Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto 42

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Yhteenvedoista

Sivulla Keskustelu käyttäjästä:Joonasl#Välityspäätös oli keskustelua yhteenvetojen täyttämisestä. Välityslautakunnan lisäksi muutama käyttäjä pitää ongelmallisena sitä, että käyttäjät jättävät yhteenvetokentän tyhjäksi.

Nykykäytäntö pitää erittäin suositeltavana, että yhteenvetokenttä täytetään (Wikipedia:Yhteenveto: "Yhteenvedon kirjoittaminen on erittäin suotavaa, sillä se helpottaa muutosluetteloiden (kuten Tuoreet muutokset -toimintosivun ja artikkelien historioiden) selailua sekä säästää artikkelin muokkaamiseen aikaisemmin osallistuneiden käyttäjien (=artikkelia tarkkailevien) käyttäjien aikaa koska heidän ei tarvitse tarkastaa jokaisen muutoksen tarpeellisuutta erikseen"). Kuitenkin välinpitämättömyyttä esiintyy (ks. viitattu keskustelu).

Pitäisikö käytösohjetta tiukentaa vaikkapa en-wikin malliin: täytä yhteenveto aina? -tKahkonen 31. elokuuta 2009 kello 11.10 (EEST)

Olen samaa mieltä. D100a 31. elokuuta 2009 kello 11.13 (EEST)

Bännäätkö jos jätän täyttämättä? --TBone 31. elokuuta 2009 kello 11.15 (EEST)

Bännään. Vakavasti: joku on joskus kuvaillut käytäntöjen ja käytösohjeiden suhdetta niin, että käytäntöjen rikkomisesti rapsahtaa esto, käytösohjeista ei. -tKahkonen 31. elokuuta 2009 kello 11.20 (EEST)

Jos olet sitä mieltä, että minun estämiseni parantaa suomenkielisen Wikipedian tasoa niin se kannattaa tehdä ensi tilassa ettei tuhlata kummankaan aikaa. Muuten aion jatkaa hyväksitodetulla linjalla jättämällä kommentit pois muokkauksista, joissa se ei ole oleellista. --TBone 31. elokuuta 2009 kello 11.31 (EEST)

Arvelen, että kommentistani käy selvästi ilmi, etten ole sitä mieltä. Enkä edes voi bännätä. Mutta: itsensä hyväksi havaitsema linja ei välttämättä ole muiden mielestä hyvä. -tKahkonen 31. elokuuta 2009 kello 11.48 (EEST)

ja versa vice :) --Joonasl (kerro) 31. elokuuta 2009 kello 12.01 (EEST)

Siksipä tässä yritetään keskustella yhteisiä pelisääntöjä. -tKahkonen 12. syyskuuta 2009 kello 00.15 (EEST)

Itse olen sitä mieltä, että esim. artikkelia kirjoittaessa, jossa tulee useita peräkkäisiä muokkauksia, joissa lisätään artikkeliin uutta sisältöä ei ole kovin hyödyllistä kenellekään lisätä joku "standardikommentti" jokaiseen muokkaukseen, esim. "lis" tai "fix" (kts. esim. [1]) eikä vastaavasti erilaisille keskustelusivuille jätetyistä komentteista jotain "kom" tapaista. Tällaisissa tapauksissa joka tapauksessa helpoin tapa seurata muokkauksia on katsoa diff suuren joukon muokkauksia yli. Tapauksissa, joissa muokkaukseen liittyy jotain erikoista (järjestelyä, tekstin poistoa, sisennysten korjausta jne jne) kommentti on toki syytä jättää. Huomautetaan vielä, että yhteenveto ei ole käytännön mukaan paikka, jossa tulee laajasti perustella muutoksen syitä ("Vältä yhteenvedon käyttöä väittelyyn tai artikkelin sisällöstä keskustelemiseen") vaan tätä varten on olemassa keskustelusivu. Englanninkielisessä Wikipediassa asiasta todetaan: "Avoid using edit summaries to carry on debates or negotiation over the content or to express opinions of the other users involved. This creates an atmosphere where the only way to carry on discussion is to revert other editors! If you notice this happening, start a section on the talk page and place your comments there. This keeps discussions and debates away from the article page itself." --Joonasl (kerro) 31. elokuuta 2009 kello 11.22 (EEST)

Mistä tietää, että diff pitäisi katsoa suuren joukon muokkauksia yli? Ei niissä yhteenvedoissa ainakaan tähän asti ole lukenut mitään sellaiseen viittaavaakaan (esim. tämä muokkaushistoria on hankala: [2]). Myös välityslautakunta muuten toteaa päätöksessään, että yhteenveto ei ole laajan perustelun paikka vaan lyhyen. Laajempaa varten yhteenvetoon tehdään viittaus keskusteluun, jossa tuo laajempi perustelu on. Ja minusta mitään perusmuokkausta ei olekaan, joten esimerkiksi "johdantokappaleeseen lisää", "lähteestä lisää tekstiä", "+lähde", "linkki lisää" kertovat heti, mitä on tehty eikä muokkausta välttämättä tarvitse edes vilkaista. Myös peräkkäisissä muokkauksissa. -tKahkonen 31. elokuuta 2009 kello 11.38 (EEST)

Arvostan näkemystäsi, mutta olen kyllä itse asiasta samaa mieltä kuin TBone, eikä minulle ole koskaan selvinnyt mitä hyötyä yhteenvedosta on kenellekään tilanteessa, jossa artikkelille tai keskustelusivulle ei tehdä mitään "erikoista". Palautuksissa, tapauksissa, jossa muokkauseen liittyy laajempi perustelu keskustelusivulla tai muissa vastaavissa tilanteissa ne sen sijaan ovat erittäin hyödyllisiä. --Joonasl (kerro) 31. elokuuta 2009 kello 11.46 (EEST)

Mikä on "ei erikoista"? Pikkumuutokset (p) varmaan. Mutta minusta isot muutokset ovat "erikoisia", vaikkapa jälkikäteinen lähteen lisääminen on "erikoista", joka pitäisi mainita. Voisin kuvitella tilanteen, jossa pitäisi kysyä lähteen lisääjältä lisätietoa ja silloin yhteenvetokentän "lähde" auttaa (olisi auttanut) etsinnässä huomattavasti. Tämä tällaisena nopeasti mieleen tulevana tapauksesta, jossa siitä on ollut hyötyä. -tKahkonen 31. elokuuta 2009 kello 11.57 (EEST)

Jälkikäteen lisätty lähde on tapaus, jossa olen samaa mieltä: yleensä silloin asiasta on hyvä mainita yhteenvedossa. Kaikista muokkauksista kuitenkin aika marginaalinen osa on noita lähteiden lisäyksiä. --Joonasl (kerro) 31. elokuuta 2009 kello 12.03 (EEST)

Yhteenvedot pakollisiksi ehdottomasti. Ihmettelen suuresti vastustusta. --Otrfan 31. elokuuta 2009 kello 11.32 (EEST)

Itse olen jo pitempään noudattanut periaatetta: "Kirjoita yhteenvetokenttään ainakin jotain." Artikkelin aloituksessa muokkausyhteenvetoon voi kirjoittaa jotakin tarpeellista, mutta jos sen jättää tyhjäksi se täyttyy automaattisesti uuden artikkelin alulla. Joillakin käyttäjillä on ollut tapana copypasteta kirjoittamansa keskustelukommentti myös yhteenvetoon, tätä olen pitänyt vähän kummallisena ja vähän häiritsevänäkin. Standardikommentit (lis. kom. päiv. fix. typo, hups, kh jne) ovat erittäin hyödyllisiä kun katselee sivuhistoriaa. Jos muokkausyhteenvedot ovat puutteellisia, joutuu muokkauksia avaamaan pahimmassa tapauksessa useita, kun hakee jotain tiettyä muutosta. Parhaassa tapauksessa artikkelihistoriassa lukisi peräkkäisissä muutoksissa "kh, typo, typo, lis., lähteet, typo, typo", jolloin voisi lisäystä hakiessaan aloittaa avaamisen oikeasta muokkauksesta, eli "lis."-kohdasta. Ei tarvetta mielestäni kuitenkaan käytäntömuutokselle, sillä tuoreiden käyttäjien uhkailu/huomauttaminen tyhjästä yhteenvetokentästä on naurettavaa. Tulkitaan jatkossa vanhaa käytäntöä niin, että kokeneiden käyttäjien pitäisi käyttää yhteenvetokenttää aina. Gopase+f 31. elokuuta 2009 kello 11.40 (EEST)

Vaikka itse pyrinkin yhteenvetoa käyttämään muutoin paitsi keskustelusivuilla, asia on minusta juuri päinvastoin. Jos käyttäjä on luotettava ja suhteellisen provosoitumaton mielipiteissään, kirjoituksia ei tule muutenkaan tarkistettua, mutta kokemattomien käyttäjien osalta olisi ajoittain mukava tietää, mitä muokkauksella on oikein haettu takaa. --Care 31. elokuuta 2009 kello 11.56 (EEST)

Jokainen pitää itseään tietenkin luotettavana ja suhteellisen provosoitumattomana. --Ulrika 31. elokuuta 2009 kello 12.03 (EEST)

Minäkään en keskustelusivuilla käytä kommentteja jättäessäni. Artikkelien sivuhistoriaa selattaessa kaikki yhteenvedottomat kommentit ovat ongelmallisia, jättäjän luotettavuudesta riippumatta. --Otrfan 31. elokuuta 2009 kello 12.04 (EEST)

Kyllä. Esim. jos artikkelista on kadonnut pätkä tekstiä muokkauksessa, jossa ei ole yhteenvetoa, on vaikea tietää miksi se on kadonnut. Mutta jos yhteenvetokentässä lukee edes "geneerinen" fix, niin sitten voikin jo päätellä, että kyseinen muokkaus on ollut muokkaajan mielestä artikkelin parantamista. Gopase+f 31. elokuuta 2009 kello 12.11 (EEST)

Olen kerrankin lämpimästi ja sydämestäni samaa mieltä kuin Gopase: Jokaiselle hyvälle käytännölle ei tarvita virallista asemaa eikä lakipykälää, vaan kun itse kukin miettii, mikä on Wikipedian kannalta (ei käyttäjän omalta kannalta) etu, väistämättä huomaa, ettei yhteenvedon käytöstä missään tapauksessa voi olla Wikipedialle haittaa. Jos joku "katsoo, että hän ei pysty toimimaan paremmin ilman pakottavaa käytäntöä, on muiden käyttäjien nostettava taas vaihteeksi kädet pystyyn". (p.s. Olen itse rikkonut yhteenvetokäytäntöä, vieläkin.) --Ulrika 31. elokuuta 2009 kello 12.03 (EEST)

Jos käytäntöön täytyy tehdä joku muutos, niin se on sitten ensimmäisen "voit"-sanan korvaaminen sanalla "pitäisi". Gopase+f 31. elokuuta 2009 kello 12.11 (EEST)

Kannatan yhteenvetojen vaatimista vakikäyttäjiltä. –Aulis Eskola 31. elokuuta 2009 kello 13.15 (EEST)

Samoin. Ei ole liikaa vaadittu. (Kuitenkin vain artikkelisivuilla - ei keskustelusivuilla.) --Jmk 1. syyskuuta 2009 kello 01.47 (EEST)

Mun mielestä pakollisuus on turhaa. Jos vaikka teen samaan artikkeliin pilkunviilausta, yleistä järjestelyä, lähdepyyntöjä ja vaikka mitä samalla kertaa, ei se "fix" tai joku vastaava kerro siellä yhteenvedossa yhtään enempää kuin tyhjäksi jättäminenkään. Kun en siis pidä tarpeellisena alkaa eritellä kaikkia niitä monia sekalaisia ja hyvin erilaisia tekemiäni muokkauksia.... Ja tämä ei siis tarkoita että olisin kokonaan yhteenvetoja vastaan, haluaisin vaan että käyttäjän harkinnalle jätettäisiin tilaa ja käytettäisiin vaan selkeitä ja oikeasti informatiivisiä yhteenvetoja. --Velma 31. elokuuta 2009 kello 12.14 (EEST)

Toisaalla oli arveltu, että yhteenvedon pakollisuus saisi käyttäjät tekemään monia muutoksia samalla kertaa. Itselleni käy päinvastoin, jos haluan kertoa yhteenvedossa, että poistin toimimattoman "Aiheesta muualla"-linkin, lisäsin lähdeviitteen jälkeenpäin ja muutin kappaleiden järjestystä, päädyn tekemään kolme tallennusta eri yhteenvedoilla. Samaa mieltä Velma kanssa: harkinnalle tilaa. --Tappinen 31. elokuuta 2009 kello 12.19 (EEST)

Miksi? --Ulrika 31. elokuuta 2009 kello 12.26 (EEST)

Itse ainakin toimin noin, kun katson tarpeelliseksi selventää artikkelin historiaa, jos joku joskus kiinnittää siihen huomiota. Gopase+f 31. elokuuta 2009 kello 12.28 (EEST)

Minulla voi olla joku artikkeli pitkään auki muokkaustilassa, pelkään unohtavani jonkun muokkauksen, ja jos laitan vain yhden selityksen se on erityisen harhaanjohtavaa. --Tappinen 1. syyskuuta 2009 kello 21.36 (EEST)

Hear, hear! --Joonasl (kerro) 31. elokuuta 2009 kello 12.21 (EEST)

Se "fix" kuitenkin kertoo mitä on tehty. Tyhjä ei kerro mitään. Jos sinulla lukisi fix, se eroittaisi ne muokkaukset tyhjistä. Tyhjät voivat olla mitä vain.

Lisäksi yhteenvetokentän täyttäminen luo rakentavampaa muokkausilmapiiriä. Jonkun oman tai toisen muokkauksen muuttaminen edes perustelematta sitä mitenkään ("fix", "kh", "lähteenmukaisempi" tms) tuntuu, sanoisiko, jyräävältä.

En minäkään pakollisuutta kannata, vaan sitä että yhteenvetokenttää täytettäisiin selvästi nykyistä useammin. Siihen nykyinen käytösohje kehottaa nykyisinkin vahvasti, on kehottanut jo pitkään, ja kehotuksesta olisi pikku hiljaa hyvä ottaa vaari.

Erittelyn voi hoitaa muuten ihan samassa muokkauksessa. En-wiki sanoo asiasta näin: "Also, mentioning one change but not another one can be misleading to someone who finds the other one more important; add "and misc." to cover the other change(s)". Siis vaikka: "pois linkki, lähde lisää, järjestys, ym pientä".

