Jos en-wikin tiedot pitävät paikkansa, Etelä-Afrikan presidentillä on monia valtaoikeuksia, joita pääministereillä ei yleensä ole. Hän nimittää korkeita virkamiehiä ja tuomareita, voi jättää lain vahvistamatta, on armeijan ylipäällikkö jne. Presidentti saa valtiovierailuilla myös valtionpäämiestason kunnianosoitukset. -Ochs (keskustelu) 18. joulukuuta 2019 kello 19.37 (EET)[vastaa]
Juttelin Osmo Soininvaaran kanssa sellaisesta järjestelmästä, että presidentti olisi sekä maan että hallituksen päämies mutta vastuussa eduskunnalle. Hän sanoi, että sehän merkitsisi vain sitä, että alettaisiin kutsua pääministeriä presidentiksi. Ilmeisesti Etelä-Afrikan vuoden 1984 muutos, jossa pääministerin virka lakkautettiin ja toimeenpanovalta siirrettiin valtiolliselle presidentille, josta toisaalta tehtiin parlamentista riippuvainen, ei merkinnyt ihan ainoastaan tuota. 109.240.176.9628. joulukuuta 2019 kello 15.32 (EET)[vastaa]
Suomen jääkiekon MM-joukkueessa 2019 oli 18 ensikertalaista, kun he voittivat maailmanmestaruuden. Onko millään toisella maalla ollut joukkueessaan yli 20 ensikertalaista mestaruusvuonnaan jääkiekon MM-sarjassa?--109.240.244.18226. joulukuuta 2019 kello 17.54 (EET)[vastaa]
Saako Instagramin pikareaktiot pois käytöstä jotenkin? Ne alkavat nimittäin käydä hermoilleni. Jo neljä kertaa on käynyt niin, että kun selaan stooreja, niin kun swaippaan vahingossa vähänkään ylöspäin, näytölle tupsahtavat pikareaktiot ja jos olen ollut yhtään aatoksissani, on vastaanottajalle mennyt pikareaktion emoji, pahemmassa tapauksessa sellainen, jonka ei ollut tarkoitus mennä hänelle. Koen siis Instagramin stoorien pikareaktiot haitallisina.--37.219.160.15029. joulukuuta 2019 kello 01.54 (EET)[vastaa]
Hämärästi muistelen kuulleeni sellaista, että sodan jälkeen syntyvyyden noustessa nousee erityisesti poikien syntyvyys. Sikäli loogistahan tuo olisi, että sodassa kuolee enimmäkseen miehiä. Suuret ikäluokat olisivat siis poikkeuksellinen sukupolvi miesten suhteellisestikin tavallista suuremman ja naisten suhteellisesti tavallista pienemmän osuuden johdosta. Onko näin? 109.240.72.23627. joulukuuta 2019 kello 07.37 (EET)[vastaa]
En muista ainakaan missään nähneeni tuollaista selitystä, enkä muista edes nähneeni tietoa, että tuolloin Suomessa olisi syntynyt suhteessa enemmän poikia kuin muulloin. Muistan kyllä että yleisesti miehiä ja naisia syntyy hiukan eri suhteessa, mahdollisesti miehiä hiukan enemmän, minkä kuitenkin miesten suurempi kuolleisuus tasoittaa iän myötä. Jotain eroa voi tietysti olla tai sitten ei. Kirjallisuutta aiheesta on aivan varmasti ja sieltä voi tarkistaa, onko jotain eroa ollut. On myös olemassa ilmiö nimeltä epigenetiikka, jonka kautta ympäristötekijät voivat tuottaa jotain geenien toimintaan liittyvää vaikutusta seuraavaan sukupolveen, mutta en muista nähneeni sitä mainitun Suomen suurten ikäluokkien yhteydessä (epigenetiikka on aika uusi tutkimusala). Eräs esimerkki, jota on tutkittu on toisen maailmansodan aikaan Hollannissa ollut nälänhätä, jolla on todettu epigeneettisiä vaikutuksia seuraavassa sukupolvessa joidenkin ravintoon liittyvien sairauksien tms. esiintyvyydessä. --Urjanhai (keskustelu) 27. joulukuuta 2019 kello 17.54 (EET)[vastaa]
Sadan (viime) vuoden syntyvyystilastojen keskiarvo on sellainen, että tuhannesta elävänä syntyneestä 513 on poikia [2]. Suomen välilukutilastot alkavat vuodesta 1750, josta on kiittäminen kuningas Fredrik I:stä. Syntyneiden sukupuolijakauma ilmaistaan usein niin, että sataa syntynyttä tyttöä kohden syntyy 105 poikaa. Miesten kuolleisuus on alusta asti suurempi kuin naisten sodista riippumatta ja sen seurauksena ikäluokissa on miesenemmistö aina tuonne 56-vuotiaisiin asti [3], jolloin naisten osuus ikäluokasta menee ohi miesten osuudesta. Naisenemmistön määrä jatkaa kasvuaan, mitä vanhempiin ikäluokkiin mennään. Tämä lienee seurausta naisten pidemmästä elinajasta.
Syntyneiden poikien ja tyttöjen määrän suhde on teollisuusmaissa suurin piirtein samaa luokkaa, esimerkiksi Ranskassa suhde on sama kuin Suomessa, Espanjassa ja Itävallassa ero on suhdeluku on 107 poikaa sataa tyttöä kohden.[4] Tilastokeskuksen mukaan jo 52-vuotiaiden ikäluokassa enemmistö on naisia[5]. Tuossa aiemmin oli, että 57 vuotiaiden ikäluokassa vasta muuttuu naisenemmistö; siinä saattaa olla tilastointitavassa eroa eli lasketaanko mukaan maahanmuuttajat, joista enin osa on miehiä [6] ja muutosikäluokka 57-vuotiaat kuvaa koko väestöä. Muutosikäluokka on 52-vuotiaat, jos lasketaan vain Suomessa syntyneet, onko näin, ei kerrota.
Mielenkiintoinen ja hämmentävä oli myös taannoin T&T:ssä julkaistu uutinen siitä, että hedelmällisyysklinikoilla oli todettu hedelmöittyineissä munasoluissa olevan yhtä paljon poikia ja tyttöjä; kyseessä olivat 3-6 vuorokauden ikäiset alkiot, joita tutkittiin rutiininoamisesti. Koska syntyneiden määrässä jakauma ei ole tasainen, on päätelty, että tyttöalkioiden kuolleisuus on suurempi kuin poika-alkioiden. Vinoumaa ei tutkimuksen mukaan selitä kulttuurierot tai valikoivat abortit [7].--Htm (keskustelu) 28. joulukuuta 2019 kello 00.27 (EET)[vastaa]
En-wikissä on käsitelty asiaa melko hyvin lähteistetysti ja pätevän tuntuisesti, eikä siellä sotia mainita minkäänlaisena tekijänä. Vaikka esim. maailmansotien jälkeen väestössä oli suhteessa enemmän naisia kuin yleensä, suhde korjaantui entiselleen seuraavaan sukupolveen mennessä, ilman että tyttöjen ja poikien syntyvyyssuhteen tarvitsi mitenkään muuttua. -Ochs (keskustelu) 29. joulukuuta 2019 kello 12.42 (EET)[vastaa]
Kysymys pitäisi määritellä täsmällisemmin. Tarkoitatko esim. suhteen niemimaan pinta-ala/kannaksen leveys suurinta arvoa? Ja mitkä maa-alueet voidaan katsoa niemimaiksi? Jos määriteltäisiin Afrikka Euraasian niemimaaksi, niin eiköhän siitä irtoaisi. Vai kelpaisiko se enää, kun väliin on tehty Suezin kanava? -Ochs (keskustelu) 31. joulukuuta 2019 kello 20.56 (EET)[vastaa]
Erinomaisia ehdokkaita ainakin. Jos Wikipedian tietojen perusteella karkeasti lasketaan, mainittujen suhteiden arvoksi tulee n. 3 400 km kummallekin, Peloponnesokselle ehkä hieman isompi arvo. -Ochs (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 17.13 (EET)[vastaa]
Mistä kohtaa mitattuna? Malakan niemimaalla ei ole kovin selvää kohtaa, mistä niemimaa alkaa, ja kapein kohta on keskellä niemimaata. Fi- ja en-wikeissä on eri pinta-alat, ja monessa muussa ei ole alaa ilmoitettu lainkaan. -Ochs (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 17.13 (EET)[vastaa]
Ajattelisin alkuperäisen kysymyksen niin, että pinta-alaksi voidaan laskea vain mittauskohdan (kapeimman kannaksen) "jälkeinen" ala. Luulen, että se on Malakan niemimaan tapauksessa huomattavasti pienempi kuin tuo luku. -Ochs (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 19.06 (EET)[vastaa]
