Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)/Arkisto 14

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Ateroskleroosin ja arterioskleroosin erot

Tuolla on sattunut joku sekaannus:

Haulla arterioskleroosi tulee tälläistä: "Arterioskleroosi eli valtimokovettumatauti on tavallisesti ateroskleroosista eli rasvakovettumistaudista johtuva"

Kuitenkin haku ateroskleroosi ohjataan sivulle "valtimonkovettumatauti"?

82.181.120.160 29. tammikuuta 2009 kello 18.14 (EET)kleroosi

Termien eroja selitetään englanninkielisessä Wikipediassa, löytyisikö sieltä osviittaa. Näin täysmaallikon pikasilmäyksen perusteella tuntuisi terminologinen selvitys etymologioineen olevan tarpeen tässäkin wikissä. Toivotaan, että suomenkielinen selittävä lähde löytyy. --Paappa 29. tammikuuta 2009 kello 18.26 (EET)

Etsiskelin tietoja suomenkielisistä lähteistä ja kirjoitin pienen terminologia-osion Ateroskleroosi-artikkeliin. Oma kokemus on, että asiantuntijat käyttävät sujuvasti termejä ristikkäin ja voivat kutsua ateroskleroosia valtimonkovettumataudiksi. Toisaalta "arterioskleroosi" tuntuu ylipäätään olevan hyvin vähän käytetty (tuntematon?) käsite. --PeeKoo 8. toukokuuta 2009 kello 15.58 (EEST)

Alustariippumaton ja yksityinen omistusoikeus

Wikipediassa cross-platform on tavattu kääntää proprietary software yksityiseksi omistusoikeudeksi. Ongelmana kuitenkin on, ettei näillä kahdella asialla ole mitään tekemistä keskenään. Päin vastoin, immateriaalioikeudet nimen omaan rajoittavat omistusoikeutta. Käännös on jokseenkin kummallinen ja vaikuttaa ideologisesti värittyneeltä.

Toinen vastaavanlainen juttu on cross-platformin kääntäminen alustariippumattomuudeksi. Jälleen kerran kyseessä on aivan eri asia. Cross-platform toimii vain tietyillä, ennalta määrätyillä alustoilla. Alustariippumaton ohjelma on kirjoitettu esimerkiksi Pythonilla tai Javalla, ja se toimii kaikilla alustoilla mille on saatavilla sopiva tulkki. --ilaiho (kitinää) 30. huhtikuuta 2009 kello 20.15 (EEST)

Eikö tuo "cross-platform" voisi olla "monialustainen"?

Miten tämä cross-platform ja proprietary software liittyvät toisiinsa?! (vai oliko kysymyksessä jokin kirjoitusvirhe?) --Aulis Eskola 30. huhtikuuta 2009 kello 20.25 (EEST)

Joo. Kirjoitusvirhe oli. Infoboksissa voitaisiin käyttää cross-platformista vaikka "useita alustoja". Kuulostaa siinä yhteydessä paremmalta kuin monialustainen. --ilaiho (kitinää) 17. toukokuuta 2009 kello 18.24 (EEST)

kaivattaisiin kielihuoltoapua

artikkeli Kalevi Olli on surkean näköinen, voisiko joku kieliasua korjaileva tulla auttamaan että saadaan artikkeli paremmaksi, mielestäni nuo sävellys / sovitusluettelot on turhia mutta lisääjä haluaa pitää ne siellä, ehkä voisimme irroittaa ne omaksi artikkeliksi --Musamies 1. toukokuuta 2009 kello 15.16 (EEST)

Huh! Kaipaa karsintaa, tiivistämistä, supistamista ja laihduttamista. Jos sävellysluettelo päätetään säilyttää sellaisenaan, niin ehdottomasti omaksi sivukseen, en tutustunut siihen, onko materiaali sellaista, että kannattaa kaikkea säilyttää. En ainakaan nyt ehdi paneutua siihen, mutta jos ei mitään tapahdu, niin jossakin vaiheessa käyn sen kimppuun raivaussahan kanssa. --Ulrika 1. toukokuuta 2009 kello 15.27 (EEST)

El Salvadorista kotoisin olevat

El Salvadorilaiset, elsalvadorilaiset vai kenties jotain ihan muuta? --George Esayas^TM 8. toukokuuta 2009 kello 22.16 (EEST)

Ovat elsalvadorilaisia, lähteenä Kotus: [1] --Ryhanen 8. toukokuuta 2009 kello 23.02 (EEST)

Ja ilmeisesti São Tomé ja Príncipen asukkaat ovat Sãotomépríncipeläisiä ja Saint Vincent ja Grenadiinien asukkaat saintvincentgrenadiiniläisiä? Ajattelin tässä samalla varmistaa, sillä noille maille pitäisi luoda henkilöluokat. --Otrfan 8. toukokuuta 2009 kello 23.08 (EEST)

Saint Vincentin ja Grenadiinien kansalainen/asukas. Sao Tome meni oikein. Näin ainakin jälleen Kotuksen mukaan: [2] --PtG 8. toukokuuta 2009 kello 23.22 (EEST)

Pikkunipotus: sãotomépríncipeläinen kirjoitetaan tietysti pienellä s:llä. --Silvonen 9. toukokuuta 2009 kello 07.11 (EEST)

Kaarina Virolainen

häiritsevää tietoa Kaarina Virolaisesta, syntymäaika ja kuolipaikka ovat sivulla väärin, kaarina virolainen syntyin vuonna 1916 eikä 1924 ja kuoli 13.9.2005 Espoossa eikä Helsingissä. ja oli kuollessa 89 vuotta.Kommentin jätti 62.78.221.160 (keskustelu – muokkaukset).

Ilmoita tietosi Yleisradiolle ja sanomalehdille vaikka STT:n kautta, niin voidaan korjata sitten Wikipediaan.--Ulrika 9. toukokuuta 2009 kello 10.52 (EEST)

Jaa mutta puhutkin Kaarina Virolaisesta. Artikkeli jota olet muokannut, koskee Kyllikki Virolaista. --Ulrika 9. toukokuuta 2009 kello 10.53 (EEST)

ß vai ss?

Käyttäjä Mlang.at.elisanet.fi väittää että Suomessa ei merkitä ß-merkkiä vaan kirjoitetaan saksankielisetkin paikannimet kahdella ässällä. Tyyliin Meissen Rosslau eikä Meißen ja Roßlau. Pitääköhän tämä paikkansa, sillä jos pitää niin joudumme uudelleenohjaamaan kymmenien ellei satojen artikkeleiden nimiä. Pikakelauksella huomasin että meillä on aikamoinen määrä ß-merkillä olevia artikkeleita. Toisaalta itse en kyseiseen sääntöön ole törmännyt ja kummaksun jos sellainen on kehitetty. Eihän meillä tanskan- ja norjankielisten kuntien kohdalla ruveta muuttamaan Æ- ja Ø-merkkejäkään. --Pisces 10. toukokuuta 2009 kello 14.31 (EEST)

Oli kummin päin tahansa, niin uudelleenohjausten tulee joka tapauksessa olla kunnossa. --Esamatti1 10. toukokuuta 2009 kello 14.38 (EEST)

Minusta eszettillä ei ole ainoastaan oikein, vaaan myös suositeltavaa. Muistaakseni uudessa pohjoismaisessa näppis-layoutissa on tuo kirjain mukana.--Khaosaming 10. toukokuuta 2009 kello 14.39 (EEST)

Käyttäjä Mlang.at.elisanet.fi on kuitenkin siirtänyt artikkeleita kahdella ässällä kirjoitettavaan muotoon, joten meillä esiintyy nyt kahta erilaista kirjoitustapaa fi-wikissä. Olisi siis tärkeää että saadaan selvyys kummalla tyylillä kirjoitetaan. Itse kannatan etzetan käyttöä, mutta Käyttäjä Mlang.at.elisanet.fi väittää keskustelusivuillaan että kotuksen kanta olisi kaksi ässää. Kumpi liene?--Pisces 10. toukokuuta 2009 kello 14.52 (EEST)

Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaassa sanotaan mm. (s. 209): "Tarkkeiden tapaan myös vieraat kirjaimet tulisi pyrkiä säilyttämään tekstissä alkuperäkieltä kunnioittaen.", ja yhtenä esimerkkinä on Kärtnerstraße. Vieraskielisistä nimistä sanotaan (s. 218): "Vieraskielisiä nimiä ei nykyisin yleensä mukauteta suomen kieleen, vaan ne kirjoitetaan samalla tavalla kuin lähtökielessä." Tämän perusteella Kielitoimiston kanta olisi aika selvä, muttra jäiköhän joku muu oleellinen kohta vielä huomaamatta? --Ryhanen 10. toukokuuta 2009 kello 14.58 (EEST)

Oleellinen seikka, jonka mlang.at.elisanet.fi ehkä tietääkin, on että saksan kielessä on ß-merkin käyttö vähentynyt huomattavasti taannoisen uudistuksen yhteydessä. Meillä tulee hirveä sotku selvittää mitä milloinkin ja milloinkin on tarkoitus käyttää. Selvempää on käyttää ss.ää, joka tarkoittaa samaa ja jota varsin yleisesti käytetään ß:n sijasta, mutta jos joku haluaa välttämättä käyttää ß:ää, suotakoon se hänelle. En itse käytä ß:ää, koska en tiedä, milloin sitä kuuluu käyttää, ja jos vaivautuisin selvittämään, unohtaisin taatusti kohta. --Ulrika 10. toukokuuta 2009 kello 16.18 (EEST)