-tKahkonen 31. elokuuta 2009 kello 12.46 (EEST)

Saisiko yhteenvetokenttään artikkeleille oletuksena tekstin "fix ym." ja keskustelusivujen tapauksessa "kom." niin kaikki olisivat tyytyväisiä ;) Vakavasti ottaen, olisiko järkevää täydentää käytäntöä siten, että todettaisiin tyhjän yhteenvedon lähtökohtaisesti tarkoittavan jotain eli toisin sanoen, määriteltäisiin jonkinlaiset oletusarvot?--Joonasl (kerro) 31. elokuuta 2009 kello 12.56 (EEST)

Itse olen ajatellut, että yhteenvetokenttä on tärkeä täyttää, jos tekee jonkin isomman muutoksen artikkeliin, esimerkiksi kirjoittaa uutta sisältöä, lisää lähteen, poistaa tekstiosuuksia yms. Pienten muutosten kohdalla en ole pitänyt yhteenvetokentän täyttöä ehdottoman välttämättömänä. Suurin osa omista muokkauksistani on typojen korjailua (omien ja muiden) ja muita vastaavia pikkumuokkauksia. Joskus merkitsen, mitä on tullut korjattua (typo, kh, w, iw), mutta joskus se jää tekemättä, ja tyydyn vain merkitsemään muokkauksen p-merkinnällä pieneksi muokkaukseksi. Näin varsinkin silloin, kun samaan artikkeliin tekee useita peräkkäisiä pikkukorjauksia. Aina kun ei kaikkia virheitä huomaa kerralla, vaikka käyttäisi esikatseluakin ahkerasti. Minulle tuo oletus-fix voisi käydä, kun se on oletusmuokkaukseni. --Cuprum 31. elokuuta 2009 kello 13.02 (EEST)

Tyhjä muokkausyhteenvetohan tarkoittaa jo nyt "muokkausta". Sitä ei tarvitse toivottavasti kirjata mihinkään käytäntöön. Gopase+f 31. elokuuta 2009 kello 13.25 (EEST)

Ortfanin alla ehdottamaan yhdistäen: tyhjä tarkoittaisi aina samaa kuin pieni muokkaus (kielenhuolto, otsikoiden siirtely, luokan lisäys tai poisto, wikitys). Isojahan ovat mm. tiedon, tekstin ja lähteen lisäys tai poisto, merkitystä muuttava tai selventävä muokkaus. -tKahkonen 1. syyskuuta 2009 kello 11.41 (EEST)

Olisiko ideaa pistää editointiluukkuun valittavaksi yhteenvetoon joitakin vakioluokituksia artikkilien editoinneille ja keskustelusivujen editoinneille? --Aulis Eskola 31. elokuuta 2009 kello 13.11 (EEST)

Tämä on hyvä ajatus. Muokkauspainikkeista voisi olla valittavissa yhteenvetokenttään tekstejä. Silloin niiden ei tarvitsi olla lyhenteitä vaan ne voisivat olla yksiselitteisiä tyyliin "Lähteettömän tekstin poistoa" --Jisis (keskustelu) 1. syyskuuta 2009 kello 12.06 (EEST)

Ollaanpas me kovin laiskoja ja kiireisiä. Tuleeko sillä tavalla tehtyä hyvää sanakirjaa? Jos panostaisi siihen yhteenvetokentän täyttämiseen, ajattelisi ehkä pari kertaa pidempään myös sitä, miksi ja mitä muokkaa. t. laiska ja kiireinen -Pettson 31. elokuuta 2009 kello 14.31 (EEST)

Olen samaa mieltä. Jos esimerkiksi joku on kiinnostunut juuri artikkelin luokista, hän voi heti katsoa mitä luokille on tehty, kun yhteenvetokentässä on "l", ja usein on kiva tietää, missä vaiheessa joku kuva on tullut tai poistunut artikkelista. Silloin loputtoman diff-viidakon läpikäynti on rasittavaa. Välityslautakunnan päätöstä valmistellessa on huomattavan paljon helpompaa seurata, mitä joku on kirjoitellut, jos siellä lukee "kh" tai "fix", kun on tehty vain pieniä muutoksia. Silloin kyseistä muokkausta ei tarvitse alkaa tarkistelemaan sen kummemmin. Esim. kiistoja aiheuttaneet poistot löytyy helpommin. Muutenkin historiasta näkee sitten kuka on tehnyt mitäkin. Esim. "lisätty juttua kreikkalaisista" kertoo heti paljon enemmän kuin tyhjä kenttä. Siis jos jälkikäteen pitää selvittää kenen tekstiä oli mikäkin. Jos yhteenvetoa ei käytä, se on ikään kuin muiden muokkaajien huomiotta jättämistä, sillä heidän työnsä vaikeutuu. Itse käytän lähes poikkeuksetta artikkelimuokkauksissa yhteenvetokenttää ja ehkä muokkaustahtini on hitaampi kuin joillain muilla, mutta tuskin se yhteenvetokentän käytöstä johtuu. ----Uvainio 31. elokuuta 2009 kello 23.03 (EEST)

Selkeä raja voisi olla, että jos muokkaus on ns. pieni muokkaus (kh, tekstin asemointi, luokittelu jne.), niin yhteenveto olisi toivottava, muttei pakollinen. Pieniä muutoksia saattaa yhdessä muokkauksessa olla useampiakin, ja pitempien yhteenvetojen kirjoittaminen tuntuu joillekin olevan ongelma. Isoissa muutoksissa, eli lähinnä tiedon lisäyksessä ja poistossa, yhteenvedon tulisi olla pakollinen. Ja tämä ihan riippumatta siitä, onko kyseessä vakiokäyttäjä vai ei. --Otrfan 1. syyskuuta 2009 kello 05.43 (EEST)

Tämä on kannatettava, josta voisi päästä konsensukseen. Isot ja pienet muutokset on eroteltu käytösohjeessa: Wikipedia:Yhteenveto#Iso_ja_pieni_muutos. Moni näyttää yllä vastustavan "fix"-yhteenvetoa :-), joka ei siis Ortfanin ehdotuksessa olisi pakollinen. Pakollisuuden vaatimiminen on siksi perusteltua, että nykyinen muotoilu "erittäin suotava" ei näytä vastaavan kaikkien näkemystä.

Toisaalta: jos leväperäisyydelle on kannatusta, niin voihan nykyistä tiukkaa suositusta lieventää vaikka näin: "Yhteenvedolla ei ole niin väliä. Täytä se, jos tuntuu siltä, että pitäisi täyttää." (näyttää ehkä naljailulta, mutta ihan vakavissani mainitsen tällaisenkin vaihtoehdon).

-tKahkonen 1. syyskuuta 2009 kello 11.37 (EEST)

Ei tästä mielestäni pakollista voi tehdä. Uusille käyttäjille ei muusta ehtisi huomauttamaankaan ja yhteenveto unohtuu kokeneemmaltakin helposti. --Jisis (keskustelu) 1. syyskuuta 2009 kello 11.49 (EEST)

Millä kiireellä te ihmiset oikein muokkaatte, jos yhteenveto unohtuu helposti? Sehän on vähän kuin unohtaisi laittaa pisteen virkkeen loppuun. Se on niin lähellä esikatselu-nappia (joo tiedän, monet ei käytä) ja tallenna-nappia (no tätä sentään käyttää), että pitää jo vähän yrittää, jos meinaa sen unohtaa ellei sitten ole kauhea kiire muokkaussotia tms. --Uvainio 1. syyskuuta 2009 kello 20.44 (EEST)

Ei siihen kiirettä vaadita. Keskusteluissa monilla ei ole tapana täyttää yhteenvetoa, mikä voi vaikuttaa tottumuksiin. Jos käyttää muokkauspainikkeita, yhteenveto täyttyy välillä automaattisesti. Tätä ei pidä käsittää väärin - minunkin mielestä yhteenvedon täyttäminen on erittäin suositeltavaa ja hyödyllistä, mutta ei sen täyttämättä jättämisestä estoja pidä alkaa jakamaan. --Jisis (keskustelu) 1. syyskuuta 2009 kello 20.57 (EEST)

En kannata estoja. Itse en myöskään kommentteja tehdessä en yleensä laita yhteenvetoa, paitsi jos korjaan jotain. Mielestäni yhteenvedon merkitys on suuri pikemminkin artikkelimuokkauksissa.--Uvainio 1. syyskuuta 2009 kello 21.42 (EEST)

Siinä tapauksessa vahva suositus pakollisuuden sijaan varmaankin olisi paras ratkaisu. Näin on myös en-wikissä. --Jisis (keskustelu) 1. syyskuuta 2009 kello 21.46 (EEST)

Niille, jotka epäilevät yhteenvedon hyödyllisyyttä. Tätä teki kolme ihmistä hyvin lyhyessä ajassa. Artikkelin teon aikana yhteenvetoon kirjoitetut kommentit auttoivat eteenpäin, kun muut tiesivät, mitä pitää tarkistaa ja mitä toisella oli mielessä muutoksen tehdessään. Näin jälkeen päin taas olisi helppo selvittää esimerkiksi virheen löytyessä, missä vaiheessa se on tullut mukaan ja mikä alkuperäinen muoto mahdollisesti oli. Lisäksi on helppo jättää huomioimatta monet "fix" ja "kh" muokkaukset, jos etsii aihemuokkauksia. Miksi otin juuri tämän kyseisen esimerkin esille? Siksi, että kyseisen artikkelin teko oli mahtavaa, kerrassaan huippua. Aivan uskomatonta yhteistyön voimaa, jollaista wikipedian pitäisi olla pullollaan. Kun useampi ihminen lähes samaan aikaan sorkkii samaa artikkelia kehittävissä merkeissä, silloin yhteenvedot ovat yksi kommunikoinnin muoto ja se vähentää turhaa keskustelusivun käyttöä ja väärinkäsityksiä. --Uvainio 1. syyskuuta 2009 kello 20.54 (EEST)

Minusta yhteenvedon pitäisi olla pakollinen, kuten allekirjoituskin on. Yhteenvedolla käyttäjä viestittää yhteisölle, että arvostaa sen jäseniä. Yhteenvedon tuottama vaiva ei ole suuri, mutta siitä saatu apu kanssamuokkaajille on suuri.--Khaosaming 1. syyskuuta 2009 kello 21.03 (EEST)

Samaa mieltä, ei sen kirjoittaminen niin paljoa aikaa vie ja auttaa muita. Uvainion ja Otrfanin näkemyksiin on myös hyvä yhtyä (MMC-artsun teko todella muuten oli kivaa) --albval (keskustelu) 1. syyskuuta 2009 kello 21.21 (EEST)

Vastustan pakollista yhteenvetoa. Estäminen puuttuvan yhteenvedon takia olisi naurettavaa. Samoin pakollinen yhteenveto keskusteluissa/äänestyksissä/jne. Yhteenveto on tärkeä väline artikkelien kehittämisessä. Pidän joidenkin käyttäjien negatiivista asennetta yhteenvedon käyttämiseen vakavana oireena, sillä wikipediaa tehdään yhteistössä muiden käyttäjien kanssa. Vaikka käyttäjän omasta mielestä asiallinen yhteenveto voi vaikuttaa turhalta, on se erittäin hyödyllinen muille artikkelia muokkaaville käyttäjille. Joku voi olla todella sitä mieltä, että hänen ei tarvitse ottaa muita wikipedian muokkaajia huomioon. – Wikipedia on yhteispeliä ja tällaiset käyttäjät voivat etsiä itselleen parempaa tekemistä. --Pentti Repo 1. syyskuuta 2009 kello 21.24 (EEST)

Uh? Kuka ja missä on vastustanut asiallisia yhteenvetoja? --Joonasl (kerro) 1. syyskuuta 2009 kello 21.59 (EEST)

MMC-artikkelin kehittyminen oli Wikipediaa parhaimmillaan. Ei yhtään muokkaussotaa, pelkkää yhteen hiileen puhaltamista niin itse artikkelissa kuin linkkien sinistämisessäkin. Tuloskin on sitä paitsi loistava. Kunpa se ei olisi poikkeus vaan normaalia wikipediatoimintaa. --Ulrika 1. syyskuuta 2009 kello 21.30 (EEST)

Ja tuo "yksi kommunikoinnin muoto" ei varmastikaan tarkoita tätä kiellettyä: "Vältä yhteenvedon käyttöä väittelyyn tai artikkelin sisällöstä keskustelemiseen" vaan tätä: "Yhteenveto on tarkoitettu kuvaamaan ja perustelemaan tehtyä muokkausta". Varsinkin yhtäaikaisessa muokkailussa yhteenveto kertoo, että muokkausta on mietitty eikä vain nopeasti ikään kuin kumottu toisen muokkausta. -tKahkonen 1. syyskuuta 2009 kello 21.42 (EEST)

Jottei lapsi menisi pesuveden mukana: Niissä tapauksissa, joissa ohjelmisto tuottaa automaattisen yhteenvedon (esimerkiksi uuden sivun tai ohjauksen luominen), on parempi antaa sen tulostua kuin kirjoittaa itse huonompi yhteenveto. Esimerkiksi Ak: Ohjaus sivulle Béarnaisekastike on informatiivisempi kommentti kuin uo, ja pätkä artikkelin alusta on hyödyllisempi kuin kommentti uusi sivu. (Eri asia sitten on, jos yhteenvedossa pitää mainita esimerkiksi tekstin kopiointi toisesta Wikipediasta tai muu lisätieto.) --Silvonen 2. syyskuuta 2009 kello 09.54 (EEST)

Fiksu ajatus mutta mistä tietää milloin riville tulee automaattinen yhteenveto? Esimerkiksi uo:ta tehdessä se tulee näkyviin vasta kun uo on tehty. --Ulrika 2. syyskuuta 2009 kello 10.05 (EEST)

Ohjausta tehdessä automaattinen yhteenveto tulostuu aina, jos yhteenvedon jättää tyhjäksi. Lisäsin ohjeeseen kappaleen Wikipedia:Yhteenveto#Automaattiset yhteenvedot; eihän näitä ollut lueteltu missään muualla? --Silvonen 2. syyskuuta 2009 kello 10.29 (EEST)

Nuo siis pitää tietää, mutta esimerkiksi roskamallineesta tulee tieto tulostumisesta. Jos uo:hon tai uuteen artikkeliin haluaa lisäkommenttia, sitä ei voi kirjoittaa, muuten automaattinen teksti poistuu, vai?--Ulrika 2. syyskuuta 2009 kello 11.09 (EEST)

Jep, jos yhteenvetokenttään kirjoittaa jotain, sitten on itse vastuussa koko kommenttitekstistä. --Silvonen 2. syyskuuta 2009 kello 11.14 (EEST)

Tuota siis  Kannatan kannatan itse lanseeraamaani ajattelutapaa, mutta jos on kysymys keskustelusta, tiedetään että kysymys on keskustelusta joten sinne ei mielestäni tarvi laittaa erikseen muuta. Artikkelin muokkaamisessa ja palauttamisessa ja kumoamisessa nämä olisi nämä yhteenvedot erityisen tärkeitä, koska silloin vältyttäisiin monelta turhalta kähmältä. Näiden suhteen käytäntöä tulisi helpottaa. --Höyhens 6. syyskuuta 2009 kello 03.04 (EEST)

Ja pieni muokkaus voi olla vain pieni muokkaus, tietenkin. Tämä juttuhan on nyt siitä että A palauttaa pitkällisen B:n kirjoitelman eikä mainitse siitä mitään muokkauskentässä eikä B:n keskustelusivulla. --Höyhens 6. syyskuuta 2009 kello 03.08 (EEST)

Palauttaa tai muuttelee. -tKahkonen 12. syyskuuta 2009 kello 00.15 (EEST)

Onko sille nyt konsensus, että pienelle muokkaukselle ei välttämättä tarvita yhteenvetoa? Käytösohjeeseen voisi tämän lisätä (en-wikissä on samanlainen). Lisäksi voisi mainita, että silti on parempi mainita niissäkin mitä teki (kh, l, w) (kuten en-wikissä Ohje:Edit_summary). Ja että keskustelusivuilla ei ole niin väliä.
Mikä on sitten kanta isoihin muokkauksiin ("esimerkiksi uuden asian lisääminen, asian poistaminen, kuvan lisääminen, tekstin merkityksen muuttaminen, muut artikkelin rakenteeseen tai tekstisisältöön merkittävästi vaikuttavat muokkaukset jne. Nämä ovat isoja muutoksia, vaikka asiaa tulisi lisää vain vähän tai tekstiä poistaisi vain hieman")? Minusta niissä pitäisi olla kuvaileva tai lyhyesti perusteleva yhteenveto. -tKahkonen 12. syyskuuta 2009 kello 00.15 (EEST)

Mitä tehdä muokkauksille joihin ei ole täytetty yhteenvetokenttää. Jos ei mitään niin tämän kaltaiset säännöt ovat turhia. Vesteri 12. syyskuuta 2009 kello 01.15 (EEST)

Ei mitään vaan käyttäjälle pitäisi huomauttaa asiasta, jos tyhjäksi jättäminen on toistuvaa. -tKahkonen 12. syyskuuta 2009 kello 01.27 (EEST)

Ja huomautuksista tietenkin täytyy olla jonkinlainen sanktio. Mikähän se mahtaisi olla? Kun pelkkä huomautus tuskin ketään säikäyttää. Ja jos rikeestä tulee sanktioita niin ne on kirjattava yksiselitteisesti sääntöihin, jotta säännöt olisivat vastaisuudessa johdonmukaiset ja aukottomat, eikä sääntöä voitaisi käyttää ns. aseena henkilökohtaisissa ristiriidoissa. Vesteri 12. syyskuuta 2009 kello 01.36 (EEST)

En ymmärrä miksi yhteenvetokentän kirjaamista laiteta pakolliseksi! Vai onko kyse siitä että ei haluta parantaa FiWikin tasoa kun muutama ylläpitäjä eivät halua tehdä missän yhteistyötä tai haluavat keskittyä vain toisarvoisiin asioihin? Kun normaalit toimet eivät toimi tai niiden ei haluta toimia, niin ainostaan pakko on se keino jolla saamme rauhan asian suhteen. Joonasl. tuntuu tekevän aivan omat säännöt silloin kun hän haluaa kun seurasin hänen muokkauksiaan ja Välityslautakunnan "tuomiota" niin hän viis veisaa siitä Kyllä Ultrikalle annettiin äkkiä bannia mutta Joonasl. tuntuu taas pääsevän kuin koira veräjästä D100a 12. syyskuuta 2009 kello 09.05 (EEST)

