Kryptovaluutta
Kryptovaluutta on kryptografiaa ja hajautettua tietokantaa hyödyntävä digitaalinen valuutta. Puhekielessä käytetään termiä krypto, mutta virallisissa julkaisuissa on käytössä myös termi virtuaalivaluutta. Kryptovaluuttoja on Coinmarketcap-sivuston mukaan yli 2,4 miljoonaa (9.6.2024[1]), ja uusia syntyy koko ajan. Kryptovaluuttojen markkina-arvo on 2,6 biljoonaa dollaria (9.6.2024[1]).
Tunnetuin kryptovaluutta on vuonna 2008 esitelty Bitcoin. Muita kryptovaluuttoja kutsutaan englanniksi nimellä altcoin. Suomenkielinen käännös tästä on vaihtoehtovaluutta, mutta se ei ole juurikaan käytössä. Puhekielessä puhutaan "alteista" tai "altcoineista". Bitcoin on yhä markkina-arvoltaan selvästi suurin kryptovaluutta. Sen markkina-arvo on 53 % (9.6.2024[1]).
Lähes kaikkien kryptovaluuttojen perustana on avoimeen lähdekoodiin pohjautuva teknologia. Kryptovaluutan kehitystyöstä vastaa usein yksi keskitetty taho (fintech-yritys). Monien kryptovaluuttojen hallintorakenteeseen kuuluu erillinen yhdistys, joka valvoo sen kehitystyötä ja suuntaa. Osa kryptoista on Bitcoinin tapaan täysin hajautetun, globaalin, yhteisön hallitsemia. Nämä ovat kuitenkin harvinaisuuksia, ja kyse on usein vanhemman ikäpolven kryptovaluutasta.
Termi kryptovaluutta on nykyisin vanhahtava eikä kuvaa enää kryptovaluuttoja hyvin. Se on kuitenkin yhä yleisesti käytössä, eikä kryptovaluutoista ole olemassa vielä virallista määrittelyä tai kategorisointia. Käytännössä vain murto-osa kryptoista on valuuttoja sanan varsinaisessa merkityksessä.
Erilaisia kryptovaluuttoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuraavassa on muutamia esimerkkejä erityyppisistä kryptovaluutoista:
- Ethereum on käyttöjärjestelmä älysopimuksille ja hajautetuille sovelluksille. Sen "natiivitoken" on Ether (ETH), jota käytetään järjestelmän transaktioiden maksuun ja steikkaukseen. Muita vastaavia kryptoja ovat Solana, Cardano, Avalanche ja Tron.
- Bitcoin on digitaalinen P2P valuutta. Se on kryptovaluutta sanan varsinaisessa merkityksessä. Muita vastaavia kryptoja ovat Litecoin, Bitcoin Cash ja Dash
- Monero on privaattikrypto. Kyseessä on kryptovaluutta, jossa transaktiot on mahdollista salata (lähettäjä, vastaanottaja, summa). Muita privaattikryptoja ovat mm. Dash ja Bitcoin Private.
- Chainlink on Ethereum-alustalle luotu token, eli Chainlinkilla ei ole omaa lohkoketjua. Suurin osa maailman kryptovaluutoista on tokeneita.
- PEPE on meemikolikko eli token, joka saa arvonsa spekulaation ja sosiaalisen median hypen ansiosta. Muita meemikolikoita ovat mm. Dogecoin ja Shiba Inu.
- Aave on DeFi-token eli ns. hallintotoken Aave-lainapalvelussa. Muita DeFi-tokeneita ovat mm. Lido, Compound ja Uniswap.
- Tether on vakaavaluutta eli stablecoin, jonka arvo on sidottu 1:1 Yhdysvaltain dollariin takausten avulla.
Kryptovaluutan ja tokenin ero on seuraava:
- Kryptovaluutalla on oma lohkoketju, jossa kyseinen kryptovaluutta toimii maksuvälineenä.