Minusta tuntuu muuten, että juuri Meissen ja Rosslau ovat niitä tapauksia, joissa sitä eivät saksalaisetkaan käyttäisi enää nykyisin, jos noudattaisivat uudistusta. Pitääkö ottaa selvää? --Ulrika 10. toukokuuta 2009 kello 16.23 (EEST)

Eiköhän asia selviä suht helposti klikkaamalla kielilinkkiä ja katsomalla de-wikistä. Aika epätietosanakirjamainen asenne tuo on mielestäni. Laiskuus ei ole mikään tekosyy kirjoittaa asioita väärin. --Epiq 10. toukokuuta 2009 kello 16.26 (EEST)

Kun kyselin asiaan paremmin perehtyneeltä, hän ilmoitti, että ß-merkkiä käytetään edelleen pitkän vokaalin ja diftongin jälkeen, eli tuntumani oli ainakin Meissenin osalta väärä, Rosslau riippuu siitä, onko o pitkä vai lyhyt. Kaikki hyvin, mutta sääntö ei koske sveitsinsaksaa, jossa voidaan käyttää aina ß:ää. Eli riippuu, mistä kirjoittaja on kotoisin, miten hän kirjoittaa. Siihen ei sitten ahkeruuskaan auta, hyvä Epiq. Lisää voi lukea tuolta. --Ulrika 10. toukokuuta 2009 kello 16.37 (EEST)

Kielitoimiston normi ei jätä tulkinnanvaraisuutta. Ulrika on ollut tunnetusti kovassa äänessä, ettei artikkeleihin laiteta edes järkeenkäypiä tulkintoja. Luulisi että hän olisi samassa linjassa käytetyn kirjaimiston suhteen, vaikka se olisikin omaa kutinaa (jotkut saattavat muistaa tapauksen Üzeyir Hacıbəyov). Nimien suomentaminen oli fennomaanien keskuudessa muodissa 1800-luvulla, se ei liene nykypäivää (kuten Kielitoimiston ohjeistuksesta voidaan päätellä, muuten kutsuisimme Tukholmaakin Pölkkysaareksi.) --qWerk 10. toukokuuta 2009 kello 17.10 (EEST)

En ole ihan 1800-luvulla, mutta kuitenkin oppinut sen käytännön, että suomeksi kirjoitettaessa käytetään ß:n sijasta ss:ää. Jos tässä on ohjeistus muuttunut, sitten mennään niin, mutta Oikeinkirjoitusopas ei mielestäni ota selvää kantaa asiaan. Yleensä vieraiden kielten erikoismerkit tarkoittavat tiettyä ääneettä, tämä taas ei. --Ulrika 10. toukokuuta 2009 kello 17.22 (EEST)

Korjaus: sveitsinsaksassa ei yleensä koskaan käytetä ß:ää vaan ss:ää. --Silvonen 10. toukokuuta 2009 kello 17.26 (EEST)

Ainakin de-wiki käyttää muotoja Meißen ja Roßlau ja uskon de-wikin nouduttavan oikeinkirjoitussääntöjä. Tietysti täytyy muistaa että paikan- ja henkilönimiin nämä oikeinkirjoitussäännöt tulevat ehkä viiveellä. Ihmiset ovat näissä tapauksissa niin kiintyneitä vanhaan kirjoitustapaan. Meißenin nettisivut eivät ole myöskään luopuneet vanhasta kirjoitustavasta.[3] Ilmeisesti kirjoitusuudistus ei ole pahemmin vaikuttanut maantieteellisten paikkojen kirjoitusasuun, näin olen huomioinut... vaan ne kirjoitetaan yhä vanhan mallin mukaan olipa se sitten oikeinkirjoitussääntöjen mukaista vai ei --Pisces 10. toukokuuta 2009 kello 16.48 (EEST)

Kuten tuossa ed. viestissäni sanon, Meißen on saksaksi yhä Meißen, Ross/ßlauhun asti ymmärrykseni ei riitä. Ongelma on myös, että uudistukseen suhtaudutaan varsin yleisesti nuivasti. --Ulrika 10. toukokuuta 2009 kello 16.59 (EEST)

Jos Dessau-Roßlaun kaupunki itse käyttää nimestään kirjoitusmuotoa Dessau-Roßlau, niin mielestäni tässä ei pitäisi olla mitään epäselvyyttä. --Silenzio 23. toukokuuta 2009 kello 14.54 (EEST)

Jo aikaisemmin siteerasin kielitoimiston kantaa: "Saksan kaksoiskirjaimen ß käyttö ei ole todellakaan tarpeen suomenkielisessä tekstissä esiintyvissä saksalaisissa nimissä ja niiden johdoksissa." Ylimalkaan ß:n käyttö ei ole suomenkielisessä Wikipediassa kovin johdonmukaista. Minusta on parempi että noudatetaan samaa tapaa kuin painetuissa suomalaisissa tietosanakirjoissa ja tarvittaessa osoitetaan kielimallineen avulla, jos "riikinsaksassa" käytetään ß-merkkiä (esim. Meissen (saks. Meißen)). ß ei ole varsinaisesti tarke vaan kaksoiskirjain, joka voidaan vaihtoehtoisesti kirjoittaa ss:n asemesta; siksi kyse ei ole mukauttamisesta. Minusta tämä merkki rinnastuu latinan (mutta ei tanskan eikä norjan) æ-kirjaimeen, joka on vain vaihtoehtoinen tapa kirjainyhdistelmän ae merkitsemiseksi. Tuntuisi lähinnä luonnottomalta, jos suomen kielessä kirjoitettaisiin "Gaußin jakautumasta" eikä Gaussin jakautumasta. ß-kirjaimen tunnistaminen saattaa edellyttää senasteista saksantaitoa, ettei sitä voi kansalaisilta kohtuudella edellyttää. (Kumpaa kirjoitustapaa suomalaisissa kirjoissa käytetään? Löytyykö tilastoa?) — Kaupungin omaan käytäntöön vetoaminen vaikuttaa harha-argumentilta. Kuinkahan Tukholman tai Lontoon kaupunki itse kirjoittaa nimensä... — Nimimerkki Pisces puolestaan väittää, että hän ei ole mainitsemaani sääntöön "törmännyt", mutta täytyy ihmetellä, kuinka aktiivisesti hän on sen löytämistä vältellyt, koska se mainitaan parissakin paikassa täällä. Don't seek, don't find. --Mlang.at.elisanet.fi 31. toukokuuta 2009 kello 19.51 (EEST)

Siis todettakoon että ß:n käyttö ei ole tarpeen, kuten Kielitoimistosta todetaan. Hyvä ohje, estää turhat monimutkaistamiset. --Ulrika 31. toukokuuta 2009 kello 21.13 (EEST)

Jos Kielitoimiston nykyinen Kielikello-lehdessä ja Kielitoimiston oikeinkirjoitusoppaassa julkaistu kanta on, että "vieraskieliset kirjaimet tulisi pyrkiä säilyttämään", niin ei kai joku vuonna 1995 annettu yksittäinen vastaus johonkin kysymykseen paljoa paina sen rinnalla? --Ryhanen 31. toukokuuta 2009 kello 22.41 (EEST)

Erisnimissä tulisi noudattaa saksan oikeinkirjoitusta myös eszettin osalta, mutta johdetuissa sanoissa ja sanaliitoissa oikeinkirjoitus mukautetaan luonnollisesti suomeen.--Khaosaming 1. kesäkuuta 2009 kello 09.18 (EEST)

Kielitoimiston (tarkemmin Kotuksen nimistöyksikön) kannanoton ovat allekirjoittaneet toimistopäällikkö Eeva Maria Närhi ja tutkija Saara Welin. Vaikuttaa täysin harkitulta kannanotolta. — Nähdäkseni ß-kirjaimen käyttö on tarpeen vain saksankielisissä sitaateissa, ja erisnimiä on järkevämpää pitää erikoislainoina kuin sitaattilainoina. Vieraskielisten kirjainten säilyttämistä koskeva suositus voidaan käytännöllisimmin tulkita niin, että vieraskielinen kirjain on säilytettävä vain silloin kun sitä ei voida kyseisessä kielessä muutoin esittää (esimerkkejä: tanskan æ ja ø, islannin ð ja þ). Jos vieraskielinen kirjain voidaan esittää kyseisessä kielessä toisella ("meikäläisellä") tavoin, ei sen säilyttämistä voida suomenkielisessä tekstissä edellyttää (esimerkkejä: latinan æ ~ ae, saksan ß ~ ss). --Mlang.at.elisanet.fi 1. kesäkuuta 2009 kello 13.51 (EEST)

Ilmeisesti vieläkin perustelet tuolla 15-vuotta vanhalla henkilökohtaisella kirjeenvaihdolla? Sen jälkeen kielitoimisto on tehnyt uusia julkisia kannanottoja. Gopase+f 1. kesäkuuta 2009 kello 13.54 (EEST)