En kyllä usko, että yhteenvedon pakollisuus ja erityisesti niiden puuttumisesta huomauttelu esimerkiksi aloitteleville muokkaajille olisi omiaan edistämään tietosanakirjan tekemistä. Jos käytösohjetta halutaan muuttaa, niin ehdotan, että tehtäisiin selvemmiksi, että pienille muokkauksille ja keskustelusivuille yhteenvedon kirjoittaminen on suositeltavaa ja artikkelimuokkausille erityisen suositeltavaa. Kyseessä on kuitenkin käytösohje eikä käytäntö ja ehdottomien pakkojen ja sanktioiden asettaminen ei ole oikein käytösohjeiden luonteelle ominaista. Lisäksi käytösohjessa voisi selkeämmin todeta, ettei ainakaan seuraavanlaisia yhteenvetoja kannata kirjoittaa lainkaan, mielummin kannattaa jättää yhteenveto tyhjäksi: [3], [4], [5], [6], [7], [8]--Joonasl (kerro) 12. syyskuuta 2009 kello 09.45 (EEST)

Joonasl. "sinä olet tähti" kiemurtelemaan selvästä asiasta. Kun on pakko laittaa yhteenveto kentää jotain niin ei tarvitse seurata tai keskustella asiasta. Kaikille on sama oikeutus Muistaakseni jopa Hikipediassa on pakko laittaa kommentti niin miksi ei meilläkin? D100a 12. syyskuuta 2009 kello 09.49 (EEST)

Siirretty sivulle Keskustelu käyttäjästä:Joonasl#Kahvihuoneesta siirretty keskustelu

Pakollisuudesta olen samaa mieltä, sanktioita ei kannata olla. Käytösohjeiden luonne on, että niistä huomautellaan, jos havaitaan puutteita, jotka haittaavat tietosanakirjan tekemistä ("They advise on how to prevent or avoid causing problems"). Myös yhteenvetojen puuttumisesta huomauttelu kuitenkin kannattaa, jos yhteenvetojen puuttuminen hankaloittaa tietosanakirjan tekemistä (Höyhens: kunnon yhteenvedoilla "vältyttäisiin monelta turhalta kähmältä"). Antamistasi esimerkeistä olen samaa mieltä muuten, mutta lyhyiden lisäysten kirjoittaminen yhteenvetoon on ok (tämä muokkaus: [9]), mm. Ejs-80 käyttää sitä tapaa usein [10]. -tKahkonen 12. syyskuuta 2009 kello 13.53 (EEST)

Tämä kuulostaa hyvältä ja rakentavalta näkemykseltä ja voin kannattaa tätä täysin.--Joonasl (kerro) 12. syyskuuta 2009 kello 14.06 (EEST)

Eipä näy kaikkia koskevan tämäkään: [11] --J 13. syyskuuta 2009 kello 22.55 (EEST)

Ylläpitäjät välityslautakunnassa

Siirretty Ulrikan keskustelusivulta. –Ejs-80 9. syyskuuta 2009 kello 18.05 (EEST)

On se kummaa että asiallista keskustelua pyritään kahlehtimaan eikä anneta sille tilaa. Minusta on äärettömän tärkeää että Välityslautakunnasta tule synoniimi kaikkin puoleisen loanheittopaikkana jonne pyritäään järjestämään ylläpito kavereille kruununjalokiviä eli "kun pääsen välityslautakuntaan voinkin haukkua ja tehdä mitä mieleen tulee eli olen jumalasta seuraava ylöspäin". Yhä vahvenmaksi tulee tälläinen mielikuva miksiköhän? D100a 8. syyskuuta 2009 kello 22.07 (EEST)

Ylläpitäjät ovat kuitenkin vähemmistö käyttäjistä, joten nyt on mahdollisuus vaikuttaa ehdokasasetteluun. Vielä on runsaasti käyttäjiä, joita voi ehdottaa tai jotka voivat itse asettua ehdolle. -tKahkonen 9. syyskuuta 2009 kello 11.35 (EEST)

Eikö sitten ylläpitäjille pitäisi järjestää tietty kiintiö Välityslautakuntaan eikä kuten nyt on muodustumassa enemistö suhteessa ylläpitäjien määrään..D100a 9. syyskuuta 2009 kello 13.52 (EEST)

Jos haluat, niin ainahan voit ehdottaa kiintiöintiä käytäntökahvihuoneessa. –Ejs-80 9. syyskuuta 2009 kello 13.54 (EEST)

Kannattaa kuitenkin ensin perehtyä aikasempaan keskuteluun aiheesta täällä,täällä ja täällä. --Joonasl (kerro) 9. syyskuuta 2009 kello 14.01 (EEST)

Oikea suhde ylläpitäjien kiintiölle Välityslautakunnassa olisi korkeintaan yksi kolmasosa. Silloin matalan hierakian ajatukselle jäisi toteutumistilaa ja ylläpitäjien omaksuma johtokuntarooli tulisi taas wiki-yhteisön raameihin paremmin sopivaksi. Voisi jäädä jopa tilaa Ulrikan tapaisille uurastajille wikipedian kehitystyössä "Täällä-täällä-täällä"-wikipediassa --Estoinen 9. syyskuuta 2009 kello 17.10 (EEST)

Ylläpitäjien osuus välityslautakunnasta saadaan vaikka nollaan asettautumalla ehdolle ja/tai äänestämällä juuri niitä ehdokkaita joita haluaa. Matalan hierarkian ajatuksia voi kuka hyvänsä tuoda esiin ja toteuttaa esimerkiksi kahvihuoneessa. --Joonasl (kerro) 9. syyskuuta 2009 kello 17.21 (EEST)

En ole sitä tarkoittanut että ylläpitäjiä ei saisi olla yhtään mutta nyt tilanne on se että 10 aktivisesta jäsenestä viisi on ylläpitäjiä eli Höyhens Samulili, Aulis Eskola, Piisamson, Albval, ja passiiveissa ovat ainakin Jaakonam,str4nd,Kallerna. Jos haluttaisiin suhteutetttu laskentatapa eli 1/3 niin ylläpitäjiä olisi nopeasti laskien 3-4 kymmenestä ja koko sakista enintään 5.D100a 9. syyskuuta 2009 kello 17.45 (EEST)

Pieni huomio: Jaakonam, Str4nd ja Kallerna eivät ole välityslautakunnan jäseniä, joita on kymmenen, vaan varajäseniä (varsinaisista jäsenistä luettelit vahingossa Piisamsonin kahteen kertaan, kun taas Harriv jäi ylläpitäjäjäsenistä mainitsematta). –Ejs-80 9. syyskuuta 2009 kello 17.51 (EEST)

Minun 13v poikani rankui pelaamaan wowi:a saman aikaan kun kirjoittelin vastausta.. Meni laskut sekaisin. Asiaan, siis kyllä minusta on ylläpitäjät yliedustettuna varsinaiseen välityslautakuntaan verrattuna. Itse olisin tässä tapauksessa sitä mieltä että Välityslautakuntaan tällä kertaa valitaan varsinaisia käyttäjiä ja ensivuonna laitetaan ylläpitäjille suhteellinen kiintiö. Mitä ovat muut mieltä. Toisaaalta olisin sitä mieltä että koko Välityslautakunta valittaisiin uudestaan. Silloin pääsemme aloittamaan "puhtaalta" pöydältä..D100a 9. syyskuuta 2009 kello 18.33 (EEST)

Mitä mielestäsi pitäisi tehdä, jos joku nyt valittavista ei-ylläpitäjistä valitaan myöhemmin ylläpitäjäksi? –Ejs-80 9. syyskuuta 2009 kello 18.36 (EEST)

En kannata. Hyvin toimivaa ei kannata korjata. Välistyslautakunnan kokoonpanoon on jo nyt yhteisön aktiivijäsenillä mahdollisuus vaikuttaa. Kunhan sama (vaali-) käytäntö saataisiin joskus osaksi ylläpitäjyyttä. Pöytäkään ei pysy puhtaana pitkään, sillä joidenkin käyttäjien silmissä ryvettyy aina.--Khaosaming 9. syyskuuta 2009 kello 18.40 (EEST)

Oletko sinä siis sitä mieltä, että ylläpitäjiä olisi tietty vaaleilla valittava määrä? --Höyhens 9. syyskuuta 2009 kello 18.43 (EEST)

Tarkoitin tuolla (vasta-) heitolla mandaatin uudelleenhakemista yhteisöltä, eli ylläpitäjyyden määräaikaistamista, en muuta. Yksityiskohdista en ole tiukka, mutta yleisesti ylläpitäjiä pitäisi olla enemmän kuin nyt. Ehkä muutama sata olisi suhteessa Wikin kokoon OK. Ei siitä silti kannata tässä pitemmälle jatkaa.--Khaosaming 9. syyskuuta 2009 kello 18.50 (EEST)

Juuri laskin, että tämän luettelon 25 ensimmäisestä nimestä, peräti 20 19 on entisiä tai nykyisiä ylläpitäjiä. Ei ole mikään ihme, että aktiiviset käyttäjät päätyvät sekä ylläpitäjistöön että välityslautakuntaan. Jos ylläpitäjiä ei välityslautakuntaan haluta, niin älkää äänestäkö heitä. --Otrfan 9. syyskuuta 2009 kello 18.41 (EEST)

Haluatko sitä että ylläpitäjien pitäisi olla äännestämättä? Mutta saavat olla ehdokkaanna D100a 9. syyskuuta 2009 kello 19.00 (EEST)

Miten tuon minun kommenttini noin pystyy tulkitsemaan? --Otrfan 9. syyskuuta 2009 kello 19.04 (EEST)

Ehdotan että ylläpitäjien muokkauksille asetetaan välittömästi kiintiö. Jotta päästäisiin aloittamaan "puhtaalta pöydältä" nuo ylläpitäjät olisi kaikki estettävä. (joo, tämä oli sarkasmia).--Joonasl (kerro) 9. syyskuuta 2009 kello 18.47 (EEST)

Sarkasmi pitäisi oikeastaan palauttaa, mutta jos me kestettäis tuon verran. :D --Höyhens 9. syyskuuta 2009 kello 18.55 (EEST)

(Tyyppiesimerkki ylläpitäjä, välityslautakuntaehdokas, wikipediatiedottaja Joonasl:n ylimielisestä riidanhaluisuudesta, joka saa seuraavassa kommentissa Höyhens:n siunauksen. Herätyyys.) --Estoinen 11. syyskuuta 2009 kello 18.45 (EEST)

Joonasl:n kommentti oli suunnattu minulle, enkä pitänyt sitä riidanhaluisena. Saakoon myös minun siunaukseni. --Otrfan 11. syyskuuta 2009 kello 18.54 (EEST)

Ahaa. Luulin tätä yleiseksi keskusteluksi tietystä asiasta enkä ymmärtänyt Otrfanin ja Joonasl:n yksityis-suhteiden hoitopaikaksi. Anteeksi, jos huomaamattani häiritsin intiimiä kanssakäymistänne, mutta uskoisin Joonasl:n tulevan antamastasi lisä-siunauksesta tyydytetyksi ja haluaisin minäkin antaa hänelle omasta puolestani vaatimattoman siunaukseni. --Estoinen 11. syyskuuta 2009 kello 19.05 (EEST)

Yleinen keskusteluhan tämä, mutta sisennyksistä voi katsoa kenelle mikäkin kommentti on tarkoitettu vastaukseksi. Lisätietoja keskustelusivun käytöstä voit lukea Wikipedia:Keskustelusivu. --Otrfan 11. syyskuuta 2009 kello 19.13 (EEST)

D100a; en oikein usko että sinäkään ajattelet kaikkien ylläpitäjien olevan kelpaamattomia lautakuntaan. Toisaalta sekin on varmaan kaikkien myönnettävä ettei vakiokäyttäjistä kuka hyvänsä ole hyvä valinta. Ongelma ei ole ylläpitäjien, urheiluartikkelimuokkaajien, kielenhuoltajien, punatukkaisten tai pilkunviilaajien oikeuden mukainen osuus, vaan työhän sopivien ehdokkaiden valinta. Vaikka ylläpitäjien kiintiö olisi vain yksi, voi olla että siihen valitaan kehno ehdokas, ja loput paikat täytetään ehkä aivan totaalisen sopimattomilla vakiokäyttäjillä. Tuloksen ratkaisevat siis wikikäyttäjät äänestämällä, eivät kiintiöt. Tärkeintä on antaa riittävästi vaihtoehtoja, luottaa käyttäjien omaan ymmärrykseen, ja äänestää itse. Vaihtoehtoja saadaan lisää kyselemällä ja kannattamalla mielestään sopivia ehdokkaita mukaan. Ja mitä tulee äänestysten uusimiseen toistan muuallakin sanomani: äänestyksissä yhteisö kertoo mielipiteensä, ja sitä tulee kunnioittaa koko vaalikausi. Muu on mielivaltaa. Terv. --Riisipuuro 9. syyskuuta 2009 kello 20.30 (EEST)--

Ei kyse ole kaikkien ylläpitäjien estämisestä välityslautakuntaan vaan jos kymmenen käyttäjää valitaan niin ylläpitäjiä niistä voisi olla 3-4. Nyt näyttää siltä että Välityslautakunta on muodostunut Fiwiki yhteisössä "kunniaviraksi" johon halutaan päästä kavereiden myötävaikutuksella "patsastelemaan".. Eskolan tapauksesta halusin kirjoittaa siksi että hän on juuri tulkinnut oman asemansa niin että hän mielellään puuttu keskusteluihin joihin hän välityslautakunnan jäsenenä saattaa jossakin vaiheessa joutua ottaman kantaa. Eli Välityslautakunnan jäsenenä pitäisi vältttää asettumasta riitatapauksissa kummankaan tai kenenkään puolelle. Kuten kun laitoin Auliksen riippumattomuuden kyseenalaiseksi omien kokemusten perusteella niin näkisin esim Joonasl. ei ole sopiva siihen tehtävään kuten ei myöskään Eskola. Joonasl. ei pitäisi edes ryhtyä ehdokkaaksi kun hänen toimiaan on käsitelty vastikään lautakunnassa ja vaikka päätös oli helpotus hänelle mutta siltikään Joonasl ei ole kummoisesti muuttanut toimintatapojaan vaan jatkiaa tutuksi tuleella tyylillään vaikka "muste ei ole kuivunut" tapauksen käsittelystä. D100a 9. syyskuuta 2009 kello 21.07 (EEST)

En yksinkertaisesti usko että ylläpitäjät luonteensa puolesta poikkeavat muista wikikäyttäjistä mitenkään merkittävästi. Jos patsastelua tuntuu esiintyvän, niin mikä kertoo ei-ylläpitäjien olevan siitä vapaat? Vertauksellani halusin kiinnittää huomion juuri tähän: ylläpitäjät eivät mielestäni poikkea muista käyttäjistä, ja sen vuoksi ei ole loogista perustaa ylääpitäjyyteen pohjautuvia kiintiöitä. Jos kiintiöitä haluttaisiin, järkevämpiäkin tai vähintään yhtä hyviä jaotteluja löytyisi: sukupuoli, ikä, toimi (esim. koululaiset, opiskelijat, työssäkäyvät jne.) tai maantieteellinen jako. En kuitenkaan kannata minkäänlaista kiintiöitä, ne eivät tuo etuja vaan rajoittavat yhteisön päätösvaltaa asiassa. Saattaa olla että ylläpitäjillä on ryhmänäkin huonoja toimintatapoja, mutta niiden setviminen ei kuulu tähän vaaliin. Mitä tulee mainitsemiisi käyttäjiin, on mielipiteesi tullut nyt esille varsin hyvin, ja äänestäjät voivat ratkaista asian haluamallaan tavalla. Terv. --Riisipuuro 9. syyskuuta 2009 kello 23.43 (EEST)--

Katselin muuten tilannetta enwikissä, ja siellä näyttäisivät kaikki välityslautakunnan jäsenet olevan ylläpitäjiä. Saksankielisessä Wikipediassa sama juttu. –Ejs-80 9. syyskuuta 2009 kello 19.42 (EEST)

