Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 46

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Paras tapa löytää vuokramökki mahdollisimman korvesta, mutta järven rannalta

Mikä on paras tapa löytää vuokralle mökki kesäloman ajaksi mahdollisimman korvesta, mutta kuitenkin niin, että mökki on järven rannalla? Ideana olisi siis viettää kesälomasta ainakin 1-2 viikkoa mahdollisimman kaukana "sivistyksestä" ja myös naapureista, mutta järvi olisi uimisen ja kalastamisen takia tarpeen. sillä, missä päin mökki sijaitsee, ei ole mitään väliä. Kaikki Hangosta Utsjoelle ja Vaasasta Ilomantsiin käy. Jos siellä kuitenkin toimisi kännykän avulla netti, olisi se hyvä, niin lomaa voisi jatkaa pidempään tekemällä etätöitä. Mistä siis löytää mökki mahdollisimman hyvällä "täällä ei kukaan häiritse"-takuulla?--LCHawk (keskustelu) 13. heinäkuuta 2017 kello 14.50 (EEST)

Uskoisin että se vanha kunnon Google-haku on paras tapa löytää. Haulla löytyy varmasti useita sivustoja, joista voi hakea haluamansalaisia mökkejä haluamastaan sijainnista. Stryn (keskustelu) 13. heinäkuuta 2017 kello 16.05 (EEST)

Booking.comin kautta voi etsiä majoitusta rajaamalla hakualueeksi Suomen sekä asettamalla Property type chalet ja Fun things to do Private beach area. Esim näin. Naapureita siinä ei voi valita. --Kulmalukko (keskustelu) 13. heinäkuuta 2017 kello 18.49 (EEST)

Suomen ympäristökeskuksen JärviWiki. https://www.jarviwiki.fi/wiki/Etusivu 37.219.213.82 3. elokuuta 2017 kello 20.29 (EEST)

Pasi Viheraho oli juuri tällaisella mökillä parisen viikkoa sitten. Tie loppui kauan ennen järveä ja mökille piti vielä soutaa. Ei näyttänyt ketään muita olevan järvellä/lammella. Käy katsomassa onko mökki toivomasi kaltainen ja selvitä jotenkin mökin omistaja (maksat vaikka Pasille vitosen, että kertoo omistajan numeron).--MAQuire (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 20.37 (EEST)

Tunnistatko linnun

Näin Helsingissä linnun. Kiinnitin huomioni siihen sen laulun voimakkaan äänen ja todella poikkeuksellisen monimutkaisen sävelkulun takia. Näin sen lennossa vilaukselta. Hieman varista pienempi. Enimmäkseen musta, siipien takasulat valkoiset ja pyrstössä mustat etureunat ja valkoinen V-muotoinen takakuvio. Ei muita värejä kuin musta ja valkoinen. Yritin luontoportti.fi:stä värien perusteella mutta en oikeín näe mitään mikä natsaisi. Ehdotuksia mikä voisi olla? 91.155.195.247 30. toukokuuta 2017 kello 21.36 (EEST)

Suomessa ei hirveästi ole pelkkiä mustavalkoisia lintuja. Kyseessä saattoi olla meriharakka, tosin se ei ole pelkästään mustavalkoinen, vaan sillä on muun muassa oranssi nokka ja jalat. Kyseessä saattoi olla myös kirjosieppo, jolla on melko monimuotoinen laulu. Kirjosieppo on tosin paljon pienempi kuin varis. Kyseessä saattoi olla myös avosetti, mutta se ei pesi vakituisesti Suomessa. Siispä veikkaisin, että kyseessä oli harakka. Se on suunnilleen variksen kokoinen, pelkästään mustavalkoinen ja sillä on melko voimakas ääni. Terveisin --Mäntysato (keskustelu) 19. kesäkuuta 2017 kello 09.47 (EEST)

Monimutkainen sävelkulku puhuu kyllä harakkaa vastaan. --Höyhens (keskustelu) 21. kesäkuuta 2017 kello 06.00 (EEST)

Mustarastas kärsii joskus mutaatioista jotka tuottavat valkoisia sulkia. Kottarainen olisi toinen tumma monimutkaisesti laulava lintu. --Tappinen (keskustelu) 3. elokuuta 2017 kello 20.53 (EEST)

Lastenlaulu käestä ja sinivuokoista

Metsässä kävellessä alkoi korvissa soida kymmenien vuosien takainen lastenlaulu, niin vanha ettei Googlesta ole apua. Siinä on pirteä jenkantapainen melodia, ja kertosäe menee jotenkin näin: Hopsassaa, kuule käkeä / Nyt et saisi olla äkeä / Kaunistaa metsän mäkeä / sinivuokkoin kukkarunsaus. Kuka muistaa mikä laulu on nimeltään, tai kuka sitä on esittänyt? –Kotivalo (keskustelu) 9. elokuuta 2017 kello 00.31 (EEST)

Vireen nimi?

Tunnen neljä eri virettä:

A415Hz = Barokkivire
A440Hz = Nykyvire
A392Hz = Versailles-vire
A465Hz = ?

En tiedä viimeisimmän nimeä.--87.93.55.50 6. elokuuta 2017 kello 16.57 (EEST)

Olisiko "Chorton" (1 ja 2 --Seegge^sup? 9. elokuuta 2017 kello 03.41 (EEST)

Pulmakulma

Kun olin lapsi, kotonamme oli peli, jonka nimi on pulmakulma. Siinä on tetrispalikoiden tapaisia viidestä neliöstä koostuvia palasia, jotka tuli asetella muistaakseni a4-muotoiselle alustalle. Palikoita oli jokainen mahdollinen yhdistelmä viidestä neliöstä, joskaan ei peilikuvia, koska palikat pystyi kääntämään. Osaisiko joku sanoa, millä nimellä kyseisen pelin voisi löytää (esim. olisiko sillä jokin englanninkielinen nimi), kun googlesta tuntuu löytyvän hakusanalla vain jotain nuorten kysymys-palstoja. --178.55.58.1 10. elokuuta 2017 kello 11.31 (EEST)

Googlella löytyy, kun katsoo kuvahaun tuloksia. Ilmeisesti sama peli kuin Hexed. --Otrfan (keskustelu) 10. elokuuta 2017 kello 11.34 (EEST)

Miten yleisurheilulajit ovat valikoituneet?

Millä perusteella on päädytty nykyiseen koostumukseen yleisurheilulajeissa, joita kilpaillaan arvokilpailuissa? Juoksujen suhteen tilanne on looginen, koska on yhden suoran mitta (100 m) ja sen jälkeen aina tuplat eli 200 m, 400 m, 800 m ja sitten 1500 m (vain 100 metriä alle tuon 800 metrin tuplamatkan) ja sen jälkeen vielä pitkät 5000 m ja tämän tupla 10 000 m. Mutta entäs muut? Miksi meillä on 3000 metrin esteet, eikä matka ole esim. 5000 metrin esteet? Entä miksi aitajuoksussa miehet juoksevat 110 metriä 100 metrin sijaan? Entä miksi aitamatkoissa ei ole jouksuloogikan mukaisesti 100, 200 ja 400 metriä vaan vain tuo 100 ja 400 m? Miksi 200 m on sileänä matkana niin erilainen kuin 100 m, että se on kisamatkana, mutta aidattuna ei?--LCHawk (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 16.31 (EEST)

Miehet ovat keskimäärin pidempiä kuin naiset. Aitojen väli on ilmeisesti mitoitettu niin, että niiden välissä voi ottaa kolme askelta. Naisilla askeleet ovat lyhempiä, joten aitojen välikin voi olla lyhempi. Miehet tarvitsevat sen 10 lisämetriä. Mutta siis periaatteessahan matkoja on paljon enemmän. Esimerkiksi 200 metrin aitojakin juostaan edelleen, vaikka harvemmin, koska se ei ole arvokisaohjelmassa (olympialaisissa 1900 ja 1904). Monia muitakin matkoja juoksennellaan satunnaisesti. Estejuoksu on varmaan 3000 metriä, koska siten saatiin 1500 ja 5000 väliin yksi matka. --PtG (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 17.43 (EEST)

Lyhin aitamatka oli aikoinaan 120 jaardia, syynä lienee tosiaan se että kun kymmenen aitaa niin miehet mahtuvat paremmin aitaväliin kuin jos matkana 100 jaardia. Naisillahan oli alkujaan aitamatkana 80 metriä, joka sitten pidennettiin 100 metriin. Estematkan pituus lienee tullut hevoskisoista ja kahdesta mailista. --Anr (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 17.47 (EEST)

Kiitos näistä. Mistäs sitten otteluiden lajit ovat tulleet? Miksi juuri ko. lajit?--LCHawk (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 17.53 (EEST)

Pohjana antiikin viisiottelu, kymmenottelun historiasta muutama sana tuolla: Kymmenottelu#Historia. --Anr (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 18.16 (EEST)

Joo, luin tuon. Siellä tosin ei kerrota kymmen- ja seitsenottelun lajivalikoiman muotoutumisesta. Miksi juuri nuo 10 tai 7 lajia? Toki heitoissa ja hypyissä ei juuri valinnanvaraa ole, mutta juoksupuolella sitten on sitäkin enemmän. Esimerkiksi miksi lyhyt aitamatka eikä pitkää? Miksi jouksuista 10-otteluun 100 metriä eikä vaikkapa 200 metriä jne.--LCHawk (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 18.41 (EEST)

Eiköhän se ole ihan peruskäytännöllisyyttä ja rasituksen rajoittamista jne. Antiikin viisiottelusta yleisurheilun viisiotteluun painin tilalle ”pitkä juoksu” (~maili), ja siitä sitten kymmenotteluksi johon kolme hyppyä ja kolme heittoa, kaksi pikajuoksua, aitajuoksu ja pitkä juoksu. Kun mukaan otettiin 400 m niin 200 m lyhennettiin sataseksi. Naisten otteluhan oli sekin alkujaan viisiottelu ja lajit oli varmaankin asioista päättäneiden miesten valitsemia ja naisille sopivan helpoiksi katsottuja. Seitsenotteluksi kun laajennettiin niin seiväs ja kolmiloikka eivät olleet naisten lajeina silloin joten siitähän tulee aika helposti kaksi hyppyä, kaksi heittoa, kaksi juoksua (se ”alkuperäinen” 200 m ja sitten pitempi, mutta kuitenkin miesten vastaavaa lyhyempi) ja aitajuoksu. --Anr (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 19.38 (EEST)

Kiitos tästä. Noin varmasti on. En ole koskaan itse tullut ajatelleeksi noita määriä, että toimii just tuollatavoin "ryhminä".--LCHawk (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 19.49 (EEST)

Nyt kun 50 kilometriä saatiin arvokisaohjelmaan naisillekin, niin odotan tasa-arvon nimissä naisten aidat nostettavan yhtä korkeiksi kuin miesten ja matkaksi 110 metriä. Heittolajeihin myös samat välineet kuin miehillä. Mielenkiintoista, että vain vähän aikaa sitten ajateltiin, etteivät naiset kykenisi esimerkiksi hyppäämään seivästä tai heittämään moukaria.--MAQuire (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 17.54 (EEST)

Muinaisten Roomalaisten nimet

Pitääkö paikkansa että Rooman valtakunnan aikana kaikkien henkilöiden nimessä oli us-pääte kuten Asterix-sarjakuvissa? Kuka oli ensimmäinen tunnettu sen ajan henkilö, jonka nimessä ei ollut us-päätettä?--85.134.113.52 11. elokuuta 2017 kello 10.41 (EEST)

Ei pidä. Astirix ei ole historian oppikirja. Caesar on valaiseva esimerkki. --Tpe1 (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 11.03 (EEST)

Tai siis sen verran voi antaa periksi, että roomalaiset miesten etunimiset päättyivät -us, vrt. Luokka:Antiikin roomalaiset. Ja vähintään puolet kansasta oli naisia, ja väestössä oli paljon ihmisiä joilla oli muun kielinen nimi, sillä Rooma oli iso valtakunta. --Tpe1 (keskustelu) 11. elokuuta 2017 kello 11.07 (EEST)

En-wiki luettelee 35 miesten etunimeä, joista 32 päättyy -us ja 3 muuten. Naisten etunimi päättyi tavallisesti -a. Vastaus kysymykseen on siis "ei pidä", mutta -us oli yleinen. --Wähäwiisas (keskustelu) 14. elokuuta 2017 kello 13.00 (EEST)

Karvinen sarjakuva

Mikä oli viimeinen Karvinen-sarjakuva, jossa Eskon ystävä Viiksi esiintyi ennen lähtöään lehdestä? Mikä oli lähdön syy?--93.106.18.243 26. heinäkuuta 2017 kello 20.37 (EEST)

Englanninkielisessä Wikipediassa mainitaan (en:List of characters in the Garfield franchise#Lyman), että hahmon viimeinen vakituinen esiintyminen olisi ollut eräässä huhtikuussa 1983 julkaistussa sunnuntaistripissä. Sen jälkeen hänet olisi nähty vielä vuonna 1988 sarjan 10-vuotisjuhlastripin otsikkoruudussa esiintyneiden hahmojen joukossa sekä kätkettynä sanomalehden sivulle yhdessä vuonna 2013 ilmestyneessä arkipäivästripissä. Hahmoa ei koskaan erityisemmin kirjoitettu ulos sarjasta, se vaan lakkasi esiintymästä käytyään kerronnallisesti tarpeettomaksi. --Risukarhi (keskustelu) 29. heinäkuuta 2017 kello 21.58 (EEST)

