuuta 2022 kello 20.37 (EEST)[vastaa]
Kiitos vastauksesta ja täsmennyksistä. Asia ei ole tietysti minullekaan tärkeä, joten jääköön tai lähteköön yleisen konsensuksen mukaisesti. Kuitenkin näin historiantutkijana tässä tökkää huvittavasti silmään tietty epäsuhtaisuus. Jos vaikkapa vuonna 2017 olisi päätetty Suomi 100 -tsemppihengessä nimetä komiteameiningillä jokaiselle kunnalle oma eläin- tai kasvilaji, olisiko relevanttia naputella Soinin kunnan rikkaruohoja artikkeleihin, kun ne relevantit vehnät ja ohrat ovat jo jonkun vauraamman kunnan rosterissa? Lähdekritiikkiä siis tässä lähinnä peräänkuulutan. On fakta, että kunnilla on nämä 1980-luvulla nimetyt pitäjäruoat, ja on myös fakta, että useimpien kuntien tapauksessa niillä ei ole yhtään mitään väliä historian sen enempää kuin arjenkaan suhteen.
Tiedän yleisestä elämänkokemuksesta syödä Lemissä särää, Tampereella mustaamakkaraa ja Kuopiossa kalakukkoa. Eikö Siilinjärvellä sitten syödä kalakukkoa tai Lempäälässä mustaamakkaraa? Oma kuntatason listani loppuu melko lailla tähän, eivätkä kunta-artikkelien huomiotkaan auta, koska paikallisetkaan eivät hyvin suurella todennäköisyydellä tiedä, mistä on kyse. Olen itse asunut viidessä eri Suomen kunnassa ja jokseenkin kiinnostunut ruokakulttuurista yleisesti ottaen, mutta mikään valistuneinkaan arvaus ei olisi riittänyt osumaan edes lähelle omille asuinpaikoilleni nimettyjen perinneruokien suhteen.
Tämä on ehkä sukupolvikysymys, sillä minun lapsuudessani, ennen kuin Saarioisten roiskeläppäpitsa keksittiin (sekin taisi olla 80-luvulla), omassa maakunnassani monia noita pitäjäruokia ihan oikeasti syötiin noissa pitäjissä sekä kotona että kouluruokana, joskaan minunkaan kuntamääräotokseni ei juuri puolta tusinaa ylitä. Ei ole tarvittu sen isompaa kansatieteellistä tutkimusta niiden ylöskirjaamiseen kuin laittaa paikkakunnan martat ja maatalousnaiset muistelemaan menneitä, pajattamaan asiasta ja väittelemään oikeasta ja virallisesta reseptistä kolmen vuoden ajaksi (1985–1988). Minusta pitäjäruoat ovat samanlaisia yhteishenkeä nostattavia yhteisön symboleja kuin vaikkapa Suomen kuntavaakunat, jotka eivät useinkaan edes nojaudu juuri mihinkään perinteeseen vaan ovat 1950-luvulla kolmen herran (von Numers, Eriksson, Hammar) omasta päästään keksimiä. Kunnanvaakunat tunnetaan vähän paremmin kun ne on ruuvattu kunnantalon seinään, toisin kuin kalakukot tai säräkaukalot. Se että kalakukko ja mustamakkara tunnetaan ympäri Suomen taitaa johtua vain Partasen ja Tapolan sukujen markkinointitaidoista. Kotivalo (keskustelu) 1. elokuuta 2022 kello 00.55 (EEST)[vastaa]
Olet ihan oikeassa, kiitos hyvistä perusteluista ja perinnetiedon lisäämisestä Wikipediaan. Ja Marttojen suorittama perusteellinen muistelu on toki täysin käypää kansatieteellistä tutkimusta tällaisessa asiassa. Pyrin ensi kerralla lihavoittamaan itse kunta-artikkelin kulttuuriosiota ennen kuin tulen tänne valittamaan! 85.156.196.1041. elokuuta 2022 kello 01.47 (EEST)[vastaa]
Kyllä minä tässä yhteydessä kaipaisin historian- tai sen lähitieteen tutkijan, mitä itse en ole, näkemystä asiaan. Olen ollut siinä käsityksessä, että pitäjänruokahanketta pidettiin ainakin kansatieteen puolella esimerkkinä folklorismista eli agraarisesta maailmasta siirtyneen yhteisön kaipuuna menneisiin symboleihin, jotka sitten valjastettiin kaupallisiin ja kotiseututyön käyttöön. Ts. tässä nyt nimettiin jokaiselle kunnalle vaalittava ruoka. Hanke oli merkittävä, mutta oliko se kuntien ja pitäjien ”aitoa” historiaa vai pikemminkin 1980-luvun Suomen kulttuurihistoriaa. Vastaus tähän kysymykseen määrittelee sen, missä asian paikka wikipediassa on.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 1. elokuuta 2022 kello 14.43 (EEST)[vastaa]
