Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 55

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Suomenkielinen matkaopas

Onko Buenos Airesista julkaistu koskaan suomenkielistä matkaopasta? Kysyn tätä vain huvikseen. --40bus (keskustelu) 16. helmikuuta 2020 kello 11.06 (EET)

Vastaan vain huvikseni. Ainakaan pääkaupungiseudun kirjastoista ei löydy yhtään suomenkielistä vain Buenos Airesia käsittelevää opasta. Hans Välimäen tv-ohjelmaan perustuvassa Hansin matkassa 2 -kirjassa käydään kuitenkin myös Buenos Airesissa. -Ochs (keskustelu) 16. helmikuuta 2020 kello 12.09 (EET)

Englannin kielen yhdyssanat

Kaksi askarruttavaa kysymystä englaanin yhdyssanoista:

1. Onko englannissa yhtään yhteen kirjoitettavaa yhdyssanaa, jonka molemmissa osissa on vähintään viisi kirjainta? Esimerkiksi primaryschool, mikä on oikeasti primary school.
2. Onko englannissa yhtään yhteen kirjoitettavaa yhdyssanaa, jossa yhdyssanan ensimmäinen osa päättyy kirjoitettaessa samaan vokaaliin, jolla jälkimmäinen osa alkaa? Esimerkiksi micro-oven, mikä on oikeasti microwave .--40bus (keskustelu) 20. helmikuuta 2020 kello 18.52 (EET)

1) Cheeseburger, roughhousing, multinational; 2) contra-action, free-enterprise system, co-operation, multi-instrumentalist. 91.157.118.69 21. helmikuuta 2020 kello 22.07 (EET)

1)Onko sanassa roughhousing todella kaksi H-kirjainta peräkkäin? Esimerkiksi paikannimissä aina, kun ensimmäinen osa päättyy H-kirjaimeen ja seuraava osa alkaa sillä, esim. South + hampton ja North + hampton = Southampton ja Northampton, ei Southhampton ja Northhampton. 2) Entä sellaisia sanoja, joissa ei ole etuliitettä? "Micro" ei ole etuliite, mutta esimerkiksi "multi" on. --40bus (keskustelu) 22. helmikuuta 2020 kello 10.11 (EET)

1) On. --Makevonlake (keskustelu) 22. helmikuuta 2020 kello 10.29 (EET)

2) Juurihan tuossa mainittiin cheeseburger. Toinen tapa kirjoittaa co-operation olisi coöperation. Tuo "ö" ei siis ole ö-kirjain vaan o jonka päällä on erokepisteet eli diaresis. JIP (keskustelu) 28. helmikuuta 2020 kello 01.18 (EET)

Mielenkiintoisia ovat myös ne erikseen valmistetut yhdisteet, joissa kieltä on väännetty tiettyyn asentoon, jotta sana-ajatus käy selväksi. Tällaisesta on esimerkkinä sana groupthink. --Pxos (keskustelu) 23. helmikuuta 2020 kello 15.47 (EET)

Groupthink on muodostettu Orwellin uuskielen mallin mukaan (vrt. esim. crimethink). --Silvonen (keskustelu) 23. helmikuuta 2020 kello 17.37 (EET)

Virheellisen kuvaajan vaihto oikeaan

Luin tunnin Wikipedian ohjeita, mutta niistä ei löytynyt neuvoa. Ei ihme, että Wikiä moititaan korkeasta aloituskynnyksestä. Eräällä sivustolla on täysin virheellinen kasvukäyrä, johon artikkelin pääteksti nolosti luottaa. Kuvaajassa ei kuitenkaan mainita lähteitä vastoin Wikipedian ohjeita. Minulla on kunnon graafi ja lähde, mistä tiedot on kerätty (meni yli tunnin) sekä miniatyyrikuva 250 pix. Mihin osoitteeseen korjatun kuvan voisi lähettää ja virheellisen käyrän, joka on ollut artikkelissa useita vuosia, pois? Kummallinen allekirjoitus Wikissä: --2001:2003:F641:B700:58A5:DC2E:7A22:85EF 21. helmikuuta 2020 kello 13.07 (EET)

Jos se on kuva, niin tee käyttäjätunnus ja tallenna kuva commons.wikimedia.org:iin. Commons on siis Wikimedioiden vapaan aineiston kuvapankki. Kun olet kirjautunut sisälle, niin siellä on vasemmassa laidassa linkki Tallenna tiedosto tai Upload file jos käyttöliittymä on englanniksi. Siitä miten kuvan voi vaihtaa artikkeliin, niin pystyisin neuvomaan paremmin kun tiedän mistä artikkelista on kyse. --Zache (keskustelu) 21. helmikuuta 2020 kello 13.35 (EET)

Ai jassoo, neuvoja ei edes yleisesti tipu, jos ei ole artikkelin nimeä. Jaa, artikkelin nimi on Jehovan todistajat Suomessa. Lähdeluvut vuosilta 1947-2019 ovat kyseisen seuran vuosikirjoista sekä uusimmat seuran virallisista raporteista. Artikkelissa on graafi, jonka tehnyt kyselee tietoja 1960-, 70- ja 80-luvuilta. Graafi on piirretty tasaisen nousevana suorana ja virheellisesti laskevana suorana 1985-90. Lisäksi jäsenmäärä alkoi taittua jo 1995, vaikka käyrä esittää vuotta 2000. Eikä Wikin graafissa edes näy 1975:n kuprua. Tällä on sikäli merkitystä, että pääteksti tekee graafista huonoja johtopäätöksiä. Ja tähän loppuun Wikin vaatima tildesarja: --2001:2003:F641:B700:58A5:DC2E:7A22:85EF 21. helmikuuta 2020 kello 15.23 (EET)

Olet nyt yhden päivän ollut Wikipediassa, niin kannattaa olla olla aikalailla oppipoikana. Sillä ei ole merkitystä, mikä on tittelisi muualla, mutta täällä olet aloittelija.--MAQuire (keskustelu) 21. helmikuuta 2020 kello 22.32 (EET)

Miksi karenssi tai potkuilla uhkaaminen ei ole laiton uhkaus?

Jos ihmistä uhataan potkuilla tai karenssilla, niin minusta hänellä on syytä pelätä menettävänsä omaisuutta, kenties jopa ainoat säästönsä. Tämä voi myös vaikuttaa terveyteen. Miksi kyseessä ei ole laiton uhkaus? --85.76.102.39 24. helmikuuta 2020 kello 20.03 (EET)

Koska siinä ei uhata rikoksella. --Jmk (keskustelu) 24. helmikuuta 2020 kello 20.15 (EET)

Niin, potkujen antaminenhan on laissa sallittu kunhan se tapahtuu laissa säädetyllä tavalla oikein. Ja samoin karenssista säädetään laissa, vaikka varmaan siinäkin voi päätöksestä valittaa, jos sitä ei olekaan tehty siten kuin laissa asiassa säädetään. --Urjanhai (keskustelu) 24. helmikuuta 2020 kello 20.25 (EET)

Okei. Oli aika vaikea ymmärtää laittoman uhkauksen kriteeriä pelkästään nettilukemisen perusteella. Wikipediaan voisi laittaa tekstiä, milloin tulojen menetyksen uhkaaminen johtaa laittomaan uhkaukseen ja milloin tuloja saa menettää. Maallikon on aika vaikea löytää lain tulkintakäytäntöjä. --85.76.102.39 24. helmikuuta 2020 kello 21.59 (EET)

Täsmensin artikkeliin sen, että kyse on nimenomaan rikoksella uhkaamisesta, minkä pitäisi hieman vähentää epäselvyyttä. 01miki10 (keskustelu) 24. helmikuuta 2020 kello 22.12 (EET)

Työvoimaviranomaisen määräämä karenssi perustuu lakiin, kuten esimerkiksi uhkasakkokin, joten sellaisella uhkaaminen on laillinen uhkaus. jni (k) 26. helmikuuta 2020 kello 08.13 (EET)

JMK on oikeassa. Finlex:[1] sanoo: "Joka nostaa aseen toista vastaan tai muulla tavoin uhkaa toista rikoksella sellaisissa olosuhteissa, että uhatulla on perusteltu syy..." Avainsana on rikoksella. Voit uhkailla asioilla, jotka eivät ole rikoksia vapaasti. Sjmantyl (keskustelu) 26. helmikuuta 2020 kello 08.41 (EET)

Vähän täytyy täsmentää. Nyt siis puhuttiin rikosnimikkeestä laiton uhkaus ja siinä siis uhataan rikoksella. Joissain toisissa uhkauksissa saattaa tulla kyseeseen kiristys tai kiskonta, vaikka uhattaisiin sinänsä laillisella teolla eikä rikoksella. Juuri äskettäin mies tuomittiin törkeästä kiskonnasta, kun lupasi vetää asemakaavavalituksensa pois 62500 euron rahallista vastinetta vastaan. Kaavavalituksen saa kyllä sinänsä tehdä tai vetää pois, mutta oikeus katsoi että siitä ei saanut tuohon tapaan vaatia rahallista hyvitystä. Kiristyksestä puolestaan on tuomittu esim. henkilöitä, jotka ovat uhanneet ilmiantaa toisen rikoksesta (ilmiantaminen kyllä sinänsä sallittua toimintaa, ei rikos) ja vaatineet rahaa vaitiolosta (siinä tuli se rikos). --Jmk (keskustelu) 26. helmikuuta 2020 kello 09.46 (EET)

Seksuaalisen vapautumisen huipentumaako?

Voisiko joku 1960-luvulla elänyt (yrittää) selittää minulle, miten tällainen mainos on aikoinaan katsottu sopivaksi tehdä ja laittaa esitykseen? Senhän on peräti Valtion elokuvatarkastamo hyväksynyt. Tällainen mainostaminen tuntuu minusta oudolta aikana, jolloin radiossa ei vielä saanut puhua rumia (kuten sittemmin Radiomafiassa) ja jolloin monia äänilevyjäkin laitettiin soittokieltoon nykynäkökulmasta katsottuna naurettavista syistä. Onko mainos ainutkertainen tapaus vai yksi monista aikansa tuotteista? Onko se näyttänyt reilut 50 vuotta sitten aikakautensa ihmisten mielestä keskimäärin yhtä oudolta kuin kaltaiseni nykypäivän nelikymppisen silmissä? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 26. helmikuuta 2020 kello 04.20 (EET)

1960-luvulla tulivat e-pillerit ja se oli seksuaalisen vapautumisen aikaa ;). Ei tuossa mitään härskiä minusta ollut vaikka varmaan jollain mummolla saattoi mennä iltakaffe väärään kurkkuun ja vaari joutui hakaamaan selkää. Mummot oli siihen aikaan 1800-luvulla syntyneitä :). Siihen aikaan tehtiin lakumainoksia joista nykypäivänä nousisi hirveä haloo jne. Tässä on juttu Lada-mainoksesta josta yhdysvaltalaistoimittaja sanoi: ”Odottaisin kuulevani tällaisen äänen hupulliselta hahmolta, nostamassa vuohen verta tihkuvaa tikaria päänsä yläpuolelle mustan surman aikana, kun hän on kutsumassa pimeyden ruhtinasta”. --Linkkerpar™ 26. helmikuuta 2020 kello 05.13 (EET)

Harvoin näkee enää mekaanista kirjoituskonetta. Missä tuossa tarkkaan ottaen näkee jotain seksuaalista vapautumista tai jotain "outoa": täti mainostaa sukkahousuja niin, että sukkahousut näkyvät?--Htm (keskustelu) 26. helmikuuta 2020 kello 05.23 (EET)

Tuo seksuaalinen vapautuminen oli vain vitsi ;). Itse en ollut siihen aikaan siinä iässä että olisin seksiä harrastanut mutta luulen että Suomessa se vapautuminen oli aika pientä. Minusta tuossa mainoksessa ei ollut mitään seksiä ollut vaikka joku voi sitäkin siinä nähdä. --Linkkerpar™ 26. helmikuuta 2020 kello 06.03 (EET)

Koreografia on hiukan outo – vaikuttaa kuin sukkahousuniekka kirmailija tuiskahtaisi rähmälleen tuossa ennen loppuojennusta.--Htm (keskustelu) 26. helmikuuta 2020 kello 08.05 (EET).

Tuohon aikaan ei edes ollut pysäytyskuvia, joista voisi tirkistellä yksityiskohtia. "Tuolta se tuli ja tuonne se meni." --Lax (keskustelu) 26. helmikuuta 2020 kello 09.54 (EET)

Jatkoa: Miespuolisena henkilönä minulla on käsitys, että läpinäkyvien sukkahousujen alla on tapana ainakin nykyisin käyttää pieniä alushousuja. Niitäpä ei näy Valintatalon mainoksen naisella eikä myöskään tässä eikä tässäkään vanhassa sukkahousupaketissa. Eipä näillä Norlynin villeillä tytöilläkään liene ollut alushousuja käytössään. Jotenkin samaa sarjaa on tämäkin mainos. Muistanpa nähneeni 1970-luvun alusta peräisin olevan ruokaohjelman, jossa tv-kokit Jaakko Kolmonen ja Veijo Vanamo vetävät kesken kaiken päällyshousut pois paikoiltaan niin, että paljaat reidet tulevat esiin. Lyhyet alushousut heillä sentään näkyy olevan. Molemmat miehet laittavat rieskan tai muun vastaavan leipätuotteen aihion paljaan reitensä päälle ja taputtelevat taikinakönttiä. Toinen heistä toteaa, että lopputuloksesta tulee kunnollinen juuri silloin, kun sekä reiden että kämmenen lämpö vaikuttavat taputeltaessa leivonnaisen esiasteeseen.