Korjaus: dewikissä yksi kymmenestä välityslautakunnan jäsenestä (Achates) oli ei-ylläpitäjä. –Ejs-80 9. syyskuuta 2009 kello 19.44 (EEST)

Varmaan siellä ei olla niin sisäsiitoisia kuin Fiwikissä Toisalta eikö enwikissä ole kiertävä ylläpitäjäisyys?D100a 9. syyskuuta 2009 kello 19.50 (EEST)

Tarkoitatko määräaikaista ylläpitäjyyttä? Ei ole enwikissä sellaista. Siellä ei poisteta ylläpito-oikeuksia edes inaktiivisuuden takia. –Ejs-80 9. syyskuuta 2009 kello 19.55 (EEST)

---

Seuraava Estoisen lausunto ja kaksi sitä seuraavaa kommenttia siirretty sivulta Keskustelu ehdokkaasta Joonasl. –Ejs-80 9. syyskuuta 2009 kello 18.29 (EEST)

Keskustelu siirretty takaisin yllä mainittuun paikkaan, sillä ilmeni, että Estoinen halusi kommenttinsa nimenomaan sinne. –Ejs-80 9. syyskuuta 2009 kello 18.57 (EEST)

Päivämäärälinkit

Siirsin Pallokalat suositeltujen sivujen listoihin, ja huomasin, että siellä on kaikkialla valintapäivämäärä ja -vuosi linkitettynä. Miksiköhän ? Sivulla 12. syyskuuta ei toivottavasti ole mitään tietoa artikkeleista, jotka silloin valittiin hyviksi, eikä sivun 2009 linkittäminen kymmeniä kertoja samalla sivulla ole edes käytännön mukaista. Toivoisin muutosta vakiintuneeseen toimintatapaan,mutt akuuntelisin myös perusteluja linittämiseen ensin. --Tappinen 12. syyskuuta 2009 kello 12.33 (EEST)

Ilman muuta päivämäärä- ja vuosilinkit pois. Valinta-ajankohta on muutenkin toissijainen tieto, eikä linkeistä ole tässä(kään) mitään iloa. --Ryhanen 12. syyskuuta 2009 kello 13.25 (EEST)

Voisin tässä samalla tiedustella, saisiko päivämäärien ja sisennysten täysi poisto kyseiseltä sivulta kannatusta tai vastustusta? Nämä tiedot ovat mielestäni irrelevantteja kyseisen sivun tarkoitukselle, toimia suomenkielisen Wikipedian parhaiden artikkeleiden näyteikkunana, ja ne vain vaikeuttavat olennaisen tiedon havaitsemista. Samat tiedot löytyvät sivulta Wikipedia:Suositellut sivut/Aikajärjestys, joten niiden poistaminen ei hävittäisi informaatiota, mutta poistaisi kylläkin SS-luettelon sivuhistorian täyttävät sisennysmuokkaukset. Jos päivämäärät ja sisennykset poistettaisiin, artikkelit olisi varmasti parasta listata peräkkäin esim. englanninkielisen Wikipedian tapaan (ehkä enemmän tilaa linkkien välille), jottei sivulle jäisi valtavasti tyhjää, ja tällöin sivusta tulisi vieläkin kompaktimpi ja intuitiivisempi. --Herra Maka 12. syyskuuta 2009 kello 23.39 (EEST)

Jos päivämäärät ja sisennykset poistettaisiin kokonaan, eräs hyvin varteenotettava vaihtoehto olisi norjankielisen Wikipedian ratkaisun kaltainen palstoitettu luettelo: Käyttäjä:Herra Maka/Suositellut sivut. Herättääkö tämä tunteita? --Herra Maka 13. syyskuuta 2009 kello 13.08 (EEST)

Päivämäärät joutavat mielestäni pois, mutta eivät kauheasti haittaakaan. Onhan se hauska nähdä, että välillä tuli suositeltuja artikkeleja katolisesta kirkosta, väläillä taas eläimistä. Mutta ei hirveän tärkeää. Jos siennykset on poissa miten pidetään huolta etusivulla käyneistä ? Pitääkö "aikajärjestyksessä"-luetteloon lisätä jotain ? EDIT onhan aikajärjestyksessä. luettleossa ilmaistu myös etusivulla esitellyt. --Tappinen 13. syyskuuta 2009 kello 23.29 (EEST)

Yritän miettiä lähipäivinä, onnistuisiko aikajärjestyssivun kehittäminen laijteltavaksi taulukoksi siten, että tuota mainitsemaasi teemojen vaihtelua ajan myötä olisi nykyistäkin helpompi tarkastella, ja sivu olisi muutenkin nykyistä selkeämpi ja informatiivisempi. --Herra Maka 14. syyskuuta 2009 kello 01.13 (EEST)

Tuollainen palstoitettu kompakti muoto vaikuttaa kätevältä, ja on paljon selkeämpi kuin nykyinen. --Ryhanen 13. syyskuuta 2009 kello 23.36 (EEST)

Sivulta WP:SS voidaan poistaa päivämäärät, onhan meillä tämä kiinnostuneille. 101090ABC 13. syyskuuta 2009 kello 23.24 (EEST)

Kaino kannanotto suositelluksi valitsemisen ajankohdan säilyttämisen puolesta: suositeltujen sivujen tasoon on vaikuttanut suuresti se, että nykyään vaaditaan tarkka viitteistys. Pari vuotta sitten valittuihin ja sitä vanhempiin on siten osannut suhtautua tietyllä varauksella. Muuten kyllä palstoitettu muoto olisi hyvännäköinen, mutta voisiko siellä edes valintavuoden säilyttää? Linkit ovat tietysti turhia. --Hrrkrr31 13. syyskuuta 2009 kello 23.54 (EEST)

Minusta edes vuotta ei tarvita suositeltujen sivujen luettelossa: Sivu lienee suunnattu erityisesti suurelle yleisölle, ja melko harva lukija varmastikaan tietää tai tulee ajatelleeksi, että mitä aiemmin artikkeli on valittu suositelluksi, sitä todennäköisemmin se on keskimääräistä heikkolaatuisempi. Sen sijaan pelkkä vuosiluku artikkelin perässä voisi aiheuttaa hämmennystä, kuten sisennykset tekevät nykyisellä sivulla. Ymmärrän toki, mitä tarkoitat, mutta mielestäni se, että lukijakunnalle tarjotaan selkeä ja ytimekäs luettelo suositelluista artikkeleista, ajaa meille vakiomuokkaajille suodun pienen mukavuustekijän edelle: jos haluaa saada todellisen käsityksen artikkelin ja sen lähteistyksen laadusta, täytyy tietenkin tutustua itse artikkeliin, sen lähdemerkintöihin ja itse lähteisiin. Ja kuten yllä on todettu, päivämäärätiedot käyvät ilmi aikajärjestys-sivulta niille muokkaajille, jotka esimerkiksi haluavat etsiä mahdollisesti puutteellisia suositeltuja sivuja parannettaviksi. Wr:lla, Herra Maka 14. syyskuuta 2009 kello 01.13 (EEST)

Kamoooon. Tottakai päivämääräkin on hyvä olla mainittu, mutta vuodenkaan ei kuuluisi olla edes linkitetty ja nämä siksi että jonkin artikkelin merkitseminen suositelluksi tai joksikin muuksi ei ole tietosanakirjamielessä merkittävää. Samahan olisi kirjata itse artikkeliin että wikimerkittävä tästä tuli silloin ja silloin. ––Höyhens 14. syyskuuta 2009 kello 00.04 (EEST)

Voiko käyttäjän estää kuukaudeksi yhden ainoan muokkauksen takia?

[12] Muokkauksella ei loukattu eikä uhkailtu ketään. Samantapaisia muokkauksia käyttäjä oli tehnyt aiemminkin, mutta eikö tuo nyt ole vain julmaa? Otrfan ei suostu edes perustelemaan tekosiaan. Väkisinkin välittyy sellainen vaikutelma, että estetään vain sen takia että siihen on välineet. --22. muokkaaja 14. syyskuuta 2009 kello 17.10 (EEST)

Turhasta pelleilystä voisi aivan hyvin laittaa ikuisen eston. Pelleilyyn on olemassa muita foorumeita. Ja oman keskustelusivun tyhjennys on kielletty. --ML 14. syyskuuta 2009 kello 17.14 (EEST)

Toisaalta käyttäjän olisi pitänyt sisäistää keskustelusivukäytäntö jo, koska oli aiemmin ollut estettynä samasta syystä. Toisaalta kuukauden esto tosiaan tuntuu aika kohtuuttomalta yhden tervetulotoivotuksen poistamisesta. Tämä onkin hankala tapaus... tuntuisi järkevimmältä vain antaa anteeksi noin mitätön rikkomus. Käytäntö kuitenkin on mikä on. Parempi olisi joka tapauksessa aloittaa keskustelu käytännön muuttamisesta kuin alkaa omavaltaisesti sitä rikkoa. Mahtoiko estetty käyttäjä olla tietoinen tällaisesta mahdollisuudesta? --Quadriplegia 14. syyskuuta 2009 kello 17.16 (EEST)

Ja kuten jo toisaalla mainitsinkin, on myös olemassa arkistointiyrityksen mahdollisuus, mutta siihenhän ei selvyyttä saada ennen kuin kuukauden päästä, sillä käyttäjä estettiin heti seuraavalla minuutilla muokkauksestaan. --22. muokkaaja 14. syyskuuta 2009 kello 17.18 (EEST)

Miten niin yhdestä muokkauksesta? Käyttäjä on tyhjentänyt parin viime kuukauden aikana keskustelusivunsa kaikkiaan 18 kertaa, jos oikein laskin. Muita muokkauksia käyttäjä ei ole tehnyt. Edit: otan puheitani takaisin. Yhden muun muokkauksen on tehnyt. Kuukausi sitten jätin kommentin "Ja ei nyt taas aloiteta tyhjentelyä.", johon käyttäjä vastasi "eikö" --Otrfan 14. syyskuuta 2009 kello 17.20 (EEST)

Estojen välillä ehdittiin tehdä vain yksi muokkaus. --62.240.93.197 14. syyskuuta 2009 kello 17.22 (EEST)

Niin eli jos käyttäjä ehtii osallistua Wikipedian toimintaan vain yhden minuutin verran ennen kuin joutuu kuukauden jäähylle, niin eikö se ole vähän kohtuutonta? --22. muokkaaja 14. syyskuuta 2009 kello 17.24 (EEST)

Jeps, ja esto tuli, koska aikaisempien kokemusten perusteella lisää oli odotettavissa. Käyttäjän edellinen yhteenveto oli Tiedän olevani wikipedian pahin kriminaali 'vandalisoimalla' omaa keskustelusivuani. Ihanan rikollista . --Otrfan 14. syyskuuta 2009 kello 17.24 (EEST)

Siltikin saattoi yrittää vain arkistointia. --22. muokkaaja 14. syyskuuta 2009 kello 17.33 (EEST)

Esto oli täysin paikallaan. --Hrrkrr31 14. syyskuuta 2009 kello 17.28 (EEST)

Tervetuloa-mallineen saa poistaa ja IMO jäähyä on aivan liikaa. Ärsyttävä tilanne ylläpitäjälle, mutta ei saa jäädä provosoinnin kohteeksi. —kallerna™ 14. syyskuuta 2009 kello 17.36 (EEST)

Tt-mallineen saa minustakin poistaa, kuten olen muistaakseni keskustelussa sanonutkin, mutta asian tiimoilta nousseen keskustelun poistaminen onkin sitten toinen juttu. Eston pituus on määräytynyt normaalin käytännön mukaisesti. --Otrfan 14. syyskuuta 2009 kello 17.46 (EEST)

Joo olisin kyllä muuttanut estoa jos olisin sen kokenut oikeaksi ratkaisuksi. Käyttäjä ärsytti sinua aivan tahallaan vaikka sinä ainoana pidit hänen rikoksiaan pieninä. —kallerna™ 14. syyskuuta 2009 kello 17.51 (EEST)

Ja itse asiassa sivulta oli jo ennen keskustelun syntymistä poistettu muutakin sisältöä, jota kukaan ei ole tainnut viitsiä palauttaa. Käynpä nyt sen tekemässä. --Otrfan 14. syyskuuta 2009 kello 17.54 (EEST)

Hirveä paikka tämä Wikipedia. --22. muokkaaja 14. syyskuuta 2009 kello 17.59 (EEST)

Käyttäjä on tapavandaali. Puoli vuotta olisi ollut oikeampi eston pituus. Häiriköintiä ei tule sietää yhdenkään muokkauksen verran. --Pentti Repo 14. syyskuuta 2009 kello 18.05 (EEST)

Juu, jos ei noudata käytäntöjä. Ja pakko sanoa, että olen hiukkasen ihmeissäni kommentistasi "Kiusaan sinua tällä vaikka lopun elämääni", vaikka keskustelusta huomaat, että erityisesti minä olen kyseistä käyttäjää puolustanut parhaani mukaan, kun käyttäjälle oltiin suunnittelemassa ikuista estoa (joka kertaalleen jo annettiinkin). Mutta käyttäjän toiminta ei ole jättänyt muita vaihtoehtoja kuin estämisen, ja jos tyhjentely jatkuu, niin estot eivät ainakaan lyhene. --Otrfan 14. syyskuuta 2009 kello 18.08 (EEST)

Hirveä paikka? Hirveää on lähinnä se, että löytyy innokkaita nettiurheilijoita, joiden haluavat osallistua tämän tyyppisen projektiin, mutta ainoastaan teettääkseen turhaa työtä toisille käyttäjille. Terv. --Riisipuuro 14. syyskuuta 2009 kello 20.52 (EEST)--

Televisiosarjojen erillisten jaksojen otsikoiminen

keskustelu:Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka Sain ko. keskustelusta sellaisen käsityksen, ettei wikissä ole yhteistä käytäntöä TV-sarjojen yksittäisistä osista laadittujen artikkeleiden otsikoimiselle. Eli Kelpaako ja riittääkö pelkkä jakson nimi otsikoksi?

• Esimerkki1: Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka (Salatut elämät)
• Esimerkki2: Salatut elämät: Perutaan häät jne. TAI/SEKÄ Simpsonit: Kuka ampui johtajan?

Näitä riittää.Jylöstalo 14. syyskuuta 2009 kello 23.31 (EEST) ~KorjausJylöstalo 15. syyskuuta 2009 kello 00.05 (EEST)

Lyhyesti: riittää. Asiasta kuin asiasta riittää pelkkä (yleis)nimi jos sen ensisijainen merkitys on juuri kyseisen artikkelin kohde. Eli juuri kuten Simpsonit esimerkissäsikin artikkeli on jo nimetty. Näin ainakin itse asian tulkitsen. --JTS 14. syyskuuta 2009 kello 23.45 (EEST)

Korjasit alkuperäistä viestiäsi, mikä sekoitti oman vastaukseni sisältöä (tosin vain vähän, mutta kuitenkin). Jatkossa tee korjaukset mieluummin uudella vastauksella viestiisi, varsinkin jos se sotkee vastauksia mitä viestiisi on tullut. Eli alkuperäiseen aiheeseen palatakseni, nykyinen tapa on mielestäni hyvä: Kuka ampui johtajan? ja Perutaan häät, perutaan yhteinen hautapaikka --JTS 15. syyskuuta 2009 kello 00.11 (EEST)

Kaupunkikarttojen värit

Mors vaan kaikki.

Olen tässä väännellyt uutta Helsingin kaupungin karttaa/karttapohjaa ja mietiskelin, että millaista väritystä kannattaisi teidän kaikkien mielestä lähteä soveltamaan? Olen Ylikiiminkiä varten tehnyt yhden tuollaisen (ja myös Haukiputaasta, mutta ei ilmeisesti ole käytössä). Onko tuollainen värimaailma ok...? Onko muissa wikeissä jotain hyvää väritystä käytetty? Ehdotelkaahan ni saadaan siisti ja fiksu kartta. --人形/Ningyou (Lätise) 9. syyskuuta 2009 kello 16.05 (EEST)

Pistätkö linkin niihin kuviin? -- Jniemenmaa 9. syyskuuta 2009 kello 16.20 (EEST)

Tiedosto:Villages of Ylikiiminki.png. Toimikos tämä tällai...? --人形/Ningyou (Lätise) 9. syyskuuta 2009 kello 17.01 (EEST)

Minusta värit ovat ihan hyvät. Eivät ainakaan turhan räikeät. Tuleeko karttoihin muuta kuin maasto/vesistö? (Muita aiheeseen liittymättömiä kysymyksiä: Miksi tekstit on vinossa? Miksi Ylikiimingin sisällä on pieniä enklaaveja?)-- Jniemenmaa 9. syyskuuta 2009 kello 17.13 (EEST)

Tekstit teki joku muu. Sisällä on enklaaveja sen takia, että ylikiimingin kunnan virallisessa kartassakaan ne eivät kuuluneet kuntaan. En tiedä miksi. Älkää kysykö multa.

