Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 55

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Pitäisikö määrätyt uudelleenohjausivut suojata / käyttäjien alasivut

Jos joku artikkeli päätetään yhdessä muuttaa uudelleenohjaukseksi, niin pitäisikö se suojata muutoksilta ettei tapahdy näin ja samoin meillä jokaisella olisi vähemmän valvottavaa--Musamies 29. huhtikuuta 2010 kello 15.12 (EEST)

Ja eikös Käyttäjänimiavaruuteen luodut kopiot poistetuista sivuista pitäisi myös poistaa? Jos kukaan ei älähdä, deletoin tuon käyttäjäsivun kohta. --albval(keskustelu) 29. huhtikuuta 2010 kello 15.23 (EEST)

Onkos tuosta käyttäjänimiavaruudesta käyty joskus keskustelua (on varmaan) mutta mitään käytäntökonsensusta ei taida olla? (Uo artikkeliavaruudesta käyttäjänimiavaruuuteen pitänee tulkita ilman muuta luvattomaksi). --Höyhens 29. huhtikuuta 2010 kello 15.35 (EEST)

Ainakin se konsensus on, että wiki ei ole paikka kotisivulle. Jos jokin aihe ei ole riittävän merkittävä artikkeliksi, ei sitä voi käyttäjänimiavaruuteenkaan jättää. Muuten siellä olisivat kohta kaikki poistetut sivut. --albval(keskustelu) 29. huhtikuuta 2010 kello 15.59 (EEST)

Olen joskus poistanut alasivuilla olleita poistettujen artikkelien kopioita sillä perusteella, että katsoin niiden olevan poistokäytännön kiertämistä. Toisaalta olen pariin kertaan pyynnöstä vienyt lyhyt- ja väliaikaisesti käyttäjän alasivulle nähtäväksi poistetun sivun sisällön (esim) ja poistanut sen, kun käyttäjä on saanut sen itselleen muualle talteen. –Ejs-80 29. huhtikuuta 2010 kello 16.08 (EEST)

Tuon on kuitenkin käyttäjä luonut itse alasivulleen poiston jälkeen, joten se on jo hänellä tallessa. Poistan siis sivun. --albval(keskustelu) 29. huhtikuuta 2010 kello 16.14 (EEST)

Älähdän nyt jälkikäteen. Keksitte nyt omia sääntöjä. Minusta käyttäjätunnuksen alasivuilla on saanut pitää suurin piirtein kaikkea sellaista mitä käyttäjä kokee Wikipedian kehittämisen kannalta tarpeelliseksi eikä sitä ole mielekästä rajoittaa. Lisäksi tuollaisen asian valvominen kuin mitä ihmisillä on omilla käyttäjäsivuillaan kuulostaa asialta jota kukaan ei oikeasti halua valvoa (ts. siitä on vain työtä, se vituttaa käyttäjiä ja homman hyöty on olematon). Tuosta Albvalin kauhuskenaariosta vielä. Vaikka jos joku saisi päähänsä ottaa talteen kaikki poistetut sivut, niin siitä ei ole mitään sen suurempaa haittaa. Käyttäjä sivut meinaan eivät indexoidu hakukoneisiin eikä niihin saa artikkeliavaruudesta linkittää eli käytännössä ne eivät näy minnekään ja ainoa niiden vaikutus on käytännössä ilmaisen kovalevytilan vieminen wikimedian palvelimilla. -Zache 30. huhtikuuta 2010 kello 09.42 (EEST)

Kyllä käyttäjäsivujen sisältöjä valvotaan jo nyt. Sivuista ei saa tehdä kotisivuja, joissa on mitä tahansa sälää. --ML 30. huhtikuuta 2010 kello 09.45 (EEST)

Niin no, tämän kaltainen kehitys silti tuntuu huonolta idealta. Täällä on ihan liikaa sosiaalisia ongelmia ilman sitäkin, että käyttäjät tulevat ilmoittamaan toisilleen, että käyttäjäsivuillasi olevat jutut merkittään roskaksi. --Zache 30. huhtikuuta 2010 kello 09.49 (EEST)

Sitä voi pohtia, onko linkittämässäsi tapauksessa sivun säilyttämisen tarkoituksena todella sen käyttäminen Wikipedian kehittämiseen vai meneekö tuo ilmaisen kotisivutilan tarjoamisen piikkiin. On eri asia käyttää alasivua jonkin merkittävyyskynnyksen rajamailla olevan artikkelin työstämiseen ja sitten artikkeliavaruuteen siirtämiseen kuin se, että esimerkiksi poistoäänestyksen perusteella poistettua artikkelia säilytettäisiin siellä ikuisesti. Esimerkiksi enwikin käytäntö alasivuilla olevista muiden sivujen kopioista erottaa alasivuilla tapahtuvan uuden sisällön kehitystyön artikkeliaineiston ikuisesta arkistoinnista pitäen jälkimmäistä Wikipedian webhotellikäyttönä, ja se on täysin järkeenkäypä ajatus (lisäksi enwikin käytännössä sanotaan, että sentyyppiset alasivut saatetaan poistaa). Jos niin ei olisi, olisi väärin poistaa sellaisia käyttäjäsivujen alasivuja, jotka olisi omistettu esimerkiksi epämerkittävinä poistetuille demobändeille, yhden miehen nyrkkipajoille tai naapurin suloiselle ponille. –Ejs-80 30. huhtikuuta 2010 kello 11.26 (EEST)

Olipa hyvin sanottu! Tuo esimerkkisivu ja naapurin ponin sivu kun on yhteisön päätöksellä yhtä merkityksettömiä. --albval(keskustelu) 30. huhtikuuta 2010 kello 11.56 (EEST)

Tulee mieleen Keskustelu käyttäjästä:Ceauntay. --Otrfan 30. huhtikuuta 2010 kello 12.01 (EEST)

Ja erityisesti poistettujen muokkausten lista on tässä tapauksessa kuvaava. --albval(keskustelu) 30. huhtikuuta 2010 kello 12.04 (EEST)

Juu. Käyttäjä loi kokonaista wikisivustoa epämerkittävän aiheen ympärille. --Otrfan 30. huhtikuuta 2010 kello 12.08 (EEST)

Ainoastaan ylläpitäjät näkee poistetut muokkaukset joten ei voi tietää. --Zache 30. huhtikuuta 2010 kello 12.13 (EEST)

Joo, mutta uskoa voinee. Käyttäjä loi kymmeniä alasivuja itse keksimänsä fantasiamaailman hahmoista, tapahtumista ja whatnot. Se, että muokkaukset on poistettu kertonee siitä, että emme tässä ole keksimässä omia uusia sääntöjä. --albval(keskustelu) 30. huhtikuuta 2010 kello 12.17 (EEST)

Muista wikeistä löytyy vielä joitain samoja sivuja:[1]. Useampaan wikiin saanut estonkin noiden takia. edit: sivut löytyvät nykyään wikiasta:[2] --Otrfan 30. huhtikuuta 2010 kello 12.25 (EEST)

Kyllä vastaavia poistoja on tehty aiemminkin. Koska wikipedia ei ole kotisivupalvelin, ei tänne ole mitään järkeä tallentaa tavaraa joka ei liity artikkelien kehittämiseen. Alasivuilla pidetään sellaista mikä on kehittämisen kannalta tarpeellista joo, mutta yhteisön merkityksettömiksi katsomien aiheiden säilöminen täällä ei sellaista ole. Ja kyllä minä näen useitakin haittoja esimerkiksi muokkaussodan kohteena olleen sisällön säästämisestä käyttäjäsivulla, jos se yhtäkkiä muuttuu siellä koskemattomaksi. Tällaistakin on tapahtunut mm. eräiden käytäntöehdotusten kohdalla. --albval(keskustelu) 30. huhtikuuta 2010 kello 11.32 (EEST)

Toi DBox2 keskustelu oli minusta äärimmäisen hyvä esimerkki sellaisesta turhasta väännöstä joita tämä aiheuttaa. Petri Krohn kirjoittaa aktiivisesti tänne kohtuullisen hyviä artikkeleita eikä sillä ole Wikipedian kehittymisen kannalta mitään väliä onko hänellä alasivu Dbox2 vai ei ja siitä whinettäminen vain rassaa käyttäjiä eikä hyödytä wikipediaa mitenkään. --Zache 30. huhtikuuta 2010 kello 11.50 (EEST)

Entä jos hän ei kirjoittaisi tänne aktiivisesti ja kohtuullisen hyviä artikkeleita (mikä on raja / määrittely)? Saisinko minä kirjoittaa alasivun kissoistani (ovat muuten ihania)? Tai kuka tahansa satunnainen käyttäjä? Wikipedian kehittymisen kannalta tässä on se pointti, että jos yllä mainitut käyttäjät saa pitää Wikipediaa webhotellinaan, niin sitten periaatteessa kai kaikki saa. --albval(keskustelu) 30. huhtikuuta 2010 kello 12.00 (EEST)

No ohjeet sanoo alasivuista hetkellä, että "Niitä voidaan käyttää esimerkiksi keskeneräisen wikipedia-artikkelin säilyttämiseen, oman hiekkalaatikon luomiseen ja arkistoimiseen. Niitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu Wikipedian artikkeleihin tai muokkaukseen liittymättömän sisällön ylläpitämiseen.". Poistetut artikkelit ovat selkeästi Wikipedia artikkeleihin liittyviä jos taas teet täysin wikipediaan liittymättömän tekstin kissastasi niin se ei ole, tai jos kirjoitat jotain satunnaista englanniksi. Jos puolestasi teet hyvin wikipedia-artikkelimaisen tekstin kissastasi, niin minun puolestani saat pitää sen josko se vaikka joskus tulisi merkittäväksi. Jos joku satunnainen käyttäjä tekee niin sen parempi, siinähän oppivat kirjoittamaan tänne. --Zache 30. huhtikuuta 2010 kello 12.39 (EEST)

Tässä meillä on siis selkeä näkemysero. Poistetut artikkelit eivät enää ole wikipedian artikkeleita, eivätkä siten enää liity tietosanakirjaan (nehän on yhteisön päätöksellä katsottu sinne kuulumattomiksi). Ainut kissa-artikkeli minkä taas kenenkään alasivulla hyväksyisin, saattaisi olla tämä. --albval(keskustelu) 30. huhtikuuta 2010 kello 12.45 (EEST)

No jaa varsinkin merkittävyyskeskusteluissa artikkeleita poistetaan vähän millä sattuu perusteilla ja todellisuudessa poistoperusteena on, että artikkeli on vaan niin huono eikä ketään nappaa sitä korjailla juuri sillä hetkellä. Mutta siis meillä on käyttäjäsivuilla kaikenlaista muutakin mitkä eivät ole varsinaisesti artikkeleita esim Käyttäjä:Zache/Eniten_muokatut_top_1000, Käyttäjä:Zache/ZagrebDiary, Käyttäjä:Hathaldir/Wikikauhu ja en nyt näe mitään syytä olla sallimatta poistettua artikkelia kissasta jos nuo säilytetään ja sitten taas jos nuokin pitää poistaa niin se on kyllä ihme urpoilua. --Zache 30. huhtikuuta 2010 kello 13.28 (EEST)

Nyt mielestäni ruvettiin jo vertailemaan omenoita ja appelsiineja. Käyttäjien omat Wikipediaan liittyvät mielipidekirjoitukset, tilastot ja uuden artikkelin tekemistä varten kootut linkit (tällaiseksi käsitin tuon yhden mainitsemasi sivun) ovat eri asia kuin jonkun kissasta kertovan tai epämerkittävänä poistetun artikkelin pysyvä arkistointi alasivulle, ja ensin mainitut ovat sellaista aineistoa, joka alasivuille sopii. –Ejs-80 30. huhtikuuta 2010 kello 14.34 (EEST)

Meneepä hiusten halkomiseksi. Urpoilua tai ei, Wikipedia ei ole webhotelli, joten johonkin raja täytyy vetää. SInun rajasi on selvästi jossain paljon kauempana. Jos merkittävyyskeskustelussa on vikaa, niin sitä ei käyttäjien alasivuilla korjata (mun mielestä se kyllä toimii poistoäänestystä joustavampana ja vähemmän byrokraattisena tosi hyvin, mutta se ei liittyne tähän.) --albval(keskustelu) 30. huhtikuuta 2010 kello 14.37 (EEST)

No täällä on joitain tuhansia käyttäjien alasivuja (*.js, *.css, editcounterit lisäksi) joilla on kaikenlaista sekalaista mitä käyttäjät ovat kokeneet tarpeelliseksi ja jos käyttäjä ei ole aiheuttanut häiriötä niin enimmäkseen ketään ei oikeasti kiinnosta mitä niissä on. Nyt halutaan tuosta sekalaisesta joukosta kieltää poistetut sivut, jotka IMHO sinänsä eivät eroa mitenkään siitä muusta silpusta mitä käyttäjäsivuilla ja kieltäminen johtaa siihen, että ne ketkä tykkäävät säännöistä alkavat huomautella noista, joka on minusta se huono asia.

Esimerkkinä vaikka juuri tuo Olimarin Heinswickille tekemä huomautus jonka olisi voinut ihan hyvin jättää tekemättä kun muutenkin yhteistyö heidän välillään tökkii. Tuollainen huomio vielä tässä esimerkkinä olleessa keskustelussa ei ollut kyse poistetusta artikkelista vaan ihan käyttäjäsivulla työn alla olleesta artikkelista. --Zache 30. huhtikuuta 2010 kello 18.20 (EEST)

Petri Krohnin poistettu sivu ei ollut työstettävä tai poistettu artikkeli, vaan täysin wikipediaan liittymätön juttu. --albval(keskustelu) 30. huhtikuuta 2010 kello 20.07 (EEST)

Paha sanoa kun en enää näe millainen se li, mutta muistaakseni se oli sisällöltään vähintään yhtä aiheellinen kuin tuo linkkisivuni joka ei paljoa vaadi ja Dbox2 sinällään on ihan artikkelin arvoinen aihe IMO. --Zache 1. toukokuuta 2010 kello 03.35 (EEST)

Eli alasivuille saa tallentaa ihan mitä tahansa, kunhan tekstin ensin tallentaa artikkeliavaruuteen, odottaa sen poistoa, jonka jälkeen teksti liittyy Wikipedia-artikkeleihin? --Otrfan 30. huhtikuuta 2010 kello 12.45 (EEST)

Tuosta oli keskustelua jo Tapaus Mikserissä, voin arkistoista tarvittaessa etsiä. Tuolloin jopa suositeltiin epämerkittävien, joillekkin hyvinkin hyödylliseksi olevien artikkeleiden luomista alasivuille. Mikä ihmeen idea on poistaa erilaisia yleishyödyllisiä artikkeleita alasivuilta, mutta jättää erilaiset hiekkalaatikot ym. täysin Wikipediaan liittymättömät sivut? Itse olen mm. tehnyt artikkelilistauksen alasivulleni mallineeksi (Tähän tapaan) jotta käyttäjäsivuni olisi siistimpi. Jos tuokin poistetaan "turhana", niin en voi kuin nauraa. Mitä menetämme, jos käyttäjän alasivuilta löytyy puolimerkittäviä artikkeleita?-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 30. huhtikuuta 2010 kello 14.24 (EEST)

Tuohan liittyy hyvin kiinteästi "Wikipedia-työsi esittelyyn". Tässä ei ole kyse tällaisista tapauksista. Eli ei jatketa tästä esimerkistä. Gopase+f 30. huhtikuuta 2010 kello 14.30 (EEST)

Etsi vaan. Hiekkalaatikot ja antamasi esimerkki liittyy wikipediaan ja liittymättömiä ei ole tarkoituskaan jättää. Argumentit poiston puolesta on esitetty yllä. --albval(keskustelu) 30. huhtikuuta 2010 kello 14.37 (EEST)

Ehdotus: Artikkelit, jotka eivät ole hyvin selvästi epämerkittäviä (Esim. merkittävyyskeskustelussa/poistoäänestyksessä ääniä useampaan suuntaan) saadaan siirtää käyttäjän alasivulle, kunhan sivulle ei linkitetä miltään artikkelisivulta.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 30. huhtikuuta 2010 kello 15.03 (EEST)

Vastustan. Lähes kaikissa äänestyksissä on ääniä useampaan suuntaan (jopa kolmeen). Gopase+f 30. huhtikuuta 2010 kello 15.05 (EEST)

Vastustan. "Hyvin selvästi epämerkittävä" on varsin epäselvä rajaus. --Otrfan 30. huhtikuuta 2010 kello 15.07 (EEST)

Vastustan--Musamies 30. huhtikuuta 2010 kello 15.22 (EEST)

Lisäys: Entäpä "hyvin selvästi epämerkittävän" määritelmäksi laitetaan se, että artikkeli poistettiin merkittävyyskeskustelun, ei poistoäänestyksen (Tai roskamerkinnän) mukaisesti? Useat merkittävyyskeskusteluissa poistetut artikkelit on poistettu sen takia, ettei aiheen aloittaja ole tajunnut perustella kantaa.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 30. huhtikuuta 2010 kello 18.35 (EEST)

