Yritin etsiä tietoa artikkelista Tappouhkaus, mutta sellaista artikkelia ei kukaan ole vielä ennättänyt luoda. Kiinnostaisi tietää mikä on tarkalleen "tappouhkaus". Finlexistä eli Suomen laista ei löytynyt mitään siitä. Minkälaisia ne yleensä ovat? Niissä tuskin lukee "tämä on tappouhkaus", joten mistä sellaisen tunnistaa? Mitä Suomessa voi tehdä, jos saa sähköpostin tai kirjeen, jossa on jotain sellaista sisältöä, jota voisi ajatella tappouhkaukseksi? Vastaanottaja ei ole välttämättä varma, että onko kyseessä todella tappouhkaus... Pitäisikö tuollainen viesti kiikuttaa poliisilaitokselle? Suomessa ei taida saada mitään rangaistusta tappouhkauksen tekemisestä? Vai mikä tässä kiikastaa, onko Finlexissä jokin hienompi sana tälle samaiselle? --Hartz (keskustelu) 10. helmikuuta 2015 kello 21.30 (EET)[vastaa]
Osoitekirjasta. Eikös facebook tarjoa mahdollisuutta käydä sähköpostin osoitekirjaa (tjsp) läpi ja etsiä kavereita. Esim. joskus muinoin vuosia sitten kun facebookissa vielä olin, niin ehdotti minulle kaveriksi yhtä henkilöä jolle joskus olin kerran lähettänyt sähköpostia. Eli todnäk tämä henkilö oli antanut facebookin lukea oman sähköpostitilinsä jne. --Anr (keskustelu) 12. helmikuuta 2015 kello 19.56 (EET)[vastaa]
Enpä usko. Tarjoaa semmoisiakin, joille en ole ikinä lähettänyt mailia siitä osoitteesta millä olen Facebookissa, kun olen luonut sen osoitteen, millä olen Facebookissa, vuosia myöhemmin kuin olen viimeksi ollut yhteydessä niihin henkilöihin, joita facebook nyt tarjoaa kaveriksi. --Urjanhai (keskustelu) 12. helmikuuta 2015 kello 20.06 (EET)[vastaa]
Ne kertovat kuinka nopeassa verkossa olet. Hitain on pelkkä G (GPRS, 2G). E "EDGE" on sitä nopeampi, mutta hitaampi kuin 3G. [[3G] on "perusverkko", noin 2 Mb/s. H on HSDPA (High Speed Downlink Packet Access), yli kolme kertaa nopeampi kuin 3G. (edit, lisäsin wikilinkit) --Tappinen (keskustelu) 16. helmikuuta 2015 kello 07.16 (EET)[vastaa]
Mitä eroa on kansakoululla ja oppikoululla?
Minkä ikäiset kävivät kansakoulua ja minkä ikäicet kävivät oppikoulua?
Kansakoulu käsitti 1-6 luokat, ja sitä kävivät kaikki, oppikouluun menevät 4 luokkaa, muut 6 luokkaa. Oppikouluun saattoi pyrkiä kansakoulun neljännen luokan jälkeen (jotkut menivät myös vasta viidenneltä), ja oppikoulu siis vastasi nykyisen peruskoulun luokkia 5-9. Ne jotka eivät menneet oppikouluun, jatkoivat yleensä kansakoulun 6 luokan jälkeen kansalaiskoulussa (muistaako joku, montako vuotta kansalaiskoulu kesti?). Ja näistä sitten pyriyttiin edelleen oppikoulusta usein lukioon ja kansalaiskoulusta usein ammattikouluun, niin kuin nykyään peruskoulusta. Eli karkeasti kansakoulu oli vähän niin kuin ala-aste, (mutta ei tarkasti), ja oppikoulu oli vähän niin kuin ylä-aste (mutta ei tarkasti, koska osa meni oppikoulun sijasta kansalaiskouluun). Ja oppikoulusta sai siis pätevyyden lukioon, ja kansalaiskoulusta ammattikouluun, vaikka sai toki oppikoulustakin mennä ammattikouluun, tai jättää menemättä lukioon. --Urjanhai (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 21.07 (EET)[vastaa]
Katso hyvä ihminen Wikipediasta: kansalaiskoulu, kansakoulu ja oppikoulu. Alkuperäiseen kysymykseen iät: kansakouluun mentiin sinä vuonna, kun täytettiin 7. Oppikouluun mentiin yleisimmin kansakoulun 4 luokan jälkeen eli sinä vuonna kun täytettiin 11 vuotta. Jotkut aivan alkuvuodesta syntyneet aloittivat kansakoulun 6-vuotiaina ja joutkut menivät oppikouluun kansakoulun 3. luokan jälkeen. --Htm (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 22.23 (EET)[vastaa]
Hei,
Onko tillä käyttöä vanhoista, hyvistä dia-kuvista vuodelta 1960-70 , koskien luontokuvauksia linnuista ja eläimistä Evolta, Söderskäriltä ja Pohjois-Suomesta? Heitänkö roskiskeen? –Kommentin jätti Marjatta Andersson; 37.33.19.221 (keskustelu – muokkaukset)
Juu on käyttöä. Kuvat ovat sen verran vanhoja, että ne voivat olla ikänsä puolesta vapautuneet tekijänoikeudesta (raja on 1966 tavallisille valokuville ja jos ne eivät ole vielä niin ne ovat vapautumassa lähivuosina jolloin ne soveltuvat käytettäväksi Wikipediassa. Tiedetäänkö kuvista kuka kuvat on ottanut? --Zache (keskustelu) 17. helmikuuta 2015 kello 23.55 (EET)[vastaa]
Luin tällaisen artikelin erityisryhmiin kuuluvasta pariskunnasta. Sitä, miksi he kuuluvat erityisryhmiin, ei kerrota artikkelissa. Artikkelin loppupuolella viitataan epäsuorasti vajaakuntoisuuteen. Pariskunnan kotisivulla, jonne artikkelissa on linkki, kerrotaan heidän sairastavan lihasrappeumatauteja. Miksi artikkelissa ei voida mainita tätä? Mitä "erityisryhmät" tarkalleen ottaen edes tarkoittaa? Onko artikkelin kirjoittaja vain ylivarovainen vai olisiko lihasrappeumataudin mainitseminen artikkelissa loukkaavaa? --87.95.103.18320. helmikuuta 2015 kello 21.22 (EET)[vastaa]
"Erityisryhmät" tarkoittaa nähdäkseni samaa kuin en. special needs groups eli henkilöt/ryhmät, joilla on tavallisesta poikkeavia perustarpeita. Kattaa siis todella laajan joukon eriasteisia synnynnäisiä ja muita ominaisuuksia ja sairauksia kuten aistivammoja, neuropoikkeavuutta, kroonisia sairauksia, oppimishäiriöitä, yliherkkyyksiä. --Pitke (keskustelu) 21. helmikuuta 2015 kello 15.05 (EET)[vastaa]
Uhreilulajit, joissa naiset kilpailevat hame/mekko päällä?
Auttakaa joku ratkaisemaan eräs saunaillassa tullut kina. Onko olemassa muita lajeja, joiden sääntöjen mukaan naiset kilpailevat virallisissa arvokilpailuissa (=MM-, EM-,PM- tai SM-kilpailut) hame/mekko päällä, kuin seuraavat: tennis, maahockey, taitoluistelu ja tanssi?--LCHawk (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 11.48 (EET)[vastaa]
Golf, lacrosse, nyrkkeily, sulkapallo. Kannattaa tarkistaa nuo läpi ennen kuin antaa virallisen vastauksensa, mutta noissa käytetään hameita. Siitä en ole varma onko noissa pakko käyttää hametta. Myös taekwondossa on nykyään "mekko" tai pitkä paita, mutta sen alla on housut. --Zache (keskustelu) 23. helmikuuta 2015 kello 11.56 (EET)[vastaa]
Valjakkoajon tarkkuus- ja koulukokeissa ohjastaja ja avustajat (groomit) voivat pukeutua melkein miten fiinisti tahansa, koska tarkoitus on luoda tyylikäs ja ajallisesti yhteensopiva kokonaisuus vaunujen ja valjaiden kanssa. Naispuoliset kilpailijat osallistuvat näihin kokeisiin siis usein hamepuvuissa tai leningeissä (toki kera muiden varustein). --Pitke (keskustelu) 24. helmikuuta 2015 kello 23.36 (EET)[vastaa]
Missä oikeuksissa on Suomessa esittelijöitä? Onko niitä sekä yksityisoikeudessa että hallinto-oikeudessa? Ja kaikissa oikeusasteissa? Ja sekä siviili- että rikosoikeudessa? Mitä esittelijä tekee? Mikä hänen tehtävänsä on? Puhuuko esittelijä oikeudenkäynnin aluksi ja esittää jotakin? Nähdäänkö esittelijä oikeussalissa? --91.158.72.22525. helmikuuta 2015 kello 23.18 (EET)[vastaa]
Yliannostuksen ottaminen oli tietoinen teko itsemurhatarkoituksessa (teon tahallisuus), samapa se kai sitten potkiiko sen jälkeen minuutin vai vielä viisitoista. Jos kysyjä haluaa tähän kysymykseen jonkin luotettavan vastauksen, niin tarkemmasta määritelmästä voi kysyä kuolinsyytutkijalta tai patologilta, joka tekee ruumiinavauksia. --Hartz (keskustelu) 26. helmikuuta 2015 kello 19.34 (EET)[vastaa]
Mistähän voisi saada selville historian henkilöiden puhuttelunimiä? Esimerkkinä Suomen presidentit, joista huomaa – samaan tapaan kuin useista historian henkilöistä – että kun puhuttelunimeä ei ole tiedossa tai kun se ei ole ollut vakiintunut, jälkipolvet joutuvat kirjoittamaan aina kaikki nimet. Esim. "Lauri Kristian Relander". Varmasti hänen vaimonsa ja ystävänsä kutsuivat häntä jommallakummalla etunimellä. Juho Kusti Paasikivi sai kerran avioliittolupahakemuksen, johon hänen vanha ystävänsä oli lyijykynällä kirjoittanut "Pidä, Kusti, kiirettä!". Mannerheim kaiketi oli Gustaf, ja Pehr Evind Svinhufvudia kutsuttiin kouluaikana Pekaksi ja vanhempana Ukko-Pekaksi. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, kutsuttiiko häntä Pekaksi myös aikamiehenä. Mistähän näitä voisi enää saada selville kun aikalaiset ovat kuolleet ja historiankirjatkin toistavat aina kaikki nimet tai viittaavat pelkällä sukunimellä? --Pxos (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 20.29 (EET)[vastaa]
Usein henkilöistä kirjoitetuissa seikkaperäisemmissä elämäkerroissa, joissa on vielä ollut mahdollista haastatella aikalaisia, on tällaistakin tietoa. Vanhempien aikojen osalta saman asian voivat ajaa kirjalliset lähteet, kuten lähipiirin kirjeet. (Noin maallikon arviona, ainakin joissain elämäkerroissa muistan nähneeni mainintoja). --Urjanhai (keskustelu) 28. helmikuuta 2015 kello 20.38 (EET)[vastaa]
Oikea suomennos asialle olisi kuvasuhde, mutta esim. monikuvasuhde on ehkä aika vaikeasti ymmärrettävä. Formaatiksihan tuo usein "käännetään", se sana taas tulee erilaisten filmiformaattien aikakaudelta ja suomentuu Wikipediassa näemmä artikkeliksi Valokuvafilmiruutukoko. En kuitenkaan suosittele käännöstä monivalokuvafilmiruutukoko vaan ehkä kuvasuhteen valinta, kuvasuhdevalikoima tms. –Kotivalo (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 13.34 (EET)[vastaa]