Vaikeaksi menisi wikipedia-amatöörien työ, jos kovin moneen asiaan pitäisi alkaa kysellä ja odotella lausuntoja asianomaisen tieteenalan temppeleistä (riittäisikö yksi lausunto, mielipiteitä on sielläkin monia?) tai käyttää lähteinä vain tieteellisiä julkaisuja (osaisimmeko me tavikset valita ja siteerata niitä oikein?). Tämä on paitsi koko kansan lukema, myös koko kansan tekemä tietosanakirja, päätoimittajaa ei ole, artikkeleihin kukin lisäilee mitä lisäilee koko kansan tuntemista lähteistä. Lähteettömät ja sopimattomat voi poistaa, mutta lähteistetyt voi jättää jos ne liittyvät artikkelin aiheeseen. Artikkelit ovat täältä ikuisuuteen sillisalaatteja ja tilkkutäkkejä, varsinkin monta osa-aluetta kattavat ja monia kiinnostavat, kuten juuri kunta-artikkelit. Niin kauan kuin kuka tahansa saa muokata, lähteistetty tieto saakoon jäädä, ja artikkelien tasapainoa säädettäköön lähinnä puuttuvaa tietoa lisäämällä kuin olemassa olevaa poistamalla. Kotivalo (keskustelu) 1. elokuuta 2022 kello 16.24 (EEST)[vastaa]
Näytät ehdottavan tässä kokonaan uutta käytäntöä. Nykyinen menettely on sellainen, että tietoa voidaan lisäämisen lisäksi myös poistaa tai siirtää ja artikkeleiden sisällöstä ja rakenteesta voi keskustella. Ehkä keskustelun voisi tässä kohdassa rajata siihen, kuuluuko kunta-artikkelin malliin alaluku, jossa kerrotaan, mikä ruoka millekin kunnalle on 1980-luvun pitäjäruokaprojektissa nimetty vaalittavaksi. Toinen vaihtoehtohan olisi laatia kyseisestä projektista artikkeli.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 1. elokuuta 2022 kello 16.43 (EEST)[vastaa]
Tämä poistohanke tuntuu nyt vähän lepäävän tyhjän päällä kun Käyttäjä:kotivalo sai perusteluillaan keskusteluun aloittaneen ip:n 85.156.196.104 vakuutettua, mutta ei kysenalaistukseen myöhemmin liittyntyttä Matthäus Gehägeberg iä, joka haluaa pitäää koiinni poisoajatuksesta esitetyistä perusteluidsta huolimatta sillä perustreella, etytä Wikipediasta pitää voida myös poistaa asioita. Ei oikeuin taida löytyä mirtään neutraalia perustetta joiklla tällaiset eri aluetasojen alueiden syumbolist (kuten kansallisjotain, maakuntajotain ja kuntajotain) voidaan objewktiivisesti jakaa vuoihiin ja lampaisiin ja julistaa jotkut hus poistettaviksi ja jotkut toiset säilytettäviksi. Tällainen kuulostasa kovasti omalta tutkimukselta ja antaa käärmeen pyssyyn ajamisen vaikutelman. Eli miksi juuri nyt tämä tulisi poistaa? Objektiivista peruste,lua taitaa olla vaikea esittää. --Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2022 kello 18.46 (EEST)[vastaa]
Voi toki kyseisestä projektista aloittaa artikkelin, muokkaat vaan rohkeasti. Se ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti sitä, että pitäjäkohtaiset perinneruokamaininnat kunta-artikkeleista poistetaan. Ja jos kunta-artikkeleista nyt kuitenkin halutaan poistaa jotain, niin miksi ihmeessä et aloittaisi keskustelua siltä pohjalta, että tarkastellaan kaikkia kunta-artikkeleiden osia - historiaa, politiikkaa, uskonnollisia yhteisöjä, ilmastoa, nähtävyyksiä, tapahtumia, tunnettuja kuntalaisia, jo aiemmin mainittuja taajamia jne. -- Htm (keskustelu) 1. elokuuta 2022 kello 19.11 (EEST)[vastaa]
Arvostan sitä, että keskustelun avaus koski selkeästi rajattua kysymystä, eli käytännössä sitä, onko pitäjäruokanimitys kunta-artikkelin rakenteeseen kuuluva tieto vai ei. Joistakin ehdottamiasi teemoja sivuavista aiheista olen keskustellut aiemmin mutta en jatkaisi sitä mielelläni Pitäjäruoka-otsikon alla.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 1. elokuuta 2022 kello 19.28 (EEST)[vastaa]