Eli: Pystyikö ennen näyttämään julkisesti ”viatonta” paljasta pintaa ilman, että se olisi herättänyt samanlaista kuohuntaa ja tulkintoja kuin nykyään? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 27. helmikuuta 2020 kello 00.18 (EET)

Kyllä ongelma on katsojan eli kysyjän silmissä. Vai ei nykyisin näe paljasta pintaa? Pitääkö näitä kysymyksiä väkisin keksiä, kun maailma on täynnä oikeitakin ongelmia kysyttäväksi. Muutama nimimerkki niitä toistuvasti samoin äänenpainoin esittää. --Abc10 (keskustelu) 27. helmikuuta 2020 kello 10.33 (EET)

Näkeehän toki nykyisin hyvinkin paljasta pintaa, muttei jostain syystä enää sellaisissa arkipäiväisissä ja perusasiallisissa yhteyksissä, joita esittämäni vanhat esimerkit edustavat. Juuri tähän ilmiöntynkään kysymykseni kohdistuukin. Maailman ja sen kulttuurien, tapojen ja asenteiden muutos vuosikymmenten saatossa kiinnostaa minua kovasti. Mielestäni minun ja hengenheimolaisteni kevyet kysymykset sopivat oikein mainiosti tänne Kysy vapaasti -osioon muistihermoja sekä älynystyröitä kutkuttelemaan ja samalla vähän yleistä tunnelmaa rentouttamaan. Artikkeleihin ei kuitenkaan tietenkään saa mennä laittamaan mitä mieleen juolahtaa. Ystävällisin terveisin Jussi. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 27. helmikuuta 2020 kello 18.02 (EET)

Saako kevytyrittäjä käyttää laskutuspalveluyrityksen Y-tunnusta?

Onko laskutuspalveluissa ideana, että saa käyttää laskutuspalvelun Y-tunnusta perustamatta yritystä? Siis jos minulta pyydetään projektia, teen sen ja rahat maksetaan tilille, joudun kuittilain mukaan kirjoittamaan kuittiin Y-tunnuksen. Saanko tässä käyttää laskutuspalveluyrityksen Y-tunnusta? Ilmoitan saamani tulot verottajalle. Onko tässä tehty mitään väärää, kun laskutuspalvelu ei ole vetänyt välistä palvelumaksua ja olen säästänyt ALVin?--85.76.11.127 26. helmikuuta 2020 kello 18.37 (EET)

Et saa. Kysy verottajalta, niin ei tule jälkiyllätyksiä, joita jotkus sanovat mätkyiksi vaikka ne ovat todellisuudessa maksamattomia veroja. --Abc10 (keskustelu) 27. helmikuuta 2020 kello 10.27 (EET)

Meinaatko siis että et osta laskutuspalveluyritykseltä laskutuspalvelua etkä maksa alvia vaan ainoastaan kaivat jostain laskutuspalveluyrityksen Y-tunnuksen ja lisäät sen laskuusi?--Urjanhai (keskustelu) 27. helmikuuta 2020 kello 14.03 (EET)

Kysymys akuista

Sain ystävältäni kameran, jonka akku on paisunut, ja vein sen keräykseen. En ymmärrä akuista juuri mitään, mutta otin akun mallin ja tiedot ylös. Akussa lukee 3,6V, 740mAh Li-ion. Löysin samalla mallinimikkeellä akun, jossa lukee 3,7V, 700mAh Li-ion, ja kaupan sivujen mukaan sen on yhteensopiva kameran mallin kanssa. Mitä nämä tiedot tarkoittavat, ja onko akku todella kameraan sopiva? --93.106.30.113 27. helmikuuta 2020 kello 08.49 (EET)

Eli tuossa on sekä jännitteessä (V) että kapasiteetissa (mAh) tai pieni ero, joka tosin kumoutuu tehon tai pikemmin sähköenergian suhteen jossain määrin 2,664 vs. 2,590 wattituntia. Käsittääkseni löytämäsi akku on todennäköisesti sopiva, koska kaupan sivut niin sanovat. Paisunut akku lienee kulahtanut vanhuuttaan ja hyvä että veit sen kierrätykseen ennen kuin se särki kameran. --Höyhens (keskustelu) 27. helmikuuta 2020 kello 10.04 (EET)

Ajattelinkin, että asia on varmaan jotenkin näin, mutta tahdoin varmistaa, etten osta turhaa akkua. Kiitos. --188.238.43.178 28. helmikuuta 2020 kello 08.31 (EET)

Kannattaa vielä varmistaa asia myyjältä (jos kyseessä on kivijalkakauppa), niin siten voi ehkä siirtää vastuun. ---raid5 (keskustelu) 28. helmikuuta 2020 kello 22.08 (EET)

Tuntematon lastenohjelma

Minkä niminen oli joskus 90-luvulla tai 2000-luvun alussa Ylellä esitetty kolmiosainen animaatio, jonka pääosassa oli (muistaakseni) venäläinen poika tai nuori mies. Sarjan kertojana oli aika varmasti Heikki Määttänen, joka ensimmäisen ja toisen jakson lopussa sanoi suunnilleen näin: "Satu ei pääty tähän, se jatkuu vielä vähän". Kyseisessä sarjassa nähtiin muistaakseni esim. iso valas, jonka kantoi selässään kaupunkia. Tunnistaako kukaan näillä tiedoilla? --93.106.9.245 4. maaliskuuta 2020 kello 16.49 (EET)

Rakastan naista

Ihmettelin tätä teosta vanhempieni kirjahyllyssä. Ajattelin että tietenkin kaikki rakastavat nimenomaan naista. Tämä oli 1950-lukua, joten en ehkä ihan tajunnut kaikkia tähän liittyviä aspekteja. Osaisiko joku yst. kertoa kenen kirja ja jos käännös, kenen ja mistä kielestä ja onko kirjaa saatavilla? Googlella en löydä. --Höyhens (keskustelu) 6. maaliskuuta 2020 kello 21.23 (EET)

Vivian Connell, Rakastan naista : romaani, (The Chinese room), Helsinki: Pohjolan kirja 1944. Finna.fi on se, mistä kaiken löydät. --Abc10 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2020 kello 22.09 (EET)

Meillä on eri Google. Minä löysin sieltä muutaman antikvaarin, yksikin tarjoaa seitsemällä euroalla ynnä postikulut. --Abc10 (keskustelu) 6. maaliskuuta 2020 kello 22.12 (EET)

Tuollaisia löysin: [2], [3], [4], [5]. Tuo on ollut Toisen maailmasodan aikana Englannissa kai bestselleri. Kirjailijasta en löytänyt mitään. Olisikohan kirjoitettu salanimellä? --Linkkerpar™ 6. maaliskuuta 2020 kello 23.17 (EET)

Mun Google antaa tällaisia tietoja: Vivian Connell (1909-1981) Born (a man, just to clear up some confusion) in Cork, Ireland, wrote a number of novels, plays and short stories. Both The Chinese Room and September in Quinze were censored on sexual grounds. Tosin eräs sivu kertoo syntymävuodeksi 1903. --Lax (keskustelu) 7. maaliskuuta 2020 kello 08.17 (EET)

Voi olla että kirja loppuu antikvaareista tämän keskustelun ansiosa. Ole nopea! --Abc10 (keskustelu) 7. maaliskuuta 2020 kello 08.33 (EET)

Kiitos! Jospa tästä saisi vaikka Wikipedia-artikkelin. --Höyhens (keskustelu) 7. maaliskuuta 2020 kello 12.54 (EET)

Sakko

Jos saa sakon myymälävarkaudesta eikä maksa määräaikaan mennessä, tullaanko automaattisesti hakemaan vankilaan vai lähetetäänkö lasku, jonka maksamalla vielä voi välttää vankilan? 109.240.84.78 7. maaliskuuta 2020 kello 17.28 (EET)

Finlexistä löytyy Laki sakon täytäntöönpanosta. Ensin tulee maksukehotus, sitten haetaan ulosottoa. Vasta jos saatavaa ei saada mitenkään perittyä, oikeudenkäynnissä määrätään muuntorangaistus. Yhteiskunnan intressissä on mieluummin saada rahat kuin laittaa pikkurikollisia vankilan täysihoitoon. -Ochs (keskustelu) 7. maaliskuuta 2020 kello 21.10 (EET)

Vain tuomioistuimessa määrättyjä sakkoja tai poliisin vähintään 7 kertaa vuoden sisällä antamia sakkoja voi muuntaa vankeudeksi. Jos olet saanut suoraan poliisilta sakot näpistyksestä kerran tai pari eikä muita sakkoja ole alla, et voi joutua niiden takia vankilaan. Suosittelen silti asian hoitamista kunniallisesti. --Juleston (keskustelu) 8. maaliskuuta 2020 kello 21.56 (EET)

Minä sovitin reppua marketissa ja kirjaimellisesti unohdin kassalla maksaa sen, sakkoa tuli 36 euroa mutta pyysin sille maksuaikaa jota myönnettiin kuukausia. Valvontakameroista jos tapausta kertaisi niin menin kassojen luota rauhallisesti irrottamaan lappua repusta jollekin tiskille ihan kuin olisin oikeasti maksanut, varas tuskin olisi käyttäytynyt siten. Eräs selitys tapahtuneelle on se että uusi laukku muistuttu niin paljon aiempaani että se tuntui heti omalta enkä ajatellut sen maksamista? Onneksi kuulustelijani antoi tilaisuuden lunastaa repun sen alkuperäiseen hintaan. Henkilön tulotaso luultavasti vaikuttaa sakon määrään. Aguilus (keskustelu) 9. maaliskuuta 2020 kello 14.46 (EET)

Tulotaso tosiaan vaikuttaa päiväsakkojen määrään. Tuossakin 36 euroa on yhtälön 6 ps × 6 € tulos. Näpistyksestä on määrätty kuusi päiväsakkoa (6 ps) ja kun taskuista on löytynyt vain kuusi euroa, niin siitä on saatu sitten minimitaso. Tuo "lunastus alkuperäiseen hintaan" on kummallinen yksityiskohta. Reppuhan on kaupan omaisuutta ja kauppa päättää itse siitä, mitä sille tapahtuu. Jos sille on koitunut vahinkoa eli arvonmenetystä, kaupalla on oikeus saada vahingonkorvausta korkeintaan repun arvon eli käytännössä myyntihinnan verran. Ei kauppa sinänsä voi pakottaa syyllistä lunastamaan tuotetta täydestä hinnasta – paitsi jos näin erikseen sovitaan osapuolten kesken. Kuulostaa melkein joltain sketsiltä. Ihminen odottaa huoneessa kuulustelijoita ja sitten paikalle saapuu Reinikainen ja laukkukauppias. Toinen antaa sakkoja, toinen myy reppuja. --Pxos (keskustelu) 9. maaliskuuta 2020 kello 15.12 (EET) Lisäys: Niin, voi tietysti olla että tuo ilmaisu "kuulustelijani antoi tilaisuuden..." tarkoittaa sitä, että kuulustelijana on kauppias myymälän takahuoneessa ennen poliisien tuloa ja että "antoi tilaisuuden" tarkoittaa sitä, että kaupalle on kaikista kätevintä, kun vain-kerran-nyysitty reppu myydään varkaalle täydestä hinnasta ennen kuin kaveri "viedään kamarille". Heh. Vaikka onkin syyllistynyt rikokseen, ei kannata heti mennä siitä, missä hinta on korkein. Monet joskus miettivät, miksi puolustusasianajajia on ylipäänsä olemassa, kun kerran syylliset voidaan hirttää heti. Eräs tärkeä syy on ylimääräisten seuraamusten välttäminen. On oikein, että varas saa sakkoja ja että hän joutuu korvaamaan vahingon. Sen sijaan on väärin, että varas saisi sakon lisäksi vaikkapa ajokieltoa tai että hän joutuisi ostamaan varastamansa repun lisäksi vielä trampoliinin. --Pxos (keskustelu) 9. maaliskuuta 2020 kello 15.46 (EET)

Maksuaikaa myönnettiin. mutta ei itsestänselvästi, piti olla viranomaiseen yhteydessä Aguilus (keskustelu) 19. maaliskuuta 2020 kello 23.16 (EET)

Saksan suurin järvi

Mikä on Saksan suurin järvi? 109.240.79.111 7. maaliskuuta 2020 kello 22.26 (EET)

Bodensee. --Höyhens (keskustelu) 7. maaliskuuta 2020 kello 23.41 (EET)

Onko Bisben-koirarotu olemassa?