Vastustan siltikin. --albval(keskustelu) 30. huhtikuuta 2010 kello 20.09 (EEST)

Mitään epämerkittäväksi todettua tai muuta Wikipediaan liittymätöntä aineistoa ei ole syytä sallia alasivuilla. Tällaiseen liittyy myös vaara siitä, että omia juttuja aletaan mainostaa Wikipedian varjolla (monikaan ei hevin erota alasivuja varsinaisista wikiartikkelista), eikä vaara ole edes pelkkä abstrakti ajatusleikki - yllä jo mainittiin tapaus Keskustelu käyttäjästä:Ceauntay. --ML 30. huhtikuuta 2010 kello 20.28 (EEST)

Edelleen vastustan, edellä riittävästi syitä--Musamies 30. huhtikuuta 2010 kello 20.49 (EEST)

Vastaehdotus, koska tämän tyyppiselle linjalle koen olevan ehkä kannatusta: Artikkeli, joka on poistettu merkittävyyskeskustelun tai poistoäänestyksen tuloksena, voidaan pyydettäessä siirtää lyhyeksi aikaa sen luoneen käyttäjän alasivulle, jotta hän voi halutessaan tallentaa tiedot muualle. Tämän jälkeen myös alasivu poistetaan. --albval(keskustelu) 30. huhtikuuta 2010 kello 21.22 (EEST)

Kannatan, tosin pitäisi koskea myös suoraan roskana poistettuja artikkeleita (riippuen ehkä poistoperusteesta) + muuta sisältöä. Tulee mieleen eräs käyttäjä, jolla on tapana pyytää äänestyksessä poistettuja mallineita "kehitettäväksi" alasivulleen, ja jossain välissä malline löytyy taas mallineavaruudesta entistä huonompana. --Otrfan 1. toukokuuta 2010 kello 01.10 (EEST)

Tämä on enemmän OK verrattuna Henswickin ehdotukseen. --Velma 1. toukokuuta 2010 kello 14.49 (EEST)

Mielestäni tässä ei tarvitse olla näin ankara, jos epämerkittävä artikkeli liittyy käyttäjän toimintaan Wikipediassa. Esimerkiksi henkilöluettelo, joka ei ole riittävän merkittävä artikkeliavaruuteen, saa mielestäni olla käyttäjän alasivulla, jos käyttäjä muokkaa kyseisiä henkilöitä koskevia artikkeleita. --Jisis 1. toukokuuta 2010 kello 15.03 (EEST)

Minunkin makuun tämä on hiukan ankara, mutta en osannut mahdollisia poikkeuksia pukea sanoiksi tarpeeksi selkeästi, joten jätin sen kokonaan tekemättä (vrt. "hyvin selvästi epämerkittävä"). Jos osaat muotoilla ehdotuksen paremmin, niin be my guest! --albval(keskustelu) 1. toukokuuta 2010 kello 18.57 (EEST)

Minusta tämä asia ei välttämättä edes vaadi uutta muotoilua käytäntöön, koska siinä jo sanotaan, että alasivuja ei ole tarkoitettu Wikipedian artikkeleihin tai muokkaukseen liittymättömän sisällön ylläpitämiseen. Siispä epämerkittävät sivut noita poikkeuksia lukuunottamatta voidaan poistaa. --Jisis 1. toukokuuta 2010 kello 19.46 (EEST)

Nettisivu

Mitkä ehdot nettisivun pitää täyttää jotta se on artikkelin arvoinen. Mites tämä? (linkki toiseen wikipediaan) J.K Nakkila 3. toukokuuta 2010 kello 15.13 (EEST)

Periaatteessa ne riippumattomat lähteet etc. Käytännössä riittävän suuret kävijämäärät. Ei noille mitään eksakteja kriteerejä ole -Häme-Wikikin on vielä kyseenalaistamatta. --Otrfan 3. toukokuuta 2010 kello 15.20 (EEST)

Väestönlaskennat lähteenä

Olisi kiva saada tähän joku lopullinen päätös. Kelpaavatko väestönlaskennat läteiksi artikkeleissa? Primäärilähteitä kun ovat. Väestönlaskentoja on käytetty lähteinä laajasti muun muassa erillaisista alueista kertovissa artikkeleissa. J.K Nakkila 7. toukokuuta 2010 kello 13.05 (EEST)

Ne ovat luotettavia lähteitä lukuja esitettäessä. Taustalla joidenkin lähteiden luonnehtimisessa primaarilähteiksi ja niiden karttamisen suosittelussa saattaa olla se, että primaarilähteiden luotettavuus varmistetaan sillä, että niitä on käyttänyt jokin luotettava instanssi. Valtioiden viralliset organisaatiot ovat tällaisissa asioissa vähintään yhtä luotettavia kuin niiden käyttäjät. Sen sijaan tulkintojen teko noiden tilastojen tietojen perusteella pitää jättää luotettavien lähteiden tehtäväksi. --Abc10 7. toukokuuta 2010 kello 13.30 (EEST)

Väestönlaskujen lukuja voi esittää esim. näin: Altailaiset#Asuinalue, lukumäärä ja etniset ryhmät. Kaikkia tiedossa olevia lukuja ei kannata mainita, vaikkapa sitä että Virossa on rekisteröity 3 altailaista, kuten Nakkila haluaa. --Esamatti1 7. toukokuuta 2010 kello 13.50 (EEST)

Entä jos virossa olisi 30 altailaista? Tai 3000? Mihin vedät rajan? --J.K Nakkila 7. toukokuuta 2010 kello 14.16 (EEST)

Tuohan se primaarilähteiden ongelma on. Toissijaisissa lähteissä rajanveto on yleensä jo tehty, eikä pyritä esittämään kaikkea käytettävissä olevaa dataa. --Otrfan 7. toukokuuta 2010 kello 14.20 (EEST)

Väestönlaskentoihin pitää suhtautua kriittisesti. Ne eivät kerro todellista tilannetta, vaan niiden tulokseen vaikuttavat a) kysymysten asettelu, b) ihmisten mielikuvat itsestään c) vastausten laatu. Mitä kauemmas historiaan mennään, sitä ongelmallisemmaksi väestönlaskennan ja todellisen tilanteen ero tulee. Muutama esimerkki: vuoden 1922 väestönlaskennassa Jugoslaviassa ei ollut romaneja. Vuoden 1933 väestönlaskennassa romaneja oli 135000. (esimerkki ulkomuistista) Kannattaa myös tutustua Neuvostoliiton väestönlaskennan kysymyksenasetteluun. Tällaisia tilanteita on edelleenkin, kun väestönlaskennalla halutaan osoittaa jotain. Kaikissa maissa viranomaiset eivät ole "puolueettomia". Eli kun käytätte primäärilähteitä, niin muistakaa kertoa, että kenen/minkä mukaan. Näin lukija voi itse arvioida primäärilähteen luotettavuutta. Lyhyt vastaus: väestönlaskentoja saa käyttää, mutta koska ne ovat primäärilähteitä, aina pitää kertoa lähde myös lukijalle mahdollisimman suoraan. Gopase+f 7. toukokuuta 2010 kello 14.34 (EEST)

Viitteestähän tuon "kenen mukaan" näkee. Lisäksi jos kansat-mallinne vaihdettaisiin ehdotukseni mukaisesti en-wikin vastaavaan, saisi tuon keken mukaan näkyville myös mallinteeseen itseensä. J.K Nakkila 7. toukokuuta 2010 kello 14.39 (EEST)

Nakkilan mielestä jokainen altailainen, vepsäläinen, liiviläinen jne. "on laulun arvoinen". Tietosanakirjassa näin ei ole. Kansojen pääasialliset asuinalueet otetaan selville lähdeteoksista, tarkat luvut (joita niitäkään ei yleensä kannata ilmoittaa yhden tai kymmenen hengen tarkkuudella) voi katsoa väestönlaskentojen tuloksista. Esim. Nakkilan löytämät Viron 3 altailaista ovat "uutta tutkimusta", voin panna pääni pantiksi ettei niistä kerrota mitään merkittävää yhdessäkään sekundaarilähteessä. Infoboksissa on käsittääkseni tarkoitus esittää lyhyt yhteenveto artikkelin sisällöstä, lähdeviitteitä sinne ei kaivata. --Esamatti1 7. toukokuuta 2010 kello 14.54 (EEST)

Kysyn vielä, mihin vedät rajan? Esimerkiksi tuossa altailaiset artikkelissa koet tarpeeliseksi mainita Kemerovonin alueen altailaisten asuinalueena. Noiden antamasi lukujen mukaan siellä asuu 3,7% altailaisista. Menekö raja tässä vai onko se pienempi? Esimerkiksi vepsäläiset artikkelissa et halunnut että mallinteessa mainitaan Ukrainassa asuvat 280 vesäläistä, jotka muodostavat 3,4% kaikista vepsäläisistä. J.K Nakkila 7. toukokuuta 2010 kello 20.48 (EEST)

Ne rajanvedot pitäisi etsiä sekundäärilähteistä, eikä kysellä täällä toisiltamme. --Otrfan 7. toukokuuta 2010 kello 20.52 (EEST)

Vastaan nyt kuitenkin: rajanveto on tehty Venäjän tiedeakatemian asiantuntijoiden laatiman Narody Rossii ("Venäjän kansat") -tietosanakirjan perusteella. Olisiko siinä tarpeeksi auktoriteettia? Vepsäläisten kohdalla suhtaudun hyvin epäilevästi noihin Ukrainan väestönlaskennan tuloksiin, koska missään lukemassani teoksessa ei puhuta Ukrainan vepsäläisistä, jotka laskennan mukaan vieläpä näyttävät keskittyneen yhdelle alueelle. --Esamatti1 8. toukokuuta 2010 kello 19.48 (EEST)

Jos väestönlaskennat eivät kelpaa lähteiksi kansat artikkeleissa, pitäisi niiden käyöstä luopua myös erillaisten alueiden kansallisesta koostumuksesta kertovissa kohdissa. J.K Nakkila 8. toukokuuta 2010 kello 21.46 (EEST)

Jopa valtioiden väestönlaskentatuloksia on epäilty tarkoitushakuisuudesta: GABON: Census shows population of 1.5 million, but experts say the figure is too high. --Tappinen 7. toukokuuta 2010 kello 17.43 (EEST)

Lähteettömät tulevaisuusartikkelit

Ehdotan, että lähteettömät (Poikkeuksena {{käännös}} -mallineella merkatut) tulevaisuusartikkelit (Tulevat tapahtumat, elokuvat, pelit, jne.) tullaan poistamaan. Jenkkipediassa Englanninkielisessä Wikipediassa on nykyään käsittääkseni systeemi, jossa elävistä henkilöistä kertovissa artikkeleissa on oltava vähintään 1 lähdemerkintä. Muuten artikkeliin laitetaan merkintä "ellei lähteitä tule viikon kuluessa, artikkeli merkitään roskaksi" tms. Samanlainen systeemi olisi ihan kiva saada tänne suomenkieliseenkin wikipediaan tulevaisuusartikkeleihin.. Eli ellei artikkelissa ole lähteitä -> 7pv malline ja ilmoitus artikkelin aloittajalle.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 8. toukokuuta 2010 kello 20.07 (EEST)

Jenkkipedia? – EtäKärppä¹³ 8. toukokuuta 2010 kello 20.09 (EEST)

Eng. kielinen Wikipedia, joku käytti tuota nimitystä jossakin keskustelussa ja jäi itsellenikin siitä lähtien päähän ;)-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 8. toukokuuta 2010 kello 20.27 (EEST)

Aha... kannattaa ainakin näin "virallisissa" keskusteluissa käyttää normaalia nimitystä. Ja ihan hyvä ehdotus kyllä. Yst. terv. – EtäKärppä¹³ 8. toukokuuta 2010 kello 20.29 (EEST)

Turhan dramaattista. Ja miksi juuri tulevat tapahtumat? Ei kai niiden lähteistys ole sen tärkeämpää kuin muidenkaan artikkeleiden? --Otrfan 8. toukokuuta 2010 kello 20.31 (EEST)

Tulevista tapahtumista kulkee valtava määrä erilaisia huhuja ties millä keskustelupalstoilla ja juorulehdissä. Jos artikkelissa lukee lähteettömänä, että "Herra Äksää näyttelee Mikko Kampapyy", on kirjoittaja yhtä hyvin voinut bongata tiedon jonkin juorulehden jutusta otsikolla "Kampapyy Herra Äksäksi?".-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 8. toukokuuta 2010 kello 20.36 (EEST)

Samoin vanhemmista tapahtumista liikkuu erilaisia tulkintoja ja uutta tietoa tulee kun arkistoja avautuu etc. En minä koe, että tulevaisuusartikkelit olisivat merkittävästi epäluotettavampia. Elossa olevien henkilöiden kohdalla lähdepakkoa voisi kyllä harkita. --Otrfan 8. toukokuuta 2010 kello 21.02 (EEST)

Tulevista tapahtumista kirjoitettujen artikkelien kohdalla pitäisi olla tavallista tiukempana merkittävyyden suhteen, koska usein vaanii vaara Wikipedian käytöstä mainostukseen. --Hrrkrr31 8. toukokuuta 2010 kello 21.15 (EEST)

Ei kait jenkkipediassa mitään virallista käytäntöä sen suhteen ole, että henkilöartikkeleita poistettaisi jos niissä ei ole lähteitä. Sen sijaan siellä on joukko henkilöitä joista osa on ylläpitäjiä tekee omankäden oikeudella massapoistoja henkilöartikkeleista vedoten tiukempaan lähdevaatimukseen Poistoilla ei kuitenkaan AFAIK ole laajempaa tukea takanaan eikä se ole mitenkään erityisen pidetty ratkaisu. Paikallinen arbcom on ottanut siellä kantaa asiaa, mutta en ole sen tarkemmin seurannut tilannetta kuin että yksi ylläpitäjä joka sattui olemaan seurantalistallani aikaisemman keskustelun takia sai ohjeistuksen poistamisen lopettamisesta koska hänen toimintansa aiheutti liikaa ongelmia. Muut kuitenkin jatkoivat silloin poistoja. --Zache 10. toukokuuta 2010 kello 20.18 (EEST)

Itse asiassa on siellä ihan virallinen käytäntö. Jafeluv 10. toukokuuta 2010 kello 21.52 (EEST)

Jestas. --Zache 10. toukokuuta 2010 kello 22.19 (EEST)

Tarkistettavuus- ja lähdekäytännöt kyllä sallivat poistaa minkä tahansa lähteettömän väitteen koska tahansa, myös täällä. --Mpadowadierf 10. toukokuuta 2010 kello 20.40 (EEST)

Jos merkitsisin vaikkapa tämän artikkelin roskaksi (Perusteena lähteettömyys), tulisi minulle aika äkkiä viestiä joltain äkäiseltä wikipedistiltä. Wikipedian maine on jo pitkään kärsinyt siitä, että kuka tahansa voi kirjoittaa mitä tahansa ilman mitään todellisuusperää. Itse tein artikkeleiden tarkistuksesta mielenkiintoisen kokeen viime helmikuussa. Suosittelen tutustumaan.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 11. toukokuuta 2010 kello 22.47 (EEST)

Minulta saisit kiitosta. Ehkä käytäntöjä pitää sitten lähteiden kannalta muuttaa, kun niitä ei enemmistö halua toteuttaa. --Mpadowadierf 11. toukokuuta 2010 kello 23.24 (EEST)

Puolueiden nimien suomentaminen.