Ja jos se ei kelpaa, niin Uuden-Seelannin Pohjoissaaren luoteiskulma on Northlandin niemimaa tai Pohjois-Aucklandin niemimaa. Se on vähän suurempi kuin 13 286 neliökilometrin Northlandin alue. Kannas Aucklandin keskustassa on pienimillään hieman reilun kilometrin. --PtG (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 17.29 (EET)[vastaa]
Kannattaa huomata, että tässä käytetty suhdeluku (pinta-ala / kannaksen leveys) ei ole skaalainvariantti, eli se riippuu paitsi niemimaan muodosta, myös sen koosta. Jos niemimaa kannaksineen skaalataan 10-kertaiseksi, niin pinta-ala kasvaa 100-kertaiseksi ja kannaksen leveys 10-kertaiseksi eli suhdeluku kasvaa 10-kertaiseksi. Näin ollen suhdeluku suosii suurikokoisia niemimaita. – Ilmeinen vaihtoehtoinen luku olisi (pinta-ala / kannaksen leveyden neliö), joka olisi skaalainvariantti. Tämä suhdeluku kuvaisi nimenomaan niemen muotoa suhteessa kannakseen, ja voisi olla suuri melko pienilläkin niemillä, jos ne ovat muodoltaan hyvin "irtonaisia". --Jmk (keskustelu) 4. tammikuuta 2020 kello 19.14 (EET)[vastaa]
Jos, niin Afrikka menee kyllä samaan tyyppiin mutta tunnetaan yleisemmin maanosana. Maanosat kuitenkin ovat enemmän historiallisesti sopimuksenvaraisia, etenkin tietysti Eurooppa.--Urjanhai (keskustelu) 1. tammikuuta 2020 kello 17.44 (EET)[vastaa]
jossa on joskus järjestetty olympialaiset? Kerro sekä kesä- että talviolympialaisista. Helsingissä ei siis järjestetty olympialaisia vuonna 1940, mutta jos olisi järjestetty, ne olisivat olleet oikea vastaus. --40bus (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 22.40 (EET)[vastaa]
Pitäisi varmaan miettiä kisojen ajankohdan väkilukuja. A-kohtaan Suomi lienee oikea vastaus, b:hen Saint Louis, Antwerpen tai Helsinki tässä todennäköisyysjärjestyksessä. -Ochs (keskustelu) 5. tammikuuta 2020 kello 23.06 (EET)[vastaa]
Artikkelin sv:Stockholms historia mukaan Tukholman väkiluku oli vuonna 1910 noin 340 000, kun taas artikkelin Helsinki mukaan Helsingin väkiluku oli vuonna 1950 noin 369 000. Näin ollen Tukholma lienee ollut vuoden 1912 kesäolympialaisten aikaan hieman pienempi kuin Helsinki vuonna 1952. Koko Ruotsin väkiluku oli 1900-luvun alussa jo yli viisi miljoonaa (sv:Sveriges historiska befolkning) eli suurempi kuin Suomen 1950-luvulla. Toisaalta artikkelin en:History of Athens mukaan Ateenan väkiluku oli vuoden 1896 kesäolympialaisten aikaan vain 123 000, joten se kuuluu listalla Tukholmankin edelle. Artikkelin en:Demographic history of Greece mukaan koko Kreikan väkiluku oli tuolloin vajaat kuusi miljoonaa. Artikkelista en:History of St. Louis en löytänyt tietoa kaupungin väkiluvusta 1900-luvun alussa, mutta vuonna 1890 se oli jo 452 000. Artikkelin en:Timeline of Antwerp mukaan Antwerpenin väkiluku oli vuonna 1910 noin 362 000, joten vuonna 1920 se on saattanut olla hieman suurempi kuin Helsingin 1952.
Ajattelin Saint Louisin kohdalla varsinaista kaupunkia, joka on tuota metropolialuetta huomattavasti pienempi. Vaikeahan näitä on verrata, kun väkiluvut riippuvat siitä, mitä alueita kaupunkeihin katsotaan kuuluvan. -Ochs (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 20.21 (EET)[vastaa]
Olen melko varma, että Saint Louisin kohdalla mainittu vuoden 1890 väkiluku tarkoittaa itse kaupunkia eikä metropolialuetta. Saman artikkelin osiossa en:History of St. Louis#Sub-urbanization and population loss mainitaan, että kaupungin väkiluku saavutti kaikkien aikojen huippunsa 1950-luvun alussa, jolloin se oli noin 880 000. Sen jälkeen väkimäärä on pudonnut lähes kolmasosaan, koska alueliitoksia ei ole tehty ja asukkaat ovat valuneet naapurikuntien puolelle. Se on sinänsä totta, että jos halutaan huomioida metropolialueet, niin kaikki vertailu muuttuu paljon hankalammaksi. --Risukarhi (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 21.10 (EET)[vastaa]
Täällä väitetään, että nimi johtuu siitä, että housut ovat hyvin tilavat, kuten palatsitkin. Mene ja tiedä. Italian palazzo tarkoittaa muuten nykyään paitsi palatsia myös mitä hyvänsä isoa rakennusta, kuten tavallista kerrostaloa. -Ochs (keskustelu) 6. tammikuuta 2020 kello 20.41 (EET)[vastaa]
Tämän mukaan (s. 71) Helsingin asunnoista 7,7 % sijaitsi vuonna 2018 "erillisissä pientaloissa". Koska asuntokunnat tällaisissa ovat keskimäärin suurempia kuin kerrostaloissa, voisi arvioida, että noin 10 % helsinkiläisistä asuu omakotitaloissa tai vastaavissa. Tarkempaa tietoa etsiessä. -Ochs (keskustelu) 9. tammikuuta 2020 kello 22.38 (EET)[vastaa]
Muistan nuoruudestani yhden hauskan mainoksen, jossa mies sanoi toiselle miehelle: Mikä sua pännii? Jäikö frukost syömättä? jonka jälkeen mies nauraa ilkeällä tyylillä. Löytyykö tätä mainosta Youtubesta?--109.240.244.1829. tammikuuta 2020 kello 20.48 (EET)[vastaa]
Onko tuolle mitään vastinetta suomenkielisessä sotilassanastossa? Muistan kyllä lukeneeni jostain PV:n ohjekirjasta, että suljetulle sotilasalueelle tunkeutuvan henkilön saa viimeisenä ratkaisuna yrittää pysäyttää laukauksella tunkeutujan alaruumiiseen, mutta en muista että tälle olisi ollut mitään erityistä nimitystä. --Prospero One (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 14.40 (EET)[vastaa]
Esim. tämän dokumentin sivuilla 185–186 kuvaillaan erilaisia voimankäyttötilanteita ja käytetään kyllä termiä "ei-tappava voima", mutta "tappava voima" tai "kuolettava voima" eivät tunnu kuuluvan puolustusvoimien sanastoon. Virallisesti taistelutilanteessakaan ei ole tarkoitus tappaa vihollista, vaan "tehdä toimintakyvyttömäksi". Esim. täällä (s. 31): "Vihollista ammutaan, kunnes haluttu vaikutus on saavutettu. Vihollisen saa harvoin toimintakyvyttömäksi vain yhdellä osumalla." Taidatkos sen tuon eufemistisemmin sanoa. -Ochs (keskustelu) 2. tammikuuta 2020 kello 17.00 (EET)[vastaa]
'Voimankäyttö' on ainakin poliisin käyttämä termi. ref: poliisi.fi Tuollakaan ei tehdä eroa tappavan voiman ja tappamattoman välillä. [[8]] määrittää 'Voimankäyttövälineeksi' myös ampuma-aseen, joten luulisin 'voimankäytön' sisältävän 'Leathal force':. Sjmantyl (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 10.52 (EET)[vastaa]
Mulla on tässä käsissäni Simo Hämäläisen Kätkäläinen, nimilehdellä isoin kirjaimin "UUSI KIRJAKERHO Helsinki" ja lehden toisella puolella "ISBN 951-54-0248-4 Amer-yhtymä Oy Weilin+Göösin kirjapaino Espoo 1980". Mitään ei mainita esim. toisesta painoksesta tai uusintapainoksesta. Ilmeisesti kuitenkin teos on julkaistu jo 1978 ja tunniste on ISBN 951-35-1572-9. Onko tämä kirjakerhosysteemi jotenkin esimerkiksi tekijänoikeusasioissa omassa asemassaan vai mistä on kysymys? --Höyhens (keskustelu) 7. tammikuuta 2020 kello 14.01 (EET)[vastaa]
Ööhhmmm. Mitenkähän se huono artikkelimme tosiaan määritellään? On sisäeritteet eli hormonit ja ulkoeritteet kuten paska, jonka viimeksi mainitun voi sikäli mieltää yhden elimen tuottamaksi että se on peräsuolen erite.. Ei kai näitä voi laskea kun joka kerta kunkin rauhasenkin erite on erilaista samallakin lajilla ja lajin yksilöllä. Jostain syystä monet kielilinkitkin viittaavat lähinnä sanoihin, jotka tarkoittavat eritystä eikä eritettä sinänsä. Joku viisaampi esim. biologi voi yrittää vastata. Mutta meillä ei siis ole tällä haavaa artikkelia eritys. Kiitokset terävästä huomiosta kysyjälle. --Höyhens (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 01.33 (EET)[vastaa]