Kävin läpi oman kirjahyllyni vanhoja Karvis-pokkareita (kaikkea sitä on tullutkin hankittua ja säilöttyä) ja törmäsin sattumalta kahteen noista kolmesta stripistä. Jos joku haluaa lukea nämä suomeksi, niin mainittu vuoden 1983 sunnuntaistrippi löytyy pokkarista Karvinen – käpälät kadoksissa ja vuoden 1988 10-vuotisjuhlastrippi pokkarista Karvinen panee läskiksi. --Risukarhi (keskustelu) 15. elokuuta 2017 kello 15.17 (EEST)

Beatlesit

Tutkin mökillä jotain 60-luvun Mitä missä milloin -kirjaa, ja hakemistossa oli B:n kohdalla "Beatlesit". Käytettiinkö Suomessa tuohon aikaan yhtyeen nimestä esim. lehdissä yleisesti kyseistä muotoa? --87.95.213.206 19. elokuuta 2017 kello 17.55 (EEST)

Kyllä, ja puhekielessä se oli "Piitlekset". On muistettava, että englantia ei tuolloin juurikaan opetettu Suomen kouluissa, vaan oppikoulussakin enemmän saksaa. Lukion lyhyt englanti lie ollut yleisin oppimäärä. Samoihin aikoihin Beatlesien kanssa englannnin opetus kansakoulun 3. luokalla pääsi pikku hiljaa alkuun Kouluradion välityksellä. Minunkaan eläkeikää lähestyvä kansakoulunopettajani ei ollut itse koskaan opiskellut englantia, joten siinä sitten me yhdeksänvuotiaat yritimme häntä opastaa. –Kotivalo (keskustelu) 19. elokuuta 2017 kello 20.52 (EEST)

Mutta Biitlesit otti loparit vuonna kuuskytyhdeksän / eikä jälkeen hetken sen enää sellainen ole ollut hän... (Ringo ja Aku) --Tanár 20. elokuuta 2017 kello 14.28 (EEST)

Syntymäpaikkani kielialueella sana taipui "Piitlesit". Kovaan tai pehmeään P/B en osaa ottaa kantaa, vaikka osasinkin lukea jo 60-luvulla. Samalla syrjäisellä alueella englannin opetus alkoi oppikoulussa vasta joskus 60-luvun puolivälissä, siihen asti luettiin saksaa; pienissä kouluissa ei ollut kuin yksi vieraskielivaihtoehto, joka toisaalta teki elämän niin helpoksi. Ruotsin opiskelu alkoi ennen 1. vieraan kielen opiskelua. - Ja olihan myös sitten noi Rollarit myös lehdissä.--Htm (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 07.38 (EEST)

Jos tulee joku kolmas keskustelija vielä ankeampine lapsuuden kielioloineen, tämä ketju alkaa muistuttaa Monty Pythonin Yorkshiremen-sketsiä. Meidän kyläkansakoulumme Kouluradiotouhu taisi tosiaan olla jonkinlainen kokeilu, koskapa oppikouluun siirryttyäni englannin opiskelu piti taas alkaa nollasta. – Vielä alkuperäiseen kysymykseen: tuohon aikaan vierastettiin outoa The-sanaa suomenkielisessä tekstissä, muistan kun serkunmieskin ihmetteli miten voi olla tuollainen sana joka ei kuulemma edes tarkoita mitään. Siitä seurasivat nuo tuplamonikot joita käytetään puhekielessä yhä: Beatlesit, Jamekset, Levikset (Saarikosken Portnoyn tauti -suomennoksessa hyperkorrektisti Levit), Beach Boyssit, Bay City Rollerssit, muffinssit, legginssit... –Kotivalo (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 10.42 (EEST)

Syrjintämerkki elokuvissa

Kuinka monessa tunnetussa elokuvassa on tämä varoitusmerkki että elokuva sisältää rasismia ja syrjintää? Onko tämä merkki ollut myös joissakin piirretyissä?--85.134.113.52 22. elokuuta 2017 kello 08.01 (EEST)

Tämä? Foto ois kiva yllätys. –Kotivalo (keskustelu) 22. elokuuta 2017 kello 11.01 (EEST)

Oliko se tämä, jossa on kaksi valkoista ihmistä ja niiden välissä on yksi musta ihminen. Vai onko tämä symboli ollut vain videopeleissä?--85.134.113.52 23. elokuuta 2017 kello 06.46 (EEST)

Hessu Hopo & Tiku ja Taku

Heips, onko koskaan julkaistu yhtään lyhytelokuvaa, jossa Tiku ja Taku aiheuttaisivat harmia Hessu Hopolle ja/tai hänen lähipiirilleen?--2001:14BB:52:7D7C:159:79F4:7D75:793C 26. elokuuta 2017 kello 10.59 (EEST)

Mikki ja Pluto ainakin näkyvät samoissa elokuvissa kuin nuo maaoravat. Ainakin 1 ja 2. En muista nähneeni Hessua samassa tarinassa noiden kanssa. --Seegge^sup? 27. elokuuta 2017 kello 03.49 (EEST)

Synti

Kirkossa aina paasataan, että kaikki ovat syntisiä jne. Onko olemassa teoreettista mahdollisuutta olla tekemättä syntiä koko elämänsä ajan? Tarkoitan nyt tietysti elämää, joka kestää ainakin aikuisikään saakka, koska toki voidaan sitten puhua siitä, jos kuolee vaikka sikiövaiheessa. Ja siis mitkä kaikki asiat ovat syntiä? --176.93.102.155 25. elokuuta 2017 kello 13.22 (EEST)

Kristinuskossa kaikki ovat syntisiä jo syntyessään perisynnin takia. J.K Nakkila (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 13.43 (EEST)

Mutta siis entä muiden syntien takia? Ja siis jos Jeesus kuoli syntien tähden, niin kuoliko se myös omien syntiensä tähden? Ja miksi Jeesuksen kuolema pelasti meidät synneistä, mutta ei muiden (viattomien) kuolema? --176.93.102.155 25. elokuuta 2017 kello 14.37 (EEST)

Kristinusko opettaa ettei kukaan kykene elämään täysin synnitöntä elämää. Sitä helposti ajatellaan että syntiä olisi ainoastaan teot (ja joissain liikkeissä myös ajatukset), mutta syntisyyttä on myös ihmisen riittämättömyys täydellisen Jumalan edessä. (Katso: vanhurskaus) Jeesuksen katsotaan olleen ainoa täysin synnitön ihminen, joskin hän oli samaan aikaan Jumala, mikä mahdollisti sen. Näin ollen Jumala uhrasi itsensä ihmiskunnan syntien vuoksi. --Vnnen (keskustelu) 27. elokuuta 2017 kello 22.48 (EEST)

Syksyisin vauhkoontuvat ampiaiset

Heips, kyselisin, ovatko nämä ihmisten kimpussa syksyisin lentelevät ampiaiset kuhnureja vaiko työläisiä? Jos sen tietäisi, että kuhnureista kyse, ei tarvitsisi pistosta kammota, koska kuhnurithan eivät voi pistää(?)--2001:14BB:52:7D7C:575B:45C4:D08D:C9DC 29. elokuuta 2017 kello 17.03 (EEST)

Kirja Pikkuötökät talossa ja puutarhassa ainakin puhuu syksyisin sisätiloihin harhailevista työläisisistä. Nämä sitten popsivat makeaa kunnes pakkanen, jännä pakkanen iskee. En ole perehtynyt asiaan. --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 30. elokuuta 2017 kello 17.38 (EEST)

Kysymyksiä Raamatusta

Jos uskontotunnilla joku kysyisi opettajalta että onko Raamattu satukirja niin mikä olisi oikea vastaus? Voidaanko sanoa että Raamattu sisältää historiallisia tositarinoita joita on saatettu hieman "värittää", jotta ne kuulostaisivat paremmilta? Entä onko todistettu että Mooses ja Jeesus olivat todellisia henkilöitä? Entä minkäkielinen oli ensimmäinen vanhan testamentin alkuperäisteksti?--85.134.113.52 1. syyskuuta 2017 kello 12.01 (EEST)

Kaikki tämä ja paljon muuta artikkeleissa Raamattu, Jeesuksen historiallisuus, Mooses. --Tpe1 (keskustelu) 1. syyskuuta 2017 kello 12.49 (EEST)

Napsauttelu

Kun se napsauttelu pitäis hoitaa, niin miten sitä oikein tehdään sitä? --176.93.171.29 29. elokuuta 2017 kello 16.11 (EEST)

Mahtaako kysyjä tarkoittaa sormien naksuttelua? Nopea googletus kertoo, että naksuttelu ei ole terveydelle haitallista, vaan siitä saattaa olla jopa hyötyä. Kanssaihmisiä tapa saattaa toki ärsyttää. -Ochs (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 19.59 (EEST)

Html-koodilla tuotetun sisällön muuttuminen jälkeenpäin

Useimmat selaimet ymmärtääkseni käyttävät jonkinlaista HTML-koodia sisällön näyttämiseen katsojille. Koodi muuttuu ajan myötä ja joitakin ominaisuuksia poistetaan käytöstä. Klassinen tapaus lienee "blink"-koodi, joka joskus netin alkuaikoina oli toiminnassa ja tuotti ruutuun vilkkuvaa tekstiä. Sen sai aikaan koodimerkinnällä <blink>, mutta vaikka koodin voi yhä upottaa tekstiin, nykyaikaiset selaimet eivät enää ota sitä huomioon. Wikipediassa on tapana käyttää joitakin koodeja keskustelusivuilla. Yksi paljon käytetty koodi on ollut "strike" tai sen lyhenne "s", jonka avulla on voitu peruuttaa mielipide tai annettu ääni yliviivaamalla se. Se saa aikaan viivan tekstin päälle, joka on useimmiten ainoa näkyvä keino huomata, että kirjoittaja on syönyt sanansa. Nyt kuitenkin s-koodimerkintä on kuulemma menossa teuraaksi, joten siinä luultavasti käy samalla tavalla kuin vilkkuvan tekstin kanssa, eli uudet selaimet ohittavat sen. Tarkoittaako tämä nyt sitten sitä, että selain vääristää todellisuutta eli toisin sanoen tietokantaan tallennettujen keskustelujen ulkoasu muuttuu virheelliseksi, kun yliviivaus ei enää näy tulevaisuuden ihmisille? --Pxos (keskustelu) 11. syyskuuta 2017 kello 16.09 (EEST)

Tämän ja tämän mukaan HTML5 ei tue strike-tagia, mutta s ja del sen sijaan toimisivat. Muuten en osaa vastata kysymykseesi, mutta luulen, että sitten kun MediaWiki ei enää tue strike-tagia, niin se ei enää yliviivaa tekstejä. Todennäköisesti kuitenkin joku konvertoi striket ennen tuen loppumista toimivaan muotoon. Stryn (keskustelu) 11. syyskuuta 2017 kello 16.23 (EEST)

Saako uusia pöytätietokoneita enää mistään?

Minulle kävi hiljattain niin että pöytätietokoneeni emolevy hajosi, joten piti siis ostaa uusi kone. Kävin Verkkokauppa.com:issa ja Gigantissa, enkä löytänyt sopivaa konetta. Olisin tarvinnut ihan tavallisen tornimallisen pöytätietokoneen jossa olisi ollut jokin 2- tai 4-ydinprosessori, 8 - 12 Gt muistia, ainakin 2 paikkaa 3,5" kiintolevyille, optinen asema, ja tarpeeksi monta USB-porttia. Ei semmoista löytynyt mistään. Kaikki koneet jakautuivat tasan kahteen kategoriaan:

• Mini-slim-koneet jotka mahtuvat todella pieneen tilaan, mutta joissa ei ole mitään laajennusmahdollisuuksia. Hyvä jos yhden kiintolevyn saa koneen sisään.
• Todella tehokkaat pelitietokoneet, jotka maksavat monta tuhatta euroa. Tehokkuus peleissä näyttää olevan itsetarkoitus. Kaiken maailman vilkkuviin valoihin kotelossa on kyllä satsattu, mutta ei ihan perustason laajennettavuuteen. Näissäkään koneissa ei välttämättä ole useampaa kiintolevypaikkaa tai optista asemaa.

Loppujen lopuksi päädyin ostamaan HP Z420 -työaseman käytettynä. Se sopii minulle paremmin kuin hyvin. Mutta miksei tällaisia koneita saa enää uutena mistään? JIP (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 02.20 (EEST)

Oletus kai nykyään on, että tällaisen tarvitsijat kokoavat koneen itse.--MAQuire (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 02.26 (EEST)

Toinen oletus on, että harva laajentelee enää koneitaan ja ilmeisesti ulkoiset levyasemat korvaavat kopan sisään asennettavat lisälevyt.--Htm (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 03.08 (EEST)

Pöytäkoneen voi tilata valmiiksi kasattuna haluamillaan osilla. --raid5 (keskustelu) 3. syyskuuta 2017 kello 19.01 (EEST)

Verkkokaupan neuvonnassa tuntuu olevan kohtalaisesti tietämystä myös jos haluaa itse kasata koneen. Taitaa mistä tahansa fullside (atx) emolevystä löytyä liitännät noille vaatimuksellesi. Samoin taitaa kaikkiin täysi- ja midsize koteloihin sopia helposti 4-8 kovalevyä. Koteloita saa sitten vilkkuvilla valoilla tai ilman, tai jos valot sisältyy hintaan niin ei ne häiritse kun jättää sähköt kytkemättä. --91.154.11.117 6. syyskuuta 2017 kello 19.16 (EEST)

Esim. Verkkokaupasta ja Jimm’sistä varmaan löytyy (verkkokaupan puolelta tilattavia) koneita tuohon tarkoitukseen ja hintaluokaan. --OneMember ^(keskustelu) 12. syyskuuta 2017 kello 04.30 (EEST)

Jotta ei mene pelkäksi Verkkokaupan mainostamiseksi, niin esimerkiksi Pcsystems teki ainakin aiemmin tilauksesta halutunlaisia koneita. --Abc10 (keskustelu) 12. syyskuuta 2017 kello 08.35 (EEST)

Miten muokataan luokka-sivua?

