Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 56

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Veturi maantieajossa?

Miten perinteinen junan veturi - esimerkiksi tuttu suomalainen dieselkäyttöinen Dv12 - selviäisi maantiellä kulkemisesta? Kääntyviä pyöriähän vetureissa ei käsittääkseni ole, mutta nehän saisi periaatteessa veturiin asennettua. Minkälaisen haitan tai jopa esteen veturin kulkemiselle muodostaisivat maanteiden korkeuserot? Radathan on tehty siten, ettei korkeuseroja juurikaan ole, mutta maanteillä ylä- ja alamäkiä on sen sijaan on enemmän tai vähemmän. Entä kulkisiko veturi asfaltilla kunnolla omilla teräspyörillään vai olisivatko kumipyörät tiellä liikkumiseen sopivammat? Entä miten hyvin veturi jaksaisi vetää perässään junanvaunuja maantiellä kulkiessaan? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.15 (EEST)

Tähän on jo ratkaisu keksitty: Maantiejuna. Eli pistetään tavallisen kuorma-auton perään vain useampi perävaunu peräkkäin, niin rahti kulkee joutuisasti. Näitä käytetään Wikipedian mukaan Australian, Yhdysvaltojen ja Länsi-Kanadan harvaan asutuilla, pinnanmuodoiltaan tasaisilla alueilla.--Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.39 (EEST)

Tosin en-interwikin mukaan ne eivät aina ole välttämättä suomalaisia rekkoja pidempiä, mutta jopa 53-metrisiä mainitaan.--Urjanhai (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.44 (EEST)

Mites meidän maantiet selviää vetureiden painoista? Voisi kuvitella, että tiet on ajateltu pienemmille akselipainoille mitä veturit on. Ausseissa yms se ei ole ongelma, koska yleensä ne on erikoisteitä joilla noi maantiejunat ajelee. --Zache (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 21.55 (EEST)

Riipuu veturista, mutta dv12 painaa WP:n mukaan maksimissaan 69 tonnia ja pituutta sillä on 14 m. Neljäakselinen taitaa olla. 17,5 tonnia tulee akselipainoksi. Tossa [1] on asetus, josta kiinnostuneet laskenevat, olisiko se maantiekelpoinen kokonaispainonsa ja akselipainojensa suhteen. Auton ja perävaunun/vaunujen muodostaman yhdistelmän max massa on ilmeisesti nykyään 72 tonnia ja akseleita pitää olla liki 10.--Htm (keskustelu) 26. toukokuuta 2020 kello 22.39 (EEST)

Renkaiden pitäisi olla varmaan kohtalaisen leveät, että saataisiin kylliksi pitoa ja paino jakautuisi. Ehkä joku betonijyrä-tyylinen ratkaisu toimisi? --Prospero One (keskustelu) 27. toukokuuta 2020 kello 00.34 (EEST)

Asfaltti on niin pehmeää että veturin omat pyörät uppoaisivat siihen kuin suohon. Kumirenkailla taas ei olisi mikään ongelma jos vaan laitetaan oikeanlaiset renkaat. Verrattuna esim. raskaimpiin kumipyörillä kulkeviin kaivostyökoneisiin veturi painaa vain murto-osan. --Juleston (keskustelu) 29. toukokuuta 2020 kello 13.22 (EEST)

Entä mitenkäs maantien tai junaradan korkeuserot vaikuttaisivat veturin ja mahdollisesti sen vetämien vaunujen kulkuun? Jaksaisiko veturi/juna nousta ylämäkiä? Entä alamäissä kulkeminen? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 20.44 (EEST)

Rautateillä korkeuserot ovat hyvin pieniä. Sitä varten mm. sveitsissä on paljon tunneleita. Rataosuuksilla, joilla on korkeuseroja, on joku oma junatyyppinsä, jonka nimeä en nyt saa päähäni. Maantiejunatkin toimivat vain tasaisilla alueilla. Konginkankaan linja-autoturma kertoo miksi.--Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 20.55 (EEST)

Se vuoristoisten alueiden ratatyyppi oli hammasrata. Olen joskus Sveitsissä sellaisella matkustanutkin. Kun saavutaan hammasrataosuudelle, niin junan ääni muuttuu. Mantiellehän sitä(kään) ei onnistu rakentaa. Vastaavastihan maantiet (tai pienet yksityistiet yhtä lailla) menevät serpentiiniä. Niilläkään veturi ei pääse eteenpäin vaan alittaa vuoret tunnelissa.--Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 21.04 (EEST)

Australialainen sääennustaja

Kuka oli se australialainen sääennustaja, joka nimesi pyörremyrskyjä inhoamiensa poliitikkojen mukaan ja käytti sanontoja, jotka suomeksi toisinaan on esitetty muodoissa "poukkoilee päämäärättä" ja "aiheuttaa kovia kärsimyksiä"? 109.240.255.8 28. toukokuuta 2020 kello 08.08 (EEST)

^Oletko sinä Nenoniel? --95.175.104.66 28. toukokuuta 2020 kello 19.13 (EEST)

Säteilysuojista

Tässä toivottavasti lauantaina onnistuvan SpaceX-laukaisun tiimoilta esitän sarjan kysymyksiä. Tuli keskusteltua aiheesta eräällä serverillä ja jäi vaivaamaan:

Lämmittelyksi:
1. miksi 10 cm paksu lasiruutu on läpinäkyvä, mutta 1 mm paksu metallilevy ei?

Sitten:
2. Miten yleispätevä on yleisesti levinnyt ajatus, että mitä tiheämmästä aineesta suoja on, sitä paremmin se vaimentaa säteilyä?

Ja viimeiseksi:
NASAn mukaan[2] miehitetyllä Mars-lennolla, jolla poistutaan Maan magnetosfääristä, matkustajien huolena ovat sekä auringosta tulevat hiukkaset, että ulkoavaruudesta tuleva niin sanottu kosminen säteily. Molemmat koostuvat pääasiassa protoneista, mutta Auringosta tulevat ovat NASAn mukaan niin vähäenergisiä, että avaruusaluksen normaali metallikuori pysäyttää ne. Kosminen säteily sen sijaan on paljon voimakkaampaa protonien energian ollessa 1 000 teraelektronivolttia tai enemmän - monisatakertaisesti sen, mitä protonit saavat energiaa Sveitsin LHC:ssa. Nyt, Goddardin säteilyasiantuntija sanoo, että paras tapa pysäyttää hiukkassäteily on asettaa tielle samankokoinen (massainen*?) hiukkanen, eli Neutroni. Niitä löytyy irallisina ytiminä aineista, jotka sisältävät vetyä, kuten tavallisesta PE-muovista. Mutta:

3. Eikö tämä valinta riipu mitenkään kohti tulevan hiukkasen energiasta? Muovissa piileskelevällä neutronilla on pelkkä lepomassa, mutta kohti tulevalla protonilla liikemassa on paljon suurempi. --J. Sketter (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 20.22 (EEST)

kohta 1. https://physics.stackexchange.com/questions/7437/why-is-glass-transparent Lyhyesti, silikaatti ei absorboi valon aallonpituuden (energian) säteilyä. Absorbtio on aallonpituuden funktio. Siksi lasi suojaa paremmin UV alueen säteilyltä kuin näkyvän.

Kohta 2. https://en.wikipedia.org/wiki/Radiation_protection#Electromagnetic_radiation Riippuu säteilyn energiasta, mutta korkea energisssä ydinten 'tiheyden' kasvaessa todennäköisyys kasvaa. Sjmantyl (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 13.05 (EEST)

Wikipedian valikot heiluvat

Mistähän mahtaa johtua, että Wikipedian artikkelisivujen ylävalikot ovat alkaneet heilumaan (ainakin omalla koneellani)? Eli sanat muokkaa, muokkaa wikitekstiä ja historia heiluvat jatkuvasti vasemmalta oikealle, mikä on mielestäni hyvin häiritsevää.46.132.111.52 30. toukokuuta 2020 kello 15.56 (EEST)

Taitaapa olla tuo: phab:T71729. Stryn (keskustelu) 4. kesäkuuta 2020 kello 19.32 (EEST)

Ilman virallista Y-tunnusta laskuttaminen ja kuittilaki?

Sanotaan, että työtön ihminen tekee tekee ns. "yritystoimintaa" siten, että ei käytä laskutuspalvelua, vaan ottaa maksut käteisellä tai tilisiirrolla, maksaa verot ja kirjoittaa kuitin, jossa ei ole PRH:n tai verottajan antamaa Y-runnusta. Asiakkaat tekevät tulorekisteri-ilmoituksen ja maksavat eläke- yms. maksut.

1. Tekeekö yrittäjä rikoksen, kun kuitissa ei ole Y-tunnusta?

2. Eikö Y-tunnus ole viranomaisen antama tunnus, ja koska viranomainen antaa henkilötunnuksen, voiko kuittiin kirjoittaa yrittäjän henkilötunnuksen Y-tunnuksen asemesta?

3. Vai kuinka suuret sanktiot työtön saa, jos koettaa kiertää Y-tunnusta henkilötunnuksella? --85.76.102.108 5. kesäkuuta 2020 kello 00.02 (EEST)

Jos asiakas maksaa vielä kaikki työnantajamaksutkin, niin mikä ero tuolla olisi "oikeaan" palkan maksamiseen? Tämän ja aiempien kysymysten perusteella ilmeisesti tavoitteena on työn tekeminen ilman, että sillä on vaikutusta työttömyyskorvauksen määrään. Millään laillisella keplottelulla se ei kuitenkaan ole mahdollista, työkkäri kyllä laskee kaikki tulot samalla tavalla tuloiksi riippumatta siitä onko työ tehty Y-tunnuksella, henkilötunnuksella vai kirjastokortin numerolla. Enkä usko että moni asiakas on halukas lähtemään tuollaiseen vetkuiluun mukaan, kyllä he joko haluavat laskun tai sitten maksavat normaalia palkkaa. Suosittelen vahvasti että teet nyt päätöksen haluatko olla yrittäjä vai jatkatko työttömyyskorvauksen nostamista etkä yritä poimia rusinoita molemmista pullista. Aloittavana yrittäjänä saat starttirahaa joka kattaa jonkin aikaa ainakin osan työttömyyskorvauksen menetyksestä. --Juleston (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 09.44 (EEST)

Ei sillä olekaan eroa palkan maksamisee. Haluaisin van optimoida liiketoimintaani siten, että en käytä rahojani laskutuspalvelun kuluihin, vaan säästän niissä. Yrittäjyyttä mietin, mutta TE-toimisto saattaisi katkaista sovitellun päivärahan, jos hankkisin virallisen Y-tunnuksen. Toki tulot vaikuttavat työttömyyskorvauksen määrään, ja menetän nytkin puolet yli 300 euroa kuussa ylittävältä osalta. Tässä ei ole mitään ongelmaa, hyväksyn sen. Kyse on vain siitä, että mikä olisi edullisin laillinen tapa laskuttaa. Kuulin väitteen, että PRH:n tai verottajan antaman Y-tunnnuksen voisi korvata henkilötunnuksella tai syntymäajalla, mutta en ole löytänyt luotettavaa lähdettä asialle. Ja liiketoimitaideani on niin pientä, että on järkevintä pysytellä sovitellulla päivärahalla. --85.76.102.108 5. kesäkuuta 2020 kello 10.15 (EEST)

Niin kauan kuin ei selkeitä faktalinkkejä tule, niin kannattaa kai yrittää kaivella tietoa joku nettihauilla tai jostain kansalaisneuvontapalveluista. Tällainen näkyy olevan: https://www.kansalaisneuvonta.fi/fi-FI . Muistaakseni tuolla tai jossain muualla on maksutonta neuvontaa aloitteleville yrittäjille. Sieltä saa ainakin puolueettomampaa tietoa. --Urjanhai (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 13.31 (EEST)

Kannattaa myös miettiä asiakaskokemusta. Asiakas on helppoutta rakastava olento. Ennen hän tykkäsi maksaa käteisellä ja nykyään hän tykkää etätöistä ja lähimaksamisesta. Jos asiakkalle kerrotaan, että hänen pitää kirjautua itse johonkin kummalliseen Työn teettäjä eli Palkan maksaja -rekisteriin, maksaa kaikki sosiaaliset maksut ja pari epäsosiaalistakin lisämaksua, minkä lisäksi verottaja voi koska tahansa seuraavien viiden vuoden aikana pyytää palkan maksaneelta ihmiseltä lisäselvityksiä ja mahdollisesti luokitella ihmisen harmaan talouden tukipylvääksi, niin ei siinä kauan pärjää sellaisten kilpailijoiden kanssa, joiden palvelut voi maksaa muutamassa minuutissa kortilla tai laskulla. Niin sanottu tilaajavastuu lisääntyy koko ajan eli vaikkapa yksittäisten kotitalouksien pitää huolehtia itse siitä, että työntekijöiden pasmat eivät ole sekaisin. Mitä vaikeampaa ja vaarallisempaa palkanmaksusta tehdään kadunmiehelle tai talonmiehelle, sitä pienempi osa asiakkaista haluaa itse joutua "henkilökohtaisiin haasteisiin" (en utmaning eller stämning) toisten ihmisten ongelmista. --Pxos (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 11.03 (EEST)

En edelleenkään ymmärrä mikä koko pyörityksen pointti on. Jos asiakas maksaa korvauksen tavalla, joka ei eroa mitenkään tavallisesta palkanmaksusta, niin silloin se on tavallista työntekijän palkkaa eikä yrittäjyyttä. Asiakas eli työnantaja maksaa silloin palkanmaksusta koituvat kulut eikä sinun tarvitse tehdä laskua, ilmoitat vain tekemäsi tunnit työnantajan kanssa sovitulla tavalla. --Juleston (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 12.13 (EEST)

Metso Outotec ja Neles

Terve. Onko Metso Outotec teknologia-alan pörssiyhtiö ja Neles prosessiteollisuusalan pörssiyhtiö sitten, kun Metso ja Outotec yhdistyvät ja Metso jakautuu kahtia? Haluaisin saada varmuuden, jotta voisin sitten päivittää artikkelit oikealla tavalla.