Törmäsin jokin aika sitten tähän artikkeliin Bisben, joka on käännetty englanninkielisestä artikkelista. Kyseinen en-wikin artikkeli on sittemmin poistettu syyllä: "Expired PROD, concern was: No secondary sources available; questionable if this breed even exists as it only seems to be mentioned on user-contributed sites and seo-scrapers". Kaikki nykyiset kielilinkit ovat lähteettömiä... Onko tämä vuosia säilynyt trollaus vai oikeasti olemassaoleva koirarotu? --Suomalta (keskustelu) 11. maaliskuuta 2020 kello 23.24 (EET)

Ei siitä ainakaan mitään luotettavan tuntuista tietoa löydy goolettelemalla. --Linkkerpar™ 11. maaliskuuta 2020 kello 23.36 (EET)

Japaninkielisessä Wikipediassa on viitteet-osio, ja sieltä löytyvän linkin takaa löytyy kuvahaulla tämmöistä. Olisiko Desmond Morrisilla jotain tekemistä asian kanssa? --Höyhens (keskustelu) 12. maaliskuuta 2020 kello 12.03 (EET)

Ei varmaan ole mikään virallinen rotu, mutta esimerkiksi tässä kuvataan sitä, ja muutakin löytyi hakusanoilla bisben dog. Mikään kansallinen järjestö ei kai ole kuvannut sitä virallisesti. Etelä-Aasiassa voi kyllä olla aika paljon koiria. --Abc10 (keskustelu) 12. maaliskuuta 2020 kello 13.11 (EET)

Laitetaan vielä tämä ja varsinkin tämä asiallisen näköinen julkaisu (sivun alalaidassa), eli ei ole ihan hatusta vetäisty, koska osumia löytyy. --Abc10 (keskustelu) 12. maaliskuuta 2020 kello 13.14 (EET)

Kiitos, selvisi tämäkin asia. --Suomalta (keskustelu) 12. maaliskuuta 2020 kello 20.11 (EET)

Uushopea ja valekulta

Suomessa järjestettiin toisen m-sodan aikaan mottitalkoita, joista saattoi saada tunnustukseksi pienen hopeakirveen tai kultakirveen. Pari vuotta aikaisemmin valtio keräsi ihmisiltä kultaesineitä pois ja antoi tilalle rautasormuksia. Kun valtiolla ei takuulla ollut varaa antaa ihmisille oikeita kultaesineitä, niin mistäköhän materiaalista pieni kultakirves oli tehty. Kysynkin samalla yleisesti, mistä valmistetaan sellaiset valekultaesineet, joiden on tarkoitus näyttää kullalta tai edes antaa kullan kuva katsojalle? --Pxos (keskustelu) 13. maaliskuuta 2020 kello 14.45 (EET)

Kellertäviä metalliseoksia on montakin, mutta kuparia ja sinkkiä niissä kai usein on (esim. messinki). 10-50 sentin eurokolikot ovat Nordic Goldia, jossa 89 % kuparia. Amerikkalaisilla on myös kullanvärisiä kolikoita, joissa pääosa kuparia. Seostuksen lisäksi esine voidaan tietysti päällystää oikealla kullalla, joka voi olla hyvinkin ohutta ja siksi aika halpaa, kuten lehtikulta, tai vähän paksumpaa (kultadublee). Postipankin kultapossuissa oli myös hyvin ohut kultakerros, joka ei kai ollut lehtikultaa vaan jotenkin muuten (elektrolyyttisesti?) tehty pinnoite. Olympiakultamitalit ovat näköjään pääasiassa hopeaa, joka on päällystetty kohtalaisen paksulla kultakerroksella (6 grammaa). Jos oikein halvalla vedetään, pannaan pintaan jotain kullanväristä maalia. --Jmk (keskustelu) 13. maaliskuuta 2020 kello 15.10 (EET)

Wikipedia tosin kertoo meille (s.v. Postipankki), että kultapossut päällystettiin lehtikullalla. Minun on vähän vaikea kuvitella, että sellaisia määriä possuja on sudittu kultalehdillä käsityönä, joten luulisi tuon "lehtikullan" tarkoittavan siinä muulla tekniikalla pantua ohutta kultausta. (Lähde olis kiva ylläri.) --Jmk (keskustelu) 13. maaliskuuta 2020 kello 16.01 (EET)

Maininnan lehtikultapäällysteestä on v. 2009 lisännyt Wikipediaan joku tyyppi, mutta lauseen perässä silloin ollut lähde ei enää toimi. Lieneekö lähteessä sen tarkemmin avattu sitä päällystämisen tekniikkaa, mene tiedä. --Jmk (keskustelu) 13. maaliskuuta 2020 kello 16.10 (EET)

Noista messingeistä on kultaa muistuttavaksi kehitetty erityisesti talmikulta, jota on käytetty mutta en tiedä miten paljon. --Höyhens (keskustelu) 13. maaliskuuta 2020 kello 21.38 (EET)

Vanha kaupunki

Mikä on nuorin Suomen ns. vanhoista kaupungeista, jotka sijaitsevat rannikolla? 109.240.218.198 14. maaliskuuta 2020 kello 16.56 (EET)

Vanhat kaupungit Suomessa: toiminto sortable ---> Kotka (1879).--Urjanhai (keskustelu) 14. maaliskuuta 2020 kello 17.27 (EET)

Laser "väsyy"

Löysin lipaston laatikosta vanhan laser-osoittimen, ja päätin kokeilla sitä eilen pimeällä. Syystä tai toisesta sen valo on hyvin himmeä. Kun laserin laittaa päälle, sen valo on hetken hieman kirkkaampi ja sitten himmenee lähes olemattomaksi. Tähän ei vaikuttanut se, että vaihdoin osoittimeen uudet paristot. Onko laser-osoittimissa jotain kuluvia osia, jotka aiheuttavat tällaisen "väsymisen"? Muistan, että aiemmin samankaltainen ongelma on ollut lähinnä kun paristot ovat lopussa, mutta tällä kertaa ongelma ei korjautunut tosiaan myöskään paristojen vaihdolla. Tietäisikö joku aiheesta? --Sotaporsas (keskustelu) 21. maaliskuuta 2020 kello 09.38 (EET)

Ei tietoa laserin väsymisestä, mutta paristokontaktin putsausta voisi kokeilla? Kai sekin voi jännitehäviötä aiheuttaa. --Jmk (keskustelu) 21. maaliskuuta 2020 kello 09.40 (EET)

Laser ilmiönä itse ei 'väsy'. Aktiivisen aineksen osuus voi hapettua tai muuten hajota ajan myötä. Tämä sopisi himmenemiseen. Toinen on toki ihan optiikan puhdistaminen, sillä linsseihin kertyy ihan likaa. Sjmantyl (keskustelu) 14. huhtikuuta 2020 kello 12.42 (EEST)

Niin, pieni on toivo

Artikkelissa kalakukko lukee:

Kalakukkoon liittyy paljon kaskuja. Esimerkiksi Mikkelin Päämajassa, jatkosodan aikaan, Marsalkan pöydässä, jääkärikenraali Tuompo kertoi tarinan, jossa Taivaan portilta käännytettiin muuten sisäänpääsykelpoinen mies, kun hänen savolaisuutensa oli käynyt ilmi. Syyksi kerrottiin, ettei taivaassa yhden savolaisen takia ruveta kalakukkoja leipomaan. Tällöin oli Marsalkka kääntynyt Kuopiossa syntyneen tykistökenraali Nenosen puoleen ja todennut.

»Niin, että pieni on toivo»
(Marsalkka)

Mitä Mannerheim tällä oikein tarkoitti? JIP (keskustelu) 22. maaliskuuta 2020 kello 23.57 (EET)

On mahdollista, että tarkoitusta ei saa selville koskaan. On muistettava, että Mannerheim osasi suomea vain jotenkin. Hän ei välttämättä ymmärtänyt kielen kaikkia nyansseja eikä ehkä myöskään osannut ilmaista ajatuksiaan suomeksi täysin oikein. Pitäisi pyytää jotakuta, jolla on äidinkielenään ruotsi ja joka myös osaa 1900-luvun alkupuolen kieltä, kertomaan, olisiko "Så smått går hoppet bort" tai jokin vastaava (minunkeksimäni) lausahdus ollut yleisesti käytössä ruotsissa sananlaskuna tai onko fraasi peräisin jostain esitetystä revyystä, jonka Mannerheim on nähnyt. (Vrt. Bort med ... de gamla spöken). Jos tulevaisuuden nykyihminen lukee vaikkapa fraasin "Onks Viljoo näkynyt? Aha!" ihan irrallisena, hän voi ruveta miettimään ajatuksen tarkoitusperiä aivan väärin. --Pxos (keskustelu) 23. maaliskuuta 2020 kello 18.54 (EET)

Itse ajattelisin, että tuo oli vain Marskin hyväntahtoista piruilua hänen hyvin tuntemalleen Nenoselle, eli kokonaisena lause olisi kuulunut "niin että pieni on toivo Nenosenkaan päästä taivaaseen". -Ochs (keskustelu) 23. maaliskuuta 2020 kello 20.56 (EET)

Tietysti voi kysyä tuoko noin vaikeaselkoinen sitaatti artikkeliin mitään lisäarvoa. Lähdeviittauskin on epämääräinen. --Juleston (keskustelu) 23. maaliskuuta 2020 kello 21.01 (EET)

Tuo ochsin tulkinta vaikuttaa oikealta. Usein sanavalmiit ihmiset osaavat kommentoida napakasti myös jos eivät puhu kieltä täydellisesti, ja usein nämä sanonnat jäävät elämään. Siitäkään en taida olla eri mieltä, että vaikka kasku on hieno, niin se voi mennä vähän artikkelin kalakukko ulkopuolelle. Jos copyright sallii, niin ehkä se sopisi johonkin wikisitaatteihin.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2020 kello 21.51 (EET)

Lähinnä ajattelin kääntää tuon kaskun enkkuwikin artikkeliin en:kalakukko, mutten osannut kääntää tuota Mannerheimin vastausta, kun en itsekään tiedä mitä se tarkoittaa. JIP (keskustelu) 24. maaliskuuta 2020 kello 01.37 (EET)

Ei varmaan kannata. Kasku on jo suomeksi niin hataralla pohjalla, ja sen kääntäminen kansainväliselle epätieteen kielelle on varmaan jo aivan liikaa. Ajatella, että joku argentiinalainen en-wikiä lukeva satunnaisihminen joutuisi ymmärtämään ensin, mikä tuo aromipesä oikein on, sitten ymmärtämään, millainen asema Mannerheimilla on suomalaisessa kansantarustossa, sitten ihmettelemään, mitä savolaisuus antaa ihmiskunnalle, ja sitten vielä tajuamaan, että tuo heittolaukaus on todennäköisesti henkilökohtainen murjaisu Nenoselle. Suosittelen, että vitsi pidetään vain sisäpiirissä. --Pxos (keskustelu) 24. maaliskuuta 2020 kello 02.08 (EET)

Olen samaa mieltä kuin Pxos. Tuollaisen vitsin voisi uskoakseni edes yrittää kääntää vain äidinkielinen, kielellisesti lahjakas englanninpuhuja ja silloinkin se voisi vaatia laajat selitykset. Matti Klinge muistelmissaan on kertoillut tarinoita suomalaisista ministereistä, jotka ovat valtiovierailujen illallisilla yrittäneet kertoa ulkomaalaisille arvohenkilöille jotain tämäntapaisia vitsejä. Wikipedia-artikkeli englanniksi suomalaisesta aiheesta on kuitenkin lopulta siinä määrin asiateksti, että parhaimmillankin lopputulos olisi essee jostain muusta aiheesta. --Urjanhai (keskustelu) 24. maaliskuuta 2020 kello 07.53 (EET)

Ilmainen webbihotelli?

Löytyykö mistään ilmaista webbihotellia tai jotain jossa voisi julkasta esim yhden html-fileen? Olis tarvetta saada Winamp-soittolista jonnekin näytille. --Styroks (keskustelu) 29. maaliskuuta 2020 kello 00.00 (EET)

Onhan noita vaikka kuinka kun googlesta vaan hakee "free webhost", en viitsi mitään yksittäistä mainostaa. Stryn (keskustelu) 29. maaliskuuta 2020 kello 00.02 (EET)

Joskus muinoin oli sellaisia, että jos kävimäärä ja tai katseltujen tiedostojen koko vähänkin nousi niin sivuja ei enää näytettykään, mutta en tiedä, onko enää sellaisia. Epäilen että ei välttämättä enää ole. --Urjanhai (keskustelu) 10. huhtikuuta 2020 kello 23.11 (EEST)

Slack ja ylläpitäjän oikeus lukea yksityisviestit

Slack-sovelluksen ylläpitäjä (yleensä esimies) voi nykyään tietyissä versioissa nähdä viestit myös keskusteluissa, joissa ei ole itse osallisena [6]. Tämä varmaankin mainitaan sovelluksen tietosuojakäytännössä, mutta voiko tämän tulkita Suomessa kirjesalaisuuden rikkomiseksi? Esimerkiksi viestien lukeminen toisen mobiililaitteesta on rangaistava teko.  –Kommentin jätti 84.249.130.47 (keskustelu) 30. maaliskuuta 2020 kello 20.24‎ (EEST)

Lauseen merkityksen muutoksen vaikutus ääntämiseen

Minusta tuntuu että joidenkin suomenkielisten lauseiden, joilla on useampi merkitys, ääntämys muuttuu hieman merkityksen mukaan. Esimerkiksi "voita tonni". Merkityksessä "saa arvonnasta palkinnoksi 1000 €" se ääntyy vähän niin kuin "voitattonni" mutta merkityksessä "1000 kg eläinrasvalevitettä" se ääntyy ihan erikseen "voita tonni". Samoin "soita minulle" merkityksessä "ota minuun yhteyttä puhelimitse" ääntyy "soitamminulle" mutta merkityksessä "vastaanotan kosteita maa-alueita" se ääntyy erikseen "soita minulle". Onko tässä mitään perää? JIP (keskustelu) 9. huhtikuuta 2020 kello 23.02 (EEST)

ei.--MAQuire (keskustelu) 9. huhtikuuta 2020 kello 23.05 (EEST)