Eikö olisi jotenkin järkevämpää ensin antaa keskustelujen edetä ennen kuin lähdetään muuttelemaan artikkeleiden nimiä? Varsinkin kun on käynyt ilmi, että Kielitoimiston nykyinen kanta puoltaa eszettiä. Tai jos tämä eszett vieläkin niin kovasti tökkii, niin kai samanlainen nimenvaihdoskampanja käydään myös muiden vieraskielisiä kirjaimia sisältävien kaupunkinimien kohdalla? Sauðárkrókur, Seyðisfjörður, Søllerød odottavat varmastikin omaa vuoroaan malttamattomasti. --Silenzio 10. kesäkuuta 2009 kello 00.24 (EEST)

Varmaankin voitais kohta palautella mlangin siirtelemät artikkelit takaisin oikeille nimilleen? Gopase+f 11. kesäkuuta 2009 kello 19.51 (EEST)

Kyllä mielestäni, jos perusteluina ss:lle on vain tuo kirjeenvaihto vuodelta -95. Roquai 15. kesäkuuta 2009 kello 17.51 (EEST)

Call for translators

We have a time-sensitive piece on the English Wikinews; we need users to translate a large interview piece (32 kb) before the Eurovision semi-final #1 on Tuesday, so this is something that needs good translators and someone who can work under a tight deadline. If you're interested, please contact me on my talk page on en.wikinews. The article needing translation is here. For people who doubt it can be done, it's already occurred in four different languages, three of which had only one translator and no other help. Thank you in advance for considering! Mike Halterman 10. toukokuuta 2009 kello 21.07 (EEST)

Kielenhuoltoa artikkeliin

Kielenhuoltoa tarvittaisiin todellakin artikkeliin Wetzlar, huonoa taivuttamatonta suomen kieltä josta ei saa mitään selvää ja samalla siinä vilisee ulkomaalaisia keskellä artikkelia. Onkohan tää artikkeli tehty jollain käännösohjelmalla vai onko sen kirjoittanut joku hoonosti suomea kirjoittava. Joka tapauksessa tämä artikkeli tarvitsee merkittävää korjausta. Korjaisin itse mutta kun en ole itsekään paras kieliekspertti, sen verran paljon oon joutunut artikkeleitani korjailemaan... --Pisces 12. toukokuuta 2009 kello 14.58 (EEST)

Ei oikein pysty huoltamaan, kun ei aina edes tiedä, mitä on tarkoitus sanoa. Tähän soppaan en pistä lusikkaani minä.--Tanár 12. toukokuuta 2009 kello 15.03 (EEST)

Niin... Tällä artikkelilla on ollut korjauspyyntö viime elokuusta lähtien eli yli puoli vuotta, mutta mitään ei ole tapahtunut. Pitäisiköhän kaikki epäselvät kohdat rankasti vaan poistaa? Häpeähän moisessa kunnossa oleva artikkeli on fi-wikille... --Pisces 12. toukokuuta 2009 kello 15.06 (EEST)

Konekäännökset pitäisi aina poistaa, ellei joku viitsi korjata alkuperäistekstiin verraten. --Jisis (keskustelu) 12. toukokuuta 2009 kello 15.11 (EEST)

No tehtäisiinkö sellainen työnjako, että katso sinä Pisces sitä ensin, muokkaa kykyjesi mukaan ja karsi kaikki mistä ei saa tolkkua. Vihjaise sitten minulle, niin voin tehdä lopullisen silauksen, jos haluat.--Tanár 12. toukokuuta 2009 kello 15.13 (EEST)

OK, mutta saatan kyllä joutua poistamaan rankalla kädellä... --Pisces 12. toukokuuta 2009 kello 15.16 (EEST)

Rankasti pois vaan. Tämänkin artikkelin on luultavasti joku mainosmielessä kääntänyt koneella mahdollisimman monelle kielelle. --Jisis (keskustelu) 12. toukokuuta 2009 kello 15.18 (EEST)

No kävin nyt muokkaamassa sitä artikkelia ja eikä siitä nyt hirveän hyvä vieläkään tullut. Historia- ja talousosiot jouduin poistamaan kokonaan, niistä ei todellakaan saanut mitään selvää, mutta maantiedeosiosta sain pelastettua osan... Pitää vaikka en- tai de-wikistä käydä joku kerta etsimässä jotain tietoa niihin talous- ja historiaosioihin... --Pisces 12. toukokuuta 2009 kello 15.34 (EEST)

Fiksasin vielä vähän. Eipä jäänyt paljoa tekstiä, mutta onpahan ainakin parempaa kuin aikaisemmin.--Tanár 13. toukokuuta 2009 kello 13.26 (EEST)

Ranskalainen Amerikka

Otan nyt täällä esille tämän ranskalaisen Amerikan muidenkin keskusteltavaksi. Artikkelin nimestä on vaihdettu pari kommenttia artikkelin keskustelusivulla, mutta parempi kysyä muiden mielipidettä.

Tällaista termiä ei ole suomeksi ainakaan Googlella löytynyt. Voisiko sen silti suomentaa näin vai käyttää alkukielistä nimitystä? Ranskalainen viittaa ehkä liikaa Ranskaan maana. Ranskankielinen Amerikka on yksi vaihtoehto tai sitten fr:Amérique française alkukielellä. --Ulrika 19. toukokuuta 2009 kello 17.50 (EEST)

HS:n arkistosta löytyi 2 osumaa vuodesta 1990 (olivat jotain radio-ohjelmien otsikoita), joten kovin yleinen käsite se ei ainakaan ole. --Jisis (keskustelu) 19. toukokuuta 2009 kello 18.01 (EEST)

"Ranskankielinen Amerikka" sointuu minun korvaani paremmin. Ei sekään toki vakiintunut nimitys ole. Meillä Pohjan perukoilla ei taida olla aihetta sivuttu kovinkaan usein. Aluehan ei ole käsittääkseni edes mikään maantieteellinen tietty paikka, vaan ranskankielisyyttä korostavia alueita on monia ja hajallaan, mistä artikkelissa käytetään termiä "diaspora". Ehkä artikkelin voisi yhdistää artikkeliin Uusi Ranska.--Khaosaming 19. toukokuuta 2009 kello 18.04 (EEST)

Sivuhuomautuksena tähän että poistin diasporan, koska se ei mielestäni kuulu tähän ollenkaan. Suomalaisessa kielenkäytössä siirtolaisten yhteydessä ei käytetä diasporaa.--Ulrika 19. toukokuuta 2009 kello 18.11 (EEST)

Luin sen ja olen samaa mieltä, koska se viittaa uskonnolliseen pakolaisuuteen. Otin sen esille vain siksi, että se kuvasti alkukielisessä artikkelissa ranskankielisen Amerikan hajanaisuutta maantieteellisesti. Siksi aluetta ei mielestäni voi rinnastaa latinalaiseen Amerikkaan, joka on hyvinkin rajattavissa oleva alue. Latinot eivät pelkästään asumalla tee Yhdysvalloista latinalaista.--Khaosaming 19. toukokuuta 2009 kello 18.17 (EEST)

Itse asiassa "Latinalainen Amerikka" viittaa maantieteelliseen alueeseen, "latinalainen Amerikka" taas kaikkeen espanjalaiseen/portugalilaiseen Amerikassa.

"Ranskalainen" on adjektiivi, joka viittaa ranskan kieleen. Siitä ei pääse yli eikä ympäri. Sikäli nykyinen otsikko on aivan pätevä. Se voi viitata myös Ranskasta peräisin olevaan kulttuuriin tai etnisyyteen, mutta kuvittelisin että nämäkin liittyvät artikkelin aiheeseen.

Mielestäni "ranskalainen Amerikka" on – paremman puutteessa – ihan hyväksyttävä nimitys artikkelin käsittelemälle aiheelle. --PeeKoo 20. toukokuuta 2009 kello 19.11 (EEST)

Mutuna sanoisin, että "Ranskankielinen" tuntuisi selvemmältä, koska toisin kuin latina, Ranska on myös valtio. Varmasti tämä ratkeaisi, jos löytyisi suomenkielistä kirjallisuutta, jossa käsitettä on käytetty. Luulisin myös että todennäköisyys on melko suuri, että käsitteen esiintymä suomenkielisestä kirjallisuudesta löytyy, mutta mikä olisi käytetty suomennos, en lähde arvailemaan.--Urjanhai 29. toukokuuta 2009 kello 14.06 (EEST)

Eiköhän tässä tapauksessa voi kääntää sanan French hyvällä omallatunnolla muotoon ranskankieli(nen). Gopase+f 29. toukokuuta 2009 kello 11.56 (EEST)

Armeija isolla vai pienellä a:lla

Olen merkkaillut armeijat yleensä pienellä a:lla, esim. Saksan 6. armeija. Kuitenkin perästä on käyty korjailemassa muotoon Saksan 6. Armeija. Suomen puolustusvoimathan ovat yleensä kirjoittaneet yksiköt ja joukko-osastot isoilla kirjaimilla esim. Erillinen Pataljoona, 1. Divisioona, III Armeijakunta jne., se heille suotakoon, mutta käsittääkseni kieliopillisesti oikein on käyttää pieniä kirjaimia - ilmeisesti meidän tulisi pitäytyä tässä vai? --Ukas 27. toukokuuta 2009 kello 21.18 (EEST)

Ulkomaisia ei ole mitään syytä kirjoittaa isolla silloin kun siinä on edessä numero tai vaikka olisi jokin toinen sana. --Ulrika 27. toukokuuta 2009 kello 21.35 (EEST)

Saksalaiset kirjoittavat armeijat muotoon "6. Armee", joten pitäisikö kirjoitusasu olla sama kuin heillä eli Armeija isolla. Vesteri 27. toukokuuta 2009 kello 21.48 (EEST)

Ei todista mitään, Saksan Kielessä kirjoitetaan kaikki Substantiivit isolla.--Tanár 27. toukokuuta 2009 kello 22.25 (EEST)

Juuri näin. Ulkomaalaisia ei ole mitään syytä kirjoittaa isolla, ja suomalaisissakin joukko-osastoissa noudatetaan ilmeisesti vakiintunutta tapaa tai (kielenhuoltaja) PV:n omaa oikeinkirjoitussäännöstöä. Osan suomalaisista voisi mielestäni vaihtaa pienellä kirjoitettaviksi. Gopase+f 29. toukokuuta 2009 kello 11.55 (EEST)

Indopasifinen merialue isolla vai pienellä?