Käydään tämä keskustelu täällä kahvihuoneessa. Please. --Bau98 (keskustelu) 5. kesäkuuta 2020 kello 21.16 (EEST) edit --Bau98 (keskustelu) 7. kesäkuuta 2020 kello 03.24 (EEST)

Keskustelua ei käyty täällä eli siellä eli Sekalaista-osastossa, vaan siirsin sen tänne Kysy vapaasti -osastoon äsken. Ole hyvä eli please. --Pxos (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 10.26 (EEST)

Metso Outotec taitaa olla teknologia-alan ja Neles prosessiteollisuusalan, jos olen oikein ymmärtänyt. Jonkun täytyy päivittää artikkelit ja minä aion tehdä sen aikanaan, jos kerkeän. --Bau98 (keskustelu) 9. kesäkuuta 2020 kello 00.55 (EEST)

Sotamies henkilökohtaisena sotilasarvona

Puolustusvoimissa alimman sotilasarvon yleisnimitys on edelleen sotamies. Aiemmin myös monilla yksittäisillä sotamiehillä oli henkilökohtaisena sotilasarvonaan sotamies. Näin ei kuitenkaan ole ollut enää aikoihin. Milloin sotamies-nimikkeen antamisesta yksittäisille henkilöille on luovuttu? Nimike on korvattu ainakin joissain tapauksissa jääkärillä.

Käsittääkseni edelleen yksittäisen sotilashenkilön sotilasarvona voi olla autosotamies tai lentosotamies. Voisiko olla niin, että pelkkä sotamies on koettu yksittäisen henkilön arvonimikkeenä liian sotaisaksi, mutta nimikkeet autosotamies ja lentosotamies vähemmän sotaisiksi ja siten paremmin hyväksyttäviksi nimikkeiden auto- tai lento-alkuosan aikaansaaman "pehmennyksen" peusteella?

Ruotsissa oli aikoinaan maan puolustuslaitoksen nimenä Krigsmakten eli Sotavoimat. Vuodenvaihteessa 1974/1975 nimeksi muutettiin vähemmän sotaisa Försvarsmakten eli Puolustusvoimat. Lieneekö tällä nimenvaihdoksella ollut vaikutusta siihen, ettei Suomessa anneta yksittäisille henkilöille enää henkilökohtaiseksi sotilasarvoksi sotamiestä? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 15. kesäkuuta 2020 kello 13.36 (EEST)

jaa-a? Ainakin puollustusvoimien sivujen (https://puolustusvoimat.fi/sotilasarvot) mukaan 'sotamies' on miehistön sotilas arvo. Quote ' Alin sotilasarvo on sotamies (Maa- ja Ilmavoimat) tai matruusi (Merivoimat). Sotamiehestä voidaan käyttää puolustushaara- tai aselajikohtaista arvoa, esimerkiksi tykkimies tai jääkäri. /quote Sjmantyl (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 09.58 (EEST)

Tämä taisi lähteeseen perustuen ratkaista ongelman: sotilasarvo sotamies/matruusi on sama ja olemassa, mutta siitä voidaan käyttää eri puolustushaaroissa eri nimitystä. Silloin kysymys oikeastaan asettuu, että milloin näitä aselajikohtaisia nimityksiä on alettu käyttää. Ainakin niitä käytettiin jo 1980-luvun alkupuolella, ja liekkö täällä sitä vanhempia käyttäjiä paljoa olemassakaan, jotka voisivat muistaa aikoja sitä ennen? Varmaan jotain lähteitä on tällekin.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 10.49 (EEST)

1950-luvun sotilasfarsseja kai voisi katsoa, mutta kun sekin perinne katkesi, niin sitä ei pysty seuraamaan pidemmälle. Saadaan siis omalla uudella tutkimuksella haarukka välille 1950-luku - 1980-luku. Mutta varmasti jokin lähde on.--Urjanhai (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 10.52 (EEST)

Iso tietosanakirja vuodelta 1937 kertoo, että ”Sotamies, sotavoiman alin arvoaste. S.-koulutus jakaantuu tav. alokkaiden, nuorempien sekä vanhempien s:ten koulutuskausiin, joiden pituudet eri maissa vaihtelevat. Erikoisaselajista, joukko-osastosta jne. riippuen s:tä sanotaan tykkimieheksi, lento-s:ksi, pioneeriksi, kaartilaiseksi, jääkäriksi jne.” --Svallis (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 11.56 (EEST)

Hesarin aikakoneen haku on vähän kömpelö, mutta sillä löytyi vielä vuodelta 1966 artikkeli, jossa alokkaista tulee sotamiehiä. 1980-luvulla kaikki tavalliset jalkaväen sotilaat olivat tosiaan jo jääkäreitä. Jääkäri-artikkelista löytyy hieman lisätietoa, muttei vuosilukuja. --Silvonen (keskustelu) 16. kesäkuuta 2020 kello 14.52 (EEST)

Kansallissymbolien käyttö ääriliikkeissä Suomessa

Onko Suomessa käytetty joskus jotakin kansallissymbolia (kuten esimerkiksi karhu, kielo, laulujoutsen) ääriliikettä edustavan järjestön tms. logossa (kuten esimerkiksi uusnatsien tai kansallismielisten)? Mitä noita esimerkiksi on?--176.93.177.29 26. kesäkuuta 2020 kello 11.46 (EEST)

Artikkelissa Lapuan liike näkyy liikkeen logo, jossa esiintyy karhu.--Urjanhai (keskustelu) 26. kesäkuuta 2020 kello 12.04 (EEST)

Ja IKL. Muutos 2011 käytti laulujoutsenta.--MAQuire (keskustelu) 27. kesäkuuta 2020 kello 03.11 (EEST)

TVn runkomoduuli

TV korjaaja sanoi että runkomoduuli on rikki ja sitä ei kannata korjata. Ei löydy googlesta. Mikä se sellainen runkomoduuli on? 176.72.111.164 27. kesäkuuta 2020 kello 16.06 (EEST)

Millaisesta TV:stä on kyse? Helpoittaisi etsimistä. Sjmantyl (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 15.48 (EEST)

Saksan yhtenäisyyspäivä

Kuinka Saksan yhtenäisyyspäivää 3. lokakuuta Saksassa vietetään? 109.240.39.215 15. heinäkuuta 2020 kello 01.08 (EEST)

Vaihtelevasti. Läntisessä ja eteläisessä Saksassa se on vain yksi arkipyhä ilman sen kummempia. Berliinissä taas juhlitaan jälleenyhdistymistä Brandenburgin portilla. --Gwafton (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 11.07 (EEST)

äänikortti+ohjelmisto

olisiko tietoa ,yksinkertainen äänikortti,usb-väylään, ohjelmisto 3-raitaa pitäisi saada talteen.koneessa ei ole tehoa liikaan ,amd ryzeni ja pari kampaa muistia.jotain vinkkiä +perustelua win 10 , –Kommentin jätti 83.146.198.241 (keskustelu) 7. toukokuuta 2020 kello 22.50 (EEST)

Saksan teitittelykäytäntö

Saksaan liittyvä toinen kysymys: Saksassa vallitsee nykyäänkin teitittelykäytäntö, joka on ehkä vieläkin ehdottomampi kuin Suomen aiempi teitittelykäytäntö. Eikö niin? Missä iässä saksalaisnuoret alkavat teititellä oman ikäisiäänkin vieraita ihmisiä? 15?  –Kommentin jätti 109.240.10.90 (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 14.43‎ (EEST)

Entisen Itä-Saksan alueella teititellään muistaakseni 14-vuotiaasta, lännessä 15-vuotiaasta. Tämä siis "virallinen" nyrkkisääntö. Mutta eivät nuoret siinä iässä toisiaan teitittele, sinut ollaan tuntemattomienkin kesken luontevasti yli kaksikymppisiksi. Saksassa asuessani olin töissä firmassa jossa sisäinen koodi määräsi käyttämään sinuttelumuotoa, mikä on kai aika harvinaista. --Gwafton (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 15.45 (EEST)

Tämän tilaston mukaan kaksi kolmesta saksalaisesta sinuttelisi työkavereitaan ja melkein kolmasosa (ainakin nuoremmista) myös pomoaan. --Silvonen (keskustelu) 15. heinäkuuta 2020 kello 18.15 (EEST)

Käytännöt muuttuvat tietysti ajan myötä. Eräs entinen työkaveri kertoi että ollessaan töissä Stuttgartissa hän ei ollut sinutteluväleissä kenenkään kollegansa kanssa. --Gwafton (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 09.52 (EEST)

Maan sisällä lienee myös alueellista vaihtelua. Jossain lehdessä oli muutama vuosi sitten juttua siitä, miten suomalainen toimittaja, saattoi olla peräti median oma kirjeenvaihtaja, teki nopeasti ennestään tuntemattoman saksalaisen (freelance)-valokuvaajan kanssa sinunkaupat Berliinissä, ja he kai sinuttelivat toisiaan juttukeikalla samana päivänä kuin olivat tutustuneet. Sitten sama suomalainen mies meni Frankfurtiin ja teki yksipuoliset sinunkaupat frankfurtilaisen valokuvaajan kanssa, joka vaivautui ilmiselvästi liiallisesta tuttavallisuudesta. Suomalainen toimittaja havaitsi pian, että kymmeniä vuosia työkavereina olleet frankfurtilaismiehet edelleen teitittelivät toisiaan. Toisaalta jutussa ei taidettu puhua iästä mitään. Berliiniläinen irokeesitukkainen 25-vuotias, kamera kaulassa ja jointti huulessa kulkeva freelancer on kyllä erilainen ihminen kuin mahdollisesti 55-vuotias solmio kaulassa työskentelevä Herra Valokuvaaja. --Pxos (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 11.08 (EEST)

Äskettäin sarjassa Jäljet päättyvät Berliiniin katoamisyksikön pomo Radek teki sinunkaupat alaisensa kanssa. Muistaakseni alainen oli ollut sarjassa jo pitkään, luultavasti Lucy, joka tuli sarjaan viidennellä kaudella, nyt on meneillään kahdeksas, että pitkään katseli alaistaan, ennen kuin hyväksyi. --Abc10 (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 11.55 (EEST)

Käytäntö vaihtelee paljon myös alueellisesti. Muistan lukeneeni että toisella puolella maata työpaikoilla on yleistä käyttää sekamuotoa jossa sinutellaan mutta puhutellaan sukunimellä ("Herra Müller, mitä mieltä sinä olet?") ja toisella puolella päinvastoin ("Günther, mitä mieltä te olette?"). Tämäkin saattaa olla jo vanhaa tietoa, ja uskoisin että riippuu myös työpaikasta (lakifirmassa varmasti puhutaan eri tavalla kuin pikaruokalassa.) Kun itse olin parikymmentä vuotta sitten jokusen kuukauden töissä Etelä-Saksassa pienessä perheyrityksessä, työnantaja kysyi heti ensimmäisen kättelyn yhteydessä että sopiiko jos sinutellaan. --91.153.55.59 16. heinäkuuta 2020 kello 14.13 (EEST)

Noista sekamuodoista on jopa oma artikkeli: Hamburger Sie. --Pxos (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 14.27 (EEST) Lisäys: Lyhyt suomennos: Hampurissa sanotaan "Sanna, mitä mieltä Te olette tästä ratkaisusta?" Münchenissä puolestaan: "Rouva Marin, mitä mieltä sinä olet valtionvelasta?" Hassua, mutta jännän kätevää. --Pxos (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 14.31 (EEST)

Olisikin jännä kysymys, kumpi "sekamuoto" olisi tuttavallisempi tai vähemmän epäluonnollisen kuuloinen suomen kielessä. Sitä voikin makustella: "Rouva Haukio, oletko tänä kesänä käynyt uimassa?" taikka sitten "Jenni, oletteko Te kokenut elämässänne vähättelyä tai tytöttelyä?" Ihan oma maailmansa on sitten Ruotsissa (sic) aiemmin käytössä ollut monimutkainen puhuttelujärjestelmä ennen Du-reformia 1960-luvun lopulla. Siellä teitittely oli usein jopa loukkaus! --Pxos (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 14.46 (EEST)

Sivuhuomiona olen huomannut että saksankielisessä Aku Ankan taskukirjoissa Aku ja Roope sinuttelevat toisiaan mutta Roope ja Kroisos Pennonen teitittelevät toisiaan. JIP (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 14.56 (EEST)

Suomen nykyinen itäraja

Löytyykö tutkimustietoa tai hyviä arveluja siitä, miksi Suomen nykyinen itäraja on määritelty kulkemaan juuri nykyiselle linjalleen?