No kai sille pitää joku perustelu olla, että miksi juuri nämä kuntaruuat kaikista kunta-artikkelihin lisätyistä asioista ovat erityinen kauhistus ja kiireellinen poistettava, varsinkin kun itse keskustelun aloittaja jo tyytyi Kotivalon argumentteihin ja käänsi kelkkansa. Eli mikä nyt erottaa juuri tämän yhden kaikista muista kuntien, maakuntien ja koko maan symboleista, ja mikä nimenomaisesti erottaa juuri tämän kaikista muista kunta-artikkeleihin lisätyirtä asioista, että juuri tämä pitää poistaa eikä jotain muuta. Tämähän se kysymys on, johon pitää vastata, jos poistoa haluaa perustella. --Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2022 kello 20.07 (EEST)[vastaa]
Jos pitäjäruoat eivät ole kuntien kuntakohtaista ruokaperinnettä vaan jälkikäteen luotua symbolikaanonia, kuten tulkitsen sinun toisessa kohdassa esittävän, kyse on siitä, onko tämä perinnekaanon tältä osin kunnittain nyt vakiintunut vai oliko se aikansa ilmiö eikä ehkä kunnan historiassa kovin merkittävä. En löydä keskustelusta kohtaa johon viittaisit "erityisellä kauhistuksella" ja "poistamisen kiireellisyydellä". En myöskään osaa sanoa, miksi pitäjäruoka-otsikon alla pitäisi keskustella "kaikista muista kunta-artikkeleihin lisätyistä asioista".--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 1. elokuuta 2022 kello 21.22 (EEST)[vastaa]
Mitkä tällaiset kaanonit eivät ole "aikansa ilmiöitä"? Mistä me wikipedian yksittäiset käyttäjät saisimme jumalaisen vallan omalla mutullamme jakaa niitä vuohiin ja lampaisiin? Tämähän se kysymys on johon pitäisi vastata. Lähellä kiviä olevat tahot valitsevat aluekiviä, lähellä kasveja olevat tahot valitsevat aluekasveja, lähellä järviä oleva tahot valitsevat aluejärviä, lähellä ruokia olevat valitsevat alueruokia, ja tätä on tehty vuosikymmenet. Mikä siinä silloin tekee sen eron? Mistä tulee se jumalainen valtuutus poimia yksi rivistä poistettavaksi? Se pitäiasi jotenkin perustella muulla kuin mutulla ja tykkäämisellä. Jotain eivät kiinnosta ruuat, jotain eivät kiinnosta kivet, jotain eivät kiinnosta kasvit, mutta se yksittäisten käyttäjien tykkääminen ja ei-tykääminenkö (tai aiheen tunteminen tai aiheesta tietämättömyys ja kuulemattouus) on Wikipedian kriteeri? Ja mistä muusta tämän otsikon alla muka pitäisi keskustella kuin juuri tämän poistettavaksi vaaditun vertailusta muihin vastaaviin? Sehän sen poiston tai säilyttämisen juuri ratkaisee ja on sen ainoa mahdollinen järkevä kriteeri. Jos mitään eroa ei ole, poistoille ei ole perustetta, jos on joku ero, joka vaatii poistoa, se tulee esittää arvioitavaksi. Nyt ei ole esitetty muuta kuin mutua ja "minun mielestäni". --Urjanhai (keskustelu) 2. elokuuta 2022 kello 09.13 (EEST)[vastaa]
Osa symbolikaanonin tuottamisesta on sellaista, että se vakiintuu, kuten itsekin näytät esittävän. Osa jää yritykseksi. Mikäli kuntaan onnistutaan synnyttämään esimerkiksi merkittävä vesivellijuhlaperinne, jota pidetään yllä vaikkapa vuotuisin kotiseututapahtumin, kuten folklorismiin kuuluu, voi asia olla kunta-artikkelissa merkittävä. Jos taas ei, on kunnan ainoana 1980-lukua kuvaavana tapahtumana vaalittavan pitäjäruoan nimeäminen ehkä hieman erikoinen. Siksi pidän sallittuna keskustella ja kysyä näkemyksiä, onko pitäjäruokanimeäminen sellainen, että se tulee kunta-artikkelissa olla. Käytät viestissäsi ilmauksia jumalainen valta ja jumalainen valtuutus. Haluatko avata, mihin viittaat, kun en ihan tavoita viittauksen kohdettasi? --Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 2. elokuuta 2022 kello 09.33 (EEST)[vastaa]
Kun mitään argumentteja ei kysyttäessä tulee, niin on kai sitten kysyttävä mikä auktoriteetti antaa vallan sivuuttaa esitetyt kysymykset. Usean kerran hohtimilla kiskoen niitä perusteluja sitten lopulta löytyy. Kiirehän tässä on verrattuna siihen, että kunta-artikkelit ovat sekalaisessa jamassa, ja siihen sitten tarjotaan lääkkeeksi satumnnaisia, mielivaltaisia poistoja kun joku niitä järjestelmällisesti täydentää.
