Wikipedia:Kahvihuone (kysy vapaasti)/Arkisto 33

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Lohikäärme Puff

Joskus muinaisella 1980-luvulla kun dinosaurukset vielä kulkivat maan pinnalla ja meikäläinenkin oli vielä alaikäinen, oli sellainen sarjakuva-albumi kuin Lohikäärme Puff ja paratiisihedelmät. Se oli vähän Aku Ankka -tyyliin piirretty sarjakuva lohikäärmeperheestä, jonka isän nimi oli Puff. Albumin juoni käsitti sen, että Puff oli saanut myydäkseen lastin "paratiisihedelmiä" eli aoxomoxoa-hedelmiä, jota kukaan ei tuntenut ja jotka kaiken lisäksi maistuivat pahalta, eivätkä ne millään käyneet kaupaksi. Sitten perhe yhtäkkiä tapasi "mustienhuiskujen" perheen joka oli tullut samasta maasta josta aoxomoxoatkin olivat kotoisin. He olivat töissä maansa lähetystössä, perheen isä oli suurlähettiläs. Muuta en muista. Kysymykseni kuuluu, minkä niminen ja mistä maasta tämä sarjakuva alun perin oli, ja julkaistiinko ja suomennettiinko siitä koskaan muuta kuin tämä yksi ainoa albumi? JIP (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 23.58 (EEST)

Tanskalaisen Freddy Miltonin luoma sarjakuva. Alkuperäiseltä nimeltään Gnuff. Tuon kyseisen sarjakuva-albumin tanskalainen nimi on Gribedyrets hemmelighed (lähde: [1]) Tämän mukaan [2] noita sarjakuva-albumeja on enemmän, mutta siitä en löytänyt varmaan tietoa onko suomennettu muita kuin tuo Paratiisihedelmät. Terv. --Ville Siliämaa (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 09.31 (EEST)

Tyhmän ja hullun ero

Mieltäni on pitkään askarruttanut, että milloin ihminen luokitellaan tyhmäksi ja milloin hulluksi? Mistä tyhmyyden ja hulluuden erottaa? Voiko olla niin tyhmä, että on hullu? Ja voiko olla niin hullu, että on tyhmä? Tyhmiä kutsutaan kaheleiksi ja kahjoiksi, mutta niin varmasti hullujakin. Eikö tyhmän ja hullun ilmenevä käytös ole samanlaista tai ainakin voi olla hyvin samankaltaista? Siis sellaista, mitä "tavallinen" ihminen ei ymmärrä -- paino varmaan sanalla järjetöntä. Tyhmä on järjetön, mutta niinhän on hullukin: onhan hulluksi tulleista tapana sanoa "menettänyt järkensä". Hulluus vaikuttaa tyhmältä. Hullu puhuu pehmoisia, mutta niin puhuu tyhmäkin. --Hartz (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 08.50 (EEST)

Pikamutuilua: tyhmä kyllä pyrkii järkevään toimintaan, mutta äly ei siihen riitä. Hullu ei edes ymmärrä tai halua pyrkiä järkevään toimintaan. –Kotivalo (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 09.00 (EEST)

En olisi varma, että tyhmä välttämättä edes pyrkisi järkevään toimintaan, kun eikö älyä pitäisi olla jo ennen toimintaan ryhtymistä (mistä tyhmä tietäisi mikä olisi järkevää; miten valitsee, että tähän ryhdyn tai tähän en; varmaan aika heikko harkintakyky)? Tyhmä ei edes ymmärrä pyrkiä järkevään toimintaan, tai ei halua, vaikka se olisi oman edun mukaista. --Hartz (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 09.13 (EEST)

Tyhmiä ovat ne, jotka muokkaavat palkatta Wikipediaa, ja hulluja ne, jotka vielä nauttivat siitä. --Lax (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 09.50 (EEST)

Minä sanoisin että hulluja ovat kaikki jotka muokkaavat, tyhmiä ovat ne, jotka lukevat ja uskovat. --Risukarhi (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 18.01 (EEST)

Tyhmyys viittaa alhaiseen älykkyyteen tai oppimattomuuteen ja kokemattomuuteen. Hulluus viittaa psyykkiseen sairauteen. Aivan eri asioita siis.--193.111.119.176 5. syyskuuta 2014 kello 10.02 (EEST)

Pate Mustajärvi lauloi jo muinoin: Hullu on helppo tekoon yllyttää / mutta miten sen asian tyhmälle selittää. Hullu saa olla muttei tyhmä.--Tanár 5. syyskuuta 2014 kello 15.46 (EEST)

Onko hulluutta vai tyhmyyttä vähätellä muiden viljelijöiden väkilannoitteita ja väittää, että suolalla vilja kasvaa yhtä hyvin kuin väkilannoitteilla? Sitten menee ja lannoittaa peltonsa karkealla merisuolalla? --Hartz (keskustelu) 5. syyskuuta 2014 kello 17.59 (EEST)

Ei se tyhmä oo joka kysyy vaan se joka vastaa. Aloitin keskustelupaikan Suomi24.fi:ssä, joka sopii tälle keskustelulle jatkopaikaksi: [3] --85.76.51.67 5. syyskuuta 2014 kello 18.21 (EEST)

Banaania muistuttava kasvi

Tämä on minulle totaalinen mysteeri. Tänä kesänä olen nähnyt Suomessa, useassa kaupungissa, kukkaistutuksissa sellaisia punakukkaisia kasveja, joiden lehdet ovat kuin banaanikasvilla. Ei se kai kuitenkaan banaani voi olla? Kasvin lehdet ovat identtiset banaanikasvin kanssa, kukka on kirkkaanpunainen ja kukan yhteydessä on erityisiä "piikikkäitä palloja". En uskoisi hetkeäkään, että kasvi talvehtisi Suomessa, mutta yksivuotisena se menestyy, kun kesä on sille riittävän lämmin. Olisiko se sitten jokin "banaanin sukuinen kasvi"? Melkoinen guru on se, joka osaisi sanoa tälle kasville suomenkielisen nimen tai edes tieteellisen nimen. Kasvi on erittäin näyttävä ja se osuu kyllä silmään, jos on osuakseen. --Hartz (keskustelu) 6. syyskuuta 2014 kello 10.44 (EEST)

Yksi näyttävä laji kaupunkien kukkaistutuksissa on kanna, kts. esim. [4], kävisikö se? Kukkia on myös yksivärisenä kirkkaan punaisena, tässä [5]. Lehdet vastaavat kuvaustasi, piikkipalloista en osaa sanoa mitään. -Tänä kesänä on suosittu ollut myös koristebataatti, mutta sen lehdet eivät parhaalla tahdollakaan muistuta banaania. -Htm (keskustelu) 6. syyskuuta 2014 kello 11.26 (EEST) (edit toinen uloinen linki)-Htm (keskustelu) 6. syyskuuta 2014 kello 11.38 (EEST)

Kannahan se. Htm on guru. Googlettelemalla ja Googlen kuvahaulla tuota oli mahdotonta löytää tietämättä nimeä. Kiitokset tiedosta. --Hartz (keskustelu) 6. syyskuuta 2014 kello 11.39 (EEST)

Kiinnostuneet voivat lueskella: https://en.wikipedia.org/wiki/Canna_%28plant%29. --Hartz (keskustelu) 6. syyskuuta 2014 kello 11.43 (EEST)

Kiitokset guruttelusta, kerrankin pystyin auttamaan. Kasvin nimi oli tuttu, samoin kukka ja lehdet kuvahaun perusteella täsmäsivät. -Htm (keskustelu) 6. syyskuuta 2014 kello 11.46 (EEST)

Aloitin Kannat. --Tappinen (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 07.28 (EEST)

Erikoisasiantuntijoita

Miksi Suomessa on niin runsaasti erikoisasiantuntijoita? Eikö niitä ole suhteessa moninkertaisesti verrattuna muihin maihin? Mikä on syynä, mikä sen selittää? Onko tittelin englanninkielinen käännös special specialist? --Hartz (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 20.24 (EEST)

Matti Joutsen: Lakikielen sanakirja suomi-englanti vuodelta 1985 kertoo, että erikoisasiantuntija on englanniksi special expert. --Svallis (keskustelu) 7. syyskuuta 2014 kello 21.20 (EEST)

Pienen googlailun perusteella titteli Special Expert näyttäisi olevan suositumpi muualla kuin englanninkielisissä maissa. Myös YK:lla on näitä erikoisasiantuntijoita. --Silvonen (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 08.29 (EEST)

Mutuilua: veikkaan että kyse on kielen sanoille tyypillisestä inflatoitumisesta. Jossain vaiheessa pelkkä asiantuntija on liikakäytön takia menettänyt tehonsa tiettyyn alueeseen keskittyneen ammattilaisen tai tutkijan kuvaajana, ja eteen on varmemmaksi vakuudeksi ilmestynyt etuliite erikois-. Tätähän parodioi jo 1980-luvulla toimittaja Juhani Mäkelä kutsumalla itseään ”kaikkien alojen erikoisasiantuntijaksi”. –Kotivalo (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 10.35 (EEST)

Suomi on koulutusyhteiskunta, jossa koulutetuille yritetään löytää puuhaa. Palkka erikoisasiantuntijalla on pykälän korkeampi kuin asiantuntijalla. Onko Suomessa tietoon perustuen eksperttejä enemmän kuin muissa maissa?--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 10.53 (EEST)

Tyypillinen erikoisasiantuntija taitaa olla yliopistossa maisterin tai tohtorin tutkinnon suorittanut ja työpaikka on julkisella sektorilla, ehkäpä valtiolla, tai sitten jossakin tutkimuslaitoksessa. Palkka on varmaan erikoisasiantuntijalla parisataa euroa korkeampi kuukaudessa kuin pelkällä asiantuntijalla eli titteliä erikoiseksi hiomalla saa enemmän palkkaa taulukon mukaan? Minulle ei ole vielä selvinnyt mitä he pitkällä koulutuksellaan ja asiantuntijuudellaan tekevät tai mistä heille palkkaa maksetaan -- kai pelkästä asiantuntijuudesta ("tiedän, siis olen")? --Hartz (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 11.03 (EEST)

Eivätköhän he enimmän osan päivää väännä apuraha- ja hankerahoitushakemuksia kuten muutkin maamme akateemiset nykyisin. –Kotivalo (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 12.12 (EEST)

Ja luulevat putkimiehen elämää kurjaksi! --Hartz (keskustelu) 8. syyskuuta 2014 kello 12.20 (EEST)

Rannikkojääkäri doesn't have any citations

I'm right now trying to find some citations for our german articel but in the finish article there is only a video link and no text citations. But when i searched with google i found this webpage. Now i'd like to ask if they are describing the same unit or if there was before the 1960es already another Rannikkojääkäri unit. Thank you very much for your help.--Sanandros (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 00.16 (EEST)

Re the article mentioned here at this this webpage, as the author (Nigel on alternative finland) of that article on the alternative finland website, I'd like to clarify that it is alternative history and not at all true (unfortunately - it SHOULD have been true, but that's another story.....). There really aren;t any sources that I could find on the Rannikkojääkäri earlier than the 1960's either, definitely not in the Winter War / Continuation War.

 –Kommentin jätti 99.230.99.43 (keskustelu)

I added some citations for sources with usually good reputation. Both contain more material than what is cited at the moment. --Tappinen (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 07.45 (EEST)

Both of you thank you very much for your help. @Tappinen: As I don't speak Suomi I'd like to know what these two citations which you added are describing. Because I'd like to proof that the unit is founded in 1960, the Mission of the unit, in German is written that it's mission is of naval infantry operations and amphibious warfare, and in the German article is written that the education language is Swedish but the commando language is Suomi, which sounds for me strange and unlikely as Swedish is just spoken by 5% of the population.--Sanandros (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 11.34 (EEST)

That is because the coastal jaegers are trained at the Uusimaa Brigade. Uusimaa Brigade is Swedish because of the language politics here in Finland. Commands are in Finnish because the troops needs to be able to act anywhere in Finland. [6] --Vnnen (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 19.38 (EEST)

Catherine Eddowes

Hei !

Sivullanne esitätte Catherinen vain uhrina, siis ruumiina kuvan kera.

Hänessä oli paljon muutakin naisena ja ihmisenä. Toivon ja vaadin tuon valokuvan poistamista ja vaihtamista sellaiseen kuvaan jossa hän on oma itsensä.