Rajaussuhde-sanaa en muista koskaan kuulleeni enkä nähneeni. Se saa 80 Google-osumaa kun taas kuvasuhde saa 300 000. Kielitoimiston sanakirja tuntee vain jälkimmäisen. Mutta ihan miten vain. –Kotivalo (keskustelu) 2. maaliskuuta 2015 kello 15.10 (EET)[vastaa]
Luin vasta Suomen historiaa ja törmäsin tietoon, että lain mukaan mies oli vaimonsa edunvalvoja Suomessa vielä 1907, kun ensimmäiset naiskansanedustajat valittiin. Osaisiko joku sanoa milloin tämä laki on kumottu? --87.93.51.135. maaliskuuta 2015 kello 00.04 (EET)[vastaa]
Eivät. Siksi tilanne olikin hieman paradoksaalinen: naimisissa olevat naiskansanedustajat päättivät yhteiskunnallisista asioista, mutta eivät lain mukaan omista asioistaan. Mutta asia tuli mieleeni tästä (30 minuutin kohdalla), kun Sami Helle kertoo kuulleensa, ettei voi asettua ehdolle vaaleihin, koska hänellä on edunvalvoja. Mutta edusmies ei ehkä ole juridisesti sama asia kuin edunvalvoja? --87.93.137.255. maaliskuuta 2015 kello 12.31 (EET)[vastaa]
Auringonpimennyksen / auringon katsomiseen tarkoitetut lasit
Hitsaustarvikeliikkeissä näyttäisi olevan yleensä vain DIN 8 - DIN 13 vahvuisia laseja. Ovatko nämä DIN-arvot siis sama asia kuin tämä numero? Ja jos on, onko DIN 13 -lasin kanssa auringon katseleminen huomattavasti vaarallisempaa, kuin 14? --37.33.3.10712. maaliskuuta 2015 kello 11.01 (EET)[vastaa]
Muistaakseni Urjanhai kirjoitti siitä, että joku palaisi 1960-luvulle, miten pitäisi valmistautua. Minä olen miettinyt päinvastaista, entisajan ihmisen nykypäivään joutumista, tosin enimmäkseen kaukaisemman ajan kuin tuo 1960-luku. Mitä tapahtuisi 1900-luvun alussa eläneelle henkilölle, sanotaan nyt suomalaiselle, kun ensisijaisesti tässä omaa maata ajattelen, jos hän joutuisi tähän aikaan? Luulen, että hän järkyttyisi: rahanpalvontauskonto, itsekkyys, puolison pettäminen seksuaalisesti, heikommassa asemassa olevien halveksunta jne.. Ja tuskinpa sen ajan karuimmat merimiehetkään joivat niin paljon viinaa kuin nykyiset murosikäiset tytötkin. Joutuisiko tuo 1900-luvun alusta 2000-luvulle joutunut mielisairaalaan järkytyksestä? Jaalei (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 18.23 (EET)[vastaa]
Sen ketjun aloitti joku muu, olin siinä vain yksi kommentoijista. Kun olen elänyt myös 1960-lukua, niin olen täysin vakuuttunut, ettei sinne olisi mitään vaikeutta sulautua. Ja toisaalta kun olen tavannut ja tuntenut 1900-luvun alussa eläneitäkin henkilöitä, niin uumoilen vähän samaa.--Urjanhai (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 18.34 (EET)[vastaa]
Luultavasti järkyttyisi. Abortit ovat laillisia ja niistä ei joudu lääkärit vankilaan ja menetä lääkärinoikeuksiaan ikiajoiksi. Sokeria on kaikessa niin paljon, että kaikki lihoavat suunnattomasti ja sairastuvat diabetekseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin, mutta silti ihmiset kaatavat suuhun iloisesti sokerisia juomia ja ruokia. Minäkin suosisin radiota, sillä siten välttää ääniradiossa kasvoihin hierottavat homoseksuaalit ja pakolliset kiintiöneekerit. Nykyään naiset tupakoivat ja käyttävät alkoholia kuin miehet ja pukeutuvat housuihin (edes DDR:ssä ei hylätty hameita!). Varmaan erityisemmin ei tarvitsisi valmistautua, sillä nykyajassa on kaikkea saatavilla. Vaatii vain vahvan vatsan. --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 18.36 (EET)[vastaa]
Ei kai 1900-luvun alussa länsimaissa suurin osa miehistä halunnut, että naiset olisivat aikuisinakin miesten holhouksessa? 1800-luvun lopullahan päättäjät, ja nämä olivat miehiä, rupesivat kiirehtimään naisten saamista täysivaltaisiksi. Olen 1900-luvun alun ihailija, ja vähän on sen jälkeen parennusta tapahtunut, harvoista parannuksista esimerkkinä Wikipedia! Vielä naisten asemasta: suosikkisarjani Hovimäen lopun yksi keskeisist hahmoista, Marie-neiti, sanoo, että se oli kaikkein järjetön idea naisten äänioikeudesta keskusteltaessa, että olisi tehtävä jokin ero naimisissa olevien ja naimattomien naisten välille. Mikä oli ensimmäinen maa, joka antoi naisille äänioikeuden? Oliko SuomiEuraasian ensimmäinen? Jaalei (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 18.54 (EET)[vastaa]
Käsittääkseni Suomi tosiaan oli Euraasian ensimmäinen. Siitä, mikä oli maailman ensimmäinen, olen kuullut ristiriitaista tietoa. Jossain sanotaan, että Suomi oli tässäkin edelläkävijä, jossain taas, että kyseessä oli Uusi-Seelanti, ja jossain taas sanotaan, että Uuden-Seelannin äänioikeus koski vain valkoista väestöä. --101090ABC (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.01 (EET)[vastaa]
Yleinen äänioikeus ja naisten äänioikeus olivat enemmänkin vasemmistolaisten ja suomenkielisen väestön kuin oikeistolaisten tai ruotsinkielisen väestön asialistalla. Vielä 1900-luvun alussa virkamies puhui ruotsia ja oli suomenruotsalainen. Yleensä tehtaanomistaja puhui ruotsin kieltä. Suomessa oli suomenruotsalaisten ja ulkomaalaisten kapitalistien hegemonia. Suomi oli tavallaan Ruotsin siirtomaa ja suomalaiset sivistymättömät metsäläiset halpaa orjatyövoimaa. 1900-luvun alussa Suomi ei ollut demokraattinen eikä tasa-arvoinen yhteiskunta. Mutta ei Suomi välttämättä vieläkään ole demokraattinen tai tasa-arvoinen yhteiskunta, voisi joku sanoa. Riippuu kuka asiaa tarkastelee. Joku voisi myös sanoa onko sillä väliä? Samaltahan ilma haisee ja ruoka maistuu, oli tai ei. --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.09 (EET)[vastaa]
Nyt haluan kuulla vähän tarkempia perusteluja. Olisiko niin, että sarjan lopussa kuvattu Felixin harjoittama torpparien sorto ei ole mitään sellaista, mitä todellisuudessa tapahtui? Voi miten viisas oli hänen isänsä Wilhelm, mutta Felix käyttää isännyyttä väärin (Antti Seppä sanoo ymmärrettävästi, ettei hän voi olla kiihtymättä, kun kuuli, että Felix oli ilmoittanut, että tuolta viikolta maksetaan vain kolmelta vai oliko vain kahdelta päivältä). Mutta olisiko tässä kyse vasurikäsikirjoittajien propagandasta? Tapahtuiko tuollaista torpparien sortamista oikeasti? Jaalei (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.37 (EET)[vastaa]
Kaikki on Hovimäessä ulkokohtaisesti toistettua mantraa. Torpparien häädöistä kertoi jo Väinö Linna, ja Edwin Laine filmasi. Jos haluaa perehtyä Suomen historiaan dramatisoidun fiktion kautta, niin suosittelen niitä. (Sattui joskus olemaan telkkari auki, kun sitä tuli ja yllätyin, että tuohan oli parempi kuin muistinkaan.) Hovimäki on tästä suomalaisen historiakulttuurin perinteestä halpa kopio. Jos haluaa tietää, mitä oikeasti tapahtui, kannattaa tutkia historiaa ja mitä historiantutkijat vastasivat Linnalle. --Urjanhai (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.55 (EET)[vastaa]
Työllistyminen oli 1900-luvun alussa helppoa ja kaikille oli töitä yllin kyllin. Nykyään on vaikea työllistyä ja töitä ei ole oikein kenellekään. Nykyään monet työt ovat perin keinotekoisia ja turhia verrattuna 1900-luvun alkuun. --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 18.51 (EET)[vastaa]
"Itsekkyys, puolison pettäminen... jne..." Noitahan nyt on ollut tuhansien vuosien ajan... Väitätkö muka, ettei 1900-luvun alussa ollut itsekkyyttä, rahanahneita ihmisiä ja pettäjiä? Miksi et mainitse epäitsekkyyttä, uskollisia puolisoja, yms? Niitäkin on ollut nyt ja aina. En ymmärrä mitä ihmeellistä siinä on. Ei ennen vanhaan eletty missään paratiisissa. Nykyaikana valitetaan kaikesta ja haukutaan itseään ja koko ajan hoetaan miten ennen vanhaan mukamas kaikki oli paremmin. 100 vuoden päästä ihmiset varmaan ajattelevat haikeina nykyaikaa ja haukkuvat kaikki 2100-luvun asiat. Unohdetaan kuitenkin, kuten äsken sanottiin, että on ilmainen terveydenhuolto, ihmiset elävät pidempään, sodat ja taudit ovat vähentyneet huomattavasti, Suomessa myös vakaa hallitus, teknologian ansiosta ihmisten elämä on helmpompaa... jne. Ei tämä mikään täydellinen maailma ole, mutta ei se ole koskaan ollutkaan eikä tule koskaan olemaankaan. Kuten sanoin, nykyaikana ainakin valitetaan kaikesta ja jostain syystä nähdään vain negatiiviset asiat. Itse ainakin jos saisin valita eläisin mieluummin nyt kuin 100 vuotta sitten. --Barosaurus Lentus12. maaliskuuta 2015 kello 19.10 (EET)[vastaa]
Aivan varmasti itsekkyttä (julistetaan "itsensä toteuttaminen", "oman elämänsä sankari" jne.) ja puolison pettämistä on enemmän kuin silloin. Ja rahan palvomista ei ollut yhtään. Jaalei (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.18 (EET)[vastaa]
Jos ajatellaan vaikka sitä sukupolvea, joka on syntynyt sanotaan vaikka 1906 tai niillä main, niin näitä ihmisiähän eli keskuudessamme 1900-luvun loppuvuosiin asti, ja he seurasivat asioita terävinä. Kun samaan aikaan on elossa eri sukupolvia olevia henkilöitä, niin näin eri sukupolvien kokemukset lomittuvat ja tulevat osaksi toinen toisiaan. Toki sukupolvilla ovat omat erilaiset kokemuksensa, jotka muokkaavat kunkin sukupolven ajattelua, mutta myös jatkuvuutta on sen verran, ettei mielestäni mitään tuollaisia drammaatisia eroja todellisuudessa ole, mitä tuossa ylempänä yritetään maalailla. Kulttuurrisia vaikutteita tulee ja kulttuurisia vaikutteita menee, ja agitaattorit kiertävät tuvissa, mutta se on enemmän vaan pintaa. Jos muutoksia tapahtuu, niitä ei juuri edes kukaan huomaa, kun ne ovat niin vähittäisiä. Samat ihmiset ajoivat hevosilla ja autoilla, samat ihmiset soittivat lankapuhelimella ja kännykällä, ja likimain kaikkea on aina ollut.--Urjanhai (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.36 (EET)[vastaa]