Miten saa linkin laitettua oikealle paikalleen luokka-sivulla? Saan lisättyä linkin vain sivun ylälaitaan: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomalaiset_koomikot –Kommentin jätti 37.33.137.124 (keskustelu) 13. syyskuuta 2017 kello 09.44 (EEST)‎

Sivu lisätään luokkaan muokkaamalla lisättävän sivun loppuun hakasulkeissa Luokka:Halutun luokan nimi eikä suinkaan muokkaamalla itse luokkasivua.--Fotogurachan (keskustelu) 13. syyskuuta 2017 kello 09.52 (EEST)

Sitä paitsi tuohon luokkaan haluamasi Krisse Salminen on jo tuon luokan alaluokassa Suomalaiset stand up-koomikot, joten sitä ei tule luokittella myös tuohon luokkaan. --MiPe ^(wikinät) 13. syyskuuta 2017 kello 10.00 (EEST)

Pyöräilyvaltias

Mitä tarkoittaa pyöräilyvaltias? Liittyy siis ilmeisesti jotenkin kilpapyöräilyyn. --87.95.22.165 16. syyskuuta 2017 kello 22.56 (EEST)

Kaukolämpökysymys

Olen koko ikäni miettinyt aina kaukolämpötyömaita katsellessani, että mitä ne pienet ja ohuet putket kaukolämpöputkien päissä ovat, kun työ on kesken, ja niistä virtaa vesi putkesta toiseen?

Entä miten kaukolämpöputket ilmataan ja kytketään jo paineistettuun verkkoon?

--Styroks (keskustelu) 13. syyskuuta 2017 kello 01.51 (EEST)

Mahdatko tarkoittaa noilla 'pienillä ja ohuilla' putkilla ihan vesiputkea. Kaukolämpöputken poikkileikkauksestahan valtaosa on eristettä jonka sisällä kulkee sitten vesi metalliputkissa. Ulkokuori on sitten pienemmissä putkissa jotain muovia mutta isommissa taitaa ulkokuorikin olla terästä. Olisiko tuo tarkoittamasi tilanne vaan sellainen että väliaikaisesti 'vanhat' putket on yhdistetty toisiinsa että vesikierto toimii sen aikaa kun linjan päähän rakennetaan uusia putkia tai tehdään jotain muuta remonttia. Jos isot putket vaan olisi tulpattu työmaan ajaksi niin vesi ei kiertäisi niiden ja lämpöä tuottavan laitoksen välillä joten lämmityskään ei toimisi alueella.

Semmosta arvailua, mielenkiintoinen aihe kyllä. =) --Seegge^sup? 15. syyskuuta 2017 kello 00.00 (EEST)

Jatkokysymys: liittyvätkö kaupungissa (mm. Turku) siellä täällä maasta nousevat metrin korkuiset, pallopäiset ja kromatut tolpat jotenkin kaukolämpöön, viemäreihin vai vesijohtoihin? –Kotivalo (keskustelu) 16. syyskuuta 2017 kello 23.38 (EEST)

Kaukolämpöjärjestelmän tuuletusputkia. –Makele-90 (keskustelu) 16. syyskuuta 2017 kello 23.54 (EEST)

Olin sanomassa samaa. [1] --Parantaja asiantuntija (keskustelu | muokkaukset) 17. syyskuuta 2017 kello 07.12 (EEST)

Kiitos molemmille! –Kotivalo (keskustelu) 17. syyskuuta 2017 kello 08.43 (EEST)

Miksi juuri puhelinpalveluiden ulkoistus Suomesta Espanjaan on niin kannattavaa?

Kun selailee työpaikkoja Espanjasta, törmää jatkuvasti erilaisiin puhelinkeskuksiin, jotkut tekevät myyntiä ja jotkut asiakaspalvelua. Mikä tekee juuri puhelimella tehtävän liiketoiminnan ulkoistamisen Espanjaan niin kannattavaksi? Mikä siinä tuo sellaisia etuja, joita ei tulisi jonkin muun työn (esim. hallinto tai tuotekehitys) ulkoistamisesta? Toki palkan sivukulut yms. varmasti jotain merkitsevät, mutta nehän koskisivat myös muuta työtä eli kysymykseni on juurikin se, että mikä on se asia, joka tekee puhelimella tehtävistä asioista niin erilaisia muihin toimintoihin nähden, että ne kannattaa ulkoistaa Espanjaan, mutta muita ei? --LCHawk (keskustelu) 25. elokuuta 2017 kello 09.14 (EEST)

Mistä päättelet että se on kannattavaa? Eiköhän parempi selitys ole että se on harvoja matalan osaamisen ammatteja joita voi siirtää vaikka Kuuhun (toinen olisi ohjelmointi, mutta se on korkean osaamisen ammatti). Esimerkiksi Yhdysvalloista ja Isosta-Britanniasta on jo pitkään siirretty puhelinpalveluita Intiaan. Itse en uskoisi että Espanjassa on sen halvempaa, mutta sen avulla työntekijä pääsee sinne etelän aurinkoon Suomen talvea pakoon. Toki alkoholissa ja solariumissa säästää. Ja puhelinmyynnissä sen sellaisissa on niin tiuha työntekijöiden vaihtuvuus, että vastannee 2 viikon - 2 kuukauden lomaa ja asenne sen mukainen. Loogisempaa lienee kannattavuuden näkökulmasta siirtää puhelinpalvelu Viroon, mutta Virosta puuttuu se Välimeren ilmasto joka lienee avain. --Hartz (keskustelu) 17. syyskuuta 2017 kello 09.04 (EEST)

Äänenmurros

Miksi äänenmurros alkaa pojilla yhä aikaisemmin? Tai siis kun artikkelissa poikasopraano sanotaan, että J. S. Bach lauloi poikasopraanona 16-vuotiaaksi. --194.111.70.134 24. elokuuta 2017 kello 18.16 (EEST)

Äänenmurros liittyy murrosikään, joka alkaa sekä tytöillä että pojilla yhä aikaisemmin. Aikaistuminen taas johtuu parantuneesta ravinnosta ja terveydenhuollosta. Nykyään onkin erittäin vaikeaa löytää poikasopraanoja, joilla äänenmurros ei vielä ole alkanut ja jotka muuten olisivat tarpeeksi kypsiä ja taitavia laulamaan esimerkiksi Bachin teosten sopraanosooloja. Useimmiten niitä nykyään laulavat naiset. -Ochs (keskustelu) 2. syyskuuta 2017 kello 20.07 (EEST)

Äänenmurros alkaa perinnöllisistä syistä mustilla ja arabeilla aikaisemmin kuin valkoisilla. Aasialaisilla äänenmurros alkaa myöhemmin kuin valkoisilla. 16-vuotiaita poikasopraanoja löytyy varmasti Kiinasta, Etelä-Koreasta ja Japanista roppakaupalla. Saharan eteläpuolisesta Afrikasta ei tosiaan kannata etsiä, siellä ääni möreytyy jo niinkin varhain kuin 12-vuotiaana (ja tytöillä kuukautiset alkavat niinkin varhain kuin 9-vuotiaana). Itäaasian perinnöllisistä syistä jälkijunassa murrosiän kokevat pojat ovat siis asiassa pelastus ja tietysti se etteivät rodut sekoittuisi. --Hartz (keskustelu) 17. syyskuuta 2017 kello 09.26 (EEST)

Finnit huonon muistin tukena

Mihin perustuu että huonomuistinen voi finnejä puristelemalla muistaa mitä ruokia on syönyt päiviä aikaisemmin? Ruoan hajuaineet tuntuvat erittyvän finnin sisältämään visvaan ja syöty ruoka on puristetun finnin visvan hajusta tunnistettavissa. Esimerkiksi pasta bolognesen ja valkosipuliruokien tuoksut säilyvät finnien visvassa tuoreina päiväkausia. Erittyvätkö kiinteän ravinnon sisältämät hajuaineet vain hyvin paikallisesti finneihin vai onko keho läpikotaisin pasta bolognesen tai valkosipulin saastuttama? --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2017 kello 17.51 (EEST)

Moottoripyörä: Carving-sana suomeksi

Mitä carving on suomeksi? Ymmärtääkseni liittyy ajaamiseen.

--37.136.114.178 19. syyskuuta 2017 kello 22.35 (EEST)

Verbin carve perusmerkitys on 'leikata, kaivertaa, veistää', mutta moottoripyöräslangissa sillä tarkoitetaan voimakkaasti vinossa ajamista: [2]. -Ochs (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 23.12 (EEST)

Olen kuullut käytettävän sanaa kantata.--Htm (keskustelu) 19. syyskuuta 2017 kello 23.46 (EEST)

Todellisuus

Voiko todellisuutta vääristää? --87.93.40.53 25. syyskuuta 2017 kello 01.36 (EEST)

Kiitos, mielellään. –Kotivalo (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 22.21 (EEST)

Wikipediasta löytyy tynkätason artikkeli aiheesta Simuloitu todellisuus. --Pxos (keskustelu) 25. syyskuuta 2017 kello 22.28 (EEST)

Seutukunnat 1994

Löytyykö jostain tietoa, millainen seutukuntajako oli perustamisvaiheessa vuonna 1994? Suomen seutukuntien artikkeleissa olisi järkevintä aloittaa kertomalla ensin alkuperäinen aluejako ja kuvaamalla sen jälkeen siihen tehdyt muutokset. --Raksa123 (keskustelu) 2. lokakuuta 2017 kello 11.22 (EEST)

Kannattaa käydä penkomassa vanhoja Suomen tilastollisia vuosikirjoja. Niissä on uskollisesti joka vuosi lueteltu kaikki kunnat, seutukunnat, maakunnat ja valtakunnat. Samoin niissä on ryhmitelty hierarkisesti pienemmät yksiköt suurempien alle. Noista löytänee kätevästi myös muutokset. Joitain niistä on näköjään netitettykin. --Pxos (keskustelu) 2. lokakuuta 2017 kello 11.53 (EEST)

Vuoden 1994 tilastollisessa vuosikirjassa kunnat oli lueteltu lääneittäin. Väestölaskenta 1995: Käsikirja sivulta 57 löytyy näemmä 31.12.1995 mukainen seutukuntajako. Ainakin lukumäärä on pysynyt samana 1994 ja 1995 välillä ja artikkeliin Suomen seutukunnat#Seutukuntien määrä ensimmäiset muutokset on löydetty vasta vuodelle 1997. --Raksa123 (keskustelu) 2. lokakuuta 2017 kello 23.07 (EEST)

DVD:n rippaus

Olen koittanut ripata DVD-leffaa jo ties kuinka monella ohjelmalla. Tulos on aina sama: elokuvasta tallentuu useita pätkiä, jotka ovat kestoltaan vain muutaman minuutin. Missä on vika?PS: tarkoituksena on siis kopioida ja polttaa uudelle levylle ulkomailta hankittu DVD, jonka NTSC-värit eivät näy telkkarissani.  –Kommentin jätti 88.113.109.194 (keskustelu – muokkaukset)

Emme anna neuvoja DVD-elokuvan rippaukseen. --Zache (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 10.53 (EEST)

Miksi? Laillisista lähteistä saa ottaa omaan käyttöön kopion. –Kommentin jätti 88.113.109.194 (keskustelu – muokkaukset)

Samat ohjeet toimivat laittomuuksiin, lienee pointti. Jos vain haluat katsoa leffan yksinkertainen ratkaisu olisi toistaa se läppärillä joka on töllössä kiinni hdmi-piuhalla. DVD:n rippaus (kopiointi tietokoneelle+kopiosuojauksen ohitus) ja sitten konvertointi sopivaan muotoon vaatii vähän perehtymistä joten tuskin tänne kukaan kirjoittaa ohjetta. Googlesta löytyy toki. --Seegge^sup? 13. lokakuuta 2017 kello 17.06 (EEST)

Kiitos Seeggelle asiallisesta vastauksesta. Se toi helpostusta Zachen aiheuttamaan pahaan mieleen, kun en ole kyseistä elokuvaa nähnyt sitten lapsuuden.  –Kommentin jätti 88.113.109.194 (keskustelu – muokkaukset)

”Googlesta löytyy toki” pitää paikkansa. Samoin Wikipediastakin löytyy hyödyllisiä artikkeleita, tietenkään niissä ei opasteta laillisia tai laittomiakaan asioita. --raid5 (keskustelu) 13. lokakuuta 2017 kello 22.02 (EEST)