En nyt itse ota kantaa suuntaan tai toiseen, mutta ennenkuin liian monen artikkelin nimeä vaihdetaan niin kysyisin yleisön mielipidettä asiasta. Käyttäjä Ashoka (keskustelu – muokkaukset) on suomentanut useiden poliittisten puolueiden nimiä. Itse olen joskus saanut ohjausta muilta ettei nimiä väen väkisin käännetä suomeksi ellei sitä ole jo käytössä jossain muualla. --J Hazard 11. toukokuuta 2010 kello 00.49 (EEST)

Asiasta keskustellaan täällä. --Hrrkrr31 11. toukokuuta 2010 kello 00.51 (EEST)

Poistoäänestys ilman merkittävyyskeskustelua

Taustaksi nykytilanne, että väki on alkanut kieltäytyä äänestämästä poistoäänestyksessä. Tästäkin on joskus väännetty, mutta esitän nyt että artikkelista on järjestettävä merkittävyyskeskustelu ennen kuin se mahdollisesti viedään poistoäänestykseen. Itse en oikein ymmärrä perusteluita muuten kuin että poistoäänestykset ovat raskaita ja satunnaisia prosesseja - tuoko käytäntömuutos siihen muutosta ja mihin suuntaan, en tiedä. Todennäköisesti käsittelijöiden määrä vähenee ja ratkaisuja tulee helpommin. Ja ehkä pitkässä juoksussa väki alkaa kiinnittämään enemmän huomiota merkittävyyskeskusteluihin kuin äänestyksiin. Eli ehdotus on tällainen (vaikken ole ihan sataprosenttisen varmasti sen takana): Poistokäytäntöihin lisätään: Ennen mahdollista poistoäänestystä artikkelista on järjestettävä merkittävyyskeskustelu. Samalla on selkiinnytettävä, mitä tarkoittaa että merkittävyyskeskustelussa merkittävyys ei selvinnyt (se on ainakin minulle epäselvää edelleen). --Höyhens 30. huhtikuuta 2010 kello 03.22 (EEST)

Merkittävyyskeskustelu antaa säilytyksen kannattajille kolme vuorokautta aikaa laittaa artikkeli kuntoon ja etsiä perusteluja aiheen merkittävyydelle. Poiston kannattajat voivat käyttää saman ajan etsiäkseen perusteluja, miksi aihe olisi mahdollisesti parempi käsitellä jonkun muun artikkelin yhteydessä. Poistetun artikkelin palauttaminen on myöhemmin varsin epätodennäköistä, mistä aiheutuu epäjohdonmukaisuuksia, kuten viime aikojen apuvalmentajaäänestyksissä on tainnut käydä. Äänestyksessä säilytetyn artikkelin yhdistäminen on myös hankalaa, mistä helposti seuraa, että samaa asiaa käsitellään useammassa artikkelissa, esim. Talven 2009–2010 lumipyryt Pohjois-Amerikassa ja Pohjois-Amerikan lumipyry 2009. Lisäksi vältytään äänestyksiltä merkittävyydeltään itsestään selvistä artikkeleista. --Otrfan 30. huhtikuuta 2010 kello 06.35 (EEST)

Eikös näistä ongelmista ole selvitty viimeaikoina ihan ok, ilman mitään uutta käytäntöä tai vanhojen muuttamista? Gopase+f 30. huhtikuuta 2010 kello 08.14 (EEST)

Ainoa oikeastaan joka näissä äänestyksissä on häirinnyt on se, että pistetään pystyyn äänestys merkittävyyskeskustelussa olevasta aiheesta ilman perusteleluja ja yleensä vielä niin, että keskustelun tulos olisi ollut ilman äänestystäkin ihan selvä. Yleensä poisto. Sinänsä minusta on ihan hyvä juttu se, että minkä tahansa artikkelin voi viedä äänestykseen jotta nähdään mikä yhteisön linja aiheesta on, mutta äänestyksen aloittajan voisi kuitenkin velvoittaa perustelemaan miksi äänestetään. Tästä kyseisestä tapauksesta niin ei se minua häiritse, että hän purkaa turhautumistaan äänestysten avulla varsinkin kun hänellä on ihan hyvin perusteltu pointti tuossa eikä toistaiseksi ole ollut kuin kaksi äänestystä joka on paljon vähemmän kuin monilla muilla ja voitaisiin ihan hyvin selvitä silläkin, että esitetään hänelle toivomus ettei tehdä apuvalmentaja äänestyksiä enempää kun niiden tulos on selvä. --Zache 30. huhtikuuta 2010 kello 09.17 (EEST)

Linkki edelliseen keskusteluun. Kannatan edelleen pakollista merkittävyyskeskustelua. --Hrrkrr31 30. huhtikuuta 2010 kello 09.20 (EEST)

Tuntuu turhalta laittaa se keskustelu pakolliseksi. Monissa tilanteissa siitä on kyllä hyötyä (suuntaan tai toiseen), mutta se harkintavara keskustelun tai äänestyksen suhteen olisi kiva olla. Poistoäänestyksiinhän ei ole kenenkään pakko osallistua, saa äänestää tai olla äänestämättä riippumatta siitä mitkä käytänöt on. --Velma 30. huhtikuuta 2010 kello 09.24 (EEST)

Olen samaa mieltä kuin Velma. Ja mitä itse olen seurannut noita merkitävyyskeskusteluja, niin aika usein ne menevät juupas-eipas kiistelyksi. --MikkoK 30. huhtikuuta 2010 kello 09.27 (EEST)

Tästä asiasta puhuttiin viimeksi kaksi kuukautta sitten. Minkä takia asia otetaan nyt uudelleen esille? En näe mitään syytä. Lukekaa ennemmin vanhaa keskustelua (Linkki). Katson, että kaikki edellisessä keskustelussa käytetyt puheenvuorot ovat edelleen voimassa ja ne tulee ottaa huomioon myös tässä keskustelussa täysimääräisesti. Gopase+f 30. huhtikuuta 2010 kello 10.04 (EEST)

Koska tuo on mennyt multa ohi. Käytäntömuutoskeskustelut kannattaisi varmaan linkittää ajankohtaista-sivulle. No joo, jos ja kun ei tästä tule konsensusta vedän ehdotuksen pois. --Höyhens 30. huhtikuuta 2010 kello 14.15 (EEST)

Artikkeli Kajaanin Spartak poistettiin, vaikka merkittävyyskeskustelussa kävi ilmi joukkueen pelanneen viime vuonna Fair Play -finaalissa. Herää kysymys, että mikä on tällaisen merkittävyyskeskustelun idea, jos se artikkeli kuitenkin poistetaan, vaikka löytyy lähteistettyä tietoa, joka osoittaa merkittävyyden? Ja onko poistopäätös yksittäisen ylläpitäjän oma mielipide asiasta? Ehkä artikkeli olisi saatu pelastettua, jos se olisi tuotu suoraan poistoäänestykseen. --Maradona 6. toukokuuta 2010 kello 11.30 (EEST)

Potkupallojoukkueille on selkeät suuntaviivat ja niistä ei kovin helpolla poiketa äänestyksissäkään. Muitakin Fair Play -finalisteja on muuten poistettu, ainakin FC Terminal. --Otrfan 6. toukokuuta 2010 kello 11.40 (EEST)

Asennevamma jalkapalloa kohtaan tuntuu olevan huomattava. --Maradona 6. toukokuuta 2010 kello 12.26 (EEST)

Ei ollut vain oma mielipiteeni, vaan poistin keskustelun perusteella. Valitukset kannattaa osoittaa suoraan keskustelusivulleni. Kyllä näissä voi virhearviointeja joskus sattua, joten hyviä perusteluja vain kehiin. --Hrrkrr31 6. toukokuuta 2010 kello 12.28 (EEST)

Yksi huonompi vaihtoehto olisi tietysti se, että mikäli merkittävyyskeskustelua ei järjestetä, tulee artikkelin aloittajalle tiedottaa alkavasta poistoäänestyksestä ja antaa hänelle se 72 tuntia aikaa perustella merkittävyys ennenkuin kukaan äänestää yhtikäs mitään. Tuntuu typerältä nähdä oma artikkelinsa poistoäänestyksessä ilman että sen aloittajalle on kerrottu koko äänestyksestä puhumattakaan mahdollisuudesta perustella merkittävyys.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 6. toukokuuta 2010 kello 17.03 (EEST)

Artikkelit eivät voi olla kenenkään omia, mutta pointti on aivan todellinen silti. Aloittajalla pitäisi olla mahdollisuus perustella aiheen merkittävyys aikaisessa vaiheessa. --Mpadowadierf 6. toukokuuta 2010 kello 18.08 (EEST)

No nyt poistettiin jalkapalloilija Harri Suhosesta kertova artikkeli, vaikka merkittävyyskeskustelu käytiin ja merkittävyys osoitettiin lisäämällä artikkeliin lähde. Käsittämätöntä toimintaa. --Maradona 13. toukokuuta 2010 kello 13.14 (EEST)

Miten tämä lähde osoittaa merkittävyyden[3]? --Otrfan 13. toukokuuta 2010 kello 13.17 (EEST)

"tällä kaudella ei varmasti ole epäilystäkään, etteikö Harri olisi joukkueen tärkeimpiä pelaajia". --Maradona 13. toukokuuta 2010 kello 13.20 (EEST)

FC Hämeenlinnassa, joka pelaa ykkösessä. Ja lähdekin on blogi. --Otrfan 13. toukokuuta 2010 kello 13.23 (EEST)

Sarjataso on Suomen toiseksi korkein eli varsin korkealla tasolla hän pelaa. Vertailun vuoksi jääkiekon puolelta löytyy Matti Höylä. Täysin vastaava tapaus. --Maradona 13. toukokuuta 2010 kello 13.31 (EEST)

Korjataan pieni argumentaatiovirhe. Höylä on kymmenen vuotta vanhempi ja pelannut ulkomailla. Gopase+f 13. toukokuuta 2010 kello 13.33 (EEST)

Lisääkö urheilijan vanhuus merkittävyyttä? Höylän ulkomaanvisiitti oli ruotsalaisessa divarissa, ei pääsarjatasolla. --Maradona 13. toukokuuta 2010 kello 13.44 (EEST)

Ei vanhuus, mutta pitempi ura saattaa lisätä. Gopase+f 13. toukokuuta 2010 kello 13.49 (EEST)

No tuossa Höylän tapauksessa se pitkä ura osoittaa vain sen, että taso ei koskaan riittänyt divaria ylemmäs. --Maradona 13. toukokuuta 2010 kello 13.51 (EEST)

Osoittaa se vähän muutakin, mutta tämä paikka on täysin väärä keskustelun jatkamiseen. Gopase+f 13. toukokuuta 2010 kello 13.52 (EEST)

Kaupunginhallitusten merkittävyys

Otetaan tämä asia keskusteluun ennen kuin Helsingin kaupunginhallitus saa paljonkin seuraa. Kaupunginvaltuustot per se on jo katsottu aiheelliseksi lisätä - valtuutettu ei sinänsä ole kuitenkaan merkittävä. Kaupunginhallitusten salliminen tarkoittaisi viime kädessä artikkelimäärän tuplausta tällä saralla (+luokitukset). Rajausten teko on aina ongelmallista - sallitaanko vain "kasvukeskusten" kaupunginhallitusartikkelit? Syitä kaupunginhallitusartikkelien tekemiseen on löydettävissä. Kaupunginhallitukset käyttävät merkittävintä päivittäistä poliittista valtaa kaupungeissa. Ns. taktinen taso, jos valtuuston voi käsittää strategiseksi tasoksi. Historiaa näillä on samassa määrin kuin valtuustoilla. Päällekkäisyyksiä on, sillä suurin osa hallitusten jäsenistä on ollut samaan aikaan myös valtuutettuja (kh:n jäsenen ei ole pakko olla valtuutettu, lähes aina kuitenkin ne ovat, lautakunnissa usein enemmistö ei ole valtuutettuja). Mutta jos elinten tekoja käsitellään, eikä ihmisen, niin silloin molemmille artikkeleille voi olla paikkansa. Aihe on kuitenkin sellainen, että laadukkaita artikkeleita ei tule nopeasti. Siis merkittävä vai epämerkittävä? --Ras 2. toukokuuta 2010 kello 19.53 (EEST)

Mielestäni eivät merkittäviä, mutta ks. myös Keskustelu:Tampereen kaupunginhallitus. Edit: tuohan poistettiinkin.--Hrrkrr31 2. toukokuuta 2010 kello 19.55 (EEST)

Mielestäni ovat entistäkin merkittävämpiä kun lautakuntien ja valtuustojen valtaa on vähennetty virkamiesten ja kunnanhallitusten hyväksi. Eli kaikkikin kunnanhallitukset merkittäviä, ei kaikki niiden jäsenet automaattisesti. --Höyhens 2. toukokuuta 2010 kello 19.59 (EEST)

Lisäpointti: Onko kh:t sisällytettävissä valtuusto-artikkeleihin (muistaen sen, että kh:ssa voi olla valtuuston ulkopuolisiakin). Pari esimerkkiä mihin suuntaan valtuustoartikkelit ovat menossa: Lahden kaupunginvaltuusto, Kuopion kaupunginvaltuusto --Ras 2. toukokuuta 2010 kello 19.59 (EEST)

Noi näyttää olevan tällä hetkellä aika luettelomaisia. Pikemmin pitäisi kehittää siihen suuntaan etttä mitä ne käsittelevät ja ovat käsitelleet (paitsi koiraveroa). Eli on sisällytettävissä esim. UO-sivuina ainakin pienemmille paikkakunnille. --Höyhens 2. toukokuuta 2010 kello 20.03 (EEST)

Liitän alle kopion mainitsemastani poistetusta keskustelusta tämän keskustelun taustaksi: --Hrrkrr31 2. toukokuuta 2010 kello 20.18 (EEST)

Nojoo. Artikkeli Tampere on liika laaja tällaiseen. Sen jonkinlaisena sivuartikkelina menisi. Miksi niitä muuten kutsutaan pääartikkeleiksi? --Höyhens 2. toukokuuta 2010 kello 21.21 (EEST)

Mielestäni kaupunginhallitukset ovat merkittäviä jo pelkästään niiden hallitsemien laajojen budjettiensa johdosta. Lisäksi niissä istuvista henkilöistä voisi tehdä vielä omat artikkelinsa. Ehkäpä tämän voisi kuitenkin rajata niin, että kunnassa tulee olla vähintään 50 000 asukasta? Samaten merkittävistä kunnallispoliittisista vaikuttajista tulisi olla artikkeli vaikka he eivät istuisikaan kaikkein tärkeimmissä luottamuspalleissa. Esimerkiksi Espoon valtuuston sitoutumaton Kurt Byman kummittelee Helsingin Sanomien palstoilla, koska hän tekee ahkerasti tutkintapyyntöjä ja vastustaa yleisesti ottaen kaikkea. Itse en oikeastaan tunne edes muita Espoon valtuutettuja. --Peltimikko 3. toukokuuta 2010 kello 07.28 (EEST)

Kaikki kaupunginhallitukset ovat merkittäviä – en-Wikipedian mukaisesti niistä jokaisesta voidaan kirjoittaa luotettaviin lähteisiin perustuva suositeltu sivu. Toimituksellisesti ei kuitenkaan ole perusteltua pitää jokaisesta omaa artikkelia, varsinkaan jos kukaan ei sellaista tarjoidu kirjoittamaan. Suosittelen uudellenohjausta kokooma-artikkelihin tyyliin Tampereen kunnallispolitiikka, tai jos ei sellaista ole, suoraan kunta-artikkeliin, esim Tampere. -- Petri Krohn 4. toukokuuta 2010 kello 00.09 (EEST)

Kunnanhallitukset ovat -valtuustojen ohella merkittäviä, poisrajattavia ovat lautakunnat.--Crash 17. toukokuuta 2010 kello 12.11 (EEST)

Facebook-lähteenä?

Nykyisinhän jokaisella suurella urheiluseuralla on aina Raiderseista lähtien omat, viralliset sivunsa Facebookissa. Voidaanko näitä käyttää lähteinä? Jos esimerkiksi Canesit ostaisivat Aleksandr Ovetškinin, tulisi tieto todennäköisesti Facebookkiin nopeammin kuin paikallisille lehdille.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 3. toukokuuta 2010 kello 17.13 (EEST)

Ei, sehän on käytännössä Irc-galleria potenssiin kaksi tai kolme. Kuka vaan voi kirjoittaa sinne mitä vaan. Nettilehtiä, -sivustoja- ja uutissivustoja on. Pitke 3. toukokuuta 2010 kello 17.23 (EEST)

Facebookissa tuskin julkaistaan mitään sellaista mitä ei muualla julkaistaisi. Uutissivustoja tulisi suosia.--Olimar 3. toukokuuta 2010 kello 17.29 (EEST)

Virallinen Facebook-sivusto on mielestäni verrattavissa virallisiin kotisivuihin. Primäärilähde, mutta lähde kuitenkin. --Otrfan 3. toukokuuta 2010 kello 17.32 (EEST)

"Kuka vaan voi kirjoittaa sinne mitä vaan." Esimerkiksi Hurricanesien virallisella Facebook-sivulla kirjoittamaan pääsee vain kyseisen sivun perustaja, eli tässä todennäköisestikkin tapauksessa joku Canesien mainonnasta vastaava henkilö tms. Sivuilla on kyllä eroteltu selvästi sivuston ylläpitäjän ja sen fanien viestit.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 3. toukokuuta 2010 kello 22.14 (EEST)

Nopeus on täysin kestämätön peruste. Kenen mielestä siinä ajassa, joka kuluu twitter/facebook-päivityksestä ensimmäisen lehden kirjoittamaan juttuun, tarvitaan oikeasti aloittaa ensyklopedia-artikkeli? --Ras 4. toukokuuta 2010 kello 06.42 (EEST)

Ei välttämättä uuden artikkelin aloittamista kaivata, mutta esimerkiksi olemassa olevien artikkeleiden lähteinä nuo viralliset FB-sivut vertautuvat minustakin virallisiin kotisivuihin. --Zache 4. toukokuuta 2010 kello 10.02 (EEST)

Tuossahan se kotisivujen ja vastaavien ongelma piileekin: niitä usein kirjoittavat mainonnasta vastaavat henkilöt. Nopeuden takia en facebookkia lähteenä käyttäisi. Esim. pelaajasiirrot noteerataan nopeasti riippumattomissakin lähteissä. Niin kiire ei tiedon lisäämisellä voi olla, etteikö yhtä päivää voi odottaa. --Otrfan 4. toukokuuta 2010 kello 10.26 (EEST)