Noinhan se on ollut. Lähinnä pintaa, vähittäisiä ja huomaamattomia muutoksia. Hevonen ja kärryt vaihtui autoon, juna vaihtui bussiin, radio vaihtui televisioon, markka vaihtui euroon. Samalla tavalla on nukuttu, hengitetty, kävelty, syöty ja juotu pääpiirteissään. Peseytyminen ja se kun luonto kutsuu ovat vähän mullistuneet, mutta ei niillä niin väliä. --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.41 (EET)[vastaa]
Asioita joita tulee mieleen ihan jos henkilö tempautuisi 60-luvun katukuvasta nykypäivään: monimuotoinen ja rennompi pukeutuminen; mainosten, autojen, julkisesti esillä olevien ryntäiden ja kankkujen, erilaisten ulkomaalaisten ruokatuotteiden valtava määrä, etnisesti kirjavoitunut katukuva, toisaalta katukuvasta kadonneet vaeltelevat lapsijoukot, jatkuvan viestittelyn ja (äly)kännykässä roikkumisen kulttuuri, julkkiskyttäyskulttuuri, monien aikaisemmin tiukan hienotunteisuudenpiirissä olleiden asioiden kuten avioliitto-ongelmien, mielenterveysvaukeuksien, homouden, raha-asioiden, alkoholinkäytön, seksin ja sen puutteen tai yksityiskohtien ruotiminen keskusteluissa julkisilla paikoilla ja lehtihyllyjen otsikoissa, lapsuuden taittuminen nulikka- ja nuorisoikään paljon aiemmin jne. --Pitke (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 15.00 (EET)[vastaa]
Torppari oli yhteiskunnassa aika hyväosainen ja sai suuressa osaa maata maapalan omalta veljeltään, joten vähän hassua olisi sanoa veljensä maaorjaksi. Lähempänä maaorjaa oli mäkitupalainen. Onko orjuutta kaikki missä ei saa korvausta rahana? --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 19.50 (EET)[vastaa]
Kaipa se maaorjuus oli eri asia. Torppari tarkoitti selväkielelle käännettynä tilan osan vuokraajaa. Maaorjuuteen kai esim. liittyi käytännössäkin liikkuvuusrajoituksia, mutta torpparina oleminen perustui sopimukseen. Toiset olivat torppareina taloissa, ja joskus torppari saattoi olla isännän sukulainen. Toiset olivat torppareina kartanoissa, mutta kartanon isäntäkin oli Suomessa vain suuri maanomistaja ja torpparit vuokraviljelijöitä. Sitten oli kaikkia mäkitupalaisia, muonamiehiä ym. jotka olivat palkkatyösuhteessa maanomistajaan tai mahdollisesti saivat asunnon. Väinö Linna kovin nosti torppareita esiin, mutta Viljo Rasila (itse torpparin poika Ypäjältä, Väinö Linnan kotipitäjän Urjalan naapurista) tutki asiaa ja totesi, että ainakin Suomen sisällissodan punaisissa torpparit eivät olleet kovin keskeisessä asemassa, vaan pikemminkin maattomat työläiset, jos nyt muistinvaraisesti osaan muistella oikein. Tästä on mahdottomasti kirjallisuutta, ja jos aloiuttaa jostain uudehkosta Suomen historian yleisesityksestä, niin pääsee varmaan hyvin alkuun.--Urjanhai (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 20.30 (EET)[vastaa]
Torppareita oli kyllä myös ns. valkoisessa Suomessa, esimerkiksi Pohjanmaalla ja Jyväskylän liepeillä. Joskus lueskelin sellaista, että erona olisi ollut, että punaisessa Suomessa torppien kanssa olisi torppareilla ollut enemmän ongelmia, siinä missä valkoisessa Suomessa torpat olisivat olleet omilta veljiltä ja siten "olenko veljeni sorrettu orja" ei olisi valkoisessa Suomessa ollut mikään keskeinen huolenaihe. --Hartz (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 20.37 (EET)[vastaa]
Tässä on nykyään, on ollut vuoden 1918 jälkeen ja oli jo sitä ennen niin monia historiakulttuurin kerrostumia, että kokonaiskuva on hyvin vivahteikas. Suosittelen tutustumaan esim. Juhani Syrjän Juho-sarjaan, joka on kirjailijan vuonna 1900 syntyneen isän romaanimuotoinen elämäkerta. Juho Syrjä taisi olla juuri sellaista torpparisukua, jossa talon joku nuorempi veli oli saanut torpan, Pälkäneellä punaisen Tampereen kupeessa. Sitten Juho Syrjä joutui punaisena vankileirille, mutta selvisi hengissä, kun kotoa lähetettiin ruisleipää, jos oikein muistan. Sitten myöhemmin kun Juho Syrjän pojasta Jaakosta tuli kirjailija ja Väinö Linnan Kaveri, Väinö Linna haastatteli Juho Syrjää kansalaissotakuvauksiaan varten. Lounais-Hämeessä taas, missä Jokioisten kartano käsitti koko nykyisen jokioisten kunnan sekä osia Ypäjästä, Humppilasta ja Forssasta, jopa porvarillisten kotiseututyön harrastajien keräämä muistieto surkuttelee kartanon primitiivistä (so. suomalaiselle ja pohjoismaiselle elämäntavalle vierasta) komentoa ja alustalaisten surkeaa asemaa. Kuitenkin näissä suurimmissa kartanoissa (Jokioisten kartano, Vuojoen kartano), maareformit olivat lopulta radikaaleja ja itsenäistyneet torpat suurehkoja tiloja. Esim. Ypäjän historiassa todetaan, että suurempia kuin siirtoväen tilat 1940-luvulla. Lukemattomia kirjoihin ja kansiin kirjattuja tarinoita on siitä, miten isännät, joilla torppareihinsa tai työntekijöihinsä luottamukselliset suhteet, pelastivat näitä vankileireiltä, ja toisaalta ulkopaikkakuntalaisten joukkioitten surmatöistä kummallakin puolella. Katso myös Nog med blodbad!.--Urjanhai (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 21.23 (EET)[vastaa]
Pohjoismaissahan talonpojat olivat vapaita, eivätkä heidän palkollisensakaan (ainakaan enää kristinuskon vakiintumiseen jälkeen) olleet orjia. Semmoinnen kirja löytyy kuin Vapauden lähde, joka hahmottaa tätä pohjoismaiden erityisasemaa Euroopassa.--Urjanhai (keskustelu) 12. maaliskuuta 2015 kello 20.33 (EET)[vastaa]
Hartzin kommentti ei ole ihan yksiselitteisesti oikein. Torppareiden kotitarvepuunotto-oikeus poistettiin ta sitä rajoitettiin 1800-luvun loppupuolelta lähtien seuduilla, joissa puun kantohinta nousi merkittäväksi tulonlähteeksi maanomistajille. Tämä oli yksi torppareiden asemaa heikentänyt seikka. Gopase+f (keskustelu) 21. maaliskuuta 2015 kello 09.51 (EET)[vastaa]
Eräs jenkkituttuni väitti minulle, että Suomi on sosialistinen maa. Minä sanoin, että ei tuo ole totta, vaikka on Suomen systeemi lähempänä sosialismia kuin Yhdysvaltain. Voisiko Suomen järjestelmää näissä asioissa kuvata semisosialistiseksi? Sosiaaliturva mutta esim. metsistä pääosa yksityisessä omistuksessa. Jaalei (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 16.21 (EET)[vastaa]
Varmaan Suomea voisi luonnehtia sosiaalidemokraattiseksi. Uskoisin, että olet oikeassa siinä, että Suomi on "sosialistisempi" kuin Yhdysvallat, mutta ei kuitenkaan täysin sosialistinen (mm. juuri niin, että talous olisi täysin valtiojohteinen ja että valtio olisi yksipuoluejärjestelmä). --101090ABC (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 16.36 (EET)[vastaa]
Jotenkin näin: "I believe Finland could be classed as "social democratic". I think it's right to say that Finland is more "socialist" than the US, but is not fully a socialist country (i.e., it doesn't have a fully government-lead economy nor is it a one-party system)." --101090ABC (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 16.59 (EET)[vastaa]
Eipä mitään. Mutta huomauttaisin, että ainakin oman kokemukseni mukaan amerikkalaiselle voi olla hankala selittää "sosiaalidemokratiaa", sillä he voivat ajatella "sosiaalisuuden" ja "demokraattisuuden" melko mustavalkoisesti (ainakin siis kokemukseni mukaan). --101090ABC (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 17.13 (EET)[vastaa]
Yhdysvaltain poliittisessa kielenkäytössä sanaa "sosialistinen" käytetään niin naurettavalla tavalla, että se tekee kaiken järkevän keskustelun aiheesta mahdottomaksi. Esimerkiksi Obaman hallinnon ajamaa yleistä sairausvakuutusta haukutaan siellä sosialistiseksi. Yleinen sairausvakuutus otettiin aikanaan ensimmäisenä käyttöön Saksassa Bismarckin aloitteesta. Eli amerikkalaisella logiikalla Saksan keisarikuntakin oli sosialistinen valtio. Yleensä ottaen "sosialistinen maa" on niin kiistanalainen käsite, ettei nimitystä kannata käyttää mistään valtiosta. Populististen oikeistolibertaarien mielestä valtio on sosialistinen, jos se harjoittaa yleensä mitään talouspolitiikkaa (jolloin luultavasti kaikki koskaan olemassaolleet valtiot ovat olleet sosialistisia); monet vasemmistolaiset taas ovat sitä mieltä, ettei yhtään sosialistista valtiota ole vielä ollut (ja jotkut ovat ehkä sitä mieltä, että siellä missä on valtio, ei voi ollakaan sosialismia). --Risukarhi (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 17.37 (EET)[vastaa]