Jeesuksen kulta

Mitä Jeesus tai hänen perheensä tekivät sillä kullalla, jota itämaan tietäjät toivat? Kuinka paljon sitä kultaa yleensä oli? --176.93.11.230 15. lokakuuta 2017 kello 14.24 (EEST)

Raamattu ei kerro. Kristillisiä kertomuksia kullan kohtalosta on useita, joista yhdessä Joosef ja Maria rahoittavat pakomatkansa Egyptiin ja olonsa siellä itämaan tietäjiltä saaduilla varoilla. --Vnnen (keskustelu) 17. lokakuuta 2017 kello 02.13 (EEST)

10 pasuunaa

Jos puhallinorkesterissa on 10 pasuunaa, mutta pasuunastemmoja on vain 3 ^{(kolmonen soittaa bassostemmaa unisonossa)}, miten 10 pasuunaa jaetaan 3:lle stemmalle? Koska pasuunoita on 10 ja pasuunastemmoja 3, tasaisin jako olisi 3+3+4, eli yhdelle stemmalle tulisi yksi enemmän. Tulisiko kolmoselle sitten se neljäs soittaja? Toinen liittyvä kysymys on, tuleeko 10 pasuunaa kattavassa puhallinorkesterissa se ongelma vastaan, että pasuunat voivat jyrätä tutti-tilanteessa muut soittimet alleen? Voiko tällasen välttää?--176.93.196.209 26. lokakuuta 2017 kello 16.30 (EEST)

Riippuu sovituksesta, orkesterin muusta kokoonpanosta ja soittajien taidoista. Amatöörien tai nuorten soittajien kyseessä ollessa yksi hyvä soittaja voi vastata kolmea heikkoa. Jos soittajalla on ylärekisterissä vaikeuksia, häntä ei kannata laittaa ykkösstemmaan. Jos orkesterissa on vahvat tuubat, kolmosstemmaa ei kannata lastata liikaa, jos taas väliäänten soittajia on paljon, niin ehdottamasi jako on varmasti hyvä. Joka tapauksessa orkesterinjohtajan tehtävä on balansoida eri soitinryhmät tarpeen mukaan. -Ochs (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 18.24 (EEST)

Noin yleensä ottaen kymmenen pasuunaa voi saada paljon pahaa aikaan, koska seitsemänkin pasuunaa tekee jo tällaista jälkeä. -Ochs (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 18.35 (EEST)

Tässä hajosi muuri. --raid5 (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 19.37 (EEST)

Huijausviestit

Tiedättehän nämä jatkuvasti sähköpostiin satavat huijausviestit joita lähetetään mm. S-Marketin, Finnkinon, Applen ja Stockmannin nimissä. Niissä mainostetaan uusia tuotteita ja lahjakortteja minimaaliseen 1 € hintaan. Kuulemma todellisuudessa jos sellaisen menee tilaamaan, tulee sitoutuneeksi johonkin sopimukseen jossa joka kuukausi tulee jostain "viihdepalvelusta" 60 € lasku, eikä siitä sopimuksesta pääse irti.

Kysymys onkin, jos tulee haksahtaneeksi tilaamaan tällaisen, saako siitä konkreettisesti vastineeksi yhtään mitään? Jotenkin epäilen että ei sitä mainostettua puhelinta, televisiota, lahjakorttia tms. koskaan tule eikä se "viihdepalvelukaan" oikeasti sisällä yhtään mitään, eli tulee kirjaimellisesti maksaneeksi täysin tyhjästä. Tietääkö joku pitääkö tämä paikkansa? JIP (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 20.48 (EEST)

Harvoinpa huijauksesta saa mitään vastineeksi. Stryn (keskustelu) 23. lokakuuta 2017 kello 20.49 (EEST)

Pannaan vielä sellainen pohdittava jyvä, että jos tilaa loppuelämäkseen partakoneenteriä, miesten alushousuja tai muita puhelimitse tarjottavia tilausansoja, voi olla, että joskus parit kalsarit tulevatkin postissa, mutta tärkeintähän tuossa ei ole suinkaan varsinainen luvattu tavara vaan se, että asiakas pääsee maksamaan tilauksesta, jota ei saa vaivattomasti lakkautettua. Asiakas ostaa siis sellaisen palvelun itselleen, missä hän maksaa säännöllisesti yritykselle ja yritys hoitaa rahojen vastaanottamisen. Mahdollinen tavara on toisarvoinen, koska kyseessä on varallisuuden vähentämispalvelu eikä siinä varsinaisesti osteta mitään käteen jäävää. --Pxos (keskustelu) 26. lokakuuta 2017 kello 16.47 (EEST)

Jos tätä joku sattuu lukemaan muutenkin kuin kieli poskessa, niin kirjoitetaan vielä varoitus noista lahjakorteista, kun kerran lukiolaisetkaan eivät nykyään ymmärrä ironiaa. Jos luvataan toimittaa kelloradio ja postissa tulee jokin kidekone-lehmänkello, asiakas kuitenkin saa itselleen kätevästi roskiin heitettävän romun, mutta lahjakortti on eri asia. Lahjakorttihan ei ole mikään yleinen maksuväline vaan yrityskohtainen, joten sen avulla huijarit pääsevät hyvin halvalla. Lahjakortti ei käy liikkeessä, jos se ei käy siellä. Kun postissa tulee hienon näköinen lahjakortti HOK-mannin Herkkuun, niin ehkä vasta kaupan kassalla selviää, että kortti on kelvoton, kun se ei ole kauppaliikkeen itsensä liikkeelle laskema. Sitten kassaneiti (nyk. kassapuheenjohtaja) laittaa liukuhihnan kulkemaan toiseen suuntaan. Jos luvataan niitä alushousuja, niin huijarit joutuvat kenties onkimaan UFF:n laatikoista verkkareita, joita panevat postiin, mistä on oma vaivansa. Juuri taannoin luin eräältä Wikipedian keskustelusivulta, että palkinnoksi luvattu museokortti ei ollutkaan muovinen kortti vaan pelkkä sähköinen viesti sen saajalle. Tuollainen on hirveän halpa temppu: "Kerro tämä koodi (ÄHÄ-418-KUT-117-TI) ovella, niin saat VIP-kohtelun!" --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 12.08 (EEST)

Luulen kumminkin että museokortilla (jos se on se oikea eikä mikään halpa kopio) ihan oikeasti pääsee laadukkaisiin museoihin. Nuo kaikki muut mainitut tietenkin ovat huijausta alusta loppuun, se on selvä. Kirjastokortillakin onneksi vielä pääsee kirjastoon. --Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 12.18 (EEST)

Lahjakortilla saa tavaraa, kirjastokortilla kirjoja, matkakortilla pääsee matkustamaan kaikkialle paitsi metrolla Espooseen, jos ne ovat oikeita. Kyseessä oli nyt siis sellainen tilanne, että postissa tulee sellainen kortti tai sähköpostissa sellainen "henkilökohtainen VIP-koodi", joka on jonkun muun kuin museon tekemä tai kauppaliikkeen antama. Esimerkkini koskien W-alkuista maailmaa tai siinä toimivaa Y:tä oli hieman uskallettu, mutta asia ratkeaa viimeistään seuraavassa kommenttipyynnössä. Kommenttipyyntö on nimittäin tehokas tapa torjua reklamaatioita. --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 12.29 (EEST)

No saahan netistä koodeilla ostettua ihan asiallisia asioita, niin kuin bussilippuja. Ei siinä pitäisi olla mitään ihmettelemistä. --Urjanhai (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 12.35 (EEST)

Tämä näyttääkin olevan niin sanottu hyvä kysymys, johon tulee myös niin sanottuja hyviä vastauksia. Ei syytä ihmetellä. --Pxos (keskustelu) 27. lokakuuta 2017 kello 12.41 (EEST)

Kuolleiden päivä

Osaisiko joku neuvoa jotain kuolleiden päivä -aiheista tietokirjallisuutta? Joko kirjaa aiheesta, tai kirjaa, jossa käsitellään aihetta. Ja tarkoitan siis nimenomaan tätä meksikolaista karnevalistista juhlaa, en halloweenia. --194.111.70.134 1. marraskuuta 2017 kello 16.45 (EET)

Eikös tuolta englanninkielisvwikin puolelta löydy ihan hyvä kirjallisuusluettelo? Tpi22 (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 17.08 (EET)

files.snstatic.fi

Wikipediassa on artikkeli, johon on merkitty lähdeviittaus Hesarin artikkeliin. Lähdeviitteeseen pantu verkkosivu on kuitenkin osoitteessa "files.snstatic.fi". Onko kyseessä nyt Helsingin Sanomien tarjoama palvelu vai onko kyseessä Hesarista riippumaton "maksumuurin kierto" eli tekijänoikeusrikkomus? Veikkaan jälkimmäistä, mutta kysytään nyt vapaasti kuitenkin. --Pxos (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 13.42 (EET)

Snstatic.fi on Sanoman omistama sivusto (http://whois.domaintools.com/snstatic.fi). Stryn (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 13.52 (EET)

Jos näin on, niin se ei sovellu Wikipediaan. Muutenkin on kummallista tavanomasen verkko-osoitteen välttäminen. Googlen hakutulos sivuston nimellä: ”Näin kierrät Hesarin maksumuurin”. Linkin mukaan muurin kiertäminen monesta suunnasta on helppoa. Vanha sanonta on, ettei pieni huijaus ja varkaus kannata. En ole vuosiin lukenut Helsingin Sanomia (oikea lehti), satunnaisesti olen valinnut Wikipedian artikkelista linkin ja todennut sen olevan tilaajille. --raid5 (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 16.20 (EET)

Lisää toimimattomaan maininta ettei sitä voi lukea, esimerkiksi juuri "tilaajille", ettei sitä turhaan klikkailla. --Ja1l&caa (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 16.24 (EET)

Olen saattanut lisätä selitteeseen maininnan maksullinen tai tilaajille. Jonkun olen nähnyt noita muuttavan päinvastoin. --raid5 (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 16.32 (EET)

Ei kai sillä ole väliä mitä siihen lisää, jos siitä ilmenee ettei voi lukea. Olenkohan itse muuttanut? --Ja1l&caa (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 16.37 (EET)

Itse asiassa kuulemma hiljattain kirjastoissa on alkanut päästä lukemaan myös maksumuurin takana olevia sanomalehtiä (en tosin ole varmistanut kuuluuko hesari näihin). Kun aiemmin kirjastossa on päässyt lukemaan vain paperilehtiä ja mikrofilmejä, niin tämä olisi tervetullut lisä. --Urjanhai (keskustelu) 2. marraskuuta 2017 kello 14.53 (EET)

Englanti ja prepositiot: Milloin "in" ja "on"

Esim: Mielestäni kuvien pitäisi näkyä oikein hakusivustolla. "I think the images should be displayed correctly on the seach site" vai "in the search site"?

--37.33.115.186 8. marraskuuta 2017 kello 12.13 (EET)

Vaiko "at"? --Urjanhai (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 12.38 (EET)

On. –Kotivalo (keskustelu) 8. marraskuuta 2017 kello 15.24 (EET)

Aihesisällön leikkaaminen

Miksi Wikipedia muokkaa asiatekstiä? Eikös tämä ole "vapaa sanakirja"? Sentään kuolleen ihmisen kunniaksi olisi kiva jos ETTE puuttuisi sisältöön. Eipä se montaa lausetta kasvanut, mutta editoitte kuitenkin. Eihän tää silloin ole vapaa sanakirja, vaan ihan oma ympyrä teillä, vai ettekö näe joitain ihmisiä kirjoituksen arvoisina? =D En halua enempää valittaa, mutta sen kerran kun kuulen uutisia kuolleesta isästäni, kuka on jo teidän datassa, niin olisi se kiva että saisi mutkin lukea kaiken. Mitään pahaa kun ei teksteissäni ollut. Pelkkää faktaa. –Kommentin jätti Fashion Music (keskustelu – muokkaukset)

Kyseessä on siis artikkeli Teuvo Valo. Wikipediaan kirjoitettavien tietojen pitäisi perustua johonkin julkaistuun luotettavaan lähteeseen, joka on tarkistettavissa. Koska lisäämistäsi tiedoista puuttui tällainen lähde, toinen käyttäjä poisti ne. -Ochs (keskustelu) 13. marraskuuta 2017 kello 23.03 (EET)

Everyday vai every day

Esim. "My cooking skill gets better everyday"

Eikö everyday ole adjektiivi, kuten arkipäiväinen, tavallinen? Tässä tapauksessa pitäisi käyttää "every day" sanaa?