Kiitoksin Seija Peltonen  –Kommentin jätti 85.157.89.84 (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 13.50

Kieltämättä artikkelissa Catherine Eddowes oleva kuva on vähän makaaberi. Wikipedian kuvapankissa Wikimedia Commonsissa on luokka Commons:Category:Catherine Eddowes, joka sisältää peräti kuusi samantyylistä kuvaa Eddowesin runnellusta ruumiista, mutta ei yhtään kuvaa hänestä elävänä. Voisi tietysti harkita, olisiko artikkeli asiallisempi kokonaan ilman kuvaa kuin pelkästään tuollaisen kuvan kanssa. Itse otin joskus Joachim von Ribbentropiin liittyneestä artikkelista pois kuvan hirtetyn Ribbentropin ruumiista, koska se oli mielestäni siinä asiayhteydessä mauton. --Risukarhi (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 14.33 (EEST)

Kannatan tuota ideaa kuvan poistamisesta. Jos hänestä ei ole kuvaa elävänä saatavilla (sellaista ei välttämättä ole edes olemassa, kun ottaa huomioon että kyseessä on noin puolitoista vuosisataa sitten elänyt ihminen), niin sitten mennään artikkelilla ilman kuvaa. Silti artikkelissa voisi olla linkki tuohon Commons-luokkaan. JIP (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 21.52 (EEST)

Suomalainen asfaltti

Muistelen katsoneeni joskus dokumentin, jossa mainittiin asfaltista (siitä tienpäällysteestä), että kylmissä olosuhteissa sen täytyy olla erityislaatuista. Muistaakseni puhuttiin jostain "Nordic asphaltista", mutta saatan muistaa väärinkin. Muistikuva on erittäin hatara. Kuitenkin kysymykseni on, että onko suomalainen asfaltti jotenkin erityislaatuista kylmien olosuhteiden vuoksi (vastaavia ilmastoja kai vuorenrinteillä monessa maassa)? Mikä asfaltissa sitten on erityistä? Onko Suomessa käytettävä asfaltti kalliimpaa kuin esim. Espanjassa käytettävä? --Hartz (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 21.02 (EEST)

Star Trek DVD:nä

Tietääkö kukaan, mistä voisi ostaa Star Trek -televisiosarjojen koko tuotantoja DVD:nä? Minua kiinnostavat The Next Generation, Deep Space Nine ja Voyager. Alkuperäinen Star Trek ja Enterprise eivät kiinnosta, koska kummastakaan en ole nähnyt juuri mitään (ensimmäinen oli ennen minun aikaani ja jälkimmäistä ei taidettu Suomen televisiossa koskaan näyttääkään). Mieluiten mahdollisimman pitkälle koko tuotantopaketteja. Alkuperäinen englanninkielinen puhe on ehdoton vaatimus, lisäksi suomenkieliset tekstitykset olisivat plussaa, mutta ruotsinkielisetkin välttävät niiden puuttuessa (olen äidinkieleltäni puhtaasti suomenkielinen, mutta opin ruotsin vieraana kielenä oikein hyvin). Ja tietysti niiden pitää olla sellaisia DVD:itä joita voi Euroopassa katsoa, kun kerran DVD-markkinoita mentiin rajoittamaan ihme alue-erotteluilla. JIP (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 21.32 (EEST)

Ainakin videodivari.fi myy, linkki: http://www.videodivari.fi/super_search.php?search=star_trek_deep&x=21&y=4. --Hartz (keskustelu) 9. syyskuuta 2014 kello 22.02 (EEST)

Ensimmäinen paavi

Kuka oli ensimmäinen paavi? Jaalei (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 20.20 (EEST)

Kysymys_ensimmäisestä_paavista.--Urjanhai (keskustelu) 10. syyskuuta 2014 kello 22.46 (EEST)

Onko Noise Nazi musiikkia?

Olin yhdessä Wikian chatissä ja joku lähetti tämän kamalan biisin. Onko tämä musiikkia vai pelkkää kovaa ääntä. http://www.youtube.com/watch?v=-VUk5cEbNlk --Kumitus (keskustelu) 13. syyskuuta 2014 kello 20.34 (EEST)

Tuplaliioittelu

Oikosulku: mikä onkaan nimi kielenkäytölle, jossa esiintyy turha ja tarpeeton sana kuten "säädettävä jakoavain" kun jakoavain on itsessään riittävä termi? --Pxos (keskustelu) 13. syyskuuta 2014 kello 22.26 (EEST)

pleonasmi? --Hartz (keskustelu) 13. syyskuuta 2014 kello 22.37 (EEST)

Tai redundanssi, mutta pleonasmi lienee kielitieteellisempi termi. –Kotivalo (keskustelu) 13. syyskuuta 2014 kello 22.46 (EEST)

Helsingin Sanomat

Mikähän juttu Hesarilla on meneillään, kun nettisivujen etusivulla on melko korkealla "uutisartikkelit" siitä, kuinka koulutyttö sanoo B. Obamalle, että olisi mielummin tavannut Beyoncen ja kuinka jääkiekkopelaaja Karalahti halusi leikkiä lentokapteenia lentomatkalla? Mielestäni tällainen tieto ei ole missään suhteessa olennaista. –Kommentin jätti 87.93.19.43 (keskustelu) ja allekirjoituksen teki Kotivalo (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 08.12 (EEST)

"Espoolaismies vedätti kaveripiiriään keksityllä Eurojackpot-voitolla", pohtii pääkaupunkiseudulla ilmestyvä sitoutumaton Helsingin Sanomat ja jatkaa: "Kuvamanipulaatio meni täydestä." – Ilmiö on vain yksi osoitus siitä, miten entinen laatumediakin on nykyään hukassa yrittäessään kosiskella ilmaisuuteen totutettuja kuluttajia maksamaan taas vaihteeksi uutisistaan. Epätoivoista. –Kotivalo (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 08.20 (EEST)

Runsaasti lukijoita saa vain kohuilla, hömpällä ja juoruilla. Kaikki mediat luisuvat kohti Iltalehden ja 7Päivän tyyliä, sillä suuren joukon huomion voi kiinnittää vain tietyntyyppisillä jutuilla kiristyneessä kilpailutilanteessa. Lehtiala voi olla yksi ala, jossa kilpailulla ei saavuteta hyötyjä kuten muilla aloilla on tapana. Perinteisesti lehtiala oli hyvin paikallista ja voitiin keskittyä palvelemaan alueen asukkaita, nykyään kilpailua on tolkuttomasti (netti pullollaan). Uusi ilmiö on se, että nettilehden juttujen pitää saada tykkäyksiä ja tulla linkitetyiksi. Siksi on kaiken maailman kissavideoita. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 08.29 (EEST)

Mihin perustuu väite lehtialan "hyvin paikallisuudesta"? --Abc10 (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 08.37 (EEST)

Paikallislehtiin ja lopetettujen sanomalehtien lukumäärään. Myös teiden puutteeseen ja tieliikenteen hitauteen, hevosvankkureihin... Paperilehdet piti saada jaettua oikeana päivänä. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 08.40 (EEST)

Ehkä wikitutkimuksella voi yrittää perustella yleistä huitaisua "Perinteisesti lehtiala oli hyvin paikallista". Ilmeisesti sillä tahdottiin sanoa, että paikallislehtiä on ennen ollut enemmän. Tieteellinen tutkimus kyllä vahvistaa, että voimakkaan kasvun (1950-luvulta 1990-luvulle) jälkeen on hiljalleen tapahtunut lehtimäärän ja levikin laskua, kuten lehtialalla muutenkin viime vuosina, ja se on siis suhteutettava alan yleisiin muutoksiin. Sen sijaan emme tiedä ainakaan tämän perusteella, onko paikallinen sisältö ehkä siirtynyt suuremman alueen kattaviin lehtiin, joten oikeastaan lehtialan paikallisuuden muutoksista on ilman lähteitä vaikea puhua kovin vakuuttavasti. (Edit: tuohon hevosvankkurilisäykseen en ota kantaa, se tuli sen jälkeen kun olin saanut tämän tekstin valmiiksi, ja vaatisi pitämmän analyysin.) --Abc10 (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 09.09 (EEST)

Etusivulla on jatkuvasti linkki useampaan sataan uutiseen. Siihen määrään mahtuu kaikenlaista ja niin pitääkin. Ja tuoreemmat uutiset ovat yleensä korkeammalla kuin vanhat. --Otrfan (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 08.32 (EEST)

On se kyllä vaikeaa tuo sanomalehden siirtäminen nettiin muutenkin: kun lukee paperilehden, niin siinä on päivän uutiset, nettilehdessä on uusia ja kaksi viikkoa vanhoja uutisia sekaisin, eikä päivän uurisia löydy kuin usean klikkauksen takaa, ja niitäkin on vaikeampi lukea kuin paperilehteä. Näköislehti löytyy vielä useamman klikkauksen takaa ja sitäkin on netissä vaikeampi lukea kuin paperilla.

Miksi etusivuna pitää olla tuo sekalainen soppa, josta puuttuu pääosa päivän uutisista ja seassa on kaksi viikkoa vanhoja ja yleisnäkymään päivän uutisista pääsee vasta erikseen kaivelemalla? Paras käyttöliittymä olisi luultavasti näköislehti niin suurella ruudulla, että lehteä voisi lukea luonnollisessa koossa. - Ja niin suuria näyttöjä monilla taitaa ollakin. - Tätä pienempiin näyttöihin ei vielä ole saatu käyttöliittymää yhtä toimivaksi, vaan jutut pityää lukea palasissa. Ja sitä paitsi vanha iso lehti oli parempi käyttöliittymä kuin uusi tabloid. - Siinä oli mahdollisuus hahmottaa asiat tärkeysjärjestyksessä.

Tietääkö muuten kukaan kumpi kuormittaa ympäristöä vähemmän: nettilehti vai paperilehti? Ympäristösyistä tahtoisin käyttää nettilehteä, mutta se vaikuttaa ainakin vieläki hankalammalta ja rasittavammalta käyttää. Ehkä siihenkin oppisi, muttta se ei muutu siitä miksikään, että vanhasta isosivuisesta lehdestä asiast saattoi hahmottaa nopeammin, paremmin ja jäseentyneemmin kuin pienestä luukusta selaamalla. - Mutta ehkä toisaalta se iso näyttö olisi hinnaltaan kilpailykykyinen näytön käyttöiän paperilehtien tilaamisen kanssa? Olen aina pitänyt eksytettyinä niitä, jotka tuhlaavat rahansa taulutelevisioihin, mutta lehdenlukua varten voisin ostaa ison näytön, ne eivät nykyään taida edes olla niin kalliita.--Urjanhai (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 08.38 (EEST)

Muistelen, että v. 2008-2009 esitettiin, että nettilehti kuormittaa enemmän ympäristöä kuin paperilehti. Nettilehdet vaativat palvelimia pyöriäkseen ja ne luetaan tietokoneilla. Sähkönkulutusta muistaakseni pidettiin hurjana (palvelimet kuluttavat tänä päivänä maailman sähköstä 10%) ja kuparia ym. joudutaan kaivamaan tietokoneiden valmistamiseksi. Tietysti voi olla, että nykyään palvelimet ovat paljon tehokkaampia eli kuluttavat vähemmän sähköä per yksikkö ja tietokoneet ovat muutenkin muuttuneet erilaisiksi, mutta toki litteitä näyttöjä oli jo 2008-2009. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 08.52 (EEST)

Muistan joskus kummastelleeni uutista, jossa esitettiin "suurena" luku 5 % jonka joko tietokoneet tai internet muodostavat energian kokonaiskulutuksesta tai mistä se nyt mahtoi ollakaan. Joku 5 % on nyt kuitenkin aika vähän, ja mikä mahtaa olla esim. työmatkaliikenteen osuus. Sanomalehtipaperihan kierrätetään hyvin, mutta miten lie tietokonemateriaalien kanssa? Joskus näytettiin dokumentti tietokoneitten kierrätyksestä, jossa romut rahdattiin johonkin kehitysmaahan ja siellä jossain kaatopaikalla paikalliset työntekijät sulattelivat materiaaleja nuotiolla tai maakuopissa ja kaivelivat romukasoja paljain käsin ulkoilmassa. Tai ehkä nyt meillä jos vie vanhan tietokoneen Giganttiin, niin tiedä sitten mihin se päätyy, ja mihin päätyvät ne, joita ei viedä giganttiin. Mutta kyllähän elektroniikkaan tarvittavat harvinaiset metallit varmasti ovat rajallinen luonnonvara siinä kuin öljy ja lannoitemineraalitkin. Ja metsätalous taas syö biodiversiteettiä.--Urjanhai (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 09.13 (EEST)

Elektroniikkaromu päätyy valtaviksi kasoiksi esim. Kiinan maaseudulle, missä kaikkein köyhin väestönosa juurikin sulattelee metalleja irti ja hengittelee myrkyllisiä kaasuja siinä samalla. . Kun rahtilaivojen konteissa kulkee Kiinasta länsimaihin leluja ja vaatteita, paluukontit olisivat tyhjiä, ellei elektroniikkaromu virtaisi paluulastina Kiinaan. Kontti länsimaihin maksaa ehkä 1000usd, mutta Kiinaan vain ehkä 200usd epäsuhdan vuoksi, ja elektroniikkaromu siis virtaa Kiinaan halvalla. Repäisin konttien hinnat päästäni, mutta havainnollistanee. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 09.22 (EEST)

Ja montako kiloa elektroniikkaromua tulee paperilehtien liikutteluun tarvittavista autoista, painokoneista jne? --Otrfan (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 09.28 (EEST)

Hmmm... se on lähinnä metalliromua (terästä), mikä on aivan eri asia kuin mikropiirit, joissa on kaikenlaista kivaa pienellä pinta-alalla. Teräs on erittäin kierrätettävää. Teräskilon valmistaminen muuten kuluttaa varmaan jotain 1/1000- tai 1/10.000-osan energiamäärästä, joka tarvitaan "mikropiirikilon" valmistamiseen. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 09.32 (EEST)

Ensimmäinen lähde minkä löysin sanoo, että nykyaikaisessa autossa voi olla noin 50 mikroprosessoria:[7]. Kyllä autosta enemmän SER-tavaraa löytyy kuin toimistotietokoneesta. edit: painokoneet ovat itselle vähän vieraita, mutta niitä ohjaamassa lienee kaappitolkulla automaatiojärjestelmiä ja tietokoneita. --Otrfan (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 09.37 (EEST)

Taitavat mennä nuokin elektroniikkaromut Kiinaan paluulasteina? Luulisi, että siellä jo hukutaan elektroniikkaromuun? Paha sanoa aamujakelun automääristä mitään. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 09.43 (EEST)