Samat enklaavit löytyvät myös karttapaikan kartoista. Gopase+f 12. syyskuuta 2009 kello 00.42 (EEST)

Itse aiheeseen, karttaahan voi käyttää myöhemmin pohjana vaikka mihin. Aluksi nyt kuitenkin aion tehdä uudet kaupunginosakartat, eli näkyviin ei tule kuin vesi ja maa sekä kaupunginosat. --人形/Ningyou (Lätise) 9. syyskuuta 2009 kello 17.53 (EEST)

Tein nyt kartan valmiiksi tämän näköisenä Tiedosto:Helsinki_districts.svg, siinä on nyt tuollaiset perusväritykset... Yksi toimiva väritys olisi Tiedosto:Helsinki Eira.png -mallinen väritys. Haluaisin nyt vähän inputtia aiheesta, ettei tarvitse jälkeenpäin lähteä tekemään levottomasti muutoksia. --人形/Ningyou (Lätise) 18. syyskuuta 2009 kello 16.22 (EEST)

Hieno! Mielestäni tekemäsi kuva on selkeämpi kuin tuo toinen. --Makele-90 18. syyskuuta 2009 kello 16.58 (EEST)

Upea. Mutta mikä on tuo rähmä Töyrynummen ja Tapanilan välissä? --Jmk 18. syyskuuta 2009 kello 17.10 (EEST)

Se on tuohon Tapulikaupunkiin kuuluva osa, ainakin kartan mukaan, näyttää noin paksuilla reunoilla omalta alueeltaan... --人形/Ningyou (Lätise) 18. syyskuuta 2009 kello 17.23 (EEST)

Merkittävyyskriteerit-päivittämisen paikka?

Siirretty sivulta Keskustelu Wikipediasta:Kahvihuone. --Silvonen 14. syyskuuta 2009 kello 20.21 (EEST)

Mielestäni wp:n merkittävyyskriteerit ovat turhan tarkkoja. Artikkeleihin pitää löytyä paljon lähteitä ja jos lähteitä ei ole artikkelin asian pitää olla tiedossa suurella määrällä suomalaisista. Pari kertaa täällä nämä wikipedistit ovat laitelleet aloittamiani artikkeleita merkittävyys kyseenalaistettu -luokkaan. Eikö olisi aika uudistaa merkittävyyskriteereitä niin että artikkelin aihetta ei olisi tullut käsitellä merkittävissä lähteissä? Jonkun täytyy kuitenkin kirjoittaa asioista ensimmäisenä, jos Wikipediassakin odotetaan että joku kirjoittaa asiasta ensin nettiin, niin kuluu aikaa turhaan. --Olli 14. syyskuuta 2009 kello 19.19 (EEST)

Ei. --Juhko 14. syyskuuta 2009 kello 19.20 (EEST)

Ei niin. Wikipedia on tietosanakirja, eikä tietosanakirjan tehtävä ole kertoa asioista ensimmäisenä. Se vain kokoaa jo olemassaolevan tiedon. Jos lähteitä ei ole eikä asia ole tiedossa "suurella määrällä suomalaisista", niin ei se sitten tännekään kuulu. Sitä paitsi lähteitä on muuallakin kuin netissä.--Tanár 14. syyskuuta 2009 kello 20.45 (EEST)

Maailmasta löytyy paljon lähteellistä tietoa asioista, joista aika pieni osa suomalaisista tietää yhtikäs mitään. Juuri näistä aiheista ainakin minä kaipaan artikkeleita. -- Piisamson 14. syyskuuta 2009 kello 20.51 (EEST)

Juu, ei se tietenkään ole mikään merkittävyyden kriteeri että suuri osa suomalaisista tietää asian. Mutta sitä tärkeämpiä sitten ovat lähteet.--Tanár 14. syyskuuta 2009 kello 21.59 (EEST)

Ei, koska Wikipedian linja on että kuka tahansa saa kirjoittaa ilman sen tarkempaa identifioimista. Eli lähtökohtaisesti jokainen nimimerkki ja IP numero on epäluotettavakirjoittaja. Tähän vaikuttaa myös se että Wikipedia pyrkii olemaan luotettava ja tietosanakirja. Tähän yhtälöön ei sovi tuntemattomien henkilöiden lähteettömät kirjoitukset. --Harriv 14. syyskuuta 2009 kello 21.03 (EEST)

Ja tuohon tekee mieli lisätä, että tämä ohje ei ole suoranaisissa tekemisissä lähteen luotettavuuskriteerien kanssa. --Höyhens 17. syyskuuta 2009 kello 20.21 (EEST)

Lisää, paremmin!

Tehkää ihmiset ihmeessä uudelleenohjauksia kaikista mahdollisista nimistä. Tuhlasin aikaani materiaalin kokoamiseen ja kirjoittamiseen Yrjö Weilinistä, ja kun rupean tekemään uo:ita, Yrjö Weijolasta olikin artikkeli. Olisi pitänyt kai sitten tarkistaa ensin, mutta mieluummin toisin päin, että ensimmäisen artikkelin tekijä hoitaa asian. --Ulrika 17. syyskuuta 2009 kello 11.08 (EEST)

Eipä noissa kahdessa ihan kauheasti päällekkäisyyksiä ole, joten varsinaista vahinkoa ei ole tapahtunut. BTW: aiotko kohta poistaa jomman kumman? Gopase+f 17. syyskuuta 2009 kello 11.42 (EEST)

Ulkoisista linkeistä taas kerran

Mitä ollaan mieltä tällaisista [13] lisäyksistä. Minusta niitä voi olla jotensakin maltilla, mutta jos on muita linkkejä, näiden merkitys vähenee, vai? --Höyhens 17. syyskuuta 2009 kello 20.05 (EEST)

Kyllähän tuossa lievä mainostamisen sivumaku on, mutta liittyyhän museo sentään Warholiin eikä kai tavoittele kaupallista voittoa. – Yleensä ottaen mielestäni Aiheesta muualla -linkkejä ei pitäisi olla liian monta, tuo viisi on jo aika lailla maksimi (tietysti vähän aiheesta riippuen). Jos tyrkyllä on kovin monenlaisia linkkejä, siinä onkin sitten miettimistä, mitkä ovat olennaisimpia. --Hrrkrr31 17. syyskuuta 2009 kello 22.21 (EEST)

Aiheesta muualla -osiotakin voi pilkkoa. Museot-alaotsikko voisi olla paikallaan, kyllä siihen mahtuu. --Jisis (keskustelu) 17. syyskuuta 2009 kello 22.29 (EEST)

Joo, Jisis, toi on hyvä vinkki. --Höyhens 18. syyskuuta 2009 kello 00.34 (EEST)

Parhaiten tunnettu?

Jos esim. henkilöartikkelissa mainitsee jonkun olevan parhaiten tunnettu jostakin, niin luonnollisesti sille pitää olla lähde. Välillä sellaista on kuitenkin hyvin vaikea löytää. Missä määrin järjen käyttö on sallittu ohi lähteiden? Esim. parhaillaan yritän kirjoittaa artikkelia Herbert Morrisonista. Morrison on tunnettu parhaiten (ja ainoastaan) Hindenburgin onnettomuuden radioselostajana, mutta asia on ilmeisesti niin itsestäänselvyys, ettei sitä missään kelvollisessa lähteessä erikseen mainita. Meneekö uuden tutkimuksen puolelle, jos esim. tätä[14] muistokirjoitusta lähteenä käyttäen, kirjoittaa että "Morrison on parhaiten tunnettu Hindenburgin onnettomuuden selostuksestaan"? --Otrfan 18. syyskuuta 2009 kello 00.26 (EEST)

No ei mene uuden tutkimuksen luokkaan, jos ensimmäistä versiota olet tekemässä ja käyttämässäsi lähteessä niin sanotaan. Oikein hyvä wikipedistihän kävisi läpi kaikki lähteet, mutta niitä ei vielä liene tavattu. --Höyhens 18. syyskuuta 2009 kello 00.33 (EEST)

Itse oikaisisin: "Morrison on tunnettu Hindenburgin onnettomuuden selostuksestaan". Eipä ole ainakaan uuutta tutkimusta, lisäksi parhaiten tunnettu jotenkin karahtaa kielikorvaani. Terv. --Riisipuuro 18. syyskuuta 2009 kello 00.34 (EEST)--

Samaa mietin itsekin, mutta kun ei lähde noinkaan sano. --Otrfan 18. syyskuuta 2009 kello 00.37 (EEST)

Muistokirjoitus kelpaa mielestäni lähteeksi sille, että tunnetaan tuosta (parhaiten). Omin sanoinhan asiat toisaalta pitää kertoa. --Jisis (keskustelu) 18. syyskuuta 2009 kello 00.44 (EEST)

Saatan olla vähän turhan pikkutarkka, mutta muistokirjoitus ei missään kohtaan sano, että mistä Morrison on tunnettu. Hindenburg mainitaan otsikossa ja 75% tekstistä käsittelee Hindenburgin selostusta, mutta yhtä hyvin tuon pohjalta voisi kirjoittaa, että "Morrison on tunnettu siitä, että syntyi Scottdalessa. Aloin miettimään tätä asiaa, kun huomasin että käyttäjiä on huomauteltu siitä, että ovat kirjoittaneet ilman lähdettä jonkun olevan tunnettu jostakin. --Otrfan 18. syyskuuta 2009 kello 00.51 (EEST

Muistokirjoitus kyllä mielestäni nimen omaan kertoo herran olevan tunnettu ko. selostuksesta. Asia selviää jo otsikoinnista, ja kirjoituksen ensimmäisestä lauseeesta. Kerrotaan muistokirjoituksen tieto omin sanoin, kuten Jisis sanoi. Terv. --Riisipuuro 18. syyskuuta 2009 kello 00.59 (EEST)--

Lähde on erinomainen (New York Times) ja se käsittelee henkilön koko elämää. Kun Hinderburg saa siinä noin suuren huomion, mielestäni "parhaiten tunnettu" on vain ytimekkäämpi tapa sanoa se asia, että henkilön muistokirjoitus New York Timesissa käsitteli lähes pelkästään kyseistä asiaa. Fraasia käytetään paljon väärin mutta tämä tapaus ei kuulu niihin. --Jisis (keskustelu) 18. syyskuuta 2009 kello 01.00 (EEST)

Noin minäkin tulkitsisin. Ajattelin vain kysäistä, ettei sitten kenelläkään ole mitään sanomista jälkikäteen. --Otrfan 18. syyskuuta 2009 kello 01.10 (EEST)

Ilmausten täsmällisyyteen pyrkiminen on välillä hyve, välillä pahe. Tässä kuitenkin miettisin onko hän tunnettu sitten jostakin muusta, jos halutaan käyttää sanoja "parhaiten tunnettu". Amerikkalaiset tunnetusti rakastavat ylisanoja, mutta ei niitä ehkä tarvitsisi sanasta sanaan kääntää vaan muotoilla paremmin suomalaiseen understatementtiin tottuneeseen korvaan. Sitä paitsi jos joku on hyvin tunnettu jostakin asiasta, miksi sitä tunnettuutta pitäisi erityisesti korostaa? Minusta riittää että kerrotaan asiat niin kuin ne ovat, päätelköön lukija itse loput. On vähän sellaista lukijan puolesta päättelyä, jos sanotaan että joku on tunnettu, jos ei sitä nimenomaan lähteessä sanota (ja en.wikipedia ei siis ole lähde). --Ulrika 18. syyskuuta 2009 kello 09.09 (EEST)

Vielä tuli mieleen sellainen ilmiö kuin että amerikkalaisten (siis yhdysvaltalaisten) mielestä Yhdysvallat on koko maailma, eli jos joku heppu tunnetaan Yhdysvalloissa, se on sikäläisten mielestä maailmankuulu, vaikka me täällä Pohjan perukoilla tuskin olemme hänestä kuulleet. Tästä Morrisonista en tiedä, tunteeko hänet jokainen mökin mummo ja pappa, mutta tuon nyt tämänkin näkökohdan esille, että kirjoittaja muistaa harkita sanojaan. Mieluummin liian vähän kuin liikaa, sanoi muuan kirjoittamiseen perehtynyt pedagogi. --Ulrika 18. syyskuuta 2009 kello 09.17 (EEST)

Itse ainakin välttäisin kaikkia superlatiiveja kokonaan, ellei ole kovaa faktaa tarjota lähteeksi. Tunnettavuuttakaan ei tarvitse mainita jos henkilö esitellään tyyliin "Herbert Morrison oli Hinderburgin onnettomuuden selostanut radiotoimittaja." --Harriv 18. syyskuuta 2009 kello 09.15 (EEST)

Siinä tuli ytimekkäästi ilmaistuksi se mitä edellä liirumlaarumilla ajoin takaa. --Ulrika 18. syyskuuta 2009 kello 09.20 (EEST)

Joo, jos Hindenburgin merkittävyys näkyy selvästi muistokirjoituksessa, se näkyy selvästi varmaan myös artikkelissa. Siksi superlatiiveja ei tarvita. --albval (keskustelu) 18. syyskuuta 2009 kello 09.23 (EEST)

Harriv kiteytti asian hyvin: pelkistetäään tekstissä esille olennainen tieto. Terv. --Riisipuuro 18. syyskuuta 2009 kello 10.14 (EEST)--

No tuohan on fiksuin määritelmä artikkelille. Tästä tuli mieleen, että pitäisi kääntää Wikipedia:Vältä ylisanoja enkkuwikistä. --Jisis (keskustelu) 18. syyskuuta 2009 kello 11.52 (EEST)

Eli otamme eri linjan kuin Britannica, jossa määritelmästä löytyvät usein sanat "best known"? --Otrfan 18. syyskuuta 2009 kello 12.11 (EEST)

Juuri näin. Britannican kielenkäyttö on amerikkalaista, jota ei sellaisenaan sovi noudattaa. Jos tuntuu että jokin tietty asia on korostamisen arvoinen, lievempi ilmaisu olisi vaikkapa "tunnetaan". --Ulrika 18. syyskuuta 2009 kello 12.51 (EEST)

Pelkkä "tunnetaan" ei kyllä mielestäni ole suoranaisesti lievempi ilmaisu: sehän antaa itseasiassa kääntäen ymmärtää, ettei henkilöä mistään muusta tunnetakaan. Mutta pahasti anglismilta haiskahtavaa "parhaiten tunnettua" paremmin suomen kieleen sointuisi "tunnetaan erityisesti". Se ei myöskään kuulosta yhtä korostavalta. – Haltiamieli 18. syyskuuta 2009 kello 15.06 (EEST)

Tarkoitankin että jos henkilöä ei tosiaankaan tunneta muuta kuin yhdestä asiasta, ja se halutaan erityisesti tuoda esille. En osaa sanoa onko tällaisia tilanteita usein. Joskus voidaan kirjailijan tuotannosta nostaa esiin yksi teos, johon hänen maineensa perustuu, kun muut ovat jääneet unohduksiin, mutta en kyllä kovin kevein perustein (ainakaan en.wikin perusteella) lähtisi tällaisia ilmaisuja käyttämään. Eräissä elokuva-artikkeleissa on lähes jokaisessa tämä tunnettu jostakin roolista tai jopa erityisesti tunnettu, ja poistelen niitä, koska tunnettuutta ei ole mitenkään osoitettu. --Ulrika 18. syyskuuta 2009 kello 15.13 (EEST)