- Tokenilla ei ole omaa lohkoketjua, vaan se on luotu esimerkiksi Ethereum-alustalle tai muille älysopimusalustoille
Esimerkiksi Bitcoin, Litecoin ja Dogecoin ovat kryptovaluuttoja. PEPE, Aave ja Chainlink ovat tokeneita (Ethereum-alustalla).
Koska markkinoilla on niin erilaisia kryptovaluuttoja, niiden arvo määräytyy myös eri tavalla. Esimerkiksi Bitcoinin kurssiajurit ovat aivan erilaiset kuin Ethereumin tai Dogecoinin.
Kryptovaluuttojen ominaisuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaikka kryptovaluutasta ei ole olemassa vielä yleisesti sovittua määritelmää, sille voidaan asettaa seuraavat kriteerit. Kaikki digitaaliset valuutat eivät ole kryptovaluuttoja.
Kryptovaluuttojen ominaisuuksia:[2]
- Kryptovaluutta on täysin digitaalinen
- Kryptovaluutta hyödyntää kryptografiaa salauksessa
- Kryptovaluutta hyödyntää hajautettua tietokantateknologiaa
- Kyseessä on hajautettu verkko, jonka jäseneksi voi liittyä kuka tahansa lataamalla kryptovaluutan ohjelmiston.
- Kryptovaluutta perustuu avoimeen lähdekoodiin
- Kryptovaluutta on irti perinteisestä rahajärjestelmästä
- Kryptovaluutalla voi tehdä transaktiota lompakosta toiseen ilman kolmannen osapuolen estämistä
Osa digitaalisista valuutoista toimii esimerkiksi pankin hallitsemassa verkossa. Tässä tapauksessa kyse on digitaalisesta valuutasta, mutta ei kryptovaluutasta. Yksi kryptovaluutan tärkeimpiä ominaisuuksia on desentralisaatio ja avoimuus. Kyseessä on verkko, jonka jäseneksi voi tulla kuka tahansa milloin tahansa.
Lohkoketju on tunnetuin ja eniten käytetty hajautettu tietokantateknologia. Osa kryptovaluutoista käyttää myös muita tietokantatyyppejä.
Laillisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kryptovaluuttojen laillisuus vaihtelee maittain, mutta useissa maissa ne ovat joko laillisia, tai niitä ei ole laittomaksi todettu. Tunnetuin poikkeus on Kiina, jossa keskuspankki on julistanut kryptovaluuttojen vaihdon olevan laitonta.[3][4] Venäjällä kryptovaluuttoja ei ole kielletty, mutta muun kuin Venäjän ruplan käyttäminen maksuvaluuttana on laitonta.[5]
Yleisen uskomuksen mukaan kryptovaluutat soveltuvat vain rikolliseen toimintaan. Vuonna 2018 julkaistun Europolin tutkimuksen mukaan yhdenkään Euroopassa toteutetun terrori-iskun rahoitukseen ei tiettävästi ole käytetty Bitcoineja.[6] Toisaalta; nollatutkimus ei todista mitään. Bitcoinin, kuten monien muidenkin kryptovaluuttojen, lohkoketju on julkinen. Tämä tarkoittaa, että kaikki transaktiot ovat kenen tahansa nähtävissä. Rikollisten transaktioiden suorittaminen tällaisessa järjestelmässä olisi huomattavasti vaarallisempaa kuin käteisen rahan käyttäminen. Kukaan ei tosin kykene seuraamaan murto-osaakaan virtuaalivaluuttojen liikkeistä, eikä transaktio kerro sitä mihin suoritus liittyy.