Ei paperilehtiäkään nykyään tehdä ilman palvelimia ja tietokoneita. Ja jos ympäristökuormituksen laskemisessa mennään tietokoneisiin tarvittavan kuparin kaivamiseen tasolle, niin sitten pitäisi laskea myös lehdenkantajan autoon tarvittavat raaka-aineet jne. Ja jos kaikki kaikista nettilehdistä saatavat uutiset tuotaisiin päivittäin postilaatikkooni, niin ne tuotaisiin rekalla. --Otrfan (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 09.23 (EEST)

Niinpä ja minä käytän tietokonetta ja älypuhelinta muuhunkin kuin nettilehtien lukemiseen. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 09.27 (EEST)

Se, kumpi kuormittaa ympäristöä enemmän, riippuu siitä kuinka kauan aikaa käyttäisit päivittäin nettilehden lukemiseen. Paperilehden kohdalla ympäristökuorma syntyy lehden painamiseen ja kuljettamiseen liittyvistä toiminnoista, jolloin sillä ei ole väliä kauanko lehteä lukee sen jälkeen kun se on omasta postiluukusta kolahtanut. Nettilehden tapauksessa energiankulutus riipuu siitä pitääkö sivustoa (ja yleensä omaa tietokonettaan) auki muutaman minuutin vai usean tunnin päivittäin. Muistaakseni Hesarissa oli joskus tätä koskenut laskelma, jonka mukaan ympäristörasitteen vertaileminen oli vaikeaa, mutta ne olivat saaneet lasketuksi jonkin summittaisen minuutti- tai tuntimäärän, jonka jälkeen nettilehti muuttui oletetusti ympäristölle haitalisemmaksi (tosin jutussa oli muistaakseni laskettu lähinnä hiilidoksidipäästöjä eikä kaikkia ympäristöhaittoja). Luulisin että merkityksellisempi tapa säästää luontoa kuin vekslailla näiden kahden vaihtoehdon välillä on esimerkiksi jakaa paperilehti naapurin/kaverin kanssa tai lukea se vaikka kirjastossa. Tai lopettaa päivttäinen lehdenluku kokonaan, jos katsoo sisällön joka tapauksessa laskeneen turhan hömpän tasolle. Itse siirryin Hesarin tabloidiuudistuksen jälkeen tilaamaan lehteä vain viikonloppuisin, kun taso tuntui pudonneen niin kovasti. --Risukarhi (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 13.26 (EEST)

Lopettivat Nyt!-liitteen, mutta tekivät Hesarista Nyt!-liitteen. Ja lukijat siirtyivät verkkoon. --Hartz (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 16.42 (EEST)

Toinen juttu on Hesarin oikeistolaisuus. Vähän väliä on joku libertaristisen ajatushautomon johtaja tai muuten vaan rikas ehdottelemassa sosiaaliturvan leikkausta, työehtojen purkamista tai ammattiyhdistysliikkeen lakkauttamista. Ja kokoomuksesta kirjoitetaan runsaasti enemmän kuin muista puolueista. Hakekaapa vaikka hesarin nettisivuilta aiheella "ehdolle" ja "ehdokkaaksi" ja laskekaa kuinka suuri osa tuleviin eduskuntavaaleihin ehdolle asettumista käsittelevistä artikkelista käsittelee kokoomuslaisen asettumista ehdolle. Nopea arvioni on, että puolet. Hesari on kaupallinen media ja siksi se tekee yhteistyötä pääoman kanssa. --87.93.247.60 14. syyskuuta 2014 kello 16.34 (EEST)

Hesarilla, kuten muillakin tiedotusvälineillä, on oma agendansa, jonka pohjalta ne valikoivat juttuaiheensa ja näkökulmansa. Se koskee muitakin aiheita kuin politiikkaa. Siksi Hesarissakin julkaistut kirjoitukset kannattaa täällä Wikipediassa usein varustaa jollain "Helsingin sanomien mukaan" tms. määritteellä. --Savir (keskustelu) 14. syyskuuta 2014 kello 20.27 (EEST)

Mistä saisi valmituksen esineelle, josta on autoCAD-piirrustukset

Minulla on siis itsetehdy piirrustukset eräästä esineestä (tehty AutoCADilla), mutta minulla ei ole tarvittavaa osaamista ja välineitä sen valmistamiseen. Mistä siis voisi tilata edullisesti yksittäiskappaleen tällaisesta esineestä? Siis tyyliin minä lähetän piirrustukset, saan heiltä osan ja laskun postissa.--LCHawk (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 10.15 (EEST)

Maallikkoarvaus: Riippuu kovasti siitä millainen esine ja mistä aineesta. Erilaisiin esineisiin kannattaa käyttää ihan erilaisia työmenetelmiä. Metalliesineitä voidaan valaa, sorvata, leikata, jyrsiä, koota osista jotka kukin valmistetaan jollain tavalla jne. Voipa sopivia esineitä tehdä 3D-tulostamallakin (näitä ainakin voi ihan tilata netitse: lähetä piirustukset, firma tulostaa esineen ja postittaa sen sinulle). Toivottavasti joku oikea asiantuntija vastaa, mutta jos nyt arvataan että kyse on metalliesineestä, niin olisikohan (esineestä riippuen) haussa firma nimeltä "konepaja", "paja", "takomo", "sorvaamo" tai peräti "seppä". --Jmk (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 13.19 (EEST)

Jossakin ennustettiin, että tulevaisuudessa kaikki esineet tullaan valmistamaan 3D-tulostamalla mutta nykyisyydessä taitavat vielä nuo muut vaihtoehdotkin joskus tulla kysymykseen. Jonkun pienen muoviesineen varmaan kyllä saa jo nytkin melko varmasti 3D-tulosteena jotain kautta. --Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 13.29 (EEST)

En nyt mainosta mitään yksittäistä palvelua mutta kuuklaamalla vaikka hakusanoin "3d printing service" noita löytyy, ja kyllä voi tulostaa paitsi pieniä muoviesineitä, myös pieniä metalliesineitä (ainakin teräksestä ja hopeasta). Jos esine on pieni ei hintakaan päätä huimaa, saattaa olla luokkaa kymppejä. --Jmk (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 14.50 (EEST)

Esine ei ole iso, mutta suurempi ongelma (erityisesti tuon muovin suhteen) on se, että pitäisi ainakin jonkinverran kestävyyttä löytyä, sillä esine on "liukeste" tai "toppari", jonka voi laittaa paikoilleen helposti esim. oven väliin myös pyörätuolista käsin, joten pitäisi olla sen verran kesävyyttä, että kestää esim. pyörätuolin renkaan osumia. Onkohan tuo muovi, mistä esineet noissa palveluissa tehdään, miten kestävää?--LCHawk (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 15.50 (EEST)

Eli mikä mahtaa olla tulosteiden materiaalivalikoima ajatellen esim. kestävämmän materiaalin tarvetta?--Urjanhai (keskustelu) 15. syyskuuta 2014 kello 16.06 (EEST)

Puiden kasvunopeus Suomessa ja muualla

Onko totta, että puut kasvavat Iso-Britanniassa kolme kertaa nopeammin kuin Ruotsissa ja viisi kertaa nopeammin kuin Suomessa? Kerran googlettelin ja löytyi tieto, että Iso-Britanniassa puut kasvaisivat jopa kahdeksan kertaa nopeammin kuin Suomessa. Mikä tämän selittää? Miksi Suomelle metsät ovat taloudellisesti niin tärkeitä, siltikin, vaikka ne kasvavat muualla paljon nopeammin? Missä päin maailmaa puut kasvavat nopeimmiten ja minkälainen kasvunopeus siellä on verrattuna Suomeen? Miten puiden kasvunopeus vertautuu pankkitalletuksen tuottoon (vuosituotto)? --Hartz (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 19.56 (EEST)

Noin lonkalta heittäisin, että kasvukausi on etelämpänä pidempi, mikäli itse tieto muuten oikea. Toisaalta kuitenkin metsää lienee esim. Britanniassa vähemmän, koska siellä kaikkia muita maankäyttötapoja, jotka tuottavat vielä enemmän kuin metsä tuottaisi, on enemmän. Suomessa (ja Venäjällä ja Kanadassa) taas on paljon maa-alueita, joille ei löydy muuta käyttöä kuin käyttö metsänä joko metsätalouteen, matkailuun, luonnontuotteiden keruuseen ym. Tai edelleen, jos ajatellaan juuri Britanniaa, niin mereisyys kai tekee siellä sen, että suurilla alueilla metsä uusiutuu huonosti, ja itse asiassa ihminen on tainnut siellä hävittää suuren osan metsistä jo ammoin, ja tuloksena on nummia. Eli niillä marginaalisilla mailla metsät ovat ehkä hävinneet, ja vähemmän marginaalisilla mailla muu maankäyttö dominoi. Kliimaksmetsiä taitaa britannisassa olla vain hyvin pieniä sirpaleita. Esimerkiksi Saksassa ilmasto on kai pääosin suotuisampi, ja siellä esim. vuoristoissa on vähän enemmän metsiä, mutta muut maankäyttömuodot kilpailevat sielläkin kovin. Siksi sielläkin metsätalouden volyymit jäänevät nykyään pieniksi, vaikka tieteellinen metsänhoito Euroopassa kai syntyikin Saksassa.--Urjanhai (keskustelu) 17. syyskuuta 2014 kello 20.34 (EEST)

Suomessa metsän kasvua rajoittaa sademäärä, ei kasvukauden pituus. Urjanhain arvailu on myös monelta muulta osin virheellistä. --81.197.86.30 18. syyskuuta 2014 kello 13.17 (EEST)

On totta, että Iso-Britannia on "kosteampi" maa kuin Suomi, mutta Iso-Britanniassa sademäärät eivät kai ole huomattavasti suurempia kuin Suomessa? Tietenkin Suomessa sademäärästä suuri osa tulee lumena ja valuu keväällä pikaisesti jokia pitkin meriin, eikä tuosta sulamisvedestä siis ole puille juurikaan hyötyä. Iso-Britanniassa haihdunta voi olla kosteasta ilmanalasta johtuen pienempää kuin Suomessa, vaikka Iso-Britannia sijaitseekin Suomea etelämpänä. Iso-Britannia ei ainakaan ole merkittävästi lämpimämpi maa kesällä (varsinaisella kasvukaudella) kuin Suomi, sillä Iso-Briannian ilmanala on viileähkö. Käyttävätkö puut korkeaa ilmankosteutta jotenkin hyväkseen? Sademäärän ajoittumisesta vuoden mittaan en tiedä muuta kuin että Suomessa on kuivahko kevät ja sateet ajoittuvat syksyyn. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 13.21 (EEST)

Juu, taisipa olla. en:forestry in United Kingdom on hyvä artikkeli. Siellä taitaa olla selostettu paremmin. --Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 13.53 (EEST)

Eiköhän se ole lämpö ja kosteus jotka vaikuttavat kasvukauteen. Muistelen lukeneeni et Indonesiassa puu kasvaa monikymmenkertaisesti nopeammin kuin Suomessa. En löydä lähdettä väittämälleni, mutta nopeiten puu näyttäisi kasvavan juurikin Indonesiassa ja Etelä-Amerikassa.[8] Syy Suomen merkittävään metsäteollisuuteen on ennemminkin historiallinen. Globaalissa mittakaavassahan täällä ei kannatta tuottaa yhtään mitään kun kaikkea saa halvemmalla jostain muualla, mutta (onneksi) maailma ei toimi niin. Suomen teollisuuden ensiaikoina luonnonvarojen niukkuuden vuoksi oli helpointa keskittyä raaka-aineeseen jota täältä löytyy paljon. Sittemmin puunjalostuksessa on erikoituttu. --Vnnen (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 16.15 (EEST)

Suomessa ei kyllä oikein mikään muu hyvin kasvakaan kuin puu. Esimerkiksi jos ajatellaan suomalaista maanviljelyä, niin maannos on köyhää, kasvukausi on lyhyt, hallanvaaraa, lämpösumma on verrattain matala, sateet osuvat sadonkorjuun aikaan jne. Suomalaista maanviljelyä voi verrata esimerkiksi Iso-Britannian tai Ranskan maanviljelykseen. Jos Suomessa poistettaisiin kaikki maataloustuet, niin olen pidempään pohtinut, että johtaisiko se kaikkien nykypeltojen metsittämiseen, koska puun kasvatus olisi ainoaa mikä aidosti kannattaisi? Ehkä kannattavaksi viljelyskasviksi jäisi kumina? --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 16.21 (EEST)

Ainakin Varsinais-Suomen maakuntamuseo on huolissaan että maanviljelijät metsittävät peltonsa tukien loputtua ja siten muuttavat perinteisiä maisema-alueita. En tiedä mikä täällä olisi ilman tukia kannattavaa. Paikallisia poikkeuksia olisi ainakin Säkylässä sokerijuurikas sokeritehtaan vuoksi. --Vnnen (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 16.32 (EEST)

Alan miehenä voin todeta, että lämpösumma on melko merkittävä tekijä puun kasvunopeudessa. Puu kasvaa Suomessa paksuutta nopeasti keväällä ja hitaammin loppukesästä. Lisäksi suuri osa Suomen pinta-alasta on metsätyypiltään kuivahkosta kankaasta niukempiravinteiseen, mikä rajoittaa kasvatettavan puulajin näillä alueilla lähinnä mäntyyn. Muiden puulajien kasvuvauhdista sen verran, että trooppisempien alueiden eukalyptusplantaaseilla "sato" korjataan viimeistään parin-kolmenkymmenen vuoden kuluttua taimikon perustamisesta.