Tuohon argumenttiin voidaan todeta, että Kaikki tällaiset kaanonit tyypillisesti luodaan kuntaa ylemmällä tasolla liittyen johonkin yleisesti arvostettuun asiaan (kuten luonnon monimuotoisuus, luonnon kauneus, tuhansien järven maa, ruokaperinnen jne.) ja eri tavoin alueen asukkaita osallistetaan niiden valintaan. Ne ovat siis ikään kuin osa Topeliuksen maamme kirjaa, jota kansakunnan tasolta viedään alaspäin luomalla erilaisia symboleja niin kansakunnalle, maakunnille kuin kunnillekin. Itsekään, vaikka olen aihepiiristä kiinnostunut, ja siihen hiukan perehtynytkin, tuskin muistan ulkoa yhtäkään tällaista kuntakohtaisesti tai edes maakuntakohtaisesti edes niistä kunnista ja maakunnista, joiden asukkaana olen elämäni aikana ollut, enkä juuri muistakaan kunnista tai maakunnista. Silti itse suomalaisena ja kunkin elinaikani asumani kunnan ja maakunnan asukkaana arvostan näitä symboleita. Tätä laajempaa taustaa vasten ajatus, että nämä eivät olisi "kunnan kannalta mnerkittäviä" on erikoinen ja käytännössä omaa uutta tutkimusta, joka pitäisi julkaista muualla ensin tai etsiä aiemnpaa mahdollista tutkimusta jossa näin on sanottu. Aivan erikoisena pidän sitä, että nämä tulisi kuntien artikkeleista eristää jollain palomuurilla pois.
Jos nämä näyttävät jossain yksittäisessä kunta-artikkelissa irralliselta, se johtuu tietenkin vain siitä, että kunta-artikkelien yleinen tila on hyvin epätasainen ja usein puutteellinen. Se taas luultavasti johtuu siitä, että kunta-artikkelien artikkelimallit (tai eri aluetasojen alueyksiköiden artikkelimallit yleensäkin) ovat aika viitteellisiä ja hajanaisia. De-wikipediassa, kun joskus tulin jonkun keskustelun yhteydessä katsoneeksi, oli varsin jäsentynyt artikkelimalli paikkakunnille. Tässä siis olisi paljon tehtävää, jota kukaan ei ole toistaiseksi ehtinyt tehdä, kun työmäärä on niin suuri. Seikkaperäiseen artikkelimalliin eri asioita olisi helppo ripustaa kuin koristeita joulukuuseen. Wikimatkojen puolella tällainen täytettävä pohja on kaikkiin artikkeleihin pastettukin, mutta meillä Wikipediassa valmiit pohjat ovat erikseen eivätkä olemassa olevat pohjat ole oikein niin seikkaperäisiä, että kaikella olisi niissä valmis paikkansa.
Päällimmäinen otsikko näille kai olisivat "Symbolit", ja samalla tavalla voitaisiin lisätä noita useita muitakin, ja tietysti myös vaakunat (niidenkin luominen oli samalla tavalla keskusjohtoisuuden ja paikallisen osallistamisen vuoropuhelua). Ja samoin (tieteellisessä määrittelyssä) alueen nimi on yksi symboleista. Osana laajempaa asiayhteyttä nämä symbolit ovat osa alueen institutionalisoitumisprosessia, jossa muina ulottuvuuksina ovat jo ennen symbolista hahmottumista alueellinen hahmottuminen ja niiden jälkeen aluetta ylläpitävät instituutiot ja näiden summana alueen rooli laajemmassa aluejärjestelmässä. Nämä kaikki ovat minkä tahansa alueen artikkelissa käsiteltäviä relevantteja aiheita, mutta jos artikkelin jäsennyksessä halutaan samalle tarkkuuasteelle kaikissa asioissa, niin artikkelimalli menee jo aika monimutkaiseksi. Kuitenkaan ratkaisu tähän monimutkaisuusongelnaan ei ole satumnnainen poistelu, vaan artikkelien ja artikkelimallien kehittäminen. Se vain valitettavasti on hidasta puuhaa. --Urjanhai (keskustelu) 2. elokuuta 2022 kello 10.36 (EEST)[vastaa]
Ymmärrän näkökulmasi, mutta minun on vaikea katsoa kokemiesi omien arvostuksen tunteittesi varsinaisesti olevan ”laajempaa taustaa”. Toiseksi pidän parempana, että lähde tai perustelu edellytetään jonkun asian olemassaoloa koskevalle väitteelle, ei sen olemattomuuden. Eli onnistuiko Kolmonen topeliaanisessa projektissaan vaikkapa samassa mittakaavassa kuin heraldikot, jotka saivat vaakunansa kunnantaloihin ja muuallekin? Varmistan vielä, että onko myös sinun näkemyksesi, että pitäjäruoka-asia ei lähtökohtaisesti kuulu kunnan ruokakulttuuri-otsikon alle vaan on eri ilmiö.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 2. elokuuta 2022 kello 11.14 (EEST)[vastaa]