Indopasifinen merialue mietityttää, molempia näkee. --Tappinen 28. toukokuuta 2009 kello 22.59 (EEST)

Tältä päivältä on ohi, mutta Kotuksen nimineuvonnasta voisi kysyä 020 781 3203, ma, ti, to, pe klo 9.30-11.30. Facta 2001:stä löysin siihen viittaavaa tekstiä artikkelista eläinmaantieteelliset alueet. Sen perusteella tulee käsitys, että vaikka en.Wikipediassa on ihan mallineella esitelty täsmälliset merialueet, jako ei kuitenkaan ole mitenkään virallinen, eivätkä nimityksetkään olisi erisnimiä. Facta sanoo: "Maapallon merialueita ei voida jaakaa jyrkästi toisistaan erottuviin alueisiin." Sitten luetellaan rannikoita, joista yhdet kuuluvat "indo-länsipasifiseen alueeseen", toiset "atlanto-itäpasifiseen alueeseen", sitten on vielä "subtrooppinen alue" ja "atlantis-boreaalinen alue". kaksi jälkimmäistä ovat lauseeen alussa ja siksi isolla, joten kirjoitin ne pienellä tähän. En.wikipedian malline :Template:Marine realms on kovin Amerikka-keskeinen. Joko siitä puuttuu jotain, tai sitten ei englanniksi muita ole olemassa. Minä sanoisin siis pienellä. --Ulrika 29. toukokuuta 2009 kello 12.35 (EEST)

Huutomerkit artikkelin nimessä

Artikkelin Vittuun koko sakki! (albumi) nimen kanssa on ollut melkoista puljaamista, kuten muokkaushistoriasta näkyy. Eli kuuluuko artikkelin nimessä tyylioppaan mukaan olla huutomerkki vai ei? Nykyinen nimi on ainakin väärä, sillä nimen perässä oleva täsmenne on turha. --Otrfan 29. toukokuuta 2009 kello 12.11 (EEST)

Ei kuulu. Kotuksella on siitä täsmällinen ohje sivullaan, kun vain löytäisin. Mutta se tuli ihan vasta tällä viikolla eteeni. Kaikki ylimääräiset kököt otetaan nimistä pois, kolmoset muutetaan e:ksi, jne. Ne on typografista logokikkailua eivätkä kuulu normaaliin kirjoitettuun tekstiin. --Ulrika 29. toukokuuta 2009 kello 12.37 (EEST)

Uskotaan - siirrän artikkelin takaisin huutomerkittömälle nimelle. --Otrfan 29. toukokuuta 2009 kello 12.42 (EEST)

Tähän vielä varmistukseksi juuri löytynyt ohje --Ulrika 29. toukokuuta 2009 kello 12.49 (EEST)

Artikkeli on nyt nimellä Vittuun koko sakki, jos joku haluaa vielä kommentoida tai ihmetellä sivuhistoriaa. --Otrfan 29. toukokuuta 2009 kello 12.51 (EEST)

Kotus mainitsee nämä esimerkit:

• Sampo Pankki – Sampo-pankki
• Stora Enso – Stora-Enso
• TietoEnator – Tieto-Enator
• SanomaWSOY– Sanoma-WSOY
• eQ Online – EQ-online
• Yahoo! – Yahoo
• if... – If
• HK Ruokatalo – HK-ruokatalo
• Avanti! – Avanti
• Oho! – Oho

(Yritysnimien oikeinkirjoitus, Kielikello 2/2001, Suomen kielen lautakunnan suositus. Välimerkit erisnimissä, Kielikello 2/2006) --Thi 29. toukokuuta 2009 kello 13.00 (EEST)

Eikös tuo ohje koske yritys- ja tuotenimiä. Tässä on kuitenkin kyse albumista tai vaikka elokuvan nimestä. Minulla ei ole voimakasta mielipidettä asiasta, mutta esimerkiksi en:Help! (film) olisi vaikea ymmärtää ilman huutomerkkiä. Huutomerkki on nimessä joka kielellä. --Jisis (keskustelu) 29. toukokuuta 2009 kello 13.03 (EEST)

Niihin sovelletaan samoja ohjeita. Mutta täytyy sanoa että esimerkkisi sai minut miettimään. Voisiko sen kohdalla sanoa, että se on se poikkeus joka vahvistaa säännön? Sitäkään ei kukaan kuitenkaan lue ääneen help-huutomerkki eikä HELP (siis huutaen). --Ulrika 29. toukokuuta 2009 kello 13.06 (EEST)

Minäkin olen tulkinnut, että ohje ei koske ainakaan otsikoissa taiteellisia tuotoksia eli elokuvien (Sido minut! Ota minut!) ja kirjojen nimiä (Mars hyökkää!). --Thi 29. toukokuuta 2009 kello 13.11 (EEST)

Jos elokuvan nimestä Voi meitä! Anoppi tulee ottaa huutomerkin pois, niin kyllähän siitä aika erikoinen tulee. --Otrfan 29. toukokuuta 2009 kello 13.12 (EEST)

Mun levy! ja Moe! saisivat minusta jäädä entiselle nimelleen. --Thi 29. toukokuuta 2009 kello 13.14 (EEST)

Taisin mennään metsään, onhan niissä kysymysmerkkejäkin, eli täytyy kai vähän tulkita. --Ulrika 29. toukokuuta 2009 kello 13.15 (EEST)

Renari oli oikeassa. Albumi pitäisi siirtää oikealle nimelleen, mutta nyt se ei enää onnistu ilman yp-oikeuksia. --Jisis (keskustelu) 29. toukokuuta 2009 kello 13.19 (EEST)

Ei minusta, siinä huutomerkki ei ole mitenkään tarpeen. --Ulrika 29. toukokuuta 2009 kello 13.24 (EEST)

Tämä ei poikkea mitenkään nimestä Mars hyökkää! --Jisis (keskustelu) 29. toukokuuta 2009 kello 13.29 (EEST)

Fennica eli Kansalliskirjaston luettelo jättää huutomerkit pois. Minusta se on varsin ymmärrettävää, sillä huutomerkkien muistaminen ja niiden käyttäminen on sangen sattumanvaraista. Eivät edes kustantajat ole niiden suhteen johdonmukaisia Kysymysmerkki on vähän toinen asia. --Ulrika 29. toukokuuta 2009 kello 13.50 (EEST)

Fennicasta löytyvät Aseet pois!, Tässä ei ole mitään vitsiä! ja Hyväksy itsesi - uskalla elää! Tietojen muoto vaihtelee luettelossa esim kustantajan nimen muodon osalta. Kirjan nimi voi olla erilainen kannessa ja nimiösivulla. --Thi 29. toukokuuta 2009 kello 14.07 (EEST)

Entä tämä: Maahan, senkin hölmö! –Crimson CherryBlossom™ 29. toukokuuta 2009 kello 13.54 (EEST)

Wahreninpuisto

Kumpi on oikein: Wahreninpuisto vai Wahrenin puisto? Google ja oma kielikorvani puoltaisivat ensinmainittua, mutta kysytään nyt vielä täältä.--Urjanhai 1. kesäkuuta 2009 kello 00.19 (EEST)

Wahreninpuisto [4]. Ihan täsmällistä esimerkkiä Kotuksen linkissä ei ole, mutta kun sen lukee tarkasti, näin sen tulkitsen. Vaikka kaavanimistä on ohjeet, Helsingin kaupungin sivuilla puistot näköjään kirjoitetaan miten milloinkin, eikä niistä voi ottaa esimerkkiä. Täsmällisimmän vastauksen saisit Kotuksen nimistöneuvonnasta (puh. 020 781 3203, ma, ti, to, pe klo 9.30-11.30), jota tuossa ylempänäkin mainostin. Nyt juuri näköjään alkavat vastata kahden tunnin ajan. --Ulrika 1. kesäkuuta 2009 kello 09.29 (EEST)