Ennen vanhaan metsäteollisuus muodosti Suomen viennistä leijonanosan, ja ala on edelleen merkittävä viejä. Osuus Suomen kokonaisviennistä tulee todennäköisesti jopa kasvamaan. Paperia tarvitaan vähemmän, mutta biomassasta saa käytännössä lähes kaikkea, mihin nykyisin käytetään öljyä. Suomella on metsäteollisuudessa pitkät perinteet, alan tutkimus on maailman kärki, ja meillä on (toistaiseksi) koko maan kattava laadukas metsäautotieverkosto. Lisäksi valttina on havupuista, etenkin kuusesta, saatava pitkäkuitusellu, joka sopii laatutuotteisiin mm. eukalyptuksesta saatavaa lyhytkuituista sellua paremmin.

Suomessa noudatetaan Tapion Hyvän metsänhoidon suosituksia, joissa määritellään sopiva puuston uudistamisikä. Käytännössä metsä pyritään uudistamaan, kun sen arvokasvu hiipuu uudistamisen kannattavuuden alle. Pankkien määräaikaistilien tuotto lienee tällä hetkellä jotakin prosentin luokkaa. Metsänkasvatuksessa kyetään 1-2, ehkä 3-4 prosentin vuosituottoon erikoispuulajeja lukuun ottamatta. Koivu kasvaa nopeammin, mutta siitä saatava kantohinta on yleensä mäntyä ja kuusta pienempi. Puuston kasvuvauhti on vain yksi tekijä pankkitalletuksiin vertailtaessa, sillä tuoton määrää ensisijaisesti maksettava kantohinta, joka määräytyy kymmenien eri tekijöiden kautta. --MrMoth (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 19.37 (EEST)

Kiitoksia asiantuntevasta kommentistasi. Olen ollut tietoinen Suomen laadukkaasta metsäautotieverkostosta, joka lienee maailman huippua (ja siihen on investoitu paljon) sekä metsätalouden tulevaisuuden potentiaalista, kun öljy (tai laajemmin fossiiliset polttoaineet) alkavat ehtyä maapallolla. Jo ymmärtääkseni verkkokaupan kasvu lisää pahvin kysyntää, eikä koko maailman mittakaavassa verkkokaupan paketointitarve (Amazon, Alibaba ym. ole pieni). Yksi tekijä Suomen metsäteollisuuden tukena on varmaankin Venäjältä saatava puuraaka-aine (Suomella on tehtaat ja satamat kohti Eurooppaa, Venäjällä ei)? Lämpösumman lisäksi siis maaperä on "köyhä"? Onkohan tuo maaperän köyhyys syy sille, että Suomessa erikoispuulajien kasvattaminen on hyvin vähäistä visapuuviljelmiä lukuun ottamatta? Olen pidemmän aikaa ihmetellyt, että miksei metsän istutuksia tehdä esim. engelmanninkuusella tai kontortamännyllä, kun istutetaan taimet joka tapauksessa? --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 19.49 (EEST)

Juurikin näin. Venäjältä on tuotu lähinnä kartonginvalmistukseen käytettävää koivu- ja kuusikuitupuuta, jolla tasataan Suomen markkinoiden vajetta. Venäjän metsäteollisuuteenkin olen jonkin verran päässyt tutustumaan, ja se on melko heikkoa Suomeen verrattuna, esimerkiksi juuri metsäautoteiden puutteen vuoksi. Venäjän Karjalassa ei muistaakseni ole juuri omaa käyttöä kuitupuulle, joten sitä on tuotu Suomeen.

Visakoivulla ja lehtikuusella suositellaan vähintään lehtomaista kangasta (OMT), samoin muillakin erikoispuulajeilla. Lehtomaisia kankaita ja lehtoja löytyy lähinnä eteläisimmästä kolmanneksesta Suomea, ja iso osa parhaista maista on raivattu pelloiksi. Kontortamänty on tietääkseni todettu hyvin Suomessa kasvavaksi karummillakin kasvupaikoilla, ja Ruotsissa sen kasvatus on ollut huomattavasti yleisempää. Kontortamännyn vahvuus on juuri sen kasvunopeus, mutta sitä haittaa tukkisaantoa huonontava voimakasoksaisuus, minkä vuoksi kontortamännyn kierto loppuu yleensä 30-40-vuotiaana sellukattilaan. Myös muutamat kuusi- ja pihtalajit viihtyvät Suomessa kohtuullisen hyvin, mutta niille ei ole tasaista markkinapaikkaa, minkä vuoksi niiden kasvatus ei yleistyne. Oma lukunsa on sitten hybridihaapa, eurooppalaisen ja kanadalaisen haavan risteytys, joka kasvaa kuiduksi viimeistään 30 vuodessa ja vesoo vielä ilmaiseksi toisenkin sukupolven. Entinen Metsäliitto yritti saada metsänomistajat kasvattamaan hybridihaapaa tasaisesti, mutta homma taisi mennä kirjaimellisesti puihin. Haapaakin on Venäjältä ajettu juuri huonon saatavuuden vuoksi. Erikoispuulajien Suomen lämpöoloihin soveltuvien taimien saanti on rajallista, joten niiden tuotantoa pitäisi kasvattaa, jos ko. puulajeja haluttaisiin lisätä.--MrMoth (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 20.48 (EEST)

Eli paljon rajoituksista kulminoituu lehtojen puutteeseen tai toisin sanoen huonoihin kasvupaikkoihin/heikkoon maaperään? Iso-Britanniassa varmaan tuollaista lehtoa (jopa parempaa kuin Suomessa) on runsaammin? Olen lueskellut viime aikoina, että turvesuo voidaan turpeennoston jälkeen kylvää kasvamaan koivua ja että koivu jopa menestyy kosteassa ja happamassa. Tuossapa Suomelle keino tuottaa energiapuuta. Kai sillä turpeenpolton kasvihuonekaasupäästötkin otetaan talteen satojen vuosien kuluessa, jolloin turve olisi hiilineutraalia, heh? --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 20.57 (EEST)

Niin no, turve sitoo hyvin kosteutta, minkä vuoksi sitä käytetään istutettavien taimien taimipaakuissa. Toisaalta karu turvesuo voi olla ravinteiltaan epätasapainossa, mutta tokkopa tuolla niin väliä energiapuukasvatuksessa on. Ison-Britannian maaperä- ja ilmasto-olosuhteisiin en ole niin tutustunut, mutta en-wikiartikkeli kehuskelee ravinteikkaalla maaperällä. Etelä-Ruotsissa puut kasvavat tehokkaasti, joten kuulostaa hurjalta tuo artikkelin väittämä viisinkertaisesta kasvunopeudesta Suomeen verrattuna. Skotlannin korkeudella se ei voi pitää paikkaansa. Suomessa ei ole mitään mieltä istuttaa vaativan kasvupaikan puulajia kuivahkolle kankaalle. Puu vain kituu, ellei kuole. Turpeenkäytön puolustajathan argumentoivat mielestäni ihan oikein sillä, että turpeen poltosta vapautuva hiili kiertää luonnossa ja sitoutuu nuorena nopeasti kasvavaan puustoon. --MrMoth (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 00.12 (EEST)

Ymmärtääkseni Skotlannissa on oikein viileä ilmanala (ei kuumia kesäpäiviä) ja soita "kuin Suomessa". Artikkelissa väitettiin, että Iso-Britanniassa puut kasvavat viisi kertaa nopeammin kuin Suomessa ja kolme kertaa nopeammin kuin Ruotsissa. Eli Ruotsissa puut kasvaisivat +67% nopeammin kuin Suomessa tuon perusteella. Suomen ja Ruotsin eron täytyy käytännössä johtua Etelä-Ruotsista, jossa puiden kasvunopeuden täytyy olla abouttirallaa kaksinkertainen Suomeen verrattuna. --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 12.33 (EEST)

Ilmaisinpa itseni epäselvästi, tarkoitin juuri Suomeen verrattuna. Ruotsista melkein puolet sijaitsee etelämpänä kuin Suomen etelärannikko, joten eiköhän se ero sieltä tule. --MrMoth (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 12.55 (EEST)

Nuorison kieltä

Mitä tarkottaa "mee kokonaan tyhmäks!" tai "mee kokonaan sisään!"? --Laura Lotta (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 09.00 (EEST)

Varmaan jotain opettajalle suunnattua. Kysy oppilailtasi. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 11.59 (EEST)

Varoituksen sananen: en tunne nuorisoslangia. Olisikohan kyse ns. uudesta stadin slangista, jossa alkaa vaikuttaa yhä selkeämmin maahanmuuttajataustaisten nuorten panos sanastoon ja ilmaisuihin? Kuulostaa ensivaikutelmasta suorahkoilta käännöksiltä Internetissä levinneestä fraasista "go full retard" ja yleiseen puhekieleen vakiintuneesta sanonnasta "go all in". Ensimmäinen tarkoittaa perinpohjaista tyrimistä, jonkin erikoisen umpityhmän asian tekemistä, harkintakyvyn spektaakkelimaista katoamista. "Mee kokonaan tyhmäks" voisi viitata tähän, mutten osaa sanoa miksi sanonnassa käytettäisiin käskymuotoa kun fraasin alkukielinen käyttö ei sitä tunne. Ehkä tarkoituksena on käyttää sanontaa pilkkatarkoituksess tai niin sanotusti toivottaa jotakuta haistamaan pitkät.

"Go all in" viittaa kaikkien pelimerkkien panostamista pokerikädelle. Idiomikäännös suomesta olisi esimerkiksi "kaikki tai ei mitään -meininki" tai nykyisin jo vanhanaikainen viittaus "tuplaan tai kuittiin". Käytössä "mee kokonaan sisään" fraasi voisi tarkoittaa vaikka tsemppaamista, panostamista täysillä. --Pitke (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 12.42 (EEST)

Veikkaisin, että ilmaukset on käännetty englanninkielisistä vastineista tai vaihtoehtoisesti ne ovat jostakin nuorten suosimasta televisiosarjasta, urheiluharrastuksesta tai yleistyneet jotenkin sosiaalisessa mediassa. Englannin kielessä "kokonaan" on "all the way", ja kun edessä on sana "mennä" eli englanniksi "go", niin tämän perusteella englanninkielisen vastineen voisi ajatella olevan jotakin "go all the way". The Free Dictionarysta löytyi: http://idioms.thefreedictionary.com/go+all+the+way. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 12.58 (EEST)

Täytyy kuitenkin ottaa huomioon, että ilmaukset ovat selkeästi toiselle henkilölle suunnattuja käskymuotoisia huudahduksia. Ilmaukset vaikuttavat sellaisilta, että niihin ei odoteta minkäänlaista vastausta. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 13.03 (EEST)

Ehkä todennäköisin vastaus on kuitenkin Pitken jo esittämä "go all in", joka tarkoittaa kaikkien pelimerkkien panostamista pokerikädelle. Tavallaanhan henkilö on "kokonaan tyhmä", jos panostaa kaikki pelimerkkinsä. Tämän vastauksen oikeutta lisää se, että suomen kielen "sisään" on englanniksi "in" eli "mee kokonaan sisään" edustaisi ns. sanasta sanaan -käännöstä. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 13.07 (EEST)

Ravintoloita Tampereella

Lauantaina 20.9. on näköjään SAKU 2014 -tapahtuma Tampereen pääkirjasto Metsolla. Harkitsen paikalle menemistä. Tapahtuma kestää kuusi tuntia, joten sen aikana pitää käydä jossain syömässä. Missä Tampereella on pääkirjasto Metson läheisyydessä ravintoloita? Mielellään korkeintaan jotain kymmenen minuutin kävelymatkan päässä. Ravintolan tyypillä ei ole muuten väliä, kunhan ei ole intohimoinen kasvisruokailuravintola. Ei myös mielellään mitään luxus-gourmet-ravintoloita jossa ruoan saanti pöytään kestää kaksi tuntia ja siitä saa maksaa 200 €, oli se kuinka hyvää tahansa. JIP (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 21.58 (EEST)

Lähellä (100 m - 1 km sisällä) on muistaakseni varsin monta ruokapaikkaa, en tosin ole itse niissä käynyt. Kauppakadulta ja Pirkankadulta ainakin löytynee (Google-haut "tampere pirkankatu ravintolat" ja "tampere kauppakatu ravintolat" antavat jotain ehdotuksia). Joku lähiseutua paremmin tunteva toivottavasti osaa auttaa enemmän hyvän ravintolan löytämisessä. --Stryn (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 22.24 (EEST)

Katsopa JIP tästä: https://www.google.fi/maps/search/tampere+p%C3%A4%C3%A4kirjasto+metso/@61.4968739,23.7514648,17z. Pelastuksena kartan mukaan aivan pääkirjasto Metson lähettyvillä on Subway. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 22.30 (EEST)

Hämeenkadun alussa, muistaakseni ihan ensimmäisessä korttelissa kadun oikealla puolella (Metsosta päin tultaessa) on hyvä thairavintola. Ei hidasta eikä kallista. --Lax (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 08.31 (EEST)

Hyvästi

Vaikka tämä on kysy vapaasti osio, en kysy mitään vaan sanon ääneen mitä ajattelen. Olen saanut tästä hullujenhuoneesta tarpeekseni. Käyttäjät tappelevat keskenään, kaikki sivut on täynnä idiottimaisuuksia. Toisista käyttäjistä tehdään pilkkaa, nillitetään, vedetään matto jalkojen alta. Haukutaan aivan suorin sanoin. Kun kirjoittajat vähenee, ei nähdä mistä se johtuu, vaan yritetään selitellä, mutta todellinen syy on se ettei täällä voi olla. Näen että Wikipedian tulevaisuus, ainakin suomenkielisen on, että se kaatuu tähän hulluuteen tai vaipuu sille tasolle ettei kukaan järkevä ihminen enää halua olla Wikipedian kanssa tekemisissä. Ei uskoisi että olette aikuisia ihmisiä, monet pitkälle koulutettuja akateemisia tai muuten vain teistä ei kukaan uskoisi, jos kertoisin, mitä te täällä teette, miten käyttäydytte, miten puhutte ihmisille, miten kohtelette toisianne. Minun osaltani se päättyi tähän, enkä kerro kuka olen.--Nimim. Epätoivoinen (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 16.21 (EEST)