Onpas. Asia on juuri kuten JIP kuvailee. JIP:n esimerkit ovat hyviä - sopisivat vaikka suomen kielen oppikirjaan. --Makevonlake (keskustelu) 10. huhtikuuta 2020 kello 09.30 (EEST)

Varmaan riippuu murteesta. Pistäähän osa esim hootakin väleihin. Itsellä ei ilmesty toista konsonanttia kun lausun. Toki ääntäminen muuttuu muuten hieman merkityksen mukaan.--MAQuire (keskustelu) 10. huhtikuuta 2020 kello 11.36 (EEST)

On totta, että on murteita, joissa tuota ilmiötä ei esiinny. Ns. yleiskielessä ilmiö kuitenkin esiintyy, samoin useimmissa murteissa, eli tuo "ei"-vastaus on oikeastaan joidenkin suomen murteiden erityispiirre, ihan kuten se hoon lisääminen joidenkin muiden murteiden. --Makevonlake (keskustelu) 10. huhtikuuta 2020 kello 12.29 (EEST)

iPhonen kartan koneääni ei osaa kahdennusta. Se vasta on ärsyttävää. Jos taas joku [ihminen] ei osaa suomea kovin hyvin, niin se ei haittaa ollenkaan, pääasia että yrittää. ---raid5 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2020 kello 23.29 (EEST)

Kyllä. ---raid5 (keskustelu) 10. huhtikuuta 2020 kello 00.17 (EEST)

Voi polla. --Pxos (keskustelu) 10. huhtikuuta 2020 kello 00.40 (EEST)

Ks. Loppukahdennus 84.248.214.96 10. huhtikuuta 2020 kello 03.36 (EEST)

Ylen Areena

Kokeilin etsiä Ylen Areenasta Teemu Mäen uutta dokumenttia Pakolaiskeskusteluja, mutta en jostain syystä löydä sitä. Löysin sen vielä viikko sitten. Linkki dokumenttiin löytyy Googlella, mutta nyt sivulla tulee ilmoitus "Voi jehna!" Onko dokumentin esitysaika päättynyt, vai olenko vain liian huono käyttämään Areenaa? --Porkkanapaita (keskustelu) 13. huhtikuuta 2020 kello 19.08 (EEST)

Ei ole näköjään enää kuunneltavissa. --Otrfan (keskustelu) 13. huhtikuuta 2020 kello 19.17 (EEST)

Siis se uusi TV-dokumentti, ei se vuoden 2017 radio-ohjelma. Tässä linkki Googlen välimuistisivuun: https://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:tKKbLHhJWW8J:https://areena.yle.fi/1-4409218+&cd=2&hl=fi&ct=clnk&gl=fi --Porkkanapaita (keskustelu) 13. huhtikuuta 2020 kello 19.20 (EEST)

Jaa, niitä on sellainenkin. Liittyisiköhän siihen, että Googlella hakiessa [7] tulossivulla lukee yhden linkin kohdalla, että "Teemu Mäen Pakolaiskeskusteluja siirtyy esitettäväksi 19.5." (itse sivulta tai edes välimuistista ei tuota löydy), eli on voitu ottaa pois Areenasta todelliseen lähetysaikaan asti. Areenaanhan nuo tulevat joskus vähän ennen esitystä ja ohjelmanmuutos on saattanut vähän sotkea. --Otrfan (keskustelu) 13. huhtikuuta 2020 kello 19.35 (EEST)

Aivan. Tuota sivua en ollut huomannutkaan. Kiitos huomiosta. --Porkkanapaita (keskustelu) 13. huhtikuuta 2020 kello 19.54 (EEST)

Voiko koronavirukseen kuolla?

Isävainaani kuolintodustuksessa aikoinaan luki kuolinsyynä suffokaatio eli tukehtuminen. Kukaan ei käynyt häntä varmaankaan kuristamassa sairaalassa, vaan lisäksi todistuksessa oli luettelo useista muista tukehtumisen aiheuttaneista sairauksista, ja latinankielisistä termeistä olin ymmärtävinäni, että eräs niistä oli keuhkokuume, jonka taas olivat aiheuttaneet monet muut asiat. Ilmeisesti todistuksen kirjoittanut lääkäri kirjoitti viimeksi sen, minkä arveli välittömäksi "viimeiseksi" kuoleman aiheuttaneeksi syyksi. Mutta mitä tarkoittaa jos sanotaan että joku kuolee koronavirukseen? Voiko virukseen ylipäätään kuolla, vai onko kysessä joku tai useita viruksen aiheuttamia komplikaatioista eli lisäsairauksista, jotka aiheuttavat kuoleman? Jos henkilöllä on useita sairauksia, jotka vaikuttavat elämän loppumiseen, pitääkö lääkärin tulkita kuolinsyyn päätekijäksi sen, minkä arvelee koronaviruksen aiheuttamaksi?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 14.35 (EEST)

Hiljattain luin jonkun lääkärin mielipidekirjoituksen, jossa hän huomautti, että keuhkokuumeen merkitseminen kuolinsyyksi väheni dramaattisesti muutama vuosi sitten, kun tehtiin kansainvälinen periaatepäätös, että kuolinsyyksi laitetaan mieluummin perussairaus. Lääkäri arveli, että koronaviruksellekin saattaa käydä tulevaisuudessa samoin. Mene ja tiedä. Julkisuudessa covid-19:n komplikaationa on mainittu etenkin ARDS, johon sitten helposti kuolee. -Ochs (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 14.50 (EEST)

Tämä on todella monimutkainen kysymys. Esimerkiksi Suomessa tilastoidaan kuolleista sekä "peruskuolemansyy" että "välitön kuolemansyy" Valvira. Lisäksi on "välivaiheen kuolemansyy". Peruskuolemansyyllä tarkoitetaan tautia, joka on laittanut liikkeelle kuolemaan johtaneen sairaustilojen sarjan, tai sitä onnettomuuta/väkivallan tekoa, joka on johtanut lopulta kuolemaan [8]. Välitön kuolemansyy on puolestaan se tauti tai vamma, jonka oirein henkilö kuolee [9]. THL on antanut covid-19-tautitapausten kohdalla ohjeistuksen kuolemansyyn merkitsemiseen [10]. Jos kysymyksen ajatuksena oli se, että voiko covid-19 olla välitön kuolemansyy eli se, johon potilas kuolee, niin THL:n ohjeistuksen perusteella voi olla. Tällöin henkilö kuolee viruksen aiheuttamaan yleisinfektioon. --PtG (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 17.46 (EEST)

Ja sen jälkimmäisen pitää olla tietynlaisessa syy-yhteydessä edelliseen. Olen kuullut ettei vanhuuteenkaan saa enää kuolla vaikka se oli aikoinaan ihan hyväksyttävää. --Höyhens (keskustelu) 4. toukokuuta 2020 kello 19.15 (EEST)

Kuolema johtuu komplikaatioista ja viime kädessä esimerkiksi tukehtumisesta. Immuunijärjestelmän aiheuttamat tulehdusreaktiot kerryttävät nestettä keuhkorakkuloiden rajapinnoille ja vaurioittavat muutenkin keuhkokudosta aiheuttaen niiden arpeutumista (fibroosi). Neste ja vauriot estävät hiilidioksidin poistumista kehosta ja hapen päätymistä kehoon. Seuraus: tukehdut ja saat lopulta hapenpuutteesta aivovaurion. Hiilididoksidin ylimäärä myös happamoi kudoksia (asidoosi), joka ei ole hyväksi (useita syitä, ei jaksa luetella). Kuvausta keuhkojen patologiasta on mm. täällä ja täällä. Vaihtoehtoisesti immuunijärjestelmän hyökkäys aiheuttaa voimakkaan verenmyrkytykseksi kutsutun reaktion, jossa immuunijärjestelmän sytokiinit saavat mm. verisuonet laajenemaan. Sytokiinien vapautuminen voi ruokkia itseään aiheuttaen ns. sytokiinimyrskyn. Verenpaine voi verenmyrkytyksessä/sytokiinimyrskyssä laskea vaarallisesti aiheuttaen verenkiertovajauksen eli verenkiertoshokin. Tällöin aivot ja muut elimet eivät saa tarpeeksi happea ja vaurioituvat aiheuttaen kuoleman. Immuunireaktio voi vaihtoehtoisesti aiheuttaa vaurioita myös rajatummin tiettyihin kudoksiin, kuten munuaisiin. Munuaisten lakatessa toimimasta henkilö kuolee ilman dialyysiä mm. siksi, että joitakin elektrolyyttejä kertyy kehoon liian vähän, joitakin liikaa ja eri aineenvaihdunnan haitalliset kuona-aineet eivät poistu kehosta kunnolla. Virus toki tuhoaa tartuttamiaan soluja pakottaessaan ne monistamaan uusia viruksia, mutta pääpiru on ymmärtääkseni ainakin yleensä sairastuneen liian aggressiivinen immuunijärjestelmä. Immuunikatoa potevilla asia taitanee olla päinvastoin. En tosin ole lääkäri tms. lääketieteen spesialisti. 5-HT2AR (keskustelu) 18. huhtikuuta 2020 kello 20.58 (EEST)

Numerojuttu

Onko olemassa yhtään lukua, joka voidaan jakaa kahteen tai useampaan numero-osaan niin, että niiden osien summa tai tulo on tämä kyseinen luku itse? Esimerkiksi jos laskun 15+213 vastaus olisi 15 213. Monessa kertolaskussa tämä tulee melko lähelle, esimerkiksi 25*999=24 975, mutta ennen kuin päästään lukuihin, joiden kaksi ensimmäistä numeroa ovat 2 ja 5, kertojasta tulee kolminumeroinen ja tämä ei onnistu. Myös, jos esimerkiksi sana kolmekymmentäyksi kirjoitettaisiin numeroin 301, sillion se tapahtuisi, koska 30+1=31. Mutta kun ei tapahdu. Onko siis tällaisia tapauksia? --40bus (keskustelu) 24. huhtikuuta 2020 kello 16.31 (EEST)

Jos oikeanpuoleisessa osassa on esim. 3 numeroa, niin se on arvoltaan enintään 999. Joten vasen*oikea on enintään 999*vasen. Kuitenkin koko luku on ainakin 1000*vasen, koska siinä on vasemman osan jälkeen vielä 3 numeroa. Osien tulo on siis väkisin pienempi kuin koko luku (koska 999<1000). Näet sen hyvin omasta esimerkkitapauksestasi: 25*999 ei vielä riitä olemaan 25000=25*1000, saati sitten 25999, ja samoin käy vaikka vaihdat vasemman osan joksikin muuksi. (Olettaen, että luvussa ei käytetä ylimääräisiä etunollia; muutenhan voitaisiin jakaa vaikka 0000 = 0*000.) Pienellä päättelyllä huomaat, että sama on vastassa millä tahansa oikean osan pituudella (esim. 4-numeroinen osa on enintään 9999). Yhteenlaskun tapaus jätetään harjoitustehtäväksi. --Jmk (keskustelu) 24. huhtikuuta 2020 kello 16.48 (EEST)

Ei se yhteenlaskullakaan ole mahdollista. Oletetaan että on luku n jonka etuosa on a ja takaosa b. Takaosassa on c numeroa. Tällöin n=a*10^c+b. Mutta jos etu- ja takaosat lasketaan sellaisenaan yhteen siitä tulee a+b joka on väkisin tuota pienempi aina kun c>0. JIP (keskustelu) 26. huhtikuuta 2020 kello 20.55 (EEST)

Lukujärjestelmässä jonka kantaluku on -2 (negatiivinen binäärikanta): 110=1+1+0. Samoin kannassa -3: 120_-3=1_-3+2_-3+0 ja -10: 190_-10=1_-10+9_-10+0. Tälläinen jako taitaa löytyä jokaisessa negatiivikantaisessa järjestelmässä, koska nolla tulee aina mukaan samoin kuin näissä esimerkeissä? jni (k) 27. huhtikuuta 2020 kello 13.08 (EEST)

Hyvin bongattu. Tosiaan lausumattomana oletuksena oli kymmenjärjestelmä. Lukujahan voi toki esittää monin tavoin. Roomalaisissa numeroissa yhteenlaskuominaisuus toteutuu useinkin: III=II+I ja XVI=X+VI. – Ja jos lähdetään knoppitehtävätyyliin kyseenalaistamaan lausumattomia oletuksia, kysymyksessähän ei rajoitettu sitä, miten luvun esitysmuotoa pilkotaan osiin. Voihan arabialaisen tai roomalaisen ykkösen (ilman pääteviivoja) katkaista keskeltä kahtia ja saada kaksi lyhyempää ykköstä, joiden tulo on yksi. --Jmk (keskustelu) 27. huhtikuuta 2020 kello 14.45 (EEST)

Juha Sipilästä

Onko Juha Sipilällä lapsia? 109.240.244.186 28. huhtikuuta 2020 kello 09.43 (EEST)

Juha Sipilä. --Linkkerpar™ 28. huhtikuuta 2020 kello 09.51 (EEST)

Mysteerikuva

Tiedättekö, mistä tämä kuva on otettu?