Soitinkin itse sinne, ja ilmeisesti kesätyöntekijä vastasi, kun selvitykseen tarvittiin takapäivystäjän apua: Kunnan virallistamaa muotoa käytetään, mutta ellei siitä ole tietoa, käytetään kielenhuollon ohjeiden mukaista muotoa eli Wahreninpuisto. Mistä nämä kunnan virallistamat muodot sitten löytää, kun kunnat itse kirjoittavat milloin mitenkin, onkin sitten vähän kimurantimpi juttu. Jos et halua soittaa Forssan kaupungin kaavaosastolle, kirjoita yhteen. Tuli perästäpäin korjaus: noudatetaan Kotuksen suositusta riippumatta siitä miten kunta itse on vahvistanut, sillä eri aikoina on vahvistettu vaihtelevia kirjoitusasuja. Siis yhteen. --Ulrika 1. kesäkuuta 2009 kello 09.47 (EEST)

Googlauksessa enemmän osumia tuottava yhteen kirjoitettu muoto vaikuttaa virallisemmalta, pitänee tsekata, jos joukossa on kaupungin virallisia dokumentteja. Jos on, niin niiden perusteella se lienee valittava.--Urjanhai 1. kesäkuuta 2009 kello 12.40 (EEST)

Ei, vaan kuten lisäämässäni tekstissä sanoin, kunnan ratkaisu ei ole määräävä vaan Kotuksen ohje. Sen vuoksi viivasin yli tuon ensin tulleen ohjeen. Viimeinen lause tuli jälkikäteen Kotuksesta korjauksena aiempaaan, yliviivattuun ohjeeseen. --Ulrika 1. kesäkuuta 2009 kello 12.47 (EEST)

Lisään vielä vähän ärtyneenä, että Nimineuvontaan ei kannata nyt kesän aikana soittaa. Siellä vastaavat (perstuntuman mukaan) ensimmäisen vuoden suomen kielen opiskelijat, joilla ei ole mitään hajua asioista, vaan vastaukset käydään kysymässä jostakin, ja silti ne vaihtuvat viidessä minuutissa. Olisi ollut samalla muitakin asioita kysyttävänä, mutta katsoin parhaaksi olla vaivaamatta. Anteeksi ärtymykseni, mutta en voi mitään. --Ulrika 1. kesäkuuta 2009 kello 12.50 (EEST)

Ongelma koskee kaikkia helpdeskejä kesäisin. ;-> Sitten soittelee myöhemmin oikea asiantuntija perään.--Urjanhai 1. kesäkuuta 2009 kello 13.38 (EEST)

Davydenko

Nikolai Davydenko /Davidenko http://fi.wikipedia.org/wiki/Nikolai_Davydenko Kumpi oikein, ja millä perusteella? HS, Yle esim. kirjoittavat Davidenko. jr888 2. kesäkuuta 2009 kello 09.35 (EEST)

Давыденко translitteroidaan venäjästä muotoon Davidenko ja ukrainasta muotoon Davydenko [5], eli molemmat ovat tilanteesta riippuen oikein. Ukrainalaisten nimet on Wikipediassa usein translitteroitu ukrainalaisittain. Tässä tapauksessa kyseessä taitaa olla kuitenkin venäläinen pelaaja, joten siirsin sen venäläiselle kirjoitusasulle.--Joonasl (kerro) 2. kesäkuuta 2009 kello 10.21 (EEST)

Olen toista mieltä. Давыденко on venäjänkielinen kirjoitusasu, ja taka-i eli ы translitteroidaan y:ksi, joten sen pitäisi olla Davydenko. Ukrainassa koko kirjainta ei olekaan, joten ukrainaksi ilmeisesti nimi kirjoitettaisiin Давиденко ja translitteroitaisiin Davidenko. Mutta nämä translitteraatiojutut ovat sen verran sekavia, että olisi hyvä saada vielä lisävahvistusta tälle. --Tanár 2. kesäkuuta 2009 kello 12.15 (EEST)

Jos osaan oikein tulkita translitterointisääntöjä, niin miehen sukunimi on yksiselitteisesti Davydenko. ы transliteroidaan tosiaan venäjänkielestä y:ksi. Ukrainaksi miehen sukunimi kirjoitetaan Давиденко. Kirjan и translitteroidaan ukrainasta myös y:nä. й olisi puolestaan ukrainasta i. --PtG 2. kesäkuuta 2009 kello 12.56 (EEST)

Totta, olin väärässä, muisti petti.--Joonasl (kerro) 2. kesäkuuta 2009 kello 13.00 (EEST)

Mahmud Ahmadinejad vai Mahmud Ahmadinedžad?

Itse en ole nimittäin nähnyt tuota Ahmadinedžad-muotoa muualla kuin fi-wikissä. Esimerkiksi media tuntuu käyttävän Ahmadinejad. Mikä on oikeinkirjoitussääntö persialaisille nimille? --Pisces 14. kesäkuuta 2009 kello 10.44 (EEST)

Toimittajat eivät viitsi opetalla oikeinkirjoitusta tai heitä ei viitsitä kouluttaa ja siksi kopioivat siirtokirjoitusmuodot englanninkielestä. En tiedä onko Ilmeisesti suomenkielelle ei ole olemassa mitään siirtokirjoitusstandardia persialle. e. Ääntämys kuitenkin puoltaa hattu-z-muotoa: Forvo. --qWerk 15. kesäkuuta 2009 kello 18.06 (EEST)

Ahmadinedžad kirjoitetaan persiassa arabiasta oloutetulla lisämerkillä "ژ ". Wiktionaryssa on asiasta lisää [6]. Mahdollisesti henkilön nimen kirjoittamiseen riittäisi pelkkä "ž".--Khaosaming 15. kesäkuuta 2009 kello 20.23 (EEST)

Samaa mieltä: Ahmadinežad. Entä kuinka on nimen Rafsandžani laita — pitäisikö sen olla Rafsanžānī? --Mlang.at.elisanet.fi 28. kesäkuuta 2009 kello 18.45 (EEST)

Mistä tulee tuo ylimääräinen d sukunimeen? Ilmeisesti englannin kielestä, jossa nimi kirjoitetaan ranskan mukaisesti j:llä, mutta taustaa tuntemattomat ääntävät j:n englannin mukaisesti dž-affrikaataksi. Ahmadinežad sen pitäisi olla. --87.93.56.108 20. heinäkuuta 2009 kello 13.43 (EEST)

asemesta vai asemasta

Käyttäjä on lähtenyt ristiretkelle ja muuttanut melkoisen kasan asemesta-ilmauksia muotoon asemasta. Vanhaan hyvään aikaan opettaja korjasi juuri toisin päin, ja vaikka "asemasta" nykyään olisikin tässä hyväksytty niin ei kait vanhempikaan muoto ole väärin, joten turha sitä on mielestäni muutella.--Tanár 15. kesäkuuta 2009 kello 22.45 (EEST)

Korpelan mietteet: [7] --Jisis (keskustelu) 15. kesäkuuta 2009 kello 22.47 (EEST)

Hyvin sanottu. Mutta saahan sitä aina olla tuollaisiakin muotoja, että niillä voi briljeerata:) Palautin pari Zalionen muutosta, mikä oli ihan turhaa.--Tanár 15. kesäkuuta 2009 kello 22.57 (EEST)

"Asemesta" on joissain tapauksissa kiistatta parempi. Ei tule outouksia kuten: "nimi Böle Pasilan asemasta." --Jisis (keskustelu) 15. kesäkuuta 2009 kello 23.32 (EEST)

Palautin yhden Pietarin metro -artikkeliin, jotta ei sotkeudu asemiin, kun metroasemista puhutaan. Vertaisin asiaa kiistaan Versaillesin vs. Versailles'n, jota taannoin käytiin. Kumpainenkin oikein, ja päätös oli olla muuttamatta muotoa yhdestä toiseen.--Khaosaming 16. kesäkuuta 2009 kello 04.56 (EEST)

Samaa mieltä. Samulili 15. kesäkuuta 2009 kello 23.05 (EEST)

"Ristiretkeläinen" tässä. Aikaisemmin Kotimaisten kielten tutkimuskeskus suositteli muotoa asemesta, mutta nykyään se pitää molempia muotoja sekä asemesta että asemasta oikeina ja yhdenvertaisina. Tavoittelen Wikipediaa, jossa olisi yhdenmukainen ja nykyaikainen kieli. Asemesta alkaa vääjäämättä kuulostaa vanhanaikaiselta, ja ainakin muutaman tunnin empiirinen Google-hakujen analysointi osoitti, että asemasta (Huom. nimenomaan ko. yhteydessä!) on suositumpi ilmaisu. Toisaalta Jukka Korpela puhuu jälleen kerran asiaa, ja olisinkin valmis lopettamaan tämän orastavan kielioppisodan heti alkuunsa suosittelemalla ilmaisua sijasta ja/tai sijaan. En tunne Wikipedia-yhteisön yleistä kantaa kielireformeihin, mutta ainakaan työmäärän puolesta ei olisi kohtuuton tehtävä muuttaa näitä ilmaisuja jo olemassa oleviin artikkeleihin. Eräajettava työkalukin tällaiseen tarkoitukseen luultavasti löytyy - tässä toki pitäisi olla tarkkana merkityksien kanssa, jottei tule vahingossa muuttaneeksi vääriä sanoja (vrt. Pasilan asemasta). Zalione 16. kesäkuuta 2009 kello 01.56 (EEST)

Jos molemmat vaihtoehdot ovat yhtä hyväksyttyjä niin eikös nämä ole nollamuokkauksia??? --J Hazard 16. kesäkuuta 2009 kello 05.12 (EEST)