Ensinnäkin: Voisiko vuoden 1940 alueluovutukset selittää osittain sillä, että Neuvostoliitolla oli (todennäköisesti) talvisodan jälkeenkin suunnitelmissa miehittää koko Suomi? Miehittäminenhän olisi tullut tulevaisuudessa vaatimaan vähemmän aikaa ja vaivaa, koska Suomen pinta-alaa oli jo pienennetty talvisodan jälkeisten alueluovutusten myötä.

Yksityiskohtaisemmin:

1. Rajalinja Virolahdelta Ilomantsiin: Miksi itärajaa täytyi vuonna 1940 siirtää näinkin paljon länteen aiemmasta linjastaan? Yksi syy lienee väkisinkin ollut silloisen Leningradin turvallisuuden takaaminen. Tahtoiko Neuvostoliitto vahvasti myös Viipurin itselleen? Jos tahtoi, niin pitikö raja saada Viipurin turvallisuuden vuoksi muutamien kymmenien kilometrien päähän kaupungista? Miksi myös Laatokan pohjoispuoliset alueet piti luovuttaa? Oliko Neuvostoliitolla jostain syystä tarve saada koko Laatokka ja kaikki sen rannikkoalueet itselleen? Oliko Neuvostoliitolla tarve saada Suomen luovuttamasta Karjalasta lisäalueita itselleen esimerkiksi tulevia valtion sisäisiä väestönsiirtoja varten?

2. Luovutetut alueet Kuusamon ja Sallan kunnista: Voisi olettaa, että tällaisesta pienehköstä kaistaleesta korpimaata ei juuri ollut hyötyä Neuvostoliitolle. Voisiko alueluovutusten takana olla pyrkimys lähellä kulkevan Muurmannin radan turvaamiseen?

3. Petsamon alue: Oliko tässäkin kyse läheisen Muurmannin radan ja Murmanskin kaupungin turvallisuudesta? Tahdottiinko Suomen yhteys Jäämereen katkaista? Miksi koko Petsamo piti luovuttaa vasta jatkosodan jälkeen 1944 eikä jo talvisodan jälkeen 1940? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 16. heinäkuuta 2020 kello 16.19 (EEST)

1. Kun nyt löytyis jostain tarkemmin, mutta uudenkaupungin rauhan raja oli ehtona aselevolle talvisodan jälkeen ja sitten sitä tarkisteltiin vielä hieman suuntaan ja toiseen ja vastauksen sanot itsekin eli Leningradin turvallisuus. Tämä on täysin omaa arviotani, mutta varmaan Viipurin sotilaallinen merkitys ei ole vähäinen. Lisäksi Laatokkaa pitkin olisi mahdollisuus hyökätä turhan lähelle lähes kolme vuotta piiritettynä ollutta kaupunkia. Suomihan suostui siksi ettei koko maata olisi valloitettu (koskee sekä talvi- etä jatkosotaa) ja Neuvostoliitto suostui koska saatiin lisäaikaa valmistautumiseen Saksan hyökkäykseen (talvisota, venläisittäin rajaselkkaus) ja välirauhaan koska saatiin Suomi pakotettua puolenvaihtoon liittoutuneiden puolelle ajamaan saksalaiset pois. Talvelan ja Pajarin sotatoimet (Tolvajärvi-Ägläjärvi) saattoivat myös vaikuttaa siihen ettei ollut syytä antaa Laatokan pohjoispuolelle asemia jatkon kannalta. Väestönsiirtotarpeista en ole kuullut, mutta olen kuullut sellaisenkin väitteen ettei Nl olisi vaatinut suomalaisten poissiirtämistä luovutetuilta alueilta jommassa kummassa rauhassa.

2. Voisi.

3. Petsamon nikkelivarannot ovat olleet kaikkien suurvaltojen mielenkiinnon kohteena. Tämä on taas sitten ihan omaa päättelyäni, mutta vuoden 1940 rauhanteossa ei kenties haluttu ärsyttää saksalaisia, jotka operoivat Petsamossa. --Höyhens (keskustelu) 17. heinäkuuta 2020 kello 00.11 (EEST)

Tulipa tässä vielä mieleeni, että ilmeisen väärin (ilmeisesti pelossa) informoitu Stalin arveli Terijoen hallitus -nimisen marionettihallituksen onnistumisen mahdollisuuksia. Sillehän oli varattu pajon suurempia maa-alueita kuin nykyiset Suomen rajat. Stalin ja Kuusinen eivät nähtävästi uskoneet että Suomen punaiset oli kertakaikkiaan lyöty jo sisällissodassa eikä edes talvisodassa Suomen läpi marssittukaan juhlittuina vapauttajina kuten hyökkääjä arvioi. --Höyhens (keskustelu) 14. elokuuta 2020 kello 06.25 (EEST)

Kierrätys: lasi vs metalli

Kun laitan lasisen pestopurkin lasinkeräykseen, kuinka tärkeää on irrottaa metallikansi ja laittaa se metallinkeräysastiaan? Pitäisikö minun napsia lasisen mehupullon turvarengas pihdeillä ja laittaa rengas metallinkeräykseen? Vai hoitaako lasinkeräyslaitos lasin ja metallin erittelyn viran puolesta? Googlaustaitoni eivät riitä tähän luotettavasti vastaamiseen. 85.76.65.52 22. heinäkuuta 2020 kello 20.04 (EEST)

Helsingin seudun ympäristöpalvelut: "Lasipullo, lasipurkki: Huuhtaise pakkaus kevyesti tarvittaessa. Poista kannet ja korkit ja muut helposti irrotettavat osat. Kaulusrenkaat ja muoviset suuosat pulloissa voi jättää paikoilleen." Noin tärkeää eli kun huuhtaiset purkin, olet jo irroittanut kannen ja enää pitää laittaa se oikeaan keräysastiaan.--Htm (keskustelu) 22. heinäkuuta 2020 kello 20.21 (EEST)

Luultavasti tämä viimeinen ja tärkein vaihe on joillekin liian korkea kynnys. Ehkäpä sen porukan lapset saavat koulussa ja muussa ympäristöstään niin paljon opetusta, että osaavat jo erottaa omilla silmillään ja käsillään lasin ja metallin toisistaan, kun seisovat kierrätysastioiden edessä. Vielä kun muistaisivat Sinebrychoffin puistossa pakata tyhjentyneen eväspullon kassiin eivätkä rikkoisi sitä nurmikolle. --Abc10 (keskustelu) 22. heinäkuuta 2020 kello 21.47 (EEST)

Luennoitko todellakin että joillekin on "liian korkea kynnys" "erottaa lasi ja metalli toisistaan". Todellako? Tämäkö on todellakin mitä luulet minun kysyväni? Että en kykene erottamaan lasia ja metallia toisistaan? Todellako sisälukutaitosi on sillä tasolla, että luulet, että en kykene erottamaan lasia ja metallia toisistaan? Häpeä!

Kysyn edelleen: pitääkö pullon metallinen turvarengas napsia pois? Jos lasipurkin metallikansi on jumittunut paikoilleen niin että minun ikäiseni ihminen ei saa sitä käsivoimin irti, hoitaako lasinkierrätyslaitos lasin ja metallin erottamisen? Laitanko lasi+metalli esineen jota en kykene irrottamaan toisistaan lasinkeräykseen, metallinkeräykseen, sekajätteeseen, tai jonnekin muualle?

Tai ihan alkuperäisenä yksinkertaisena: pitääkö lasipullon turvarengas napsaista pois sivuleikkurilla? Vai erotetaanko metalli ja lasi automaattisesti kun lasi kierrätetään? 85.76.65.60 25. heinäkuuta 2020 kello 21.00 (EEST)

Eikös tuossa Htm vastannut jo aiemmin "Lasipullo, lasipurkki: Huuhtaise pakkaus kevyesti tarvittaessa. Poista kannet ja korkit ja muut helposti irrotettavat osat. Kaulusrenkaat ja muoviset suuosat pulloissa voi jättää paikoilleen." Jatkokäsittelyssä kyllä erotetaan osat tarvittaessa. Tosin näissä on hieman eroavia ohjeita eri alueiden jätehuoltojen välillä. Ne kaulusrenkaat kuitenkin voi jättää paikoilleen. --PtG (keskustelu) 25. heinäkuuta 2020 kello 21.57 (EEST)

Vokaalien muunnoksista kielissä

Mitenkähän esimerkiksi romanian kielessä yleisesti sanan vartalossa tapahtuva muunnostaipumus nimetään? esim negru (musta) > neagre (mustat (paitsi fem.)) tai toisaalta patru (neljä) > pǎtrime (neljännes)? Kyseessä ei liene vokaalisointu, umlaut eikä ablaut, mutta onko sillä jotain omaansa. Suomessakinhan on kuuluisa ruoka > ruoan, joka kai hyväksytään nykyään kirjoitettavaksi ruuan. Vai tyydytäänkö vain sanomaan vokaalimuunnos? --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 21.48 (EEST)

Wikipediasta löytyy flekteeraava kieli. Aiheesta lisää hakuja tekemällä voi löytyä tarkempaa terminologiaa.--Urjanhai (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 21.51 (EEST)

Järviwiki

Muutama kysymys Järviwikistä. @J Hokkanen tai joku muu:

Noudattaako wikissä ilmoitettu järven pinta-ala Karttapaikassa näkyviä rantaviivoja?

Ilmeisesti yksi järvi ei välttämättä ole yhtenäinen vesialue, vaan monta lähekkäistä vesialuetta (jopa keinotekoista) voi muodostaa yhden järven. Jos vastaus ensimmäiseen kysymykseen on kyllä, onko rantaviivojen mittaaminen kartassa ainoa tapa arvioida, mitkä lätäköt ovat osa samaa järveä?

Jos vedellä täyttynyt sorakuoppien ryhmä on wikissä merkitty järveksi, onko kyseessä tekojärvi?

Miksi Järviwikissä on järviä sellaisissa paikoissa, joissa ei ole nyt eikä ole Maanmittauslaitoksen vanhoissakaan kartoissa ollut minkäänlaista vesialuetta?

--Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 29. heinäkuuta 2020 kello 14.37 (EEST)

Mitään en noista muista tiedä, mutta järviä on kuivatettu maanviljelyskäyttöön ainakin 1800-luvulla. Onhan niistä hyvä olla tietoa. --Abc10 (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 15.01 (EEST)

Hätäisesti vastattuna: 1) Järven pinta-ala pitäisi noudattaa rantaviivan rajaamaa aluetta. Tilastoissa voi kuitenkin olla virheitä (vedenpinnan nostot/laskut, tukinnat joessa olevien järvien rajauksista, kirjoitusvirheitä). Virheet ovat kuitenkin harvinaisia. 2) Järviwikissä voidaan järvet lohkoa eri kokoisiin järvenosiin (esimerkiksi Päijänne kolmessa osassa). Artikkelissa tulee yhdistää osien pinta-alat lopulliseen suuruuteensa. Ongelmia voi esiintyä soistuneissa järvissä: milloin on suo ja milloin järvi? 3) Vettynyt sorakuoppa on tosiaan tekojärvi tai -lampi. Jos kuopan tarkoitus on varastoida vettä, niin varastoallas. Jos järvi on padottu, niin kuten edellä tai patoallas/patojärvi. 4) "Haamujärvet" ovat vaihteleva ryhmä. Yleensä on kyseessä kuivatettu järvi tai umpeen kasvanut järvi. Virheitä en nyt muista kohdanneeni eli väitän, että ilmiölle löytyy selitys. Se tulee tutkia tapauskohtaisesti. Onko esimerkkejä?--J Hokkanen (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 15.04 (EEST)

Kiitos vastauksista. Kakkoskysymyksessä olin ymmärtänyt asiat väärin, sillä huomasin nyt, että järven alue on sittenkin merkattu karttaan järviwikissä. Tästä seuraa kuitenkin uusi kysymys: miten tämä järvi voi olla yli kaksi hehtaaria, kun se Karttapaikassa näyttäisi olevan neljäsosan tuosta? Sattumalta löytynyt haamujärvi on tässä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 29. heinäkuuta 2020 kello 15.34 (EEST)

Kun ensimmäisessä esimerkissä avaa Järviwikissä vesistöalueen "Vasa Storfjärdin rannikkoalue (97.211)" luettelon, huomaa, ettei kaikkia jw:n karttaan piirrettyjä järviä ole luettelossa. Tämä voi johtua maankohoamisesta eli se on nopeaa verrattuna tietojen päivitysnopeuteen. Salmen/lahden umpeenkasvu kutistaa järvialtaan avoveden määrää nopeasti! Alkuperäiseen vesialueeseen on voinut sisältyä viereinen lammikko, mutta se on jäänyt omaksi lammekseen vektorityön aloittamiseen mennessä. Eli tuomio: vanhentunutta tietoa. Haamujärvi oli vaikeampi tapaus. Jos tässä tapauksessa on ollut käytössä samanikäiset tiedot kuin edellä, tulee huomioida uuden louhoksen ilmaantuminen. Karttapaikan ilmanvalokuvasta näkyy kohteen yllä nelikulmion muotoinen alue, joka on voinut olla vesitäyttöinen, mutta uusi louhos pohjoispuolella on tätä syvempi! Siis vesi on valunut sinne ja allas on nykyään tyhjä. Tämän on jw:n kartoittaja huomannut eikä vesiallasta ole piirretty. Onko selitykseni oikea totuus, jää arvioitavaksi. Lukija päättäköön.--J Hokkanen (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 16.15 (EEST)

(Päällekkäinen muokkaus, kirjoitettu näkemättä Urjanhain kommentteja) Kiitos! En tämän ensimmäisen tapauksen kohdalla tajunnut ajatella tietojen vanhentuneisuutta. Vuoden 1988 kartassa tuo tosiaan näkyy, että lammet ovat olleet yhtä ja samaa järveä, mutta sitä edeltävässä vuoden 1981 kartassa ne olivat vielä yhteydessä mereen, ja vuonna 1996 ne olivat jo erillään toisistaan. Haamujärven kohdalla lienet oikeassa siitä, että vesi on valunut pohjoispuolen louhokseen. Nyt kun tutkin karttoja tarkemmin, niin nelikulmion pohjoisosassa ja nykyisen louhoksen eteläosassa on vuoden 1998 kartassa vettä, joka lienee ollut se kyseinen järvi. Kun louhos kaivettiin ja järven halkoi tie, se kuivui. Uskon siis, että olet oikeassa, paitsi että vesi oli todennäköisesti koko ajan tuon neliönmuotoiseen alueeseen johtavan tien pohjoispuolella. En huomannut tuota aiemmin, koska 1990-luvun karttoja ei ole Vanhat kartat -sivustolla, vaan ne pitää ladata erikseen Maanmittauslaitoksen sivuilta. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 29. heinäkuuta 2020 kello 17.06 (EEST)

Muistan eri aikoina törmänneeni järviwikissä erilaisiin tietojen ja aineistojen eri aikaisuuksiin, esim. käytetään hiljattaista uomaverkostoa, mutta 1990-luvun valuma-aluejakoa, ja esim. maankohoamisrannikolla voi näiden välillä olla ristiiriitaa. Toisaalta joku osa itse järvidatasta voi olla myös vanhempaa. Epäselvissä tapauksissa kannattaaa varmaan verrata eri lähteitä. Esim. nykyinen maasttokartta on MML:n Karttapaikka-palvelussa ja vanhempia peruskarttoja on MML:n vanhat painetut kartat -palvelussa. Samoin järvien nimissä tai nimien kirjoitusasussa voi järviwikissä joskus olla pieniä eroja esim. karttapuikan uusimpaan nimistöön verrattuna. Yleisesti ja kaiken kaikkiaan Järviwiki on jossain määrin epätarkka primäärilähde, jossa on pieniä epätarkkuuksia. Näitä voi hyvin olla esim. järvien pinta-alassa sen ohella, että esim. maankohoaminen ja järvien vedenpinnan nostot ja laskut voivat aiheuttaa muutoksia myös todellisuudessa ja voi olla eri ikäisiä tietoja. On myös olemassa SYKE:n ehdotus uudeksi valuma-aluejaoksi (siitä karttapalvelu) ja SYKE:n valuma-alueen rajaustyökalu Value. Ne korjaavat joitakin vanhan valuma-aluejaon virheitä tai saattavat esim. maankohoamisrannikolla edustaa uudempaa tilannetta, mutta silti niidenkin automaattisesti generoidussa tiedossa on virheen mahdollisuus. Joissan kohdin olen järviwikissä huomannut, että punalinkki jonkun osavaluma-alueen kohdalla saattaa korreloida johonkin mahdolliseen epätarkkuuteen vanhassa valuma-aluedatassa (esim. jossain Hiitolanjoen vesistössä oli tällainen).--Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 16.42 (EEST)

Tässä esim. tuo "haamujärvi" voisi olla peruskartan 1988 päällepainatuksessa "muuttuneena vesialueena": [3], ja jos vertaa nykykarttaan (järviwikissä voi valita myös maastokartan), niin kalliolouhoksen avovesipintaisuustilanne on ehkä saattanut muuttua. Usein on myös erilaisia patoaltaita, joissa avovesipintaisuustilanne vaihtelee, jos esim. pato on poistettu tai pato on rikkoutunut, eikä sitä ole korjattu.--Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 16.52 (EEST)

Ja vastaavasti tuo nykyistä pinta-alaltaan suurempi järvi on 1988 tiedoilla näyttänyt tältä: [4]. Eli se olisi sittemmin kuroutunut kahdeksi altaaksi. --Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 16.55 (EEST)

Eli voidaanko todeta, että järvi on aina yhtenäinen vesialue, mutta Järviwikissä tämä ei aina käy ilmi, mikä johtuu tiedon vanhentuneisuudesta tapauksissa, joissa järvi on nykyään oikeasti jakautunut useammaksi lammeksi ja/tai järveksi? Lisäksi on tapauksia, joissa järvi on kokonaan kuivunut tai sen tilalla on nykyään suo tai kosteikko. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 29. heinäkuuta 2020 kello 17.29 (EEST)

Kyllä, järvi on pitkän aikavälin tarkastelussa häviävä luonnonmuodostuma (mataloituminen, umpeenkasvu ja soistuminen), mutta esimerkiksi merenkurkussa eivät edes kartturit mysy perässä. Eri-ikäisten tietolähteiden vertailulla voi päästä näkemään muutoksen eri vaiheita.--J Hokkanen (keskustelu) 3. elokuuta 2020 kello 11.56 (EEST)

Onkohan muuten missään nähtävissä 2000-luvun Maanmittauslaitoksen karttoja, jotka nykyään päivittyvät omaa tahtiaan Internetissä sanomatta mitään, vai jäävätkö kartan vanhat versiot täysin unholaan? Karttapaikan kaltaista sivustoa ei kai voi tallentaa Wayback Machineenkaan. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 3. elokuuta 2020 kello 18.48 (EEST)

Tuo olisi kiinnostava selvitettävä kysysymys. Sama koskee myös ilmakuvia, joita voikin olla saatavilla (tai tulla tai olla joskus tulossa saataville). Ain akin paperikarttoja KKJ-projektiossa olisiko 1990-luvun lopulle asti on tullut ja ehkä joskus tulee MML:n Vanhat painetut kartat -palveluun. Samoin MML:n avoimien aineistojen tiedostopalvelussa on ladattavissa lehdittäin kulloistakin peruskarttaa, muita maastokarttoja, ilmakuvia ja maastotietokantaa avoim ina aineistoina, ja eri tahot myös jakavat tai ovat jakaneet näitä joko sellaisinaan (ainakin kapsi.fi) tai edelleen työstettynä (esim. mapant) tai konversiot garminin laitteisiin (ainakin https://kartat.hylly.org/ ). Mutta olisi tosiaan kiinnostavaa tietää, että olisiko näitä jostain saatavilla. Eri hankkeisiin noita latauspalvelun karttoja, vinovalovarjosteita, ilmakuvia ym. on tullut ladattua eri ajankohtina mutta joskus on itsellekin joko ao. hankkeisiin liittyen tai muuten tullut mieleen, että olisi joissain yhteyksissä mukava olla täydellisempiäkin sarjoja. Voisi kuvitella että joskus tällaisia ehkä tuleekin, mutta en ole varma pistetäänkö esum. maastokartan ja maastotietokannan kaikkia väliversioita talteen. Ilmakuvat ja pistepilviaineistot nyt luulisi, että laitetaan ainakin talteen. @Gronroos: osaatko sanoa? --Urjanhai (keskustelu) 4. elokuuta 2020 kello 16.36 (EEST)

Kysymys on aivan validi. Ainakin maastotietokannan jakelussa on aina uusin versio, eikä dokumentaatiosta käy ilmi, kuinka Maanmittauslaitos tallentaa väliversioita, jos tallentaa. Digitaalisen ja painetun aineiston ero on se, että digitaalista maastotietokantaa pidetään jatkuvasti ajan tasalla, kun taas paperikartasta syntyy selvästi toisistaan erillisiä painoksia. Fiksua olisi tallentaa esimerkiksi kunkin vuoden ensimmäisen päivän tilanne. Historian aukko on jo melkoisen suuri: Vanhojen painettujen karttojen arkisto ulottuu 1990-luvun alkupuolelle ja inkrementaalista historiaa viimeisen lähes 30 vuoden ajalta on huonosti saatavilla. --Gronroos (keskustelu) 4. elokuuta 2020 kello 23.21 (EEST)

Huippuvuoret

Kävin hiljattain ihan pohjoisessa Suomen Lapissa. Siellä tuli mieleen että manner-Eurooppaa pohjoisempana on vielä Huippuvuoret, mutta siellä en ole koskaan käynyt. Se ei kai enää kuulu Lappiin kun siellä ei taida olla pahemmin saamelaisasutustakaan? Mihin alueeseen se sitten kuuluu? JIP (keskustelu) 5. elokuuta 2020 kello 21.50 (EEST)

Lieneekö tuo sitten Eteläistä Pohjoisnapaa? --Pxos (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 19.34 (EEST)

Huippuvuoret ja Jan Mayen.--Urjanhai (keskustelu) 6. elokuuta 2020 kello 20.32 (EEST)

Suomen rautateiden pohjoisin piste

Olin hiljattain junamatkalla Helsingistä Kolariin. Olen aika varma siitä että Helsingin keskusrautatieasema yksi Suomen eteläisimmistä rautatieasemista ja Kolarin rautatieasema Suomen pohjoisin. Helsingissä rata loppuu keskelle asemaa jossa on puskurit. Mutta missä se Kolarissa loppuu? Olen huomannut että rata jatkuu vähintään satoja metrejä pidemmälle kuin mitä matkustajat pääsevät. Missä on se piste jossa ratakiskoja ei enää fyysisesti ole pidemmälle pohjoiseen? JIP (keskustelu) 9. elokuuta 2020 kello 02.05 (EEST)

Rata(pohja) näkyy ainakin google maps karttapohjassa sekä satelliittikuvissa. Kolarin asemalta se jatkuu noin 8km pohjoiseen jossa rata haarautuu kahteen. Läntinen haara on noin 5km pitkä ja päätyy nykyiselle Rudus Oy kolarin betonitehtaalle, itäinen on kymmenisen kilsaa pitkä ja päätyy Rautuvaaran kaivokselle. --Seegge^sup? 9. elokuuta 2020 kello 02.24 (EEST)

Tarinan mukaan junalla on koitettu ajaa vielä Rautuvaaran ratapihaa pohjoisemmaksi, ehkä Hannukaiseen. Eteläisin asema on tietysti Hangon rautatieasema, josta kiskot jatkuvat vielä ilmeisesti noin 2,5 km Tulliniemeen Ulkosatamaan.--Htm (keskustelu) 9. elokuuta 2020 kello 04.21 (EEST)

Ja todettakoon vielä, että kaikki rantararadan liikennepaikat Masalasta Ervelään sekä Hangon rata Mustiosta etelään ovat etelämpänä kuin Helsingin päärautatieasema. --Gronroos (keskustelu) 12. elokuuta 2020 kello 12.18 (EEST)

Mikä karttaprojektio?