Kryptovaluuttoja voidaan käyttää myös huumekauppaan, rahanpesuun tai veronkiertoon aivan kuten käteistäkin rahaa.[7] Käteisen rahan liikuttaminen on tosin paljon hankalampaa; pankkisiirrot on jäljitettäviä, niitä valvotaan ja käteisen kuljettaminen rajojen yli pitää tarvittaessa selvittää. Tammikuussa 2018 julkaistu tutkimus kykeni osoittamaan vain noin yhden prosentin kryptovaluuttojen transaktioista kryptopörssien kanssa olevan rikollista alkuperää.[8] On siten tulkinnanvaraista, kertooko tulos kryptovaluuttojen virroista vai tutkimuksen laadusta.
Syyskuussa 2021 Kiina ilmoitti kaiken kryptovaluuttojen vaihdon olevan laitonta. Vaihto on ollut virallisesti kiellettyä Kiinassa vuodesta 2019 lähtien mutta se on jatkunut verkossa ulkomaisten vaihtopaikkojen kautta.[3]
Hankkiminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yleisin tapa hankkia kryptovaluuttoja on ostaa niitä kryptojen kaupankäyntiin erikoistuneista palveluista. Kryptovaluuttojen ostaminen ei ole nykyisin vaikeampaa kuin verkkopankin käyttö. Ostoprosessi toimii seuraavasti:
- Tilin avaaminen palveluun
- Henkilöllisyyden varmentaminen (KYC-prosessi)
- Eurotalletuksen tekeminen kortilla tai tilisiirrolla
- Kryptovaluutan ostaminen
- Mahdollinen kryptojen siirto omaan lompakkoon
Markkinoilla on kolme suomalaista kryptovaluuttojen kauppapaikkaa: Coinmotion, Northcrypto ja Kvarn X. Ulkomaisista kauppapaikoista tunnetuimpia ovat Binance, Coinbase ja Crypto.com. Suomalaisten palveluiden vahvuutena on suomen kieli ja helppo tunnistautuminen pankkitunnusten avulla. Ulkomaisten kauppapaikkojen etuna on huomattavasti laajempi tarjonta ja matalat kulut.
Kryptovaluuttaa voi säilyttää oston jälkeen siinä kauppapaikassa, josta sen on hankkinut.
Kryptovaluuttoja voi hankkia myös muilla tavoin kuin suoraan ostamalla.
- Louhintapalkkiot: Louhinta tarkoittaa Proof of Work -pohjaisen kryptovaluutan lohkoketjun ylläpitotyöhtä. Louhinta vaatii erillisen louhintalaitteiston hankintaa. Sen kannattavuus riippuu monesta tekijästä, kuten sähkön hinta ja kryptovaluutan kurssikehitys. Louhinnan kulut (sähkö) voivat helposti nousta korkeammiksi kuin palkkioksi saatujen kryptovaluuttojen arvo.
- Steikkauspalkkiot: Staking eli steikkaus on vastine kryptovaluutan louhinnalle Proof of Stake -pohjaisissa järjestelmissä. Steikkaus on sijoittajalle helppoa, sillä sinun ei tarvitse kuin lukita steikattavat kryptovaluutat. Suosituimmat lompakot ja kryptovaluuttojen kauppapaikat tukevat mm. Ethereumin steikkausta.
- Airdropit: Airdropit ovat tapa saada kryptovaluuttoja ilmaiseksi vastineeksi uuden projektin testaamisesta. Viime vuosina airdropien arvo on noussut valtavasti, ja niillä voi tienata tuhansia euroja kuukaudessa. Airdropien metsästys vaatii aikaa, vaivaa ja tarkkaa sääntöjen noudattamista. Lisäksi testauksesta aiheutuva kirjanpitotyö voi olla todella vaivalloista.