Kiire ja luotettavuus ovat toisensa pois sulkevia käsitteitä. En hyväksyisi Facebookia lähteeksi. Sitä koskee sama kuin YouTubea: joka kerta on arvioitava erikseen, onko tämä kyseinen sivu tai video luotettava. Wikipedian käyttäjiltä, siis sekä aktiivikäyttäjiltä että tiedonhakijoilta, ei voi edellyttää kykyä, halua, tietoa arvioida tällaisia asioita, siksi epäluotettavat lähteet olisi mielestäni pidettävä kokonaisuudessaan kiellettyinä. --Abc10 4. toukokuuta 2010 kello 10.53 (EEST)

Olen aika lailla samaa mieltä. Facebookia ei voi kategorisesti hyväksyä, jolloin muodostuu ongelmaksi selittää uusille käyttäjille ym., milloin se on hyväksyttävä lähde ja milloin ei. Lisäksi osa Facebookin tiedoista vaatii sisäänkirjautumisen. Kaikki luotettava tieto, mikä Facebookista löytyy, löytyy muualtakin, vaikka sitten pienellä viiveellä. --ML 4. toukokuuta 2010 kello 10.55 (EEST)

Nämä esimerkit kertonevat Facebook-uutisten luotettavuudesta: [4], [5]. -tKahkonen 4. toukokuuta 2010 kello 11.29 (EEST)

Kahkosen esimerkkitapaukset ovat kaikki suomalaisten, yksittäisten henkilöiden statusmuutoksia. Olemmekin jo oppineet paljon suomalaisten, yksittäisten puolueihmisten sivustojen tietoturvasta, mutta uskoisin että Yhdysvaltalainen miljoonaseura osaa pitää huolen tietoturvastaan. Jos lähdetään tästä "no jokuhan voi haksata kaikkien facebook-sivut" -logiikasta, niin mikään ei enää kelpaa lähteeksi; muistan mm. taannoisen radiouutisen jostain ulkomaisesta futisseurasta, jonka kotisivuille oli joku hakkeroinut perättömän uutisen uuden, maailmanluokan pelaajan hankkimisesta. Kaikki Facebookissa julkaistava ns. "pikkutieto" (Kuten vaikkapa tiettyjen pelaajien tiputtaminen edustuksesta farmijoukkueeseen) ei edes ylitä urheilulehtien uutiskynnystä, jolloin FB on käytännössä ainoa paikka mistä uutinen löytyy.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 4. toukokuuta 2010 kello 19.09 (EEST)

Nappasit oleellisen kommentistani. Varmistin siis päälle, kun Facebook-tietoja haetaan ja varsinkin henkilöiden kohdalla. Tietoturvasta en puhunut mutta hyvä pitää sekin mahdollisuus aina mielessä. -tKahkonen 4. toukokuuta 2010 kello 19.21 (EEST)

Jättäkää nyt noi lärvilistat ja tuupelot lähteinä. Wikipedia ei ole mikään kiivaimmin ajan hermolla roikkuva juorumedia eikä sen tule sellaiseksi muuttuakaan. --Aulis Eskola 5. toukokuuta 2010 kello 16.39 (EEST)

Ei voi olla niin kiire. Tietosanakirja.--Opa1974 4. toukokuuta 2010 kello 19.33 (EEST)

Huomioi myös tätä edeltäneen viestini pointti.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 4. toukokuuta 2010 kello 22.06 (EEST)

Samaa mieltä (jos tässä nyt vielä mielipiteitä kaivataan). Ja jos tietoa ei ole julkaistu missään muualla kuin FB:ssa, se tuskin on edes kovinkaan merkittävää tietoa --albval(keskustelu) 4. toukokuuta 2010 kello 23.03 (EEST)

No jos nyt oletetaan, että Facebookissa julkaistaan wikimerkittävä tieto (Jota ei muualla mediassa pahemmin käsitellä), voidaanko sitä tällöin käyttää lähteenä? Esimerkiksi jonkin kolmosketjun loukkaantuminen puoleksi vuodeksi on varmasti merkittävä tieto henkilöä käsittelevässä artikkelissa, muttei se välttämättä ylitä suuren urheilulehden uutiskynnystä.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 5. toukokuuta 2010 kello 15.49 (EEST)

Kolmosketjun pelaajan loukkaantuminen puoleksi vuodeksi ei välttämättä edes ole sellainen asia, että se pitää heti tai edes sen puolen vuoden aikana tietosanakirja-artikkelissa mainita, ja jos sellaista ei muualla mainita (edes viiveellä seuran omilla sivuilla), niin minä kyllä epäilisin tiedon luotettavuutta enkä siis silloinkaan käyttäisi naamakirjaa lähteenä. Tuollaisten tietojen FB-päivitysten sijaan kannattaisi päivittää muista lähteistä niitä artikkeleita, joissa tilastot loppuvat vuoteen 2008. --Lax 5. toukokuuta 2010 kello 16.06 (EEST)

Jos tietää facebookin seura, yritys, ym. systeemin, ymmärtää että se on idioottivarma. Vain sivun luonut henkilö pystyy julkaisemaan uusia tietoja. Joku megasuperhyperhakkeri voisi toki hakkeroida sivun omistajan FB-profiilin, mikäli arvaa ensin tämän nimen, yrittää päätellä sen perusteella kaverin rekisteröityessä ilmoittaman s-postiosoitteen ja keksii vieläpä salasanan kaverin käyttäjälle.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 5. toukokuuta 2010 kello 16.39 (EEST)

Eli Nasan[6], Pentagonin[7] ja CIAn[8] systeemit voidaan murtaa, mutta Facebook on idioottivarma? --Otrfan 5. toukokuuta 2010 kello 16.47 (EEST)

Jos tietää wikipedian systeemin, niin saattaa huomata konsensuksen olevan, että FB ei kelpaa lähteeksi. Mielipiteesi on varmasti mielestäsi oikea, mutta olet valitettavasti sen kanssa yksin. Eiköhän tää juttu ala olemaan jo tässä. --albval(keskustelu) 5. toukokuuta 2010 kello 19.20 (EEST)

Otrfania lainatakseni: Virallinen Facebook-sivusto on mielestäni verrattavissa virallisiin kotisivuihin. Primäärilähde, mutta lähde kuitenkin..-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 6. toukokuuta 2010 kello 17.00 (EEST)

Ja primäärilähteitä ei pitäisi käyttää kuin korkeintaan lukuarvojen yms. tarkastamiseen. --Otrfan 7. toukokuuta 2010 kello 09.47 (EEST)

En mä kyllä käyttäisi lähteenä. Ei youtubeakaan ja muita vastaavia käytetä. Jos facebook on ainoa paikka, missä joku tieto julkaistaan, niin silloin on hyvin todennäköistä että asia ei ole niin oleellinen että se kannattaisi lisätä artikkeliin täällä. Mä olen muuten ollut koko ajan sellaisessa käsityksessä, että sellaisen sivun voi sinne tehdä kuka vaan eikä kohteena olevalla henkilöllä/firmalla/tms välttämättä ole yhtään mitään tekemistä asian kanssa (vaikka monissa tapauksissa saattaakin olla oikea henkilö takana eikä joku fani) = vertautuu silloin yksityisen ihmisen eikä firman/henkilön kotisivuihin ("fanisivuihin") = ei niitä ennenkään ole hyväksytty. --Velma 7. toukokuuta 2010 kello 09.44 (EEST)

No perinteinen lähdekritiikki pätee facebookissa ihan niin kuin kaikkialla muuallakin. Olennainen seikka on se, että enenevässä määrin eri tahot käyttävät facebookin tapaisia palveluja aktiiviseen tiedottamiseen koska heidän kohderyhmänsä on siellä. Tms miksi pitää ylipäätänsä kotisivuja jos lukijat ovat facebookissa? Ja yhteisöpalveluista esimerkiksi Myscpace on monien bändien kohdalla se paikka joka on niille konkreettisesti tärkeämpi kuin heidän kotisivunsa ja se on niiden todellinen viestintäkanava netissä. --Zache 7. toukokuuta 2010 kello 10.10 (EEST)

Eiköhän konsensus ole että Facebook on verrattavissa youtubeen tai blogiin. Yksi kysymys: Mikä on Facebookin tarkistettavuus pitkällä aikavälillä? Sivuilla voi lukea tänään yhtä ja huomenna toista. Perinteisessä blogissa sentään vanha sisältö on usein tarkistettavissa jostakin nettiarkistosta, mutta koska Facebook vaatii kirjautumisen, tiedot eivät tallennu edes näihin palveluihin? --Jisis 7. toukokuuta 2010 kello 11.44 (EEST)

Facebookissa kaverinani on muun muassa Pentti Saarikoski. -Crash 17. toukokuuta 2010 kello 01.02 (EEST)

Facebookin hyöty Wikipedialle voi olla siinä, että jollain fanisivulla tms. joku kertoo anekdootin tai kuriositeetin, joka voi rikastaa Wp-artikkeliakin, kunhan se oikeaksi osoitetaan. Nopeuskisaan varsinaisten medioiden kanssa ei meidän kannata lähteä. --Crash 18. toukokuuta 2010 kello 02.57 (EEST)

Sotilaskoneiden luokittelu käyttäjämaittain

Mitenkähän mielekästä on luokitella sotilaskoneita käyttäjämaiden mukaan? Silmään pisti Gloster Meteor, jolla nyt on seitsemän maaluokkaa ja en-wikin perusteella tulisi vielä yhdeksän lisää. Montakohan DC-3:lle tulisi? Useimmissa muissa wikeissä koneet on luokiteltu vain valmistusmaan perusteella (siltä osin interwikit ovat vähän pielessä), vrt. Luokka:Ruotsin ilmavoimien kalusto ja en:Category:Swedish military aircraft. Tosin sv-wikissä taas luokassa on kaikki Ruotsin ilmavoimien koneet valmistusmaasta riippumatta: sv:Kategori:Sveriges militärflygplan. Varmaan en-wikin tyylinen luettelo jokaisen konetyypin yhteydessä + erillinen luettelo kunkin maan ilmavoimien kalustosta hoitaisi homman paremmin. --Otrfan 12. toukokuuta 2010 kello 08.06 (EEST)

Juu, ei käyttäjämaakohtaista luokittelua, menee sillisalaatiksi. Eikös vastaavantyyppisten luokittelujen poistosta ole ihan ennakkotapauksiakin? --albval(keskustelu) 12. toukokuuta 2010 kello 08.34 (EEST)

Sitä en tiedä. Samahan koskee myös muuta sotilaskalustoa, esim. Luokka:Ruotsin puolustusvoimien kalusto sisältää amerikkalaisen IT-ohjuksen. Suurin muutos taitaisi tulla luokkaan Suomen puolustusvoimien kalusto, mikäli Suomen kohdalla ei jostain syystä haluta tehdä poikkeusta. --Otrfan 12. toukokuuta 2010 kello 08.44 (EEST)

Suomen puolustusvoimien kalusto -luokka varmaan kannattaa pitää poikkeuksena vaikka muista luovuttaisiinkin. --Zache 12. toukokuuta 2010 kello 13.32 (EEST)

Kuten yllä—Aku506  13. toukokuuta 2010 kello 15.20 (EEST)

Minusta suuri luokkamäärä ei ole ongelma, ainakaan verrattuna mallinekasaan. --Harriv 12. toukokuuta 2010 kello 13.25 (EEST)

Muun sotilaskaluston puolella esim. AK-47 pitäisi ilmeisesti luokitella 60 eri luokkaan. Se alkaa olla jo vähän ongelmallista. --Otrfan 12. toukokuuta 2010 kello 13.30 (EEST)

Onhan noita interwikilinkkejäkin aika monta, miksi 60 luokkaa on ongelmallista? --Harriv 14. toukokuuta 2010 kello 21.27 (EEST)

Kyllä se minulle käy. Olkoon sitten kaikki luokiteltu kuten tähänkin asti, ja lisäillään luokkia tarvittaessa. Edit: tosin joissain aihepiireissä 60 luokkaa olisi ilmeisesti ongelmallista, vai miten tämä kommentti pitäisi tulkita[9]? --Otrfan 14. toukokuuta 2010 kello 21.28 (EEST)

Heh, kauanko meni tuon hakemiseen? :) Allekirjoitan kyllä tuon edelleen. Tässä pointtini on se, että luokkien määrä ei ole itseisarvo, koska ne eivät häiritse artikkelin lukemista/ulkoasua toisin kuin vaikka suuri määrä erilaisia mallineita. --Harriv 16. toukokuuta 2010 kello 20.54 (EEST)

Kirjojen merkittävyys

Millä kriteereillä kirjasta voi kirjoittaa artikkelin? J.K Nakkila 17. toukokuuta 2010 kello 16.08 (EEST)

Yleinen kriteeri on että aihetta on "käsitelty huomattavassa laajuudessa aiheesta riippumattomissa luotettavissa lähteissä". Erityisesti kirjallisuutta koskevia suuntaviivoja löytyy täältä. Jafeluv 17. toukokuuta 2010 kello 16.34 (EEST)

Luultavasti minkä tahansa kustantajan julkaisema kirja on riitävän merkittävä jotta siitä voi kirjoittaa artikkelin. Ne ovat julkaisuina rinnastettavissa äänilevyihin ja muihin kulttuurituotteisiin. Äänilevyille ei huomioideni mukaan ole vaadittu riippumattomia luotettavia lähteitä, vaan riittää että julkaisija on levy-yhtiö. Mistähän kirjasta on kyse? --Abc10 17. toukokuuta 2010 kello 17.02 (EEST)

Valkoisen hiekan kansa. J.K Nakkila 17. toukokuuta 2010 kello 17.32 (EEST)

Atena on ihan hyvämaineinen ja "oikea" kustantaja, joten sen kirjat varmasti ovat merkittäviä. Joku Pilot-kustannus olisi sitten eri asia, sillä kirjapuolella omakustanteet on ihan yhtä merkityksettömiä kuin musiikkipuolellakin (eli siis ihan mikä tahansa kustantaja ei riitä.) --albval(keskustelu) 17. toukokuuta 2010 kello 19.03 (EEST)

Kustantajalla tarkoitan yritystä joka kustantaa julkaisut, ei pelkästään huolehdi omakustanteita kirjan muotoon. Pilot oli pääasiassa omakustanteiden julkaisija, ei kustantaja. Niin ja kyllä tosiaan tuo yllä mainittu teos on artikkelin arvoinen, kuten sen kirjoittajakin, josta näkyy jo olevan artikkeli. --Abc10 17. toukokuuta 2010 kello 19.14 (EEST)

Diskografiaan vain soololevyt vai kaikki

meillä on artikkeleita missä on lueteltu liuta levyjä missä artisti on mukana, esim Jukka Leppilampi ja Ben Granfelt.

Pitäisikö diskografiat sisältää vain soololevyt ja mitkä on tehty artistin nimellä vai sallitaanko luettelossa kaikkien eri yhtyeiden levyt missä on ollut mukana.

Vain soololevyt

Kaikki levyt missä mukana

Mitä mieltä arvon wikipedistit ovat--Musamies 19. toukokuuta 2010 kello 09.17 (EEST)

Ilman muuta kaikki, tai vähintään linkki yhtyeen diskografiaan jos se löytyy jo jostain muualta (ks. Thom Yorke). Jafeluv 19. toukokuuta 2010 kello 10.35 (EEST)

Mielellään vain soololevyt. Tulee turhaa ylläpitämistä, jos sama luettelo toistetaan jokaisen yhtyeen jäsenen omassa artikkelissa. Tosin järkeä kannattaa käyttää, ja esim. Sorsakosken Agentsin kanssa tekemät levyt on hyvä löytyä molemmista artikkeleista.ja anteeksi Ben Granfeltin levylistasta. Käänsin artikkelin aikoinaan en-wikistä, josta levylistan kopsasin sen kummemmin ajattelematta, tottumaton kun olen aihepiiristä kirjoittamaan. --Otrfan 21. toukokuuta 2010 kello 09.21 (EEST)

Huumeartikkeleista

Kysytäänpä täältä yhteisön kantaa ennen toimenpiteisiin ryhtymistä, ettei kukaan ylläpitäjä rupea tulkitsemaan väärin asiallisia muokkauksiani ja kommenttejani. Artikkeli Huumeiden historia Suomessa kelpasi käyttäjä Gopase+f:n mukaan viitteettömänä, ja hän poisti lähdepyynnöt ("poistin lähdepyynnöt. wikipediassa ei ole viitepakkoa"). Ymmärrän että virallisten käytäntöjen mukaan näin on mahdollista tehdä. Mutta onko tämä yhteisön mielestä oikea linja kiistanalaisessa aiheessa? --Ulrika 21. toukokuuta 2010 kello 10.11 (EEST)

Ei todellakaan ole, tosin en ole varma, haluanko olla tämän yhteisön jäsen. Joka tapauksessa, tervetuloa takaisin! --Esamatti1 21. toukokuuta 2010 kello 10.36 (EEST)

Kiitos :) Termi tosiaan oli väärä, yhteisön sijasta onkin parempi puhua käyttäjistä. --Ulrika 21. toukokuuta 2010 kello 10.47 (EEST)

Lähdepyyntöjä ei todellakaan voi poistaa sillä perusteella, että "wikipediassa ei ole viitepakkoa". Ne voi poistaa vain, jos lisää lähteen tai on sitä mieltä, että asia on niin itsestään selvä, että lähdettä ei tarvita. Toki lähdepyynnöistä pääsee eroon myös poistamalla lähteettömän tiedon.--Tanár 21. toukokuuta 2010 kello 13.11 (EEST)

Artikkelissa on ilmoitettu yleisesti lähteeksi kirja, mutta eiköhän olisi syytä lähteistää tietoja ja väittämiä yksityiskohtaisemmin. Tarkoitan, että pitäisi kertoa mitkä tiedot on lähdeteoksesta (ja vielä mistä kohdasta lähdeteosta).