Suomi on sosialismiin kallellaan oleva maa, mutta ei mitenkään vahvasti sosialistinen, vaan vain osittain. Muut Pohjoismaat ja esimerkiksi Ranska ovat samankaltaisia, siis poliittiselta ilmapiiriltä vasemmistolaisia. Siinä missä Virossa haluttiin nopeasti eroon Neuvostoliiton romahdettua sosialistisista piirteistä mahdollisimman nopeasti ja ikuisiksi ajoiksi, Suomessa tavallaan on säilytetty monia sosialistisia piirteitä. Virkamiehet ja poliitikot ovat Suomessa nykyäänkin samoja naamoja kuin 1970-80-luvuilla ja hyvin suosittuna puolueena on ollut SDP, siinä osaselitys. Suomen historiassa sosialistisen ajattelun suosioon vaikuttaa Suomen sisällissota 1918, jossa punaiset saivat köniin valkoisilta. Punaisuus on periytynyt lapsille ja lapsenlapsille ajattelutavassa. Ja toisaalta äärioikeistolaisuus on haluttu pitää visusti kurissa. Vielä 1900-luvun alussa Suomi ei ollut niin vasemmistolainen. Suomessa oikeistolaista ajattelutapaa edustavat erityisesti Lapuan, Seinäjoen ja Kyrönjoen varren asukkaat ja nämä seudut eivät eroa mainittavasti Yhdysvalloista (pala Yhdysvaltoja Suomessa). Yrittäjyys ja vastuunotto ovat noilla seuduilla yleistä. Lisäksi Oulu näyttää yhdysvaltalaiselta kaupungilta hyvinkin paljon esikaupunkialueineen. Suomen talous on ns. sekatalous, jossa on sekä valtion ja kuntien suunnitelmatalouden että yritysten ja yksilöiden markkinatalouden piirteitä. Hinta kyllä tasapainottaa Suomessa kysynnän ja tarjonnan, ja hintojen avulla leikataan tuotantoa tai kasvatetaan tuotantoa sekä leikataan kulutusta tai kasvatetaan kulutusta kunkin talousyksikön kohdalla erikseen. Voi vaikka ajatella niin, että suunnitelmataloutta on 50 % ja markkinataloutta 50 %. Suomen politiikka on ollut pitkään sosiaalidemokraattista muiden Pohjoismaiden kuten Ruotsin tapaan (tätä edustaa puolue SDP) ja aluepoliittista (tätä edustaa Keskusta). Suomen politiikassa keskeisiä ovat tulonsiirrot (tuloerojen tasoittaminen) ja aluetuet (kaupungeista maaseudulle). Suomen politiikassa suuri painoarvo on verokertymällä ja sillä mistä saataisiin vielä lisää kerättyä veroja -- ehkä sosialismi liittyy siihen, että verotetaan paljon ja käytetään verovaroja paljon. Suomessa kaikki merkittävät päätökset tekee joko valtio tai kunnat (tai vastaavat julkisen vallan rakenteet). Usein päätöksentekijänä on vaaleilla valitsematon virkamies, joka harjoittaa jonkinlaista yhden miehen diktatuuria, ei lainkaan vaaleilla valittu kansan tahdon edustaja, jonka voisi edes saada pois palliltaan. Suomi on siis erittäin "julkisvaltajohtoinen" jos ei erittäin valtiojohtoinen. Ehkä oikea sana on virkamiesjohtoinen. Tämä tulee esille erityisesti siinä mitä yritys tai yksilö saa rakentaa ja minne. Suomessa on huomattavan paljon työntekijöitä julkisella sektorilla eli lähinnä työskentelemässä kunnille ja valtiolle (tai vastaaville). Suomen piirteenä on ollut yrittäjyyden ja yrittäjien halveksuminen ja se, että Suomessa ei ole kehittynyt arvokasta tuotantoa, vaan on tukeuduttu paperiin, sahatavaraan ja vastaavaan halpaan bulkkiin. Aito markkinatalous pyrkisi luomaan jotain arvokkaampaa, mutta Suomessa siinä on epäonnistuttu vuosikymmeniä, mikä kielii sosialismin tyypillisestä ongelmasta -- ei luovuutta, ei innovaatioita, ei arvokasta tuotantoa kuten iPhoneja tai Mercedes-Benzejä jne. Suomessa ei ole tapana kilpailla, eikä vaurastumista suvaita, joten naapuriaan paremman tuotteen keksiminen ja yrittäminen ovat asenneilmastossa sellaisia mitä ei saisi tehdä. Myyntityö ei Suomessa kelpaa kaikille, vaan myyminen on pahasta. Työmarkkinat on Suomessa sosialistiset, sillä ammattiliitot neuvottelevat palkat kaikille työntekijöille keskitetysti (tähän liittyy TUPO). Suomessa on paljon ihmisiä, jotka eivät halua työskennellä yrittäjille tai yrityksille, sillä ne riistäisivät häntä (työntekijän selkänahasta). Suomen neuvola ja peruskoulu ovat kai kopioita Itä-Saksasta (DDR) tai jopa natseilta. Itä-Saksan peruskoulua Suomi esittelee ulkomaille Suomen vientituotteena maailmalle, kun PISA-tulokset olivat niin hyviä. Suomen peruskoulun kaltaista vankilaa ei vain haluta muissa maissa. Moni on julkisuudessa puhunut, että Suomessa olisi DDR:n henki ("Neuvostoliitto romahti, DDR:n henki jäi"). Yliopistot ja tutkimukset ovat Suomessa valtion rahoittamia, joten kukaan professori/tutkija ei uskalla arvostella valtiota -- sen lauluja laulat jonka leipää syöt. Viro on huomattavasti vähemmän sosialistinen ja hallinnoltaan kevyempi maa kuin Suomi, mutta vielä kolme kertaa köyhempi kuin Suomi, sillä Viro on alkanut kehittyä huomattavasti myöhemmin (vasta 1990-luvun alusta). Viro saanee kuitenkin Suomen kiinni ja varmaan menee ohikin vauraudessa. --Hartz (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 17.58 (EET)[vastaa]
No jos tuohon voisi vielä jotain lisätä, niin valtion totuudentorvimedia YLE ja valtion jakama rahoitus yhdistyksille. Valtio jakaa ainakin Veikkaus- ja RAY-varoja yhdistyksille erittäin paljon. --Hartz (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 18.25 (EET)[vastaa]
Suomen eduskunnan äärioikealla olevat istumapaikat
Nykyään puhemiehestä katsoen oikeassa laidassa istuvat RKP:n edustajat ilmeisesti tavan mukaan. Oliko ennenkin näin? Kun Perustuslaillisella oikeistopuolueella oli edustusta, missä he istuivat? Ei tarvitse analysoida 1920-luvulle saakka, 1960–1970-lukukin riittää hyvin. --Pxos (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 18.40 (EET)[vastaa]
Kappas, en ollut tuota ajatellut. Nykyään on mikrofonit, mutta aikaisemmin saattoi olla hyödyksi, että paikaltaan pidetyt puheenvuorot ovat mahdollisimman lähellä puhemiehestä oikealle olevassa virkamiesaitiossa istuvaa tulkkia. Jos asia on näin, nuo istumapaikat saattavat olla vaikkapa satavuotinen perinne. Varmaan puoluetoimistossa asiasta tiedettäisiin, mutta jag orkar inte besvära mig med saken (suora käännös suomen letkautuksesta "en jaksa vaivautua"). --Pxos (keskustelu) 13. maaliskuuta 2015 kello 18.50 (EET)[vastaa]
En pysty tässä ilmoittamaan mitään lähdettä, mutta tietääkseni RKP on ollut laitimmainen oikealla niin kauan kuin puolueryhmittäinen istumajärjestys on ollut käytössä. 1970-luvulla nousi kai jotain kohua siitä, kun jossain vaiheessa SMP:n ryhmä määrättiin kokoomuksen oikealle puolelle ja Veikko Vennamon mielestä se oli pahantahtoinen yritys leimata hänen puolueena äärioikeistolaiseksi (kenties olikin). Sitä en muista, laitettiinko SMP silloin perustuslaillisistakin oikealle. --Risukarhi (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 13.26 (EET)[vastaa]
Lähteettä tämäkin, mutta analysoin kyllä ajalle ennen 1920-lukua. Ruotsalaista puoluetta pidettiin aluksi oikeistolaisempana kuin Suomalaista puoluetta. Muistaakseni valtalain vastustajissakin 1917 oli enemmän ruotsalaisten kuin kokoomuksen edustajia. Tähän muistikuvaan ei kannata täysin luottaa. En minäkään muista noin vanhoja asioita kunnolla. Tämä oli ennen eduskuntatalon rakentamista. --Höyhens (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 22.27 (EET)[vastaa]
RKP on perustettu ennen kokoomusta. RKP oli suomenruotsalaisten raharikkaiden oikeistopuolue. Vasta myöhemmin RKP on siirtynyt poliittiseen keskustaan. Vielä 1900-luvun alussa suomenruotsalaiset olivat huomattavasti vauraampia kuin suomenkielinen köyhä metsäläisväestö. Sieltä historian havinasta se bättre folk -ilmaisu periytyy. --Hartz (keskustelu) 21. maaliskuuta 2015 kello 09.15 (EET)[vastaa]
Mitä "miedot huumeet" tarkalleen ottaen tarkoittaa? Ylen artikkelissa [3] puhutaan alaikäisten hasis-kokeiluiden rangaistusten muuttamisesta puhutteluiksi ja todetaan "Käyttörikos koskee vain niin sanottuja mietoja huumeita, joten puhutteluun joutuvat käytännössä marihuanan tai hasiksen käyttäjät." Olen käsittänyt, että esimerkiksi taikasienet olisivat mietoja huumeita, mutta tästä saa toisenlaisen käsityksen. Onko Wikipediassa tai jossain muualla lisätietoa asiasta? --87.93.65.23214. maaliskuuta 2015 kello 14.29 (EET)[vastaa]
"Mieto huume" ei ole Suomen lainsäädännöstä tai viranomaisten papereista löytyvä termi, joten sitä ei ole suomen kielessä mitenkään virallisesti määritelty. Alankomaissa miedoiksi huumeiksi (soft drugs) on määritelty jotain aineita, mutta mietoina huumeina siellä aikaisemmin pidetyt taikasienet ovat nykyään kovien huumeiden listalla. Alankomaissa pidetään kannabista ja siitä valmistettuja tuotteita, kuten hasista, mietoina huumeina. --Hartz (keskustelu) 14. maaliskuuta 2015 kello 14.46 (EET)[vastaa]
Yritin kysyä Oopiumin keskustelusivulla kun siellä oli asiantuntijoita paikalla, mutta Custoo käski tänne. Eli miten huumeidenkäyttäjät elättää itsensä kun työpaikoilla on kai nykyisin huumetestit ja joutuu äkkiä ulos jos käyttö paljastuu? Vai onko kaikki huumeidenkäyttäjät yksityisyrittäjiä eikä vastuussa työnantajalle? --85.76.111.925. maaliskuuta 2015 kello 20.11 (EET)[vastaa]
Huumeiden käyttäjiä on varmaan harvemmin töissä valtion virkamiehinä tai poliisissa/tullissa/rajavartiolaitoksessa tms. jos jotain pitäisi veikata. Monet ovat varmaan yksityisyrittäjiä tai freelancereita. Muusikot usein tuntevat huumeidenkäyttöä aika hyvin, että bändin kanssa kiertäessä ei kai muodostu huumetestit ongelmaksi. Aikoinaan Juice Leskisellä oli huumekohu. --Hartz (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 20.43 (EET)[vastaa]