Verotus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Verohallinto on julkaissut 29. toukokuuta 2018 ohjeen virtuaalivaluuttojen verotuksesta Suomessa. Yleistä virtuaalivaluutan tuloverotuksesta:[9]
Tuloverotuksessa virtuaalivaluuttaa pidetään sen ominaispiirteiden vuoksi käyttäjien välisenä sopimuksena. Virtuaalivaluuttaa ei siten rinnasteta verotuksessa virallisiin valuuttoihin tai arvopapereihin. Käytännössä virtuaalivaluutan käyttöalaa ei ole rajoitettu, ja sen käyttö kuuluu osapuolten sopimusvapauden piiriin. Näiden seikkojen vuoksi ja tarkemman sääntelyn puuttuessa virtuaalivaluuttaa pidetään tuloverolakien soveltamistilanteissa luonteeltaan muuna, erikseen määrittelemättömänä ei-fyysisenä välineenä, jonka käyttäminen perustuu osapuolten väliseen sopimukseen.
Virtuaalivaluutan käyttö missä tahansa tilanteissa realisoi sen arvonnousun verotuksen. Virtuaalivaluutan arvonnousu realisoituu verotettavaksi jokaisella kerralla erikseen esimerkiksi sillä hetkellä, kun
a) virtuaalivaluutta vaihdetaan mihin tahansa viralliseen valuuttaan. Merkitystä ei ole sillä, jätetäänkö varat esimerkiksi välittäjän hallinnoimalle tilille vai siirretäänkö ne verovelvollisen tilille.
b) virtuaalivaluutasta luovutaan siirtämällä se toiselle osapuolelle hankkimalla joitakin hyödykkeitä tai palveluita.
c) virtuaalivaluutta vaihdetaan toiseen virtuaalivaluuttaan.
Verotuksessa jokaista verotuksen realisoivaa käyttö-, myynti- tai vaihtotapahtumaa käsitellään erillisenä tapahtumana. Jokainen virtuaalivaluutan käyttötilanne realisoi virtuaalivaluutan arvonnousun tai -laskun. Jos käytetty virtuaalivaluutta on hankittu useassa erässä, jokaisesta erästä realisoituva arvonnousu tai lasku on laskettava erikseen. Arvonmuutosta laskettaessa katsotaan virtuaalivaluuttaa käytetyksi siinä järjestyksessä kuin henkilö on ne hankkinut, jos hän ei muuta näytä.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Initial coin offering
- Bitcoin, maailman ensimmäinen lohkoketjuteknologiaan perustuva kryptovaluutta
- Litecoin, yksi vanhimmista ja suosituimmista kryptovaluutoista
- Dogecoin, vitsistä alkunsa saanut kryptovaluutta
- Onecoin, kryptovaluuttana markkinoitu tuote, joka on pyramidihuijaus
- Vapaa pankkitoiminta
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Today's Cryptocurrency Prices by Market Cap Coinmarketcap. 2024. Viitattu 22.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Hyppänen, Antti: Mikä on kryptovaluutta? 3.3.2024. Bitcoinkeskus.com. Viitattu 9.6.2024.
- ↑ a b China declares all crypto-currency transactions illegal BBC News. 24.9.2021. Viitattu 17.10.2021. (englanniksi)
- ↑ The Big Picture Behind the News of China's Bitcoin Bans Bitcoin Magazine. 6.5.2014. Viitattu 24.2.2015. (englanniksi)
- ↑ Bitcoin's Legality Around The World Forbes. 31.1.2014. Viitattu 22.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Bitcoin Hasn't Funded any Terror Attacks in Europe, Europol Report Reveals CCN. 19.9.2018. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Usein kysytyt kysymykset Bittiraha.fi. Arkistoitu 2018. Viitattu 22.10.2024.
- ↑ Tompkins, Matthew: New Study Finds Less Than 1% of Bitcoin Transactions To Exchanges Are Illicit Bitcoinist.com. 18.1.2018. Viitattu 26.9.2018. (englanniksi)
- ↑ Virtuaalivaluuttojen verotus Verohallinto. 29.5.2018. Viitattu 22.10.2024.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- BIS: Central bank cryptocurrencies. (PDF)
- Venkataramakrishnan, Siddharth & Wigglesworth, Robin: Inside the cult of crypto. Financial Times 10.9.2021.