Se varmaan riippuu siitä, miten kuona-aine määritellään (missään sitä ei varmaan ole varsinaisesti määritelty). Tokihan keho poistaa itsenäisesti esimerkiksi ureaa sekä energia-aineenvaihdunnan sivutuotteita hiilidioksidia ja typpeä. Jonkun määritelmän mukaan nämä voisivat olla kuona-aineita, mutta tosiaan pääosin termiä käytetään erilaisten detox-kuurien ja muiden vastaavien markkinoimisessa. --PtG (keskustelu) 9. tammikuuta 2020 kello 22.21 (EET)[vastaa]
Tieteen termipankin mukaan kuona-aine tarkoittaa samaa kuin englannin excretion[9], josta kertova enwikin artikkeli on yhdistetty fiwikin erite-artikkeliin. Enwikin mukaan excretion sisältyy laajempaan käsitteeseen metabolic waste, joka wiktionaryn mukaan on suomeksi kuona-aine. Termipankin mukaan erite on englanniksi secretion[10], josta ei ole artikkelia fiwikissä. Pahasti sekaisin on nämä. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 9. tammikuuta 2020 kello 22.38 (EET)[vastaa]
Interwiki- ja joskus vielä niiden peruina vanhoihin interwikiliitoksiin perustuvat wikidataliitokset voivat joskus olla epäluotettavia, eikä wikipediaankan ole aina luottamista paitsi jos tiedon vahvistaa varmasti luotettava ulkoinen lähde. Tieteen termipankki myös on varmaan katsottava luotettavaksi.--Urjanhai (keskustelu) 10. tammikuuta 2020 kello 19.39 (EET)[vastaa]
Mielestäni ei. Diftongi on fonetiikan käsite, joten yhtä vähän mielekästä olisi puhua "kirjoitetusta väljästä takavokaalista" tai "kirjoitetusta soinnittomasta sibilantista". Jos sanan samaan tavuun on kirjoitettu kaksi vokaalia peräkkäin, siinä toki monissa kielissä myös yleensä äännetään diftongi. Mutta esimerkiksi englannin sanassa bean on vain yksi tavu, mutta siinä ei äännetä diftongia vaan yksi vokaali: [bi:n]. Samoin esim. ranskan haut tai saksan sie. -Ochs (keskustelu) 8. tammikuuta 2020 kello 12.33 (EET)[vastaa]
Koulussa ne taidettiin opettaa vain suomen kielen tunnilla, ja suomen kielen oikeinkirjoitus on lähes foneettinen. Silloin ei ehkä erikseen mainittu, että tarkoitettiinkin kirjaimin merkittyjä äännnettyjä asioita. Muiden kielen opetuksessa koulussa en ainakaan (enää) muista kuulleeni sanaa diftongi.--Urjanhai (keskustelu) 9. tammikuuta 2020 kello 20.55 (EET)[vastaa]
Kysymyksesi on kummallisesti aseteltu ja siihen tuskin löytyy tarkkaa vastausta (mahtaako tuollaisia kaupunkeja olla olemassakaan). Niissä maissa, joissa luonnonuskontoja merkittävästi harjoitetaan, niitä kai harjoitetaan enemmän maaseudulla kuin kaupungeissa. Tästä listauksesta voi kuitenkin jotain tietoa saada. Togossa olisi sen mukaan 51 % väestöstä alkuperäisuskontojen harjoittajia. Toisissa lähteissä tosin prosenttiluku on vain 33 %. Togon maaseutukaupungeissa voisi siis tärpätä – siitä vain tutkimaan tarkemmin. -Ochs (keskustelu) 11. tammikuuta 2020 kello 00.14 (EET)[vastaa]
Noita linkitetyssä artikkelissa olevia karttoja katsottaessa on syytä muistaa, että mantereet ovat tuon jälkeen seilaneet eestaas toisiinsa verrattuna ja myös pohjois-eteläsuunnassa useampaankin kertaan, eivätkä ole välttämättä olleet samoilla leveyspiireillä kuin nyt, joten "nykyinen tropiikki" (johon artikkelikin vähemmän selkeästi kyllä viittaa) ei ole kovin relevantti asia tässä yhteydessä. Kartat esittävät suurpiirteisesti alueita, joilla on kyseisiltä ajanjaksoilta peräisin olevia kivilajeja, jotka ovat syntyneet jäätikkösedimenteistä. Toisaalta eri puolilla maailmaa on laajoja alueita, joilla ei ole kyseisillä ajanjaksoilla syntyneitä kivilajeja, vaan uudempia tai vanhempia (kuten Suomessa). Siten kivilajien esiintyminen ei suoraan kuvaa muinaisten jäätiköiden esiintymistä. Se on kyllä totta että noihin aikoihin (600–750 miljoonaa vuotta sitten) on ollut pitkä harvinaisen kylmä jakso. Asiaa on aika monipuolisesti selitetty artikkelissa en:Cryogenian (vastaava suomenkielinen artikkeli Kryogeenikausi ei paljon asiaa selvennä). Englanninkielisestä artikkelista myös hyvin käy ilmi, että asiassa on vielä paljon epävarmuuksia ja erilaisia tulkintoja. Kylmää on joka tapauksessa ollut, koska keskustellaan siitä onko edes päiväntasaajan tienoilla ollut avovettä, vai ovatko kaikki meret olleet jäässä. On siinä leviä varmaan viluttanut! --AB (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 07.34 (EET)[vastaa]
3: asianajaja voisi mahdollisesti olla jossain suomen lounaismurteessa "asjaajaja" (viron sana, mutta tarkoittaa siellä jotain muuta). Erisnimistä Kilpisjärvi. Yleisnimistä hammasjuuri (ei vaadittu, ettei saa olla yhdyssana)
4 tämän mukaan viroksi: jäääär ("jään reuna"), töööö ("työyö"), kuuuurija ("moon explorer", mikähän olisi oikea suomennos, vertaa: [12], "kuututkija"?) Googlaamalla löytyy myös: Maaäär ([13]).
2. Kun laitat nuo en-wiktionaryn hakukenttään, kaikenlaista löytyy. Wikisanakirjan tietoihin ei aina ole luottamista, mutta sen kautta voi löytää luotettavampien lähteiden äärelle. -Ochs (keskustelu) 1. joulukuuta 2019 kello 23.23 (EET)[vastaa]
4. Kaksoiskonsonantteja siis kysyttiin, ei vokaaleja, joita ylempänä ehdotetaan. Tarkoitetaanko siis ääntö- vai kirjoitusasua? Foneettisesti kaksi peräkkäistä geminaattaa tuskin voisivat molemmat olla klusiileja, mutta varmaan ammppa-, enntte-, ollsso- tai illkki-tyyppiset sanat olisivat kohtuullisella vaivalla äännettävissä. Eli veikkaan että tällaisia jostain kielestä löytyy. Jos puhutaan kirjoitusasusta, kymrin kielessä voisi olla hyvät mahdollisuudet. Siinä ovat digrafit dd, ff ja ll, jotka merkitsevät vain yhtä äännettä kukin. -Ochs (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 00.17 (EET)[vastaa]
4. Englanninkielisen wikipedian mukaan keskiatlaksentamazightissä on miinusta tarkoittava sana /qːlː/, joka koostuu siis pelkästään kahdesta geminaatasta. Kyseisessä kielessä on muutenkin paljon konsonantteja ja vokaalittomia sanoja. --130.231.195.732. joulukuuta 2019 kello 10.34 (EET)[vastaa]
3. Entä sellainen sana, josssa "sj" tai "js" olisi sanan vartalossa, esim. jos mustikka olisikin musjikka. Tuli myös mieleen, onko sellaista yhdistämätöntä sanaa, jossa olisi kolme samaa kirjainta peräkkäin ilman yhdysmerkkiä sanan vartalossa, esim. jos merkitty olisikin merkittty. --40bus (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 18.45 (EET)[vastaa]
3. Kun kysyttiin "suomessa" eikä "Suomessa" niin sv:Kajsaniemi ei käy. Murremuodoista löytyy edellä esitetty "asja" (yleiskielellä "asia"). Jokin vierassana tai erikoisterminologian sana voisi periaatteessa olla mahdollinen mutta en tiedä löytyykö.--Urjanhai (keskustelu) 2. joulukuuta 2019 kello 20.33 (EET)'[vastaa]
Onko missään maapallolla paikkoja, jossa aurinko nousee ennen kuin vuorokausi vaihtuu? Esim. Novaja Zemljassa voisi olla näin, koska Venäjä ei käytä kesäaikaa.