Jos pilven pössyttelijä haluaisi vartijaksi kauppakeskukseen ei se kai onnistu? Pitää perustaa oma vartijayritys vai? Tai it-koulutuksen saanut haluaa tietoturvayhtiöön, niin onnistuuko? --85.76.131.1275. maaliskuuta 2015 kello 21.02 (EET)[vastaa]
En tiedä, riippuu varmaan huumetestin tuloksesta tai rikosrekisterin merkinnöistä. Mitään ilmiselvää yhteyttä ei taida olla, että pilven pössyttelijä ei voisi olla hyvä kauppakeskuksen vartija tai tietotyrvayhtiön it-työntekijä. Kuitenkin työhönottajan ajattelutapa voi olla sellainen, että pilven pössyttelijä on epätoivottua ainesta. Samalla tavalla romanit tai tummaihoiset voivat olla epätoivottua ainesta työhönottajan mielestä. Se on työhönottajan ajatusmaailmasta kiinni, että sattuuko olemaan suvaitseva vai suvaitsematon. --Hartz (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 21.12 (EET)[vastaa]
Pitäisin sellaista työnantajaa luotettavana ja vastuullisena, missä on fiksun ja raittiin näköisiä, skarppeja työntekijöitä. Näin esim. omassa lähikaupassani, missä on sen takia ilo asioida. Sen sijaan ihonvärirajoitteita työssäoppijoille ei näy olevan. Suurissa organisaatioissa näissä linjanvedoissa kai pyritään eettiseen korkeatasoisuuteen. Toisaalta taas muistan (se tosin taisi olla jotain 1980-lukua) kuinka eräällä paikkakunnalla oli yksi suureen ketjuun kuuluva pienehkö kauppa, jossa aina kun siellä kävi, sekä pomo että myyjä olivat juovuksissa ja maitohyllyssä lenteli raatokärpäsiä. Kyllä kai kuusen latvoja hipoen lentäminen on aina kuusen latvoja hipoen lentämistä.--Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 21.25 (EET)[vastaa]
Yksityisyrittäjänä panen kovasti hanttiin tuollaisia mielikuvia. En ole ikinä käyttänyt mitään huumetta, eikä tietämistäni yksityisyrittäjistä kukaan muukaan. Tuollaiset ovat todellisuudelle vieraudessaan jo vähän liian löysiä stereotypioita. Jos jossain huumeiden käyttäjiä on, niin niitä on semmoisten epämääräisten työnantajien palveluksessa, jotka pitkät haistattavat kaikille testeille. Tämä on vähän samaa sarjaa kun vuoroin itäsuomalaisista ja vuoroin mistäkin ihmisryhmästä ollaan todellisuudesta irrallisten enakkoluulojen perusteella tekemässä milloin mitäkin. Tällainen on kovin löysää ja mihinkään tosiasioihin perustumatonta ajattelua. --Urjanhai (keskustelu) 5. maaliskuuta 2015 kello 21.13 (EET)[vastaa]
Tarkoitin sitä että kun on oma yritys, on oma pomonsa, eikä itselle ole pakko tehdä testejä. Vaan jos olet toisen palveluksessa ja halutaan ettei työntekijät käytä huumeita, koska se voi olla aika riskialtista monissa ammateissa (ei siis syrjintää niin kuin toinen vastaaja väittää), niin jos ei osallistu huumetestiin, niin ei myöskään ole töitä. --85.76.102.395. maaliskuuta 2015 kello 21.50 (EET)[vastaa]
Olen edelleen sitä mieltä, että tuo on löysä stereotypia. Olisi mielenkiintoista tietää, suuriko osa työnantajista tekee työntekijöilleen testejä ja suuriko osa työntekijöistä tätä kautta tulee testatuiksi. Noin mutuna voisi kuvitella että tämä toteutuu varmaan lähinnä suurempien työnantajien kohdalla, jotka järjestävät työntekijöilleen työterveyshuollon, jolloin tarjottuun työterveyshuoltotuotteeseen luultavasti nykyään käytännössä varmaan automaattisesti kuuluu tuokin tutkimus. (EDIT: Tämä aloituskommentissa itsestään selvyytenä oosoitetuu väite osoitettiin alempana vääräksi.) Että tuolla tavoin rinnastetaan yksityisyrittäminen huumehörhöilyyn on todellisuuteen perustumatonta huuhaata. Nykyäänhän tietysti, kun suuri osa tavallisista duunareista, esim. siivoojat, on pakotettu "yrittäjiksi", heillä esiintyy mitä tahansa asiaa saman verran kuin muillakin duunareilla, mutta haluaisin nyt jonkun määrällisen lukeman siitä, mikä prosentti palkkatyössä olevista todella testataan ja mikä ei. Monilla aloillahan kaiken maailman pikkufirmoja, joilla verot, kirjanpito ja palkanmaksukin menevät miten sattuu, niin tuskin siinä silloimn mitään huumetestejäkään ollaan ensimmäiseksi järjestämässä, ja luultavasti työntekijät, joilla on ongelmia ja työnantajat, joilla on ongelmia, myös äkkiä löytävät toisensa. Ja samoin on aina muutenkin siitä työnantajien aluskasvillisuutta, jonka liiketoiminta-ajatus on säästää kaikessa. Jos jostain huumepesää haetaan, niin veikkaukseni järkeilyllä on, että se paremmin löytyy tästä suunnasta kuin yksityisyrittäjistä ryhmänä. (EDIT: Näköjään en tuossa älynnyt kyseenalaistaa aloituskommentin tietoa, joka kuitenkin alempana osoitettiin vääräksi.) Mielestäni tällaiset huuhaa-stereotypiat on syytä ampua alas, koska muuten vielä joku voi olla niin hullu että rupeaa niihin uskomaan.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 10.20 (EET)[vastaa]
1) Käyvät töissä, joissa ei testata, 2) tietävät miten huijata testejä, 3) työttömyyskorvaus ja sossu, 4) rikoksilla. Tossa mutuilen yleisyysjärjestyksessä. Yksityisyrittäjät kuuluvat ryhmään 1. Huumetesti pitää perustella, ei sitä voi missä tahansa duunissa huvikseen testailla työntekijöitään. --Whitetabor (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 01.37 (EET)[vastaa]
Normaaleissa työterveystarkastuksissa testataan EDIT: Voidaan testata. Luulen, että se on EDIT: tapauksesta riippuen osa tuotetta, jonka työterveyspalvelujen tarjoajat tarjoavat. Toki näitäkin tuotteita räätälöidään, mutta useimmat työnantajat sen varmaan valitsevat, niin kuin tietysti järkevää onkin. EDIT: Tämä aloituskommentissa esitetty väite osoitettiin alempana epätarkaksi. Kysymys on siis lähinnä siitä, suuriko osa työntekijöistä todellisuudessa on työterveyshuollon piirissä EDIT: testataan. --Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 10.23 (EET)[vastaa]
Huumetesti voi olla osa työterveystarkastusta, mutta ei kyllä ole käsittääkseni normaali osa tarkastusta. Huumetestiä ei myöskään saa tehdä ihan ilman mitään perusteita, ja lisäksi testistä voidaan kieltäytyä. Lisää aiheesta [4]. Ja siis vastauksena alkuperäiseen kysymykseen, todennäköisesti valtaosa huumeidenkäyttäjistä tekee ihan normaaleja töitä (tietenkin on niitä kadulla eläviä sekakäyttäjiä, jotka eivät tee töitä). Läheskään kaikkiin työpaikkoihin ei vaadita huumetestiä, eikä se edes tarkoita sitä, että yritys olisi jotenkin "kaiken maailman pikkufirma". --PtG (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 11.30 (EET)[vastaa]
No niin, sehän osoitti sitten vain, että ketjun aloituskommentiin ei sisältynyt vain yksi perätön stereotypia vaan kaksi perätöntä stereotypiaa, joista satuin huomaamaan vain toisen.--Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 11.40 (EET)[vastaa]
Nuo pikkufirmat otin esiin vain, kun yksityisyrittäjiä tuossa leimattiin joksikin huumehörhöiksi, mutta tämä osoittaa hyvin, miten helposti vääriä oletuksia ja väärää tietoa voi levittää tai ne leviävät tahattomasti. --Urjanhai (keskustelu) 6. maaliskuuta 2015 kello 11.45 (EET)[vastaa]
Mitä oikein hölötät? Kukaan muu kuin sinä ei ole leimannut yksityisyrittäjiä miksikään. Miksi käännät asian päälaelleen kun selvästi kysyn että "onko kaikki huumeidenkäyttäjät yksityisyrittäjiä" enkä "onko kaikki yksityisyrittäjät huumeidenkäyttäjiä"? Harjoittele lukemaan viestin sisältö äläkä väritä sitä omien mielikuviesi mukaan. --85.76.160.1187. maaliskuuta 2015 kello 11.19 (EET)[vastaa]
Myös ajatus että kaikki huumeidenkäyttäjät olisivat yksityisyrittäjiä, on joka tapauksessa paitsi typerä ja järjetön ja epätosi stereotypia, nimenomaan myös leimaava, ja lisäksi, niin kuin vastauskommentit tässä ketjussa osoittivat, se myös on alun perinkin epätosiin, todellisuutta vastaamattomiin mielikuviin ja stereotypioihin perustuva, koska tässä selvästi tuli lähteillä osoitettua, ettei kaikkia palkkatyössä käyviä suinkaan testata, vaan ainoastaan ilmeisesti osa jollain perustein, ja näin siis koko aloituskommentissa esitetty lähtöoletus oli yksinkertaisesti väärä. Se on aivan sama, kummin päin sitä vääntelet, koska kumpikin väite - sehän tuli tässä osoiterttua - on paitsi typerä, myös varmasti epätosi. --Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 20.39 (EET)[vastaa]
Hermostumisesi aste on järkyttävä. Lukisit mitä kirjoitan, sillä aloituksessa KYSYIN, en olettanut enkä väittänyt yhtään mitään. Minä en vääntele, sinä vääristelet minun asiallisia kommenttejani. En ole leimannut ketään, leimaaja olit sinä. Odotin asiallista keskustelua ja muut sitä kävivätkin, yksi ainoa hermostui. --85.76.35.6810. maaliskuuta 2015 kello 21.14 (EET)[vastaa]
Koko ajan olen lukenut, enkä ole hermostunut yhtään. Kritisoin vain kysymyksesi toista lähtöoletusta, mutta kun lähtöoletuksistasi toinenkin osoitettiin vääräksi, niin sitä myötä koko kysymys osoittautui huonosti informoiduksi ja vääriin lähtöoletuksiin perustuvaksi. Tyhmiä kysymyksiä saa esittää, mutta jos kysymys on aivan erityisen tyhmä, niin kyllä senkin saa sanoa. Se että typerä ja epätosiin kuvitelmiin perustuva väite esitetään muodossa "onko" ei tee siitä yhtä vähemmän typerää eikä yhtään vähemmän epätotta. --Urjanhai (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 21.29 (EET)[vastaa]