Oikeastaan vielä pahempaa, sillä nollamuokkauksista ei synny muokkaussotia. Hyväksytyn sanan muuttamisesta toiseksi sellaisiä saattaa syntyä, kuten Khaosamingin mainitsemassa Versailles-jupakassa kävi. --Otrfan 16. kesäkuuta 2009 kello 05.18 (EEST)

Kieli on paitsi yksittäisiä sanoja, myös yleistä tyyliä. Artikkelien kielen pitäisi olla sillä lailla neutraalia, ettei lukija kiinnitä siihen huomiota vaan se pysyy ikään kuin tapettina. Keskeistä on ymmärrettävyys, se ettei lukija pysähdy miettimään, mitä kirjoittaja(t) on tarkoittanut. Kokeneet kielenkäyttäjät osaavat tämän, mutta innostuneilla aloittelijoilla ja oman alansa asiantuntijoilla kieli ei välttämättä ole aina lukijan kannalta parasta. En pidä sitä pahana, jos kiemurainen tai hankalasti ymmärrettävä kieli ei ole itsetarkoituksellista. Kirjoittajan pitää hyväksyä, että perässä tulevat muokkaavat ja muotoilevat kieltä tavalla, joka kirjoittajasta voi tuntua turhalta. Ja itse asiasta: en käyttäisi sanaa asemesta, mutta jonkun mielestä se voi tuntua hyvältä. En kuitenkaan muuttaisi sitä, ellei tekstissä ole muuten olennaista korjattavaa ja muutettavaa. Muiden muutosten ohessa sen muuttaminen ei sitten ehkä pistäisi silmään. --Ulrika 16. kesäkuuta 2009 kello 10.06 (EEST)

Itse tekisin täsmälleen päinvastoin. Olen tottununut pitämään sanaa asemasta virheellisenä ja itse olen sitä tuskin vahingossakaan käyttänyt, ja kuten yllä todettiin, joissakin tapauksissa se saattaa olla harhaanjohtavakin. Muistaakseni olen joskus muiden muokkausten yhteydessä muuttanutkin sen täällä muotoon asemesta, ainakin tehdessäni johonkin artikkeliin muitakin muutoksia. Kyllä asemesta on minusta täysin käypä ja luonteva muoto jopa arkisessa puhekielessäkin. Onko tämä ehkä murrekysymys? Jos Ulrika ja jotkut muut ovat toista mieltä, niin yhdenmukaisuuteen tässä ja monessa muussakin kieliseikassa on ilmeisen mahdotonta päästä (paitsi ehkä joksikin ajaksi, jos koko Wikipedia rauhoitettaisiin joksikin ajaksi kaikilta muilta muokkauksilta paitsi joidenkuiden tiettyjen käyttäjien tekemiltä tämänkaltaisilta yhdenmukaistamisilta.) -KLS 16. kesäkuuta 2009 kello 14.53 (EEST)

Siis käytän sanaa sijasta tai jotakin täysin muuta ilmaisua. Koko asema on tässä yhteydessä minulle vieras, enkä osaa käyttää sitä luontevasti. Mutta en lähde itsetarkoituksellisesti muuttamaan. --Ulrika 16. kesäkuuta 2009 kello 16.14 (EEST)

Juuri näin, olen täysin samaa mieltä. --Joonasl (kerro) 16. kesäkuuta 2009 kello 14.58 (EEST)

Kumman kanssa, Ulrikan vai minun? -KLS 16. kesäkuuta 2009 kello 15.26 (EEST)

Olenko ollut tähän saakka väärässä? Tuon muokkaushistorian pikaselailu, jossa Zalione on "korjannut" oikeana pitämäni muodon vääräksi (?), osoitti että niistä noin 30 artikkelista, jossa hän oli niin tehnyt, ainakin neljässä tuo sana oli lauseessa, jonka saatoin välittömästi tunnistaa itse kirjoittamakseni. Tämän vahvisti myös niiden artikkelien versiohistoria. -KLS 16. kesäkuuta 2009 kello 16.41 (EEST)

Zalione: Kun kirjoitat, että tavoittelen Wikipediaa, jossa olisi yhdenmukainen ja nykyaikainen kieli, kommentoisin tähän että kun Wikipediaa muokataan koko ajan, yhdenmukaisuus on hankalasti saavutettavissa tai vaatii ainakin jatkuvaa valvontaa. Siksi kannattaa keskittää voimavarat vain sellaisiin asioihin, joissa on selvästi yksi "oikea" vaihtoehto: esimerkiksi kielitoimiston suositus tai jokin standardi. Tällainen asia on esimerkiksi venäläisten nimien translitteraatio. Jos on olemassa kaksi tasavahvaa vaihtoehtoa, ei tarvitse muuttaa niitä jompaan kumpaan suuntaan vain "yhdenmukaisuuden" nimissä. Ulrikan kommentti yllä on mielestäni osuva.--Tanár 16. kesäkuuta 2009 kello 14.35 (EEST)

Mielestäni tämä asemasta/asemesta -tilanne on samansuuntainen kuin sanaparilla viiveellä/viipeellä, joista toinen on pikkuhiljaa kuolemassa pois. Wikipediasta löytyy tällä hetkellä enää vain kaksi artikkelia, joissa käytetään sanaa viipeellä, kun taas muotoa viiveellä löytyy useita kymmeniä. Kielioppi-ohjeen keskustelusivulla on käyty keskustelua tästä aiheesta, ja olen samaa mieltä käyttäjän MikkoM kanssa kieliasun yhtenäisyydestä. Toisaalta yllätyin, että täällä suhtaudutaan jopa melkoisella fanaattisuudella tämänkaltaisiin "merkityksettömiin" muokkauksiin. Lopetanpa tällaiset muokkaukset sitten ettei aiheudu turhaa skismaa. Zalione 16. kesäkuuta 2009 kello 20.24 (EEST)

Viipeestä: Minulla on se käsitys, että viiveellä on ollut käytössä aina. Jossakin vaiheessa joku huomasi tai ainakin toi julki, että se on kieliopillisesti väärä taivutus ja että viipeellä on oikein. Sen jälkeen viipeellä-muotoa on vähän puoliväkisin yritetty iskostaa kansan kielitajuun, mutta huonohkolla menestyksellä. Tunnustan rikollisuuteni siinä: viipellä ei mahdu kielikorvaani. --Ulrika 16. kesäkuuta 2009 kello 20.27 (EEST)

Viive on sananakin melko uusi. Tarkistin asian: vielä 1950-luvulla ilmestynyt Nykysuomen sanakirja ei tunne koko sanaa ollenkaan, kummallakaan tavalla taivutettuna. Vuonna 1980 ilmestyneessä Uudissanastossa se kyllä on, mutta sielläkin sen kohdalla lukee: "paremmin: viivästys, viivästymä, viipymä tms." Ilmeisesti kielenhuolto vierasti koko tuota sanaa, mahdollisesti juuri siitä syystä, koska sen taivutus oli jo silloin osoittautunut hankalaksi. Jo siksi, koska se on viipyä -verbin johdos, sen pitäisi oikeastaan taipua astevaihtelulla: viive - viipeen, mutta niinhän sitä ei useinkaan kuule. -KLS 22. kesäkuuta 2009 kello 22.39 (EEST)

Täällä on viitattu J. Korpelaan (http://www.cs.tut.fi/~jkorpela/kielenopas/3.1.html), jonka mielestä olisi ehkä hyvä välttää kumpaakin, siis käyttää asemesta- ja asemasta-sanojen asemesta sanaa sijasta. On kuitenkin syytä mainita, että Korpela itse ei ole omilla sivuillaan tätä muutosta tehnyt, joten sieltä löytää viljalti asemesta-sanoja, kuten itse kukin voi Google-haun avulla havaita. Ehkäpä ne sieltä jollain viip... viiv.. joskus katoavat. --Paappa 16. kesäkuuta 2009 kello 21.51 (EEST)

Asemasta vai asemesta?

Kumpaakin näkyy käytettävän, jälkimmäinen kuulostaa itselleni "väärältä". Oli onko tässä jotain oikeinkirjoitussääntöä vai ovatko sanat tasavertaisia? --Harriv 28. kesäkuuta 2009 kello 15.46 (EEST)

Ks. Wikipedia:Kahvihuone (kielenhuolto)#asemesta vai asemasta--Jisis (keskustelu) 28. kesäkuuta 2009 kello 15.51 (EEST)

Heh, hain vain arkistosta.. :) --Harriv 28. kesäkuuta 2009 kello 15.56 (EEST)

Kumpikaan ei ole varsinaisesti väärin vaan Kielitoimiston sanakirjassa ne ovat rinnakkaisia, eli valinta on makuasia. Kaikkein parhaaksi on kuitenkin osoittautunut "sijasta", jolloin ei tule väärinkäsityksiä. Omana henkilökohtaisena mielipiteenäni esitin jo muistaakseni, että en käytä niistä kumpaakaan vaan juuri sanaa "sijasta" tai jotakin ihan muuta ilmaisua. Wikipediassa ei voi jokaisesta sanasta tehdä äänestystä, joten tässä saavat kukkia kaikki kukat, jotka Kielitoimisto hyväksyy. --Ulrika 28. kesäkuuta 2009 kello 15.55 (EEST)