--87.95.246.171 14. marraskuuta 2017 kello 19.38 (EET)

Juu. --Jmk (keskustelu) 14. marraskuuta 2017 kello 19.39 (EET)

Elimenkatu, Helsinki

Onko sellainen tosiaan [3] vai tarkoittaneeko Elimäenkatua? --Höyhens (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.08 (EET)

Telia on siinä Elimäenkadun alussa (vai lopussa). --Weird1e (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.20 (EET)

Varmaan kysymys on kieli poskessa esitetty. Kai kysyjä on jo googlannut teliasonera elimenkatu ja saanut kosolti evidenssiä siitä, että TeliaSonera löytyy Elimäenkadulta. Jos jäi askarruttamaan löytyykö Elimenkatua Helsingistä ollenkaan, niin Helsingin karttapalvelun kadunnimihaku kertoo ettei löydy. --Jmk (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.23 (EET)

Ajatella, että vielä 2010-luvun lopussa on tietokoneohjelmistoja tai muita vekottimia, joiden kirjaimistoymmärrys on tasolla A–Z. Kun tekstissä on joku muukalainen, se jätetään näyttämättä. Luulen, että jos Telia muuttaa Pääskylänrinteeseen, osoitteeksi tulee Pskylnrinne. --Pxos (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.26 (EET)

Ajattelin oikeastaan vinkkiä sivuston ylläpitäjälle, että jos tätä kautta löytyisi joku joka voi korjata. Kiitän. --Höyhens (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.27 (EET)

Monilla on tapana piilottaa asiansa hämärä kysymyksen taakse että vastaaja saa arvata mitä kysyjä itse asiassa haluaa tietää vai haluaako mitään. Sitten kun vastaa muuhun kuin siihen salaiseen tarkoitukseen, vastaaja nolostuu. Taidan lopettaa vastaamisen heti alkuun. --Weird1e (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.30 (EET)

Olen anteeksipyynnön velkaa, mutta ei ollut todellakaan tarkoitus nolata vastaajia. Sitäpaitsi tästä tuli minulle oikeasti paljonkin uutta tietoa. --Höyhens (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 14.52 (EET)

Yhteys siihen Wmflabsin Whois-gatewayn mahdolliseen korjaajaan löytynee sieltä tulosteen alareunasta. --Jmk (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 15.02 (EET)

Joskus kun syyskuun 11 päivän iskut olivat uusi asia, niin kiinnitin huomioni, oliko se nyt silloisessa eniron karttapalvelussa siihen, että Euran keskustassa oli "Osamantie". Kiinnostuin asiasta sen verrran että kaivelin muita karttoja, ja se oli kai oikeasti "Osmantie". Arvelin että jotkut enirolla kesätöissä olleet teekkarit olisivat tehneet teekkarijäynän. Mutta näin jälkikäteen ajatellen kyseessä tuskin voi olla muu kuin oikolukuohjelma ja ennakoiva tekstinsyöttö, jolla nimistömassaa on "huollettu". Ääkkösten putoaminen voi varmaan syntyä samalla tavoin automaattisesti, niin kuin tässä jo todettiinkin.- Tai sitten tosiaan oikolukuohjelmalla. Sikäli nämä vaikuttavat hyvin samanlaisilta. --Urjanhai (keskustelu) 17. marraskuuta 2017 kello 15.33 (EET)

Elisan mainokset

Mikä oli ensimmäinen Elisan kännykkämainos, jossa tuo Esa-Pekka oli muutettu robotiksi? Aiemmin hän oli ihminen niin mikä aiheutti sen että hänestä tuli robotti?--85.134.113.52 21. marraskuuta 2017 kello 08.05 (EET)

Esa-Pekka (näyttelijä Elias Keränen) "katosi" lokakuussa 2016. Eemil (Heikki Mäkäräinen) "rakensi" häntä korvaamaan robotin marraskuussa 2016. Eemil itse puolestaan "katosi" huhtikuussa 2017. Minä vähän luulen, että näyttelijät rupesivat pyytämään Elisalta liian kovia palkkioita, jolloin automaatiosta tuli houkutteleva vaihtoehto. Samalla tosin meni pilalle nerokas mainoskampanja. -Ochs (keskustelu) 23. marraskuuta 2017 kello 01.40 (EET)

Hondurasin presidentinvaali 2017

Onko tästä julkaistu virallista tai edes varmaa tulosta? --Höyhens (keskustelu) 29. marraskuuta 2017 kello 18.55 (EET)

Vaaliviranomainen ilmoitti eilen, että aikaisintaan tänään saadaan viralliset tulokset. Varmaa tulostahan ei ole ennen virallista ilmoitusta, niin lähellä nuo pääehdokkaat ovat toisiaan. --PtG (keskustelu) 30. marraskuuta 2017 kello 07.56 (EET)

Jaahah. Poikkeustila ja ääniä laskematta. [4] Saa nähdä sitten. --Höyhens (keskustelu) 3. joulukuuta 2017 kello 00.19 (EET)

Laulukilpailuja 15-vuotiaille?

Onko olemassa laulukilpailuja, joihin saisi osallistua 15-vuotiaana? The Voice of Finlandin alaikäraja on 16 ja The Voice kids Suomen yläikäraja 14 vuotta. Sama juttu Aikusten Eurovisionissa alaikäraja 16 mutta Lasten Eurovisionissa yläikäraja 14. Tietävätköhän järjestäjät, että heidän ohjelmissaan on tällainen sudenkuoppa?--176.93.196.209 23. marraskuuta 2017 kello 20.00 (EET)

Mahdollisesti Timo Mustakallio -laulukilpailu: Sivulla ei mainita alaikärajaa, mutta yläikäraja on nykyään 28, joten oletan, että tuonne saavat osallistua 15-vuotiaatkin. Siihen en osaa sanoa, mistä hatusta vedettyjä nuo ikärajat 16 ja 14 noissa kilpailuissa ovat.--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 3. joulukuuta 2017 kello 19.20 (EET)

Kookoksen maku

Kookoksen maku jakaa ihmisiä paljon. Jotkut pitävät kookoksen mausta, toiset taas eivät. ^{(Omasta mielestäni kookoksen maku on hyvin epämiellyttävä.)} Mikä on tämä yhdiste taikka aine, joka antaa kookokselle tämän ominaisen makunsa?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 5. joulukuuta 2017 kello 22.18 (EET)

<poistettu välistä höpömuokkaus kommentteineen>

Koetin katsoa eri wikipedioista mutta en löytänyt. Googlaamalla tai kirjastosta (kokkikirjoista tai ravintokasveista) voi löytyä.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 00.35 (EET)

Todennäköisesti ei pystytä puhumaan jostain tietystä aineesta, sillä luonnon aromit syntyvät useiden yhdisteiden vaikutuksesta. Esimerkiksi kaakaossa [5] on noin 600 aromiin vaikuttavaa yhdistettä. --PtG (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 07.38 (EET)

Vaikka yhtä tiettyä yhdistettä ei pystytä välttämättä nimeämään on monissa kasveissa niille ominaisia yhdisteryhmiä. Kookoksen tapauksessa tällaisia ovat eräät δ- ja γ-laktonit. Teollisuudessa kookoksen makua tuotteisiin tuomaan käytetään erityisesti γ-nonalaktonia. ([6], [7]). --MiPe ^(wikinät) 7. joulukuuta 2017 kello 08.40 (EET)

Mitä maksaa sata hehtaaria metsää?

On luvassa muttei kerrota rehellistä hintaa. --109.240.44.233 22. syyskuuta 2017 kello 19.16 (EEST)

Lisäkysymys: paljonko tämä kysymys täällä nostaa metsän hintaa? --109.240.44.233 22. syyskuuta 2017 kello 19.19 (EEST)

Sadan hehtaarin metsäpalstan arvo riippuu metsästä. Kainuun Sanomien jutun mukaan ”rakentamattomalla metsätalousmaalla – – mediaanihinta vaihtelee Lapin alle 1 000 eurosta Etelä-Suomen yli 4 000 euroon hehtaarilta”. En usko, että täällä kysyminen vaikuttaa hintaan millään tavoin. –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 22.14 (EEST)

Yllä lainatussa Henripekka Kallion kirjoittamassa artikkelissa mainitut mediaanihinnat koskevat vuoden 2015 edustavia metsäkauppoja, joihin ”ei kuulu sukulaisten välisiä kauppoja, rakennuksia eikä peltoa.” Tietojen lähteeksi on mainittu Maanmittauslaitos. –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 22.25 (EEST)

Metsähallituksen ylläpitämän Laatumaa.fin sivuilta löytyi perusteellisempi selvitys aiheesta: Metsän hinta - metsäalueen arvon määrittäminen. Kyseisellä sivulla kerrotaan muun muassa näin: ”metsän hehtaarihinnan vaihtelu on varsin suurta ja ilmoitetut hinnat ovat keskihintoja. Metsämaan hinta voi vaihdella muutamasta satasesta noin pariinkymmeneen tuhanteen ja tästä vaihtelusta selittää yli 90 % puuston määrä ja laatu.” Seuraavan sivun kautta on löydettävissä muun muassa metsäkiinteistöjen kauppahintatilastoja, jotka on näköjään lisensoitu CC4.0-lisenssillä: www.maanmittauslaitos.fi/tietoa-maanmittauslaitoksesta/organisaatio/tilastot. –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 22.39 (EEST) EDIT: –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 22.51 (EEST)

Jos MML:n tilastopalvelussa valitsee vuoden 2016 ja koko maan ”yksinomaan metsämaata sisältävät kiinteistöt pinta-alan mukaan / rakentamattomat, yli 10 ha, mediaanihinnaksi tulee 2319 euroa per hehtaari. Tuolla vuoden 2016 koko maan mediaahinnalla sata hehtaaria metsää maksaisi siis 231 900 euroa. Keskiarvolla 2686 euroa per hehtaari sadan hehtaarin hinnaksi tulisi 268 600 euroa. Mutta kuten yllä jo todettiin, vaihtelua on paljon. –Ejs-80 22. syyskuuta 2017 kello 23.01 (EEST)

Tämmöistä se vähän on. Mulle tarjottiin kymmenkunta ha (vanhaa) metsää puun arvon mukaan ja totesin ettei ole varaa. --Höyhens (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 14.53 (EET)

Lukemista unettomille

Olisiko jollakulla suositella luettavaksi jotain unettavaa wikiartikkelia ihmiselle, joka ei saa millään unta mutta joka tarvitsisi sitä alkavan päivän koitoksia varten? --Lax (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 06.12 (EET)

Unettelo päivien viemistä henkilöistä. --Pxos (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 06.28 (EET)

Tuohan on helkkarin hauska artikkeli, wikileirihuumoria parhaimmillaan. Uni voi tietysti tulla, jos sen lukee kokonaan, mutta siinä vaiheessa alkavaa päivää kutsutaan jo päättyneeksi päiväksi. --Lax (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 06.39 (EET)

Jos haluaa päästä nopeasti uneen, kannattaa lukea mieluummin kirjaa tai lehteä kuin Wikipediaa tai yleensä mitään nettisivua, oli teksti sisällöltään miten unettavaa tahansa. Valaistun näytön tuijottaminen (varsinkin pimeässä) yleensä vain valvottaa ja lykkää nukahtamista, vaikka olisi muuten jo lopen väsynyt. --Risukarhi (keskustelu) 9. joulukuuta 2017 kello 16.43 (EET)

Tuo on hyvä muistaa jatkossa. --Lax (keskustelu) 10. joulukuuta 2017 kello 14.31 (EET)

Netistä on saatavilla ohjelmia, jotka alkavat illalla vähentää sinisten sävyjen voimakkuutta näytöllä, jonka pitäisi myös vaikuttaa unihormoonitoimintaan. Ainakin macille tällaisen ohjelman saa ilmaiseksi. --178.55.195.93 10. joulukuuta 2017 kello 15.16 (EET)

Prisman sokkomakutestimainokset

Kuka näytteli Pekka Makkosta, hänen valmentajaansa ja Nagasakia näissä Prisman sokkomakutestimainoksissa?--85.134.113.52 11. joulukuuta 2017 kello 07.06 (EET)

Makkosta esitti ex-balettitanssija Timo Kokkonen. Muissa rooleissa Jalle Niemelä ja Ippei Osaka, jos tämän sivun tiedot pitävät paikkansa. -Ochs (keskustelu) 11. joulukuuta 2017 kello 09.40 (EET)

Muistitikuista hieman

Jotkin minun muistitikuistani tekevät vissiinkn vahinkoa tiedostolleni niin, ettei tiedostoa enää voi avata sitä kautta toisessa laitteessa taikka avattu tiedosto on mennyt jotenkin rikki. Esimerkiksi:

• muistitikusta avattu kuvatiedosto on muuttunut pikselisotkuksi
• muistitikusta avattu kuvatiedosto on muuttunut alaosastaan vihreäksi ylemmän osan kuvasta ollessa normaalivärinen.
• muistitikusta kun olen yrittänyt avata Sibelius 6- tai Sibelius 7 -tiedostoa, taikka siitä tehtyä PDF-tiedostoa, tietokone ilmoittaa, että tiedosto on kuulemma vioittunut
  

Onko vika muistitikussa vaiko tietokoneessa? Jos vika on muistitikussa, mitä vikoja siinä voi olla? Miten tällaiset mahdolliset ongelmat ovat estettävissä? Jos vika on taas tietokoneessa, onko kyseessä käyttöjärjestelmän (Windows 10 tms.) vika, vaiko jokin muu vika?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 17. joulukuuta 2017 kello 16.39 (EET)

Muistitikku pitää alustaa eli formatoida ennen käyttöönottoa, suositellaan että myös kameran muistikortit pitää alustaa. Ja aina välillä niitä on syytä alustaa, muuten menee sotkuun ja jumiin. Perusperiaate on ettei muistitikkua pidä pitää ainoana tallennusvälineenä, ja varakopiot on oltava pilvessä tai ulkoisella levyllä. --85.76.65.14 17. joulukuuta 2017 kello 16.45 (EET)