Ainakin ulkomaanmaissa on paljon asemaansa väärinkäyttäviä lääkäreitä ja sairaanhoitajia. Huumetestit mittaavat kai laittomien (ja niitä kemiallisesti muistuttavien) aineiden merkkejä, ja alan ammattilaiset tietäneisivät, mitkä mömmöt jäävät haaviin ja millä saadaan piristystä raskaaseen päivään ilman pelkoa kärähdyksestä. --Pitke (keskustelu) 10. maaliskuuta 2015 kello 19.28 (EET)[vastaa]
Tuohon voi heittää tämänkin, että tunnettu fakta on se sotakirurgien morfiiniriippuvuus. Monet heistä jatkoivat samaa vielä siviilityössäkin. Aika on tosin ohi, ei ne ole enää hengissä ja lääkärienkin on vaikeampi saada kovia huumeita ja se on oikeinkin. --Höyhens (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 09.16 (EET)[vastaa]
Lisäinfoa tuli tässä joku päivä sitten että armeijasta saa potkut jos on käyttänyt huumeita Hesari. Kannabis näkyy vielä kuukaudenkin kuluttua. Mitähän työnantaja tykkää? Samalla valkeni myös siviilipalveluksen suosion syy, mikä ei siis välttämättä johdukaan mistään hienoista eettisistä periaatteista. --85.76.148.1923. maaliskuuta 2015 kello 08.49 (EET)[vastaa]
Sivarista taitaa saada yhtä lailla potkut jos jää kiinni huumeiden käytöstä tai kieltäytyy huumetesteistä. "Taitaa" on tuossa sitä varten, että varsinaisesti osaa sanoa miten systeemi nykyään toimii, mutta silloin kun itse olin sivarissa niin huumeiden käyttö tarkoitti keskeytystä tai pakollista palveluksen lykkääntymistä terveydellisistä syistä ja terveystarkastukseen kuului huumetestit vastaavasti kuin armeijassakin. --Zache (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 08.57 (EET)[vastaa]
Kummatkin ovat sen tyyppisiä laitoksia, että eivät ne halua hirveän vastentahtoisia tyyppejä sinne joten rauhanaikana on helpompiakin tapoja välttää armeija kuin päihteiden käyttö. Varmaan helpoin tapa on se, että mokaa tahallaan kutsuntojen pällikokeen. --Zache (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 09.25 (EET)[vastaa]
Tossa pällitestin mokaamisessa on se riski, että joutuu vartiomieheksi seisomaan ulkosalle. Noita vartiomiehiä on esim. presidentinlinnan edessä, myös talvipakkasilla ymmärtääkseni. Tuo mokaaminen voi siis olla yllättävän kohtalokasta. --Hartz (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 09.59 (EET)[vastaa]
Eikös vartiomiehillä ole kovat piipussa? Luulisi että siitä on riski, jos joku hyvin epävakaa persoona aiheuttaa vaaraa itselleen tai muille, tai jos on kovin nyhverö, niin joku nappaa siltä aseen. Silloin kun itse olin armeijassa, niin testeissä huonosti menestyneet ja erilaisia B-diagnooseja omaavat kai pantiin huoltokomppaniaan, jossa meno oli leppoisampaa, ja metsäkeikatkin toteutettiin pystyttämällä teltta komppanian pihalle.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 10.08 (EET)[vastaa]
Heh, tähän asti IP:n jokainen "fakta"väite on ammuttu alas saman tien. Sikäli opettavaista että jos ylipäätään mistään asiasta joku esittäää vakuuttuneeseen sävyyn faktaväitteitä,, niin totuus voi olla mikä vaan.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 09.29 (EET)[vastaa]
Helpoin tapa välttää armeija on lihottaa itsensä aivan muodottomaksi. Tämä voi onnistua ihan luonnollisestikin, tai ehkä on jo valmiiksi niin lihava, että mitään erityistä lihottamista ei enää tarvita. Liikalihavuus on nimittäin peruste palveluksesta vapauttamiseen. Jos jotain pitäisi veikata, niin varmaan 180-senttisellä nuorella miehellä 140 tai 150 kiloa hipova paino on riittävä. Tietääkseni missään ei ole kerrottu miten lihava täytyy olla välttääkseen palveluksen. Varmaan pitäisi katsoa jotain painoindeksitaulukon kohtaa "liikalihavuus", niin siitä löytyy se "riittävä massaisuus". --Hartz (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 09.41 (EET)[vastaa]
Onko se nyt enää helppoa? (vrt. Super Size Me.) Muistan omalta armeija-ajaltani (josta tosin on jo aikaa), että siellä oli yksi ehkä aika lihavaksi luonnehdittavissa oleva nörtti, ja sinne se pantiin marssimaan muiden joukossa, tuloksena että jalkapohjiin tuli koko jalkapohjan laajuiset vesikellot, minkä tuloksena edelleen sitten tuli muutama viikko VP:tä ja makoilua punkalla viileässä kasarmissa, kun muut rehkivät helteessä ulkona.--Urjanhai (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 10.14 (EET)[vastaa]
Ensin esitit näköjään itsestään selvänä lähtöfaktatana, että kaikki työntekijät nykyään huumetestataan. Tämä käsitys osoitettiin keskustelussa vääräksi. Sitten "kyselit", että ovatko kaikki huumeiden käyttäjät tämän perusteella yksityisyrittäjiä. Sekin osoittautui keskustelun perusteella vääräksi, koska siitä joukosta jota ei testata (työntekijät, joita ei testata, yksityisyrittäjät, ei-työssä olevat) yksityisyrittäjät ovat vain vähäinen murto-osa. Sitten koetit pullauttaa kaikki sivarit huumehörhöiksi, kunnes joku kertoi, että sivarit testataan siinä kuin varusmiehetkin. Nämä ovat tosiasiat ja muu on joutavaa suunpieksentää ja asioiden tahallista vääntelyä.--Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 13.36 (EET)[vastaa]
Sanoin "työpaikoilla on kai", mikä ei tarkoita että, kuten sinä väität, "kaikki työntekijät nykyään huumetestataan". Ja kun "kysyin", se tarkoittaa "kysyin", kaikki muu on sinun mielikuvitustasi. En pullauttanut kaikkia sivareita huumehörhöiksi, se on omaa mielikuvitustasi, vaan sanoin: "valkeni myös siviilipalveluksen suosion syy", mikä on eri asia eli ainakaan kaikki ei ole mukana rauhantahtoisuuden vuoksi. Siviilipalveluksesta ei joudu pois - toisin kuin armeijasta - vaikka sattuisi jäämään kiinni pössyttelystä (KHO:n päätös). Muut osasivat keskustella rauhallisesti, vääristelemättä asiasta, miksi sinä et? --85.76.55.10326. maaliskuuta 2015 kello 16.06 (EET)[vastaa]
Nykyään useilla sivustoilla ilmoitetaan uuden päivityksen tai artikkelin ajankohta tyyliin 8 tuntia sitten, 7 päivää sitten, 2 vuotta sitten. Voiko näistä nähdä jotenkin sen tarkan ajankohdan/päivämäärän, jolloin artikkeli tai päivitys on luotu? --37.33.98.15715. maaliskuuta 2015 kello 11.28 (EET)[vastaa]
Wikipediassa vai ulkopuolisella sivustolla? Wikipediassa pystyy artikkelin historiasta ja logitiedoista näkemään tarkan ajankohdan milloin artikkeli on luotu. Muille sivustoille ei voi antaa mitään yleispätevää vastausta vaan se on aina tapauskohtaista ja jotkin sivustot kertovat tarkan päiväyksen koneellisesti luettavassa muodossa, koska esimerkiksi hakukoneet arvostavat sitä ja noita voi katsella katsomalla sivun lähdekoodia. ks. allaolevat linkit
Fontti on tuskin mikään kaupallisesti saatavissa olevista, vaan Suomessa aikoinaan piirretty vain tätä tarkoitusta varten. Itse olen sen huomannut muistuttavan paljon DIN-fonttia, jota artikkeli en:Comparison of European road signs väittää käytettävän monien Euroopan maiden liikennemerkeissä, mutta ei ole ihan yksi yhteen sekään (tai voi olla, DIN-fontteja lienee useita eri versioita). Olen ymmärtänyt, että DIN-fontti kehitettiin teknisen piirtämisen tekstausfontiksi muovisille sapluunoille (šabloneille), joiden rei'issä pyöriteltiin Rotring Rapidograph-piirrintä. –Kotivalo (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 20.09 (EET)[vastaa]
Kiinnostavia taustoja. Kirjaintyppi kuulunee luokkaan, jonka nimeä harvoin kuulee suomeksi käytettävän, mutta englanniksi niistä käytetään sanoja display font/typeface tai representation font/typeface. Olisiko suomeksi "esityskirjaimet"? Vaan olenko ihan väärässä? Siis kirjaimia, jotka eivät ole niinkään leipä- tai otsikkotekstiin suunniteltuja, vaan juuri tällaisia "esitys" tarkoituksia varten. Tässä esimerkkejä. Olisiko tästä asiasta artikkelin aihetta Wikipediaan?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 16.02 (EET)[vastaa]
Minusta DIN ja muut liikennemerkkifontit ovat oikeastaan display-fonttien täydellinen vastakohta. Display-fontit ovat useimmiten niin koristeellisia ja kikkailevia, etteivät kelpaa juuri muuhun kuin logoihin tai lyhyisiin otsikoihin. Opastejärjestelmäfontit taas hiotaan mahdollisimman helpoiksi lukea kaukaakin ja hämärässä. Mutta joo, display-fonteista voisi tehdä artikkelin, ehkä Markus Itkosen kirjoista löytyisi niille jokin suomennos. –Kotivalo (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 18.24 (EET)[vastaa]
Ajattelin että nämä opastejärjestelmienkään fontit eivät ole varsinaisesti leipätekstejä varten suunniteltuja, vaan "esitystä" ja niitä ei ilmeisesti "johdeta" leipätekstifonteista, vaan niillä on selkeästi oma tehtävä, rakenne ja suunnitteluprosessi. Ja joo, mitään koristefontteja (decorative font/typeface) ne eivät tosiaan ole. Harmi, että typografian suomalainen sanasto on niin vakiintumaton, tässä olisi artikkelin paikka. Vedin suomennoksen "esitysfontti" hatusta, omana käännöksenäni, en tiedä edes käytetäänkö sitä suomeksi. Minäkin taidan kaivaa esille Itkoseni.--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 20. maaliskuuta 2015 kello 18.41 (EET)[vastaa]