Yleisesti artikkelin lähteeksi ilmoitettu teos ei oikein toimi lähteistämisessä: vaikka alunperin joku olisikinkirjoittanut artikkelin lähdettä seuraten, myöhemmät muokkaukset vievät usein artikkelin sekavaan tilaan, jossa ei tiedetä, mikä kohta artikkelista on lähdeteoksen mukaan kirjoitettua ja mikä aivan lähteetöntä. Artikkelikohtaiset nippelit tänne. --Aulis Eskola 21. toukokuuta 2010 kello 17.47 (EEST)

Tässä on pieni ristiriita käytännöissä - tai aika iso oikeastaan. WP:Lähteet ei vaadi viitteiden merkitsemistä, vaan luettelo käytetyistä lähteistä riittää. Jos kuitenkin viitteetön tieto tulkitaan lähteettömäksi tiedoksi joka voidaan poistaa, niin silloin täysin käytäntöjen mukaan lähteistetystä artikkelista voidaan poistaa tietoa lähteettömänä. Pitäisi saada viitepakko, mutta sitä taidettiin jo huonolla menestyksellä yrittää. --Otrfan 22. toukokuuta 2010 kello 09.04 (EEST)

Wikipediassa ei ole viitepakkoa, ja sitä ei todellakaan perusteta muutaman käyttäjän keskustelulla. Ja koska wikipediassa ei ole viitepakkoa, käyttäjien tulee muokata artikkeliavaruutta sen mukaisesti. Muunlainen toiminta on yksiselitteisesti häiriköintiä. Gopase+f 25. toukokuuta 2010 kello 03.11 (EEST)

Mainos ja Email-osoite

Täällä on mainos ja yhteystiedot jotka ei liene Wikin periaatteiden mukaista?--RicHard-59 22. toukokuuta 2010 kello 16.14 (EEST)

Käytäntöjen vastaista, kiitos kun ilmoitit! Kävin merkitsemässä roskaksi :)-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 22. toukokuuta 2010 kello 16.22 (EEST)

Onko muuten Franz Carl Kruspe (1808 - 1885) wikimerkittävä? -- Petri Krohn 22. toukokuuta 2010 kello 18.06 (EEST)

Taitaa olla, katso en:Ed. Kruspe. -- Petri Krohn 22. toukokuuta 2010 kello 18.08 (EEST)

Keskustelusivun historia

Kattelin tuota Nakkilan keskustelusivua[10], hän siirtelee arkistoituja viestejä silleen, että siirtää koko keskustelusivun sisällön eri nimelle (esimerkiksi ArkistoXpotenssiinX). Samalla sivusta Keskustelu käyttäjästä:J.K. Nakkila katoaa vanhat muokkaushistoriat, ja ainoastaan näkyy vain viimeisimmät muokkaukset. Miten se on, oliko arkistointi sallittua siirtämistoiminnolla, vai onko oikea tapa pitikö copypasteta/siirtää uudelle arkistointisivulle vanhat viestit? --Ville Siliämaa 25. toukokuuta 2010 kello 00.03 (EEST)

Edellistä keskustelua täällä. Tuolla tunnutaan kannatettavan copy-paste-menetelmää. --Hrrkrr31 25. toukokuuta 2010 kello 00.21 (EEST)

Nakkila on tehnyt vastaavanlaisen tapahtuman aiemminkin:[11], jolloin sen aikainen keskustelusivu on siirretty arkistoon muodossa, jossa on Nakkilan keskustelusivun vanhaa muokkaushistoriaa. Saako noita yhdistettyä/korjailtua, että kaikki keskustelusivulla tehdyt historiat näkyisivät historiassa[12] --Ville Siliämaa 25. toukokuuta 2010 kello 00.35 (EEST)

Siirtämällä tehtyjen käyttäjän keskustelusivun arkistojen sivuhistorioiden yhdistäminen takaisin käyttäjän keskustelusivuun onnistuu tarvittaessa näin:

1) poista käyttäjän keskustelusivu

2) siirrä siirtotoiminnon avulla luotu arkisto käyttäjän keskustelusivulle

3) poista käyttäjän keskustelusivu

4) mene takaisin kohtaan 2, jos siirtotoiminnon avulla luotuja arkistoja on vielä jäljellä

5) palauta käyttäjän keskustelusivun poistetut versiot

–Ejs-80 25. toukokuuta 2010 kello 00.50 (EEST)

Ja jos haluaa säilyttää sivuhistorian luettavuudeltaan parempana, ei kannata palauttaa siirroista tulleita merkintöjä. Lisäksi arkistot täytyy luoda uudelleen samansisältöisinä. –Ejs-80 25. toukokuuta 2010 kello 00.57 (EEST)

Tuossa harjoittelin salaa, ja vaikuttaa siltä että kohta 3) olisi tarpeeton, jos vain yksi sivusiirto pitää korjata. Eli voi suoraan palauttaa vain poistetut muokkaukset. --Hrrkrr31 25. toukokuuta 2010 kello 01.01 (EEST)

Voi palauttaa suoraan. Samoin #1 on oikeastaan tarpeeton, sillä sivun voi poistaa siirron yhteydessä. --Otrfan 25. toukokuuta 2010 kello 01.05 (EEST)

Noinhan se tosiaan menee. Tosin halusin vain esittää mahdollisimmat selvät ohjeet tapaukseen, jossa siirtämällä tehtyjä arkistoja on useita, ja kyllä homman pitäisi noiden vaiheiden avulla onnistua. –Ejs-80 25. toukokuuta 2010 kello 01.10 (EEST)

Ja kannattaa myös katsoa ennen siirtoa, ettei sivulla jo ole poistettuja muokkauksia. Jos esim. ylläpitotyökaluilla on piiloteltu jotain sotkuja, niin niitä ei kannata palauttaa takaisin sivuhistoriaan. --Otrfan 25. toukokuuta 2010 kello 01.03 (EEST)

Joo, tässä nyt aloitin "operaatiota", saa tulla jelppii, jos joku meneeki vikaan... --Ville Siliämaa 25. toukokuuta 2010 kello 01.06 (EEST)

Seuraillaan sivusta. Ensimmäisellä kerralla voi olla vähän hankalaa, itsekin tuli tehtyä joku turha siirto. Tämä on vielä vähän normaalia sekavampi tapaus. --Otrfan 25. toukokuuta 2010 kello 01.10 (EEST)

Nyt tuliki pikku probleemi, Arkisto 1:n siirrettyjä viestejä en saanut vielä takaisin historiaan... mikäs neuvoksi. --Ville Siliämaa 25. toukokuuta 2010 kello 01.13 (EEST)

Et ole vielä siirtänyt sitä nykyisen keskustelusivun päälle. --Otrfan 25. toukokuuta 2010 kello 01.17 (EEST)

Tästä tulee kauhea sotku, jos kaikki alkavat auttaa yhtäaikaa. Ehdotan, että Siliämaa tekee tai pyytää Otrfania tarvittaessa apuun. –Ejs-80 25. toukokuuta 2010 kello 01.19 (EEST)

Sopii. Nyt näyttäisi sivuhistoria olevan jo oikeassa paikassa. --Otrfan 25. toukokuuta 2010 kello 01.22 (EEST)

Noniin, nyt alkaisi olemaan kondiksessa.... vai puuttuuko jotain vielä. --Ville Siliämaa 25. toukokuuta 2010 kello 01.33 (EEST)

Muokkaushistoria on OK, mutta vielä pitäisi laittaa oikea sisältö arkistoihin Keskustelu käyttäjästä:J.K Nakkila/Arkisto 1 ja Keskustelu käyttäjästä:J.K Nakkila/Arkisto 4. Nyt ne ovat uudelleenohjauksina siirtojen jäljiltä. --Otrfan 25. toukokuuta 2010 kello 01.36 (EEST)

Ny pitäs olla koko homma hoidettu. Hieman "rankaltahan" se tuntuikin, mutta lopussa kiitos seisoo. --Ville Siliämaa 25. toukokuuta 2010 kello 01.41 (EEST)

Näyttäisi olevan kunnossa. Onhan tuo melkoista näpertelyä, jos ei heti huomaa korjata. Väärinkäyttösuodatin nykyään merkkaa siirrot, mutta ei huomauta käyttäjää. Onhan tuolla lokissa merkintöjä, jos jaksaisi korjailla[13] --Otrfan 25. toukokuuta 2010 kello 01.45 (EEST)

Huumeartikkeleista2

Tulkaa nyt hyvät käyttäjät kunnostamaan artikkelia Huumeiden historia Suomessa. Meno alkaa olla aika villiä, ja näyttää siltä että joku ajaa minulle 'taas estoa. --Ulrika 25. toukokuuta 2010 kello 12.06 (EEST)

Toi on ensinnäkin hyvä huomautus artikkelin suhteen varsinkin kun nämä huumeartikkelien menot on aika villejä milloin mikäkin. Toiseksi on erinomainen oivallus ottaa asia esille juuri täällä. Olen vähän huono ottamaan tuollaisiin "villinä" kantaa. Eikä kolmanneksi kukaan järkevä käyttäjä halua "ajaa sinulle" estoa. --Höyhens 26. toukokuuta 2010 kello 01.47 (EEST)

Neljänneks, en ollut ottanut selvää kaikesta mitä keskustelusivullasi tapahtuu, en edes huomannut palanneesi. Luen sen roplan uudestaan, mutta se ei kuulu tänne vaan keskustelusivullesi. Ei provosoiduta vaan jatketaan asiasta. --Höyhens 26. toukokuuta 2010 kello 02.01 (EEST)

Kyllä käyttäjätkin voivat ajaa estoa, mutta järkevyyden määritelmä se ei ole. Toisaalta tämäkin pitäisi pystyä todistamaan, muttei Wikipediassa toditeta yleensä mitään muutakaan (valtaosassa artikkeleita). Pienet artikkelit ovat suuria arvokkaampia, mutta vähemmän kiinnostavia. Toisaalta se on joissakin myös toisinpäin. Näin esimerkiksi tässä artikkelissa, joka alkaa muuten väärin. J.K Nakkila 26. toukokuuta 2010 kello 01.57 (EEST)

Katson tuon artikkelin vielä Nakkilan perustein, mutta muuten en palaa käyttäjän toimintaan täällä, jonne käyttäjän toiminnan arvostelu ei kuulu. --Höyhens 26. toukokuuta 2010 kello 02.01 (EEST)

Tuota en kyllä tajua tuossa artikkelissa että tuo toteamus lääkärien kokaiini riippuvuudesta palaa artikkeliin jatkuvasti, aivan kuin se olisi ainoa ammattiryhmä, jolla olisi ollut ongelmia aineen kanssa, huoh.Vesteri 26. toukokuuta 2010 kello 01.59 (EEST)

Käytännön käytännöt

Ajankohtaista-sivulta kai on ollut tarkoitus ottaa pois sellaiset mielipidetiedustelut, mitkä ei koske henkilöäänestyksiä tai ole muuten selkeitä äänestyksiä ilman ratkaisuakin, niinkuin otin nyt eston pituuden. Lienee järkevähköä, kun siinäkään asiassa ei saatu asiaan päätöksiä, keskustelua kylläkin. Asiahan on vapaana kahvihuoneessa. --Höyhens 26. toukokuuta 2010 kello 01.40 (EEST)

Ehdotus OK-tasoisista artikkeleista

Ehdotus OK-tasoisista artikkeleista on ajatus joka syntyi keskustelun luotettavuusmerkinnästä ohessa. Luotettavuusmerkintä sinällään ei varmaan tule ikinä sellaisenaan toteutumaan joten kokeilen ehdottaa sitten jotain muuta joka ajaa saman asian, mutta hieman eri tavalla. OK-merkintä on siis hyvä- ja ss-artikkelin tapainen laatumerkintä, mutta siinä ei ole pituusvaatimusta (selkeästi kirjoitetut perustiedot riittää) jolloin OK tasoinen artikkeli on suht nopeasti kirjoitettavissa sille tasolle että sille voi pyytää arvioinnin ja merkitä valmiiksi. --Zache 11. toukokuuta 2010 kello 08.00 (EEST)

Ja tuon sivun on siis tarkoitus esittää ajatus, eikä varsinaisesti olla sellainen että siitä pitäisi olla nyt äänestämässä tai mitään. --Zache 11. toukokuuta 2010 kello 08.04 (EEST)

Kannatetaan. Hyvän artikkelin vaatimukset ovat karanneet sen verran korkealle, että jotain siihen alapuolelle tarvitaan. --Otrfan 11. toukokuuta 2010 kello 08.07 (EEST)

Tonne vaatimuksiin vois lisätä: "Artikkeli perustuu hyvämaineisiin, luotettaviin, aihetta käsitteleviin lähteisiin" (tai lähteeseen). Gopase+f 11. toukokuuta 2010 kello 08.24 (EEST)

tuo nykymuoto lähteistä on sama mikä hyvä ja ss-artikkelin ohjeissa on ja vertaisarviointi ilman tarkennustakin pitää huolen siitä, että huomautetaan siitä jos artikkeli on liian heppoisesti lähteistetty. --Zache 11. toukokuuta 2010 kello 11.02 (EEST)

Pituusvaatimuksia ei ole myöskään hyvän tai s-sivun vaatimuksissa.

Missään tapauksessa uutta asiaa äänestettäväksi ei pidä luoda. OK-merkintä, jos se halutaan varmasti toteuttaa, pitää olla sellainen, että kuka tahansa, joka ei artikkelin kanssa ole ollut tekemisissä ja joka on hyvällä tahdolla liikkeessä, voi artikkelille statuksen antaa (ja poistaa). Turhaa byrokratiaa statuksen ympärille ei pidä luoda.

--Mpadowadierf 11. toukokuuta 2010 kello 11.13 (EEST)

Ja miten määritellään, että onko henkilö ollut artikkelin kanssa tekemisissä? Olenko nyt jäävi Brasilian ilmavoimien suhteen: [14]? --Otrfan 11. toukokuuta 2010 kello 11.16 (EEST)

Olla tekemisissä = Jos on luonut artikkelin tai muokannut sitä merkittävästi? --albval(keskustelu) 11. toukokuuta 2010 kello 11.33 (EEST)

Ei tässä ole ehdotettu uutta asiaa äänestettäväksi. Ks. ehdotus. --Jisis 11. toukokuuta 2010 kello 11.29 (EEST)

Luin ehdotuksen. En silti halua, että asiasta täytyy käydä keskustelu tai äänestys. Parhaiten järjestelmä toimisi sillä tavoin, että kuka tahansa voi koska tahansa muuttaa statuksen artikkelille, kun katsoo sen sopivaksi. On turhaa vaatia keskustelua, varsinkaan arvioinnin yhteydessä, silloinhan status vaatii jo vertaisarvioinninkin aloittamisen. --Mpadowadierf 11. toukokuuta 2010 kello 11.58 (EEST)

Joo, VA:n aloittaminen kuulostaa raskaalta, eihän se ole pakollista hyville artikkeleillekaan. Miten olisi joku palautusoikeuksien myönnön kaltainen proseduuri, jossa muutaman käyttäjän (ketä nyt paikalle sattuu) konsensus ratkaisisi asian. --albval(keskustelu) 11. toukokuuta 2010 kello 12.02 (EEST)

Palautusoikeuksien myöntäminen on loistava esimerkki toimivasta kevyestä tavasta tehdä asioita. :) --Mpadowadierf 11. toukokuuta 2010 kello 12.03 (EEST)

Hyvien artikkeleiden vertaisarviointi käydään äänestyksen yhteydessä ja tosiaan tuossa on ideana, että artikkelista annetaan palautetta, tehdään kielenhuoltoa jos tarve on ennen kuin se merkitään OK:si jolloin voidaan merkkaamisen jälkeen edes jossain määrin luottaa siihen, että artikkeli on kunnossa. Sinänsä VA on myös ihan samanlainen esimerkki kevyestä tavasta tehdä asioita, siinäkin ne ketkä sattuu olemaan paikalla voi halutessaan osallistua arviointiin. --Zache 11. toukokuuta 2010 kello 12.10 (EEST)

Vertaisarviointi olisi kyllä siinä mielessä hyvä paikka arviointiin, että silloin vihreästä pallosta näkisi että artikkeli on joskus sentään käynyt vertiaisarvioinnissa ja saanut huomiota useammilta käyttäjiltä. --Jisis 11. toukokuuta 2010 kello 12.18 (EEST)