Väitehän on tässä tapauksessa se, että symbolikaanonin symbolit ovat olemassa. Sille on selvät lähteet. Nyt kuitenkin esität väitteen, että asia on olematon, eikä esitetyistä luotettavista lähteistä huolimatta jotenkin kelpaa Wikipediaan, koska se on sinun kokemuksesi. Todistustaakka lähteissä esitetyn asian olemattomuuudesta vastoin esitettyjä lähteitä siis on sinun puolellasi. "Laajempaa taustaa" tietenkään eivät olleet omat arvostukseni vaan laajempaan symbolikaanoniin sisältyvät symbolit, jonka muutkin osat ovat yhtä lailla lähteistettyjä, niin kuin Wikipediassa kuuluu. Silloin juuri se kysymys on, että mikä mikä on peruste sille että symbolit tässä symbolikaanonissa voidaan jonkun yksittäisen wikipedisten omien mutuilujen ja tuntemusten ja pyörittelyjen perustella mielivaltaisesti ja ilman mitään tällaisesta jaottelusta kertovia lähteitä nähtävästi vainjonkun wikipedistin oman tykkäämisen peruasteella jakaa vuohiin ja lampaisiin ja poistaa toiset ja säilyttää toiset. Tähän en edelleenkään ole saanut vastausta, vain omia mutuiluja ja pyörittelijä, että joku ei käyttäjä MH:n mielestä ole jotain. Se valitettavasti ei ole kelvollinen lähde vaan uutta tutki musta. Siinähän se ongelma juuri on. Nyt meidän siis pitäisi sivuuttaa olemassa olevat lähteet, jotka eivät mitenkään olennaisesti eroa muiden vastaavien symbolien lähteistä. Tai jos eroavat, niin pitäisi kertoa, mihin luotettavaan lähteeseen tämä erottelu perustuu. --Urjanhai (keskustelu) 2. elokuuta 2022 kello 14.01 (EEST)[vastaa]
Ja tietysti se voi kuulua ruokakulttuurinkin alle. Monet asiat voivat kuulua monien aiheiden alle. Enkä ole sanonut että se olisi "eri ilmiö". Toin vain esiin, mihin yhteyteen se myös kuuluu. Arviointiperuste asian merkirttävyydelle on silloin sen täysi rinnasteisuus muihin vastaaviin symboleihin. Mihin kohtaan artikkelia ne kulloinkin parhaiten sijoitetaan voi kai riippua vain kunkin artikkelin kunkinhetkisestä tilasta. Artikkelimalleja ei valitettavasti synny niinkään etukäteen spekuloimalla vaan pikemminkin artikkeleja systemaattisesti muokkaamalla niin, että osat hakevat paikkansa. --Urjanhai (keskustelu) 2. elokuuta 2022 kello 14.18 (EEST)[vastaa]
Yhtä outo on ajatus, että mitä tahansa voidaan hetken mielijohteesta julistaa huutoäänestyksellä poistettavaksi vastoin juri hetki sitten selkeästi esitettyjä asiaperusteluja vain pelkästä poistamisen ilosta käytännössä pointtausmielessä. Niin kuin jo kerran sanoin, niin tulisi olla hyvin vahvat perusteet sille miksi tällaisista vakiintuneista symbolikaanoneista (kansalliseläin, maskuntaeläimn, kunnan nimikkoeläin, kansalliskukka,, maakuntakukka, kunnan nimikkokasvi jne. joku yksi satunnainen haluttaisiin yhtäkkiä poistaa ja muut säilyttää. Niin kuin jo kerran sanoin, tällainen satunnainen räiskjminen niinkuin ammuttaisiin virvoitusjuomatölkkejä ilmakiväärillä aidan päältä, ei voi perustua mihinkään muuhun kuin omaan uuteen tutmkimukseen. Ilmeisesti Käyttäjä:Matthäus Gehägeberg vain kuuluu niihin käyttäjiin, jotka eivät millään voi myöntää, jos sattuvat olemaan joskus väärässä, vaikka luultavasti jokainen meistä sattuu olemaan joskus väärässä. Ja sitten on tietysti aina niitä, jotka eivät voi millään uskoa että esim. Käyttäjä:Kotivalo joskus voi olla oikeassa. Tällaiset ovat kuitenkin huonoja tosiasiaperusteluja. Tai esimerkkejä argumentaatiovirheistä. --Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2022 kello 19.38 (EEST)[vastaa]
Tällaisia eri symboleitahan joko koko maalle, maakunnille tai kunnille on nimetty pitkin vuosikymmeniä. Ja vastaavasti kunta-artikkeleihin on lisätty systemaatisesti monenlaisia muitakin tietoja. Ei tämä niiden joukosta hypi mitenkään ainakaan minun silmilleni. --Urjanhai (keskustelu) 1. elokuuta 2022 kello 19.48 (EEST)[vastaa]
Onko missään saatavilla esimerkiksi jonkinnäköistä listaa tai arkistoa käydyistä laatuarvioinneista?