Toinen johdantoihin levinnyt aglismi on "muistetaan parhaiten siitä ja siitä". Minä olen yleensä muuttanut ne nähdessäni yksinkertaisempaan muotoon[15]. Morrisonin tapauksessa kirjoittaisin enwikistä kääntäen seuraavaa. Herbert Morrison (May 14, 1905 – January 10, 1989) was an American radio reporter best known for his vivid description of the Hindenburg disaster—a catastrophic fire that destroyed the Hindenburg zeppelin on May 6, 1937. Herbert Morrison (14. toukokuuta 1905–10. tammikuuta 1989) oli yhdysvaltalainen radioselostaja, jonka värikäs, tunteiden kyllästämä lähetys ilmalaiva LZ 129 Hindenburgin tuhosta 6. toukokuuta 1937 on jäänyt viestinnän historiaan. Minuakin alkoi kiinnostaa tämä aihe. Onko Otrfanin artikkeli kohta valmis laitettavaksi artikkeliavaruuteen?--Khaosaming 18. syyskuuta 2009 kello 20.32 (EEST)

Oliko tämä yksittäinen radioselostus ylipäänsä niin merkittävä, että Wikipedian merkittävyyskynnys ylittyy? (Ilmeisesti oli, jos en-wikissäkin on artikkeli?) Normaalistihan tavalliset radioselostajat eivät liene riittävän merkittäviä. --Ryhanen 18. syyskuuta 2009 kello 15.49 (EEST)

Sattui sanomaan siinä radioselostuksessa sanat "Oh, the Humanity", joita voi googletella. Kyseessä myös ensimmäinen NBC:n valtakunnallisesti lähettämä uutisselostus. Time-lehden Hindenburg-onnettomuusartikkeli vuodelta 1937 alkaa kertomalla Morrisonista, eikä ilmalaivasta[16]. Kyseessä on varmaankin tunnetuin yksittäinen uutislähetys kautta aikain. --Otrfan 18. syyskuuta 2009 kello 15.57 (EEST)

Wikipediat kielittäin

Pitäisiköhän artikkelit luokassa Wikipediat kielittäin siirtää artikkeliavaruuteen? Mielestäni kyseessä on kuitenkin tietosanakirja-artikkeleita ja kaikissa muissa Wikipedioissakin näyttävät olevan nimenomaan artikkeliavaruudessa. --Jhattara ^{(keskustelu · muokkaukset)} 18. syyskuuta 2009 kello 16.26 (EEST)

Minusta voisi siirtää. --Otrfan 18. syyskuuta 2009 kello 16.29 (EEST)

Artikkelit päätettiin siirtää wikipedia-avaruuteen naurunkielisen wikipedian poistoäänestyksen säilytyspäätöksen jälkeen. Puolestani merkittävimmät voisi siirtää.--A333 18. syyskuuta 2009 kello 19.20 (EEST)

Mitä käytännöt sanovat interwikityksistä eri kieliversioiden eri osoiteavaruuksien välillä? Minusta iw:t tulisi poistaa, jos nuo eivät kerran ole artikkeleita. --Otrfan 18. syyskuuta 2009 kello 19.30 (EEST)

Henkilöt paikkakuntaluokissa

Alla oleva keskustelu on siirretty tähän sivulta Keskustelu luokasta:Sanfranciscolaiset henkilöt.--Urjanhai 18. syyskuuta 2009 kello 22.10 (EEST)

Aihetta sivuten voisin kysyä (vai sopisiko tämä paremmin kahvihuoneeseen), miten tulisi suhtautua siihen, että joihinkin suomalaisiin kuntaluokkiin toisinaan lisätään henkilöitä (ks. esim. Luokka:Laitila, Luokka:Sastamala). Kun kuitenkin kaikkiin paikkakuntiin liittyy henkilöitä pilvin pimein, niin tulisiko tällaiset pääsääntöisesti poistaa?--Urjanhai 16. syyskuuta 2009 kello 17.48 (EEST)

Kyllä. Henkilö on tarpeen lisätä kuntaluokkaan vain, jos hän liittyy olennaisella tavalla kunnan historiaan. Muuten luokkaan lisättävien henkilöartikkeleiden määrää on mahdoton rajata. --Quadriplegia 16. syyskuuta 2009 kello 17.58 (EEST)

Eli siis esim. Johan Parviainen kunnan syntyyn vaikuttaneena voisi olla luokassa Luokka:Säynätsalo (jos sellainen olisi), mutta esimerkiksi nuo Sastamalan ja Laitilan suuret pojat eivät? Noinkin rajanveto toisaalta saattaa muodostua liukuvaksi. Säilyisikö esimerkiksi Timo Kvist luokassa Luokka:Naantali? Zefanias Suutarla ainakaan varmaankaan ei? --Urjanhai 16. syyskuuta 2009 kello 18.17 (EEST)

Jos tarvitsee miettiä kuuluuko joku johonkin luokkaan, niin luultavasti ei kuulu. --Otrfan 16. syyskuuta 2009 kello 18.22 (EEST)

Eli esim. Timo Kvist kuuluisi luokkaan Luokka:Naantalin kaupunginjohtajat (joka on luokkana perusteltu) mutta ei suoraan luokkaan Luokka:Naantali (koska on vain yksi kaupunginjohtaja muiden joukossa, mutta ei kaupungin historiaan muita erityisen paljon enemmän vaikuttanut)? --Urjanhai 16. syyskuuta 2009 kello 18.33 (EEST)

Tuollaiset ovat vähän hankalia tapauksia. Itse en laittaisi Naantali-luokkaan, mutta sitten kun joku Naantalin kaupunginjohtajat -luokkaa tekee, niin luokka kyllä helpottaisi kaupunginjohtajien löytymistä. Ehkä kannattaa tehdä samantien Naantalin kaupunginjohtajat -luokka, vaikkei siihen aluksi kuin yksi artikkeli tulisikaan. --Otrfan 16. syyskuuta 2009 kello 18.42 (EEST)

Tein tuon Luokka:Naantalin kaupunginjohtajat, ja teen myöhemmin lisää aiheeseen liittyviä artikkeleita. --Makele-90 16. syyskuuta 2009 kello 20.33 (EEST)

Tai miten nyt vielä tällainen asetelma, että on jonkun paikkakunnan paikallishistoriaan keskeisesti liittyviä henkilöitä (esim. Luokka:Perho). Näiden liittyminen paikkakuntaluokkaan voisi ehkä olla ajateltavissa paremmin perustelluksi kuin noiden vaikkapa Sastamalassa syntymässä tai muuten pistäytyneiden kansallisten merkkihenkilöiden, joiden vaikutus syntymä- tms. paikkakuntaansa on ollut vähäinen (esimerkiksi Antti Lizelius perustellummin voisi kuulua luokkaan Luokka:Mynämäki ja Antero Varelius luokkaan Luokka:Loimaa). (Ja muutinkin nuo kaksi, mutta toinen vaihtoehto olisi ollut ja on edelleenkin poistaa paikkakuntaluokat kokonaan, varmistaen kuitenkin samalla että kunta-artikkeleista on henkilöihin wikitys).--Urjanhai 17. syyskuuta 2009 kello 13.20 (EEST)

Tai siis, ei toki poistaa, vaan tarpeen mukaan upottaa kyseisten kunta-artikkelien tekstiin, jos he eivät siellä jo ole, mutta siis poistaa luokista.--Urjanhai 16. syyskuuta 2009 kello 18.06 (EEST)

Tämäkin sivuaa vähän aihetta, eli kun alan myöhemmin tekemään Naantalin historiaa käsitteleviä artikkeleita ja teen luokan Naantalin historia, niin kannataako siihen laittaa suuresti Naantalia muokanneet ja vaikuttaneet ihmiset, jotka ovat olennainen osa Naantalin historiaa? Kyllä tuo Zefanias Suutarla vaikuttaa aikansa merkittävältä henkilöltä, mutta jos se lisättäisiin niin tulisiko se mahdollisesti luokkaan Naantalin historia, vaikkei silloin kyseiset kunnat olleet osa Naantalia? --Makele-90 16. syyskuuta 2009 kello 20.38 (EEST)

Ehkä luokkaan Naantalin historia pystyy sijoittamaan henkilöitä vapaammin kuin pääluokkaan, luulisin melkein. Jäkimmäinen kysymys on visaisempi, mutta mielenkiintoinen sekin.--Urjanhai 16. syyskuuta 2009 kello 20.57 (EEST)

Siihen voisi ehkä sanoa, että kun Suomen historiakin alkaa kivikaudesta, niin mikä ettei, kunhan tuodaan selvästi esiin (vaikkapa tarvittaessa eri artikkelein ja pääartikkeli-mallinein) liitoskuntien erilliset historiat ennen liitosta. Vertailukohtia voinee etsiä muiden kuntaliitoskaupunkien (kuten naapurissa vaikkapa Turku) historian käsittelystä.--Urjanhai 16. syyskuuta 2009 kello 21.45 (EEST)

Makele-90:n jälkimmäiseen kysymykseen: riippuu siitä miten Naantalin historia määritellään. Nykyiseen Naantaliin kuuluvien alueiden historia vai perinteisen Naantalin kaupungin historia. Itse kannattaisin jälkimmäistä, entisellä Naantalilla kun on aika monta sataa vuotta enemmän ikää kuin nykyisellä. --Hrrkrr31 16. syyskuuta 2009 kello 22.18 (EEST)

Niin, voihan noista muista kirjoitaa omatkin artikkelinsa, jos haluaa, ja niin on ehkä selvempikin.--Urjanhai 16. syyskuuta 2009 kello 22.58 (EEST)

Mallinehässäköitä

Mikäs se käytäntö oli tämmöisten viritysten kanssa kuin esim. Valloitettujen itäalueiden valtakunnanministeriö, Kaukasian valtakunnankomissariaatti ja vaikka Ukrainan presidentinvaalit 2004 alalaidasta löytyy? --J 20. syyskuuta 2009 kello 06.32 (EEST)

Ne pitää poistaa tai tehdä mallineiksi. --A333 20. syyskuuta 2009 kello 11.56 (EEST)

Valloitettujen itäalueiden valtakunnanministeriö artikkelit ovat ainakin sellainen uo ja malline-vyyhti, ettei minun mielenkiintoni tai taitoni riitä sen selvittelyyn. Nipun muutaman lauseen artikkeleitakin saisi yhdistää ja lähteet näkyvät puuttuvan kai kaikista kokonaan.--J 20. syyskuuta 2009 kello 20.27 (EEST)

Nuohan ovat Auru Aron tunnusmerkkejä jotka kommenttipyynnönkin perusteella voi surutta poistaa. --albval (keskustelu) 20. syyskuuta 2009 kello 21.36 (EEST)

Poistin kaksi ensimmäistä, siivoamista jäi muillekin:-) --albval (keskustelu) 20. syyskuuta 2009 kello 21.55 (EEST)

Keskustelusivun arkistointi

Siirretty Barosaurus Lentuksen keskustelusivulta. –Ejs-80 20. syyskuuta 2009 kello 12.02 (EEST)

Hei! Keskustelujen arkistointia ei tulisi koskaan suorittaa siirtämällä (esim. sivuhistoria menee tällöin arkistoidessa väärään paikkaan) vaan leikkaa ja liimaa -menetelmällä. Korjasin nyt tuon. –Ejs-80 20. syyskuuta 2009 kello 11.36 (EEST)

Kiitos! Ohjeessa ei oikein kerrottu miten arkistoiminen suoritetaan käytännössä, mutta nytpä tuli opittua sekin. --Barosaurus Lentus 20. syyskuuta 2009 kello 11.39 (EEST)

Kirjoitin tästä juuri keskustelusivullesi. Arkistointi siirtämällä olisi ollut paljon parempi koska sivuhistoria säilyy siellä missä itse tekstikin on. -- Jniemenmaa 20. syyskuuta 2009 kello 11.40 (EEST)

Ei missään tapauksessa arkistointia siirtämällä, koska mahdolliset linkit keskustelun sivuhistoriaan osoittavat keskustelusivulle, eivät arkistoon. --Otrfan 20. syyskuuta 2009 kello 11.41 (EEST)

Eikö diffien pitäisi toimia vaikka sivu on siirretty? Hmm. Tai mistä linkeistä puhut? -- Jniemenmaa 20. syyskuuta 2009 kello 11.48 (EEST)

Diffejä lähinnä. Eihän ne sivun siirron jälkeen enää toimi, kun sivuhistoria on hävinnyt. --Otrfan 20. syyskuuta 2009 kello 11.55 (EEST)

Olen kyllä aina luullut niiden toimivan. Muuten esim kommenttipyynnöissä olevat diffit eivät toimisi jos artikkeli (ja sen keskustelusivu) siirrettäisiin aivan normaaliin tapaan. -- Jniemenmaa 20. syyskuuta 2009 kello 12.10 (EEST)

Oikeassa olet diffien suhteen - piti ihan kokeilla. --Otrfan 20. syyskuuta 2009 kello 12.16 (EEST)

Keskustelusivun historia kuuluu keskustelusivulle. Muutoinhan näyttäisi siltä, että keskustelut olisi käyty Barosaurus Lentuksen arkistosivulla. –Ejs-80 20. syyskuuta 2009 kello 11.42 (EEST)

Eli sivihistoria ja arkisto ovat eri sivuilla.. Nyt näyttää siltä että Ejs-80 on kirjoittanut kaiken tekstin sivulla Keskustelu käyttäjästä:Barosaurus Lentus/Arkisto1... -- Jniemenmaa 20. syyskuuta 2009 kello 11.48 (EEST)

Jos käytetään siirto-toimintoa, se avaa mahdollisuuden vanhan keskustelun hautaamiseen, koska vanha sivuhistoria on arkistolinkin varassa. Nyt myös väärinkäyttösuodatin huomauttaa siirto-toiminnon käytöstä. --Jisis (keskustelu) 20. syyskuuta 2009 kello 11.55 (EEST)

Ainoastaan merkitsee siirrot tuoreissa muokkauksissa. Käyttäjä ei saa huomautusta, sillä suodatin antaa jonkun verran vääriä vääriä hälytyksiä. --Otrfan 20. syyskuuta 2009 kello 12.01 (EEST)

Siirto näkyy käyttäjän väärinkäyttölokissa. --Jisis (keskustelu) 20. syyskuuta 2009 kello 12.02 (EEST)

Joo, mutta käyttäjälle siitä ei ilmoitusta tule. Eipä tuo suodatin kyllä väärin ole reagoinut[17]. Voisi laittaa huomauttamaankin käyttäjää. --Otrfan 20. syyskuuta 2009 kello 12.06 (EEST)

En näe keskustelujen tapauksessa mitään ongelmaa siinä, että pelkän sivuhistorian perusteella joku voisi näin kuvitella, sillä itse kommentit on allekirjoitettu (arkistojahan ei saisi yleensä muokata, ja kuten edellä mainitsin, siirron tapauksessa näyttäisi helposti siltä, että kaikki keskustelijat olisivat niin tehneet). –Ejs-80 20. syyskuuta 2009 kello 11.58 (EEST)

Periaatteessa arkiston tekemisen yhteydessä arkistosivua voisi muokata miten haluaa. Esim. poistaa itselleen kiusalliset kommentit. Sivuhistoriasta nämä tietysti löytyisivät, mutta tavallisella haulla eivät. Arkistosivua on myös vaikea verrata alkuperäisen, joten kiinnijäämisen riski on olematon. Täytyy muistaa seuraavan kerran kun arkistoin... :) -- Jniemenmaa 20. syyskuuta 2009 kello 18.17 (EEST)

Varman vertailun voi muuten tehdä ainakin seuraavasti: katsoo ensin arkistoinnin ajankohdan, etsii vastaavan kohdan keskustelusivun sivuhistoriasta, kopioi kyseisen version arkistosivulle (ilman tallentamista) ja klikkaa ”näytä muutokset”. –Ejs-80 20. syyskuuta 2009 kello 18.40 (EEST)

Yhteenveto omasta näkökannastani: Copy-paste-siirtoja tulisi aina välttää, kunhan vain mahdollista. Tässä tapauksessa Barosaurus Lentusksen keskustelusivulle ei ollut tullut uusia kommentteja yli kuukauteen. Eli Arkistointi siirtämällä oli aivan hyvä idea. Paras olisi tietysti jos arkistoinnin voisi aina suorittaa näin kätevästi. -- Jniemenmaa 20. syyskuuta 2009 kello 12.10 (EEST)

Ylivoimaisesti suurin osa arkistoinneista on tehty copy-pastella. Siinä on se etu, että käyttäjän keskustelusivun historian voi tarkistaa yhdestä paikasta. Ei tarvitse huolehtia, onko vaikka joku aiemmin vandalismia harrastanut käyttäjä käyttänyt siirto-toimintoa ja "unohtanut" laittaa linkin varsinaiselle keskustelusivulle. --Jisis (keskustelu) 20. syyskuuta 2009 kello 12.20 (EEST)