Näkeekö auringon nousu- ja laskuajat mistään sekunnin tarkkuudella?
Espoon Tapiolassa toimivat Guido's Pizza ja Subway fyysisesti samoissa tiloissa mutta erillisinä ravintoloina. Ravintoloilla on eri tiskit mutta varsinainen syöntialue on yhteinen. Guido's Pizza anniskelee alkoholia, Subway ei. Saako ostaa ruoan Subwaysta ja alkoholijuoman Guido's Pizzasta ja sitten nauttia ne yhtäaikaa? JIP (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 20.32 (EET)[vastaa]
Subwaysta saa ostaa syötävää, Guido’s Pizzan anniskeluoikeuksista en tiedä. Olen pyrkinyt syömään siten, että pureskelen ruoan hyvin, sitten nielaisen enkä huuhtele sitä juomalla. Ruoka sulaa silloin paremmin ja maut erottuvat selkeämmin. Tietysti tämä on henkilökohtainen asia, jokainen tekee omalla tavallaan. ---raid5 (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 21.49 (EET)[vastaa]
Kunhan pysyt anniskelualueella eli tässä tapauksessa kai ravintolan sisällä, ei pitäisi olla ongelmaa. Subwaytä tai viranomaisia ei kiinnosta, mihin subisi kuskaat tai minkä kanssa sen syöt. -Ochs (keskustelu) 12. tammikuuta 2020 kello 22.40 (EET)[vastaa]
Voit ostaa, kunhan muistat käyttäytyä asiallisesti (niin kuin aina) ja Ochsin huomion anniskelualueella pysymisestä. Asiakkaan kannalta on varsin hyvä tuollainen tarjonta. Taidanpa syödä jotakin kun puhut ruoasta. ---raid5 (keskustelu) 13. tammikuuta 2020 kello 01.35 (EET)[vastaa]
Onko englannissa yhtään sanaa, jossa Y ääntyy vokaalina sanan alussa? Kaikissa sanoissa, joissa Y on konsonantin edellä sanan alussa, se ääntyy "wai". Kalifornialaisen Yrekan kaupungin ääntämysasu on {{IPA[waɪriːkə]}} (wy-REE-ka), mutta miksi se ei yhtä hyvin voisi olla {{IPA[aɪriːkə]}} (y-REE-ka)? Minä haluaisin kovasti tietää. --40bus (keskustelu) 28. marraskuuta 2019 kello 22.30 (EET)[vastaa]
Sana "oil" on englannissa unkountaabeli, joten siihen ei tule epämääräistä artikkelia, vaikka sellainen onkin tuohon pantu asian demonstroimiseksi. Vaikka y olisikin täysvokaali, niin artikkeliin se ei vaikuta, kun artikkelia ei käytetä tuolla tavalla tuossa. --Pxos (keskustelu) 30. marraskuuta 2019 kello 17.00 (EET)[vastaa]
Hei. Voisiko joku selvittää onko seuraavilla Harry Potter kirjoissa, elokuvissa ja peleissä mainituilla hahmoilla suomenkielistä vastinetta? Hahmot ovat Brian Gagwilde, Heliotrope Wilkins, Phyllida Spore, Edessa Skandenberg, Fytherley Undercliffe, Antonia Creaseworthy, Elizabeth Burke, Vindictus Viridian, Amrose Swott, Dilys Derwent, Eupraxia Mole, Quentin Trimble, Dexter Fortescue, Basil Fronsac, Walter Aragon, Mordicus Egg ja Brutus Scrimgeour. Varmuudella tiedän että Scrimgeour on suomeksi Rymistyir ja Fortescue on Vahvahqo, mutta onko muilla nimillä suomennettua vastinetta?--Kruununoksa (keskustelu) 14. tammikuuta 2020 kello 10.49 (EET)[vastaa]
Luetteloa Harry Potter -sarjan hahmoista voisikin mielellään kehittää siten, että se käsittäisi myös alkukieliset nimet. Sieltä voinee kuitenkin hakea noita kysymiäsi nimiä, josko ne ovat säilyneet muuttamattomina. Ei tosin liene takeita, että luettelon kaikki nimet ovat varmasti suomalaisista käännöksistä. --PeeKoo15. tammikuuta 2020 kello 16.32 (EET)[vastaa]
Siitä, kun tuota kolmiomaista kolmosta näkee enemmän vanhemmissa teksteissä ja uudemmissa on aika usein taas tuo pyöreämpi muoto. Molemmat ovat olleet kiistatta käytössä samanaikaisesti, mutta kolmiomaisen variantin käyttö on tänäpäivänä varmaan jotain 38%, kun ennen se oli noin 50%, näin uskallan veikata.--37.219.44.283. tammikuuta 2020 kello 00.53 (EET)[vastaa]
Googlasin ”kello”, ja kuvahaussa kuudes numeroitu kello oli sellainen, jossa on tuo z-kolmonen. Kun englanniksi googlaa ”clock”, heti ensimmäinen on tuollainen. Ip-käyttäjä taitaa kyllä puhua ihan kolmosnumeron erilaisesta fonista, ei Ʒ-kirjaimesta. --Paranaja (keskustelu • muokkaukset) 3. tammikuuta 2020 kello 01.53 (EET)[vastaa]
Eli miten nämä sitten liittyy Wikipedian käyttäjiin siten, että neljä päivää Wikipediassa ollut ihminen alkaa meiltä tivaamaan aiheesta? Vaikuttaa vandalismilta tai trollaukselta.--MAQuire (keskustelu) 3. tammikuuta 2020 kello 02.03 (EET)[vastaa]
@MAQuire: Tämä on "kysy vapaasti" -kahvihuone ja tänne saa esittää mitä tahansa kysymyksiä, jotka eivät liity Wikipediaan. Sillä ei ole väliä, onko kysymyksen esittäjä anonyymi vai rekisteröitynyt eikä sillä, kauanko käyttäjä on ollut Wikipediassa. Rikot ylläolevalla kommentillasi käytösohjetta Wikipedia:Oleta muilta hyvää tahtoa leimaamalla minut, kysymyksen esittäjän välittömästi trolliksi. Koetetaan nyt pysyä aiheessa eikä mennä off-topiciin.--37.219.44.283. tammikuuta 2020 kello 02.42 (EET)[vastaa]
On aika kohtuutonta, että kun esittää kysymyksen, josta haluaa tietää, ruvetaan epäilemään trolliksi. Onko täällä vallan näin? Toivoisin MAQuirelta vankat perusteet siitä, mikä tekee kysymyksestäni trollausta. Täällä sanotaan selvästi, että ilman perusteluja esitetyt väärinkäytösepäilyt tai käyttäjän toimintaan kohdistuvat syytökset ilman todisteita ovat henkilökohtaisia hyökkäyksiä.--37.219.44.283. tammikuuta 2020 kello 15.29 (EET)[vastaa]
Vyöhyke, jolla rajaviranomaisilla on oikeus suorittaa rajavalvontaa, esim. tehdä tarkastuksia, ulottuu peräti sata mailia sisämaahan kaikista Yhdysvaltain rajoista ja rannikoista. Tämä on kiivaan väittelyn kohde, koska kansalaisoikeusjärjestöjen mielestä Yhdysvaltain perustuslaki kieltää mielivaltaiset pysäytykset ja tarkastukset. Noin 2/3 Yhdysvaltain väestöstä asuu kyseisellä vyöhykkeellä. Meksikon rajan lähellä on vaihtelevassa määrin erilaisia aitoja, jotka saattavat estää rajan lähestymisen aivan rajalle saakka, mutta en löytänyt tietoa, että laissa olisi määritelty rajan läheisyyteen alue, jolla olisi liikkumisrajoituksia kuten Suomessa. -Ochs (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 12.41 (EET)[vastaa]
Rauhansopimuksessa on vuokra määrätty kiinteästi Suomen markkoina. – Sen sijaan Suomen maksamat sotakorvaukset on määrätty kultaan sidottuina dollareina, eli 300 miljoonaa dollaria kukin arvoltaan 1/35 unssia kultaa. (Jos dollarin kulta-arvo olisi devalvoitu, olisi maksettava määrä dollareina noussut vastaavasti.) --Jmk (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 14.35 (EET)[vastaa]
Wikipedian ei tarvitse noudattaa Suomen lakeja, jos ne menevät ristiin amerikan kanssa. Miten Facebook?