Luokka:Arkistoidut laadunarviointiäänestykset sisältää vain suositelluiksi ja muinaiset hyviksi ehdotettujen artikkelien äänestykset, nykyisiä laatuarviointeja ei tuollaiseen arkistoida.
Kysyn siksi, että olen monta kertaa huomannut, että laatuarviointikeskustelujen jälkeen on meinannut unohtua tehdä tarvittavat toimenpiteet, kuten artikkelin lisääminen hyvien tai lupaavien artikkelien luetteloon, enkä yllättyisi, jos osassa se on vieläkin tekemättä. Haluaisin käydä niitä läpi ja tehdä tarvittaessa lisäykset. Lista lupaavaksi ehdotetuista artikkeleista oli hyvä tällaiseen, mutta se ei ole toiminut pitkään aikaan. --Kärrmes (keskustelu) 3. elokuuta 2022 kello 10.38 (EEST)[vastaa]
Jos käytyjä laatuarviointeja ei mistään näe, olisiko mahdollista luoda niille vastaava arkistoluokka kuin esim. suositellut sivut -äänestyksille? Pitäisin sellaista hyvin tarpeellisena edellä mainituista syistä. Pääartikkelin nimi on Arkistoidut laadunarviointiäänestykset, joten tavallaan näkisin laatuarviointienkin sinne kuuluvan. --Kärrmes (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 10.12 (EEST)[vastaa]
Jostain tosiaan olisi kiva nämä nähdä (Zachelle taisin huomauttaa tuon botin toimimattomuudesta joskus alkuvuodesta), mutta luokitushan on sivuille ja laatuarvioinneille ei luoda omia alasivoja, kuten SA- tai vanhoille HA-äänestyksille. --PtG (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 10.16 (EEST)[vastaa]
Se mitä ei pysty helposti löytämään on artikkelit jotka ovat olleet arvionnissa, mutta ja tulos on ollut etteivät ne näytä kriteereitä jos niihin ei ole arviointihetkellä lisätty jotain maillinetta tai luokkaa. (esim artikkelihistoria) -- Zache (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 11.11 (EEST)[vastaa]
Olen samaa mieltä kuin Stryn. Sanakirjaselitykset on harvinaisen hyvä esimerkki sisällöstä joka toimii hyvin nykysellä wikikoodilla siten, että siinä on otsikkotasoja ja niiden alla listoja. Ei ole mitään syytä muuttaa taulukoksi tuota. -- Zache (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 10.02 (EEST)[vastaa]
Tuota sanastoa voisi joku päivittää. Siellä näyttäisi olevan vanhentunutta tietoa esimerkiksi hyvien artikkelien valinnasta. Sivua ei ole muokattu kertaakaan vuoden 2019 jälkeen. --Risukarhi (keskustelu) 3. elokuuta 2022 kello 18.28 (EEST)[vastaa]
Jos sanaston haluaa taulukoksi niin kannattaa taulukko tehdä erikseen toiselle sivulle, sen jälkeen se voi olla mahdoton lukea puhelimella/tabletilla, lisäksi siitä tulee melko massiivinen tavumäärältään. Käyttäjä voi sitten valita lukeeko taulukkoa vai vanhaa versiota. --Linkkerpar™3. elokuuta 2022 kello 19.32 (EEST)[vastaa]
Jäin miettimään, että kun organisaation nimi muuttuu, miten oikeaoppisesti tehdään muokkaus. Annetaanko sivun olla vanhalla nimellä ja merkitään, että nimi on nykyisin uusi, vai vaihdetaanko vanhan sivun nimi uudeksi ja jätetään vain asiallinen historiatieto vanhasta nimestä vai tehdäänkö uudella nimellä uusi sivu ja vanha jotenkin arkistoidaan ja linkitetään, vai miten ihmeessä olisi järkevintä. Mikä olisi oikea käytäntö? Yritin löytää jotain ohjetta tai aiempaa keskustelua, mutten löytänyt. --Porin lastenkulttuurikeskus (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 15.20 (EEST)[vastaa]
Sivun yläosassa on Muut-valikko, jossa on Siirrä-painike. Siitä saa sivun nimen muutettua. Laita yhteenvetokenttään hyvä perustelu artikkelin nimen vaihdolle ja lähde artikkelin aiheen nimen muutoksesta. Sivun saa siirrettyä käyttäjätunnus, joka on yli neljän päivän ikäinen. Luurankosoturi(…∴… • -=≡ • ~≈)4. elokuuta 2022 kello 15.24 (EEST)[vastaa]