• Mysteerikuva
  Mysteerikuva

--40bus (keskustelu) 29. huhtikuuta 2020 kello 19.18 (EEST)

En tiedä. Sen sijaan tiedän, että se on tallennettu tänne ilman mitään tietoa käyttöoikeudesta tai lähteestä, ja lähtee siksi poistoon mikäli tietoja ei täydennetä. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 29. huhtikuuta 2020 kello 19.21 (EEST)

Onko tälle kuvalle muuten suunnitelmissa mitään järjellistä käyttöä? Wikipedia kun ei ole keskustelupalsta, johon ladataan satunnaisia kuvia vain siksi että voitaisiin jutella niistä mukavia. Jos tämä on kuvan ainoa käyttötarkoitus, sen voi poistaa tarpeettomana tiedostona. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 29. huhtikuuta 2020 kello 19.23 (EEST)

40bus tietää, joten tämä ei edes ole mikään oikea kysymys. Kuten Lentokonefani sanoi, kuvassa ei ole mitään tekijänoikeustietoja. Ainoa tilanne, missä tuollainen on anteeksiannettava virhe, on se, että valokuva on tallentajan itse ottama tai että kaikki tekijänoikeudet kuuluvat tallentajalle. Silloin ei ole syntynyt tekijänoikeuden loukkausta, koska omia oikeuksiaan ei voi itse loukata. Näin ollen, ja koska oletamme tietenkin hyvää tahtoa, valokuva on 40bus:n itse ottama. Silloin hän myös itse tietää, mitä se esittää. Silloin hänellä ei ole tarvetta kysyä muilta apua johonkin pulmaan. Toisin sanoen oli kädessä sitten vihta tahi vasta, niin kumpikin on aivan väärä, koska nyt ei olla saunassa vaan kusessa. --Pxos (keskustelu) 29. huhtikuuta 2020 kello 19.25 (EEST)

Luultavasti tuo on jostain kirjasta, joten se on syytä poistaa. --Höyhens (keskustelu) 29. huhtikuuta 2020 kello 22.01 (EEST)

Muovin ja kumin "eläminen"?

Sattuipa minulle kerran seuraavasti: Stereolaitteeni kaukosäätimen paristoista loppui virta. Otin paristopesän kannen pois paikoiltaan, vaihdoin vanhat paristot uusiin ja ryhdyin sovittelemaan kantta takaisin paristopesän suuaukolle. Kansi oli tavanomaista mallia eli siinä oli ulokkeet, jotka saadaan sijoitettua napsauttamalla koloihin, jotka ovat kaukosäätimen kuoressa patteripesän aukon reunoilla. Sekä kannen irrottaminen että paikalleen saattaminen perustuvat siis jotenkin muovin joustamiseen. Kuitenkin minulle kävi niin, etten saanut kantta napsahtamaan enää mitenkään paikoilleen. Ikään kuin kansi olisi muuttanut muotoaan tai kokoaan. Lopulta sain kannen aseteltua jotenkuten paikoilleen maalarinteippivirityksen avulla.

Toisella kerralla pääsin todistamaan seuraavaa: Asentaja poisti sähköhöylästä, hiomakoneesta tai muusta vastaavasta korjattavana olleesta sähköisestä työkalusta pehmeästä kumista valmistetun I-kirjaimen mallisen tiivisteen oloisen osan (ei siis mikään tiivisterengas). Kun se oli ollut hetken pöydällä, ryhtyi asentaja laittamaan sitä paikoilleen. Kuminen osa osoittautui kuitenkin useammalla millillä liian pitkäksi, joten siitä piti leikata pala pois ennen kuin se saatiin takaisin sopivan mittaisena paikoilleen. Kumi vaikutti siis venyneen melko paljon melko lyhyessä ajassa.

Mistä ilmiöistä näissä tapauksessa oli oikein kyse? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 2. toukokuuta 2020 kello 22.30 (EEST)

Taikuudesta? ---raid5 (keskustelu) 2. toukokuuta 2020 kello 23.27 (EEST)

No ei kai sentään, mutta nämä ovat sellaisia aineita, jotka ovat jossain olomuodossa hieman kiteisempiä tai vastaavasti amorfisempia kuin joissain toisissa, ja tähän vaikuttaa lämpötila, laitteen ikä, kosteusolot ym. seikat. Minun kalsarieni kuminauhalle kävi tässä samoin. --Höyhens (keskustelu) 2. toukokuuta 2020 kello 23.35 (EEST)

Paristojen turpoaminen kaukosäätimessä ja tarkemmin määrittelemättömän työkalun aiheuttama kumiin kohdistuva, venyttävä mekaaninen rasitus. Jos kyseinen tiivisteen oloinen osa ei olisi venyvää sorttia on mahdollista että se menisi työkalua käytettäessä rikki siinä määrin että lakkaisi toimimasta mitä sen tarkoitukseen tulee tai vaihtoehtoisesti kyseinen kumilaatu valittiin tuotantokustannusten pienentämiseksi, minkä voinee vielä laskea kumin elämisen löysän määritelmän piiriin kuuluvaksi.--Franskie (keskustelu) 24. toukokuuta 2020 kello 14.01 (EEST)

Raaden vai Raateen?

Kaikkihan tietävät Espoon Keilaniemessä sijaitsevan tornitalon joka toimi aikoinaan Nesteen pääkonttorina. Nesteen entinen pääjohtaja Uolevi Raade on vaikuttanut sen lempinimeen, mutta onko se "Raaden hammas" vai "Raateen hammas"? Google löytää molempia muotoja, joskus jopa samalla sivulla yhtä aikaa. JIP (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 02.41 (EEST)

Aikalaiset puhuivat Raaden hampaasta, kuten muistokirjoituksesa [11]. Nykyään Kotus esittää tuota kaamealta kuulostavaa Raateen hammasta.[12]--Htm (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 04.18 (EEST)

Kumpaa sitten kannattaa käyttää Wikipediassa? JIP (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 05.14 (EEST)

Mutta siinäkin sanotaan, että toista muotoa voi käyttää harkinnan mukaan.--Urjanhai (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 08.11 (EEST)

Eurajoella on kyläkunta nimeltä Maade. Siitä Kotus kirjassa "Alastarolla, Ylistarossa" antaa taivutusohjeen "Maadella".--Urjanhai (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 08.11 (EEST)

Kun en ole syntyperäinen lounaismurteiden puhuja, niin en tunne tuota nimityyppiä. Maallikona epäilen, voidaanko sen taivutukseen edes käyttää mallina sanaa "vaade". Samalla suunnalla on myös paikannimi Ihode, jolle annetaan taivutusohje "Ihodessa". Nämä ovat ei-lounaismurteiselle (vaikka sitten naapurimurteen puhujalle) täyttä mystiikkaa.--Urjanhai (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 08.17 (EEST)

Naantalissa on joku katu nimetty saman henkilön mukaan ja muistelisin, että siinä nimi taipuu muodossa "Raaden". Joo: se on "Uolevi Raaden katu".--Urjanhai (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 07.59 (EEST)

Raaden on ihan selvä asia, mutta tuo katujuttu on toinen kysymys. Protestoin penskana kun piti asua Eino Leinonkadulla. Sanoin ettei kadulla voi olla etu- ja sukunimeä. Mutta jos se on käytäntö, tuon pitäisi olla Uolevi Raadenkatu. --Höyhens (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 14.04 (EEST)

Eino Leinon katu. Kielitoimisto --85.76.109.227 3. toukokuuta 2020 kello 14.40 (EEST)

Kyllä se pitää olla Aleksis Kiven katu ja Eino Leinon katu. On olemassa todellinen henkilö nimeltä Antti Alasentie. Se on ainoa tapaus, jossa tuollainen oikeinkirjoitus on oikea.--Urjanhai (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 15.06 (EEST)

Nonih. Ja minä sain taas kerran turhaan piiskaa kun en uskonut vanhempia. --Höyhens (keskustelu) 4. toukokuuta 2020 kello 12.04 (EEST)

Mielestäni ero Raaden/Raateen riippuu siitä, mitä alkuperää sukunimi on. Jos se on vierasperäinen, saksalaiselta kalskahtava Raade, se taipuu Raaden, mutta jos se on suomalainen, esim. sanaan raataa tai raato liittyvä sana, se taipuu Raateen. --Vyörykkä (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 15.30 (EEST)

Englanninkielisen Wikipedian artikkelissa en:Uolevi Raade puhutaan Raateen hampaasta mutta artikkelissa en:Accountor Tower puhutaan Raaden hampaasta. Jompi kumpi pitää korjata, mutta kumpi? JIP (keskustelu) 3. toukokuuta 2020 kello 16.50 (EEST)

Ehkä vieläkin on voimassa ohje, jonka mukaa oudot nimet taivutetaan, kuten nimenhaltija sen tekee. Onko tietoa, kuinka Uolevi Raade itse taivutti nimensä? Veikkaan aikalaistapaa ”Raaden”, sillä mistäpä he sen muualta olisivat keksineet. Minun ääneni siis d-muodolle. Paj. (keskustelu) 4. toukokuuta 2020 kello 08.16 (EEST)

Raaden hammas taitaa olla lähinnä rakennuksen historiallinen liikanimi, joka oli relevantti silloin, kun Uolevi Raade oli Nesteen johdossa. Tuskin taloa enää sillä nimellä kutsutaan. Tuntuisi anakronistiselta korjata menneisyyteen kuuluva liikanimi vastaamaan nykyistä kielenhuollon ohjetta, jos siihen aikaan henkilön nimeä oli tapana taivuttaa Raaden. --Risukarhi (keskustelu) 9. toukokuuta 2020 kello 00.44 (EEST)

Jalkapallokohtaamiset

Milloin seuraavat maat ovat viimeksi kohdanneet aikuisten miesten jalkapallossa?

• Irlanti ja Islanti
• Pohjois-Korea ja Etelä-Korea
• Japani ja Englanti
• Belgia ja Kolumbia

--40bus (keskustelu) 4. toukokuuta 2020 kello 17.48 (EEST)

• 28.3.2017 IRL-ISL 0-1 ystävyysottelu
• 15.10.2019 PRK-KOR 0-0 MM-karsinta
• 30.5.2010 JPN-ENG 1-2 ystävyysottelu
• 14.11.2013 BEL-COL 0-2 ystävyysottelu

Lähde englanninkielinen Wikipedia. 01miki10 (keskustelu) 4. toukokuuta 2020 kello 18.21 (EEST)

Taisteluni-kirja

Onko totta, että jos lainaa Suomessa kunnallisesta kirjastosta Adolf Hitlerin kirjan Taisteluni, menee siitä ilmoitus Supolle? Eräs ope sanoi, että taitaa siitä mennä. Hän sanoi, että ei se niin mene, että kun joku sen on lainannut niin kohta hänelle soittaa Supo-mies ja kysyy, minkä takia hän on sen kirjan lainannut, mutta jos sen lainannut ihminen syyllistyy rikokseen, jonka arvellaan olevan natsiaatteen inspiroima, saatetaan tuota Supolle mennyttä tietoa käyttää viitteenä siihen, että jotakin tällaista taustaa henkilöllä on. 109.240.159.248 6. toukokuuta 2020 kello 06.09 (EEST)

Ei siitä mitään tietoa mene. Korkeintaan jos poliisi kysyy jälkeenpäin kirjastosta, mutta tuskin kysytään. --Höyhens (keskustelu) 6. toukokuuta 2020 kello 12.25 (EEST)

Korjaus. Tapahtumatiedot kerätään automaattisesti jatkojalostukseen tapauksissa, jotka täyttävät määritellyt kriteerit. Seurantaan pääsee myös muilla toimilla, ei rajoitu lukuharrastukseen. --178.255.153.169 4. kesäkuuta 2020 kello 12.58 (EEST)

Korjaan korjaajaa: mitään tietoa kirjastoista ei mene automaattisesti minnekään kirjaston ulkopuolelle. Kerta kaikkiaan näin. Kirjastot eivät myöskään voi tallentaa henkilöiden lainaushistoriaa; vaikka osassa verkkokirjastoja henkilö itse voi valita tallentavansa historiansa. Iivarius (keskustelu) 4. kesäkuuta 2020 kello 13.38 (EEST)

Kuten Iivarius. Kekkosen aikaan tietyt kirjat oli tiskin alla eli varastossa ja niitä sai vain valikoidut ihmiset, tosin syy ei ollut Kekkonen, mutta se täsmentää ajankohtaa. Nykyisin kunnalliset kirjastot eivät kerää kirjoista ja lainaajista muuhun kuin omiin tarkoituksiinsa eli tilastointiin, mutta ei yksittäisistä lainaajista. Turha pelotella.--85.76.146.191 4. kesäkuuta 2020 kello 13.41 (EEST)