Sivulla Keskustelu käyttäjästä:PKo Agony muuten toteaa käyttäjän suorittamista keskustelusivun siirtoarkistoinneista: ”Käyttäjä oli puhtaaksipessyt siirtämällä sivun neljästi”. –Ejs-80 20. syyskuuta 2009 kello 12.23 (EEST)

En näe yhteyttä tähän keskusteluun. Joillain käyttäjillä on aina hinku kätkeä kiusalliset kommentit keskustelusivuiltaan. Copy-paste menetelmällä tätä väärinkäyttöä tapahtuu paljon enemmän. -- Jniemenmaa 20. syyskuuta 2009 kello 18.17 (EEST)

Asialla on merkitystä siinä mielessä, että copypaste-vääristely ei muuta varsinaisen keskustelusivun historiaa mitenkään. Esimerkkitapauksessa siirtely sai aikaan sotkun, jota Agonykaan ei voinut korjata. --Jisis (keskustelu) 20. syyskuuta 2009 kello 22.23 (EEST)

Jep. Historian pysyminen kasassa ja whitewashin välttäminen ovat olleet suurimmat syyt copypastesiirtojen puolesta. --albval (keskustelu) 20. syyskuuta 2009 kello 12.53 (EEST)

Se että arkistoinnit on tehty copy-paste menetelmällä johtuu siitä että "tuoreet" kommentit pitää aina pitää keskustelusivulla. Jos vain osan muokkauksista voisi siirtää toiselle sivulle (tietokannan näkökulmasta täysin mahdollista) niin tämä menettelytapa olisi paljon parempi, kuin nykyinen jossa itse keskustelu ja muokkaushistoria joutuvat eri sivuille. -- Jniemenmaa 20. syyskuuta 2009 kello 18.17 (EEST)

Enwikin sivulle Help:Archiving a talk page on muuten koottu puolesta ja vastaan -argumentteja niin siirtoarkistoinnin kuin copypastearkistoinninkin osalta. –Ejs-80 20. syyskuuta 2009 kello 19.00 (EEST)

Enwikissä kummatkin tavat on ilmeisesti hyväksyttyjä. -- Jniemenmaa 20. syyskuuta 2009 kello 19.24 (EEST)

Lisäksi siellä näyttäisi olevan sallittu tapa, jossa arkistointi suoritetaan tarjoamalla linkki keskustelusivun arkistointia edeltäneeseen versioon. Tätä tapaa Cimon Avaro yritti käyttää kerran mutta taipui fiwikin vakiintuneeseen käytäntöön, kun häntä asiasta huomautettiin. –Ejs-80 20. syyskuuta 2009 kello 19.31 (EEST)

Kyllähän tuokin kävisi. Jos arkistoa ei saa muutenkaan saa muokata niin miksi ei. - Jniemenmaa 20. syyskuuta 2009 kello 19.35 (EEST)

Eikö siitä ole myös olemassa linja, että koko keskustelusivua ei saa arkistoida kerralla, vaikka keskustelut olisikin loppuneet jo? Silloinhan ei voi siirtää koko sivua siirtotoiminnolla, jos sinne kerran pitää jättää jotain, vaan copypastea on periaatteessa pakko käyttää. --Velma 20. syyskuuta 2009 kello 13.00 (EEST)

Koko keskustelusivun saa arkistoida kerralla, jos kaikki viestit ovat yli kuukauden vanhoja (ks. Wikipedia:Keskustelusivu#Vanhat kommentit), mutta ei muulloin. –Ejs-80 20. syyskuuta 2009 kello 13.08 (EEST)

Lasten harrastustoiminnan merkittävyys?

Kirjoitan tänne, että tästä saataisiin enemmän näkyvyyttä ja sitten parempi linja aikaiseksi. Asiaa on vähäsen yritetty miettiä artikkelin Oulun taidekoulu keskustelusivulla. Urheilupuolella junioritoimintaa harjoittavia seuroja on poistettu paljonkin. Taidepuolella taas ei olla karsintaa vielä pahemmin tehty. Ovatko siis jokainen kuvataidekoulu, musiikkiopisto ja tanssiopisto merkittävä vai ei? Mutta kun taas esim. niiden peruskoulujen kanssa on tosi salliva linja eikä nämä tavallaan niistä kauhean paljoa poikkea. Aiheesta on siis olemassa jo yleisartikkelit taiteen perusopetus, kuvataidekoulu ja musiikkiopisto. --Velma 20. syyskuuta 2009 kello 12.59 (EEST)

Kannatan taiteen perusopetusta antavien laitosten kuten musiikkiopistojen säilyttämistä, koska toiminta perustuu lakiin, laitokset saavat valtion ja kunnan tukea ja noudattavat (kai yleensä?) opetushallituksen vahvistamaa opetussuunnitelmaa. Sen sijaan kaikenkarvaisia yksityisiä musiikkikouluja ei (jo mainostamisenkin välttämiseksi) kannata säilyttää. Junioriurheilun suhteenkin linja voisi ehkä olla sallivampi, en tiedä tarkkaan kuinka säädeltyä ja valvottua niiden toiminta on. Riippunee myös toiminnan tavoitteellisuudesta ja organisoitumisasteesta. --Hrrkrr31 20. syyskuuta 2009 kello 13.34 (EEST)

Eikös junioriurheiluseurat liity aina johonkin aikuisten seuraan, joten sinänsä ne eivät tarvitse omaa artikkelia vaan riittää todeta se mikä todettavissa on samassa yhteydessä. --Ulrika 20. syyskuuta 2009 kello 14.52 (EEST)

Mitä tarkoitetaan junioriurheiluseuralla? En.wikistä löytyy artikkelit juniorijääkiekosta ja baseballista, jota pelataan ikävälillä 16-20 vuotta. Niistä seuroista löytyy artikkelit.--Bluto 20. syyskuuta 2009 kello 16.54 (EEST)

Huom, en.wikin artikkelien merkkittävyyskynnys ei päde täällä, jos siellä edes aihetta on käsitelty. --Ulrika 20. syyskuuta 2009 kello 20.04 (EEST)

Miten niin ei päde? Eikö artikkelin olemassaolo olekkaan perusteltavissa sillä, että siitä on olemassa versio en.wikissä? Olen kuullut sitä käytettävän erinäisten artikkelien olemassaoloa perusteltaessa.--Bluto 21. syyskuuta 2009 kello 16.55 (EEST)

Ei. fi-wikissä on osittain eri käytännöt kuin en-wikissä, kuten myös merkittävyys asiat. --Makele-90 21. syyskuuta 2009 kello 17.46 (EEST)

Tarkennuksena vielä: perustella voi, mutta se ei kuitenkaan ole säilytysperuste. Jos monessa Wikipediassa on asialliset artikkelit, sieltä löytyy varmaankin asiallisia lähteitä, joten sitä kautta voi merkittävyys vahvistua. Mutta höpöhöpö-artikkelit muualla ei perustele mitään. Niitä ei esimerkiksi ehkä vain ole siellä kukaan huomannut ottaa poistokäsittelyyn. --Ulrika 21. syyskuuta 2009 kello 18.38 (EEST)

Korostan vielä, että aikeeni ei suinkaan ole ruveta tekemään liukuhihnalla artikkeleita Youtube-julkkiksista, kuten en.wikissä nykyään. Olin vain utelias.--Bluto 22. syyskuuta 2009 kello 12.17 (EEST)

Taideharrastuksiin en ota kantaa, mutta huomautanpa vain, että lasten urheilutoimintaakin on monenlaista. Esim. Peterborough Petes on vain yksi juniorijääkiekkojoukkue, joka ei liity mihinkään aikuisten joukkueeseen. Seurassa pelaa vain 20 lasta, mutta sillä on huomattavaa historiallista, paikallista, kansallista ja kansainvälistä merkitystä. Gopase+f 24. syyskuuta 2009 kello 12.16 (EEST)

Tuntuisi loogiselta, jos perusteena olisi esimerkiksi toiminnan merkittävyys, laajuus (oppilasmäärä), vakiintuneisuus (ollut pidempään pystyssä) tai että on käsitelty runsaasti riippumattomissa lähteissä (=lähdeaineistoa on saatavilla). Nyt saa vaikutelman, kuin perusteena olisi eri säännöt eri aloille. Myös nuorisokuorot, harrastetoiminta ja vastaava musiikissa ovat tuntuneet jäävän pois herkästi. Noin muuten en erikseen halua tukea urheilua tai musiikkia, mutta samansuuntaiset kriteerit eivät ehkä olisi haitaksi.

Lasten kuvataidekoulujen ja muun taiteen perusopetuksen suhteen on suurin ongelma lähteiden tilanne. Kuvataidekouluista yleensä on tullut julkaisuja, mutta ei yksittäisistä. Jonkin verran on omalle väelle ja varainhankintaan tehtyjä kirjoja, niissä useimmiten on vinkkejä tehtävistä ja kuvia oppilaiden töistä, ei niinkään lähdeaineistoksi sopivaa. (Omakustanteina ovat lisäksi hankalasti saatavilla.)

Kuviskoulut ovat lisäksi varsin identtisiä, lainkin takia. Joten kuviskoulujen suhteen hyvä ratkaisu olisi taulukko/listaus mainittavimmista kouluista. Siinä olisi tiedot mitä on saatavilla, esim koska perustettu, paljonko oppilaita, mitä taiteenaloja, minkä ikäisille, mahdolliset erikoisuudet. Joistakin voisi olla erillisiä artikkeleita, siinä tapauksessa että lähdeaineistoa olisi olemassa. Vakiintuneemmista siis, esim Espoon tai Jyväskylän. Parhaiten artikkeleita saaneisi kuviskouluista yhdessä käsitellen ja vertaillen.--BluePuddle 23. syyskuuta 2009 kello 21.01 (EEST)

Mutta toisaalta täällä on peruskoulutkin todettu merkittäviksi, eikä niistäkään aina ole saatavissa kunnon lähteitä tai koulut ei poikkea muuten paljoa toisistaan. Kuvataidekoulut ja muut vastaavat, jotka on kunnallisia on tavallaan samalla linjalla peruskoulujen kanssa. --Velma 24. syyskuuta 2009 kello 11.30 (EEST)

Tuotantoyhtiöt

Joskus hamassa menneisyydessä yritin kehittää keskustelua luokka-aiheisiin tuotantoyhtiöistä ja niiden luokittelusta. Koetataan nyt uudestaan. Luokassa Tuotantoyhtiöt on luokiteltu oikein yhtiöitä, jotka tuottaa esimerkiksi televisio-ohjelmia. Alaluokissa on kuitenkin luokiteltu yhtiöitä, jotka valmistavat tavaroita. Luokka on lisäksi kielilinkitetty esimerkiksi Enwikin luokkaan en:Category:Manufacturing companies. Mikä olisi suomalainen vastine "manufacturing company" nimitykselle? --PtG 10. huhtikuuta 2009 kello 10.01 (EEST)

Teollisuusyritys? --Otrfan 21. syyskuuta 2009 kello 16.26 (EEST)

Ainakin nuo tavaroiden valmistajat pitää noista poistaa, luokitus ja interwikit ovat selkeästi käännösvirhe.--Urjanhai 22. syyskuuta 2009 kello 16.33 (EEST)

Luokan sisällön pysymistä tarkoitettuna varmaankin edistäisi, jos luokkasivulle kirjoitetaan käytännön mukaisesti lyhyt ja ytimekäs kuvaus luokan sisällöstä. Tuotantoyhtiöt-luokkasivulta kuvaus puuttuu kokonaan. --Jmk 22. syyskuuta 2009 kello 16.41 (EEST)

Nyt kun järjestin luokan määritelmänsä mukaiseksi, niin eikö tuon väliluokan Luokka:Tuotantoyhtiöt maittain voisi poistaa vajaana luokkana? Suomi-luokka sopisi silloin hyvin suoraan pääluokkaan.--Urjanhai 22. syyskuuta 2009 kello 17.13 (EEST)

Vai onko tuo koko tuotantoyhtiön käsite hiukan ongelmallinen, vrt. Luokka:Elokuvayhtiöt (En:Category:Film Production companies). Lisäksi en-wikissä on luokka televisiotuotanoyhtiöt (en:Category:Television production companies) ja luokka elokuvatuotantoyhtiöt (En:Category:Film Production companies), jonka kielilinkki on Luokka:Elokuvayhtiöt, ja ne ovat suoraan luokan Viestintäyhtiöt alla, eli ei ole luokkaa Tuotantoyhtiöt. --Urjanhai 22. syyskuuta 2009 kello 17.21 (EEST)

Jaa, artikkelissa Elokuvayhtiö on näköjään jotain määritelmän poikasta.--Urjanhai 22. syyskuuta 2009 kello 17.23 (EEST)

Ja näköjään luokan En:Category:Film Production companies pääartikkelina on en:Production company.--Urjanhai 22. syyskuuta 2009 kello 17.25 (EEST)

Multimediapyynnöt.

Eli kirjoittakaa tänne, jos teillä on jotain linkitettäviä kuvia joita ette pysty laittamaan aiheisiin. Itselläni olisi eräs kuva "Murskaajasta"(Syvyyksien Murskaaja pelistä Sly3). Voisittekö käydä linkittämässä kuvani artikkelista Murskaaja (hahmo)?Pikiwedia 22. syyskuuta 2009 kello 15.25 (EEST)

Miten artikkeli Hyväksi artikkeliksi? Kunnioittamalla kaikkia käyttäjiä tasapuolisesti.

Haluaisin tarkempaa seulaa hyvä artikkeli äänestykseen. Olen huomioinut että kuka tahansa pystyy kääntämään hyvä artikkeli äänestyksen halumaansa suuntaan vain kirjoittalla "epäilen artikkelin lähteitä/viitteitä". Itse näen myös että artikkelin viitteistä tai lähteistä täytyy olla parempikin tapa saada selvyys kuin artikkelin äänestysajankohta. Minusta julkinen huomautus lähteiden oikeellisuudella loukkaa syvästi koska silloin aivan hyvin voi tulkita olet valehtelija tai olet väärässä? Tarkoitus ei saisi olla että äänestykset koettaisiin raastaviksi tai epäkohtelijaisuudeksi toista käyttäjää kohtaan vaan artikkelia pitäisi arvioida vain puhtaasti "ammatilisesti" tai sopivuudella hyväksi artikkeliksi. Lähteiden tarkistettavuus pitäisi saada aukottomaksi jo artikkelin luonnin alkuvaiheessa eikä artikkelin hyväksi äänestyksessä joiden välinen aika saattaa olla vuosia.. Siten ehdotan että luodaan järjestelmä tai kaava jolla kaikki artikkelit jotka luodaan niin niiden täytyy alusta saakka tehdä tietyn tasoisesti tai pitäisi olla artikkeli runko jolla pystyisimme arvioimaan luotettavalla tavalla. Voisihan olla esim. arikkelit joita halutaan äänestää lopullisesti hyväksi artikkeliksi "kävisi" ensin esipesun jolla karsitaan tietyt ongelmat ja sitten vasta lopullinen äänestys kun artikkeli täyttää riittävän tason.D100a 22. syyskuuta 2009 kello 21.44 (EEST)

Yhtä hyvin voit käydä vertaisarvioinnin, jossa useat käyttäjät esittävät mielipiteensä artikkelista ennen äänestyksiä. HA-äänestyksissä se ei ole kuitenkaan pakollinen. Yst. terv. – EtäKärppä^khihi 22. syyskuuta 2009 kello 21.57 (EEST)

Niin voisi mutta laitan tämän Wikipedia:Ehdokkaat hyviksi artikkeleiksi/Augustus esimerkiksi kuinka ei saisimielestäni edetä.D100a 22. syyskuuta 2009 kello 22.11 (EEST)