Kysymyksessäsi ei ole kysymystä, mutta niinpä. Eivät kaikki käyttäjät kuitenkaan suomenkielisessä Wikipediassa aikuisia ihmisiä ole. Aikuisista tänne varmaankin hakeutuu sellainen väestönosa, joilla on Aspergerin oireyhtymän piirteitä enemmän tai vähemmän, tai ovat jotenkin "insinöörimäisiä ihmisiä". Jonkinlaista "pikkuprofessori"-taipumusta varmaan täytynyt olla jo pienestä. Yli 90 % aktiivisista käyttäjistä on miehiä. Olisiko sanonta, että "se mikä tietopuolisessa kehityksessä saavutetaan, se sosiaalisessa kehityksessä menetetään"? Voi tietysti olla, että nimimerkki Epätoivoisella on ollut turhan ruusuinen kuva ihmisväestöstä noin keskimäärin. Ehkä otos on ollut vinoutunut Wikipedistejä muuhun väestöön verrattaessa, sillä pohjimmiltaanhan kaikki ihmiset ovat maapallolla eläviä apinoita. --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 16.30 (EEST)

Sanoisin että suurin syy kuvattuihin ongelmiin on internet-addiktio: se nostaa ihmisistä esiin juuri noita piirteitä siinä vaiheessa kun addiktio vaikuttaa esimerkiksi unen määrään. Ihan oikeasti Wikipedistien pitäisi järjestää itselleen kuntoutusta pitämällä välillä taukoa muokkaamisesta ja liikkumalla kauniissa ulkoilmassa. Yhä selvemmäksi on myös käynyt, että ajatus siitä, ettei Wikipediassa (tai internetissä ylipäätään) tarvitsisi olla kohtelias ja noudattaa normaaleja käytöstapoja, on tullut tiensä päähän. --Urjanhai (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 17.12 (EEST)

Mielenkiintoinen selitys. Hyväksyn tuon selityksen. Nimimerkki Epätoivoisen kommentista on kuitenkin huomattavissa jonkinasteista kyllästymistä, mikä on voinut aiheutua hänen omasta "liiallisesta täällä olostaan". Eli toisin sanoen, ehkä kuvatut ongelmat syntyvät internet-addiktiosta, mutta nimimerkki Epätoivoinen on myös ollut liikaa Wikipediassa -- tuskin hän muuten olisi niin epätoivoiseksi tullut (raikkaat ulkoilmat jääneet varmaankin välistä). Nimimerkki Epätoivoinen kuitenkin vaikuttaa pitävänsä itseään jotenkin kaikesta tapahtuvasta ulkopuolisena, ehkä parempana kuin muut. Ihmisen ei kannata pitää itseään lähtökohteisesti parempana kuin muut. --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 17.19 (EEST)

Ihmiset eivät ole "pohjimmiltaan apinoita" vaikka meillä apinoiden kanssa yhteinen kantaisä ja -äiti onkin. Lähin sukulaisemme apinoiden maailmassa on bonobo, joka on kaikkea muuta kuin aggressiivinen. Sen tapa ratkaista konfliktit on ehkä hämmentävä ihmisen silmissä, mutta ainakaan se ei aiheuta pahaa mieltä kenellekään: Sensuroituna: make love not war. --KoTe (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 17.39 (EEST)

Apinuudella en tarkoittanut aggressiivisuutta, vaan hölmöyttä, joka on Homo sapiensin tunnistettavin lajiominaisuus. Ominaisuutena se puuttuu esimerkiksi elefanteilta, sinivalailta ja delfiineiltä. --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 17.51 (EEST)

Niillä taitaa olla lehmän hermot ihan sanananmukaisesti. --Urjanhai (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 17.55 (EEST)

Liioittelet, hyvä Epätoivoinen. Kaikki käyttäjät eivät koko ajan tappele keskenään, onhan Wikipediassa joskus rauhallisiakin hetkiä, sekunninsadasosia. :) Kaikki sivut eivät ole täynnä idioottimaisuuksia, eräässäkin artikkelissa on jopa häivähdys älystä. :) Wikipediaan kirjoittavalla ei saisi olla ohut "mimosanhipiä", ehkä nahka kasvaa paksummaksi kokemuksen myötä, toivottavasti. On tapana sanoa, että ihmiset eivät taistele keskenään, vaan asiat. Ja se pääasia, joka tahtoo unohtua on kai tässä julkaisussa se, miten voimme välittää tietoa lukijoille, rakentaa tietosanakirjaa. On ikävä lukea, että ilmoitat jättäväsi Wikipedian, mielestäni se on kaikesta huolimatta eräs aikamme viestinnän tärkeä hanke. Ja apina kun pohjimmiltani olen, jopa tykkään sen muokkaamisesta. Sosiaalisen median repliikit tulee ja menee, mutta Wikipedia pysyy, tai ainakin sen muutos on hallinnassa. Täällä tarvitaan kaikkia, epätoivoisiakin, joten jos joku päivä tulet toisiin aatoksiin, tervetuloa takaisin!--Kulttuurinavigaattori (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 18.11 (EEST)

Paljon on riitoja keskenään, mutta ei se ole mikään Wikipedian "oma keksintö". Jos vaikka sama porukka laitettaisiin ihan keskelle raitista ilmaa, keskustelemaan vaikka politiikasta tai vaikka päivän säästä, niin varmasti tulisi konflikteja. Itse ainakin myönnän, että täälläkin on varmasti monia käyttäjiä, joita jaksaisin kuunnella vieläkin vähemmän "oikeassa elämässä". Kaikki ihmiset eivät vain tule toimeen keskenään, oikeassa elämässäkin on ihmisiä, jotka töksäyttelee kommenttinsa, ihmisiä, jotka eivät siedä yhtään kritiikkiä tai ihmisiä, jotka luulevat olevansa aina oikeassa. Internetin ongelma on toki se, että muisti on paljon laajempi. Käyttäjä voi halutessaan kaivaa useita vuosia sittenkin sanottuja kommentteja, "hei, tässäkin sä haukuit mua". Mikään ei unohdu, eikä toisaalta ole tavallaan pakkoa tulla toimeen kaikkien kanssa, kuten esimerkiksi työyhteisössä, jossa oikeasti joutuu katteleen sen ärsyttävän, itsekeskeisen tyypin naamaa joka päivä kahdeksan tunnin ajan. Täällä voi kertoa napakan vastakommenttinsa ja mennä sen jälkeen hihittelemään olkkariin omaa nerouttaan. Tottakai olisi mahtavaa, jos jokainen muokkaushetki Wikipediassa olisi puhdasta auringonpaistetta tai kaatosadetta, jos on enemmän syksyihminen. Sitä odotellessa täytyy yrittää nauttia niistä Kulttuurinavigaattorin mainostamista rauhallisista hetkistä. Itse olen ainakin nauttinut välillä liiankin paljon, ja ehkä vieläkin nauttisin suuremmissa annoksissa, jos olisi vain enemmän aikaa. Omalla asenteellakin voi vaikuttaa yllättävän paljon, ja itse ainakin olen omasta mielestäni onnistunut välttämään konflikti. Peace. --PtG (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 22.24 (EEST)

Parempi kai vaan olla aina hiljaa? Ja olla puuttumatta toisten tekemisiin? Tuon kun ylläpitäjät ymmärtäisivät, mutta kun heillä on tapana kirjoittaa keskusteluissa ja huomautella kaikesta ja jatkuvasti. --Hartz (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 08.00 (EEST)

Hiljaa oleminen on menestyksen tae. Olen huomannut, että täällä voi toimia vuosikausia muokkaajana, vaikka ei vastaa yhteenkään omalle keskustelusivulle kirjoitettuun viestiin ikinä eikä myöskään ota kantaa mihinkään yleiseen kysymykseen. Vaikka ongelmia ei korjaisikaan eikä huomautuksista välittäisi mitään, pitkäaikaisella muokkaamisella pääsee todennäköisesti seulojaksi ja voi jatkaa täysin rauhassa itseään kiinnostavien aiheiden muokkaamista. --Pxos (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 08.37 (EEST)

Nimitetään tätä "hiljaiset kelluvat" -teoriaksi. Hiljaiset kohoavat ylöspäin; he jotka ovat jostakin jotakin mieltä vajoavat alaspäin. Äänekkäät uppoavat. Jos on jotakin mieltä jostakin edes joskus, vihamiehet ja yleinen paheksunta upottavat. --Hartz (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 08.58 (EEST)

Kyllä sen hiljaisen kelluvan ajanmittaan tunnistaa vaikkei kukaan sano ääneen. Huvittava yritys muka hävitä joukkoon. --85.76.128.216 20. syyskuuta 2014 kello 09.52 (EEST)

Höpsistä. Kaikki käyttäjät eivät tappele koko ajan. Itse olen ollut täällä jo 7 vuoden ajan enkä ole osallistunut yhteenkään kiistaan koko aikana. Enkä varmasti ole ainoa. Meitä ei tietenkään huomioida. Jotkut ihmiset vain jostain syystä huomaavat vain negatiiviset asiat ja ohittavat kaikki muut. Samaan tapaan jos uutisissa kerrotaan rikoksesta niin heti ajatellaan, että rikoksia on kaikkialla, mutta unohdetaan sitten ne tuhannet muut paikat joissa ei tapahtunut yhtään mitään. --Barosaurus Lentus 20. syyskuuta 2014 kello 12.57 (EEST)

Eräs suomalaisugrilainen vaikuttaja sodan jaloissa sanoikin aikoinaan, että "Minua lohdutta se, että tälläkin hetkellä on niin monta paikkaa, jossa ei tapahdu yhtään mitään." Iivarius (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 13.03 (EEST)

Lääkäreiden huono käsiala

Mistä johtuu, että yleisesti liikkuvan tiedon mukaan lääkäreillä on niin huono käsiala, ettei siitä saa selvää? Jos kykyä harjoittaa ammattia arvioitaisiin käsialan perusteella, niin harva luottaisi lääkäriin. Erikoista asiassa on vielä se, että lääkärit ovat korkeasti koulutettuja, paljon lukeneita, paljon kirjoittaneita, ja silti käsiala on niin kelvoton. Tietenkin joku voisi esittää, että kyseessä on keino heikentää reseptien väärennettävyyttä. --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 17.07 (EEST)

Stereotypia. --Urjanhai (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 17.15 (EEST)

Tarkoitatko, että stereotypioissa ei voi olla mitään perää? Onkohan se, että yöllä on pimeää, myös stereotypia? --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 17.22 (EEST)

Tätähän voidaan tutkia. Mutulla voi sanoa, että lääkärit ovat keskimääräistä älykkäämpiä ihmisiä, jotka joutuvat kirjoittamaan paljon ja nopeasti. Faksimilena on julkaisu käsialanäytteitä esim. Nietzshelätä ja Kekkoselta, ja varmaan heihinkin pätee sama. Vähemmän älykkäät ihmiset ovat usein konformistisempia, ja jos ei kirjoita paljon, niin käsiala kehittyy vähemmän kansakoulun kaunokirjoitukseen nähden. Mutta jos näin on, niin lääkärit olisivat vain yksi esimerkki tästä. En tiedä onko kukaan tällaista oikeasti tutkinut, jos on, niin voisi tulla protestia, että kaikkeen sitä yhteiskunnan rahoja pistetäänkin.--Urjanhai (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 18.38 (EEST)

Asiasta on muuten tehty jopa tutkimuksia. Käsittääkseni niistä ei ole löytynyt todisteita, että lääkärit kirjoittaisivat oikeasti huonommin kuin muiden alojen edustajat. Lääkärien kirjoituksiin liittyävä stereotypia on varmaan peräisin siitä, että niihin kiinnitetään usein huomiota, kun me asiakkaat joudumme ottamaan selvää esimerkiksi reseptimääräyksistä. Harvoin sitä joutuu muiden ammattikuntien kirjoituksia tutkimaan, mutta siis varmasti, kun haettaisiin kadulta vaikka sata hitsaria ja pyydettäisiin heiltä käsialanäyte, niin samalla tavalla löytyisi tekstejä, joita ei pysty ymmärtämään. --PtG (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 22.39 (EEST)

Ehkä ohi aiheen, mutta mulla on todella "huono" käsiala, joskin siitä saa kuulemma selvää muuallakin kuin apteekissa. Itse allekirjoitus on tosin niin kulunut, ettei sellaista osaa kukaan muuta kuin tosi väärentäjä. --Höyhens (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 00.27 (EEST)

Oman nimikirjoituksensa luulisi erottavan väärentäjän työstä, niin ainakin oma kokemukseni sanoo. Olin nuorena eräissä juhlissa jossa sattui olemaan mukana väärennöksistä tuomittu henkilö, joka kehuskeli taidoillaan. Pakko oli testata, annoin näytteen ja käskin väärentää. Ei tarvittu edes suurennuslasia, kun totesin, että tuollaista en shekin takapuolella tunnustaisi omakseni. Muille näkymättömät epävarmuudet kohdissa, jotka aito kirjoittaja vetäisee luonteelleen ominaisen sujuvasti, näkyvät kyllä väärennöksen uhrille, ehkä poliisin asiantuntijallekin. --Abc10 (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 08.25 (EEST)