Mikä projektio mahtaa olla tässä Afrikan kartassa? Esimerkiksi Iberian niemimaa on kartassa aivan vääntynyt. Olen tottunut muuttamaan esimerkiksi Mercatoreita Robinsoneiksi skaalammalla karttaa Gimpissä, mutta tämän kartan kohdalla skaalaaminen ei onnistu, koska kartta vaikuttaa vääntyneeltä monella akselilla (matikka ei ole lajini). Olisiko kenellekään sanottavaa tuosta kartasta, ja ehkä jopa tietämystä siitä, miten sen projektiota saisi muutettua (jos se on kohtuullisella vaivalla mahdollista)? En tiedä onko karttojen muokkaaminen Gimpissä mitenkään suositeltavaa puuhaa, mutta olen tavan itse keksinyt ja todennut toimivaksi. Mitään kunnon karttaosaamista minulla ei ole, siksi kyselen. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 14. elokuuta 2020 kello 15.58 (EEST)

Ranskalaisissa geopoliittisissa kartoissa käytettävä Bertin-projektio. Jacques Bertinin vuodelta 1953. --Hartz (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 21.55 (EEST)

Kiitos! --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 22. elokuuta 2020 kello 03.42 (EEST)

Ei se taidakaan olla se. Vertaa esimerkiksi tuon alkuperäisen kartan laihaa Madagaskaria ja Arabiaa Bertiniin, jossa ne ovat aivan erimuotoisia. [5] --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 22. elokuuta 2020 kello 14.28 (EEST)

Kyseessä taitaakin olla ihan vain ortografinen projektio hieman muunneltuna. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 22. elokuuta 2020 kello 15.09 (EEST)

Hengityssuoja

Näin korona-aikaan hengityssuojat ovat syystäkin tulleet tarpeellisiksi. Niiden menekin kasvaessa kulutuksen luulisi nousevan miljardeihin. Kysymys: Miten koronavirus reagoi esim. mikroaaltoihin tai otsoniin ? Olisiko mitään hyötyä laittaa käytetty suojain mikroaaltouuniin tai otsonoida ? Näitä laitteita kun tänä päivänä löytyy lähes jka kodista. Terveisin Hans Kurten  –Kommentin jätti 82.203.142.48 (keskustelu)

Otsoni tai tarkemmin siitä irtoava happiradikaali on voimakas pelkistinEDIT hapetin, joten kai se tehoaa, mutta en tiedä onko otsonointilaitteiden teho siihen riittävä. Kuumuus tuhoaa myös virusta, ja mikroaalloissa se kuumuus kai perustuu nesteisiin, joten jos maskissa on räkää niin se toiminee varmemmin. Toivottavasti joku asiantuntija vastaa, en tohdi suositella näitä tarkemman tiedon puutteessa. --Höyhens (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 21.34 (EEST)

Mikroaaltouuni ei tehoa ja jos maskissa on metalliosia niin se syttyy palamaan. Otsonoinnin tehosta ei ole tutkittua tietoa. Hesarissa oli juttua yleisesti puhdistuksesta: Mikäli kyse on ei-kertakäyttöisestä kangasmaskista, niin perinteinen uuni, peseminen pesuaineella tai keittäminen on tehokas tapa puhdistaa ne. Kertakäyttöiset maskit on kertakäyttöisiä. Lisäksi sellainen huomio, että noiden kertakäyttöisten suojaimien, sekä kertakäyttömaskien, että hengityssuojaimien, suodatus perustuu mm. suodatinmateriaalin sähköiseen varaukseen jonka suurin osa puhdistusmenetelmistä samalla tuhoaa. --Zache (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 21.57 (EEST)

Hellävaraisempaa unohtaa hengityssuoja hattuhyllylle muutamaksi päiväksi tai asettaa se saunan ylälauteelle saunassa käymisen jälkeen. Ne virukset siis menehtyvät itsekseen, kunhan lämpöä ja aikaa on riittävästi. Pesemiset ja hinkkaamiset ovat ainakin huonoja ideoita. --Hartz (keskustelu) 21. elokuuta 2020 kello 22.51 (EEST)

Tässä on hieman tarkennettavan varaa. Hengityssuojaimen pääasiallinen tehtävä on suojata muita sinulta. Erotellaan 'kansalaisten' ja kirurgiset maskit toisistaan. Kirurgiset ovat ihan oikeasti bakteeri/virus filttereitä. Nämä ovatkin kalliimpia ja tuskin tarkoituksen mukaisia.

Käytännössä uloshengityksen mukana liikkuvat virukset ovat niin pieniä, että normaalin kankaan huokoset ovat mitättömiä. Ne kuitenkin ohjaavat ilmavirtausta sivuille. Eli pärskeesi pysyvät sinun murheenasi. Pusu sitten tämän mukaan. Jos olet kipeä, niin muutaman minuutin keittäminen kiehuvassa vedessä luulisi riittävän. 193.166.253.149 24. elokuuta 2020 kello 09.07 (EEST)

Ruuanvalmistuksesta ja mikroaaltouunin käytön neuvonnasta muistan, että mikroaaltouunissa kuumennus on epätasaista, eikä tämän takia mikrobiologisesti turvallinen ainakaan ruuanlaitossa. Tosin maskit ovat niin heppoisia, että ne varmaan ensin kärventyät niin kuin käy esim. yksittäisille leipäviipaleille hyvin helposti. --Urjanhai (keskustelu) 24. elokuuta 2020 kello 09.58 (EEST)

Onko kaikki kasvien vihreä väri lehtivihreää?

Onko kasveissa oleva vihreä väri aina lehtivihreää, vai onko niissä myös muuta vihreää väriä? Ajattelin esim. vihreitä omenia tai muita hedelmiä, jotka saattavat olla muunkin värisiä. --Sukupuutto (keskustelu) 28. elokuuta 2020 kello 11.49 (EEST)

On se klorofylliä myöys hedelmissä esimerkiksi omenoissa.--Nitraus ^(wikinät) 28. elokuuta 2020 kello 18.50 (EEST)

Tästä herää hassu värinäköön ja värien aistimiseen perustuva kysymys: Onko kaikki yhteyttävää, mikä meistä näyttää vihreältä? Epäilen että esimerkiksi vihreät eläimet eivät välttämättä yhteytä ja ehkä jotkin muunkinväriset eläimet voivat yhteyttää. Kysyn kun en tiedä eli tämä ei ole kompakysymys. --Höyhens (keskustelu) 29. elokuuta 2020 kello 18.20 (EEST)

Luonnontiede pilaa tämänkin pureksinnan. Heijastuvan valon spektri voidaan mitata ja todeta onko piikki on vihreän aallonpituuksilla. Spektrianalysaattori, Näkyvän_valon_spektri Sjmantyl (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 12.25 (EEST)

TV-sarja saari

Taannoin, ehkä parikymmentä vuotta sitten, lähetettiin jollain, todennäköisesti Ylen kanavalla suomeksi tekstitetty televisiosarja, joka oli muistaakseni nimetty suomeksi muotoon "Saari", mutta kun en sitä varmaksi muista. Se perustui kaiketi väljästi Bountyn kapinaan. Siinä jäi miehistä henkiin vain tahitilaispäällikkö sekä sekä valkoihoinen ehkä lääkäri tai joku muu ns. sivistynyt. Naisia oli paljon ja raskaanakin olevia. Muistaako joku tällaista ohjelmaa ja jos niin mikä sen nimi mahtoi olla? Miesten välinen sopimus syntyi kai siitä syystä merellä kun rannan naiset pyysivät heitä tulillaan takaisin. Muutoin tahitilainen olisi jäänyt ainoaksi aikuiseksi tässä fiktiossa. --Höyhens (keskustelu) 29. elokuuta 2020 kello 18.15 (EEST)

Ovatko SCPt kiinnostavia?

Luettavaa: SCP-Yhdistys

Ovatko luonnonlakeja rikkovat anomaliat kiinnostavia? Minusta ovat. Sivustolla on monta kiinnostavaa oliota/esinettä/asiaa, jotka kannattaa lukea. Kysyjän mielestä kiinnostavin on tämä SCP-001-variaatio. Kysymyksen asetti Käyttäjä:Account.Markus.17.05. Tämän aiheen palautti --Höyhens (keskustelu) 2. syyskuuta 2020 kello 22.31 (EEST)

Jos sellaisia löytyy, ne on tarkistetava, ja jos niitä ei voida todistaa vääriksi, on muutettava totuutta käsittelevän teorian paikkansapitävyyttä. Yliluonnollisuutta ei mielestäni ole olemassakaan, joskin on paljon asioita, joita ei nykytieteellä voida selittää. --Höyhens (keskustelu) 2. syyskuuta 2020 kello 22.35 (EEST)

Ihan selvyyden vuoksi huomautan, että kyseessä on fiktiivinen huuhaa, jota ei kannattaisi tietosanakirjassa kauheasti mainostaa. Tämä toki selviää yllä ensinnä linkatusta "tietosanakirja-artikkelistakin". Mutta olipa hyvä, että tämä palstalle sinänsä kuulumaton mielipidekysymys sai nyt selkeän ja tyhjentävän vastauksen. -Ochs (keskustelu) 8. syyskuuta 2020 kello 12.39 (EEST)

Aselaji RTR??

Isoisän isä oli Suomen armeijassa 1919-1920. Sk-korttiin on merkitty aselajiksi RTR. Mikähän aselaji tuo mahtaa olla. Erikoiskoulutuksena on mainittu Suunt. tai sinne päin. Ei saa oikein selvää enää. 93.106.82.247 3. syyskuuta 2020 kello 21.36 (EEST)

Rannikkotykistörykmentti ehkä. --Suomalta (keskustelu) 3. syyskuuta 2020 kello 21.54 (EEST)

Tai raskas kenttätykistörykmentti tai raskas tykistörykmentti. Ennenwanhaan oli aselajeja, joita ei enää ole, joten ei lyhennettäkään. Katso täältä uusia tai vanhempia tai täältä.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2020 kello 22.29 (EEST)

Arkistolähteen mukaan kyseessä voisi olla Rannikkotykistörykmentti.Sjmantyl (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 12.47 (EEST)

Yllä oleva linkki vie siis pdf-tiedostoon, jonka nimi on "Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina. Koonnut Pentti Kopsa", ja se on Kansallisarkiston sivuilta saatavissa. Asiakirjan sivulla 13 on kohta "54. Rannikkotykistörykmentit.", jonka alla on rykmenttejä lyhenteellä RTR vuosina 1941–1945. --Pxos (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 23.41 (EEST)

Tämän keskusteleun isoisän isä oli armeijassa 1919-1920. Palttiarallaa vuosina 1941-1945 RTR:ssä saattoi palvella isoisä.--Htm (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 23.52 (EEST)

Niin. Kysyjän isästä emme tiedäkään. Kerroin vain, että arkistolähde ei oikeastaan ole luettelo joukkoyksiköistä minään vuonna vaan se on luettelo peiteluvuista emmekä edes tiedä, ovatko käytetyt lyhenteet Mannerheimin hyväksymiä vai Pentti Kopsan omia keksintöjä. On siis varottava "false friends" -ilmiötä tai sitä, että jos se näyttää ankalta ja ampuu kuin ankka, kyseessä on takuuvarmasti tykkimies. --Pxos (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 00.37 (EEST)

Tekstidokumentti vuodelta 1923, ja tuolla R.T.R on Raskas Tykistörykmentti. --Anr (keskustelu) 16. syyskuuta 2020 kello 00.31 (EEST)

Syysloma vuonna 2004

Oliko koulujen tms. syysloma vuonna 2004 11.10.-17.10. eikä 18.10.-24.10. niin kuin se oli esim. vuosina 1999 ja 2010 ja lienee myös vuonna 2021? Ainakin viikko 42 alkoi silloin 11.10. eikä 18.10., koska aina torstailla alkavina karkausvuosina kaikki viikot paitsi ensimmäiset 9 ovat kaikki 7 päivää myöhemmässä. En ollut edes syntynyt silloin, joten en tiedä. --40bus (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 17.43 (EEST)

Riippuu missä asuu, syysloma on eri paikkakunnilla eri aikoihin. Stryn (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 17.54 (EEST)

Siis esim. Helsingissä. Tarkoitin juuri sitä. --40bus (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 18.19 (EEST)

Helsingin koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuodelle 2020–2021 päätetty --Linkkerpar™ 4. syyskuuta 2020 kello 18.34 (EEST)

Oliko syysloma siis Helsingissä ja muualla Etelä-Suomessa silloin 11.10. alkavalla viikolla? --40bus (keskustelu) 4. syyskuuta 2020 kello 18.45 (EEST)

Panimoravintola Koulu

Panimoravintola Koulu on ravintola Turussa, joka sijaitsee entisen koulun tiloissa. Milloin paikka lakkasi olemasta koulu ja milloin siitä tuli ravintola? JIP (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 00.07 (EEST)