Liikennevirasto ilmoittaa käyttävänsä omia kirjain- ja numerotyyppejä, jotka on kehitetty tarkoitusta varten. [6]. Opastuksesta yleensä on julkaistu vuonna 1996 opus "Liikenteen ohjaus: Viitoitus". - On varsin yleistä, että esim. firmat käyttävät esitemateriaalissaan fonttia, jonka käyttö vaatii lisenssin.--Htm (keskustelu) 23. maaliskuuta 2015 kello 19.05 (EET)[vastaa]
Muistelen erästä televisiomainosta, jonka näin 1990-luvulla: mainoksessa kaksi biisonia(?) hyökkäävät toisia kohtaan, jonka jälkeen selostetaan jostain särkylääkkeestä. Mitähän lääkettä mahettiin mainostaa, kun ei millään maha muistaa? Pohtien --Ville Siliämaa (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 20.19 (EET)[vastaa]
Miksi puolueet järjestävät ehdokkaansa yleensä (sukunimen mukaiseen) aakkosjärjestykseen listansa sisällä? Onko kyseessä vain vakiintunut tapa vai suositus? Ja miksi Köyhäin Asialla –puolue poikkesi käytännöstä eurovaaleissa? --109.108.28.9826. maaliskuuta 2015 kello 10.06 (EET)[vastaa]
Kyseessä on vakiintunut tapa ja tällä halutaan korostaa sitä, että ehdokkaat ovat puolueen puolesta tasapuolisessa asemassa. Tuohon kysymykseen Köyhien asialla-puolueesta en osaa ottaa kantaa.--LCHawk (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 10.19 (EET)[vastaa]
Enkkuwikistä poistettiin kysymykseni koskien Slovakian ja EU:n lainsäädäntöä. Kysymys liittyy oikeuteeni julkaista Slovakiassa ottamani kuva. Minua pyydettiin ottamaan yhteyttä lakimieheen, jonka ei ole pakko olla slovakialainen, joten luulisin että ihan suomalainen lakimies tulisi kysymykseen. Miten tämä tehdään? En halua joutua maksamaan tuhansia tai kymmeniä tuhansia euroja lakimiehen palkkiota kysyäkseni saanko julkaista kuvan vai enkö. JIP (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.14 (EET)[vastaa]
Eiköhän netti ole Facebookia, Instagramia ja muita myöten täynnä julkaistuja valokuvia, jotka on Slovakiassa (voi olla kotimaa tai käymässä turistimatkalla) itse otettu. Jos valokuva on itse jostakin kivenmurikasta tai kannosta ottamasi, niin kai saat sen julkaista vaikka missä. Ketään ei kiinnosta. Eri asia jos siinä on jotain ihmisiä tai jotenkin epäedullisesti vaikkapa naamiaisasuun sonnustautunut työkaveri voimakkaassa humalatilassa. Kuvissa olevilta ihmisiltä kannattaa yleensä pyytää lupa kuvan julkaisemiseen, jos syntyy pieninkin ajatus, että henkilö on kuvassa jotenkin epäedullisesti, siis kuvan julkaisu olisi loukkaavaa, tai kuva antaisi henkilöstä väärän käsityksen (esim. työkaveri on täysi juoppo). Riippuu kuitenkin sitten vielä hieman siitä, mihin olet kuvaa tarkalleen käyttämässä (missä julkaiset, minkälaisessa materiaalissa). Facebookissa saat julkaista itse otetun kuvan kivenmurikasta oitis. --Hartz (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.43 (EET)[vastaa]
Kyse on nimen omaan siitä että kuvassa on ihmisiä. Kuva on otettu slovakialaisesta hääparista, jotka olivat otattamassa viralliset hääkuvansa Bratislavan teknisessä museossa. En tiedä keitä hääpari tai valokuvaaja ovat, enkä kysynyt heidän lupaansa. Mutta eivät he tulleet minua kieltämäänkään. Kuva ei esitä hääparia missään huonossa maineessa (itse asiassa tarkalleen päinvastoin), mutta se saattaa loukata heidän yksityisyyttään joka tapauksessa, vaikka se on otettu täysin julkisella paikalla. JIP (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 21.47 (EET)[vastaa]
Jättäisin julkaisematta, kun lupia julkaisemiseen ei valokuvassa olevilta henkilöiltä ole kysytty. Jotkut kyllä julkaisevat kuvia henkilöistä netissä lupia kyselemättä, mutta he tarjoavat yhteydenottolomakkeen tai sähköpostiosoitteen, että "ota yhteyttä jos haluat kuvasi poistettavan sivustolta". --Hartz (keskustelu) 26. maaliskuuta 2015 kello 22.05 (EET)[vastaa]
Mistä niitä lakimiehiä löytää alun perinkään? Ja lisäksi, eräs tuntemani henkilö palkkasi lakimiehen selvittämään sukunsa riidat koskien isänsä kuolinpesää. Lakimies laskutti koko prosessista useampia kymmeniä tuhansia euroja. Ei minulla ole tuohon varaa. Paljonko lakimies ottaa palkkiota kysymyksestä saako kuvaa julkaista vai ei? JIP (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.21 (EET)[vastaa]
Perintökiistat ovat yleensä monimutkaisia ja vaativat paljon neuvotteluita ja selvityksiä. Totta kai se on kallista. Lakimies veloittanee alkavalta aikajaksolta ja mahdollisesti minimihintaa, mikä sitten lieneekään käytäntö, jota satunnaisesti valikoimasi tekijänoikeusasioihin erikoistunut lakimies noudattaisi. Mutta koska kyse on ulkomaanmaan lainsäädännöstä, voin taata että asiantuntijallakin menee aikaa. Kysy mieluummin Commonsissa, siellä ollaan tuollaisten asioiden äärellä harva se päivä. --Pitke (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.45 (EET)[vastaa]
Commons oli se ensimmäinen paikka josta kysyin. He vastasivat että Commonsin puolesta ei ole mitään ongelmaa, mutta tietääkseni loukkaako kuvan julkaisu avioparin yksityisyyttä minun pitäisi kysyä lakimieheltä. Kysymys ei ole tekijänoikeuksista, koska kuvan otin minä, eikä siinä näy mitään tekijänoikeudenalaista materiaalia. Mutta kysymys avioparin yksityisyydestä täytyy ottaa huomioon. JIP (keskustelu) 27. maaliskuuta 2015 kello 21.52 (EET)[vastaa]
Älä tuhlaa rahojasi lakimiehen "palveluun" tällaisessa tapauksessa. Kuvan julkaiseminen ei riko Suomen lakia ja on epätodennäköistä, että se rikkoisi Slovakiankaan lakia. Jos rikkoisi, rikkomus olisi lievä eikä sinulle koituisi todennäköisesti asiasta seuraamuksia. On pikemminkin moraalinen kuin juridinen kysymys, että kuvattavilta olisi pitänyt kysyä lupa alun perin. Jos moraalinen puoli vaivaa sinua (niin kuin ehkä vähän vaivaa?), jätä kuva julkistamatta. -93.106.151.2727. maaliskuuta 2015 kello 23.11 (EET)[vastaa]
No, moraalinen tosiaan. Voit vaikka pohtia, olisitko itse pahoillasi, jos slovakialainen turisti näppäisi sinusta ja paristasi kuvan juhla-asuissanne teidän tietäen, ja myöhemmin kuva löytyisi Wikipediasta kuvituksena ja Honkanaistenlahden kartanon pitopalvelun mainoksesta. Samaa voit kysellä tutuiltakin. --Pitke (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 11.37 (EET)[vastaa]
Ja Commonsiin ladatun kuvanhan jokainen saa laittaa jugurttipurkin kanteen, eli tästä voi reklamaatiota tulla. (Tuossa ei sanota, saiko jugurttipurkkimies korvauksensa, ehkä sekin jostain löytyisi.)--Urjanhai (keskustelu) 30. maaliskuuta 2015 kello 13.38 (EEST)[vastaa]
Joillakin paikkakunnilla (so. suuremmissa kaupungeissa) lakimiehet ovat ainakin joskus järjestäneet kirjastoissa kerran kuussa tms. maksuttomia vastaanottoja, kysyttävät asiat tosin lienee rajattu sellaisiin mitä voi kysyä ilman eri dokumentteja. Lisäksi muistelisin, että oikeustieteen opiskelijoillakin olisi ainakin joskus ollut vastaava palvelu. --Urjanhai (keskustelu) 28. maaliskuuta 2015 kello 11.13 (EET)[vastaa]
Ester Valtonen on alustavien tietojen perusteella kuollut vuonna 2014. Hän oli tietääkseni vielä kesällä elossa. Hän on todennäköisesti kuollut syksyllä tai talvella. Tietääkö kukaan tarkkaa päivämäärää?--85.134.25.1131. huhtikuuta 2015 kello 07.59 (EEST)[vastaa]
Ahvenanmaalla ei, siellä niin vähän ehdokkaita (viime vaaleissa kai vain kahdeksan [7]; linkkaamassasi uutisessakin mainitaan "Ahvenanmaalla kenelläkään ehdokkaista ei numeroa ollut"), mutta kyllähän ehdokasmäärä kaikissa muissa vaalipiireissä niin suuri, että aina se numero 69 jollekin ehdokkaalle osuu. Ja "vitsikkäät" nuoret sitten nostavat nämä ehdokkaat aina nuorisovaalien kärkeen; esim. Satakunnassa neljä vuotta sitten nuorten suosikkina ehdokas, joka oli oikeissa vaaleissa vasta puolueensa seitsemänneksi eniten ääniä saanut [8][9]. --Nironen (keskustelu) 17. maaliskuuta 2015 kello 23.58 (EET)[vastaa]
Kyllä, Ahvenanmaata lukuun ottamatta kaikissa eduskuntavaalien vaalipiireissä ehdokasmäärä niin suuri, että aina se numero 69 jollekin ehdokkaalle osuu. Linkataan vielä yksi esimerkki: Oulussa numero osui viime vaaleissa vasemmistoliiton ehdokkaan kohdalle [10]. Selitetään vielä erikseen, että ehdokkaiden äänestysnumerot nuorisovaaleissa samat kuin oikeissa vaaleissa. --Nironen (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 00.12 (EET
Toinen tapaus tästä on Helsingin ja Uudenmaan vaalipiiri, jossa kai toistuvasti on arveltu, että jokin tuntematon ehdokas, jolla on sama numero kuin jollain hyvin tunnetulla ehdokkaalla naapurivaalipiirissä, on saanut tämän takia muutama sataa extra ääntä. Ja vielä kolmantena muistan jostain (näköjään Wikipediasta) lukeneeni arvelun, että Riitta-Liisa Arranz tuli valituksi eduskuntaan, kun oli puolueensa listalla aakkosjärjestyksessä ensimmäisenä.--Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 09.28 (EET)[vastaa]
Miten lienee. Muistan viime vaalien analyyseista, että ao. puolueen listoilta nousi edustajaksi nimenomaan paljon pitkän linjan kunnallispoliitikkoja, jotka saivat huomattavasti ääniä kunnistaan (esim. Lauri Heikkilä, ja kuka se nyt oli kun oli Punkalaitumelta). Toisaalta erottuivat kyllä myös ei-kunnallispoliitikot kuten Kike Elomaa, jotka saivat ääniä tasaisemmin. Voi olla ettätä on Hakkaraisenkin osalta jossain analysoitu. Kun tuo Arranzin ehdokkuus oli 1970-luvulla, niin nykyään tiedonsaantimahdollisuudet ehdokkaista luultavasti ovat paremmat.--Urjanhai (keskustelu) 18. maaliskuuta 2015 kello 12.51 (EET)[vastaa]