Minunkin nimmarin väärentämisestä on saatu rapsuja. Ammattilaiset tosin osaavat kaikenlaista. Mutta ei kannata yrittää kirjoittaa huumereseptin alle että Höyhens. --Höyhens (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 13.20 (EEST)

Rouskut

Mitä muuta voi laittaa rouskuista kuin suolasienisalaattia, so. jos ei viitsi säilöä vaan haluaa syödä heti. Kun olin lapsi, niin niistä tehtiin kastiketta ja paistettiin kuten muitakin sieniä (tatit, kanttarellit), ja kun tuossa paistoin kokeeksi sipulin kanssa, niin kyllä sitä söi, mutta maistui vähän askeettiselta. Onko kellään tiedossa, mitä muuta niistä voisi laittaa?--Urjanhai (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 12.42 (EEST)

Riippuu rouskusta. Kangasrouskun kanssa vaihtoehtoja on suhteellisen vähän. Esimerkiksi lihamurekkeen lisänä käy hyvin. Palsamirouskuja suosittelen liotettavaksi tai keitettäväksi ja sitten esimerkiksi pakastekalan lisukkeeksi. Haaparouskut ovatkin jo aika mietoja, puhumattakaan esim. leppärouskuista, pikkurouskuista, nykyään muodikkaasta sikurirouskusta ja punarouskusta. Makuasioista en kiistele mutta tässä pari esimerkkiä. Ihmettelen kyllä jos joku haluaa syödä kangasrouskua raakana. --Höyhens (keskustelu) 20. syyskuuta 2014 kello 13.25 (EEST)

Ryöpätä pitää kyllä, paitsi mietoja rouskuja (kuten karvarouskun) voi laittaa venäläis-rajakarjalaiseen tapaan liottamalla pitkään ja vaihtamalla liotusvettä. Ryöppäyksen jälkeen voi tehdä janssonin kiusauksen tyyppistä perunalaatikkoa, samoin moniin kiinalaisen ruoan ohjeisiin ryöpätyt rouskut sopivat hyvin. Uudessa Kodin kuvalehdessä on useita sieniohjeita, mutta eiväät siinä mainitse rouskuja lainkaan. --Tappinen (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 21.56 (EEST)

Kännykkäongelma

Androidkännykkä ilmoittaa aina wifin ulkopuolelle siirryttäessä, että Internet-yhteyden käytön jatkaminen aiheuttaa kuluja ja tämä viesti pitää kuitata painamalla ok. Olen yrittänyt selvittää netistä miten tuon saisi pois päältä, mutta ratkaisua ei ole löytynyt. Ainoa löytynyt toisen käyttäjän viittaus samaan ongelmaan on toiselta Huawein omistajalta. Myös edellisessä Huaweissani oli sama varoitus käytössä. Onko kyseessä pelkästään Huawein ominaisuus, josta pääsee eroon ostamalla Samsungin vai keksikö joku mikä ruksi pitäisi ottaa pois päältä? --Otrfan (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 14.30 (EEST)

seksi kuukautisten aikana

onko vaarallista?  –Kommentin jätti 87.93.54.93 (keskustelu)

Ei. --Höyhens (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 17.33 (EEST)

Wikipedia ja murteella kirjoitetut artikkelit

Ihan vain sattui kutittelemaan mielessäni, että onko Wikipediaan mahdollista luoda murteilla kirjoitettuja artikkeleita (esimerkiksi savolaismurteen kirjoitettuja artikkeleita savon murteen wikipedia-sivuilla) samaan tapaan kuin loisi artikkeleita eri kielillä kielillä? Ihan näin uteliaisuuttani kysyn tämmöistä. HehaHoo (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 05.35 (EEST)

Wikipediaan tulee kirjoittaa kirjakielellä. --Stryn (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 07.53 (EEST)

Tuota varten voinee perustaa erillisen savonkielisen Wikin. --Lax (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 08.30 (EEST)

Murteellisia sanoja ja esimerkkejä niiden käytöstä voi lisätä Wikisanakirjaan. --Hartz (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 08.35 (EEST)

"Suomen kirjakielj ei ou millään laila paremppoo tahe oikkiimppoo kieltä kunj mikkään murre, ja mikä tahhaa murre soppii mihen tahhaa käyttöyhteytteen. Tätä vuan ei tiijosteta, koska meilä on niin vahva perinne kirjuttoo kaikki normitetula kirjakielelä." ([9]). - Mutta kun tämä on suomenkielinen wikipedia, niin tänne pitää kirjoittaa suomen yleiskielellä. Suomea lähellä olevista kielimuodoista meänkielellä on oma wikipedia "hautomossa" eli aloitusvaiheessa ja samoin hautomossa on Wikipedia kveeniksi tässä: "Wikipeetia oon prosekti, jota kirjottaat monet ihmiset maailmassa. Sen sisältöö voiđhaan kopioiđa ja levittää vaphaasti. Kainhuunkielelä oon nyt 227 artikkelia. Jos ossaat kainhuunkieltä; ala kirjothaan!" Pienemmistä itämerensuomalaisista kielistä löytyy hautomosta myös karjalan kieli tässä: "Terveh tulgua Karjalakš Wikipediuan!" Ja samoin maailmalta löytyy wikipedioita esim. saksan, italian, ranskan ja ranskan alueellisilla vähemmistökielillä, joista en maallikkona osaa sanoa, tulisiko ne määritellä kieliksi vai murteiksi. Jos on kiinostunut uuden wikin perustamisesta Wikimedia-projektiksi, niin sitä varten on "hautomo" (en. "Incubator"): https://incubator.wikimedia.org/wiki/Incubator:Main_Page "This is the Wikimedia Incubator, where potential Wikimedia project wikis in new language versions of Wikipedia, Wikibooks, Wikinews, Wikiquote, Wiktionary and Wikivoyage can be arranged, written, tested and proven worthy of being hosted by the Wikimedia Foundation." Mutta sielläkin on eräitä ehtoja, kuten virallinen kielikoodi (en tiedä onko esim. savolla), mutta jos ei, niin edelleen on joku incubator plus. Siitä, mikä on wikimediaprojektien virallinen politiikka uusien kielten hyväksymiseen, on käytäntö kirjattu tänne.Ja siellä onkin rajoituksia: virallinen kielikoodi on oltava, ja murteita ei pääsääntöisesti hyväksytä, mutta harkinta on tapauskohtaista. Kuitenkin Suomestakin löytyy myös muita kuin Wikimedia-liikkeen wikejä, joita on perustettu sekä julkisella rahoituksella (esim. jotkut maakuntakirjastot, kotiseutuyhdistykset ym.) että yksityisesti harrastuspohjalta, ja jokainen voi halutessaan perustaa myös oman wikin ja tietysti myös koettaa etsiä yhteistyökumppaneita ja rahoitusta.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 11.07 (EEST)

Koska murteet ovat puhuttua kieltä, murre-Wikipedia täytyy tietenkin luoda puheversiona. Eihän siitä muuten saa mitään selvääkään. Kaaniimpooki se on. --Wähäwiisas (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 11.20 (EEST)

Jos Wikipediaan loisi murteisiin perustuvat Wikipedia-sivut, tulisiko siten luoda omat "kielitunnukset" (suomella se on fi/fin)? Savolla voisi olla fsa (tulee suomen fi-tunnuksesta ja Savon latinankielisesta nimestä Savonia), hämäläismurteilla voisi olla vaikkapa fta (fi-tunnus ja Tavastia - Häme latinaksi siis). Saattaisipa murteista innostuvat jopa kiinnostua ja intoutua luomaan Wikipedia-sivuja murteella! Itse koen murteita rikkaudeksi kielessämme ja niitä tulisi varjella. HehaHoo (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 16.17 (EEST)

Miten olisi fjosa ja fitta? --Pxos (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 17.22 (EEST)

fit on jo varattu meänkielelle (finnish, tornedalen).--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 19.22 (EEST)

Kielitunnuksia ei yllä viitatun metan ohjeen mukaan voida luoda itse, vaan päin vastoin niiden tulee perustua viralliseen, wikipedian ulkopuoliseen standardiin, ja jos jollain kielellä ei sellaista ole, niin se tulisi anoa, ja wikiprojekti voitaisiin luoda vasta tämän jälkeen. Mutta sittenkin hautomossa olevan wikin aktiivisuus ratkaisisi, pääseekö se varsinaiseksi wikiksi. - Oma epävirallinen paikkansa oli sitten niille kielille tai murteille, jotka eivät ole tunnusta saaneet. Tuo metan ohje tuntuu aika vahvasti sulkevan pelkät murteet pois (In most cases, this excludes regional dialects), samalla kun kuitenkin on tapauskohtaista harkintaa (The degree of difference required is considered on a case-by-case basis.). Jos oikeasti meinaisi ruveta luomaan wikiä jollain suomen murteella, niin varmaan kannattaisi tutkia tarkoin noita metan ohjeita ja kriteerejä ja vaikka kysyä wikimediasäätiön ao. aihepiirin vastuuhenkilöiltä arviota mahdolisuuksista.--Urjanhai (keskustelu) 13. elokuuta 2014 kello 19.22 (EEST)

Eikö selkokielellä ole wikipediasivuja ainakin englanniksi? Voisiko selkosuomeksikin tehdä wikipediasivuja? --87.95.196.204 14. elokuuta 2014 kello 21.23 (EEST)

Ei taitaisi toimia, englanninkielisessä Wikipediassa on yli 4,5 miljoonaa artikkelia ja suomenkielisessä 585 633 artikkelia. Selkosuomenkieliseen Wikipediaan ei riittäisi muokkaajia. --SMAUG (Keskustelu – Muokkaukset) 15. elokuuta 2014 kello 16.48 (EEST)

Kaipa selkosuomenkielinen wikipedia olisi yhtä mahdollinen kuin selkoenglanninkielinenkin, eikä se kai emowikin koostakaan ole kiinni. Onhan selkokielistä tekstiä suomeksikin jonkun verran ja jonkunkokoinen porukka, jolla on sen tuottamisesta hyvä kokemus ja tietotaito. Tosin tietysti voi olla että tekijöitä ei sittenkään löytyisi riittävästi, mutta kuka kieltää yrittämästä tätäkään.--Urjanhai (keskustelu) 15. elokuuta 2014 kello 17.56 (EEST)

Selkosuomenkielinen Wikipedia? Eikö suomenkielinen Wikipedia ole jo tarpeeksi selkeää? Sen ymmärrän että selkoenglanninkielinen Wikipedia on kuin rautalangasta väännetty versio englanninkielisestä Wikipediasta, mutta tarvitaanko tänne muka selkosuomi-Wikipediaa? How about no? HehaHoo (keskustelu) 3. syyskuuta 2014 kello 00.59 (EEST)

Olen myös ihmetellyt, miksi ei ole erillistä wikipediaa maailman yleisimmin puhutulle kielelle, huonolle englannille. --Tappinen (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 22.56 (EEST)

Onko se nyt aivan varmasti eri asia kuin Simple English? --Urjanhai (keskustelu) 2. lokakuuta 2014 kello 00.00 (EEST)

Hylätty työmaa Lauttasaaressa?

Lauttasaaressa, Helsingissä, on suurinpiirtein tässä kohdassa Skanskan työmaa-alue, joka näyttää seisseen tyhjillään ja hylättynä yli vuoden, ellei useampiakin vuosia. Siinä on suljettu työmaa-aita ympärillä ja kovasti varoituskylttejä. Itse työmaa-alue tosin on täysin tyhjä. Kukaan ei koskaan käy siellä saati sitten tee mitään töitä. Siellä ei ole mitään materiaaleja eikä työkoneita. Aidassa on kyltti jossa kerrotaan että kulkulupia saa työmaatoimistosta. Siellä ei vain ole mitään työmaatoimistoa eikä ketään jolle kulkulupaa näyttää. Se aitakin alkaa jo hajota käsiin joissain kohdissa. Tietääkö kukaan mikä työmaa-alue tämä on? Pitikö siihen joskus tullakin jotain? Miksi se on ollut niin pitkään tyhjillään ja hylättynä? JIP (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 14.13 (EEST)

Ei ole tuttu paikka, mutta kadun (Kiviaidankatu) ja Street View’ssa näkyvän rakennusyhtiön (Skanska) nimillä kun googlettaa, niin taitaa olla samoja asuinkerrostaloja kuin siihen ympärille on tullut. Oliko siinä aidassa jotain lasten tekemää taidetta? As. Oy Helsingin Balthasar ilmeisesti nimeltään. –Kooma (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 14.39 (EEST)

Lasten tekemää taidettapa siinä hyvinkin on, taitaa vielä lukea se Balthasarkin. Kiinnostaisi vain tietää tapahtuuko tuolle työmaa-alueelle koskaan mitään. JIP (keskustelu) 28. elokuuta 2014 kello 15.03 (EEST)

Siinä lienee asemakaavan muutos meneillään. [10] -Htm (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 15.26 (EEST)

Eikä ole, nuo työmaat ovat satojen metrien etäisyydellä toisistaan. Katsoitko edes koko karttaa? JIP (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 21.43 (EEST)

Ehkäpä huonosti. No, jos kauppa ei käy, niin hankkeen aloitusta siirretään joko kaavamuutoksella tai ilman. Ei olisi ensimmäinen kerta. -Htm (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 22.37 (EEST)

Oliko Natsi-Saksan keskitysleireille vapaaehtoisia?