Ongelmana olivat nimenomaan en.wikistä haetut lähteet, joiden tarkastaminen vaaditaan fin.wikissä. Itse kävin läpi sellaisen kirjantilaus prosessin, ettei rajaa ole, kun tein Vartijat-artikkelin, että se lähes lakkautti kiinnostukseni itse kyseiseen sarjakuvateokseen. Ja sitten äänestyksessä ensin kysytään, olenko tarkastanut lähteet, niin kun olen vastannut tarkastaneeni, asiasta ei keskusteltu enää. Silti viime hetkillä äänestykseen ilmestyi Vastustan-ääniä, joiden perusteluna oli käytetty "En usko käyttäjän oikeasti tarkastaneen lähteitä". Se on ongelma, koska kukaan ei voi taata, onko joku käyttäjä todella tarkastanut lähteet, ja ääni on näin ollen käypä. Tämä aukko äänestyksissä saattaisi pahimmillaan johtaa ihan kelvollisten artikkelien karsiutumiseen äänestyksissä sen sinne laittaneen käyttäjän "pärstäkertoimen" mukaan: Tuo käyttäjä arvosteli tekemääni muokkausta artikkeliin X, annan hänelle siis Vastustan-äänen. Itse en tiedä ratkaisua tähän ongelmaan.--Bluto 23. syyskuuta 2009 kello 09.50 (EEST)

Pärstäkerroinongelma on ihmiselämään pysyvästi kuuluva piirre, eikä siihen Wikipediassakaan ole muuta ratkaisua kuin että kaikki muokkaukset tehtäisiin nimettöminä, ilman minkäänlaisia tunnistetietoja (ja minä en siis ehdota tuollaista ratkaisua; minä vain totean, että muita ratkaisuja ei ole). En usko käyttäjän tarkastaneen lähteitä on typerä argumentti, ellei sen tukena ole näyttöä, mutta sellaisenkin esittäjällä on yksi ääni, jota voi käyttää pärstäkertoimen mukaan ilmaan minkäänlaisia perusteluja. --Lax 23. syyskuuta 2009 kello 14.37 (EEST)

Jos artikkelin kirjoittaja ilmoittaa tarkistaneensa lähteet, ja epäilevä tuomas ei tätä usko, on tämän epäilijän asia todistaa ettei lähteitä ole tarkistettu. Sen voi tehdä vaikka pistokokeella. Jos pistokokeessa osoittautuu ettei teksti vastaa lähdettä on sitten tekstin kirjoittajan vuoro antaa selityksiä asialle. Perustelematon epäilys en usko että lähteitä on tarkistettu on aika lailla yhtä tyhjän kanssa, pelkkä oma kannanotto. terv. --Riisipuuro 23. syyskuuta 2009 kello 10.22 (EEST)--

Viittasin siis kommentissani tähän äänestykseen.--Bluto 23. syyskuuta 2009 kello 14.32 (EEST)

En oikein ymmärrä kuinka voidaan tehdä nettilähteistä 110% artikkelia? nettiosoitteet tuppaavat katoamaan vuosien päästä siten vain yhtä sivustoa lähteenä käytettäessä katoaa artikkelilta pohja pois. Ei ole paras ratkaisu D100a 23. syyskuuta 2009 kello 14.50 (EEST)

Se vähän riippuu lähteenä käytetystä sivustosta. Jotkut sivustot arkistoidaan erityisen hyvin, jotkut taas tuppaavat hukkumaan bittiavaruuteen.--Bluto 23. syyskuuta 2009 kello 14.55 (EEST)

Nettilähteet helpottavat tiedon tarkistamista, mikä wikiympäristössä on tärkeää. Ja harvalla sivustolla on tiedon monopolia - jos linkki kuolee, niin sama tieto on yleensä löydettävissä muualtakin. Nettilähteitä käyttäessä voisi ehkä olla perusteltua käyttää tuplaviitteistystä so. annetaan kaksi lähdettä samalle tiedolle. Noin karkeasti ottaen voisi kyllä sanoa, että jos joku on jotain Internetiin kirjoittanut, niin siellä se tieto myös pysyy. --Otrfan 23. syyskuuta 2009 kello 15.03 (EEST)

Sitä paitsi artikkelit elävät loputtomasti. Lähteet muuttuvat, teksti vaihtuu. Se että haetaan uusi lähde tiedolle ei ole mitenkään poikkeuksellinen tapahtuma. Ja harva media on tiedon tallenteena pysyvä sanan varsinaisessa merkityksessä. Terv. --Riisipuuro 23. syyskuuta 2009 kello 15.11 (EEST)--

Tuossa ym. keskustelussa Rassin esittämä epäilys, tai varmistuspyytö, oli ensinnäkin ymmärrettävä (johtuen lähdekirjojen hankalasta saatavuudesta), ja toisekseen hänhän asianmukaisesti uskoi kun varmensit tarkistuksen. Mitä tulee englannin- tai muihin vieraskielisiin lähteisiin, ei niitä tosiaankaan kannata/voi sulkea kategorisesti pois, se olisi järjetöntä. Sen sijaan on pyrittävä löytämään mahdollisimman helposti tarkistettavat lähteet, mieluiten suomenkieliset. Jos niitä ei ole tai löydy on käytettävä mitä on, ei se sen kummempaa ole. Jos ei löydy kuin vaikeasti saatavia lähteitä, on tietysti syytä miettiä aiheen merkittävyyttä.

Pärstäkerroinäänestyksestä: artikkelin arvioinneissa käyttäjillä on vapaa oikeus äänestää miten äänestävät, huonoilla tai tyhmilläkin perusteilla. Asiaa on käytännössä mahdoton rajoittaa, ainoastaan ääni ratkaisee. Pärstäkertoimen perusteella äänestämistä ei voida sulkea pois niin kauan kuin artikkelin tekijät ovat tiedossa. Kannattaa kuitenkin myös suhteuttaa asioita: jos artikkeli, jonka olet työllä ja vaivalla saanut mielestäsi hyväksi, pomppaa hyvä-äänestyksessä pärstäkerroinperusteilla, ei se sitä artikkelia tippaakaan huononna. Kannattaa ottaa omat kiksinsä perusasioista kuten artikkelimuokkauksista ja artikkelin rakentumisesta, ja jättää yhteisön vähemmän toivotut piirteet kuten pärstäkertoimien kirjaajat omaan arvoonsa. Terv. --Riisipuuro 23. syyskuuta 2009 kello 15.06 (EEST)--

Rasin kommentista: Ylläkirjoittamassani tekstissä totesin, että lähteiden tarkamisesta oli keskustelua äänestyksen alussa. Se tarkoittaa Rasin epäilystä. Hän uskoi heti ja asiasta ei keskusteltu. Äänestyksen loppuvaiheilla ilmestyi uusia Vastustan-ääniä, jotka sisälsivät "en usko, että lähteet on tarkastettu"-argumentteja, vaikka Rasin kanssa asiasta oli jo keskusteltu. Mielestäni pitäisi asettaa jotkin rajoitukset, milloin argumentti Vastustan-äänelle on pätevä. "Liian lyhyt", "Yksipuoliset lähteet", "Yksipuolinen asian läpikäyminen", "Puuttuvat aiheet, jotka pitäisi käsitellä"... nämä ovat hyviä argumentteja, jotka auttavat artikkelia seuraavassa äänestyksessä, jos se ei pääse läpi ensimmäisellä kerralla, sillä ne sisältävät suoraa kritiikkiä artikkelin puutteista. Ehdottaisin, että lähteiden tarkastamisen voisikin hyväksyä Vastustan-äänen kriteeriksi vain, jos on valmis itse tarkastamaan niiden aitouden, kuten artikkelin tekijäkin on valmis korjaamaan artikkelin mahdolliset puutteet, joista huomautetaan.--Bluto 23. syyskuuta 2009 kello 15.51 (EEST)

Mutta kun ääniä ei edes tarvitse perustella. Äänet lasketaan ääninä, vaikka niissä olisi perusteluna "paperi ei lopu" tai mikä tahansa asiaan liittymätön vitsi tai latteus, tai ei perustelua ollenkaan. Siitä tulee todellinen soppa, jos ruvetaan erikseen hylkäämään ääniä arvioimalla niiden perustelut virheellisiksi. Kuka senkin arvioinnin sitten lopulta tekee. Ja jos tuohon lähdetään, niin kyseessä ei enää ole vapaa äänestys. – Näkisin, että jos jonkun äänestysperustelu vaikuttaa virheelliseltä, niin siitä voi toki huomauttaa ja toivoa, että näin vaikuttaa kyseiseen äänestäjään tai muihin - mutta ääntä ei pidä sen nojalla jatkossakaan hylätä. Jos jollakulla on oikeus äänestää, niin sitten hän saa äänestää juuri niillä perusteilla, jotka itse katsoo oikeiksi. Niin pöljältä kuin se voi vaikuttaakin. --Jmk 23. syyskuuta 2009 kello 16.13 (EEST)

Tämä on täysin totta. Minun näkemykseni mukaan viime eduskuntavaaleissakin suurin osa suomalaisista antoi typerän äänen huonoin perustein, joten ne pitäisi hylätä. Sitä paitsi, wikiäänestyksissä en useinkaan jaksa perustella ääntäni kirjoittamalla ummet ja lammet, kun usein kaiken järkevän on jo joku sanonut. --albval (keskustelu) 23. syyskuuta 2009 kello 21.11 (EEST)

Lisäksi wikityyppisessä avoimessa äänestyksessä on mahdotonta arvottaa äänestysperusteluja: äänestäjät näkevät edelliset perustelut, ja myös pärstäkertoimen perusteella äänestävät voivat kopioida jonkin asiallisen perustelun edellisistä äänistä. terv. --Riisipuuro 23. syyskuuta 2009 kello 22.31 (EEST)--

Nythän kyse on pelkästään "pärstäkertoimesta" eikä artikkelin soveltuvuudeksi hyväksi artikkeliksi. Tämähän johtaa siihen että ne jotka eivät ole tietyn porukan suosioissa niin he eivät saa/pysty esittämään mitään artikkelia hyväksi/tai muuksikaan kun he tietävät etukäteen että äänestys ei menne läpi. Sekö on Wikipedian tavoite? Että ei haluta olla erimieltä asioista kun voidaan saada ikävän käyttäjän leima? Minusta jossakin on menty pahasti pieleen mutta missä? D100a 23. syyskuuta 2009 kello 22.53 (EEST)

Olisiko sinulla näyttää joku konkreettinen esimerkki siitä, että pärstäkertoimen takia artikkelia ei olisi hyväksytty äänestyksessä? --Otrfan 23. syyskuuta 2009 kello 22.56 (EEST)

Eikö siitä ollut jo esimerkki? Alan Turing äänestys oli minusta selvä viesti! Vai miten sen voisi ottaa kuin kettuiluna?D100a 23. syyskuuta 2009 kello 23.20 (EEST)

Siitähän ei kukaan edes sanonut tarkastaneensa kaikkia lähteitä. Kaikki viitteet eivät edes toimineet (eivätkä toimi vieläkään). --Otrfan 23. syyskuuta 2009 kello 23.26 (EEST)

Mikään ei estä sinua vaihtamasta toimimattomia viittauksia uusiin? Hain pari uutta lähdettä jotka ovat suomenkielisiä joten areena on sinun. WP:ROHKEA D100a 23. syyskuuta 2009 kello 23.32 (EEST)

Mikä estää sinua vaihtamasta toimimattomia viittauksia uusiin? Yleensä äänestyksen aloittajan hommia on kehittää artikkelia äänestyskommenttien perusteella. Minulla on tekemistä ihan tarpeeksi muutenkin. --Otrfan 23. syyskuuta 2009 kello 23.37 (EEST)

Ei mikään estä toisin tein muutaman artikkelin alun kun osa ihmetteli punaisia "täpliä" mutta ei äänestyksen aloittajan oleteta kuitenkaan tekevän kaikkia pyydettyjä muutoksia vaikka usein luullaankin, en kuitenkaan omista yhtään artikkelia kuten kukaan muukaan. Siis muokkaa rohkeasti..D100a 23. syyskuuta 2009 kello 23.45 (EEST)

Mutta nyt ilmeisesti pääsimme yhteisymmärrykseen siitä, että artikkeli hylättiin sen tason takia, eikä pärstäkertoimen perusteella, ja siitähän tässä keskusteltiin. --Otrfan 23. syyskuuta 2009 kello 23.48 (EEST)

Lukee se kyllä vertaisarviointisivullakin, että "ole valmis muokkaamaan artikkelia ehdotusten perusteella". Ei täällä voi aina jättää artikkeleita odottamaan, että joku muu tekisi jotain. --Velma 24. syyskuuta 2009 kello 11.46 (EEST)

Päinvastoin. Täällä nimenomaan voi aina jättää artikkelin odottamaan, että joku muu tekisi jotain; koko Wikipedian muokkaaminen perustuu vapaaehtoisuuteen eikä ketään ole velvoitettu korjailemaan havaitsemiaan virheitä tai puutteita. --Jmk 24. syyskuuta 2009 kello 15.37 (EEST)

Tiedetään, ilmaisin näköjään itseäni vähän epäselvästi: pointtini oli lähinnä se, että ei kannata laittaa artikkelia vertaisarvointiin tai äänestykseen ja olettaa, että joku muu hoitaa sen kuntoon. --Velma 24. syyskuuta 2009 kello 15.52 (EEST)

Se on tietenkin totta. --Jmk 24. syyskuuta 2009 kello 15.56 (EEST)

Joskus ihmetyttää, miksi hyvän artikkelin kriteerinä on aina pituus? Eikö se voi johtaa venyttämiseen? Voisi kuvitella, että nasevampikin artikkeli voisi olla hyvä - luettavuus usein on parempi kohtuullisen pituisissa teksteissä.--BluePuddle 23. syyskuuta 2009 kello 21.04 (EEST)

Tämä on totta. Minulla olisi parikin HA ja erityisesti SS-kandidaattia, joita en edes jaksa yrittää vääntää pidemmälle sen takia, että niitä ei saa millään täyttämään ns. vaadittuja kilotavuja, vaikka sanoisi kaiken asian kahteen kertaan. --albval (keskustelu) 23. syyskuuta 2009 kello 21.11 (EEST)

Jos jonkun mielestä artikkeli on liian lyhyt, niin silloin käyttäjän pitäisi pystyä sanomaan mitä siitä puuttuu. --Otrfan 23. syyskuuta 2009 kello 21.16 (EEST)

Ja toisaalta voisi kuvitella että sujuva tiivis artikkeli, josta ei puutu oleellista, voisi olla hyvä artikkeli.--BluePuddle 23. syyskuuta 2009 kello 21.21 (EEST)

No sano olisiko tästä hyväksi artikkeliksi? Kun tästä ei ollut sitä potkua kun oltiin sattumalta yhtämieltä siitä että ei täytä laatua?. D100a 23. syyskuuta 2009 kello 21.26 (EEST)

Tuon pituuskriteerin järkevyyden kyseenalaistaminen on aiheellista. Se saattaa olla liian yksipuolinen ja rajoittava sopiakseen ehdottomaksi rajoitteeksi. Tällaisiin törmääminen voi olla hyvin epämotivoivaa siinä vaiheessa kun artikkelia on työstetty pitkään. Muistan vastaavan tapauksen omalta kohdaltani, kun Leena Peltonen-Palotien Hyvä artikkeli -status hylättiin puuttuvan kuvan takia. --Ras 23. syyskuuta 2009 kello 23.57 (EEST)

Laatukriteereissä lukee kyllä jo nyt, että artikkelin pitäisi olla "aiheeseen nähden kattava". Ongelma on mun mielestä vaan ihmisten tulkinta siitä: monet katsoo artikkelin fyysistä pituutta ja vertaa sitä pituutta toisiin artikkeleihin eikä aiheseen, josta äänestäjät ei välttämättä oikeasti tiedä paljoakaan. --Velma 24. syyskuuta 2009 kello 11.46 (EEST)

Vie vertaisarviointiin, jos haluat kommentteja artikkelista. --Otrfan 23. syyskuuta 2009 kello 21.34 (EEST)

Muistaakseni tämä ongelma nousi puheenaiheeksi Renault F1-artikkelin SS-äänestyksessä. Kaikki eivät vaivaudu vertaisarviointeihin osallistumaan ja ehdottamaan parannuksia, joten äänestyksen aikana parannusehdotuksia tulikin tolkuton määrä (samoin kuin Vastustan-ääniä siinä sivussa). Tämä oli kommenteista päätellen aika nolo tapaus artikkelin äänestykseen vieneelle ja pitkään työstäneelle käyttäjälle. Eihän ketään voi pakottaa vertaisarviointiin, mutta eivätkö jotkut käyttäjät voisi ottaa Wikipedia "työkseen" tällaisen mahdollisten puutteiden etsimisen vertaisarvioitavista artikkeleista? Tämä on vain ehdotus ja parempaakin voi esittää.--Bluto 24. syyskuuta 2009 kello 08.36 (EEST)