Olen oppinut vuosikymmenen mittaan, että Wikipedia-sivusto ei suomenkielisenäkään noudata ensisijaisesti Suomen lakeja vaan sen osavaltion Yhdysvalloissa, jossa Wikipedian asiat ovat. Päteekö tämä muutettavat muuttaen myös Facebookin, ja jos ei, niin miksi ei? Iivarius (keskustelu) 15. tammikuuta 2020 kello 20.08 (EET)[vastaa]
Puhtaasti faktapohjalta Wikipedia sai syntynsä Floridassa, mutta laillisena entiteettinä se perustettiin San Fransiscossa eli Kaliforniassa, jossa sen päämaja nykyisinkin majailee. -- Cimon Avaro16. tammikuuta 2020 kello 10.06 (EET)[vastaa]
Mikä on luoko? Onko se se, minkä niittokone jättää vai se, minkä elokone jättää? Tätä pohdittiin aihepiiriä muokanneiden käyttäjien keskustelussa, mutta kaikki keskusteluun osallistuneet taisivat olla liian nuorta (sic!) sukupolvea hallitakseen vanhaa sanastoa tarkasti ja täsmällisesti. Veikatiin kuitenkin niittokonetta.--Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 09.34 (EET)[vastaa]
Sen verran oikeastaan pitäisi vielä tehdä kirjallisuustutkimusta, että pitäisi käsitellä viljan seiväskuivatus. Siinä siis lyhteitä tekevä itsesitoja jätettiin käytöstä, eikä myöskään elokoneen jäljiltä enää tehty lyhteitä, vaan vilja kasattiin kuivumaan seipäille siten kuin heinäkin käyttäen apuna elotalikkoa. Seipäiltä se koottiin heinäkärryyn, jossa olivat korkeat laidat eli rehdot ja ajettiin makasiiniin (joissakin murteissa suuli), jossa vilja puitiin puimakoneella eli tappurilla. Lyhteitä en ole koskaan enää nähnyt tehtävän, vaan viimeisin käytetty tekniikka ennen leikkuupuimuria on ainakin tuntemillani alueilla ollut viljan seiväskuivatus. Toki sittenkin viljaa on pitänyt kuivata vielä myös kuivurissa. --Urjanhai (keskustelu) 16. tammikuuta 2020 kello 11.34 (EET)[vastaa]
Elokuvassa Helene nähdään kuinka Helene Schjerfbeck käy Helsingin Ateneumissa katsomassa omaa näyttelyään. Kohtauksessa jossa Ateneum näkyy ulkoapäin kaikki ihmiset ja autot näyttävät kuin suoraan 1910-luvulta, eivät nykypäiväisiltä. Miten tämä oli kuvattu? Oliko koko Ateneumin ympäristö suljettu kuvauksia varten joiksikin päiviksi vai oliko tämä tehty erillisellä lavastuksella tai jotenkin digitaalisesti? JIP (keskustelu) 20. tammikuuta 2020 kello 12.14 (EET)[vastaa]
Tässä ei suoraan sanota, miten Ateneumin kohdalla meneteltiin, mutta ainakin Senaatintori on todella tyhjennetty joksikin aikaa ja kuvattu aidolla tapahtumapaikalla. Nykyaikana on toki mahdollista poistaa kuvista digitaalisesti ajankuvaan kuulumattomia yhsityiskohtia. -Ochs (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 08.55 (EET)[vastaa]
En tiedä varmaksi mutta näiden välissä lienee ollut merkitys "tervehtyä" ainakin Nykysuomen sanakirjan mukaan. Sieltä sananlasku "Kaksi tapaa sairaalla: kuolla tai kostua." --Höyhens (keskustelu) 22. tammikuuta 2020 kello 12.50 (EET)[vastaa]
Alkuperäiseen kysymykseen: Onko intia englanninkielinen maa? Se on maa jossa englanti on virallisena kielenä, mutta hyvin suurella osalla väestöstä äidinkieli on muu kuin englanti. --Urjanhai (keskustelu) 25. tammikuuta 2020 kello 11.03 (EET)[vastaa]
Arvoisa wikikollega saattaa erehtyä: [18] ja [19], [20]. Jälkimmäisistä lähteistä ei tosin ihan suoraan pääse kiinni Sydneyn eurooppalaisturistien kulloiseenkin lukumäärään, vaan pitää hieman arvioida. Joka tapauksessa alkuperäisväestöä on Sydneyssä yllättävän vähän. -Ochs (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 15.48 (EET)[vastaa]
Singapore on varmaan ykkönen. Myös Qatarin asukkaista noin puolet ja mahdollisesti jopa enemmistö asuu pääkaupunki Dohassa tai sen metropolialueella, mutta saatavilla olevat tiedot tuntuvat heittelevän aika paljon, sillä siellä on ilmeisesti ollut viime vuosina jonkinlainen väestöräjähdys ja suurin osa asukkaista on siirtotyöläisiä. Kuwait ja sen pääkaupunki Kuwait ovat vastaava tapaus. Itse asiassa suomenkielinen Wikipedia väittää, että Kuwaitin valtion väkiluku oli vuonna 2014 tarkalleen 2 742 711 kun taas Kuwaitin kaupungin metropolialueen väkiluku oli vuonna 2015 yhteensä 2 821 499 – joko väkiluku on kasvanut todella nopeasti tai sitten metropolialue ulottuu naapurimaiden puolelle. --Risukarhi (keskustelu) 24. tammikuuta 2020 kello 17.03 (EET)[vastaa]
2. Jos Lontookin kerran koostuu useasta pikkukunnasta niin kysytään ilmeisesti metropoleja. Silloin New York ja Los Angeles ovat vahvoilla, vaikka niissä puhutaan aika paljon myös espanjaa. --Höyhens (keskustelu) 25. tammikuuta 2020 kello 01.24 (EET)[vastaa]
Artikkelissa Lalli on lähteetön tieto: "monet historiantutkijat epäilevät Henrikin ja siten myös Lallin todenperäisyyttä". Sille olisi hyvä etsiä lähde. Artikkelin osiossa Aiheesta muualla on linkki Suomen kansallisbiografian artikkeliin vuodelta 2001: [22] (maksullinen, voi olla luettavissa kirjastoissa, kirjastoissa on myös kansallisbiografian kirjana julkaistu versio). Kun katsoin tätä artikkelia, niin siellä ei otettu kantaa kumpaankaan suuntaan vaan ainoastaan selostettiin legendan sisältö ja arvioitiin että ainakin loppuosa päänahan irtoamisineen ja hiirineen on runoperinnettä. Mutta kun artikkeli on sisällytetty Kansallisbiografiaan, niin se lienee ymmärrettävä niin, että julkaisuajankohtana ei ainakaan olisi suljettu pois mahdollisuutta, että Lalli olisi voinut olla todellinen henkilö. Ei siis auta muu kuin mennä kirjastoon etsimään lisätietoa. --Urjanhai (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 12.22 (EET)[vastaa]
Mikko Heikkilän muutaman vuoden takaisen tutkimuksen mukaan veriteko on tapahtunut, mutta uhri ei ollutkaan piispa vaan saksalainen lähetyssaarnaaja Heinrich: [24]. Legendoissa on sitten yhdistelty ja eroteltu henkilöllisyyksiä poliittisten tarpeiden mukaan. -37.219.246.24326. tammikuuta 2020 kello 21.45 (EET)[vastaa]
Minulta on näköjään kadonnut Scrabblesta F-kirjain. Saako niitä jostain uusia tarvitsematta ostaa koko uutta peliä? Netissä näkyy myytävän vaikka kuinka paljon Scrabblen varaosia mutta ne näyttävät kaikki noudattavan englanninkielistä kirjainjakautumaa, eivät suomenkielistä. JIP (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 11.57 (EET)[vastaa]
Jos tarvitset vain yhden F-kirjaimen, mitä väliä on kirjainjakaumalla? Voit ostaa englanninkielisen F:n ja korjata kirjaimen pistemäärän suomalaiseksi käsin. Tai voit myös tuunata F:n yhdestä E:stä tai I:stä. -37.219.246.24326. tammikuuta 2020 kello 23.20 (EET)[vastaa]
Se, että lunta ei enää meinata saada Jyväskylää eikä kohta kai Simoakaan eteläisempään Suomeen, johtuu ilmastonmuutoksesta. Itse tiedustelisin, onko asiantuntijoita, joiden mukaan muutos ei johdu yksin ihmisen toiminnasta eikä yksin luonnollisesta vaihtelusta vaan näiden yhdistelmästä. Muutos on ollut niin raju, että käsittääkseni ei kumpikaan noista yksin voi sitä selittää vaan ihan ihmisestä riippumattomista syistä ilmasto on lämpenemässä ja ihmisen aiheuttama kasvihuoneilmiö lisää muutosta. –Kommentin jätti 109.240.150.182 (keskustelu)