Artikelin lähteen mukaan opetustoiminta päättyi 1970. Kävin lisäämässä vuosiluvun artikkeliin. Ravintolan tarkkaa perustamisvuotta ei lähteessä mainittu. Sen sijaan mainittiin ravintolan toimineen viimeiset kymmenen vuotta. Uutinen julkaistiin 2008, joten ravintola avattiin siis vuoden 1998 paikkeilla.--Puppe100 (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 07.19 (EEST)

Tuon luulisin auttavan. --Geohakkeri (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 14.09 (EEST)

Kiitos linkistä! Kävin lisäämässä avajaispäivämäärän artikkeliin.--Puppe100 (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 17.13 (EEST)

Mitäköhän rakennuksessa on ollut ennen ravintolaa? --Vnnen (keskustelu) 7. syyskuuta 2020 kello 10.54 (EEST)

Sitä minäkin ihmettelen. Jos rakennus on 28 vuotta tyhjillään luulisi sen siinä ajassa rapistuvan. JIP (keskustelu) 7. syyskuuta 2020 kello 14.39 (EEST)

Kauppakamarin mukaan viimeiset oppilaat jättivät koulun kesäkuussa 1997 [6]. --Jmk (keskustelu) 7. syyskuuta 2020 kello 14.46 (EEST)

Suomen ensimmäinen McDonald's

Suomen ensimmäinen McDonald's sijaitsee Tampereella (tämä sanotaan suoraan McDonald'sin omilla sivuilla). Mutta missä siellä? Kävin Tampereella juuri tänä kesänä ja ohitin kuvassa olevan ravintolan Hämeenkadulla. Tämä ravintola tosin sijaitsee Tammerkosken itäpuolella eli Tammerkosken ja rautatieaseman välissä. Onko tämä oikeasti Suomen ensimmäinen McDonald's vai ei? JIP (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 00.10 (EEST)

Sijaitsi Commercen talossa, samassa paikassa missä oli ennen tätä Burger King 1980-luvulla ennen kuin ketju poistui Suomesta vuosikymmeniksi. --2001:999:62:D33C:39E6:84B3:836D:691B 6. syyskuuta 2020 kello 00.43 (EEST)

Kiitos tiedosta. Tuon kuvan nimi varmaankin pitäisi siis vaihtaa. JIP (keskustelu) 6. syyskuuta 2020 kello 01.24 (EEST)

Laitoin siirtopyynnön sivulle, mutta minkään tapahtumisessa tapaa kestää melko kauan. Ehdit halutessasi hyvin vielä hienosäätää kuvan muutettavaa nimeä, josta nyt poistin vain sanan ”first”. Kuvaustekstiä en mennyt sörkkimään, mutta sama virhe on siellä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 6. syyskuuta 2020 kello 01.49 (EEST)

Puoluejohtajat, joiden aikana puolue ei ole ollut vaaleissa?

Onko Katri Kulmunin lisäksi ollut muita eduskuntapuolueiden puheenjohtajia (jos ei nykyisiä puoluejohtajia Marin, Saarikko, Ohisalo ja Harkimo lasketa), joiden aikana puolue ei ole osallistunut vaaleihin? --130.232.169.23 8. syyskuuta 2020 kello 14.31 (EEST)

Vaikea kysymys. En osaa suorilta vastata, mutta tarkoitatko vain Suomen eduskuntavaaleja ja mitä tarkoitat Harkimolla tässä yhteydessä? --Höyhens (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 08.08 (EEST)

Vaaleilla tarkoitan kaikkia valtiollisia vaaleja, joihin kaikilla äänestysikäisillä kansalaisilla on äänioikeus. Hjallis Harkimo ei ole toistaiseksi ollut puoluejohtaja yksissäkään vaaleissa, koska Liike Nyt rekisteröityi puolueeksi vasta eduskuntavaalien jälkeen. --130.232.224.71 9. syyskuuta 2020 kello 11.20 (EEST)

Tämä ei ole ihan vastaus kysymykseen, mutta kun on ollut kiellettyjä eduskuntapuolueita, niin tsekkaa SSTP ja kaiketi Niilo Wälläri. --Höyhens (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 12.52 (EEST)

Kristian Gestrin. Lisäksi Touko Aallon aikana oli vain presidentinvaali ja Ulf Sundqvistin ja Tuija Braxin aikana vain kunnallisvaalit. Muitakin voi löytyä. -Ochs (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 23.21 (EEST)

Millä logiikalla ekaluokkalaiset jaetaan luokkiin?

Jos on ala-aste, jossa on useita luokkia (esim. A,B,C ja D), millä logiikalla päätetään, mitkä lapset sijoitetaan mihinkin luokkaan? Ohjaako laki tätä vai saako koulut itse valita? Kuinka paljon asiaan vaikuttaa osoite? Jos vaikkapa Töttöröökadulta on tulossa ekalle luokalle 5 lasta, sijoitetaanko heidät kaikki samalle luokalle?--LCHawk (keskustelu) 9. syyskuuta 2020 kello 13.58 (EEST)

Ei siinä mitään lakia taida olla. Useimmissa paikoissa varmaan ihan summassa. Jako voi mennä esim. ilmoittautumisjärjestyksessä: ensimmäisenä ilmoittautunut A:lle, toinen B:lle jne. Osoite ehkä jossain otetaan huomioon mainitsemallasi tavalla, jossain ei. Sukupuolijakaumaa voidaan katsoa jossain määrin, ettei A-luokalla ole 90 % tytttöjä ja B-luokalla 90 % poikia. Yleensä kaksoset laitetaan samalle luokalle, ja ainakin jossain myös uusperheiden samanikäiset lapset, vaikka eivät ole biologisia sisaruksia. Sitten voi olla, että jos on esimerkiksi muutama ortodoksilapsi, heidät laitetaan samalle luokalle uskonnon opetuksen järjestelyjen helpottamiseksi. --Makevonlake (keskustelu) 10. syyskuuta 2020 kello 11.52 (EEST)

Löytyy myös sellaisia kouluja, joissa luokkajako tehdään vasta muutaman kouluviikon jälkeen.[7]--Puppe100 (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 06.28 (EEST)

Tämä kuriositeetti ei oikeastaan taida kuulua itse asiaan, mutta kun aikoinani 1960-luvulla menin oppikouluun, niin niin siellä meitä kauempana asuvia pyrittiin laittamaan alueittain samaan luokkaan, jotta poissaolojen vuoksi voisi käydä kysymässä kaverilta läksyjä. Silloinhan ei joka taloudessa ollut puhelintakaan. --Höyhens (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 10.42 (EEST)

Käsittääkseni vielä nykyäänkin on ainakin joissain koulussa käytössä, että samalta suunnalta tulevat menevät samaan luokkaan. Tuen tarve voi myös määrittää lapsen luokan, vaikka opiskeleekin ns. normaaliluokassa.--MAQuire (keskustelu) 11. syyskuuta 2020 kello 17.34 (EEST)

Sointumerkinnät venäjäksi?

Samaa sointua voidaan merkitä eri merkinnöillä, esimerkiksi:

• A♭m6, A♭−6, A♭m6, Asm6, La♭m6
• Amaj7, Ama7, A7M, A△, A△7, Lamaj7, La△7

Venäjäksi juurisävelet ovat kyrillisin kirjaimin "До, Ре, Ми, Фа, Сол, Ла, Си" tai jotakin tuonnepäin. Onko venäjäksi sointumerkeissä joitakin kyrillisillä kirjaimilla kirkoitettuja sointumerkkejä?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 13. syyskuuta 2020 kello 16.58 (EEST)

Hekin käyttävät meille tuttuja englannin kielestä johdettuja sointumerkkejä latinalaisine kirjaimineen, ks. esim. ru-wiki. Aika harvoin näkee myöskään esimerkeissäsi esittämiä La-alkuisia sointumerkintöjä, vaikka romaanisissa kielissä itse sävelet nimetäänkin noin. Espanjan- ja ranskankielinen vastaava wikiartikkelikaan eivät tuollaisia vaihtoehtoja mainitse. Sointumerkit kehittyivät nimenomaan afroamerikkalaisessa rytmimusiikissa, ja siksi englannin kieli rules. -Ochs (keskustelu) 14. syyskuuta 2020 kello 09.14 (EEST)

Okei, kiitos tiedosta, hyvä tietää. Noihin La-alkuisiin kommentoin sen verran, että minulla on Sibelius 7 -nuotinnusohjelma, jossa saa valita sointumerkintäin kielen seuraavista neljästä(?): englanniksi, saksaksi, skandinaavisesti, solmisaationimistöllä. Ihan siis Sibbe-seiskan ohjelmistosta nuo poimin, mutta ilmeisesti käytössä äärimmäisen harvoin tuo solfeggio-tyyli. Itse suosinkin englantilaisia merkintöjä niiden selkeyden ja yleisyyden vuoksi. Mutta Venäjällä on siis näin ollen ilmeisesti samat kuin englantilaisessa kielimaailmassa.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 14. syyskuuta 2020 kello 14.48 (EEST)

F1 ratojen piste-ennätys

Kenellä F1-kuljettajalla on nimissään ennätys eniten eri F1-ratoja, joissa on saavuttanut pistesijan uransa aikana sekä vanhalla että nykyisellä pistejärjestelmällä?--2001:14BB:430:401E:619F:7225:ABC:6AD6 13. syyskuuta 2020 kello 20.13 (EEST)

Varmaa tietoa ei ole, mutta veikkaisin Hamiltonia, joka on ajanut pisteille 31 eri radalla (itse asiassa kaikilla, joilla ajanut) ja voittanut niistä 27 radalla. Suurin osa nykyisellä järjestelmällä, mutta olisi ajanut jokaisella radalla pisteille myös vanhalla järjestelmällä. 01miki10 (keskustelu) 13. syyskuuta 2020 kello 20.39 (EEST)

Kondomin oston ikäraja

Artikkelin kondomi mukaan Suomessa kondomien ostamisella ei ole ikärajaa. Onko joissakin muissa maissa? 109.240.170.101 14. syyskuuta 2020 kello 19.21 (EEST)

Nopea haku ei paljasta listoja. WSJ:n mukaan Indonesiassa on jotain rajoitteita [8].Sjmantyl (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 12.19 (EEST)

Ymmärtääkseni Irlannissa on edelleen voimassa vuoden 1992 laki, jonka mukaan ehkäisyvälineitä saa myydä vain yli 17-vuotiaille. Ennen tuota lakia meininki oli vieläkin tiukempaa, kondomeja ei muun muassa saanut myydä tavallisissa kaupoissa ollenkaan. -Ochs (keskustelu) 15. syyskuuta 2020 kello 20.33 (EEST)

Mistä ostaa Sillagea 11-20?

Osaisiko joku sanoa mistä ostaa englannin kielellä Sillage-sarjakuvaa osioita 11-20? Piraattina löytyy, joten pitäsi olla olemassa. 193.166.253.150 15. syyskuuta 2020 kello 12.12 (EEST)

Väestörekisterikeskuksen nimipalvelu

Perustuuko Väestörekisterikeskuksen etunimihakujen tulosten aikajaotus syntymäaikoihin vai nimeämisaikoihin? Esim. jos on joulukuussa 1999 syntynyt ja saanut nimensä seuraavan vuoden puolella, niin onko tämä henkilö kohdassa 1980 - 1999 vai 2000 - 2009? 109.240.134.72 19. syyskuuta 2020 kello 01.34 (EEST)

Syntymävuosien mukaan, joka lukee mm. sivulla Etuminitilasto [9], kun teet etunimihaun. Suosituimpien kunakin vuonna annettujen etunimien tilasto on myös syntymävuosien mukaan, kuten siinä lukee.[10]. --Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2020 kello 02.41 (EEST)

"Kultaiset" aurinko- ja silmälasinkehykset

Olen fundeerannut, kun tykkään aika paljon kullan väristä ja minulla on muutamia kullanvärisiä, metallisia tai kullanväristä metallia sisältäviä aurinkolaseja, kuinka paljon niissä loppupeleissä on kultaa? Meinaan lähinnä merkkiaurinkolaseja. Kulta on kuitenkin pirskatin kallista ja kyseisenväristen Ray-Banien (malli on Round metal) lähtöhinta on käyttämässäni optikonliikkeessä runsas 200 euroa, joten kyseisessä mallissa ei voine olla montaa prosenttia kultaa. H&M:n selosteissa yksistä firman kullanvärisissä aurinkolaseista mainittiin, että metallista 5/9 on kuparia ja 4/9 on terästä (prosenttisuhteena noin 57/43), mutta H&M on halpisfirma. Sama pätenee tästä huolimatta kuitenkin ainakin osaan kalliimpain merkkein aurinkolaseihin (Ray-Ban, Saint-Laurent, Dolce & Gabbana et cetera) ja myös silmälasinkehyksiin? Onko loppupeleissä missään aurinko- tai silmälaseissa prosenttiakaan kultaa?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 19. syyskuuta 2020 kello 17.34 (EEST)

Tuota, onko jossain sanottukaan, että niissä olisi yhtään kultaa? Jos sanotaan että väri on "Gold", se kertoo värin siinä missä "Bronze", "Amber" tai "Rose" (ei se tuote silloinkaan välttämättä sisällä pronssia, meripihkaa tai ruusua). Jos kultaa olisi merkittävästi niin se kyllä näkyisi hinnassa (ja pitoisuusleimassa, voit tietysti etsiä onko laseissa sellaista). --Jmk (keskustelu) 19. syyskuuta 2020 kello 17.43 (EEST)

Ainakin näissä Reiskoissa kerrotaan olevan kultapinnoite. Grammamääristä tuossa ei puhuta. --Jmk (keskustelu) 19. syyskuuta 2020 kello 17.52 (EEST)

Tuolla on juttu kultaamisesta [11], siis sellaisilla ohuilla kultalehdillä ja siellä sanotaan näin: ”Yhden tällaisen äärettömän ohuen lehtikultalehden hinta on noin kolme euroa eli yhden neliömetrin kokoisen alueen kultaamiseen tarvittavan kullan hinta on 300-400 euroa. Painoa tällä neliömetrin peittävällä kultamäärällä olisi kuitenkin vain vähän yli 2 grammaa.”