Oliko Natsi-Saksan keskitysleireille vapaaehtoisia? Pitikö kukaan Saksasta niin paljon, että halusi muuttaa esimerkiksi Puolasta Saksaan, tarkoitti se sitten vaikka keskitysleirillä elämistä? Keskitysleireillä olleet/työskennelleethän eivät tienneet paikan olevan ns. elämän päätepiste. Eli hakeutuiko keskitysleireille ihmisiä omasta tahdostaan, tavoitteena parempi elämä vauraassa ja yhteiskunnallisilta oloiltaan vakaassa Saksassa? Lisätään nyt vielä, että kysymys ei ole vitsi ja että Natsi-Saksassa vallitsi kukoistava aika juuri ennen toista maailmansotaa. --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 15.52 (EEST)

Joku jossain taannoin piti liittoutuneita osasyynä holokaustiin, kun nämä eivät arvion esittäjän mukaan ottaneet kaikkia saksasta pois tahtoneita juutalaisia vastaan. Että kaipa se pyrky oli enemmän pois kuin sisään.--Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 18.49 (EEST)

Mutta juutalaisethan astuivat keskitysleireille vieviin juniin vastarinnattomasti? --Hartz (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 19.39 (EEST)

Ehkä sekin vaihteli. Esim. Anne Frankin perhe piileskeli eikä olisi halunnut mennä vapaaehtoisesti leirille.--Urjanhai (keskustelu) 18. syyskuuta 2014 kello 19.56 (EEST)

Aika outo tyyppi on pitänyt olla, jos on kuvitellut löytävänsä ääribrutaaliksi osoittatuneen miehittäjävallan ylläpitämiltä vankileireiltä hyvinvointia. Näin siinäkin tapauksessa, että tyyppi ei ollut tietoinen tuhoamisleireistä. Vastarinnattomuus puolestaan kertoo alistumisesta tai toivottomuudesta, mutta tuskin vapaaehtoisuudesta.--193.111.119.176 19. syyskuuta 2014 kello 12.40 (EEST)

Mutta osasivatko kuvitella, mitä tulee käymään? --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 14.56 (EEST)

Osa osasi. Nekin, jotka eivät osanneet, luultavasti arvasivat joutuvansa kurjiin oloihin vankileirillä, jos eivät aivan sekoboltseja olleet. Ajatus vapaaehtoisesta keskitysleireille pyrkimisestä on suoraan sanottuna melko absurdi. Miksi kukaan olisi kuvitellut pääsevänsä vankileirillä osalliseksi saksalaisesta hyvinvoinnista?--193.111.119.176 22. syyskuuta 2014 kello 08.52 (EEST)

Eikös juutalaiset viety leireille vasta toisen maailmansodan aikana? Olen ollut siinä käsityksessä, että ennen sotaa leireillä oli pääasiassa natsien poliittisia vastustajia ja muita sekalaisia ryhmiä (sekä tietysti myös tavallisia rikollisia). Jotkut ovat varmaan muuttaneet Saksaan siinä kuvitelmassa, että heitä ei vangittaisi (menihän Neuvostoliittoonkin paljon ihmisiä, joille sitten kävi huonosti). Tuskinpa juuri kukaan on vapaaehtoisesti nimenomaan vankileireille pyrkinyt. Ellei sitten joku epätoivoinen, joka on halunnut päästä jo aiemmin vangitun perheensä luokse. Kuvittelisin, ettei mikään Euroopan maa ole ollut siihen aikaan niin köyhä, että elämä siellä vapaana kansalaisena olisi ollut kurjempaa kuin vankina natsien keskitysleirillä. --Risukarhi (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 14.14 (EEST)

Tarkoitatko, että muuttoliike olisi ollut Saksasta pois päin? --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 14.20 (EEST)

Niissä väestöryhmissä, joilla on ollut suuri todennäköisyys joutua Saksassa vangituiksi tai muuten syrjityiksi (juutalaiset, poliittisesti aktiiviset vasemmistolaiset jne.) muuttoliike on varmasti suuntautunut pääasiassa Saksasta poispäin vuodesta 1933 alkaen. Kaikista ihmisistä en osaa sanoa, kumpaan suuntaan on mennyt enemmän. Varmaan aiheesta on jotain tilastoja tehty. --Risukarhi (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 14.34 (EEST)

Mutta osasivatko kuvitella, mitä tulee käymään? --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 14.56 (EEST)

Ymmärtääkseni alkuperäinen kysymyksesi oli muodossa: "Muuttiko Saksaan ihmisiä, jotka tiesivät joutuvansa keskitysleirille?" En usko, että kukaan haluaa joutua mahdollisetsi loppuiäkseen vankileirille, vaikka ei tietäisikään joutuvansa lopuksi myös kaasukammioon. --Risukarhi (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 15.13 (EEST)

Ai jaa? No mutta meneväthän lapsetkin innoissaan kesäleireille? Leiri kuin leiri. --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 15.22 (EEST)

Ja kammio kuin kammio, eikö niin? --Risukarhi (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 15.25 (EEST)

Suihkukammio se on kotonakin. --Hartz (keskustelu) 19. syyskuuta 2014 kello 15.28 (EEST)

Kristinuskon saapuminen Suomeen

Onko mitään tarkkaa tietoa siitä, milloin kristinusko oikein saapui Suomeen? Artikkelissa Ruotsin vallan aika Suomessa (jonka käänsin kokonaisuudessaan englanniksi) sanotaan että vaikka legenda sanoo että se tapahtui piispa Henrikin aikaan 1150-luvulla, se on todennäköisesti tapahtunut jo Suomen esihistorian aikana. Mutta milloin? Suomen esihistoria on aika laaja käsite alkaen siitä asti kun ensimmäiset hominidit tänne pohjoiseen vaelsivat jatkuen aina tuonne 1150-luvulle. Tapahtuiko se jo ennen kristillisen ajanlaskun alkua muinaisten Rooman ja Kreikan keisarikuntien aikaan vai viikinkiajalla vai milloin? En oikein jaksa uskoa että vanha suomenusko korvaantui täysin kristinuskolla jo useita vuosituhansia sitten. JIP (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 21.29 (EEST)

Luulisin että esihistoria viittaa tässä esihistoriallisen ajan loppuaikoihin, eli aikoihin juuri ennen historiallisen ajan alkua. Eri asia sitten miten paljon ennen. Tästä kannattaa varmaan katsoa jotain uusia suomen historian yleisesityksiä. Uusia sen takia, että tutkimustilanne muuttuu nopeasti esim. arkeologisen tutkimuksen edetessä. Sen tiedän, että aiheesta on kirjoitettu paljonkin, mutta en nyt muista tarkemmin.--Urjanhai (keskustelu) 21. syyskuuta 2014 kello 22.32 (EEST)

Kristinuskon historia Suomessa käsittelee tätä aihetta. --Silvonen (keskustelu) 22. syyskuuta 2014 kello 06.30 (EEST)

Asteittain noin 1000-luvulta alkaen. Jotain vihiä uudesta uskonnosta oli ehkä saatu aiemminkin, mutta siitä ei ole yksiselitteisiä todisteita.--193.111.119.176 22. syyskuuta 2014 kello 08.56 (EEST)

Asiaa on tutkittu todella paljon. Viitteitä löytyy siitä että kauppiaiden mukana jo 900-luvulla alkoi kristinuskoa ilmaantua Suomen rannikolle. 1000-luvulla oli jo jonkinnäköistä lähetystyötä rannikolle lännestä ja Karjalaan idästä. Suomi järjestäytyi/järjestettiin Ruotsin vallan myötä kristillisesti seurakuntiin jotka toimivat myös hallintoalueina. Se mikä on aiheuttanut hämminkiä kirkkohistorian tutkimuksessa on se että Suomen varhaisin kirkkoarkkitehtuuri muistuttaa ennemminkin saksalaista ja englantilaista kuin ruotsalaista arkkitehtuuria, mikä antaa viitteitä että täällä on ollut kirkkoja jo ennen historiallista aikaa. Vanha kansanusko säilyi pitkään, eikä ole olemassa hetkeä jolloin voidaan sanoa että koko Suomen kansa olisi kääntynyt. Esim. Mikael Agricola kirjoitti vielä uskonpuhdistuksen aikaan suomalaisesta kansauskosta ja kuinka se on edelleen vahva syrjäseuduilla. Kirkko pyrki aika tehokkaasti hävittämään kansanuskon mm. rakentamalla kirkkoja ja kappeleita vanhoille urhauspaikoille, mutta jossain vasta 1600-1700 -lukujen aikana tehokkaan puhdasoppineisuuden ja kansan sivistämisen myötä kansanusko alkoi väistyä. --Vnnen (keskustelu) 23. syyskuuta 2014 kello 00.16 (EEST)

Elistinen?

Mitä tarkoittaa elistinen? Törmäsin sanaan Ylen artikkelissa ([11]). Onko kyseessä vain kirjoitusvirhe sanassa elitistinen vai onko sanalla jokin oma tarkoitus? --87.93.158.223 24. syyskuuta 2014 kello 14.39 (EEST)

Nopeasti toimitetuissa uutisartikkeleissa on joskus vähän, joskus ylettömästi kirjoitusvirheitä. Yleensä kysymys on toimittajan huolimattomuudesta yleisesti. --Pxos (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 14.44 (EEST)

Mitä on huumeiden väärinkäyttö?

Törmäsin tällaiseen sanapariin kuin "huumeiden väärinkäyttö". Mitä se on? Mitä sitten on huumeiden oikeinkäyttö? Eikö varsinaiselle väärinkäytölle ole sanat "yliannostus" ja "huumekuolema"? Olisi hömelöä väittää, että huumeita ei käytettäisi nimenomaan siksi, että niistä päihtyy. Muutoinhan voi ottaa ja syödä banaanin. --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 20.09 (EEST)

Huumeet ovat päihteitä, jotka on lailla määritelty huumeiksi. Termi "huumeiden väärinkäyttö" on kieltämättä hieman kummallinen. Esimerkiksi opiaatteja käytetään kuitenkin myös lääkkeenä ja hesarissa oli vasta tutkimus taikasienten käytöstä tupakkariippuvuuden hoidon osana. Päihteitä voi käyttää oman terveyden tai vaikkapa ympäröivien ihmisten kannalta enemmän tai vähemmän haitallisesti. Alkoholin väärinkäyttö ei liene tarkoita samaa kuin alkoholin yliannostus tai alkoholikuolema? --87.93.117.127 24. syyskuuta 2014 kello 20.23 (EEST)

Tohtori.fi:n mukaan: "Kun alkoholia käyttää usein väärin, siitä on erilaisia terveydellisiä tai sosiaalisia haittoja." http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=lds00002 Ilmeisesti alkoholia voi käyttää oikeinkin? Väärinkäytöstä puhuttaessa vissiin annetaan ymmärtää, että huumeitakin voi käyttää oikein? Miksiköhän huumeet ovat kiellettyjä, jos niitä voi käyttää oikeinkin, kuten alkoholia? --Hartz (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 20.36 (EEST)

Päihteiden käytön riskit vaihtelevat henkilöittäin. Toisille ihmisille syntyy esimerkiksi riippuvuus helpommin kuin toisille. Siksi valtiot yrittvävät säännellä päihteiden (myös alkoholin) käyttöä eri tavoin. Huumeet on kielletty potentiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi. Päihteiden, jotka eivät traditionaalisesti kuulu suomalaiseen kulttuuriin, vapauttamista ei nähdä tarpeellisena, kun vapauttamisen seurauksia ei tiedetä. On toki myös näkökantoja, joiden mukaan huumeiden aiheuttamat ongelmat lisääntyvät laittomuuden johdosta, mutta tällaiset näkökannat ovat vähemmistössä poliittisen päätäntävallan keskuudessa. --87.93.117.127 24. syyskuuta 2014 kello 21.08 (EEST)

On kyllä outoa että vapaassa maasa aikuisten ihmisten päihteiden käyttöä halutaan estää. Jokainen vastaa itsestään, eikä yhteiskunnan pidä holhota meitä. Jos jollakin on ongelmia, nostakoon selkänsä suoraksi ja ryhdistäytyköön. Tutkimusten mukaan niin kannabiksella kuin opiaateillakin on paljon myönteisiä vaikutuksia. Maailman parhaat taideteokset (musiikki, maalaustaide, runous, romaanit) ovat syntyneet erilaisten päihteiden ansiosta. --188.67.90.140 24. syyskuuta 2014 kello 21.23 (EEST)

Yksi mielenkiintoinen tutkimus aiheesta on ns. rottapuisto (Rat Park), jonka hypoteesina on, että opiaattiriippuvuuden syy on elinolosuhteet, ei opiaatti itsessään. Nyky-yhteiskuntaa pelaten asioiden pitäisi siis olla hyvin eli köyhyyttä tai muita stressitekijöitä ei saisi olla ennen kuin opiaatit voisi laillistaa. --87.93.117.127 24. syyskuuta 2014 kello 22.02 (EEST)