Kävin peruskoulua Kekkosen aikaan ja usein koulun jälkeen poikkesin kunnallisessa kirjastossa. Siellä ainakin tässä kotipaikkakuntani kirjastossa oli Hitlerin taisteluni ihan avohyllyssä lainattavana. Siihen aikaan lainaus hoitui vielä manuaalisesti niin, että kirjan taskussa oli kirjaston hyllyssä kortti, johon merkittiin käsin kunkin kirjan lainanneen lainaajanumero, ja kirjaa lainatessa tilalle vaihdettiin toinen kortti, johon merkittiin leimasimella palautuspäivä. Kun kirja palautettiin, niin kirjastonhoitajan pöydällä olevasta kortistosta otettiin se kirjan oma kortti takaisin. Käyttäjä:Iivarius ehkä osaisi kertoa, onko nuo vanhat kortit arkistoitu, mutta voisin hyvin olettaa että myöhempään sähköiseen systeemiin sirtyessä ne vain on yksinkertaisesti hävitetty. Onko tuo sama Hitlerin kirja nyt vielä samassa kirjastossa ja onko se avohyllyssä vai varastossa, olisi kiinnostava käydä tsekkaamassa, mutta kun niin paljon uudempaakin kirjalllisuutta on varastossa, niin luulen, että se on joko varastossa tai poistettu.--Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 11.24 (EEST)

Ei tarvitse mennä kirjastoon. Useimpien kirjastojen kirjatiedot ovat nykyisin finna.fi-tietokannasta (ei esim. Helmet.fi), ja kirjan kohdalla on tieto, jos se on varastossa. Kirjaston sivulta löytyy mihin ketjuun se kuuluu, esimerkiksi Alavuden kirjasto on Eepos-kirjasto. Siellä tulee haulla tieto, että Taisteluni on varastossa, monissa muissa Eepos-kirjastoissa se on hyllytavaraa ja lainattavissa tällä hetkelläkin[13] paitsi kriittinen editio, josta on tilauksiakin. --85.76.18.6 6. kesäkuuta 2020 kello 12.23 (EEST)

Totta, näinhän tuota tulee käytettyä omaakin kunnallista kirjastoa päivittäin. --Urjanhai (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 12.59 (EEST)

Meillä on muuten artikkeli Jatkosodan jälkeinen kirjasensuuri Suomessa. Sen mukaan kirjastot joutuivat pitämään poliittisesti arveluttavia kirjoja (Taisteluni mukaan luettuna) varastossa ja lukukiellossa vuosina 1944–1958, minkä jälkeen niiden rajoitettu käyttö sallittiin, mutta niitä säilytettiin edelleen erillään muista kirjoista. Voi olla, että jossain myöhemmässä vaiheessa jotkut kirjastot ovat palauttaneet niitä avohyllyihinkin. --Risukarhi (keskustelu) 7. kesäkuuta 2020 kello 18.32 (EEST)

Ylen toimittajakin kiinnostui asiasta ja tutkivan journalismin tuloksen voi lukea tästä. Yhteenvetona: Voit lainata Hitleriä aivan rauhassa eikä tieto päädy kenellekään ulkopuoliselle. Se mikä jutussa ihmetyttää on sähkökirjat: Koska e-aineisto saadaan kirjastolle kaupallisen tarjoajan kautta, sopimukset antavat niille mahdollisuuksia pöyhiä lainatietojakin. Jotain suoramarkkinointia voi siis tulla asiakkaalle sitäkin kautta. Sen sijaan tiedon luovuttaminen kolmansille osapuolille on Sarmelan mukaan pystytty kieltämään. Eli älä lainaa Hitleriä e-kirjana (ei sitä sellaisena kai vielä olekaan). Lainaajan kannalta kolmas osapuoli on kaupallinen tarjoaja, mutta tuossa mahdollisesti tarkoitetaan jotain itse asiassa neljättä osapuolta, jolle tietoja ei anneta. --85.76.108.1 6. kesäkuuta 2020 kello 11.07 (EEST)

Höyhens: Poliisikaan ei saa tietoja pelkästään kysymällä. Voi ehkä saada, jos on vakava rikosepäily (uunimurha), niin yksilöimällä pyynnön ehkä voi saada, mutta ehkä ei. Suojelupoliisin lonkerot taas on joskus aika ihmeelliset, mutta ei sielläkään ole kiinnostusta matti meikäläisen lainaustiedoista. --85.76.108.1 6. kesäkuuta 2020 kello 11.23 (EEST)

Korjataan sen verran että poliisikaan ei saa tehdä sellaisia kysymyksiä ilman erityistä perustetta, jonka taisit jo edellä suunnilleen mainita. Eri asia on tekeekö kuka ja mitä kysymyksiä ja onko kansalaisella velvollisuutta vastata poliisin EDIT tai jonkun muun tekemään kysymykseen ja jos niin missä tilanteessa. --Höyhens (keskustelu) 6. kesäkuuta 2020 kello 23.19 (EEST)

Asiahan ratkeaa helposti kokeilemalla. Lainaa kirja ja viikon kulutua kirjastolle ja Supolle GDPR 15 artiklan mukainen tietopyyntö. Arvaan, että ei ei mene. Sjmantyl (keskustelu) 24. kesäkuuta 2020 kello 09.49 (EEST)

Paitsi että GDPR ei yllä Supon tietoihin asti. --Juleston (keskustelu) 24. kesäkuuta 2020 kello 15.42 (EEST)

No näinpä näyttää olevan (https://www.supo.fi/tietoa_suposta/tietoa_sivustosta) Tietosuojavaltuutettu lienee parampi kohde sitten. (jos ei ole parempaa tekemistä elämällään.) 193.166.253.149 25. kesäkuuta 2020 kello 13.30 (EEST)

Kiva = hyvä?

Minulle on muotoutunut käsitys että sana "kiva" juontaa juurensa sanasta "hyvä" venäläisten lausumana. H-äänne sanan alussa ja suomen kielen etuvokaalit olivat venäläisille hieman vaikeita lausua, joten sanasta "hyvä" tuli sitten "kiva". Onko tässä mitään perää? JIP (keskustelu) 17. maaliskuuta 2020 kello 00.21 (EET)

Ilmeisesti tuo on vain arvelua. Sanan alkuperästä ei ole varmaa tietoa: [14]. -Ochs (keskustelu) 17. maaliskuuta 2020 kello 00.36 (EET)

Tässä mainitaan vielä yksi uudempi selitysvaihtoehto. -Ochs (keskustelu) 17. maaliskuuta 2020 kello 00.39 (EET)

Ja tuo Suomen sanojen alkuperässä mainittu etymologia on huomattavasti todennäköisempi. Tuo venäläisten lausunnasta tuleva muoto kuulostaa ihan keksityltä jutulta. -85.156.54.218 31. toukokuuta 2020 kello 22.11 (EEST)

No kyllä venäläiset H-on osaavat lausua, kun hyväkin on venäjäksi lausuttuna: Harasho. (Xorowo muistuttaa eniten miten se kirjoitetaan, venäjäksi se näyttää oikeasti tälle: Xорошо)

Venäläisten "h" kuten sanassa Xорошо 'hyvä' on kyllä lähempänä suomen k-äännettä kuin suomen h-äännettä. Suomen h on heikko henkäys, venäjän x hankaa voimakkaasti kitalakea ja vastaa k-äännettä samalla tavalla kuin f-äänne vastaa p-äännettä (frikatiivi vs. klusiili). -85.156.54.218 31. toukokuuta 2020 kello 22.11 (EEST)

Joo, Venäjän х muistuttaa enemmän Saksan ach-äännettä (esimerkiksi sanassa machen) kuin Suomen h:ta, jolla itse asiassa on neljä varianttia.--176.93.177.29 27. kesäkuuta 2020 kello 01.03 (EEST)

Joo ja jos etelävenäläisen haluaa sanoa "hanhi" niin kannattaa kirjoittaa se "ганги" (gangi). Toimii. --Höyhens (keskustelu) 23. heinäkuuta 2020 kello 23.03 (EEST)

Miksei varsijousella saa metsästää Suomessa?

Miksei varsijousella saa metsästää Suomessa, mutta kaari/taljajousella saa, jos sen jännitysvoima on vähintään 180 newtonia? Kokemuksen perusteella sanon että varsijouset ovat yleisesti ottaen paljon tarkempia kuin kaari/taljajouset, joten niillä on pienempi riski osua hieman hutiin ylimääräistä kärsimystä aiheuttaen. Käytännössä varsijouset ovat siis parempia tai vähintään yhtäläisiä. Tässä on looginen ristiriita, jossa voi olla joku järkiperuste, jota en näe. Relevanttia lakitekstiä: yhteenveto, "metsästyksessä on yleisesti kielletty... varsijousi tai sitä vastaava jousiase" ja riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia. Ja juu, joissain muissa maissa metsästys varsijousella on sallittu, mutta näistä maista ei nyt ole puhe. 5-HT2AR (keskustelu) 8. toukokuuta 2020 kello 03.53 (EEST)

Lisään vielä että Suomessa ei ole mitään rajoituksia varsijousien tai muiden jousiaseiden omistamisen suhteen. Ainakin täysi-ikäinen voi ostaa niin monta jousta kuin on varaa, eikä lupia tarvita. Lupaperusteinen asia ei siis voi olla. 5-HT2AR (keskustelu) 8. toukokuuta 2020 kello 04.02 (EEST)

Hallituksen esityksen 157/2012 perusteluista käy ilmi, että koska varsijousi on lähes äänetön, sitä pelättäisiin käytettävän salametsästyksessä. Tässä kohtaa Suomen lainsäädäntö on mukautettu EU:n direktiiviin. -Ochs (keskustelu) 8. toukokuuta 2020 kello 23.47 (EEST)

Kokonaisuudessaan linkittämässäsi esityksessä näemmä lukee: "Direktiivejä säädettäessä kieltoa on perusteltu sillä, että varsijousta käytettäisiin salametsästyksessä, koska se on erittäin tehokas ja samalla kuitenkin lähes äänetön. Lisäksi valvonnan näkökulmasta olisi ongelmallista, jos varsijousen käyttäminen olisi mahdollista vain joidenkin nisäkkäiden metsästyksessä." Ymmärtääkseni lainauksessa viitattu direktiivi on 92/43/ETY, joka on siis tämä. Perusteluita tässä direktiivissä ei varsijousikiellolle kerrota, joten täytyy tukeutua tuohon finlexiin litatun kolmiosaisen perusteen kanssa (osat 1-3). (1 osa) Varsijouset ovat tehokkaampia (ja tarkempia), joten niillä voi ampua kauempaa. Ampumaetäisyys voi huippulaatuisella varsijousella olla enintään noin 100 metriä ja kaari/taljajousella noin 25 metriä. Itseni on hankala uskoa että tuo noin 75 metrin ero keskellä metsää helpottaisi merkittävästi salametsästystä. Kaari/taljajousella toki tuon 25 m etäisyyden saavuttaminen vaatii paljon harjoittelua. Varsijousella lähes amatöörikin pystyy jo useisiin kymmeniin metreihin. Toisaalta, tarkkuus on hyvä asia, jolloin ylimääräistä kärsimystä aiheuttava pelkkä haavoittaminen on epätodennäköisempää. (2 osa) Myös kaari/taljajouset ovat likimain äänettömiä. (3 osa) Jälkimmäinen peruste on outo. Tarkoitetaankohan tällä liian tehokkaita varsijousia, joilla ei voi metsästää kuin jotain isoja kiellettyjä eläimiä, kuten hirviä, ilman että nuoli lentää hirveä pienemmän kohteen läpi ja uppoaa maahan, jatkaa matkaa osuen potentiaalisesti johonkin henkilöön tms.? Jotenkin ristiriitaisia perusteita kaiken kaikkiaan, äänettömyys ei edes ole peruste ja tulee sellainen olo, ettei tuossa finlexin lainauksessa olleet kaikki kieltopäätöksessä huomioidut perusteet. En toisaalta itse metsästä, joten samapa tuo. 5-HT2AR (keskustelu) 9. toukokuuta 2020 kello 01.12 (EEST)

Tunnista Suomen vaikuttajat

Tunnistamispelin ensimmäinen kierros on jäänyt Commonsissa vähälle huomiolle, ja tunnistamattomia naamoja on siellä vielä iso liuta, joten toin toisen kierroksen tänne. Jotkut henkilöistä saattavat olla epämerkittäviä, mutta heidätkin olisi kiva tunnistaa. Merkittävistä naamoista voisi mahdollisesti saada kuvia artikkeleihin, jos niissä ei ole jo.