Tiedosto on korruptoitunut. Oletko muistanut valita "Safely Remove Hardware and Eject Media" joka kerran, kun irrotat tikun koneesta kirjoittamisen jälkeen? Jos olet, sitten uuden muistitikun ostoon. Voit myös kokeilla tökätä tikun eri USB-porttiin kuin siihen, jota olet ennen käyttänyt. IP:n mainitsema formatointi ei auta, koska tikku on selvästi ollut formatoitu, jos sinne on voinut tallettaa tiedoston. --Wähäwiisas (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 16.50 (EET)

Formatointi, alustaminen = uuden tiedostojärjestelmän luoti. Jos sen nykyinen tiedostojärjestelmä on korruptoitunut käyttökelvottomaksi, voidaan se yrittää korjata tai luoda kokonaan uusi, niin saadaan muistitikusta taas käyttökelpoinen. --4shadoww (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 18.57 (EET)

Elikkä minun kannattaa siis kokeilla seuraavaksi formatoida vioittunut muistitikku? Kokeillaan tätä siis? Kiitoksia neuvoista!--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 17. joulukuuta 2017 kello 19.34 (EET)

Jos ei windowsin omalla lelu alustus työkalulla ala toimimaan, niin kannattaa myös kokeilla jotain muuta. On tietysti mahdollisuus että on ihan oikeasti hajonnut. --4shadoww (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 19.39 (EET)

Tikulla olevat tiedot häviää sitten lopunkin formatoinnissa (toki jotkut palautusohjelmat saattavat silloinkin pystyä jotain palauttamaan). --Anr (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 20.05 (EET)

Moni irroittaa ulkoisen tallennusvälineen välittömästi kopioinnin valmistuttua. Kuten Wähäviisas sanoi, niin esimerkiksi muistitikku tulisi irroittaa turvallisesti. Turvallisella irroittamisella varmistetaan kopioinnin onnistuminen, tieto synkronoidaan laitteiden välillä eikä mitään pitäisi silloin hävitä tai rikkoontua. --raid5 (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 17.25 (EET)

Windosissa kun odottaa muutaman sekunnin, voi irroittaa ilman eri toimenpiteitä. Linuxissa (ainakin siinä mikä minulla on, pitää tehdä toimenpiteet, mitä en aluksi tiennyt ja sotkin. Onneksi ei tullut vahinkoa. --85.76.65.74 17. joulukuuta 2017 kello 20.26 (EET)

Formatoimalla voi poistaa vanhan tiedostojärjestelmän ja luoda uuden (poistaen samalla kaikki tiedostot). Kertomasi ongelmat kyllä viittaavat ennemmin siihen, että tikulla olisi virhebittejä tiedostojen sisällä, mikä taas voisi johtua siitä, että tikku tai liitin on viallinen. --Wähäwiisas (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 20.53 (EET)

On olemassa erilaisia palautustyökalus, kuten Recuva, mutta en tiedä toimivatko ne jos tikku on sekaisin. Poistettuja kyllä saa esiin. --Lehmäantilooppi (keskustelu) 22. joulukuuta 2017 kello 12.03 (EET)

Pelottavin lastenelokuva

Onko Ruohometsän kansa äänestetty pelottavimmaksi lastenelokuvaksi koskaan? Elokuvahan sisältää kanien joukkomurhakohtauksen, joka vastaa raakuudeltaan jo animea?--85.134.113.52 1. marraskuuta 2017 kello 08.05 (EET)

Kauheeta. K-16 vähintään. --Ja1l&caa (keskustelu) 1. marraskuuta 2017 kello 16.37 (EET)

Milloin viimeksi kyseinen elokuva on esitetty Suomessa ja mikä ikäraja sillä silloin oli?--85.134.113.52 2. marraskuuta 2017 kello 10.47 (EET)

Elonetistä selviävät tuollaiset asiat. –Kotivalo (keskustelu) 2. marraskuuta 2017 kello 12.40 (EET)

Viimeksi kyseinen elokuva on esitetty TV1-kanavalla joulukuussa 2000 ja sen ikäraja on vaihdellut sallitun, K-8, K-10 ja K-11 välillä. Omasta mielestäni huomioiden elokuvan pelottavimmat kohtaukset ikärajan tulisi olla vähintään K-16. Mikä on perustelu sille että elokuva on edelleen luokiteltu lastenelokuvaksi? Sekö että kyseessä on animoitu fantasiaelokuva ja että elokuva kertoo kaneista? Muita selityksiä en keksi.--85.134.113.52 3. marraskuuta 2017 kello 06.52 (EET)

Nuohan ne selitykset ovat. Mutta omasta mielestäni pelottavin animaatioelokuva (ei anime) on varmaankin tuo Ruttokoirat vuodelta 1982. Se on tosin tarkoitettu vain täysi-ikäisille eikä lapsille.--109.240.2.125 31. joulukuuta 2017 kello 13.38 (EET)

Eniten keskeytyksiä mestaruusvuonna

Kenellä F1-kuljettajalla on nimissään ennätys eniten keskeytyksiä mestaruuskaudellaan eli on voittanut mestaruuden vaikka on keskeyttänyt kauden aikana vähintään neljä kertaa tai enemmän?--188.238.195.43 28. joulukuuta 2017 kello 21.49 (EET)

Rosberg keskeytti 3 kertaa, mutta kerran hylättiin ja kerran ei osallistunut ollenkaan mestaruuskaudellaan.--MAQuire (keskustelu) 28. joulukuuta 2017 kello 21.57 (EET)

Yo. tarkoittaa siis Kekeä 1982, ei Nicoa. -Ochs (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 23.38 (EET)

Kausiartikkelin mukaan Schumacher keskeytti vuonna 2000 neljästi. Sen jälkeisiltä kausilta löysin kunkin kauden mestarilta enintään kolme keskeytystä per mestaruuskausi. Vanhempia en jaksanut selata. -Ochs (keskustelu) 1. tammikuuta 2018 kello 23.35 (EET)

Macbook-läppärin kannen sulkeminen

Onko macbookin asetuksia mahdollista säätää jotenkin niin, että kannen voi sulkea (eli siis näytön laittaa näppäimistöä vasten) koneen sulkeutumatta? Tahtoisin siis sulkea kannen, mutta kuunnella musiikkia tietokoneelta audiokaapelin kautta. --87.93.47.112 6. tammikuuta 2018 kello 01.10 (EET)

Käsittääkseniin onnistuu ns. closed-display -tilassa, jossa koneessa on kiinni ulkoinen näyttö. En tiedä onko turvallinen, mutta ohjelmalla NoSleep taitaa onnistua ilman ulkoiseen näyttöön liittämistä. --OneMember ^(keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 02.55 (EET)

7 minuutin rangaistus

Onio jääkiekossa mahdollista saada 7 minuutin rangaistus? (Meinaan 2+5 minuuttia)--2001:14BB:51:2A9B:7D85:4892:DE3:4A86 1. joulukuuta 2017 kello 15.11 (EET)

On, jos tekee kaksi rikettä, joista toisesta tulee kaksi minuuttia ja toisesta viisi. Tosin aika moneen vitoseen liittyy nykyään automaattisesti pelirangaistus käytöksestä mutta siinäkin tapauksessa joukkue pelaa seitsemän minuuttia vajaalla, ellei tule maalia. Ja vitonen merkitään pöytäkirjaan ensin, joten maali vaikuttaa jäähyn pituuteen vain jos maali tulee kuudennen tai seitsemännen minuutin aikana. --Lax (keskustelu) 1. joulukuuta 2017 kello 15.19 (EET)

Jos tappelet ja tuomari tuomitsee sinut aloittajaksi. Silloin vastustajasi saa 5 minuuttia ja sinä 5+2 minuuttia.--MAQuire (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 16.21 (EET)

Kannettava lisänäyttö

Teen usein töitä paikoissa, joissa ei ole mahdollisuutta käyttää ulkoista näyttöä. Kuitenkin kaksi näyttöä, vaikka olisivat pieniäkin, helpottaisivat työskentelyä paljon. Onko jotain tapaa saada läppärille lisänäyttö, jota voi kuljettaa mukana? Voiko esimerkiksi tablettia käyttää lisänäyttönä?--LCHawk (keskustelu) 9. tammikuuta 2018 kello 14.56 (EET)

Yksi tapa on käyttää IPS-näyttöä, jotka ovat suunniteltu tuohon tarkoitukseen. Esimerkkinä Asus MB169B+. Hieman lisätietoa löytyy The Travel Insiderin artikkelista (esim hyvä idea on varmistaa, että kumpaankin näyttöön saa saman resoluution). --OneMember ^(keskustelu) 10. tammikuuta 2018 kello 13.43 (EET)

Karkkia

Mistä saa ilmasta karkkia?--37.136.30.27 14. tammikuuta 2018 kello 13.37 (EET)

Tulevaisuudesta. On esitetty teoria, että voisi olla mahdollista valmistaa ilmasta (siis ilmakehän kaasuista) erilaisilla tieteellisillä vekottimilla jonkinlaista polttoainetta tai ihmisravintoa. Voi olla, että sivutuotteena saadaan myös ilmasta karkkia. Veikkaan kuitenkin, että aluksi se on aivan hirveän kallista. --Pxos (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 14.05 (EET)

Tarve karkin syömiseen vähenee kun elimistö saa riittävästi kromia ja puutostila paranee (chromium deficiency). ---raid5 (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 15.20 (EET) edit ---raid5 (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 17.00 (EET)

Vastaus yliviivattu keskustelun sijainnin takia. ---raid5 (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 18.40 (EET)

Jos lukee linkatun artikkelin, niin tuo väite voi olla ihan täyttä puppua tai sitten validi näkemys riippuen siitä, missäpäin maapalloa keskustelu käydään. Artikkelissa mainitaan, että eurooppalaisen näkemyksen mukaan kromi ei ole elimistölle tarpeellinen aine. Jos esitetään väitelauseita vastaukseksi, niin olisi kiva, jos sekaan pantaisiin sanoja "voi olla", "erään näkemyksen mukaan" tai "korkealla värähtelytasolla olevan homeopaattisen arvauskeskuksen osastonyliveijari on pyhänä totuutena mutissut". --Pxos (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 15.33 (EET)

Koska keskustelu käydään Suomessa, niin väite kromin tarpeellisuudesta on ihan täyttä puppua. ---raid5 (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 15.39 (EET)

Myös kolloidinen hopea on myös joillekin tärkeä lisäaine. Naama harmaana voi kaduttaa. En osaa sanoa minkä väriseksi kromi naaman muuttaa, mutta ruisleipä pitää miehen tiellä ja kromin voi pitää puskureissa. --Teakoo (keskustelu) 14. tammikuuta 2018 kello 16.54 (EET)

Penkkaripäivinä taivaalta sataa yleensä karkkia niillä paikkakunnilla, joilla järjestetään abiajelut. Esimerkiksi Imatralla vuoden 2017 penkkaripäivänä karkkia satoi lähes tonnin painosta, Satakunnassa viisi tonnia, ja koko maassa varmasti kymmeniä tonneja. ¬Antilope 14. tammikuuta 2018 kello 16.48 (EET)

Auld Lang Syne -kappaleen suomenkieliset sanat kenen tekoa?

Niin, onko tuo suomennos jonkun tietyn ja tunnistettavissa olevan henkilön kynästä vai onko kyseessä kansanlaulu? Jos kyseessä on edellinen, on olemassa se mahdollisuus, että suomennos on edelleen tekijänoikeuden alainen. --Prospero One (keskustelu) 16. tammikuuta 2018 kello 19.06 (EET)

Varmaankin tässä on kyseessä sama kappale: [8]? Tuon mukaan ainakin olisi trad.:n kääntämä. --Makevonlake (keskustelu) 17. tammikuuta 2018 kello 17.46 (EET)

Jep, sehän se. Nähtävästi ei siis ongelmaa. --Prospero One (keskustelu) 17. tammikuuta 2018 kello 23.40 (EET)

Kun olin koulussa tuota laulettiin sanoilla jotka alkoivat "Nyt unhoittuisko ystävyys". Monet toimittajat ovat tainneet käydä koulua samaan aikaa, koska tuo on suosittu googlen löytämien juttujen otsikko. --Tappinen (keskustelu) 18. tammikuuta 2018 kello 00.22 (EET)

RGB-värijuttuihin liittyvää kyselyä

RGB-väristö kattaa punaisen, vihrän ja sinisen valon ja luonnollisesti yhdistelmät, eli syaanin, magentan ja keltaisen. Kun minä poistan värikylläisyyden täysin, niistä tulee harmaita, mutta erisävyisiä. Puhdas RGB-sininen näyttää yleensä tummimmalta, kun taas puhtaat RGB-syaani ja -keltainen näyttävät vaaleimmilta. Onko tähän tummuus-vaaleus-eroon jotakin järkevää selitystä, miksi näin on? Ja miksi juuri sininen on tummin, ja syaani ja keltainen vaaleimmat?--Sentree (Walituksia) (^{Tarkkaile minua}) 6. tammikuuta 2018 kello 16.16 (EET)

Silmä havaitsee eri värit eri tavoin. Silmän herkkyys on suurin vihreälle G ja pienin siniselle B valolle, punainen R on siinä välissä. Jos halutaan muuttaa RGB-värikuva mustavalkoiseksi, se ei käy poistamalla värit samassa suhteessa, vaan painottaen eri värejä eri kertoimilla. Käytetään kaavaa gray = 0.2126 * R + 0.7152 * G + 0.0722 * B. Käyttämäsi ohjelma ei varmaankaan korjaa asiaa näillä kertoimilla, kun poistat värikylläisyyttä. Täältä voi lukea lisääkin. (gamma-korjaus vielä monimutkaistaa asioita) --Wähäwiisas (keskustelu) 6. tammikuuta 2018 kello 16.45 (EET)

Asia on oikeastaan jo käsitelty Wähäwiisaan vastauksessa, mutta pari näkökohtaa vielä. Tässä on muutama eri asia, jotka pitää ymmärtää. (1) Miten RGB-näyttö toimii. (2) Miten silmä toimii. (3) Miten ohjelma toimii, kun se "poistaa" värit.