Tässä tapauksessa vertaisarviointi olisi kyllä parasta käydä suoraan artikkelin keskustelusivulla. Tätä statusta tullaan hakemaan luultavasti suurelle määrälle artikkeleita, ja homma menisi melkoiseksi copypastetteluksi. Lisäksi vertaisarvioinnin ei tarvitsisi välttämättä olla kovin pitkä. --Otrfan 11. toukokuuta 2010 kello 12.33 (EEST)

Joo, kieltämättä vertaisarvioinnin pystyttäminen ok-merkintää varten tuntuu turhalta, jos kriteerit selvästi täyttyvät. --Jisis 11. toukokuuta 2010 kello 12.36 (EEST)

Miten olisi sitten samanlainen systeemi kuin merkittävyysarvioinnissa? Eli artikkeliin pistetään malline joka luokittelee sen arviointiluokkaan ja halutessaan jengi voi käydä arvioimassa artikkeleita. OK-merkinnän saadakseen vähintään muutaman käyttäjän tulee pitää artikkelia kelvollisena ja tuloksen tulee olla konsensustyyppinen. Sitten kun näyttää, että asia on selvä suuntaan tai toiseen, niin arviointilätkän voidaan ottaa pois ja mikäli artikkelia pidettiin kunnollisena pistää artikkeliin ok-merkintä. --Zache 11. toukokuuta 2010 kello 12.51 (EEST)

Tuollaista systeemiä minäkin mietiskelin. Useimmissa tapauksissa varmaan ihan riittävä. --Otrfan 11. toukokuuta 2010 kello 12.53 (EEST)

Tuo vaikuttaisi selkeältä ja kohtuullisen helpolta ratkaisulta. --Jisis 11. toukokuuta 2010 kello 13.03 (EEST)

Sellainen kevennysehdotus vielä, että parempi kuin vihreä ja keltainen pampula olisi ehkä vai pelkkä vihreä pampula, joka joko on tai ei (eli lisätään ja poistetaan tarvittaessa). Liaan monet eri väriset pampulat vain sotkevat.--Urjanhai 11. toukokuuta 2010 kello 13.02 (EEST)

Päivitin ehdotusta. Nyt arviointi on samanlainen kuin merkittävyysarvioinnissa ja ok-merkinnän saa pois pistämällä artikkelin uudelleen arviointiin. Tuo uudelleenarviointi on ehkä ihan turhaa byrokratiaa, mutta taka-ajatuksena tuossa arvioinnissa on se, että ehkä joku sen artikkelin arvioinnissa korjaa. --Zache 11. toukokuuta 2010 kello 14.10 (EEST)

Vaikuttaa hyvältä toteutukselta. Jossain vaiheessahan tämän käyttöönotosta lienee pakko äänestää ellei konsensus ole selvä. Sitä ennen pitäisi varmaan viilata vielä valmiiksi nuo mallineet (myös se OK-artikkelin yläkulmamalline). Muuten tuo ehdotus näyttää musta jo ihan toimivalta. --albval(keskustelu) 12. toukokuuta 2010 kello 08.37 (EEST)

Tein nyt mallineet {{oae}} ja {{Lupaava artikkeli}}. Tässä kun olen pyöritellyt noita tekstissä niin OK tuntuu aavistuksen tönköltä tekstin seassa niin pitäisikö teidän mielestä tuohon kehittää jokin oikea sana OK:n tilalle joka luontuu tekstiin kauniisti? Jos pitäisi niin mikä olisi teidän mielestä sopiva? --Zache 12. toukokuuta 2010 kello 12.52 (EEST)

Pitäisi varmaan, Ok-artikkeli on ehkä hieman vähättelevän kuuloinen. Ja sitten se oikeinkirjoitus: OK artikkeli vs. OK-artikkeli. Parempaa ehdotusta mulla ei tosin ole. Arvosana-asteikolla "hyvän" alapuolella on "tyydyttävä", mutta se on vielä kamalampi kuin OK. Hyvät artikkelit pitäisi varmaan nimetä kiitettäviksi artikkeleiksi ja sitten OK:t hyviksi :-) --albval(keskustelu) 12. toukokuuta 2010 kello 13.03 (EEST)

Mulle tuli mieleen nimet kunnollinen artikkeli ja valmis artikkeli, mutta tuo jälkimmäinen ei välttämättä ole oikein ajatuksellisesti sopiva kun se voi edetä siitä vielä hyväksi ja suositelluksi. --Zache 12. toukokuuta 2010 kello 13.42 (EEST)

Miten olisi "arvioitu artikkeli" tai "tarkastettu artikkeli"? Eikös pointtina kuitenkin osaltaan ole että joku muukin kun artikkelin kirjoittaja on arvioinut sisältöä. Muuten, {{Oae}} pitää siirtää jollekin järkevälle nimelle jahka artikkeliluokituksen nimestä päästään yksimielisyyteen. Jafeluv 12. toukokuuta 2010 kello 13.53 (EEST)

Sitten toinenkin kysymys. Minusta voisi olla hyvä idea pistää tuohon, että OK arvioinnin voi tehdä myös vertaisarvioinnin, hyvä ja ss-äänestyksien ohessa. Lähinnä idea tuossa on, että jos artikkelia joka tapauksessa arvioidaan noissa, niin sitä ei tarvitse erikseen viedä OK-arvioitavaksi. --Zache 12. toukokuuta 2010 kello 13.00 (EEST)

Sopii mulle. --albval(keskustelu) 12. toukokuuta 2010 kello 13.03 (EEST)

OK-merkinnän tekemisestä liian massiiviseksi tai byrokraattiseksi epäilyttää yhä. Varsinkin artikkelisivulle laitettava malline on epäilyttä, jos ja kun tarkoituksena on, että status myönnetään yhden tai kahden muokkaajan toimesta näppärästi. Itse kuvittelin, että yksi projektisivu luettelolle statuksen saaneista artikkeleista ja yksi sivu myöntämisille olisi riittävä. Ja myöntäminen toimisi tyyliin: Muokkaaja A laittaa "ehdotan tätä ja tätä artikkelia. Muokkaaja B laittaa "sopii, hyväksytty". --Mpadowadierf 12. toukokuuta 2010 kello 14.40 (EEST)

Sinänsä tuo on ihan toimiva myös. Lähinnä minun nykyisessä ehdotuksessani on tarkoituksella byrokratiaa sitä varten, että usean ihmisen tekemä VA käytännössä aina parantaa artikkeleita ja varmistaa kohtuullisesti sitä, että ne on oikeasti kunnossa jolloin voidaan merkinnän jälkeen luottavaisin mielin sanoa, että valmis siirrytään seuraavaan artikkeliin. Mutta voi olla, että listaa seurattaisiin yhtä lailla, korjattaisiin artikkeleita ja tarpeen vaatiessa älähdettäisiin jos jotain epämääräistä on merkattu kunnolliseksi. Mikään ei estä kokeilemasta ensin pelkkää listaa kevyempänä ratkaisuna ja sitten siirtymään raskaampiin vaihtoehtoihin jos se ei toimi.--Zache 12. toukokuuta 2010 kello 15.18 (EEST)

Miten muuten tuossa luettelosysteemissä ratkaistaisiin, että jos yhden käyttäjän nimi riittää ja hän hyväksyy jonkun artikkelin ja tämän jälkeen joku toinen on eri mieltä hyväksymisestä? (pistetään uudestaan arviointiin?) Toisin päin asia on helpompi, jos artikkelia ei hyväksytä ja arviointiin lisääjä ei ole tyytyväinen päätökseen niin hän voi aina pistää sen VA:han jonka yhteydessä rajatapaukset joka tapauksessa paranee riittävän paljon päästäkseen riman yli. --Zache 12. toukokuuta 2010 kello 17.02 (EEST)

 Vastustan Kahdesta syystä: Ensinnäkin "Hyvä artikkeli" status ajaa samaa asiaa - ei tarvetta enää kolmannelle portaalle. Toiseksi mikäli tällainen lisäporras halutaan luoda niin se voisi olla hyvä idea noudattaa englanninkielisen Wikipedian linjaa portaista: Stub, Start, B-class (lähin vastine ehdotetulle), A-class (projektiryhmän myöntämä, lähellä "Suositeltua sivua"), Good Article ("Hyvä artikkeli"; rajanveto A-class kanssa hankala) sekä Featured Article (varsinainen "Suositeltu sivu"). --Peltimikko 12. toukokuuta 2010 kello 15.23 (EEST)

Hyvä artikkeli ei aja samaa asiaa, koska niiden tekeminen liian raskasta laajassa mittakaavassa. Meillä on kolmessa vuodessa tehty 177 hyvää artikkelia (ja reilut 200 SS artikkelia), joten ei ole mitenkään oletettavaa että niitä ruvettaisiin yhtäkkiä tekemään moninkertaisesti. Työläyden takia HA ei ole myöskään mitenkään mielekäs päämäärä uusille käyttäjille. Jos halutaan verrata enkkuwikipedian luokitukseen, niin C-class, mutta ilman merkittäviä vikoja artikkelissa on se mihin tässä tähdätään. --Zache 12. toukokuuta 2010 kello 15.53 (EEST)

Tällaiselle OK-artikkelitasolle (tai mikä nimeksi nyt valitaankaan) on tarvetta osana artikkelien luotettavuuden (tai yleensä tason) arviointia. Tässä ehdotuksessa on mielestäni hyvin (riittävän kompaktisti, sopivan tasoisina) kiteytetty kriteerit, jotka artikkelin täytyy täyttää, ja arviointimenettely (muutaman luotettavan käyttäjän konsensus, koska osa kriteereistä ei ole luonteeltaan mekaanisia, vaan vaatii arviointia).

En kuitenkaan kannata tässä ehdotettua teknistä toteutusta (artikkeliin lisättävä malline) tai muutenkaan sellaista järjestelyä, jossa lukijalla näytetään artikkeli ja kerrotaan, että tämä on OK, vaikka todellisuudessa ei ole mitään tietoa siitä, miten artikkeli on muuttunut sen jälkeen, kun sen on todettu olevan OK. Nythän Suositellut sivut ja Hyvät sivut toimivat näin, mutta niitä on vähän (209+176 tällä hetkellä), joten aktiivikäyttäjät vielä pystyvät seuraamaan niitä ja pitämään ne kunnossa (tästäkin on kyllä esitetty aiemmin keskustelussa eriäviä mielipiteitä). OK-artikkeleiden määrä tulisi kasvamaan paljon suuremmaksi, tai tähän ainakin pyritään, muutenhan tässä ei olisi paljon järkeä. Pitemmän päälle ei ole mitään takeita, että kukaan seuraa kaikkien OK-artikkeleiden kehitystä. Tällainen OK-taso pitäisi toteuttaa Merkittyjä versioita käyttäen, jolloin lukijalle voidaan näyttää nykyinen versio, ja jos artikkeli on muuttunut, samalla linkki OK-versioon. Näin lukija voi tutustua molempiin, ja taitaapa sieltä löytyä suora diffikin nykyisen ja OK-version välille. (Aiemmin keskustelu aiheesta valitettavasti keskittyi siihen, mikä versio kirjautumattomille käyttäjille ensisijaisesti näytetään, ja itse asia unohtui kokonaan.)

Käytännössä OK-tason voisi kai Merkityissä versioissa määritellä "Marker settings" -tasona [15], joka linkin esimerkkitaulukossa vastaa toista tai kolmatta tasoa ("Quality" tai "Pristine"). Sen alapuolelle voi määritellä sitten "vandalismivapaan version" ja/tai jonkin välitason, joka vastaa mm. Gopasen esittämää ajatusta, että yhdenkin luotettavan käyttäjän (myös artikkelin pääasiallisen kirjoittajan) kirjaama arvio tekstin laadusta (esim. arvio lähteiden laadusta ja/tai artikkeli täyttää muuten tietyt artikkelimallin mukaiset muotovaatimukset) olisi hyödyllinen. Muutenkin Merkityt versiot sopii hyvin aiemmin keskusteluissa esitettyihin pohdintoihin luotettavuus- ja laatuarvioinnin perusteista, koska siellä arviointi voidaan perustaa useiden (vapaasti valittavien) piirteiden arvioimiseen toisistaan riippumatta, ja tietyn tason saavuttamiseksi artikkelin on oltava tiettyä tasoa kaikkien näiden piirteiden osalta (katso edellinen linkki). Arvioinnin eri osa-alueista (vaikkapa lähteistys ja luettavuus, jos tälläiset valitaan arvioitaviksi) kiinnostuneet voivat keskittyä arvioimaan näitä asioita ja kirjata arvionsa. Näistä on sitten hyötyä myös kokonaisarviota tehtäessä (ja tämä voidaan tietysti sopia konsensuspohjaiseksi tällaisella melko korkealla tasolla kuin OK-artikkelit tässä ehdotuksessa). Merkityt versiot tarjoaa myös paljon hyödyllistä infrastruktuuria laatuasioiden yleiseen seuraamiseen, kuten listauksia artikkeleista, jotka ovat muuttuneet arvioinnin jälkeen tai joita ei ole arvioitu. Näiden osalta ei kannata keksiä pyörää uudelleen. --AB 12. toukokuuta 2010 kello 19.01 (EEST)

Tuosta pitäisikö merkinnän olla näkyvä käyttäjille, niin luulisin noiden arvioitujen artikkeleiden lähes aina olevan parempia kuin keskivertoartikkelit ja, että ne eivät loppujen lopuksi taannu hirveän helposti. (Puhdas vandalismintorjunta toimii ja suurin osa muokkaajista yrittää parantaa artikkeleita joka tapauksessa) Mitenkään varma tuosta ei tietenkään voi olla ja väistämättä täällä on myös artikkeleita jotka menevät huonompaan suuntaan. Eli tuo miten tämä vaikuttaa artikkeleiden luotettavuuteen on vähän sellainen juttu ettei voi tietää miten hyvin se toimii ennen kuin kokeilee.

Merkinnän kuitenkin pitää olla toisestakin syystä näkyvä kuin pelkästään kertoakseen lukijoille, että artikkeli on ok. Näkyvällä merkinnällä kerrotaan myös muokkaajille, että moinen merkintä on olemassa. Esimerkiksi fi.wikipedian wikiprojektit kaatuivat osin siihen, että niiden näkyvyys oli niin huono ettei pientä piiriä lukuunottamatta kukaan tiennyt niistä eikä niihin osallistumista koettu mielekkääksi. Päinvastainen esimerkki on tyngät, joille annettiin näkyvyyttä artikkeleissa ja niiden runsaudesta tuli ongelma josta nyt pyritään eroon. Luulisin myös, että näkyvän tunnustuksen antaminen artikkeliin itsessään lisää merkinnän vetovoimaa ja motivoi paremmin parantamaan artikkelia kuin se, että merkintä olisi näkymätön.

Mitä tulee noihin merkittyihin versioihin, niin olen samaa mieltä. Merkityt versiot tulisi ottaa käyttöön fi.wikipediassa. --Zache 14. toukokuuta 2010 kello 19.59 (EEST)

Kuulostaa hyvältä ehdotukselta, mutta kehitettävää vielä on. Omasta mielestäni kannattaisi ottaa mallia tanskankielisen WP:stä, jossa vastaava järjestelmä on jo käytössä ja tunnetaan "lupaavina artikkeleina" (hyvä nimi sinänsä). Tämä on siis hyvästä artikkelista alempi taso ja nimitys tapahtuu aika lailla samalla tavalla mistä täällä on ollut jo puhetta. Esimerkkinä voi katsoa esimerkiksi Helsinki-artikkelin. Ruotsinkielisessä WP:ssä järjestelmä toimii nimellä "suositellut sivut" (varsinaiset suositellut sivut tunnetaan "erinomaisina sivuina").
Itse ehdotuksessa vaivaa pari seikkaa, ensinnäkin artikkelit eivät tosiaankaan koskaan ole "valmiita", ja toiseksi OK-artikkelin (tai mikä nimeksi ikinä päätetäänkään) kuvake voisi olla joku muu kuin tyhjä ympyrä, esim. tanskan sininen tick-merkki ✔ vaikuttaa paremmalta. --Sa^Mi ✉ 12. toukokuuta 2010 kello 23.43 (EEST)

"Lupaava artikkeli" kuulostaa hyvältä. Jafeluv 12. toukokuuta 2010 kello 23.47 (EEST)

"Lupaava artikkeli" ei mielestäni ole paras mahdollinen nimitys. Jos tuon "OK-tasoisen artikkelin" voisi jotenkin ilmaista hyvällä suomella käyttämättä arvoväritteistä sanaa "lupaava", niin se olisi mielestäni parempi. Jo nyt on (omasta mielestäni) jonkinasteinen ongelma joissakin tapauksissa artikkelien "liikakin" laajentaminen esimerkiksi HA-statuksia varten, kun arvokasta voi olla myös vastaavalla työpanoksella tuottaa useampia kohtuullisessa mallissa olevia lyhempiä artikkeleita. Ja samoin tuo nykyinen ruksi on semanttisesti vähän epäselvä; mutta ehkä lopullinen symbolikin kuitenkin riippuu lopullisesta nimityksestä, joten en ota siihen kantaa ennen kuin mahdollinen parempi nimitys kenties löytyy.--Urjanhai 18. toukokuuta 2010 kello 21.49 (EEST)

"Kunnollinen artikkeli" ? "Kelpo artikkeli" ? "Kunnon artikkeli" ? "Ihan kiva" ? Kaikki sanat ovat tökeröitä, niiden käyttäminen vasta vakiinnuttaa ne. (Mieti joskus sanaa "tynkä"). Itse asiassa, kun nyt puolet artikkeleista on ntynkiä, poistettaisko nemerkit ja merkittäiskö loput tällä positiivisella kannustusmerkillä... ja akavammin: olisko joku tavoite kuinka iso osa artikkeleista saisi tämän leiman ? "Hyvä artikkeli" -sivulla lukee "keskimääräistä parempi", nyt n vakiintunut paljon tiukempi linja. --Tappinen 18. toukokuuta 2010 kello 21.56 (EEST)

Kunnollinen artikkeli on hengeltään aika lähellä sitä mitä nimellä OK-artikkeli hain. Määristä; merkinnän tulisi olla sellainen, että pitkällä aikavälillä voitaisiin kuvitella sillä merkittyjä artikkeleita syntyvän kymmeniätuhansia. Tähän siis tähdätään, se sitten mitä meidän suht pieni kirjoittajayhteisö käytännössä saa aikaiseksi on eri asia.