Ymmärtääkseni tutkijoiden suuri enemmistö on varsin yksimielisesti sitä mieltä, että muutos johtuu vain ja ainoastaan ihmisestä. Ymmärtääkseni muunlaiset käsitykset ovat lähinnä ns. "vaihtoehtoisia faktokja" ja niiden esittäjät tulevat lähinnä marginaaleista.--Urjanhai (keskustelu) 11. helmikuuta 2020 kello 21.15 (EET)[vastaa]
Vuonna 2008 luultiin myös, että talvi oli tässä ja lunta ei enää tule ennen kuin vasta seuraavana talvena. Mutta pääsiäiseksi (21.-24.3.) saatiin lunta. Ehkä tänäkin vuonna ssadaan lunta tuohon aikaan. --40bus (keskustelu) 22. helmikuuta 2020 kello 10.13 (EET)[vastaa]
Missä ja milloin on ollut viimeinen vakituisesti asuttu alue, joka ei ole kuulunut mihinkään valtioon? Siis kun esim. valtio-artikkelissa kerrotaan, että "Etelämannerta lukuun ottamatta maapallon kaikki maa-alueet kuuluvat nykyisin johonkin valtioon". Maapallo ei ole kuitenkaan ikuisesti ollut näihin valtioihin jaettu, niin missä oli viimeinen valtiottomana säilynyt asuttu alue? Siellä Etelämantereella kai ei taida olla vakituista asutusta. Ei lasketa kiistanalaisia alueita eli sellaisia, joiden omistusoikeudesta valtiot ovat kinastelleet keskenään, vaan etsin sellaista, mitä mikään valtio ei olisi edes väittänyt itselleen kuuluvaksi. --Makevonlake (keskustelu) 26. tammikuuta 2020 kello 20.48 (EET)[vastaa]
Semanttisesti ottaen kai monet entiset itsenäistymättömät siirtomaat eivät vieläkään kuulu mihinkään lailliseen valtioon. Ranskalla on merentakaiset alueensa jotka virallisesti kuuluvat Ranskaan. Yhdysvalloilla on alueita, joissa asukkailla ei ole äänioikeutta Yhdysvaltojen senaatin liittovaltiovaaleissa, paikallisissa kylläkin. Oudoimpana niistä kaiketi Washington DC. Mutta tätähän ei kysytty. Palestiinan valtion asema on myös aika erikoinen, kun sitä eivät kaikki tunnusta. Ja onhan näitä vastaavia. Ilmeisesti edelliset vastaukset tyydyttävät kysyjää. --Höyhens (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 20.06 (EET)[vastaa]
No siis kysyjä nimenomaan ei hakenut Palestiinan tapaisia kiista-alueita, saati äänestysoikeuksien yksityiskohtia, vaan ymmärtääkseni hän haki selkoa siihen, miten maailmassa on siirrytty valtioita edeltävistä yhteiskuntamuodostelmista valtioihin. Prosessi on historiallisesti monimuotoinen, ks. varhaista historiaa esim. en-wikin artikkelista en:Stateless society, siellä kartta ajasta 1000 eaa., jolloin "valtioita" oli vasta muutamalla pienellä alueella. Jotta kysymyksen vastauksen voisi tarkkaan määrittää, pitäisi ensin määritellä mikä täsmälleen on valtio. Eräs mm. Jared Diamondin käyttämä jaottelu yhteiskuntien monimutkaisuusasteelle on band–tribe–chiefdom–state, suom. ehkä ryhmä–heimo–päällikkökunta–valtio. Kehitys yhdestä toiseen on ollut liukuvaa. – Sitten pitäisi vielä määritellä missä mielessä joku alue on "kuulunut" valtioon; valtion edustaja on toki voinut nimellisesti rannalta huudella, että koko saari tai manner on ny meirän, vaikka ei ole pystynyt tai pyrkinytkään harjoittamaan tosiasiallista kontrollia koko alueella. Ei kai me esim. katsota, että koko maailma oikeasti muuttui valtioiden alueeksi kertaheitolla Tordesillasin sopimuksella 1494. Uudempana esimerkkinä, Uusi Guinea oli kyllä 1900-luvun alussa jo kartalla valtioiden aluetta, mutta niin vaan 1930-luvulla yllättäen löytyi kymmenientuhansien ihmisten asuttama alue en:Baliem Valley, jota valtiovalta ei ollut mitenkään koskettanut. Voisi hyvin sanoa, että vielä 1930-luvulla tuo asuttu alue oli tosiasiallisesti valtioiden ulkopuolella (ellei sitten heidän sikäläinen silloinen yhteiskuntansa täytä valtion määritelmää, muistaakseni Diamondin mukaan ei). --Jmk (keskustelu) 27. tammikuuta 2020 kello 20.58 (EET)[vastaa]
Jmk ja Urjanhai jokseenkin saivat kiinni siitä, mitä olin hakemassa. Oikeastaan ajatuskulkuni lähti siitä, että joskus on ollut aika, kun valtiota ei oltu vielä keksitty. Sitten se keksittiin. Ei tietenkään noin yhtäkkiä, vaan tosiaan pikkuhiljaa kehittyen. Mutta sitten tultiin tilanteeseen, että valtio nykyisessä merkityksessään oli syntynyt, ja sitten eurooppalaiset kolonialistit veivät tämän idean ympäri maapalloa. Mietin sitten juuri sitä, että kun niitä Urjanhain mainitsemia rajojen piirtelyjä tehtiin, niin mikä olisi ollut viimeinen asuttu alue, joka pysyi niiden kaikkien rajojen ulkopuolella, eli jonka viimeisenä jokin valtio julisti omakseen. Toisaalta tietenkin se Tordesillasin sopimus tavallaan pilaa koko kysymyksen, kun sen ulkopuolelle kai ei periaatteessa olisi jäänyt mitään. Mutta jos se nyt sivuutetaan. --Makevonlake (keskustelu) 28. tammikuuta 2020 kello 21.12 (EET)[vastaa]
Valtion idea ei syntynyt pelkästään Euroopassa ja eurooppalaisten viemänä; eurooppalaisten löytöretkiajan alkaessa 1400-luvulla oli jo valtioksi katsottavia yhteiskuntia laajalti muuallakin. Diamondin sanoin (The world until yesterday s. 18): by then, states occupied most of Eurasia, northern Africa, the largest islands of western Indonesia, most of the Andes, and parts of Mexico and West Africa. Näiden ulkopuolella oli toki vielä paljon alueita, joita asuttivat erilaiset päällikkökunnat, heimot ja pienemmät ryhmät. Eurooppalaiset kyllä levittivät "valtiota" tehokkaasti niille lopuillekin alueille. Tuo Diamondin kirja on mielenkiintoista luettavaa, jos prosessi ja noiden erityyppisten yhteiskuntien vertailu kiinnostaa. – En kuitenkaan muista että Diamond olisi eksplisiittisesti käsitellyt kysymystä viimeisestä valtion ulkopuolisesta asutusta alueesta. Kuten sanottua se vähän riippuu siitä riittääkö alueen omaksi julistaminen vai vaaditaanko tosiasiallista kontrollia. Vnnenin mainitsema Eteläsaari saattaisi olla viimeisiä suuria asuttuja alueita, jotka julistettiin valtion omaksi. Joillekin Amazonin ja Uuden Guinean alueille tosiasiallinen valtion kontrolli löysi tiensä vasta 1900-luvulla (esim. em. Uuden Guinean laakso). Vielä nykyäänkin elää pieniä ihmisjoukkoja jotka on jätetty "rauhaan", vaikka jokin valtio katsookin aluetta hallitsevansa. --Jmk (keskustelu) 28. tammikuuta 2020 kello 21.44 (EET)[vastaa]
Tämäkään ei vastaa varsinaisesti kysymykseen, mutta jonkinlainen valtio-käsite lienee syntynyt vasta orjanomistusjärjestelmää edeltävinä aikoina, jolloin erilaiset heimokuninkaat hallitsivat omia elintärkeitä seutujaan. On myös esitetty, että tulevaisuuden yhteiskuntaluokattomassa yhteiskunnassa ei tarvita valtiota. --Höyhens (keskustelu) 29. tammikuuta 2020 kello 10.02 (EET)[vastaa]
Noissa valtioissahan on tietysti myös se, että tällä länsimaihin keskittyvällä valtiojärjestelmällä usein on ollut taipumus nähdä kaikki, mitä on ollut sitä ennen, olemattomaksi. Ja jos sitten alueilla on asunut ihmisiä, niin asettuminen näiden ihmisten "hallitsijaksi" ikään kuin luonnollisena ja väistämättömänä ja kyseenalaistamattomana. Vasta aivan viime aikoina on ymmäretty ne viimeiset ihmisryhmät, jotka elävät tämän systeemin ulkopuolella, jättää vaihtoehtoisesti myös olemaan rauhassa. Tämän prosessin epäneutraalien puolien osoittamisesta on kuitenkin kehittynyt oma laaja tutkimusperinteensä, josta myös löytyy kirjallisuutta. Tuota Diamondin viimeisintä kirjaa en ole vielä ehtinyt lukea, vaikka kyllä aiemmat, ja aiempien perusteella voin yhtyä arvioon, että kannattaa lukea.--Urjanhai (keskustelu) 29. tammikuuta 2020 kello 10.57 (EET)[vastaa]