Tuollainen galvanoitu kulta on varmasti huomattavasti ohuempaa kun tuo kulta jonka paksuus on1/6000 millimetriä, ja silmälaseien pinta-ala todella pieni. --Linkkerpar™ 19. syyskuuta 2020 kello 19.28 (EEST)

Täältä löytyy tietoa. Ennen olivat miehet rautaisempia ja silmälasit kultaisempia kuin nykyään. -Ochs (keskustelu) 20. syyskuuta 2020 kello 16.30 (EEST)

Hukkapastilleja maahan sarjakuvassa

Lehdissä on mainostettu karkkitehtaiden keksimiä hävikkipussukoita, mihin pannaan kakkoslaadun karkit, jotta niitä ei enää heitettäisi hävikkiin eli roskikseen. Muistan lukeneeni lapsena sarjakuvatarinan, jossa jokin karkkitehdas tuotti tonneittain epäonnistuneita pastilleja, jotka haudattiin maahan. Sitten ne valuivat pohjaveteen ja aiheuttivat yllättäviä juttuja ainakin metsän eläimissä ja ihmisissä. He joivat jonkin lammen tai puron vettä ja "hurahtivat". Ei ollut TV-sarja. En muista, oliko kyseessä Aku Ankka vai jokin muu sarjakuva. Muistaako kukaan tätä juttua? --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2020 kello 01.12 (EEST)

"Kongon demokraattinen kansantasavalta"

Mihin valtioon viitataan "Kongon demokraattisella kansantasavallalla"? Olisiko näissä mahdollisesti kyse virheestä ja onkin haettu vaihtelevasti joko Kongon kansantasavaltaa tai Kongon demokraattista tasavaltaa? Esimerkkiesiintymisiä:

• Euroopan komissio: [12]
• Euroopan muuttoliikeverkosto: [13]
• WWF: [14]
• Wikipedia: International Women of Courage -palkinto

94.158.245.203 6. lokakuuta 2020 kello 22.29 (EEST)

Kaipa niissä tarkoitetaan Kongon demokraattista tasavaltaa, ainakin tuossa Euroopan komission asiakirjassa on mainittu heti sen jälkeen Kongon tasavalta. 01miki10 (keskustelu) 6. lokakuuta 2020 kello 22.38 (EEST)

supistumaverbien infinitiiveistä

Olen jo muutaman vuoden miettinyt, mistä saa alkunsa supistumaverbien infinitiivimuodot ikään kuin ne olisivat ei-supistumaverbejä? Otetaan esimerkiksi kolme verbiä:

• salata, siivota, lynkata

Noista onkin tullut yhtäkkiä:

• salaa, siivoo, lynkkaa

Käytetäänkö tuollaista joissakin murteissa tai slangeissa, vai onko kyseessä yksinomaan nuorison tyyli puhua? Minua Satakunnan kasvattina tuo "salaa, siivoo, lynkkaa" -infinitiivi häiritsee suunnattomasti, koska t on vähän niin kuin noiden verbien tunnuskirjain. Meillä Satakunnassa saatetaan epämuodollisessa kielessä sanoa:

• salat, siivot, lynkat

Mutta en vain ole koskaan ole oppinut ymmärtämään, miksi joku taivuttaa "salaa, siivoo, lynkkaa" et cetera.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 9. lokakuuta 2020 kello 23.46 (EEST)

Se on helsinkiläistä slangia, joka valtaa koko ajan maata. En tiedä pitäisikö sille tehdä mitään, koska se on luonnollista kehitystä. Itse en pidä siitä, mutta minua itseäni harmittaa eniten kiintoisan astevaihteluverbin digata-verbin objekti, joka on muuttunut partitiivista illatiiviin. Siis .."mä diggaan susta" eikä "mä diggaan sua". Partitiivi on niin tylsää kuin se onkin, suomen kielen keskeisin piirre joka oikeuttaa kielen eksistenssin eli olemassaolon hän-pronominin sukupuolineutraaliuden ohella. --Höyhens (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 00.01 (EEST)

Ilmiö ei ole ihan uusi, Sorsakivi kirjoitti siitä vuonna 1982 (Infinitiivijärjestelmän muutoksia lasten kielessä). Paitsi supistumaverbin infinitiivimuodon morfologista muuttumista (mä meinasin törmää autoon pro törmätä), on havaittu verbin infinitiivisijan vaihtumista (Marja joutu tehä pro tekemään). Analogiastahan nämä yleensä johtuvat eli yksien sanojen taivutusta on tehty toisten sanojen mallin mukaan; kun kerran sanotaan hän antaa ja pitää antaa (samannäköiset muodot), niin saman mallin mukaan vedetään hän törmää : meinasin törmää. Usein tällaiset muutokset leviävät aluksi lasten kielessä, koska lapsi kielenoppimisvaiheessa saattaa ymmärtää kielen rakenteet toisin kuin ne on aiemmin ymmärretty, esim. sen analogian vuoksi, ja näin syntyneet uudet muodot voivat sitten tilanteesta riippuen lähteä leviämään aluksi lasten kesken. Aikuisethan osaavat jo muodot omalla, lapsena oppimallaan tavalla. Leviämisessä voi olla ikä- ja sosiaalikerrostumia, esim. niin että enemmän lukevat lapset pysyvät kirjakielen normeissa, koska saavat sieltä enemmän vahvistusta ja mallia niille kuin vähemmän lukevat kollegansa, jotka saavat kielen mallin toisilta pihan lapsilta. --Jmk (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 10.28 (EEST)

Jmk:n argumentti lapsista ja heidän oppimisestaan kuulostaa loogiselta. Sillä ihan täällä Satakunnassa on taas toiseen suuntaan imperfektejä (Mää kertosin johtajalle tosta asiasta. pro kerroin). Siinä mielessä kun on tuota lasten keskeistä oppimista, kun sanotaan "hän tapaa" ja epämuodollisessa imperfektissä "hän tapas" niin samalla logiikalla "hän kertoo" ja epäm. imperf. "hän kertos". Tuosta infinitiivistä voisin kanssa antaa satakuntalaisen esimerkin (Eikai teille kaffetta sais tarjot? pro tarjota).--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 10. lokakuuta 2020 kello 17.26 (EEST)

Eihän se pelkästään minun argumenttini tietysti ole, toki tuo kielen muutosten leviäminen juuri lasten ja nuorten kautta on monessakin yhteydessä esitetty, myös Sorsakiven artikkelissa. --Jmk (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 18.07 (EEST)

Iso suomen kielioppi mainitsee ilmiön lyhyesti, mutta aiheesta on tehty tällainen gradukin. Gradun mukaan lyhentyneitä muotoja on käytetty Helsingissä jo ainakin 1970-luvulla, ja käyttö on yleistymään päin. Itselläni nuo muodot särkevät kielikorvaa, enkä käytä niitä huolimattomassakaan puhekielessä, vaikka pääkaupunkiseudulla asun. Vähän samantapainen ilmiö on A-infinitiivin käyttö MA-infinitiivin asemesta: [15]. -Ochs (keskustelu) 10. lokakuuta 2020 kello 20.04 (EEST)

Luukku, josta tippuu pois

Miksi semmoista luukkua, joka on jonkin johtohenkilön tai vastaavan työpöydän edessä, ja josta kuultavana oleva henkilö tippuu ulos rakennuksesta, kutsutaan? Onko sellaisia oikeasti olemassa, vai onko niitä vain sarjakuvissa ym. (kuten tänään Harald Hirmuisessa)? --Sukututkimus (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 10.15 (EEST)

Ainakin niitä on myös elokuvissa, tyyliin James Bond tai parodiat tyyliin Austin Powers (en nyt muista oliko noissa kummassakaan, mutta luultavasti ainakin jossain).--Urjanhai (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 10.19 (EEST)

Olisiko ansaluukku se tässä haettu sana? --Nitraus ^(wikinät) 12. lokakuuta 2020 kello 10.25 (EEST)

Lonely Planetin matkaoppaiden suomentaminen

Miksi Lonely Planetin matkaoppaita ei ole ikinä suomennettu? Olisi paljon parempaa, jos niitä olisi. --40bus (keskustelu) 12. lokakuuta 2020 kello 15.13 (EEST)

Suomen kielen puhujien määrästä suomenkielisen Wikipedian muokkaajista

Kuinka suuri osa suomalaisista arviolta on muokannut suomenkielistä Wikipediaa? 86.115.191.32 13. lokakuuta 2020 kello 13.11 (EEST)

"There'll Always Be an England"

"There'll Always Be an England" on brittiläinen isänmaallinen laulu, josta tuli Isossa-Britanniassa erittäin suosittu toisen maailmansodan aikana. Tunnetuimman version laulusta on levyttänyt Vera Lynn.

Pari kysymystä:

1.) Miksi laulun nimessä samoin kuin sen sanoituksessakin käytetään artikkelia an maan nimen England edessä?

2.) Miksi Vera Lynn lausuu kappaletta laulaessaan nimen England muodossa [engländ] eikä [ingländ], niin kuin yleensä on tapana? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 13. lokakuuta 2020 kello 23.08 (EEST)

Epämääräinen artikkeli kuulostaa luontevalta, kun viitataan Englantiin käsitteenä tai ihanteena. Jonkinlaisesta Englannin ideasta siis lienee kyse. Ääntämyksestä en osaa sanoa, mutta kuuntelin laulun YouTubesta, ja mielestäni ääntämys vaihteli laulun kuluessa. Vera Lynn sai näköjään sapiskaa BBC:ltä cockneyaksentistaan, mutta ilmeisesti vasta tämän laulun levyttämisen jälkeen. --Silvonen (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 19.15 (EEST)

(päällekkäinen muokkaus) Minullakin on ykköskohtaan arveluita, mutta tätä olisi hauska pitkästä aikaa kysyä en-wikin Rehverenssitiski/Länkyäke-alamaailmassa. Siellä ehkä saisi linkin jonnekin hyvään nettisivuun, jossa asiaa käsitellään. Muotoilen lyhyen kysymyksen sinne. Linkin kautta pääsee. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 19.18 (EEST)

En-wikiin tuli mielenkiintoinen, kielioppi- ja tyyliseikkojen ulkopuolelle keskittynyt vastaus. Siinä sanotaan, että "an England" on laulun tapa esittää sanojen lukijalle tai kuulijalle kysymys, johon laulu sitten itse vastaa. Itse pohdin sitä, että kysessä on epämääräisen artikkelin asuun puettu erittäin määräävä artikkeli. Kyseessä on oikestaan se tietty Englanti eli monista ihmisten samanlaisista ajatuksista, jopa klišeistä koostuva yhteinen tai yhteiseksi mielletty mielentila. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 21.59 (EEST) Kommentista on jälkeenpäin poistettu turha loppuvaeltelu. --Pxos (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 23.43 (EEST)

Voisikohan kakkoseen olla vastauksena keinotekoinen hyperkorrektius? Ihminen, jonka puhetapaa Hienot Ihmiset pilkkaavat, saattaa kuvitella, että jokainen vokaali ja konsonantti on jotenkin pielessä. Voihan olla, että Vera Lynn on nuorena kuullut alun perin saksankielisestä suvusta peräisin olevan kuninkaan radiopuheen, jossa tämä saattaa lausua maan nimen "englaend", hieman e:hen kallistuen saksalaiseen tapaan. Saksaksi maa on "Englant". Sitten tyäläistyttöparka on ajatellut, että Ingländ on rumaa kieltä, ja kuvitellut, että Hieno Väki puhuu toisella tavalla. Vaikea sanoa. Enää ei voi kysyäkään, vaikka olisi voinut vielä viime vuonna. Lynn kuoli kesällä 2020. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 00.20 (EEST)