Oletetaan että kyseessä olisi vaikka se, että Aboa Vetus & Ars Nova muuttaisi nimensä pelkästään Aboa Vetus -nimelle niin se tapahtuisi vaihtamalla vanhan sivun nimi uudeksi ja kertomalla nimenmuutoksesta johdannossa. Jos taas kyseessä olisi iso organisaatio ja nimenmuutokseen liittyisi vaikka yrityskauppoja jossa kaksi yritystä yhdistyy, niin voi olla hyvä idea jättää vanhat artikkelit kertomaan historiallisista yrityksistä ja aloittaa uusi artikkeli nykyisestä yrityksestä. -- Zache (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 15.27 (EEST)[vastaa]
Teknisesti tämä tapahtuu ohjeen Ohje:Sivun siirtäminen mukaisesti. Millaisesta tapauksesta on kyse? Jos esimerkiksi artikkeli Yle Kemi vaihtaa nimensä takaisin Lapin Radioksi tulisi ainakin omasta mielestäni siirto tehdä tälle uudelle nimelle ja jättää maininta vanhasta nimestä artikkelin alkuun. Ymmärtääkseni nämä ovat tapauskohtaisia, keskustelun kautta setvittäviä asioita, eikä varsinaista käytäntöä asiasta ole. Saa korjata, jos olen väärässä. --Osmo Lundelljuttusille?4. elokuuta 2022 kello 15.28 (EEST) edit: Zache ehtikin jo vastata.[vastaa]
Joskus harvoin on myös tilanteita, joissa nimen muuttuessa ei ole syytä siirtää artikkelia uudelle nimelle. Kuvitteellisena esimerkkinä, koska omaa artikkelia aiheesta ei ole, vaikka perinteinen kauppahuone Bensow, joka toimintansa loppumetreillä muutti nimensä Suomen Filtronaksi ja sitten Venditareksi, mutta näillä nimillä yritystä ei koskaan tunnettu.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 4. elokuuta 2022 kello 16.04 (EEST)[vastaa]
Wikipediassa ongelmana ovat käyttäjät. Karkea ja paikkansapitämätön kolmijako: 1) ne, jotka pystyvät vain kuuntelemaan musiikkia, 2) ne, jotka tietävät tai ovat tienneet perusasiat (esim. meikällä on musiikin alkeisteoria hallussa, eli olen suorittanut kuuluisasta 3/3:sta kaksi kolmasosaa ja unohtanut puolet oppimastani, eli summaosamäärä on 1/3) ja 3) asiantuntijat. Seuraava ongelma, että vaikka kuka tahansa näistä kolmesta saa muokata, niin asiantuntijat eivät tänne ehdi tai viitsi tulla eikä artikkelien lukijalla ei ole mitään keinoa erottaa, kuka muokkaajista on tiennyt joskus jostain jotain ja kuka ei tule koskaan mistään mitään tietämään. C-duurissa täällä jengi kissanpolkkaansa soittelee. --Pxos (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 12.02 (EEST)[vastaa]
Tähän sen verta, että moni heistä aliprojekteissa, jotka liittyvät enemmänkin musiikin kulttuuriin ja historiaan, kuten vaikka aliprojekti Albumiprojekti. Ne ovat ilman muuta tärkeitä aiheita (!), mutta muu, kuten aiemmassa kommentissani toitottama musiikinteoria, onkin sitten jäänyt vähemmälle. Harmi. KonstaER (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 00.13 (EEST)[vastaa]
Onko tuollaiseen projektiin kuulumisella sinänsä mitään käytännön merkitystä? Kyllähän tänne syntyy uusia musiikkiaiheisia artikkeleita miltei päivittäin ja ainakin muutama käyttäjä parantelee niiden laatua aktiivisesti riippumatta siitä, kuuluvatko he johonkin projektiin. --Kärrmes (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 13.21 (EEST)[vastaa]
Uudet käyttäjät haluavat varmaan jäseniksi johonkin miellyttävään projektiin ja yhteistyömahdollisuuksia eivätkä vain tehdä ainaista yksinäistä työtä, mikä on lopulta se toimintamalli, mihin nykyinen Wikipedia ihmiset yleensä ohjaa. Ahkerimmat muokkaajat puuhastelevat yksinään. --Pxos (keskustelu) 24. heinäkuuta 2022 kello 13.27 (EEST)[vastaa]
Totta, mutta ehkä oleellisempi syy on, että minusta näitä musiikkiartikkeleita tai ainakin keskeisimpiä niistä tulisi käydä ihan systemaattisesti läpi. Jos löytyisi kourallinen poppoota, niin tuo työ olisi huomattavasti rennompaa ja laatu aivan toinen, kun voi tietyn porukan kanssa ottaa asioista selvää ja pyytä välillä apuakin. Isommissa muutoksissa tärkeää olla tällainen pysyvä porukka myös käymässä muutoksia läpi ja vertaisarvioimassa ne. KonstaER (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 00.08 (EEST)[vastaa]