Ymmärsinkö oikein, että suomen kielessä tämmöisiä kai olisivat esimerkiksi katepillari, jeeppi, mono ja heteka? Kun kaksi näistä Suomessa tavattavista on amerikkalaisia mutta ne eivät löydy em. luokasta, niin ilmeisesti nämä voivat olla myös jotenkin maa- ja kielisidonnaisia (ja ehkä myös aikasidonnaisia ajatellen sekä kieltä että että itse asioita).--Urjanhai (keskustelu) 30. tammikuuta 2020 kello 14.11 (EET)[vastaa]
Kysyin lokakuussa 2014 mitä nämä Kaisaniemenkadun tötsät ovat. Kävin tuolla juuri eilen eikä noita tötsiä näkynyt enää missään. Minne ne ovat kadonneet ja milloin? JIP (keskustelu) 31. tammikuuta 2020 kello 10.04 (EET)[vastaa]
Jostain koirakirjasta luin ohjeen sellaiseen koiran ruokintaan, joka ei sisällä lihaa, tosin se ei sovellu työkoiralle. Millainen tuo ruokavalio on? En muista enää. 109.240.30.851. helmikuuta 2020 kello 17.08 (EET)[vastaa]
Koiran ruokkiminen kasvisruokavaliolla on sinänsä mahdollista, mutta vaatii tarkkaa suunnittelua ja koiran terveyden seurantaa: ks. esim. [28]. Minulle herää kuitenkin kysymys, mitä muita järkeviä perusteita sille olisi kuin idealistisen omistajan itselleen tavoittelema hyvä mieli. Jos koira itse saisi valita syötävänsä, se söisi myös lihaa. Koira ei lihaa syödessään ajattele riistävänsä toisia eläimiä eikä se sellaisiin ajatuksiin kykenisikään. Koirien kasvisruokavaliot, kissoista puhumattakaan, perustuvat vääristyneeseen käsitykseen luonnosta. Jos joku haluaa syöttää lemmikilleen vain kasvisruokaa, ottakoon lemmikikseen kanin. Ihmiset pitävät lemmikkejä muutenkin yleensä itsekkäistä syistä – eikö sekin ole eläinten riistämistä? -176.93.170.2103. helmikuuta 2020 kello 23.34 (EET)[vastaa]
Apteekeista saa Suomessa lääkemääräyksellä vahvoja rauhoittavia lääkkeitä, joiden vaikutus on varsinkin suurina annoksina huumaava. Entä onko suomalaisapteekeista saatavissa lääkemääräyksellä vahvasti piristäviä lääkkeitä? Jos ei, niin onko joskus aiemmin saanut? Entä voidaanko suomalaissairaaloissa potilaille antaa vahvasti piristäviä lääkkeitä, vai ovatko ne terveydenhuollossamme kaikissa tapauksissa kiellettyjä ja huumausaineiksi luokiteltuja? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 5. helmikuuta 2020 kello 21.17 (EET)[vastaa]
Yllä linkitetyssä kartassa näkyvät kaikkien luovutettujen pitäjien sijoitusalueet. Kunnat luetellaan Wikipedian artikkelissa Kaukola (tosin lähdettä ilmoittamatta). Karttaan nopeasti vilkaisten kuntaluettelo vaikuuttaa karttaa vastaavalta. Jossain kirjassa kartasta voi hyvin olla myös versio, jossa sijoitusalueitten kunnat näkyvät tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2020 kello 12.44 (EET)[vastaa]
Nehän jäivät "lopullisiksi". Näistäkin tiedän esimerkkejä, missä sijoituspaikka oli joko sama tai eri. Kivijalkoja saatiin valmiiksi välirauhan aikana, ja sijoitettu asukas palasi näille kivijaloille jollain paikalla, jollain toisella paikalla taas ei. Esimerkkin ni yllä koskivat "lopullisia" sijoituksia. --Urjanhai (keskustelu) 10. helmikuuta 2020 kello 14.15 (EET)[vastaa]
Tieliikennelaki 13§: "Jalankulkijan on käytettävä jalkakäytävää tai piennarta. Hän ei saa tarpeettomasti estää eikä haitata muuta liikennettä. Jos jalkakäytävää tai piennarta ei ole tai jos sillä kulkeminen ei käy haitatta päinsä, jalankulkijan on käytettävä pyörätien tai ajoradan reunaa." (Tieliikenneasetuksen mukaan tarkoittamasi "kevyen liikenteen väylä" on itse asiassa yhdistetty pyörätie ja jalkakäytävä.) Kyseessä on siis liikennerikkomus, josta voidaan saman lain 163§:n nojalla määrätä 20 euron liikennevirhemaksu. -Ochs (keskustelu) 11. helmikuuta 2020 kello 22.43 (EET)[vastaa]
Näin tyypillisesti. Tosin rangaistus ei ole rajattu tuohon, mikäli onnistuu samalla aiheuttamaan vaaraa muille. Mikä tahansa tieliikennelain säännösten rikkominen "tahallaan tai huolimattomuudesta" ja "tavalla, joka on omiaan aiheuttamaan vaaraa toisen turvallisuudelle" onkin jo liikenneturvallisuuden vaarantaminen (ei pelkkä liikennerikkomus). Siitä säädetään rikoslaissa (23:1) ja siitä voidaan rangaista enemmän. Kai on mahdollista, että ajoradalla törttöilemällä esim. aiheuttaa ulosajon ja vaaran toisten turvallisuudelle. --Jmk (keskustelu) 12. helmikuuta 2020 kello 10.39 (EET)[vastaa]
Pitää myös ottaa huomioon, että Suomessa termillä "on omiaan" tarkoitetaan ns. abstraktisia vaarantamisrikoksia, joista on pari lausetta Tieteen termipankissa, artikkelissa "Oikeustiede:rikostunnusmerkistö". Vaaraa ei tarvitse edes aiheuttaa vaan riittää se, että teko on sellainen, että siitä voisi syntyä vaara, mikäli maantiellä potkukelkkailevaa mummoa lähestyisi 80 kilogrammaa tonnissa etenevä automies. Esimerkiksi alkoholi aiheuttaa useimmiten humalan, jos pullon tyhjentää. Sen lisäksi hyllyssä oleva, korkkaamaton pöytäviinapullokin "on omiaan" vaarantamaan raittiutesi. Siksi kannattaakin varmuuden vuoksi siirtyä kadun toiselle puolelle, jos pitkäripainen tulee käden ulottuville. --Pxos (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 15.53 (EET)[vastaa]
Juu, ja yleisesti eliöiden molekyyleissä on happiatomeita. Proteiineissa on happea, rasvahapoissa on happea, hiilihydraateissa on happea, DNA:ssa on happea. (Ja monia muita alkuaineita.) Voidakseen rakentaa itsensä eliö (anaerobinenkin) ottaa ympäristöstä näitä aineita, mutta ne voivat olla monenlaisina yhdisteinä. Vapaata happea (O2) tarvitsee vain osa eliöistä. --Jmk (keskustelu) 13. helmikuuta 2020 kello 10.45 (EET)[vastaa]
Katsoin joskus 1980-luvun lopulla Suomen televisiosta (huonohkon) avaruusooppera tyylisen scifileffan jonka pääpahis oli nimeltään sather, sater, sither tai jotain vähän sinne päin. Tämä kulki suurella emoaluksellaan tuhoamassa/valloittamassa planeettoja ja muistaakseni pahiksen kuva tai hologrammi näkyi aluksen alla, samoin jonkunlainen sädease tuhosi alla olleen planeetan. Pahista vastaan nousi taistelemaan useiden eri lajien yhteenliittouma ja eräs näistä lajeista oli lentävällä lautasella kulkeneita hieman söpön ja höpsön oloisia valkoisia palleromaisia olentoja, jotka olivat muistaakseni vielä aika pelkureita mutta kuitenkin lopulta taistelivat päätaistelussa pahista vastaan. Varmaan oli joku Tähtien Sodan menestyksen innoittama halpisviritys, mutta mikä elokuva voisi olla kyseessä? jni (k) 13. helmikuuta 2020 kello 09.55 (EET)[vastaa]
Todennäköisesti muistelin Vaarojen planeettaa. Pahis oli nimeltään Sador. Elokuvan Nestorit ovat valkoisia, mutta eivät vaikuta netistä löytyvien kuvien perusteella söpöiltä tai palleromaisilta joten ehkä sekoitin 30 vuoden takaisiin muistoihini elementtejä jostain toisesta elokuvasta. Vai käyttikö jokin Vaarojen Planeetan avaruuden palkkasotureista lentävää lautasta (kliseinen pyöreä UFO) aluksenaan? jni (k) 14. helmikuuta 2020 kello 08.00 (EET)[vastaa]
”Niin sanottuun ei-elimelliseen unettomuuteen ei palkallista sairauslomaa kuuluisi kirjoittaa.”