Se mihin itse olisin lyhyellä aikavälillä tyytyväinen on se, että kirjoittajat saavat työkalun jolla merkitä tärkeinä pitämänsä artikkelit kunnolliseksi. Kirjoittamisen mielekkyyden kannalta on IMHO tärkeää, että vaivalla tehdyt artikkelit jotenkin erottuu heikommista artikkeleista joita täällä myös on. Se miten paljon tämän takia artikkeleita todellisuudessa merkitään ja miten merkinnät jakautuu meidän artikkeliavaruudessa (keskeiset artikkelit, reuna-alueet) on asia jonka näkee vasta sitten kun tuota kokeilee.

Toinen ehkä mielenkiintoisempi juttu on, että merkintä mahdollistaa kunnolliseksi merkittyjen kokonaisuuksien tekemisen. Kokonaisuudet olisivat tyyliin artikkelit valtioista, artikkelit suomen nisäkkäistä jne, jotka eivät ole välttämättä lukumäärällisesti kovinkaan suuria. Suomessa nisäkäslajeja on reilut 100, itsenäisiä valtioita maailmassa noin 200 joten ryhmä innostuneita kirjoittajia pystyy saamaan tuollaisen kokonaisuuden kunnolliseksi. Ja kun se on valmis niin voidaan sanoa että meillä on siitä ja siitä aiheesta kunnolliset artikkelit joka on tosi iso juttu vaikka noiden merkittyjen artikkeleiden lukumäärällinen osuus kaikista artikkeleista olisikin olematon. --Zache 19. toukokuuta 2010 kello 10.50 (EEST)

Jos nyt vähän vielä pohdittaisiin homman tarkoitusta ja sen edellyttämää panostusta. Tätäkin asiaa voisi katsoa "business casen" näkökulmasta. Tällä hetkellä hyviä tai suositeltuja artikkeleita on noin 386 kappaletta, joka artikkelien kokonaismäärästä vastaa noin 0,2 prosenttia. Toisinpäin ilmaistuna, 99,8% suomenkielisen Wikipedian artikkeleista eivät siis ole hyviä eivätkä suositeltuja. Jos OK-merkinnällä varustettaisiin artikkeleita vaikkapa kymmenkertainen määrä HA- ja SS-merkintöihin verrattuna, silti 98,4% koko massasta jäisi OK-statuksen ulkopuolelle. 98,4% ja 99,8% eivät lukuina poikkea kovin merkittävästi toisistaan, mutta työmäärässä olisi merkittävä ero. Rajahyöty on siis verraten vähäinen rajakustannukseen verrattuna.

Sitten on oma kysymyksensä ns. asiakasnäkökulma, eli halutaanko viestittää tiedon käyttäjien suuntaan sitä, että alle 2% suomenkielisen Wikipedian sisällöstä on OK-statuksella, eli kelvollisuuden rajan ylittäviä. Tällainen viesti olisi mielestäni ennen kaikkea omaan jalkaan ampumista. Mielestäni hyvä tavoite olisi se, että 80% artikkeleista voitaisiin katsoa kelvollisiksi, mikä tarkoittaisi noin 190 000 artikkelin merkitsemistä OK-statuksella. Arvelen, että tähän ei tulla pääsemään ja siksi olen sitä mieltä, että hanke esitetyssä muodossa kannattaa haudata tarpeettomana. --Gronroos 19. toukokuuta 2010 kello 16.09 (EEST)

Tuosta työmäärästä, niin mikä tässä lisää kokonaistyömäärää merkittävästi? (ts. mitä tässä tehdään mitä ei muuten tehtäisi) Se mitä tässä tapahtuu on, että arviointi kohdistaa käyttäjien muokkausvoimaa yksittäisiin artikkeleihin useiden sijaan, mutta suurimmaksi osaksi arvioinnissa tehtävät asiat ovat sellaisia joita tehtäisiin muutenkin. Toinen juttu vielä tuosta viestin antamisesta, niin wikipedian artikkelit eivät ole tuolta kannalta tasa-arvoisia. Osa artikkeleista on suositumpia kuin toiset ja lukijamääristä kertova käyrä on aika lailla L:n muotoinen. Top1000 artikkelit saavat 15% kaikista sivunlatauksista ja top50000 jo kolme neljäsosaa ja pelkästään top1000 artikkeleiden korjaaminen tämän ehdotuksen vaatimalle tasolle ja merkitseminen olisi jo vaivan arvoista. (IMHO)--Zache 19. toukokuuta 2010 kello 17.31 (EEST)

 Kannatan Tämä voisi toimia hyvänä kannustimena kehittää artikkelia, ilman että siihen täytyy nähdä yhtä paljon vaivaa kuin HA- ja SS-sivujen kanssa. Myös myöntämistapa (konsensus keskustelusivulla) tuntuu sopivan kevyeltä. SaMin kanssa samaa mieltä siitä, että tyhjän ympyrän sijasta esimerkiksi tick-merkki olisi parempi, samoin nimenä "lupaava" on mukavampi kuin "ok". Tällainen artikkeli ei vielä ole välttämättä "valmis", se on vain hilattu tietyn riman yli.--Tanár 13. toukokuuta 2010 kello 16.24 (EEST)

Muutin nimen ehdotuksen muotoon lupaava artikkeli ja pallon siniseksi checked merkiksi. (sivun nimessä on yhä OK artikkeli kun en katsonut olevan tarpeen muutella itse ehdotuksen sivun nime ennen kuin nimi on varma.) Vaihdoin myös vihreän pallon siniseksi checked merkiksi. --Zache 14. toukokuuta 2010 kello 19.18 (EEST)

Hyvä juttu. Vielä haluaisin viilata ehdotuksen toista lausetta Merkinnän on tarkoitus kertoa, että yhteisön mielestä artikkelin ensimmäinen versio on "valmis". Se voisi olla jotain sen tapaista kuin ...yhteisön mielestä artikkeli täyttää tietyt perusvaatimukset.--Tanár 15. toukokuuta 2010 kello 17.58 (EEST)

Tiputin sen valmis pätkän kokonaan pois ja nyt siinä on vain mainittu että yhteisön mielestä artikkeli sisältää perustiedot ja on muutenkin kunnollinen. Siellä myöhemmin sitten käsitellään kriteerejä tarkemmin. Zache 16. toukokuuta 2010 kello 11.46 (EEST)

Kilotavu- ja pituusmaininnat

Tällaiset voisi jättää kaikista ehdotuksista pois. Niillä ei ole välttämättä mitään tekemistä laadun kanssa. Parempi olisi puhua perustiedoista, kattavuudesta ja kaikista näkökulmista. --Mpadowadierf 11. toukokuuta 2010 kello 11.59 (EEST)

Itse asiassa SS- ja HA-vaatimuksissa ei puhuta mitään pituudesta, vain kattavuudesta. Äänestyskommenteissa kyllä on puhetta pituudestakin ollut... --albval(keskustelu) 11. toukokuuta 2010 kello 12.05 (EEST)

Ehdotuksen aiemmassa versiossa oli puhetta joka kilotavuista. Siksi otin asian esille. --Mpadowadierf 11. toukokuuta 2010 kello 12.07 (EEST)

Kilotavut konkretisoi asiaa. Esim Kontiainen artikkelin pituus on noin 4-5kt. Keskimääräisen hyvä artikkelin pituus on noin 20-30kt ja suositellut tuplaten tuo. (hatusta heittäen nuo luvut joten hyvä ja SS-artikkelien pituudet voi olla isompiakin) --Zache 11. toukokuuta 2010 kello 12.14 (EEST)

Pituus ei kerro kaikkea ja se riippuu hirveästi aiheen laajuudesta. Nytkin ollaan menossa suositelluksi 28 kilotavulla. --albval(keskustelu) 11. toukokuuta 2010 kello 12.25 (EEST)

Kilotavut eivät kerro kuinka kattava artikkeli on, lisäksi jollain suurehkolla taulukolla saa kilotavuja "helposti". Jälkimmäiseen ratkaisu on laskea sanamäärää mallineiden ulkopuolella, ensimmäiseen ei ole oikotietä. --Harriv 11. toukokuuta 2010 kello 13.04 (EEST)

Eikö tuota "maallikolle lukukelpoista" voitaisi korostaa jotenkin? Eli OK-artikkelien yksi tärkeimmistä asioista olisi olla helposti ymmärrettivässä, eli kertoa perusasiat selvästi eikä takertua monimutkaisiin kaavoihin jne. SS-artikkeleista mm. Otsonikato on vähän tähän suuntaan; Johdanto vielä ihan ymmärrettävissä, mutta sen jälkeen vaatii jo vähän tietoa että ymmärtää erilaisia artikkelin kaavoja (O2 + (säteily < 242 nm) → 2 O, jne.)-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 12. toukokuuta 2010 kello 14.05 (EEST)

Minusta tuo, että sisällön tulee olla maalikolle ymmärrettävää on mainintana ohjeistuksen kannalta ihan riittävä. Keskustellen sitten tulisi hakea se linja siitä miten sitä tulkitaan ja miten selkeyttä tulisi esimerkiksi VA:ssa arvioida. Zache 16. toukokuuta 2010 kello 11.46 (EEST)

Käyttöönotosta

Kuten Albval tuossa aikaisemmin totesi, niin jos tämä halutaan käyttöön niin asiasta pitäisi olla konsensus muuten. Mpadowadierf, Peltimikko ja AB on vastustanut tai esittänyt olennaisista seikoista kritiikkiä, mutta muuten ajatusta/toteutusta on kannatettu joten miten on; haluaako jengi, että ehdotuksesta äänestetään vai onko meillä riittäävä konsensus sille, että kokeillaan sitä miten tuo toimisi ja kannattaa tehdä luokat sun muu tilpehööri valmiiksi? --Zache 16. toukokuuta 2010 kello 11.46 (EEST)

Ehkä Mpadowadierf, Peltimikko ja AB voisivat vielä tarkentaa kantaansa. Riittääkö teille, että jätitte "eriävän mielipiteen pöytäkirjaan" vai haluatteko että hommasta äänestetään?--Tanár 16. toukokuuta 2010 kello 15.53 (EEST)

Parempi äänestyttää, sillä tämä projekti vaatii yhteisön laajaa ja pitkäaikaista sitoutumista. Jos riittävää enemmistöä ei löydy, niin projekti voidaan hylätä tai kehittää edelleen. --Peltimikko 16. toukokuuta 2010 kello 19.53 (EEST)

OK, pistän äänestyksen pystyyn sitten kun keskustelu sisällöstä loppuu. --Zache 17. toukokuuta 2010 kello 09.18 (EEST)

En voi nähdä käytäntöehdotusta käytössä millään nykyisessä muodossaan. Jo nimi (lupaavat sivut) kertoo, että asia ei toimi. Näön vuoksi vaadittava keskustelu statusten myöntämisessä on myös yhä aivan turhaa.

Käytäntöjen pitäisi lähteä hyvästä tahdosta, tässä tapauksessa siitä, että se, joka haluaa, voi merkitä artikkelin OK:ksi ja että kyseinen henkilö tekee sen hyvässä tahdossa ymmärtäessään vaatimukset. --Mpadowadierf 16. toukokuuta 2010 kello 21.17 (EEST)

Päivitin hieman mallinetta {{OK-artikkeli}}. Siinä olen Mpadowadierfin kanssa samaa mieltä, että turha byrokratia pois: (Matkien nyt sv-wp:n käytäntöä) joku muu kuin artikkelin kirjoittaja voisi lätkäistä em. mallineen artikkeliin, jolloin artikkelin keskustelusivulla tulisi mainita tästä ja kirjoittaa perustelunsa (viitaten kriteereihin). Jos joku tätä vastustaa, käydään asiasta keskustelu (jos kukaan ei vastusta, kyseessähän on konsensus). Katsellessa ehdotussivun sekamelskaa tuli myös mieleen, pitäisikö statuksen nimi olla Lupaava artikkeli vai Lupaava sivu? Itse kannattaisin sivua, jolloin kategoriaan sopisivat paremmin myös luettelot. --Sa^Mi ✉ 16. toukokuuta 2010 kello 22.36 (EEST)

Luettelo on kyllä artikkeli. Sivuja sen sijaan ovat myös luokat, mallineet, portaalit, projektisivut ym. Jafeluv 16. toukokuuta 2010 kello 22.40 (EEST)

Mietin lähinnä sitä, että ei tarvitse erottelua Suositeltu sivu−Suositeltu luettelo, vaikka toisaalta on Hyvä artikkeli. --Sa^Mi ✉ 17. toukokuuta 2010 kello 00.58 (EEST)

Niin eli nykyisin "suositeltu sivu" ei voi olla luettelo, mutta "hyvä artikkeli" voi. Eikö näiden kannalta olisi epäloogista jos "lupaava sivu" voisi olla luettelo? :) Jafeluv 17. toukokuuta 2010 kello 01.01 (EEST)

Minä pistäisin nimeksi lupaava artikkeli ja määrittelisin käyttöalueeksi artikkeliavaruudessa olevat sivut. --Zache 17. toukokuuta 2010 kello 09.02 (EEST)

Mpadowadierf: Ehdota sitten parempaa nimeä jos lupaavat artikkelit on sinusta huono. Mitä tulee tuohon, että käytäntöjen tulee lähteä hyvästä tahdosta, niin tuo lähtee siitä. Se myös hyväksyy sen tosiasiasian, että täällä asioista eri näkemyksiä yhtä paljon kuin käyttäjiäkin ja kun useamman käyttäjän konsensus vaaditaan etukäteen, niin ei päädytä tilanteeseen jossa yksi käyttäjä lisää mallineen ja seuraava poistaa, tai että ylipäätänsä jouduttaisiin valvomaan sitä mihin kaikkeen merkintää lisäillään.

Useamman henkilön vaatimus ja artikkelin lyhyys nostavat myös sen todennäköisyyttä, että artikkelista huomataan sen puutteet ja, että ne myös samalla korjataan. Esimerkiksi virheiden huomaaminen, kielenhuolto, sisällön laajentaminen tai lisälähteiden etsiminen ei ole lyhyelle artikkelille mitenkään järjettömän työlästä, jolloin artikkelia arvioinnin yhteydessä myös parannetaan näiden osalta. Eli ei tuo byrokratia tuossa pelkästään näön vuoksi ole ja konkreettisena hyötynä siitä on se, että sillä me voidaan sisäisesti luottaa artikkeleiden olevan jokseenkin kunnossa ja ulospäin uskottavasti sanoa, että merkintä artikkelissa perustuu muulle kuin sille, että joku tyyppi internetissä lisäsi sen.

Lisäksi arviointi ei ole kenellekään mikään pakollinen "riesa" ja jos joku ei halua osallistua byrokratiaan, niin hänellä ei ole mikään pakko pistää yhtäkään artikkelia arviointiin tai osallistua niihin. --Zache 17. toukokuuta 2010 kello 10.56 (EEST)

Kun keskusteluun varataan muutama päivä aikaa, niin on todennäköistä, että joku aihetta tuntevakin sattuu paikalle. Ei keskustelemista voida tulkita turhaksi byrokratiaksi. --Otrfan 17. toukokuuta 2010 kello 11.48 (EEST)

Äänestys lupaava artikkeli -laatumerkinnän käyttöönotosta

Äänestyksen lopputulos: Ehdotus hyväksyttiin, 71% äänestäjistä kannatti ehdotusta. --Zache 25. toukokuuta 2010 kello 23.48 (EEST)

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Kaipa tämän äänestyksenkin voi pistää pyörimään ja mitata ehdotuksen kannatus.