• 
  1
• 
  2a ja 2b tunnistettu
• 
  3 tunnistettu
• 
  4a ja 4b (artikkeli) & (artikkeli)
• 
  5 (ei Marin)
• 
  6 (artikkeli)
• 
  7(ei Marin) tunnistettu, ei artikkelia fiwikissä
• 
  8 (mies) (artikkeli)
• 
  9 (artikkeli)
• 
  10 tunnistettu
• 
  11 (vasemmanpuoleinen) (artikkeli)
• 
  12 (artikkeli)
• 
  13
• 
  14
• 
  15 (artikkeli)
• 
  16 (mies) (artikkeli)

Jos kuvassa ei ole tarkennusta, niin haetaan kuvan "päähenkilöä". Palkinnoksi kisasta saa kunniaa. -kyykaarme (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 13.34 (EEST) Lisäsin tunnistettuihin maininnat tai artikkelit. -kyykaarme (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 17.41 (EEST)

Numero yhdeksän on hauska. Se on joku valtioneuvoston rivijäsen ja ympäristöministeriön päällikkö. Kahdeksikkomies on hänen kollegansa, mutta eri ministeriössä. --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 13.54 (EEST)

2 Olli Lindqvist, Yle, Heta Hassinen, STT. Nimet on Commonsissa kuvan nimilistalla, niin Googlen kuvahaku auttaa, jos ei muuten tunne. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.23 (EEST)

9 Kun edellinen tunnistaja ei tiennyt nimeä, kerrottakoon että kyseessä on ympäristöministeri Krista Mikkonen. Jos ei muuten tunne, niin ministereillä on korvakorut tunnistamisen helpottamiseksi (paitsi miehillä). --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.26 (EEST)

Kyllä minä nimen tiesin, mutta en viitsinyt sitä Abc10:lle kertoa. Tunnistanhan minä myös 4b:n, joka on Jaana Husu-Kallio. --Pxos (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 15.00 (EEST)

8 Ville Skinnari. Nämä tulee tipoittain, kun voi tulle muuten päällekkäisiä. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.31 (EEST)

3 Ilta-Sanomien Jari Tourunen. Ei käytä kraivelia. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.40 (EEST)

IS:n mies on Mika Lehto.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 17.00 (EEST)

Voi olla, koska on politiikantoimittaja. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 17.17 (EEST)

Voi olla ABC, että puhut jotakin Itä-Suomen murretta tai sinulla on heikko näkö. Kuvassa olevalla miehellä on kraiveli. --95.175.104.44 10. toukokuuta 2020 kello 18.38 (EEST)

4a Jari Leppä --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.43 (EEST)

6 Ulkoministeriön alivaltiosihteeri Nina Vaskunlahti. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 14.55 (EEST)

7 Taidmuseo Kumun johtaja Kadi Polli. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 15.00 (EEST)

11 Valtiosihteeri Matti Anttonen. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 15.04 (EEST)

16 Kansliapäällikkö Jari Gustafsson. Loput jää muille. --Abc10 (keskustelu) 10. toukokuuta 2020 kello 15.33 (EEST)

15 Hannu Hoskonen (kesk)--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 10.06 (EEST)

12 Pia Lohikoski (vas)--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 10.18 (EEST)

10 Miika Huttunen (Slush)--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 10.54 (EEST)

Suurlähetystöt

Voiko jonkun valtion ylimmän tason hallintoalueella (kuten esim. osavaltiolla) olla suurlähetystö? Esimerkiksi jos vaikkapa Kalifornialla olisi suurlähetystö jossain muualla Yhdysvalloissa ta jossain toisessa valtiossa? --40bus (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 08.08 (EEST)

No tässä on kaksi eri kysymystä. Ensinnäkin se, mikä on yleensä diplomaattisen edustuston (artikkeli en-wikissä, koska meillä ei ole) nimitys ja diplomaattinen taso. Kaikki eivät ole "suurlähetystöjä" vaan ennen oli lähetystöjä, konsulaatteja ja muita edustajia. Voisi siis puhua tarvittaessa vaikka pienlähetystöstä. Toinen kysymys on valtion suvereniteetti ja osavaltion tai läänin suhde liittovaltioon tai varsinaiseen valtioon. Ulkopolitiikka kuuluu yleensä aina korkeimman tason hallintoyksikölle (Yhdysvallat, Saksan liittovaltio, Suomen tasavalta) eikä niin muodoin vaikkapa Uudenmaan maakunnalla ole oikeutta harjoittaa omaa yksityistä ulko- tai maansisäpolitiikkaa. Valtio ei siis sallisi sitä, että Satakunta perustaisi pienlähetystön Etelä-Koreaan ja pyrkisi ajamaan omia etujaan Etelä-Koreassa Suomen valtion ohi. Tätä kun miettii, pääsee eteenpäin elämässä, vaikka Wikipediassa ei pääsisikään. --Pxos (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 22.33 (EEST)

Kolmas asia on se, että rauhanomaiseen diplomatiaan tarvitaan aina molemmat osapuolet. Jos nyt leikittäisiin, että Calisota perustaisi pienlähetystön ajamaan etujaan, niin Suomi voisi aina kieltäytyä neuvottelemasta ulkopoliittisista kysymyksistä jonkin yksittäisen osavaltion kanssa Yhdysvaltain liittovaltion ohi. Vaikka jokin murto-osavaltio perustaisi omia lähetystöjään ympäri maailmaa, niin niitä ei otettaisi lainkaan vakavasti taikka jossain valtiossa niiden toiminta kiellettäisiin "ulkomaisina agentteina". Lisäksi on selvää, että Kalifornian osavaltion toiminta olisi todennäköisesti lainvastaista heti alkuun, koska se olisi vastoin Yhdysvaltain perustuslakia. --Pxos (keskustelu) 12. toukokuuta 2020 kello 23.05 (EEST)

Ystävyyskaupunkijärjestelmä on hyvää pientason ulkopolitiikkaa. Ehkäpä osavaltiot voisivat solmia maansisäisiä ystävyysosavaltiosopimuksia. --Abc10 (keskustelu) 13. toukokuuta 2020 kello 08.44 (EEST)

Nykyäänhän on myös erilaisia valtioiden rajoista poikkeavia alueita kuten Barentsin alue, joihin kuuluu osia eri valtioista ja tehdään kai lähinnä taloudellista yhteistyötä. En ole tarkasti seurannut, onko myös jollain yhden valtakunnan sisäisillä talousalueilla mahdollisesti talousyhteistyötä vaikkapa toisen valtion alueella olevien talousalueiden kanssa. Kuitenkin tällainen mahdollinen taloudellinen yhteistyö on eri asia kuin diplomaattisewt lähetystöt ja konsulaatit ym. Niin kuin Pxos sanoi, niin liittovaltioilla kuten USA ja Saksa itse liittovaltio aina hoitaa ulkopolitiikan. --Urjanhai (keskustelu) 29. heinäkuuta 2020 kello 17.30 (EEST)

Tom Collins

Ajattelin sekoittaa itse itselleni Tom Collinsin. Mutta miten se tehdään? Enkkuwikin artikkelin mukaan siihen tulee:

• Old Tom Giniä. Sitä nyt saa mistä tahansa Alkosta.
• Tuoretta sitruunamehua. Myydäänkö sitä ruokakaupoissa vai ostanko sitruunoita ja puristan niistä itse mehua?
• Sokerisiirappia. Mitä tämä oikein edes tarkoittaa?
• Hiilihapotettua vettä. Kai tähän käy kivennäisvesi tai ihan tavallinen vesi.

Kai tällä selviää? JIP (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 01.50 (EEST)

Tuo sokerisiirappi on sokerista ja vedestä tehty. Joskus kun tein kotiviiniä tein tuollaista kun piti saada sokeri ja sitruunahappo liukenemaan veteen. Keitin vettä ja kun se kiehui niin kaadoin sinne kilon sokeria ja samaan aikaan hämmentelin sitä niin että sokeri liukeni veteen ja aina entisen liuettua seuraava kilo ;). Veteen saa uskomattoman määrän liukenemaan sokeria kun samaan aikaan kuumentaa ja hämmentä sitä. Muistelen että niissä viininteko-ohjeissa varoitettiin olemaan antamatta sen kiehua sen jälkeen kun sokeri on sotkettu sekaan. Tulos on paksua lientä joka valuu hitaasti. Kotiviiniä tehdessä se sotketaan isomapaan vielä uudestaan vesimäärään ja siinä tarkoitus on vain saada sokeri liukenemaan veteen nopeammin ja paremmin. Tuolla on ohjeita paukkuihin tarkoitetun sokerisiirapin tekemiseen [15], [16], [17]. Noissa kahdessa viimeisessä on eri suhteet sokerista. Luulisin että tuo tilavuusmitoilla 1:1 on oikea veden ja sokerin määrä. Tuollaiseen on kai säilötty hedelmiäkin. --Linkkerpar™ 15. toukokuuta 2020 kello 02.46 (EEST)

Sitruunamehua myydään ainakin isommissa kaupoissa, löysin sitä pari vuotta sitten naapurikaupungin yhdestä C-marketista. Italialaista, ainakin n. 0,5 l pullossa ja sitten oli noin 1 dl pakkaus. Katso hedelmämehu- tai premium-hedelmämehu hyllyistä. Itse puristetun luulisi kelpaavan yhtä hyvin.--Htm (keskustelu) 15. toukokuuta 2020 kello 03.24 (EEST)

Jalkapallotulokset

Onko olemassa joitain tunnettuja jalkapallo-otteluita, joissa molemmat osapuolet ovat tehneet vähintään 7 maalia, ottelun lopputulos on ollut 7-7, 8-8, 9-9 tai 10-10 tai molemmat osapuolet ovat tehneet vähintään 10 maalia? --40bus (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 15.29 (EEST)

Tarkoittanet ilman rankkarikisaa? --Höyhens (keskustelu) 17. toukokuuta 2020 kello 19.14 (EEST)

Kyllä tarkoitan. --40bus (keskustelu) 18. toukokuuta 2020 kello 08.18 (EEST)

Suomen tienumerointijärjestelmä ja EU-numerointi

Onko EU:lla jotain tunnistenumerointia joka pitäisi sisällään esimerkiksi seututiet? Eli yritän siis kysyä onko jotain kansainvälistä tunnistenumerointia Suomen tienumerointijärjestelmän tunnusnumeroille. --Zache (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 10.50 (EEST)

Korona-varis ja kohtaamistodennäköisyys

Olen todennäköisyyslaskennassa todennäköisesti melko onneton, mutta rupesin maalaisjärjellä saamaan aikaan virhepäätelmiä tai sattumalta oikeaan osuneita arvauksia. Leikitään, että jokaisella ihmisellä on kodin seinien sisältä poistuessaan riippumatta asiointimatkan kohteesta, matkalla kohtaamistaan muista ihmisistä taikka kotoa poissa olemisen kestosta aina täsmälleen yhden prosentin todennäköisyys kohdata korona-varis (Kummelista tuttu "Terrrve, kaveri!" -tyyppi). Vastaavasti jokainen ulkonaliikkumiskerta tuottaa aina 99 %:ssa tapauksista variksettoman piipahduksen. Otetaan mukaan kaksi kohdehenkilöä. Ensimmäinen on Erkki Erakko, joka käy kerran viikossa kaupassa, kerran kuukaudessa erikseen apteekissa ja viisi kertaa vuodessa yleisessä saunassa eli tekee vuoden aikana 69 matkaa ulko-ovensa toiselle puolelle. Toinen on Pentti Päiväkävelijä, joka käy joka arkipäivä töissä tai kaupassa ja pyhäpäivinä kirkossa. Hän siis poistuu kotoaan 365 kertaa vuodessa. Jos lasketaan komplementtitapauksen todennäköisyys, saamme Erkille tuloksen $0,99$⁶⁹ ≈ 0,50 ja Pentille tuloksen $0,99$³⁶⁵ ≈ 0,026.

Jos erkkejä ja penttejä otetaan tarpeeksi, niin voidaanko tästä suurin piirtein sanoa, että Erkki Erakko kohtaa koronavariksen noin 50 %:n todennäköisyydellä vuoden aikana kun taas Pentti Päivämies törmää varikseen vuoden aikana peräti noin 97 %:n todennäköisyydellä? Toisin sanoen vaikka aiemmin päivittäin ulkona käynyt Pentti muuttuisikin Erkiksi ja kävisi ulkona enää vain noin kerran viikossa, niin tosiaan puolet tällaisista eristäytyjistä silti kohtaisi variksen vuoden aikana? Toisaalta jos koronavarikset saataisiin hävitettyä yhtenä tuomiopäivänä niin, että kahden vuoden kuluttua ensiesiintymisestä jokainen varis katoaisi kuin taikaiskusta, niin kahden vuoden aikana (vaikkapa nyt 1.3.2020–28.2.2022) noin neljäsosa (25 %) Erkeistä ei milloinkaan kohtaisi varista asiointimatkoillaan, kun taas Penteistä variksen kohtaisivat käytännössä kaikki (yli 99,9 %) tehtyään noin 730 matkaa kodin ulkopuolelle.