Perimmäinen ongelma lienee, että nykyisenlainen yhteiskunta on elinkelvoton suurelle osalle väestöä. Huumeita ei käytettäisi pienissä metsästäjä-keräilijäyhteisöissä, joissa vallitsee tasa-arvo, ei ole rahaa, kaikki tuntevat toisensa, eikä tapahdu mitään yhteiskunnallisia järistyksiä, jotka horjuttavat ihmisten henkistä hyvinvointia. Nykymaailmassa taas on niin paljon epävarmuutta, epätasa-arvoa, rahaongelmia, ihmiset eivät tunne toisiaan, on nopeaa rakennemuutosta, työttömyyttä tehdaspaikkakunnilla jne. että ihmisten ainoa pakokeino henkisestä kärsimyksestä on pään turruttaminen. Toinen vaihtoehto olisi itsemurha, mutta pään turruttaminen on vaihtoehdoista helpompi ja siksi se valitaan. Tästä ovat esimerkkeinä Venäjä 1990-luvulla ja siellä levinnyt heroiiniongelma ja tälläkin hetkellä tietyt Venäjän syrjäisemmät kaupungit, joissa käytetään ns. Krokodil-huumetta. Huumeiden käyttö lisääntyy, kun henkinen pahoinvointi lisääntyy. Tätähän voi tutkia vaikka etsimällä dataa yhdysvaltalaisista kaupungeista, joissa ollaan menty kuralle. Edelsikö kuralle menemistä huumeiden käyttö, vai oliko huumeiden käyttö kuralle menemisen seuraus? Lievänä esimerkkinä New York City 1970-luvulla; rankempana esimerkkinä Detroit viime vuosina. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 11.52 (EEST)

Warreniin ja Detroitiin uutinen: http://www.vindy.com/news/2014/apr/21/locking-up-dealers-wont-stop-drug-use-of/ "Heroiinia on yhtä helppoa löytää kuin vettä" ja "Niin kauan kuin on kysyntää, tulee olemaan tarjontaa". --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 12.34 (EEST)

Itse olen odottanut, että vihreät ottaisivat tarmokkaammin esille kaikenlaisten päihteiden vapaamman käytön sallimisen. Kun puolueessa on ministeritasolle päässeitä ihmisiä, joilla on päihteistä kokemusta ja suhtauvat myönteisesti niihin (eikä näytä suurempaa vahinkoa aivoihin aiheuttaneen!), on ihmeellistä, ettei asiaa ole nostettu esimerkiksi hallitusneuvotteluissa esille. Jos joku seuraavissa vaaleissa lupaa työskennellä asian hyväksi, äänestän häntä. Lupaan sen! --188.67.188.7 25. syyskuuta 2014 kello 13.59 (EEST)

Huumeet voisivat olla Suomen seuraava menestystuote ja alalle voisi syntyä merkittäviä, uusia, paljon työllistäviä yrityksiä ("Kanbia -- intoxicating people"). Luulisi demareita ja ammattiyhdistysliikettä kiinnostavan! Lisäksi Suomesta tulisi merkittävä kansainvälisten konferenssien järjestyspaikka, sillä kansainväliset konferenssit järjestetään siellä missä on villein meno (vrt. Las Vegas). Lisäksi Lapin laskettelukohteet saisivat aivan uutta pontta, puhumattakaan Kalajoen hiekkasärkistä ja Aurajoen rannoista. Lappiin kylläkin tarvittaisiin paljon päihtyneiden ohjailijoita ja lumihankeen sammuneiden sulattelijoita, mutta nämähän vain työllistäisivät lisää. Kyllä nyt on löydetty Suomen uuden kukoistuksen eväät. Ei niillä veroasteilla ja hintakilpailukyvyllä niin väliä, kunhan Suomella on tarjottavana jotain uniikkia! --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 14.13 (EEST)

Vanhoihin ay-demareihin ei kannata toivoaan laittaa, mutta uskon että vihreät saisi nuorempia innostumaan. Siellä on ihmisiä aika avoimin mielin ja lähellä vihreitä tässäkin asiassa. Nyt tarvitaan vain tien avaaja! --188.67.3.231 25. syyskuuta 2014 kello 14.47 (EEST)

Useimmiten tuo ilmaus kertoo käännöslainoista. Englannin "drugs" sisältää huumeiden lisäksi lailliset lääkkeet ja rohdot (joita myydään "drugstore"-kaupoissa, samoin ruotsin "narkotika" pitää sisällään nukutusaineet. Molemmille on oikeinkäyttöä. --Tappinen (keskustelu) 24. syyskuuta 2014 kello 20.55 (EEST)

Luulen etä tämä on se, mistä tässä on kysymys, eli virheellinen käännöslaina, so. epähuomiossa tehty väärä käännös. Suomeeksi kai kuuluisi sanoa "päihteiden väärinkäyttö", mihin sisältyisi oletus, että joitain päihteitä, kuten alkoholia, voi esim. lainsäätäjän ja viranomaisten mielestä käyttää oikein. --Urjanhai (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 12.39 (EEST)

Hjalmar Siilasvuo

Oma isoisäni taisteli talvi- ja jatkosodassa Hjalmar Siilasvuon komennossa. Siilasvuo näyttää kuolleen varsin nuorena, vain vähän yli 50-vuotiaana. Koska hän kuoli vuonna 1947, ei hän käsittääkseni kuollut taistelussa. Onko tietoa mikä oli hänen kuolinsyynsä? JIP (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 21.27 (EEST)

Siitä ei välttämättä ole tietoa julkisesti saatavilla, kuten ei yleensä muistakaan sanomalehden Kuolleet-palstalla esiintyvistä. Voi olla, että julkisesti on saatavilla vain tieto kuolemasta, mutta ei kuolinsyytä. --Hartz (keskustelu) 25. syyskuuta 2014 kello 21.42 (EEST)

Siilasvuon elämäkerran kirja-arvostelussa sanotaan, että olisi kuollut aivohalvaukseen. Asianharrastajien syvällisen keskustelun aiheesta löytää tietenkin täältä, kuinkas muuten. --Risukarhi (keskustelu) 26. syyskuuta 2014 kello 18.54 (EEST)

Suomen sisällisodan vankileirit

Outoa on, että otsikossa mainitussa sivussa Suomen sisällissodan vankileirit ei ole mitenkään käytetty hyväksi "Sotasurmat 1914-1922"- projektiin kuuluvaa tutkimusta "Vuosien 1917-19 kulkutaudit, espanjantauti ja vankileirikatastroofi" Valtioneuvoston julkaisuja 16/2007/ Pentti Mäkelä. Itse en ole kykenevä täydentämään Wikipediaa. Mielestäni em. teos antaa aika hyvän yleiskuvan kulkutautitilanteeseen Suomessa 1910 luvulla. (teos läytyy netistä) –Kommentin jätti 84.250.84.149 (keskustelu)

Artikkelia on eräs muokkaaja viimeksi täydentänyt helmikuussa. Kerron tälle muokkaajalle terveisesi, jos hän vaikka ehtisi katsoa tuota. --Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 17.01 (EEST)

Lisäsin vielä myös linkin tuohon julkaisuun artikkelin loppuun "Aiheesta muualla" otsikon alle, niin joku muukin voi ehtiessään ja halutessaan ehkä koettaa täydentää artikkelia sen avulla. --Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 17.16 (EEST)

Kielen käännöstä

Hei. Yritin kääntää seuraavan lauseen google-kääntäjässä, mutta se ei pystynyt tunnistamaan kyseistä lausetta. Se menee näin: manaia le siva, ae le lelei le leo haha...amuia oe ua faafualoaina e le Alii lou soifua, alolofa tele atu matou mo oe nana,g.nana, n g.gnana. Mitähän heimokieltä se mahtaa olla? Lisäksi on pienempi lause: alofa tele atu mo oe xo, jota se ei myöskään pystynyt kääntämään. Osaisiko joku kääntää nämä lauseet ja selvittää mitä kieltä ne ovat ja mitä ne tarkoittavat?--62.72.229.12 27. syyskuuta 2014 kello 17.25 (EEST)

Asiayhteydestä päätellen varmaankin samoan kieltä, mutta kääntää en osaa. --Silvonen (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 17.45 (EEST)

Koetitko kääntää englantiin vai Suomeen? Joku antoi täällä aikoinaan neuvon, että tulos on usein parempi, jos koettaa kääntää kolmannesta kielestä englantiin kuin jos koettaisi kääntää suoraan suomeen.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 17.53 (EEST)

Ensin on tunnistettava lähtökieli, ennen kuin on mitään tarvetta valita kieltä, jolle tekstiä yritetään kääntää. Kuten Silvonen yllä toteaa, kyseessä on oletettavasti samoa, jota Google-kääntäjä ei osaa. – Haltiamieli 27. syyskuuta 2014 kello 19.06 (EEST)

Sehän tunnistettiin aihetodisteilla jo yllä, sitten pitää vain katsoa, osaako google kääntäjä sitä, jos ei osaa, niin ei voi mitään. Tietenkään kohdekielen valitsemisesta ei ole hyötyä, jos lähtökieltä ei ole tunnistettu.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 19.43 (EEST)

Joskus muinoin muuten netissä oli myös "määrityskaavioita" mille tahansa kielelle samaan tapaan kuin kasvioissa on määrityskaavioita kasveille. En tiedä, onko enää. Kun kokeilin sitä esim. suomen kielelle vastaamalla kysymyksiin, niin vastauykset johtivat lopulta suomen kieleen. Mutta en tiedä, olisiko sekään auttanut tunnistamaan jotain pienempää tai harvinaisempaa kieltä.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 19.49 (EEST)

Löysin netistä lähes identtisen lauseen alofa atu tele mo oe ma le aiga atoe mikä tarkoittaa englanniksi käännettynä Much love to you and the whole family. Eli voisiko tuo alempi lause tarkoittaa jotakin rakkauteen liittyvää? Ja voisiko sitten tuohon Google-kääntäjään lisätä tuon Samoan kielen tai muitakin harvinaisempia kieliä jos siihen pystyy lisäämään joitakin harvinaisia kieliä kuten vaikka sanskriittia?--62.72.229.12 27. syyskuuta 2014 kello 20.07 (EEST)

Jos löytyisi tarpeeksi iso kaksikielinen kokoelma tekstejä vaikka samoaksi ja englanniksi, Google-kääntäjälle voisi opettaa niiden avulla myös samoan. Sehän perustuu pääasiassa isoihin tekstimassoihin ja tilastollisiin menetelmiin. Kielentunnistus on muuten paljon helpompi ongelma kuin kielen kääntäminen: esimerkiksi Translated Labsin kielentunnistin tunnistaa nuo näytteet samoaksi. --Silvonen (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 20.39 (EEST)

Tuon tunnistimen kanssa kannattaa olla vähän varovainen, sillä jos sille syöttää siansaksaa, se mielellään väittää sitä joksikin kieleksi. Minä kirjoitin "Jahas kaak ususitk pluuwaha hippstuut. Uhuupa diidpol u nah nah kwit." ja sen vastaus oli: "This text seems to be Swahili". --Savir (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 20.47 (EEST)

Sattumalta neljäs yritykseni "Nuh nauh iih puh puh au guhgah gei, au au taps tips." antoi tulokseksi juuri tuon samoan kielen, vaikka en edes yrittänyt sitä. --Savir (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 20.57 (EEST)

No ehkä kirjoitit tietämättäsi swahiliksi ja samoaksi :D Ehkä et sittenkään, sillä "9+7836 43+96 743+69 374+69437 6+43763+4 6" on tuon mukaan saksaa. --Stryn (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 20.59 (EEST)

"Stryn Savir Silvonen Urjanhai Haltiamieli." → "This text seems to be Marshallese". --Savir (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 21.02 (EEST)

Jos tuohon rimpsuun lisää vielä mun käyttäjätunnuksen niin kielikin vaihtuu friisiksi. --MiPe ^(wikinät) 27. syyskuuta 2014 kello 21.04 (EEST)

Täytyy laittaa vielä tämäkin: "Lammessa uiskentelee tosi iso hauki." → "This text seems to be Samoan" --Savir (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 21.35 (EEST)

Mitä uiskenteluun tulee, niin: "Eleven hal úszik a víz alatt" --> This text seems to be Dutch. "Elävä kala uiskentelee veden alla" --> This text seems to be Afrikaans. "Elav kala ujub vee all" --> This text seems to be Fijian. --Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 22.32 (EEST)

Vähän pidemmillä pätkillä näkyy onnistuvan: "Szabadság, szerelem! E kettő kell nekem. Szerelmemért föláldozom Az életet, Szabadságért föláldozom Szerelmemet." ---> This text seems to be Hungarian.--Urjanhai (keskustelu) 27. syyskuuta 2014 kello 22.37 (EEST)

Kokeilin Google-kääntäjän kielen tunnistusta, ja se väitti että "Gort! Klaatu barada nikto!" on jorubaa, "Kreegah! Tarzan bundolo!" baskia, ja "Ash nazg durbatulûk, ash nazg gimbatul, Ash nazg thrakatulûk agh burzum-ishi krimpatul" swahilia. JIP (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 16.03 (EEST)

Tuo Translated labs taas väittää niitä fijiksi, malesiaksi ja tagalogiksi, samassa järjestyksessä. JIP (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 16.12 (EEST)

Ja tämän lisäksi alla mainittu Xeroxin tunnistin väittää niitä indonesiaksi, malesiaksi ja albaniaksi, samassa järjestyksessä. JIP (keskustelu) 1. lokakuuta 2014 kello 16.14 (EEST)

"Ph'nglui Mglw'nafh Cthulhu R'lyeh wgah'nagl fhtagn." on Googlen mielestä kymriä, Translated labsin mielestä samoaa, ja Xeroxin mielestä malesiaa. JIP (keskustelu) 2. lokakuuta 2014 kello 09.59 (EEST)

"Bah weep graaagnah wheep ni ni bong" taas on Googlen mielestä igboa, Translated labsin mielestä fijiä, ja Xeroxin mielestä tagalogia. JIP (keskustelu) 2. lokakuuta 2014 kello 16.34 (EEST)

Aiemmin olen joskus käyttänyt Xeroxin tunnistinta, joka taitaa toimia lyhyillä tekstipätkillä paremmin, mutta ei osaa samoaa. --Silvonen (keskustelu) 28. syyskuuta 2014 kello 08.29 (EEST)