Äänestyksen aihe on, että otetaanko suomenkieliseen Wikipediaan käyttöön ehdotettu lupaava artikkeli-laatumerkintä. (ks edeltävä linkki ja yllä oleva keskustelu.) Itse merkinnän ohjeistusta, teknistä toteutusta jne. voidaan tämän jälkeen vielä muuttaa keskustelujen ja merkinnästä saatujen kokemusten perusteella ja nyt äänestyksellä mitataan ehdotuksen kannatus ylipäätänsä, jotta nähdään kannattaako sen kehittämistä jatkaa ja voiko sen ottaa käyttöön.

Äänestyksessä vaadittu kannatus käyttöönotolle on konsensus, 70% ja äänestys päättyy 25.5.2010 kl 18. --Zache 18. toukokuuta 2010 kello 17.38 (EEST)

Kannatan

1. --Zache 18. toukokuuta 2010 kello 17.38 (EEST)
2. Idean jatkokehittely vaatii konsensusta tällä hetkellä. --Sa^Mi ✉ 18. toukokuuta 2010 kello 18.03 (EEST)
3.  Kannatan. Tyhjästä tekeminen HA:han on turhan hankalaa. Tästä saa hyvän checkpointin ennen suurempia äänestyksiä.-Henswick- ^{Toivomuskaivo} 18. toukokuuta 2010 kello 20.08 (EEST)
4. Kyllä tätä voisi kokeilla, ja eihän sana "lupaava" ainakaan lupaa liikoja. --Hrrkrr31 18. toukokuuta 2010 kello 20.13 (EEST)
5. Idea on hyvä, ja on monessa muussa wikissä hyväksi havaittu käytäntö pitää jokin matalalla oleva maali uusille artikkeleille. Perusajatuksenahan on kannustaa laajentamaan tynkätasoisia artikkeleita vastaamaan tiettyjä perusstandardeja. Jafeluv 18. toukokuuta 2010 kello 20.41 (EEST)
6. Hyviä ja suositeltuja artikkeleja ei tule koskaan olemaan kuin hyvin marginaalinen hippu artikkelien kokonaismäärästä – huippu on aina kapea. Tällä uudella kategorialla olisi kuitenkin mahdollista oikein kohdennettuna ottaa kantaa myös tavallisten, satunnaisten artikkelien ("perusmassan") tasoon ja kannustaa niiden parantamiseen. Se on pitkällä tähtäimellä aika olennaista Wikipedian käytettävyyden ja uskottavuuden kannalta. – Haltiamieli 18. toukokuuta 2010 kello 20.43 (EEST)
7. Käyttöönotto kyllä, mutta sisällöstä pitää päättää omissa äänestyksissään. En usko, että artikkelien kehitys jotenkin pysähtyy lupaava-leimaan. Hyvistä artikkeleista monta on kehitetty suositelluksi. --ML 18. toukokuuta 2010 kello 20.52 (EEST)
8. Jos kriteerit pysyvät riittävän alhaisina. --Epiq 18. toukokuuta 2010 kello 21.12 (EEST)
9. HA-kriteerit ovat aivan liian korkeat nykyksin. – EtäKärppä¹³ 18. toukokuuta 2010 kello 21.16 (EEST)
10. --albval(keskustelu) 18. toukokuuta 2010 kello 21.22 (EEST)
11. --Nironen 18. toukokuuta 2010 kello 21.23 (EEST)
12. --Olimar 18. toukokuuta 2010 kello 21.49 (EEST)
13. Artikkeli, jossa ei ole lähteitä, on Wikipediassa tavallinen tilanne, vaikka niin ei pitäisi olla. --Thi 18. toukokuuta 2010 kello 22.24 (EEST)
14. --Leaf 18. toukokuuta 2010 kello 23.30 (EEST)
15. --djlordi 19. toukokuuta 2010 kello 09.39 (EEST)
16. Voisi kannustaa kohottamaan artikkelien tasoa laajemminkin ja vähän pienemmällä vaivalla kuin HA ja SS.--Tanár 19. toukokuuta 2010 kello 09.49 (EEST)
17. Uusi, kohtuullisella työllä saatava porkkana tarvitaan artikkelien kehityksen houkuttimeksi. --Ras 19. toukokuuta 2010 kello 14.16 (EEST)
18.  Kannatan --MikkoK 19. toukokuuta 2010 kello 15.12 (EEST)
19. --Emppu92 19. toukokuuta 2010 kello 16.29 (EEST)
20. --Opa1974 19. toukokuuta 2010 kello 17.24 (EEST)
21. --vilkapi 19. toukokuuta 2010 kello 18.52 (EEST)
22. mjoo. --MiPe ^(wikinät) 19. toukokuuta 2010 kello 18.53 (EEST)
23. --Unara 23. toukokuuta 2010 kello 05.41 (EEST)
24.  Kannatan. Saattaa tuoda parannusta nykyiseen tilanteeseen. --Pentti Repo 23. toukokuuta 2010 kello 12.10 (EEST)
25. --JannE 23. toukokuuta 2010 kello 14.00 (EEST)
26. Uskoakseni sopivilla kriteereillä ja vähällä byrokratialla tällainen systeemi voisi kohottaa suomenkielisen Wikipedian artikkeleiden tasoa jopa suuremmassa määrin kuin HA- ja SS-porkkanat, joten en voi olla kannattamatta. --Herra Maka 24. toukokuuta 2010 kello 19.02 (EEST)
27. kannattaa kokeilla. Gopase+f 25. toukokuuta 2010 kello 03.33 (EEST)

---

Paapan ääni on jätetty huomioimatta tuloslaskennassa, koska se on jätetty ilmoitetun äänestyksen päättymisajan jälkeen

1. Kannatan sekä muokkaajan että lukijan näkökulmasta. --Paappa 25. toukokuuta 2010 kello 22.03 (EEST)

Vastustan

1. Hyväksyminen tarkoittaa käytännössä nykyisen version käyttöönottoa. "Kehittämisen jatkaminen" ja "muuttaminen" on asia, jota ei tapahdu koskaan. --Mpadowadierf 18. toukokuuta 2010 kello 17.54 (EEST)
2. Kuten yllä + Wikipediassa on ihan kiitettävästi perusasioita koskevia artikkeleita, jotka ovat nolossa kunnossa. En jaksa uskoa, että kovinkaan moni sivu saisi edes "lupaava artikkeli"-leimaa, vaikka sellaisen ansaitsisikin, kun keskustelua ei luultavasti asiasta tulisi tarpeeksi. ----FnH 18. toukokuuta 2010 kello 18.52 (EEST)
3. Hyvä artikkeli -kriteerit ovat riittävän alhaiset. Ei tarvetta ylimääräiselle väliportaalle, jonka saavuttaneiden artikkeleiden luotettavuus olisi niin ja näin. --Peltimikko 18. toukokuuta 2010 kello 20.04 (EEST)
4. Vain hyvät ja suositellut sivut ovat "OK" tasoisia. J.K Nakkila 18. toukokuuta 2010 kello 20.07 (EEST)
5. Aiempana esittämäni kommentin mukaisesti. --Gronroos 19. toukokuuta 2010 kello 16.09 (EEST)
6. Ei tarpeellinen. --Kampf 19. toukokuuta 2010 kello 16.21 (EEST)
7. Toistaiseksi olen ollut puolesta, mutta nyt asiaan sotkettiin artikkelien lukijamäärät. Ei kiinnosta enää. --Otrfan 19. toukokuuta 2010 kello 17.35 (EEST)
8. Kuten Mpado ja Gronroos. --Jmk 20. toukokuuta 2010 kello 14.39 (EEST)
9. Hyvät ja suositellut riittävät. --Care 24. toukokuuta 2010 kello 00.19 (EEST)
10. Nykyinen jako kahteen on riittävä.--Khaosaming 24. toukokuuta 2010 kello 18.54 (EEST)
11. Nykyinen kahtia jakokaan ei toimi, koska käyttäjät keskittyvät vertaisarviointiin. Tällöin keveämmän byrokratian hyvä-kanditaatteja ei viitsitä edes vakavasti arvioida, vaan ehdotellaan vertaisarviointiin laittamista kommenttien saamiseksi.--Phiitola 25. toukokuuta 2010 kello 11.21 (EEST)

Keskustelu

Pitäisiköhän tehdä oma äänestyssivu, jottei tämä tuki kahvihuoneen muutoshistoriaa? – EtäKärppä¹³ 18. toukokuuta 2010 kello 18.10 (EEST)

"Äänestyksessä vaadittu kannatus käyttöönotolle on konsensus, 70%..." Tarkoitat varmaan että "Äänestyksessä vaadittu kannatus käyttöönotolle on 70%." Konsensuksella ei ole mielivaltaisten prosenttilukemien kanssa mitään tekemistä. Jafeluv 18. toukokuuta 2010 kello 18.14 (EEST)

Täällä on lähes vakiona ollut 70% ääniraja konsensusta vaativissa äänestyksissä ja siihen tuossa viittasin, mutta olet oikeassa siitä, että on parempi ilmaista asia tarkasti. --Zache 18. toukokuuta 2010 kello 21.17 (EEST)

En usko, että tästä on Wikipedialle oikeasti mitään käytännön hyötyä. Täällä on useita sivuja, joilla pitäisi jo olla esimerkiksi suosiltetu-status, mutta ihmiset eivät ole asiasta jaksaneet keskustella, joten ovat jääneet varjoon. Jos artikkeli kertoo vähänkin epämielenkiintoisesta aiheesta, ei intoa äänestykseen löydy, ja tällöin artikkelilta jää "lupaava"-leima saamatta, vaikka sellaisen ansaitsisikin. Mielestäni ei ole hyvä idea, vaan tuo vain lisää sekasortoa tänne. --FnH 19. toukokuuta 2010 kello 15.32 (EEST)

"Toistaiseksi olen ollut puolesta, mutta nyt asiaan sotkettiin artikkelien lukijamäärät. Ei kiinnosta enää." Ei minusta Zachen esimerkki siitä, että jotkut artikkelit ovat luetumpia kuin toiset, tarkoita lukijamäärien sotkemista itse asiaan. Jokainen voi katsoa tavoitetta omasta näkökulmastaan, eikä kenenkään tarvitse arvottaa luetuimpien muokkaamista "OK-tasoisiksi" muiden artikkelien kehittämistä korkeammalle. Minä ainakin pyrkisin saattamaan aloittamiani artikkeleja merkinnän arvoisiksi, vaikka ne ovatkin enemmän tai vähemmän järjestään lukijamääriltään ja muutenkin jokseenkin marginaalisia. Vähemmän luetuille artikkeleille OK-merkinnän toteutumisesta olisi sekin hyöty, että kehittämiään artikkeleja olisi mahdollista nostaa valintaprosessissa lyhyesti yhteisön huomion kohteiksi ja kommentoitaviksi ilman, että niiden täytyy olla todella pitkiä ja kaikenkattavia (s.o. kelvollisia varsinaiseen vertaisarviointiin). Käytännössähän Wikipedian artikkelimäärän ja muokkaajamäärän epäsuhdasta johtuen todella monet lyhyet mutta sisällöltään kunnolliset artikkelit eivät saa huomiota kuin siltä usein käytännössä vain yhdeltä muokkaajalta, joka ne aloittaa tai kelvolliselle tasolle muokkaa. Resurssit eivät riitä koko artikkelikatraan yhtäaikaiseen kehittämiskeskusteluun, ja silloin väliinputoajiksi jäävät juuri "ihan hyvät" artikkelit – ne kun eivät ole kipeästi korjauksen tarpeessa, mutta eivät toisaalta lähentele myöskään hyvän tai suositellun raja-aitoja. Siitä huolimatta useamman muokkaajan tarkistus tekisi yhtälailla hyvää myös "ihan hyville". OK-merkinnän kevyellä vertaiskommentoinnilla olisi mahdollista keskittää kommentoijien huomiota suurehkoon, mutta yhtäkaikki kerrallaan vain rajalliseen joukkoon esivalikoituja artikkeleja. – Haltiamieli 19. toukokuuta 2010 kello 19.49 (EEST)

Nimenomaan. "Äänestyksen aihe on, että otetaanko suomenkieliseen Wikipediaan käyttöön ehdotettu lupaava artikkeli-laatumerkintä. (ks edeltävä linkki ja yllä oleva keskustelu.) Itse merkinnän ohjeistusta, teknistä toteutusta jne. voidaan tämän jälkeen vielä muuttaa keskustelujen ja merkinnästä saatujen kokemusten perusteella ja nyt äänestyksellä mitataan ehdotuksen kannatus ylipäätänsä, jotta nähdään kannattaako sen kehittämistä jatkaa ja voiko sen ottaa käyttöön." Tuo Zachen kommentti oli varmasti ihan henkilökohtainen mielipide, se tuli äänestyksen aloittamisen jälkeen, eikä siitä nyt äänestetä. --Sa^Mi ✉ 19. toukokuuta 2010 kello 22.04 (EEST)

Yllä olevassa keskustelussa Gronroos esitti, että kelpoisuusmerkinnällä täytyisi merkitä 80 % artikkeleista, että se kannattaisi. Siinä vaan on se lievä ongelma, että Wikipedian artikkeleista kunnollisia ei ole likikään 80 prosenttia, eikä varmaan tule koskaan olemaankaan – ainakaan jos asian eteen ei tehdä juuri minkäänlaista yhteistä yritystä. Jos haluttaisiin päästä 80 prosentin kattavuuteen, merkinnän kriteeriksi tuskin voisi nykyisellään asettaa muuta kuin sen, että artikkeli on kirjoitettu suunnilleen ymmärrettävällä ja sujuvalla suomella. Mutta kahden ja kahdeksankymmenen prosentin välillä on melkoisesti maastoa, johon voitaisiin tähdätä. Väitän (ja varsinkin toivon), että Wikipediassa on tälläkin hetkellä OK-tasoisen artikkelin kriteerit täyttäviä artikkeleja yli kymmenkertaisesti hyvien ja suositeltujen artikkelien määrään verrattuna, eli tuo 10×suositellut&hyvät on ainakin pitkälle aikavälille varsin pessimistinen arvio. Jos projekti lähtisi hyvin liikkeelle, pitäisin kymmentä prosenttia artikkeleista ihan suht realistisena tavoitteena pitkällä tähtäimellä. Ja kyllä siinä minusta olisi jo aika merkittävä ja tavoittelemisen arvoinen ero 0,2 prosenttiin verrattuna – ainakin joka kymmenes artikkeli olisi tiedetysti ihan hyvä tai parempi. – Haltiamieli 22. toukokuuta 2010 kello 20.19 (EEST)

Phiitola: Olisiko sinulla linkkejä sellaisiin hyvä artikkeli -äänestyksiin jossa homma ei ole toiminut? Perusteluusi muuten liittyen, niin lyhyempien artikkeleiden arviointi on hyvä idea myös siksi että niiden kanssa toimiminen on myös muiden kuin pääasiallisen muokkaajan kannalta kevyempää jolloin kynnys oikoluvun, palautteen antamiseen, lähteiden etsimiseen jne. on pienempi ja niitä tekee useampi. --Zache 25. toukokuuta 2010 kello 13.43 (EEST)

Puhumattakaan siitä että alkuvaiheessa löydetyn virheen korjaaminen on huomattavasti helpompaa kuin jos se huomataan vasta vertaisarvioinnissa tai HA-äänestyksessä. Kun virheet huomataan nopeammin, voidaan alusta lähtien keskittyä olennaiseen ja välttää turhan työn tekemistä. Jafeluv 25. toukokuuta 2010 kello 15.50 (EEST)

Veikkaan että Phiitola viittasi tähän.--Tanár 25. toukokuuta 2010 kello 20.26 (EEST)

Jatkot

Arkistoin keskustelun ja äänestyksen muutaman päivän päästä vaikka ehdotuksen alasivuksi, niin saadaan siihen luokitukset sun muut mutta antaa tämän olla vielä hetken tässä.

Ja nyt kun kannatus on selvitetty, niin tulevat jatkokeskustelut varmaan kannattaa käydä ehdotuksen keskustelusivulla kun nykyinenkin keskustelu alkaa olla aika iso kahvihuoneeseen ja tänne pistää vain tiedottamiset ja laajempaa huomiota kaipaavat asiat.

Kiitokset kaikille äänestäneille ja kommentoijille. --Zache 25. toukokuuta 2010 kello 23.48 (EEST)

Eli siellä missä minäkin "erehdyin" kannattamaan muttta ääntä ei laskettu. No yks hailee. 70-konsensuksen mukaan mennään. --Höyhens 25. toukokuuta 2010 kello 23.58 (EEST)

Lupaava artikkeliarviointi lähti näemmä vauhdilla käyntiin (arvioinnissa olevat artikkelit löytyvät lupaavaksi ehdotetut artikkelit luokasta) ja nyt kun meillä on muutama konkreettinen arviointiehdotus niin kaivataan arviointeja, mutta ennen kuin merkitään artikkeleita arvioiduksi niin kaivataan myös keskustelua siitä, mitä/miten/millaisia noiden arviointien ja kriteerien käytännössä tulisi olla. Ottakaa siis osaa tuohon keskusteluun. --Zache 26. toukokuuta 2010 kello 11.57 (EEST)