(1) RGB-näytön pikselissä on kolme eri väristä osapikseliä vierekkäin. Jokaisella niistä on joku maksimikirkkaus, jonka se voi tuottaa (= numeerisesti jonkin asteikon yläpää, esimerkiksi 255 jos asteikko on 0...255). "Puhdas RGB-sininen" tarkoittaa, että vain sininen osapikseli valaisee, muut ovat mustina, RGB=(0,0,255). "Puhdas RGB-syaani" taas tehdään niin, että sininen ja vihreä valaisevat, RGB=(0,255,255). Siinä on ihan fysikaalisesti enemmän valoa kuin edellisessä (edellinen + lisäksi se vihreä valo), joten kyllä sen pitäisi jo sen vuoksi ollakin kirkkaampi. "Puhdas RGB-keltainen" on punainen+vihreä eli RBG=(255,255,0). Pelkästään näitä numeroarvoja katsomalla keltainen ja syaani olisivat saman veroiset, molemmissa 2 osapikseliä täysillä. Fysikaalisesti ei kuitenkaan ole selvää, että eri osapikselit olisivat yhtä kirkkaat edes tuotetun valotehon (watteina) suhteen, saati sitten silmään aiheuttamassaan ärsytyksessä.

(2) Silmän herkkyys eri aallonpituuksille on erilainen, kuten W. totesi. Paitsi että sama "numeroarvo" (255) voi tarkoittaa eri määrää watteja, niin samakin wattimäärä voi tuottaa erilaisen "kirkkauden" aistimuksen, kun aallonpituus muuttuu. Tätä on paljon tutkittu, en-artikkelista en:Color vision löytyy jo vähän alkuun selitystä ja kuvia (herkkyyskäyrät).

(3) Ohjelma sitten voi toimia monin eri tavoin. Yksinkertaisimmillaan se voi kohdella arvoja R,G,B samanarvoisina, mikä ei ainakaan tuota kokemusta kirkkauden säilymisestä. Tai siinä voi olla joku kaava, joka yrittää likimain vastata silmän herkkyyttä, kuten W. totesi. --Jmk (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 10.48 (EET)

Jmk:n vastaus on hyvä. Värikuvaa ihan silmämääräisesti katsoen sininen on tummin ja keltainen kirkkain. Kokeilin vielä kahdella ohjelmalla, miten värinpoisto toimii. Lähtötilanne: Päävärit punainen vihreä sininen (255,0,0 jne) ja niistä välivärit keltainen syaani magenta (255,255,0 jne). Poistetaan värit komennolla Grayscale. Värit tummimmasta vaaleimpaan ovat: sininen, punainen, magenta, vihreä, syaani, keltainen. Tulos vastaa sitä, mitä Sentree kysyi. Arvioisin, että ohjelmat käyttävät suurin piirtein yllä mainitsemaani kaavaa. Kaavan kertoimilla nimittäin tulee sama tummuusjärjestys: Sininen 0.07, punainen 0.21, magenta 0.28, vihreä 0.72, syaani 0.79, keltainen 0.93. Nähtävästi Sentreen ohjelma toimii päinvastoin kuin ensin selitin ja käyttää sittenkin tätä samaa kaavaa. Jos Grayscale-komennon sijasta poistan värikylläisyyden eli saturaation (toiminto Hue/Saturation/Luminance eli HSL) kokonaan, kaikki värit muuttuvat samaksi harmaaksi. Siis aivan toisin kuin Sentreen ohjelmassa. Tässä toiminnossa ohjelmani käyttävät jotain aivan muuta kaavaa, jossa ei ole näitä väripainotuksia. Ei kuitenkaan käy niin, että esim. "puhdas RGB-syaani" olisi tuplasti kirkkaampi kuin "puhdas RGB-sininen", vaikka pelkkien RGB-numeroiden perusteella siltä näyttääkin. Yhteenvetona: värien poiston lopputulos riippuu siitä, mitä kaavaa käytetään. --Wähäwiisas (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 11.43 (EET)

Paskamyrsky

Mitä paskamyrsky tarkalleen ottaen tarkoittaa, ja mistä sanonta on peräisin? --87.95.227.231 22. tammikuuta 2018 kello 10.08 (EET)

Varmaan siitä että rimmaa kivasti engl. shitstorm ;). --Linkkerpar (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 10.41 (EET)

Tähän oikaisu: storm ei ole myrsky samassa mielessä kuin suomen myrsky. Storm voi olla vaikka rankkasade. Myrskyn raja on muistaakseni 21 m/s, mutta englanniksi pieni tuulenvirekin joka vähän nostattaa helmoja, voi olla myrsky. --Typotus (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 13.11 (EET)

Oliskohan kyseessä kuitenkin lähin vastaava sana? Ainakaan muuta vastaavaa ei tule mieleen. --101090ABC (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 13.25 (EET)

Kansa kääntää miten kääntää, ei voi mitään. Sen näkee kun lukee Wikipedian artikkeleita :) --Typotus (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 13.35 (EET)

Kusimyrsky on CMX:n single ja kappale. Iivarius (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 12.17 (EET)

Katso paskamyrskyn määritelmä ja etymologia Wiktionarystä, vapaasta sanakirjasta. Se on ehkä peräisin Norman Mailerin romaanista The Naked and the Dead, 1948. ¬Antilope 22. tammikuuta 2018 kello 19.48 (EET)

Norjalaiset nimet

Erästä artikkelia tutkiessa tuli vastaan henkilön nimi en:Kären Wigen. Sukunimi vaikuttaa norjalaiselta, mutta ovatko nämä ä:n pilkut etunimessä myös norjaa? Vai onko tämä etunimen oikeinkirjoitus jotain Eärendil-tyyppiä?--Urjanhai (keskustelu) 20. tammikuuta 2018 kello 20.06 (EET)

Googlella löytyy muutamia muitakin: [9], esim. varhainen henkilö Kären Sørensdatter af Langballe, joka on kyllä tanskalainen. Olisiko siis tanskalainen nimi? --Weird1e (keskustelu) 21. tammikuuta 2018 kello 10.39 (EET)

Norjalla ja Tanskalla on pitkään ollut yhteinen kirjakieli ja paljon muitakin yhteyksiä, varmaan jompi kumpi.--Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 10.30 (EET)

Wikipedian mukaan norjassa tai tanskassa ei ole ä-kirjainta vaan æ. Wikipedian mukaan Kären Wigen on amerikkalainen. Edelleen Wikipedian mukaan Karen on yleinen norjalainen nimi, mutta Käreniä (tai Kæreniä) ei norjalainen Wikipedia tunne ollenkaan. Tanskassa on sama tilanne. Lisäksi Wikipedian mukaan Eärendil-selitys ei sovi, koska Kärenissä ei ole kahta vokaalia vierekkäin. Onko selvillä, minkä kielisiä ovat Kärenin vanhemmat? --Wähäwiisas (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 12.39 (EET)

Tanskan ääntämys Karenissa lähenee ä:tä, joten kirjoitusmuoto on voitu Amerikassa muuttaa Käreniksi, kun on haluttu että se ääntyy mahdollisimman lähellä sitä miten tanskalaiset sanovat Karen. Toisaalta amerikkalaiset kyllä sanovat sen muutenkin /kären/. Jos joku jaksaa kysyä dk.wikipediasta niin sieltä se selviää. --Typotus (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 13.06 (EET)

Vielä kommentti että æ = ä. --Typotus (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 13.08 (EET)

Joku muu Wigen-niminen henkilö löytyi Norjasta, niin tästä päättelin, mutta en tutkinut lainkaan tarkasti. Tanskan nykyinen kirjaimisto on tiedossa, ja siksi juuri tuo vaikutti erikoiselta. Tosin ei ole mahdotonta että etu- ja sukunimi olisivat kokonaan eri kielistä, tyyliin "Liesl Mariejensen Yamaguchi. Tuossa ensimmäisessä googlauksessa mainittiin joku hakutulos Tanskasta, äköjään vanhoista kirkonkirjoista: [10]. Eräs mieleen tuleva selitys voisi olla joku historiallinen kirjoitusasu. Esim. Tanskan ja Saksan raja on vaihdellut, ja saksan kieleenhän taas kuulu ä-kirjain, mutta ainakaan tuon kirkonkirjamerkinnän paikkakunta ei ollut lähellä Saksan rajaa. Lisäksi googlausta hankaloittaa että sana "kären" on yleinen suomalainen murremuoto suomen sana käsi genetiivistä. --Urjanhai (keskustelu) 22. tammikuuta 2018 kello 19.58 (EET)

Jos ehdokas kuolisi vaalipäivänä, uusittaisiinko vaalit?

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Jos siis kuolisi vaikka tuntia ennen vaalihuoneiden sulkeutumista? Laskettaisiinko äänet, ja katsottaisiin, olisiko tullut valituksi aluksi, vai uusittaisiinko vaalit joka tapauksessa? Tai onko tästä olemassa mitään säädöksiä? --37.33.24.102 24. tammikuuta 2018 kello 12.08 (EET)

Vaalilaki 143 §: Presidentin valitsemiseen on ryhdyttävä uudelleen niin pian kuin mahdollista, jos:

1) säädetyssä järjestyksessä asetettu ehdokas tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen ensimmäisen vaalin vaalitoimituksen päättymistä;

2) toisessa vaalissa oleva ehdokas tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen toisen vaalin vaalitoimituksen päättymistä; taikka

3) presidentiksi valittu tulee pysyvästi estyneeksi tai kuolee ennen kuin hän on ryhtynyt toimeensa. --Lax (keskustelu) 24. tammikuuta 2018 kello 13.20 (EET)

Eli maallikon järjellä tuota tulkiten: Vaalitoimitus kai katsotaan päättyneeksi silloin, kun äänestysaika loppuu. Siispä ehdokkaan kuolema vaikka minuutti ennen sitä aiheuttaisi uudet vaalit. Jos kuolema sen sijaan tapahtuu minuutti äänestysajan loppumisen jälkeen, niin äänet lasketaan, ja uudet vaalit pidetään vain jos tämä kuollut ehdokas olisi tullut valituksi. Saattaisi tulla aika mielenkiintoinen tilanne ihan siitä näkökulmasta, että ainakin rajatapauksessa pitäisi kuolinaika pystyä määrittämään hyvinkin tarkasti (ennen vai jälkeen vaalitoimituksen päättymisen). --Makevonlake (keskustelu) 24. tammikuuta 2018 kello 13.31 (EET)

Jos kuolee ensimmäisen vaalin päättymisen jälkeen, ja saa saman verran ääniä kuin toinen ehdokas, ja on näin jaetulla toisella sijalla, niin arvotaanko näiden kuolleen ja elävän välillä aluksi, kumpi pääsee toiselle kierrokselle, ja vaalit uusitaan vain jos kuolleella olisi parempi arpaonni? --176.93.95.70 24. tammikuuta 2018 kello 16.00 (EET)

Keskustelu aiheesta suljettu, koska keskustelijat eivät osanneet keskustella muokkaussotimatta. Lisäksi mikäli tähän otsikkoon tulee jatkokommentteja, niin kumoan ne ja mikäli ryhdytään muokkaussotimaan niin estän muokkaussotijat. Keskustelun arkistointi ja edellä oleva kommentti on jätetty ylläpitäjän roolissa. --Zache (keskustelu) 24. tammikuuta 2018 kello 18.38 (EET)

Gulliverin retket

Osaisiko joku kertoa mikä olisi paras suomennos Swiftin Gulliverin retkistä? Luin yhden, mahdollisesti lastenkirjaksi tarkoitetun, vanhan suomennoksen, jossa oli ainoastaan kirjan kaksi ensimmäistä osaa.--194.111.70.134 26. tammikuuta 2018 kello 16.15 (EET)

J. A. Hollon suomennos. --Thi (keskustelu) 26. tammikuuta 2018 kello 16.41 (EET)

Sekin on lähes sadan vuoden takaa, joten jäämme odottamaan että joku tarttuisi toimeen. Kersti Juva? --Tpe1 (keskustelu) 26. tammikuuta 2018 kello 17.25 (EET)

Venäjän kuntien ja asuttujen paikkojen rajat

Saako joku tätä Venäjän karttapalvelua toimimaan niin, että siinä näkyisivät myös kuntien ja asuttujen paikkojen (naseljonnyi punkt) rajat? Vasemmalta karttatasoista saa valittua "Granitsy", jolloin kartalla pitäisi näkyä valtion raja, federaatiosubjektien rajat, piirien rajat, kuntien rajat ja asuttujen paikkojen rajat. Piirien rajat tulevat näkyviin, mutta niitä pienemmät alueet eivät näy edes lähemmäksi zoomaamalla. "Edinitsy kadastrovogo delenija" kannattaa klikata tasoista pois, koska ne eivät ole noita hallinnollisia rajoja, vaan kiinteistöihin liittyviä rajoja. --Raksa123 (keskustelu) 29. tammikuuta 2018 kello 01.42 (EET)