Olen aina käsittänyt ykköskohdan niin, että aina on jokin paikka, jota englantilaiset voivat kutsua kotimaakseen Englanniksi. Englanti käsitteenä ja mielikuvana tulee säilymään jatkuvasti, vaikka se ei aina välttämättä olisikaan juuri nykyinen Englannin kuningaskunta (joka ei ole ollut itsenäinen valtio yli 300 vuoteen mutta silti vahva kansallinen yhteisö). JIP (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 01.36 (EEST)

Artikkelin mukaan hän on kirjoittanut peräti kolme omaelämäkertaa. Onkohan ne jo tarkistettu?--MAQuire (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 01.38 (EEST)

Siis oikoluettu, tarkastettu ja virheet niistä korjattu? Eivät kai omaelämäkerrat ole kovin luotettavia lähteitä eikä niitä yleensä kovin paljoa tarkisteta. Kustannustoimittaja toki niissäkin varmasti on, mutta en oikein ymmärrä, miten niitä voisi joku ulkopuolinen jälkikäteen mitenkään tarkistaa. Miten kirjat tarkistetaan noin yleensä? --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 01.29 (EEST)

Lukemalla. Lukemalla kirjat tarkistetaan. Tarkastamisesta en tiedä, mutta tuota et tainnut huomatakaan, etten kirjoittanut 'tarkastetaan'. Mutta nämä on näitä. Muistan itsekin, kun nuorena voimieni tunnossa menin kokeneemmalle kuittailemaan juuri samasta asiasta ja sain nenilleni kuten sinä nyt. No, elämä opettaa. Jatketaan.--MAQuire (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 01.36 (EEST)

Ahaa, siis kielen väärinkäyttöä. Ei ihme, että nykyään ollaan huolissaan siitä, että monet pojat eivät ole tarkistaneet yhtään kirjaa. No, kielitaju ei ole mielipidekysymys. Hyvää öytä sinnekin. --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 01.40 (EEST)

Vaikka näinhän se on. Ja kyllä jokaisen kirves joskus ohi lipeää, kun tarpeeksi rankoja karsii.--MAQuire (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 01.51 (EEST)

Kuvaa hyvin nykyaikaa ja siinä seikkailevia ihmishahmoja. Mitähän tuosta keksisi? Suomi on onnellinen maa, kun yli 99 % aikuisväestöstä osaa tarkistaa. Tutkimuksissa on vahvistettu, että lapsille tosiaan kannattaa iltaisin tarkistaa ääneen. Tarkistaminenhan on jonkinmoinen suomennelma englanninkielen verbistä "check" tai "check out". Se on jonkinlaista kurkistamista ja tsekkailua. En usko, että ikinä jaksan varsinaisesti lukea Vanhaa Testamenttia, mutta voinhan mä sen tarkistaa joskus. --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 02.12 (EEST)

En nyt ihan ymmärtänyt, että oletko noiden omaelämäkertojen tarkastamista, tarkistamista vai molempia vastaan.--MAQuire (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 02.20 (EEST)

Pxos voisi tarkistaa Wikipedian tarkistettavuuskäytännön kun on tarkka noista sanoista. Tuolla puhutaan sekaisin ”sisällön tarkistamisesta” ja ”sisällön tarkastamisesta” sekä käsketään ”tarkistaa lähteet”.--Fotogurachan (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 02.54 (EEST)

Oh la laa, minä olen sen jo kerran käynyt läpi vuonna 2017. Katso miten päin mänttiä teksti oli ennen kuin kävin sitä tarkentamassa. Toki sinne on jäänyt epäjohdonmukaisuuksia varmaan edelleenkin, koska jos lähtötaso on tarpeeksi iso ja huono susi, ei lopputulos ole kuin sekundaa. --Pxos (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 03.04 (EEST)

Ei se varmaan todellisuudessa sanoihin liity, koska tuollainen olisi siltikin aika tarpeetonta. Minä en tarkkaa keskustelua muista, Pxos ei varmaankaan muista ja olisi ihme, jos vihanpidon sivuseikka muistaisi tai edes enää seuloisi. Näin nämä kuitenkin jatkuvat alisukupolvisina traumoina. Mutta ei siitä sen enempää, koska on nämä kuitenkin tärkeitä jollekin. Ei näistä kuitenkaan pitäisi ottaa itseensä, ja olen pahoillani, jos mielipiteeni on aiheuttanut mielipahaa.--MAQuire (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 03.39 (EEST)

Universumin kolmanneksi yleisin alkuaine

Alkuräjähdyksen ydinsynteesin jälkeen se oli litium, mutta mihin se kului ja mikä on nykyään kolmantena siis noin sanotaan niin lähellä että on tarpeeksi tietoa? --Höyhens (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 18.16 (EEST)

Wikipedia (en:Abundance of the chemical elements#Universe) väittää, että kolmantena happi ja neljäntenä hiili, ainakin Linnunradassa. Litium hukattu tähtien ydinreaktioissa. --Jmk (keskustelu) 14. lokakuuta 2020 kello 22.25 (EEST)

Skeida – vanhin lainasanamme?

Onkohan kellään kirjahyllyssä etymologisia (slangi)sanakirjoja? Luin en-wikin artikkelin osiosta Euphemism/Lifespan, että "The word shit appears to have originally been a euphemism for defecation in Pre-Germanic, as the Proto-Indo-European root *sḱeyd-, from which it was derived, meant 'to cut off'." Jotenkin huvittava ajatus, että nykyään slangiin kuuluva sana "skeida" olisi ensimmäinen stadin slangin sana ja peräisin monen tuhannen vuoden takaa ajalta, kun muinaiskantahelsinkiläiset asuivat jossain Volgan skutsissa. --Pxos (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 01.30 (EEST)

Varmaan suuri osa niin stadin slangin kuin muidenkin kielten (kuten suomen) sanoista menee yhtä kauas. Ainakin kusi on suoraan kantauralia, ja mahtoiko olla vielä sisiliskokin. @Iivarius: muistatko tarkemmin?--Urjanhai (keskustelu) 16. lokakuuta 2020 kello 08.00 (EEST)

Tässä maisterintutkielmassa (s. 64) skeida mainitaan ruotsista lainatuksi, mikä tietysti on intuitiivisestikin ihan järkeenkäypää. Sanasta skit on ruotsissa myös murteellinen muoto skeit. Lainautuminen lienee myös tapahtunut melko myöhään. Se, että tuo vanha protoindoeurooppalainen sananjuuri sattuu olemaan samanlainen, on luultavasti silkkaa sattumaa. -Ochs (keskustelu) 17. lokakuuta 2020 kello 21.27 (EEST)

Lainautuminen on vähemmän ilmiselvää, kun ottaa huomioon sen, että skit lausutaan suhuässällä. Diftongi on helppo käsittää, mutta sanotaanko tuo tosiaan jossain suomenruotsin murteessa [sk]? On toki useita sellaisia ruotsista lainattuja sanoja, jotka näyttävät otetun suoraan sanakirjasta ääntämykseen katsomatta. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 18. lokakuuta 2020 kello 00.08 (EEST)

Stadin slangihan syntyi reilusti yli sata vuotta sitten. Siinä ajassa kieli ehtii muuttua. Jos nykyisessä koulussa opitussa standardiruotsissa on joku ääntämys, niin on ihan eri asia, millainen ääntämys on ollut siinä ruotsin kielen muodossa, josta sana on tullut stadin slangiiin edellisellä vuosisadalla. Lisäksi siirtymä tästä muodosta stadin slangiin tulleeseen muotoon on voinut tapahtua muuten kuin suoraan. Jos vertailee (noin niin kuin stadin slangia hallitsemattomana) niin eikös "sköne" ole "meri" (oli, tarkistin) mutta sitten taas "fogelit sjungaa skutsissa". Kun slangi on alkujaan ollut eräänlainen pidgin toistensa kieliä ymmärtämättömien suomen ja ruotsin (ehkä muidenkin kielten) puhujien välillä, niin tällainen mnahdollinen horjuvuus tai esim. vanhemman, harvinaisemman, rinnakkaisen, murteellisen tai jopa alkukielestä mahdollisesti poikkeavan muodon valinta sanoissa käy ymmärrettäväksi. Ihan samanlaista horjuntaa on suomen murteissakin, esim. "pesofati" (vrt. ruots. "fat" = "vati"), josta edelleen "faarelma" (= "vadelma"). Jo sata vuotta sitten kirjoitetussa ruotsissa (ja suomessa) on yleiskielessäkin erilasisia muotoja ja ääntämyksiä kuin nykykielessä, ja esimerksi raamatun ja virsien ja murteiden kautta ihmiset ovat hallineet arkaaisempiakin muotoja äidinkielensä sanoista yhtä lailla suomessa kuin ruotsissakin. Ja kun on lainattu kielestä toiseen, niin selkeys ja erottuvuus on painanut enemään kuin mahdollinen alkukielen mukaisuus. Esim. aiemmin on ollut "kolaan" = "kuolen", uudemmassa slangissa "delaan" = "kuolen". --Urjanhai (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 08.34 (EEST)

Voihan olla, että sananalkuinen sk- tai st-yhtymä vaan on kiva. Ruotsin "tändare" on slangissa "stendari". St-alku on tullut tehokeinoksi siihen ihan itsekseen. Sitten asiantuntijapiireissä puhutaan "skenestä", joka kai tulee englannin sanasta "scene", joka lausutaan suhulla kootta. Ranskassa on sshhamppanjaa ja Suomessa elyseetä, mutta kummankin yleisterminä on "skumppa". Pete Pasanen olisi jäänyt paikallisen leffakerhon höperöksi vetäjäksi, mutta Spedestä tuli kuuluisa. Lapset ovat englannissa kai kid-tyyppejä mutta slangissa pennut on skidejä. Riikinruotsissahan sk-alku lausutaan nykyisin jonkinlaisena hengityksenä (skit, "[chhi:t]"). Skeidaa. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 15.14 (EEST) Kommenttia on korjattu myöhemmin. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 16.40 (EEST)

Näin varmaan on, mutta englannin murteessa lausutaan "scene" suhulla? --80.220.200.173 18. lokakuuta 2020 kello 15.54 (EEST)

Kappas, tuli ajateltua väärin. Yritin korjata. --Pxos (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 16.40 (EEST)

Artikkelin Esso kuva Essosta Tampereella

Artikkelissa Esso on kuva vuodelta 2007 Esson huoltoasemasta Tampereella.

Kun näin kuvan, alkoi kiinostaa missä päin Tamperetta kyseinen huoltoasema on, ja minkä ketjun alla se on nykyään.

Aloin tutkimaan asiaa ja löysin Google Mapsista hyvin samannäköisen ABC:n Viinikasta, sekä artikkelin S-ryhmän Pirkanmaan sivuilta jossa ilmoitettiin Viinikan Esson liitoksesta osaksi ABC-ketjua

En ole aivan 100% varma onko kuvan Esso Viinikan ABC, joten päätin kysyä asiasta.

--Wille100YT (keskustelu) 15. lokakuuta 2020 kello 03.16 (EEST)

Voin paikallisuuden tuomalla varmuudella vahvistaa, että kuvassa on tosiaan entinen Viinikan Esso ja nykyinen ABC Viinikka. Mitään jo löytämääsi parempaa lähdettä en kyllä osaa antaa vahvistukseksi. --Sakramentti-Jaakko (keskustelu) 18. lokakuuta 2020 kello 21.17 (EEST)

Liikenneonnettonuuskuolemat

Kuinka suuri osa kuolemantapauksista Suomessa on liikenneonnettomuuskuolemia? Entä Yhdysvalloissa? 109.240.142.205 16. lokakuuta 2020 kello 20.18 (EEST)

En nyt ole ihan varma, mitä tarkoitat "kuolemantapauksilla", tapaturmaisia kuolemia vai ylipäänsä kaikkia kuolemia. Jos oletetaan, että puhe on kaikista kuolemista, niitä oli Suomessa vuonna 2019 kaikkiaan 53 949. Liikenneonnettomuuksissa kuoli viime vuonna 211, eli nopeasti laskettuna noin 0,39 prosenttia Suomessa vuonna 2019 kuolleista kuoli liikenneonnettomuudessa. Yhdysvalloista tuoreimmat saatavilla olevat luvut löytyvät vuodelta 2018, jolloin liikenneonnettomuuksissa kuoli 36 560 ja kaikkiaan kuolemia oli 2 839 205. Liikennekuolemien osuudeksi siellä tulee siis 1,29 prosenttia kaikista kuolemista. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 17. lokakuuta 2020 kello 00.50 (EEST)