Tämmöset muutokset [8] [9] ovat kai sitten turhia. Kielenhuoltajan olisi asiallista kunnioittaa aikaisemman kirjoittajan valintoja tällaisissa rinnakkaisissa sanoissa... Gopase+f 28. kesäkuuta 2009 kello 16.10 (EEST)

Joo, sana asemesta on omasta mielestäni jotenkin keinotekoisen ja hienostelevan tuntuinen. Turha muuttaa paljon parempaa sijasta-sanaa siksi. Tuossa oli jopa laitettu samaan virkkeeseen kaksi asemesta-sanaa, se nyt ainakin on liikaa... --Quinn 28. kesäkuuta 2009 kello 16.17 (EEST)

Minusta taas asemesta on "ainoa oikea", koska näin äidinkielenopettajani sanoi. Lienee ikäkysymys mikä kalskahtaa oudolta omassa korvassa. Voittajaa tässä tuskin julistetaan tällä lyömällä, mutta kuten Gopasekin mainitsi, ei kannata muuttaa jo alun perin hyväksyttävää muotoa toiseen, koska se aiheuttaa wikihengen huononemista ja on nollamuokkauksena turha.--Khaosaming 28. kesäkuuta 2009 kello 16.27 (EEST)

Olen samaa mieltä siitä, että kielenhuoltajan olisi asiallista kunnioittaa aikaisemman kirjoittajan valintoja tällaisissa rinnakkaisissa sanoissa, ja siksi olen peruuttanut erään käyttäjän muutoksia. Asemesta (perusmuoto *asen) on täysin moitteetonta suomen kieltä, ja monissa tapauksissa se on mielestäni paras vaihtoehto. Kielitoimiston sanakirjassa päähakusana on asemesta. — Tietosanakirjassa on syytä käyttää huoliteltua kieltä, eikä tämä todellakaan tarkoita sitä, että jokainen virhe, jonka kielitoimisto joutuu yleisyyden vuoksi hyväksymään yleiskieleen, pitäisi oikopäätä asettaa tietosanakirjan ainoaksi vaihtoehdoksi — semmoinen on jotenkin... yksioikoista. Esimerkiksi "etteikö" kuuluu vain heikkolaatuiseen ja arkiseen diskurssiin.--Mlang.at.elisanet.fi 28. kesäkuuta 2009 kello 18.20 (EEST)

Kyllä. tuoreehko Käyttäjä:Zalione muutteli asemesta sanoja toisiksi ko. artikkeleissa. Gopase+f 28. kesäkuuta 2009 kello 18.43 (EEST)

Mlang, kirjoitat, että kielenhuoltajan olisi asiallista kunnioittaa aikaisemman kirjoittajan valintoja tällaisissa rinnakkaisissa sanoissa. Kuitenkin olet vaihtanut "sijasta"-sanan tilalle "asemesta"-sanan myös artikkeleista, joissa "asemesta"-sanaa ei ole alunperin edes ollut! Siis artikkeleissa, joiden lauserakennetta olen muuttanut siten, että olen itse lisännyt "sijasta"-sanan. Se siitä aikaisemman kirjoittajan kunnioittamisesta... --Zalione 29. kesäkuuta 2009 kello 02.19 (EEST)

Muokkauksesi ovat karkeasti arvioiden 99-prosenttisesti asemesta-sanan muuttamista toiseen hyväksyttyyn muotoon. Olit muuttanut sanan jopa suorassa lainauksessa[10], jonka palautin. Muokkaussotaa yhden hyväksytyn muodon muuttamisesta toiseen ei sallita, joten Mlang teki aivan oikein palauttaessaan muokkauksesi. --Jisis (keskustelu) 29. kesäkuuta 2009 kello 11.59 (EEST)

"Suorassa lainauksessa" ? Väitätkö nyt ihan tosissasi, että vuonna 1938 Neuvostoliiton kommunistisen puolueen keskuskomitean virallinen sanomalehti julkaisi suomenkielisen ooppera-arvostelun? --Zalione 29. kesäkuuta 2009 kello 15.57 (EEST)

En tarkistanut millä kielellä lähde oli. Sitaatit on hyvä jättää ennalleen, jos käännöstä ei ole tehnyt toinen wikipedisti. Hyvä, jos tarkistit asian sen parin minuutin aikana, joka edellisestä artikkelimuokkauksestasi oli kulunut. --Jisis (keskustelu) 29. kesäkuuta 2009 kello 17.59 (EEST)

Muutamassa tapauksessa mlangin palautus oli asiaton ja muutenkin muissa turhaa. Tähän on nyt kuitenkin hyvä keskeyttää eri muotojen ajaminen artikkeliavaruudessa. Gopase+f 29. kesäkuuta 2009 kello 12.02 (EEST)

Mlangin turhat muokkaukset johtuivat Zalionen turhista muokkauksista. Oikea versio on se, joka on ollut ennen noita muokkauksia. Muuten mennään röyhkeimmän ehdoilla. --Jisis (keskustelu) 29. kesäkuuta 2009 kello 12.06 (EEST)

No tässähän keskustelussa on todettu jo että ei ole mitään "väärää ja oikeaa versiota". Sen sijaan on toivottu, että kielenhuoltoa tekevät käyttäjät kunnioittaisivat alkuperäisen kirjoittajan kielivalintoja (ns. major contributor). Gopase+f 29. kesäkuuta 2009 kello 12.11 (EEST)

Kuulostaa jotenkin tutulta, onkohan tästä keskusteltu aikaisemmin... Major contributorin versiota nimenomaan ajoin takaa. --Jisis (keskustelu) 29. kesäkuuta 2009 kello 12.23 (EEST)

Mlang, tiedät vallan hyvin että Kielitoimiston sanakirjassa ohjaus hakusanasta toiseen ei aseta sanoja paremmuusjärjestykseen. Silloin kun sanakirja suosittelee jotakin toista parempana se ilmaistaan sanallisesti: paremmin: xxx. Älä kerro omia mielipiteitäsi Kielitoimiston kaavussa. --Ulrika 29. kesäkuuta 2009 kello 08.38 (EEST)

Mlang, millainen on virhe, jonka kielitoimisto joutuu yleisyyden vuoksi hyväksymään yleiskieleen? Jos Kielitoimisto hyväksyy jonkin muodon, millä perusteella se on "virhe"? Jos ajatellaan, että Kielitoimiston suositusten yläpuolella on vielä jokin "huoliteltu yleiskieli", niin sen tavoitteleminen Wikipediassa on kyllä utopiaa. Itkisin ilosta jos päästäisiin edes sille tasolle, joka riittää Kielitoimistolle.--Tanár 29. kesäkuuta 2009 kello 12.28 (EEST)

Samaa mieltä. Kielitoimiston tasoa tavoitellaan. Ja toden totta, kielitoimistohan joutuu joustamaan muuttamaan vähän väliä suosituksistaan, kun "aikaisemmin suositusten vastaiset" muodot yleistyvät ihmisten käyttämässä kielessä. Gopase+f 29. kesäkuuta 2009 kello 12.31 (EEST)

Joustamaan? Tuon voisi arvioida kuvastavan kielteistä näkemystä Kielitoimistosta? Kielen kanssa ammatikseen työskentelevien suusta en ole koskaan moista kuullut. Usein – en puhu sinusta – kielteinen suhtautuminen kumpuaa omasta epävarmasta kielenkäytöstä, ja Kielitoimistolla olisi töitä siinä, että se osaisi kertoa omasta toiminnastaan niin että se tulisi ymmärretyksi oikein, mutta silti löytyy vielä jostakin peräkylän kaljakuppilasta joku onneton, joka uhoaa nyrkkiä heiluttaen "vanhaa totuutta" siitä, kuinka Kielitoimisto joutui luopumaan joukkoistuin-ehdotuksestaan (joka siis on urbaani legenda). --Ulrika 29. kesäkuuta 2009 kello 12.37 (EEST)

Sanan vaihdolla viesti ei olennaisesti muuttunut, vaan kertoo yhä kielteisestä asenteesta. Mitäpä sitä peittelemään, jos asenne sellainen on. --Ulrika 29. kesäkuuta 2009 kello 13.19 (EEST)

Katson viimeisen kommenttisi käyvän henkilööni, koska arvioit asennettani tarpeettomasti. Gopase+f 29. kesäkuuta 2009 kello 13.26 (EEST)

Älä katso. Se ei ole tarpeetonta. Jos mielestäsi asenteesi Kielitoimiston toimintaan on myönteinen, sitten olen tulkinnut väärin, ja voisit ilmaista näkemyksesi ymmärrettävämmin, ettei virhetulkintamahdollisuuksia jää. Kiitos mielenkiintoisesta keskustelusta. --Ulrika 29. kesäkuuta 2009 kello 13.46 (EEST)

Kyllä katson. Toivon että jatkossa pitäisit omat arviosi/näkemyksesi käyttäjien asenteista omana tietonasi. Lisäksi ilmoitan tässä nyt, että asenteeni kielenhuollon auktoriteetteihin (ts. myös Kielitoimisto) on neutraali. Toivottavasti oli tarpeeksi selvästi sanottu. Gopase+f 29. kesäkuuta 2009 kello 14.01 (EEST)

Muuttuvasta kielestä ja kielitoimiston muuttuvista suosituksista voi lukea lisää Kotuksen omilta sivuilta [11]. Gopase+f 29. kesäkuuta 2009 kello 13.26 (EEST)