--Pxos (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 11.45 (EEST)

Jatkoa ylläolevaan. Kun kukaan ei ehtinyt vastata, harhaoppisuutta voi jatkaa. Oletetaan, että nuo yllä mainitut mies-ihmiset asuvat 2000:n asukkaan kylässä (Ikäloppula). Puolet asukkaista on erakkoja (1000 erkkiä) ja puolet päivittäiskävelijöitä (1000 penttiä). Leikitään sitten vielä, että korona-varis on vaarallinen otus. Useimmiten se vain härnää ja kiusaa, mutta joka kymmenes ensikohtaaminen päättyy siihen, että varis puree mieheltä pään irti. Kun siis erkki tai pentti kohtaa variksen, niin 10 %:ssa treffeistä miehen kokonaismatka päättyy siihen. Leikitään myös, että koronavariksen toimintatapa ei riipu kohteen ominaisuuksista vaan se kohtelee kaikkia samalla tavalla. Voidaanko siis todennäköisesti laskea, oikein tai väärin, että vuoden kuluttua Erkki Eristäytyjällä on vain puolet pienempi todennäköisyys selvitä hengissä kuin Pentti Päivämiehellä? Jos siis Ikäloppulassa asuu 1000 Erkki Erakkoa, jotka vuoden kuluttua varisten saapumisesta ovat 50 %:n tod.näk:llä tavanneet sellaisen asiointimatkallaan ja lisäksi 90 %:n tod.näk:llä selvinneet ensikohtaamisesta hengissä, niin laskennallisesti vuoden kuluttua tarkastelujaksomme alusta tuhannesta Erkistä on elossa noin 950 (koska Ikäloppulan asukkaat ovat muuten kuolemattomia ja heidät saa hengiltä vain puremalla heidän päänsä irti). Penteistä taas melkein kaikki kohtaavat variksen, ja heilläkin on sama selviämistodennäköisyys, joten noin 97 Pentiltä lähtee pää irti vuoden aikana, ja Penttejä on vuoden kuluttua jäljellä noin 903. Toisin sanoen jos ikämies vaihtaa päiväkävelynsä siihen, että käy vain noin kerran viikossa kodin ulkopuolella eli toisin sanoen vähentää ulkona liikkumistaan alle viidesosaan (69 : 365 ≈ 19 %) "normaalista", niin hänen todennäköisyytensä menettää päänsä tulevan vuoden aikana on vain 50 % pienempi kuin niiden, jotka jatkavat kodin ulkopuolista elämää kuin ennenkin? Ajatteluni on varmaankin alkeellista ja väärää, mutta tällaista se maalaisjärjen käyttö yleensä on: argumentit vakuuttavat vähintään sen, joka kulloinkin on äänessä. --Pxos (keskustelu) 19. toukokuuta 2020 kello 13.38 (EEST)

Huomasin tämän äärimmäisen mielenkiiintoisen pohdinnan mutta on kevät enkä ajattele tätä loppuun asti. Mutta jos merkitsemme matematiikkaan liittymättömän mutta logiikkaan liittyvän olettamuksen A on tosi ja samalla tavoin olettamuksen B on tosi, voidaan matemaattisilla keinoilla joihin on annettu ennakkoehdot tehdä johtopäätöksiä. Koronavariksen kohdalla vain on niin että me emme tunne kaikkia muuttujia. En tsekannut mielenkiintoista asettamustasi, mutta tämä ns. terve järki sanoo että yritetään päästä pienimmällä pahalla. Pahan käsite on tietenkin asia erikseen. Se ei sekään ole itsestään selvästi sama kuin kuolleisuuden minimointi. Jopa näennäisesti aina niin yhtenäinen ns. lääkärimafia heittelee vaihtelevansuuruisia arvioita. Ainakaan kuolleisuuden koronavariksen paskaan tai nokintaan liittyvän kuolleisuuden minimointi. Sitäpaitsi mulla on jo näppis lahnanspermassa etten taida jatkaa tänä yönä. --Höyhens (keskustelu) 20. toukokuuta 2020 kello 02.47 (EEST)

Hommaan saa lisää jenkaa olemalla olettamatta, että variksenkohtaamistodennäköisyys pysyy koko ajan samana. Aluksi vaikka jos lisäisi oletuksia, että osa variksen kohtaamisista muuttaisi kohdanneen itsensä joksikin aikaa varikseksi tai että jompaankumpaan ryhmään kuuluvan henkilön ulkoilufrekvenssin muutos muuttaisi kohtaamistodennäköisyyksiä tai että variksen kohdanneen mutta päänsä säilyttäneen henkilön päätetapahtumariski olisi insidentin jälkeen jonkin aikaa korkeampi tai matalampi tai että olisi olemassa paitsi erilaisia variksia myös harakoita. Myös kuolemattomuusolettaman muutos tekisi laskusta moniulotteisemman.--Matthäus Gehägeberg (keskustelu) 20. toukokuuta 2020 kello 15.11 (EEST)

Lahnan kivekset

Lahna alkaa kutea täällä ja vaikka tiedän että sen mäti on ainakin keitettynä hyvää, niin onko sen maiti sellaista että kannattaa ottaa talteen? --Höyhens (keskustelu) 20. toukokuuta 2020 kello 02.15 (EEST)

Kyllä sitä näiden mukaan syödään ja kehutaankin [18], [19] itse jätän sen väliin niin kuin pässin kiveksetkin ;). --Linkkerpar™ 20. toukokuuta 2020 kello 02.37 (EEST)

Pitääpäs testata seuraavan kerran.. --Höyhens (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 10.41 (EEST)

Saako kevytyrittäjä ottaa käteismaksua?

Olen kevytyrittäjänä Ukko.fi:n kautta sovitellulla päivärahalla. Minulla ei ole Y-tunnusta enkä ole hakenut poliisilta rahankeräyslupaa. Liikevaihto on alle 10000 euroa tilikaudessa. Asiakas haluaa maksaa käteisellä, tilisiirrolla tai Mobilepaylla, ja lupaa kirjoittaa tiedot tulorekisteriin. Ilmoitan käteismaksut vuoden lopussa verottajalle. Rikonko mitään lakia, jos otan maksun vastaan? Menetänkö sovitellun päivärahan, jos teen työn ilman palkkaa, mutta otan palkkion? Kuittia ei kai tarvitse kirjoittaa pienellä liikevaihdolla. --85.76.109.173 20. toukokuuta 2020 kello 11.18 (EEST)

Kannattaa kysyä verottajalta. --Zache (keskustelu) 20. toukokuuta 2020 kello 13.14 (EEST)

Kysyin. Verottajan mukaan tästä ei pitäisi tulla ongelmia ainakaan verottajan kanssa. --85.76.109.173 20. toukokuuta 2020 kello 15.14 (EEST)

Hmm. Ongelmia voi näköjään tulla sovitellun päivärahan kanssa, jos Kela pyytää palkkiolaskelmaa ja asiakas ei kirjoita tällaista. --85.76.109.173 26. toukokuuta 2020 kello 13.57 (EEST)

Keksityt suomalaiset keksijät

Kun nykyään avaa youtuben kuunnellakseen musiikikappaleita, niin joka kappaleen alussa on ostoskanava-tyyppinen mainos, jossa esitellään joku mullistava keksintö jonka on keksinyt joku nimeltään suomalainen keksijä (esim. hammaslääkäri Luukas Jormalainen, tai atk-nörtit Jukka Kilpi ja Daavid Styrman, jos oikein muistan jne.). Videot ja tuotteet ovat tieteenkin kansainvälisiä ja nimet sen perusteella aivan ilmeisesti tekaistuja. Onko tästä ilmiöstä jossain mahdollisesti tarkempaa esittelyä? Vai meneekö se samaa sarjaan, missä kryptovaluutalla rikastumista mainostavat vuoron perään Stephen Hawking, Antti Herlin ja Peter Franzén?--Urjanhai (keskustelu) 22. toukokuuta 2020 kello 15.59 (EEST)

Eiköhän tämä ole vain perinteistä huijausta. Kyseinen artikkeli kyllä kaipaisi kohennusta... --Aulis Eskola (keskustelu) 22. toukokuuta 2020 kello 16.58 (EEST)

Mitä huijaukseen tulee, niin jostain urheilukaupasta (irl, offline, ei online) ostin juuri hiljan ehkä kymmenellä eurolla kaksi karabiinihakaa, joissa luki komeasti: "not for climbing purposes" ja käytin niitä muuhun kuin kiipeilyyn. Toinen kesti päivän, toinen kaksi viikkoa. Olisi kai kuulunut lukea: "not for any purposes". Menin sitten retkeilykauppaan, josta sain samanlaisen kunnollisen hintaan 6,90 euroa, ja se näyttää toimivan hyvin, koska mekanismi on kestävä. Käytännössähän tämä kyllä on huijausta, koska kukaan ei viitsi kymmenestä eurosta nostaa prosessia. Ilmeisesti koko tuotteen olemassaolo perustuu siihen, että vaikka jokainen erehtyisi ostamaan tuotteen vain kerran, niin silti myynti on riittävä. Toisaalta taas sen kunnolisen valmistaminen tuskin on sen kallimpaa, niin miksi ei saman tien valmisteta kunnolisia?--Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 11.38 (EEST)

Huvittavaa on liima, joka on kuin liimaa, mutta ei olekaan liimaa, koska se on kestävämpää kuin liima. Verkonlaajenninta myydän ihmevempaimena, joka estää Internet-palveluntarjoajaa jakamasta huonompaa nettiä kuin mitä oikeasti pitäisi. Tästä on jotain vanhempia artikkeleitakin netissä, eli ei ilmeisesti mikään tämän vuoden uutushuijaus (tai ehkä suomeksi on). Kieli on surkeata, mikä viittaa käännöskoneeseen, mutta toisaalta mukana on myös kirjoitusvirheitä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 23. toukokuuta 2020 kello 12.43 (EEST)

Meille koulussa historiantunnilla siteerattiin jotain Molièren tekopyhyydestä kertovaa näytelmää: "Syntiä ei oo synti, mi tehdään salaa". Onko nyt niin, että rikos ei ole rikos, joka tehdään netissä hakukoneiden, googlen, facebookin tai youtuben kautta? --Urjanhai (keskustelu) 23. toukokuuta 2020 kello 13.33 (EEST)

Tein vielä lisähavaintoja kun kun yritin säätää kuulokkeiden asennusta ja piti sitä varten kokeilla kuulokkeita youtubella: sekä mullistavalla keksinnöllä wifi-yhteyden nopeuden lisäämiseksi että mullistavalla uudella dronella on kummallakin jopa kahdet eri keksijät, wifin nopeuttimen ovat keksineet identtisillä tavoilla kahdet eri suomalaiset nörttikaverukset, ja uuden mullistavan dronen keksi sekä suomalainen Luca Viljamaa että tästä riippumatta joku kehitysmaan teini. Kuitenkin jos klikkaa mainoksessa olevaa linkkiä, siellä keksijän nimi odotetusti onkin anglosaksinen (kehitysmaateinin videon linkkiä en tsekannut). Lisäksi useimpiin keksintöihin tuntuu liittyvän salaliittoteoria. Jos tätä tutkisi, niin se olisi kai jotain digitaalista etnografiaa.--Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 08.57 (EEST)

Tässä on kyseessä yleinen Internetin roskaantuminen -ilmiö, vähän kuin valtamerien täyttyminen muovista. Melkein yhteismaan ongelma vaikka verkon komponentit toki ovat suurelta osin yksityisomistuksessa. Koska roskan lykkääminen nettiin on hyvin halpaa, tuloksena on huijausten mainostamisia, järjettömiä klikkiotsikoita oikeiden uutisten sijaan ("Company X gained 2 %, what you need to know"), roskapostia, valeuutisia, seurantaevästeitä ja wikien täyttymistä roskalla. jni (k) 28. toukokuuta 2020 kello 08.59 (EEST)

Jni puhuu kovaa asiaa, mutta kryptovaluutasta voisi kyllä olla enemmän kriittistä mielipidettä ihan senkin vuoksi, että sen pitäisi sopia valuutan määritelmään ja toisaalta laajempiin konteksteihin kuten eriarvoisuus, josta ei näy olevan edes artikkelia. --Höyhens (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 16.54 (EEST)

Tässähän on kaksi eri asiaa: kryptovaluutta kokeiluna, jossa on vakavasti otettaviakin toimijoita mukana, ja rikolliset huijarit, jotka lupaa kysymättä tekevät tunnettujen kansalaisten identiteettivarkauksia, eikä koira perään hauku. Jos joku meistä laittaisi jonkun muun henkilön kuvan lehteen maksettuun ilmoitukseem ilman lupaa, niin äkkiä luulisi jonkun viranomaisen koputtelevan ovella, mutta nuo kansainväliset huijarit ovat näköjään kaiken kontrollin ulkopuolella. - Samalla kun vaikkapa psoriasliiton sivut lukitaan alle aikayksikön, jos taustakuvassa esiintyy uimapukuinen henkilö peittävässä uimapuvussa neutraalissa assiayhteydessä, joka suoraan liittyy liiton toiminnan tarkoitukseen. --Urjanhai (keskustelu) 28. toukokuuta 2020 kello 17.05 (EEST)

Aiheesta onkin jo lähteitä: [20] (sisältää jopa pari lisälinkkiä). Sinälläänhän sitä, että näitä on ja että näitä ei saa pois, on turha taivastella, kun ei edes todellisten tunnettujen henkilöiden nimiä saada pois vaikka niistä ilmoittaisi mihin. Voisi ehkä tutkia, onko missään muussa Wikipediassa jo aiheesta artikkelia. Nämä Stephen Hawking - Antti Herlin -jme. huijaukset ovat jo vähän vanhempi asia, nämä "suomalaiset" (ja Tanskassa "tanskalaiset" jne.) "insinöörikaverukset", "hammaslääkärit" ja "putkimiehet" ovat uudempi. --Urjanhai (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 16.09 (EEST)

Vuosikymmenien ajan ovat erilaiset terveystuotteiden markkinoijat mainostaneet lehdissä tuotteitaan "suomalaisten" käyttäjien kehuilla: "Birgitta Pietarsaaresta: Olen saanut hiukset takaisin kaljuun päähäni käyttämällä jo vuosien ajan tätä 'Dr. Brandsborgin Ihme Yrttiä'", valokuvan kanssa. Samat naamat ovat olleet eri nimillä muissa, ainakin pohjoismaisissa lehdissä. Ei siis uutta ollenkaan. --Abc10 (keskustelu) 13. heinäkuuta 2020 kello 16.24 (EEST)