Keskustan puheenjohtajavaali

Ketkä Keskustan puheenjohtajasta äänestävät? Kun eri puolueilla tuntuu olevan erilaiset käytännöt. --176.93.136.47 2. helmikuuta 2018 kello 18.44 (EET)

Puheenjohtajan valitsee puolueen sääntöjen mukaan varsinainen puoluekokous (§ 9), joka pidetään joka toinen vuosi (§ 10). Äänivaltaa siellä käyttävät kokousedustajat, joita lähettävät perusjärjestöt, kunnallisjärjestö, puolueen, nuorten ja naisten piirit, Suomen Keskustanaiset ry, Suomen Keskustanuoret ry ja Keskustan Opiskelijaliitto ry. Kunkin järjestön edustajien määrä riippuu jäsenmäärästä (tarkemmin selostettu § 12). Keskustan edellinen puoluekokous oli Seinäjoella 2016 ja siinä oli läsnä 2182 virallista kokousedustajaa [11].--Htm (keskustelu) 2. helmikuuta 2018 kello 19.23 (EET)

Merikäärmeet

Mihin heimoon merikäärmeet nykyään luokitellaan? Olen lähteitä hankkinut artikkeliin mutta niissä heimo vaihtelee. --Jylöstalo (keskustelu) 4. helmikuuta 2018 kello 21.21 (EET)

Puun kaataminen puukolla

On pihakoivu, jonka ympärysmitta on parisen metriä. Ammattitaitoinen metsuri kaataa sen moottorisahalla 15 minuutissa vissiin. Pari kaupunkilaispoikaa justeerisahan kanssa saattaa viettää kokonaisen päivän sitä kaataessa. Jos helsinkiläinen toimistotyöntekijä (vaikka nyt sitten Kalliosta) haluaa puun nurin puukolla, niin rupesin miettimään, onko se edes mahdollista. Teoriassa aikaa on rajattomasti, mutta kolme kysymystä tulee mieleen: 1) Kestääkö puukko terävänä ja ylipäänsä ehjänä sitä, että puun runkoa nirhaa vähitellen palasiksi? 2) Muuttuuko puukolla kaiverretun rungon tila jossain vaiheessa niin vaaralliseksi, että puukolla ei kerta kaikkiaan voi tai uskalla tehdä työtä loppuun saakka? 3) Voiko puu kaatua puukolla aivan täysin hallitsemattomaan suuntaan? (Tämä ei ole mikään kevennys, vaan olen ihan vakavissani.) --Pxos (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 22.07 (EET)

Osta kymmenen kappaletta Mora-merkkisiä puukkoja, ovat halpoja, tai teroita välissä puukkoa kuten veitsiä on tapana teroittaa. Puunrungon reunaan tehdään aluksi kaatokolo, jonka avulla puu kaatuu suunnilleen oikeaan suuntaan. Veitsen teroituksen ja kaatokolon idean voi googlettaa. --Hartz (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 22.12 (EET)

Harrastelijoidan kaatamana puu kaatuu yleensä täysin hallitsemattomaan suuntaan kaatokeinosta riippumatta. Metsurin pyytäminen Metsänhoitoyhdistyksestä tulee halvemmaksi eikä ole hengenvaaraa. En osaa vastata vitsikkäästi, joten toivottavasti tämä kelpaa. --Teakoo (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 22.14 (EET)

Keksin itse tärkeimmän syyn. Koska puukolla nävertäminen on hidasta, työtä ei voi tehdä alusta loppuun samalla kertaa kuten sahalla. Silloin puu jää valvomattomaksi useita kertoja. Jossain vaiheessa puun runkoa on veitsityöskentelyllä heikennetty niin, että puu kaatuu itsestään tai tuulenpuuskassa, kun puukkomies on kaupassa tai saunassa, ja ongelmana ei edes ole hallitsematon kaatosuunta vaan pikemminkin se, että kaatumisen hetki ei ole kontrolloitavissa. Tämä on melkein verrattavissa siihen, että puu kaatuu rajuilmassa ilman ihmisen myötävaikutusta. --Pxos (keskustelu) 21. marraskuuta 2017 kello 22.33 (EET)

Kai tähän on pakko siteerata sananlaskua: "Kuka tässä vielä puukkoa kaipaa, kun olis kirveelläkin töitä?" Kun Pxos usein piilottaa kommentteihiunsa salaviisaita johdatuksia, niin olisiko tämäkin nyt sellainen? Tosin, jos on on noin iso puu, niin tilaisin kyllä metsurin jos ei olisi moottorisahakurssia käytynä ja moottorisahaa käsillä.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.07 (EET)

Lisäksi vaikuttaa se, ollaanko maalla vai kaupunkialueella. Jos kaupunkialueella, saatetaan tarvita puunkaatolupa.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.09 (EET)

Ahtaissa paikoissa tulee lisäksi se, onko turvallisempaa kaataa puu kokonaisena vai paloitella pystyyn. Ammattimetsuri osaa arvioida tämänkin, maallikko lultavasti huonommin, vaikka joskus on tullut vierestä kateltua.--Urjanhai (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.12 (EET)

Kun nyt on salaviisaaksi arveltu, niin kai tämä nyt sitten jonkin selityksen vaatii. Kyse ei ole minusta eikä minun pihapuustani. Kesällä vain satuin kuulemaan sivusta, kun eräs pikkupoika ääneen arveli, voisiko ison puun saada kaadettua puukolla. Siihen sitten nopeasti hänen ilmeisesti ei-muunsukupuolinen ei-etähuoltajansa möreällä äänellä totesi, että "älä poika ole tyhmä, ei puita puukolla kaadeta". Poika sai siis perisuomalaisen "pannaan lapset, naiset ja elukat omille paikoilleen eikä anneta niiden hyppiä nenille" -asenneilmapiirin epäraikkaan tuulahduksen. Itsekin ohitin tapauksen ensin ajatuksella, että "kylläpä lapset ovat sitten muita kuin aikuisia". Kun kuitenkin jäin miettimään, miten lapsen arveluun olisi voinut vastata asiallisesti ja kertoa todellisen syyn, miksi paksua runkoa ei vain voi katkaista linkkuveitsellä, tulin sitten ajatelleeksi asiaa ääneen täällä. Tuossa oli kysymyksen alkusyy. --Pxos (keskustelu) 16. joulukuuta 2017 kello 16.50 (EET)

Sivuhuomautuksia puun kaatamisesta moottorisahalla tai vaijereilla

Pitää todeta sivuhuomautuksena, että kylläpä monet on peloteltu. Puun kaataminen ja moottorisahan käyttö eivät ole mitään rakettitiedettä. Kaatokolon tekeminen pohjautuu normaaliin logiikkaan. Puun kaadossa pärjää kyllä pienellä perehdytyksellä ja järjen käytöllä. Tietysti jos on hyvin pieni sektori mihin puu pitää kaataa, se kannattaa tietysti tehdä mahdollisimman tyynellä ilmalla ja vaikka varmistaa suunta yhden tai kahden vaijerin avulla. --Gwafton (keskustelu) 7. joulukuuta 2017 kello 16.21 (EET)

Se voi teoriassa onnistua, mutta koko alue pitää aidata jollei ole kokemusta. Ammattilaista kannattaa joka tapauksessa konsultoida eli käyttää katsomassa mikä on tilanne esim. lahoasteiden ja puun painopisteen ym. arvioimiseksi. Kunnon metsurin suojavarustusta ei tule unohtaa. Ja kannattaisi aloittaa pienemmillä puilla ettei tule isoa vahinkoa. Tuulen suunnat vaihtelee paljonkin, ja jos homma käy hitaasti niin silloin ei välttämättä kaatokolotkaan riitä. Vaijerit ja niiden päihin porukkaa heti alkuun mukaan, ja heillekin kypärät päihin. Sanoi ennaltaehkäisyyn suuntautunut työterveyslääkäri. --Höyhens (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 08.15 (EET)

Jos nyt saa jonkun vaijerin päähän moneksi viikoksi/kuukaudeksi.--MAQuire (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 13.42 (EET)

No tota, älä katso hirttäminen. Oikeesti ehkä niitä vaijerinpainoja tarttee kumminkin vasta loppuvaiheessa, ellei puu ole ihan laho. Konkelot (siis toisten puun varaan osittain kaatuneet puut) on tosi vaarallisia ohikulkijoille. --Höyhens (keskustelu) 17. joulukuuta 2017 kello 18.33 (EET)

Kaatorauta ja kiilat on käteviä. Kaatoraudalla voi tunnustella sahaamisen jälkeen onko puu jo aikeissa kaatua ja sillä saa kohtalaisen hyvin työnnettyä puuta siihen suuntaan mihin sen haluaa. Kiilojen hakkaaminen siihen sahan tekemään koloon toimii myös (etenkin isommille puille) mutta on vähän hitaampaa kuin raudalla vääntely. Ihmiset narujen päissä kuulostaa vaan lisäriskiltä. Mielummin vetää jollain koneella. Tai parempi olis työntää jos mahdollista. --Seegge^sup? 7. helmikuuta 2018 kello 03.29 (EET)

Talvilinnut ja päästäiset

Sain auringonkukkapussin "oheistuotteena" puolenkymmentä litistynyttä (luullakseni bulgarialaista) päästäistä. Heitin ne ruokintapaikalle. Miksikähän ne eivät näytä kelpaavan tiaisille eivätkä edes harakoille? --Höyhens (keskustelu) 13. helmikuuta 2018 kello 08.37 (EET)

Ainakin suomalainen päästäinen haisee kuulemma sellaiselle, ettei sillä taida olla syöjiä. En ole itse haistellut. --Abc10 (keskustelu) 13. helmikuuta 2018 kello 10.36 (EET)

Noin meillekin opetettiin kansakoulussa. Jäi muistiin siitä kun silloin olivat "ryhmätyöt" juuri tulleet muotiin, ja ryhmätyöhön sitten joku kirjoitti tekstin, jossa sanottiin kolme kertaa, että "Päästäinen haisee pahalta".--Urjanhai (keskustelu) 13. helmikuuta 2018 kello 10.43 (EET)

Aikansa wikipedistejä. --Jmk (keskustelu) 13. helmikuuta 2018 kello 11.00 (EET)

Niin no kissat ei kovin mielellään syö päästäisiä. Linnuista en ole asiaa noteerannut suuntaan enkä toiseen. Itse olen tyytyväinen ettei ne ollet metsämyyriä, en ole nyt suurimmassa riskissä saada myyräkuumetta. Niin no joo, ei kai sitä Etelä-Euroopassa paljon olekaan.. --Höyhens (keskustelu) 13. helmikuuta 2018 kello 11.46 (EET)

Superhero

Minkä yhtyeen alkuperäiskappale on tuo Superhero, josta on tehty myös Smurffikappale Kokkismurffin soppa?--109.240.35.84 17. helmikuuta 2018 kello 21.21 (EET)

Dazen.--MAQuire (keskustelu) 17. helmikuuta 2018 kello 21.35 (EET)

kuolema venetsiassa

Korjaus: Novellin Aschenbach on kirjailija, ei säveltäjä.  –Kommentin jätti Oikarma (keskustelu – muokkaukset) 19. helmikuuta 2018 kello 00.26 (EET)

Oliko sinulla jokin kysymymys mielessäsi, joka ei liity Wikipediaan? ---raid5 (keskustelu) 19. helmikuuta 2018 kello 11.28 (EET)

Halutessasi voit itse siirtää mahdolliset väärässä kahvihuoneessa olevat kysymykset oikeaan kahvihuoneeseen. Ei siitä kysyjää tarvitse morkata.--Urjanhai (keskustelu) 19. helmikuuta 2018 kello 11.43 (EET)

@Urjanhai: Esitin kysymykseni yksiselitteisesti. Voisimme nyt palata keskustelun aiheeseen, jota yritin kysymykselläni selventää. ---raid5 (keskustelu) 19. helmikuuta 2018 kello 12.02 (EET)

Otsikko on tunnettu Thomas Mannin novelli ja sen pohjalta on tehty elokuva. Minulle asia oli heti selvä kuin pläkki, mutta joku toinen tietää enemmän käyttöjärjestelmistä eikä kysele enempää. Tosin en minäkään mikä kirjallisuudenprofessori ole, mutta olen sattunut näkemään leffan ja sitten luin kirjan. --Rantatunneli (keskustelu) 19. helmikuuta 2018 kello 12.23 (EET)

Kiitos selvennyksestä, tätä olisin kaivannut ensimmäisessä kommentissa. Tietenkin lukija voi hakea yksittäisiä sanoja Wikipediassa tai sitten kysyjä tekee vastaamisen helpommaksi esimerkiksi linkittämällä merkitykselliset sanat. Nyt on selvinnyt kommentin tarkoitus ja tarve keskustelun siirrolle. Kyseiset teokset (novelli, elokuva, ooppera) eivät ole minulle tuttuja, vaikka katsonkin elokuvia ja osaan lukea kirjoja. ---raid5 (keskustelu) 19. helmikuuta 2018 kello 15.56 (EET)

Näyttää olevan elokuvassa muutettu säveltäjäksi mutta novellissa on kirjailija. Hyvä huomio sinänsä vaikka selvitys jäänyt kesken. --Rantatunneli (keskustelu) 19. helmikuuta 2018 kello 11.35 (EET)