Tähän liittyen: johan jo koulussa opetettiin, että on käytettävä muotoa kolmesti, ei "kolmasti". Niinpä kai sitten myös asemesta. --WPK 2. heinäkuuta 2009 kello 22.10 (EEST)

Kuusamon ja Sallan entiset itäosat

Sallan-Kuusamon aluehan on kahden suomalaisen kunnan muodostama alue Koillis-Suomessa. Sen sijaan näihin kahteen kuntaan ennen kuuluneet, vuonna 1940 luovutetut alueet ovat Kuusamon ja Sallan entiset itäosat (nimenomaan entiset, sillä kai Kuusamolla ja Sallalla on nykyisetkin itäosansa - kuntarajojensa sisällä - lisäksi kunnat aakkosjärjestyksessä).
--WPK 30. kesäkuuta 2009 kello 20.06 (EEST)

"Kuusamon ja Sallan entiset itäosat" on todella kömpelö. Jos nimi kaipaa tarkennusta, niin ehkä "Sallan ja Kuusamon luovutettu alue"? --ML 30. kesäkuuta 2009 kello 23.37 (EEST)

Alueen vakiintunut nimi on Sallan–Kuusamon alue. Tätä käytetään paperisissa tietosanakirjoissa ja historiankirjoituksessa. Artikkelista käy varsin hyvin ilmi, että alue tarkoittaa Kuusamon ja Sallan kuntiin kuuluneita luovutettuja alueita. Wikipedia ei harrasta uutta tutkimusta. Monella alueella on voisi olla jokin parempi nimi, mutta koska termistöllä on oma historiansa ja ne ovat vakiintuneita, ei niitä muuteta. Löytyyhän meiltä Suomesta esim. Keski-Suomi, joka on maantieteellisesti aivan eri paikassa kuin sen nimensä perusteella tulisi olla. Ja Väli-Amerikassa on Länsi-Intian saaristo. --Kyzyl 1. heinäkuuta 2009 kello 00.00 (EEST)

Vaan eihän Venäjällä ole mitään Sallan-Kuusamon aluetta, vaan Suomessa. Sen sijaan Venäjällä ovat Suomeen kuuluneet Kuusamon ja Sallan entiset itäosat.

--WPK 1. heinäkuuta 2009 kello 00.42 (EEST)

Asiasta keskustellaan artikkelin keskustelusivulla. --Kyzyl 1. heinäkuuta 2009 kello 16.02 (EEST)

Artikkelin invisible shield nimi

Olen ajatellut tekeväni artikkelin Invisible shield suojakalvoista [12]. Tulisiko minun kirjoittaa nimi Invisible shield, Invisible Shield vai Invisible SHIELD (Niin kuin valmistaja)?Aku506 ¶ 4. heinäkuuta 2009 kello 14.48 (EEST)

Niin vai InvisibleSHIELD? Aku506 ¶ 4. heinäkuuta 2009 kello 14.49 (EEST)

Ehkä kannattaisi etsiä suomenkielinen nimi, ja kirjoittaa aiheesta yleisemmin eikä keskittyä yhteen tuotemerkkiin? --Otrfan 4. heinäkuuta 2009 kello 14.53 (EEST)

Kannatan artikkelia tuotteesta, en tuotemerkistä. Tuotemerkkiä ei ainakaan versaalilla. Ehkä Invisible Shield on se, joka parhaiten noudattaisi kielenhuollon suosituksia ja Wikipedian käytäntöjä, jos se on pakko mainita artikkelissa. --Ulrika 4. heinäkuuta 2009 kello 15.03 (EEST)

Mites olisi yleinen artikkeli Suojakalvo? Terv. --Riisipuuro 5. heinäkuuta 2009 kello 15.06 (EEST)--

Hästön taipuminen illatiivissa

Miten ruotsinkielinen sukunimi Hästö taipuu illatiivissa? Hästöhön [hestööhön] vai Hästöön [hestöön]? Samulili 5. heinäkuuta 2009 kello 11.20 (EEST)

Örebron illatiivi on Örebrohun (Uusi kieliopas), joten olettaisin Hästöhön. --Jisis (keskustelu) 5. heinäkuuta 2009 kello 11.29 (EEST)

Samaa olisin veikannut mutuna.--Urjanhai 5. heinäkuuta 2009 kello 11.33 (EEST)

Tietysti Hästöhön [hestööhön], outoa olisi Hästöön [hestööön] (kolmella ö:llä). --WPK 6. heinäkuuta 2009 kello 01.56 (EEST)

Taivutuksen kannalta ongelmallisia ruotsinkielisiä paikannimiä on muitakin. On kyllä sinänsäkin kiistanalaista, pitäisikö Ruotsin puoleisesta Ylitorniosta käyttää suomeksikin nimeä Övertorneå, mutta ilmeisesti pitäisi ainakin niiden mielestä, jotka ovat asettaneet tienviitat lähellä Suomen puolella olevaan risteykseen. Siellä Tornionjoen ylittävälle sillalle osoittavissa viitoissa tosiaan lukee Övertorneå (olen itse nähnyt). Mutta miten kuuluisi sen illatiivi suomenkielisessä tekstissä? Se lausutaan tietysti Öövertuurneoohon, mutta miten se kirjoitetaan? Kun illatiivin päätteessä yleensä on sama vokaali, johon nimikin päättyy, tuleeko siitä Övertorneåån, Övertorneåhån vai Övertorneåhon? Näyttävät jokseenkin kummallisilta kaikki. Sama koskee tietysti muitakin å:hon (å:hån?) päättyviä paikannimiä. .KLS 6. heinäkuuta 2009 kello 11.04 (EEST)

Jos sana perusmuodossaan lausutaan [öövärtuurneoo], niin totta kai silloin kirjoitetaan illatiivissa Övertorneåhon [öövertuurneoohon]. Tuolla aiemminhan mainitaan Örebron illatiiviksi Örebrohun [öörebruuhun], ei "Örebrohon" "[öörebruuhon]". Siis ääntämys ratkaisee. --WPK 6. heinäkuuta 2009 kello 13.43 (EEST)

Juu, ilman muuta juuri noin.--Urjanhai 6. heinäkuuta 2009 kello 13.56 (EEST)

Numeroiden taivuttaminen

Käyttäjä:SpaceAce esitti, että kun on yhtyeen nimi, joka päättyy numeroihin, on selkeämpää taivuttaa se tyyliin Charta 77 -yhtyeen kuin Charta 77:n. Mitä mieltä kielenhuoltajat ovat, muita esimerkkejä voisivat olla "formula 1:n" ja "billboard 200:n". Onko (tässä tapauksessa yhtye-sanan) määritteen toistaminen taivutettavan sanan perässä järkevää, tulisiko sitä välttää vai suosia? --Mpadowadierf 9. heinäkuuta 2009 kello 10.46 (EEST)

Mielipiteenä sanoisin, että ensimmäisen kerran mainittaessa lisäke voisi tehdä nimestä nätimmän ymmärrettävämmän, ja ehkä vielä jos nimi esiintyy toisen kerran samassa artikkelissa, joka käsittelee varsinaisesti muuta aihetta. Mutta sen toistuessa useamman kerran ja varsinkin yhtyettä tai sen levyjä käsittelevässä artikkelissa se kannattaa jo supistaa lyhyempään muotoon, joka siinä vaiheessa on jo ymmärrettävissä. Eli harkintaa kannattaa käyttää--Ulrika 9. heinäkuuta 2009 kello 10.54 (EEST)

Joo, samaa mieltä. Yleisesti ottaen mitä tuntemattomampi joku asia suurelle yleisölle on, sitä tarpeellisempaa on käyttää selventäviä päätteitä. Tuo Formula 1 ei mielestäni kaipaa sen kummempaa selvennystä, koska lähes kaikki tietävät, mitä se tarkoittaa. Billboard 200:ssa sen sijaan voisi käyttää määrettä levylista, sillä sanan merkitystä eivät kuitenkaan läheskään kaikki tunne. --Quinn 9. heinäkuuta 2009 kello 11.00 (EEST)

Lisätäkseni, tapauksesssa, mistä mainitsin, nimi ei esiintynyt tekstissä vain kuin sen yhden kerran. --○ SpaceAce ○ 9. heinäkuuta 2009 kello 11.56 (EEST)

Siinä yhteydessä mielestäni juuri on paikallaan selventävä lisäke.--Ulrika 9. heinäkuuta 2009 kello 12.36 (EEST)

Näinhän se on. --○ SpaceAce ○ 9. heinäkuuta 2009 kello 12.38 (EEST)

Tuntemattoman taivuttamisessahan tällä on selvä etu, mutta tunnetun tai jo mainitun taivuttamisessa ei siis ole mitään syytä käyttää täsmennesanaa lopussa, vaan pelkkä normaali luvun taivuttaminen on paras vaihtoehto? --Mpadowadierf 9. heinäkuuta 2009 kello 13.05 (EEST)

Aivan, mutta edellyttäen siis, että siitä ei aiheudu muita hankaluuksia, joita en nyt heti osaa kuvitella, mutta joskus taivuttaminen voi olla hankalaa. Sitä paitsi tuntematon ja tunnettu ovat eri ihmisille eri asioita, joten sekin on syytä ottaa huomioon. --Ulrika 9. heinäkuuta 2009 kello 14.19 (EEST)