Kysymykseni kai sopisi parhaiten jollekin Lääkäri vastaa -palstalle, mutta laitetaan se nyt kuitenkin tänne: Tämän Ylen jutun mukaan niin sanottuun ei-elimellisistä syistä johtuvaan unettomuuteen ei palkallista sairauslomaa kuuluisi kirjoittaa. Jotenkin kuitenkin luulisin, että jos unettomuuden taustalla on selkeästi diagnosoitavaa ahdistuneisuutta ja/tai masennusta eli ei-elimellisiä terveysongelmia, niin uniongelmienkin perusteella olisi oikeus saada palkallista sairauslomaa. Miten asia on? Löytyykö teiltä tähän vastauksiksi faktatietoa tai edes hyviä arvauksia? --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 13.10 (EET)[vastaa]
Tuon jutun otsikko on vähän huolimaton, ja ainoa kohta missä sanotaan, että ei-elimellisestä unettomuudesta ei kuulu saada palkallista sairauslomaa, on itse otsikko. Muusta jutusta ymmärrän, että jos unettomuus liittyy esim. masennukseen tai akuuttiin stressireaktioon, sairauslomaoikeus on näillä diagnooseilla selvä. Pelkällä työuupumuksella palkallista sairauslomaa ei tosiaan kyllä saa, joten myötätuntoiset lääkärit valitsevat potilaan työuupumustilanteissa mielellään potilaalle psykiatrisen diagnoosin, ks. esim. [31], [32]. -Ochs (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 15.40 (EET)[vastaa]
Tuo on mielestäni epäeettistä ja järjetöntä, kun lääkärit pakotetaan keksimään sairaus, jota ei ole. Ei ole kenenkään etu, kaikkein vähiten yhteiskunnan, että joudutaan Kelan takia antamaan keksittyjä, epätosia diagnooseja. Miten tällainen järjettömyys ylipäätään voi olla mahdollista?--Urjanhai (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 18.46 (EET)[vastaa]
No onhan sekin aika järjetöntä, jos työuupunut joutuu taloudellisista syistä jatkamaan töitä ja uupumaan pahemmin. Pian sitten on jo niitä muitakin sairauksia. Psykiatriset diagnoosit ovat muutenkin melkoista lottoa, eikä työterveyslääkäri pysty oikeasti tekemään pätevää masennusdiagnoosia parinkymmenen minuutin vastaanotolla. Sen kyllä fiksu lääkäri huomaa aika nopeasti, onko potilas työkykyinen. Minusta on tärkeää, että lopen uupunut tai uneton saa jonkin katkon ajoissa, alkuvaiheessa on ihan sama mitkä numerot on lapussa diagnoosin kohdalla. Nimimerkillä kokemusta on. -Ochs (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 21.45 (EET)[vastaa]
Korjaukset pitäisi tehdä siellä päässä, missä näitä mahdottomia vaatimuksia sorvataan ja esitetään. Sama kuin että olisi määräys, että jos on vasen jalka poikki, niin saa sairaslomaa, mutta jos on oikea jalka poikki, niin ei saa.--Urjanhai (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 21.58 (EET)[vastaa]
Sairauslomaa voi saada monestakin syystä, mutta lopulta työnantaja päättää oikeuden palkalliseen poissaoloon. Jos päätös on väärä, niin mahdollisesti se oikaistaan. Työntekijän kannalta nämä ovat tietysti epäoikeudenmukaisia käytäntöjä. Lääkäri tekee tilanteessa (liian lyhyessä vastaanottoajassa) parhaan mahdollisen arvion potilaan työkyvystä ja diagnoosin palkalliseen sairauslomaan oikeuttavasta sairaudesta. Epäilen, että petossyytettä ei kannata odottaa. ---raid5 (keskustelu) 14. helmikuuta 2020 kello 22.19 (EET)[vastaa]
Lääkäri toimii määräysten mukaisesti potilaan terveyden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla annetuissa raameissa. Ei se ole silloin lääkäri, joka toimii mahdollisedsti epäeettisesti kun hän näin tekee, vaan näiden raamien sorvaajat. Jatkuvasti kansalainen saa miettiä, minkäläinen örkki siellä jossain kellarissa istuu näitä pykäliä kirjoittamassa.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 11.20 (EET)[vastaa]
Tässäpä keksimäni ”ratkaisu” työuupumus ja palkallinen sairausloma -ongelmaan: Mikäli ihminen ei saa työuupumuksestaan palkallista sairauslomaa, voi hän hoitaa homman kotiin sinnittelemällä työssään niin pitkään, että työuupumus nakertaa ihmistä entistäkin pahemmin ja hän sairastuu lopulta ”kunnolla” esimerkiksi masennukseen, jolloin ”oikean” sairauden ja palkallisen sairausloman ehdot täyttyvät. Saattaa käydä jopa niinkin ”hyvin”, että väkisin töissä uupuneena taapertava sairastuu ajan mittaan niin pahasti, että hänelle avautuu portit viime kädessä jopa määräaikaiselle tai jopa toistaiseksi voimassa olevalle työkyvyttömyyseläkkeelle. Tuleehan tällainen meininki kieltämättä työkyvyttömyysetuuksien maksajille toki kalliimmaksi kuin sellainen järjestely, jolla työssä uupuneen tilanne olisi saatu korjaantumaan jo varhaisemmassa vaiheessa pienehköllä palkallisella sairauspoissaololla. Mutta pääasiahan on, että mennään oikeusvaltion pykälien mukaisesti. --Juhani Velhonheimo (keskustelu) 15. helmikuuta 2020 kello 13.52 (EET)[vastaa]
Minä en keksi tähän mitään järkevää työväenaatteen omaksuneena lääkärinä näissä oloissa. Lainsäädäntöä tultaneen jossain vaiheessa muuttamaan siten, että katsotaan tarkemmin, miten ja millä tavoin mikäkin asia vaikuttaa työkykyyn koskien mitäkin työtehtävää ottaen huomioon työtehtävän vaatimat edellytykset sekä sen aiheuttavat kuormitukset. En pidä kovinkaan mahdollisena että siihen voidaan yleismaailmallisesti mennä ennen kuin tunnustetaan kansojen välinen tasa-arvo ja tuotantovälineiden yksityisomistamisen välttämättömyyden heittäminen romukoppaan. Sen jälkeen voisi miettiä asiallisesti kuka milloinkin mihinkin tarpeelliseen työhön pystyy eikä tarvitsisi huolehtia työpaikan pysyvyydestä eikä kilpailukyvystä. Yrittäkää nyt esittää jotain kevyttä loukkaavaa, olen siihen varautunut. yst. --Höyhens (keskustelu) 16. helmikuuta 2020 kello 02.08 (EET)[vastaa]