Tämä on varsin hyvä syy pyrkiä yhteisölliseen tekemiseen. Harmittavasti näin mututuntumalla kaikki yhteisölliset hankkeet ovat olleet hieman epäsuosiossa viimeisten muutaman vuoden aikana. Wikiprojektit eivät oikein ole missään vaiheessa olleet kovinkaan aktiivisia, ja tällaisessa vapaaehtoisprojektissa asioita ei tapahdu ellei joku ala suorittamaan. Eli Wikiprojektin lämmittelyyn joutuu todennäköisesti itse laittamaan paljon eforttia (siltikin voi käydä niin, että innostus on vähäistä, kun muokkaajia on kuitenkin suhteellisesti vähän) ja samalla toivomaan, että joku tai jotkut innostuisivat tulemaan mukaan. --PtG (keskustelu) 31. heinäkuuta 2022 kello 23.14 (EEST)[vastaa]
Jos suoraan sanon, niin suomenkielisen Wikipedian musiikkiaiheisten – etenkin musiikinteoriaan liittyvien – artikkelien taso on surkea, ainakin kehno. Vajavaista, epätarkkaa, virheellistä, lähteetöntä. Ainakin valtaosa teoriaan liittyvistä artikkeleista tulisi tarkistaa, lähteistää ja saada artikkelit kattamaan aiheensa edes jotenkin kokonaisvaltaisemmin (ks. Nuottiavain versus Clef). Minusta ainakin niinkin perustavanlaatuisista asioista musiikinteoriassa kuin sävel, sointu tai nuottikirjoitus soisi olevan laajemmat artikkelit. Näihin jos saisi musiikissa pidemmällä olevia, asiantuntijoita, parantamaan. Huomaan virheitä ja niitä korjailenkin, mutta jokaista virhettä edes viitsi korjata, sillä musiikkikin on sellainen onkalo, että on täysin eri asia "osata" kuin oikeasti osata. Jotta voi opettaa tai kirjoittaa asiasta tietoartikkeleita, pitää siis tuntea aihe erittäin hyvin. Teorian ulkopuolella, artikkeleita jousisoittimista parantelin, mutta oman (viulu) tai toiseksi vahvimman instumenttini (alttoviulu) ulkopuolella mahdollisuudet näitä parantaa ovat rajalliset. Monissa lähinnä tyydyinkin viilaamaan artikkelin "muotoa" itse syvimmän leipätekstin sijaan. Yhteenvetona: kaikessa riittää runsaasti työtä, lähteistystä ja luotettavia sellaisia (!), laajennusta, musiikinteoria. KonstaER (keskustelu) 25. heinäkuuta 2022 kello 00.00 (EEST)[vastaa]
Harva wikiprojekti toimii kunnolla, moni ei mitenkään. Muokkaa vapaasti, ehkä saat muitakin innostumaan. Jätän loput sanomatta Wikipedian lähteistyksestä, paitsi ettei kukaan huippuasiantuntijoita lukuunottamatta ymmärrä mitä voi käyttää, mitä ei, minä mukaan luettuna, koska vanhentuneet eivät kelpaa vanhentuneina eikä uudempia saa käyttää kopiointivaaran takia. --Höyhens (keskustelu) 26. heinäkuuta 2022 kello 03.56 (EEST)[vastaa]
Siltä tuo vaikuttaa, mikä on sääli. Yllä olevassakin keskustelussa mainio idea, jossa wikiprojekteista olisi hyötyä. Tietosanakirjahan tulee aina joitain vuosia jäljessä, niin se vain on. Ongelmaksi se muodostuu vasta siinä vaiheessa, jos ollaan yli 5–10 vuotta jäljessä eikä vanhentuneesta tiedosta edes kerrota sivulla lukijalle. Mistä sinun mielestä kopiointivaara syntyy? Viittaaminen täysin sallittua, kunhan ei plagioi. Tämän pitäisi olla kelle hyvänsä eskarista päässeelle päivänselvää. KonstaER (keskustelu) 31. heinäkuuta 2022 kello 23.53 (EEST)[vastaa]
Jos löytyy hyviä lähteitä niin sillä päässee (luultavasti) melko pitkälle. Kun tarvitsee tulkita asioita tarkemmin tai erotella termejä niin sitten tarvitsee syvempää asiantuntemusta. Huolella lähdettä noudattamalla voi tehdä jo melkoisia parannuksia monissa artikkeleissa. Musiikkitermit varmaankin ovat jo melko vakiintuneita mitä suomeksi pitää käyttää eli lähteitä luulisi löytyvän ainakin teoreettisemmalle materiaalille. Trendikkäät ja nopeasti muuttuvat asiat ovat sitten aivan eri juttu.. Ipr1 (keskustelu) 10. elokuuta 2022 kello 23.40 (EEST)[vastaa]