Ei minun käsittääkseni mitään vaalinumeroa ole rajattu pois numeron itsensä vuoksi, poislukien numero 1, jota Suomessa ei ole käytetty viimeiseen vuosisataan, mahdollisesti ei koskaan. Eli numero 69 on täysin sallittu. Nykyisissä eduskuntavaaleissa on vieläpä erikoisuutena se että jossain vaalipiirissä on ehdokas numerolla 112, ja ehdokkaan sukunimi sattuu olemaan Help. En tosin muista kenestä on kysymys. JIP (keskustelu) 9. huhtikuuta 2015 kello 23.08 (EEST)[vastaa]
Miksei Suomi ole liittynyt Euraasian unioniin ja luopunut Euroopan unionista, joka kärsii ongelmista, on kyse talouskasvusta tai eurovaluutasta? Venäjällä on Suomen suurimmat markkinat, erityisesti Pietarissa, ja Venäjä ja Pietari vaurastuvat valtaisasti tulevaisuudessa. Lisäksi sillä suunnalla ovat Kiina ja Intia, niin eikö kannattaisi haikailla kohti itää? Euroopan unionissa on vain vanhaa patonkia ja hapannutta kaalia verrattuna siihen mitä itä kykenisi tarjoamaan suomalaisille. Euraasian unionissa Suomella saisi olla oma valuutta, markka. Suomi ei edes ole Länsi-Euroopan maa, vaan kuuluu Itä-Eurooppaan ja kiinteästi Venäjän vaikutuspiiriin. --193.166.104.5131. maaliskuuta 2015 kello 13.25 (EEST)[vastaa]
Tuo ei oikeastaan kuulu Wikipedian piiriin, sitä kannattaa kysyä Suomen poliittisilta päättäjiltä. tämähän ei ole Suomen Valtion Virallinen Wikipedia vaan suomenkielinen wikipedia. Mutta kysyähän saa mitä vain, vastatkoon ken osaa. Itse ehdotin Neuvostoliiton hajotessa, että liityttäisiin sekä IVYyn että EU:iin, kerta siinä olisi tuhannen taalan markkinapaikka. Kukaan ei kannattanut. Sitten pelkässä EU-äänestyksessä olin vastustajana, mutta olen katsonut että se yksi äänestys riittää, ei uskottava valtio voi harjoittaa tuuliviiripolitiikkaa. --Höyhens (keskustelu) 2. huhtikuuta 2015 kello 18.29 (EEST)[vastaa]
Osaisiko joku kertoa mistä voisi ostaa vasenkätisten tölkin avaajan? Puolisoni on vasenkätinen eikä osaa avata tölkkiä kuin puukolla. Löysin yhden vasenkätisten tuotteita myyvän nettikaupan, mutta sieltä tilattaessa tulisi hinnaksi 18 euroa, joka on vähän liikaa, kun vastaavan tuotteen saa oikeakätisille kahdella eurolla. Sokoksella, Stockmannilla tai Clas Ohlsonilla ei ollut kun kyselin. --37.136.22.771. huhtikuuta 2015 kello 19.34 (EEST)[vastaa]
Väittäisin, että vasemmalla kädelläkin tölkin pystyy avaamaan tavallisella avaajalla, kun aloittaa vasemmalta puolelta, pitää avaajaa toisin päin kuin oikeakätinen ja etenee myötäpäivään. -Ochs (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 01.01 (EEST)[vastaa]
Minusta näihin DNA:n mobiili-ip:istä tuleviin hupikysymyksiin ei kannata vastata, se vain yllyttää kyselijää, joka voisi niiden sijaan tehdä oikeitakin muokkauksia. --87.95.205.1813. huhtikuuta 2015 kello 10.24 (EEST)[vastaa]
Kolme viisasta miestä eli voivatko poliitikot keskustella asiallisesti
Tänä aamuna satuin seuraamaan YLEn aamuteeveetä. Siellä oli jokin RKP:n puoluepäivä. Minut yllätettiin kintut housuissa eli poliitikot Niklas Mannfolk, Pontus Porokuru ja Sampo Terho pitivät asiallisimman, monipuolisimman ja järkevimmän energiapoliittisen keskustelun, minkä olen ikinä kuullut. Pitääkö raati mahdollisena, että moinen rääpimistä vailla oleva keskustelu voisi olla mahdollista muillakin politiikan alueilla myös vakavasti otettavissa puolueissa yleensäkin puoluekentässä? --Höyhens (keskustelu) 2. huhtikuuta 2015 kello 18.44 (EEST)[vastaa]
Usein parhaiten osaavat keskustella juuri tuollaiset ei-niin-huippupäättävissä viroissa olevat poliitikot, jotka eivät vielä ole lupailleet ja sopineet yhtä sinne ja toista tuonne, eivätkä osaa puolueen liturgiaa ihan ulkoa vaan ajattelevat sen takia vielä hieman itsekin. Puolueiden puheenjohtajilta ei tuollainen tahdo onnistua, kun joutuvat vain toistamaan kieli keskellä suuta hiomaansa mantraa, joka ei vaaranna mitään, varsinkaan puolueen kannatusta ja heidän uudelleenvalintaansa. –Kotivalo (keskustelu) 2. huhtikuuta 2015 kello 18.58 (EEST)[vastaa]
Olisiko se tämä: en:St._Peter's_Basilica#Maderno's façade: "The façade designed by Maderno, is 114.69 metres (376.3 ft) wide and 45.55 metres (149.4 ft) high and is built of travertine stone, with a giant order of Corinthian columns and a central pediment rising in front of a tall attic surmounted by thirteen statues: Christ flanked by eleven of the Apostles (except Peter, whose statue is left of the stairs) and John the Baptist." Eli Kristus, 11 apostolia (ei Pietari) + Johannes Kastaja. --Urjanhai (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 17.40 (EEST)[vastaa]
Omakotitalojenkin on seurattava ulkosisustuksellaan jotenkin alueen kaavaa (kai) tai taloyhtiön "luukkia". Viime aikoina on kyllä näkynyt uusia taloyhtiöitä, joissa on reippaampia pastellisävyjä tai kirkkaampiakin värejä seinissä. Näkyvän, pysyvän ja kalliin suhteen tyyli ja maku muuttuvat paljon hitaammin kuin yksityisen, väliaikaisen tai edullisemman. --Pitke (keskustelu) 3. huhtikuuta 2015 kello 22.39 (EEST)[vastaa]
Violettia tuskin löytyy ulkomaalien värikartoista, kun kysyntä on niin vähäistä. Voisi kai sellaisen itse sekoittaa, mutta vaikeaksi menee. Musta on helpompi: arkkitehtikaverini esitteli juuri Facebookissa mustista tiilistä suunnittelemaansa pientaloa, hienolta näytti. Kaupunkialueella tosin. –Kotivalo (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.11 (EEST)[vastaa]
Ajan usein mustan hirsitalon ohi. Mustassakin on sävyjä, ja se näyttää kuin olisi tervattu, mutta ei tietysti ole, sillä talo ei ole hirveän vanha. Olisiko joskus kansallisromantiikan valtakaudella harrastettu mustia hirsitaloja, joita tämä sinänsä maisemankaunistus mukailee. --Abc10 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.46 (EEST)[vastaa]
Eiköhän yksi syy ole ihan se, että vaikka esim. musta vaikuttaisi omaan silmään hyvälle värille, niin kymmenen vuoden kuluttua taloa myydessä saattaa olla vaikeaa löytää ostajaa, jolla on sama värimaku. --Otrfan (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.55 (EEST)[vastaa]
Asema/rakennuskaavassa voi olla rakennusten ulkoväristä ja julkisivumateriaalista määräys, jolloin tietysti pitää sitä noudattaa. Haja-asutusalueella määräyksiä ei ole, usein ulkomaalina on se mitä osuuskaupasta sai. -Pohjoisessa Norjassa on näkynyt jonkun aika tumman rakennuksen, ei välttämättä maalipintaisia, ehkä tervaa tai jotain kuultavaa, ja moneen kertaan sutittuna. Tosta Commonsin luokasta Black buildings in Iceland voi myös vilkaista. Puuverhouksessa ainakin on se ongelma, että musta väri rapistuu nopeammin kuin vaalea johtuen lämpötilasta auringonpaisteella, joten huoltomaalaus on syytä varautua uusimaan normaalia tiuhempaan tahtiin. Sama koskee myös mustaksi (edebholtz) käsiteltyjä ikkunakarmeja, jotka olivat muotikamaa 1980-luvulla. Violetti ei taida olla muotia, nykyään maalaillaan vaaleilla "perinneväreillä". Liturgisesti violetti on katumuksen väri, jospa pelätään värin aiheuttamia mielleyhtymiä. -Luulisi, että puutalon ulkomaalia saisi muissakin kuin "ulkokäyttöön soveltuvien" värien värikartasta, kun oikein pyytää.-Htm (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.40 (EEST)[vastaa]
Vanhan ykköstien varrelta on silmiin sattunut hailakan vaalean violetti, ehkä lähinnä liila talo. Matkatovereilta on kyllä kuulunut kommentteja, joita talon omistaja ei välttämättä haluaisi kuulla. --Abc10 (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 09.55 (EEST)[vastaa]
Väripreferenssit ovat jossain määrin sidonnaisia ympäröivään luontoon ja ne ovat kulttuuriperinteisiä. Jos julkisivulautakunta tai muu säännös (rakennuslaki on aika paksu kirja) ei säätele talon väriä, se on usein konventionalismin sanelema. Murrertut värit koetaan supisuomalaisina. Venäjällä ja Puolassa maaseudulla näkee kirkkaita vihreitä ja sinisiä taloissa varsinkin ovien ja ikkunoiden pielissä. Välimeren maissa turkoosi ja kirkas sininen ovat perinteisiä. Mustia (tai tummia) taloja näkee Suomessakin silloin tällöin. Violetista talon värinä sanottaisiin ehkä Suomessa perinteisesti: "Väri kuin Venäjällä".--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 13.24 (EEST)[vastaa]
Presidentti Relanderin syntymäkodin nykyinen värimaailma on kai sikäläisittäin normaali, mutta suomalaista perinnettä vasten psykedeelinen. En nyt tarkasti muista, minkä värinen se oli, mutta kai siinä jotain turkoosin sävyjä oli.--Urjanhai (keskustelu) 4. huhtikuuta 2015 kello 23.20 (EEST)[vastaa]
Väri taitaa olla ns. ryssänsininen, joka oli suosittua Neuvostoliitossa, ehkä jo sitä ennen Venäjällä. Karkottaa kuulemma kärpäsiä. Tai sitten on vain halpaa tuottaa jostain kaivosmineraalijätteestä... –Kotivalo (keskustelu) 7. huhtikuuta 2015 kello 17.33 (EEST)[vastaa]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Black buildings in Iceland Wikimedia Commonsissa