Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto33

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Juonikuvaukset

Nykyisellään suurta määrää juonikuvaus-osioita vaivaa se, että ne ovat kamalan yksityiskohtaisia. Ehdotan uutta käytäntöä, joka määrittelisi millaisia juonenkuvausten pitäisi suunnilleen olla. Tämä siksi, että nykyisellään ne ovat käyttökelvottomiakin.

Vielä esimerkki siitä, mikä tämän tarkoitus on: "Ja sitte pena meni sinne huoneeseen ja näki saaran ja tajus että se siika oliki oikeasti kaks kilone ja..." näette jo esimerkistäkin, miksi näin.

Ja julistettakoon yleinen keskustelu aiheesta alkaneeksi. --Sankarip (keskustelu) 12. marraskuuta 2008 kello 21.36 (EET)

Oma kehu haisee, mutta mielestäni Barbaarit-elokuvan juonitiivistelmäni on aika hyvä: ei liian yksityiskohtainen mutta kuitenkin pilaa katselunautinnon tarpeeksi tehokkaasti. Mielestäni, jos juonireferaatti tehdään, sen on syytä olla ihan tarkka, mutta kuten artikkelien muissakin tiedoissa, ei mikään pikkuseikkoihin tai turhuuksiin menevä. --Miihkali ^(artikuloi) 12. marraskuuta 2008 kello 21.52 (EET)

Juoniselostukset ovat keskimäärin tosiaan perseestä:-) Varsinkin jos kyseessä on vähänkin tuoreempi elokuva (tai kirja), jonka pääasiallinen yleisö on nuorta. Ongelmana tässä projektissa on, että huonoja kuvauksia kirjoittavat muokkaajat tuskin myöskään lukevat ohjeita... --albval (keskustelu) 13. marraskuuta 2008 kello 11.52 (EET)

Niin, malliesimerkki lienee tämä: Harry Potter ja kuoleman varjelukset. Ennen se oli kohtuullisempi: [1]. -tKahkonen 13. marraskuuta 2008 kello 12.40 (EET)

Abval: mutta jos on käytäntö, niin on mistä opettaa (ja malline millä lätkiä). --Sankarip (keskustelu) 13. marraskuuta 2008 kello 15.27 (EET)

Äh me mitään virallista käytäntöä tarvita kaikesta, kirjoita hyvin perusteltu essee ja opasta sillä. --Zache 14. marraskuuta 2008 kello 14.38 (EET)

Käännä vaikka tuo: en:Wikipedia:Manual of Style (writing about fiction) tai jos juonikirjoituksesta haluat erityisesti ohjeistaa, niin en:Wikipedia:Plot summaries tai en:Wikipedia:How to write a plot summary. -tKahkonen 14. marraskuuta 2008 kello 14.46 (EET)

Sanokaas muuten nyt viisaampina onko juonipaljastusmalline tarkoituksenmukainen esim. kirjaa käsittelevässä artikkelissa Hurskas kurjuus artikkelin nykyisessä muodossa? Oma arvioni on, että kun tällaisten kansallisten klassikkojen juoni kuuluu jokaisen peruskoulun ja lukion käyneen yleissivistykseen, niin näin lyhyesssä artikkelissa juonipaljastusmalline ei ole tarpeen. - Lisäys: näköjään artikkelia olikin jo parannettu erottamalla juonikuvaus omaksi kappaleekseen, mikä paransi kokonaisuutta, mutta tämän jälkeenkin kysymyksen voi asettaa yleisemmin, että onko juonipaljastusmallinetta mielekästä ulottaa yleisesti tunnetuihin klassikoihin, joita luetaan pikemminkin muiden syiden kuin juonen takia. Esim. juoneltaan hyvin jännittävässä klassikossa Rikos ja rangaistus mallinetta ei ole käytetty, vaikka juoni on kuvattu paljon tarkemmin. Romaanin Taikavuori artikkelissa taas malline on. Itse pitäisin alaotsikkoa "Juoni" artikkelin Rikos ja rangaistus tapaan riittävänä. Klassikkoromaanejahan joka tapauksessa luetaan aina uudestaan, vaikka juoni jo olisi tuttukin, ja hyvin monien klassikkoromaanien juonet ovat enemmistölle tuttuja jo koulun kirjallisuusopetuksesta. Juonipaljastusmalline on kuitenkin sen verran epäesteettinen, että sen voidaan myös paremmin ajatella sopivan lähinnä viihdegenreen.--Urjanhai 16. marraskuuta 2008 kello 13.33 (EET)

Tästä on ennenkin keskusteltu. Minusta juonimalline on tarpeeton otsikon juoni alla. Erityisen tarpeeton, jopa naurettava, se on klassikkojen kohdalla. -tKahkonen 15. joulukuuta 2008 kello 12.49 (EET)

Sellainen korjaus, että tuo on minun mielipiteeni. Jos nyt oikein muistan, niin monen muun mielipide oli vastakkainen. -tKahkonen 15. joulukuuta 2008 kello 13.57 (EET)

No nyt meillä on ainakin tässä keskustelussa kantansa ilmaisseista 2-0. Ja luulen myös että juonipaljastusmallineiden lisääjistä monet ovat olleet ehkä vielä kouluikäisiä henkilöitä, joita meidän iäkkäämpien ehkä kuuluukin ohjata ja opastaa.--Urjanhai 15. joulukuuta 2008 kello 16.50 (EET)

Täältä tulee vielä kannanotto referoinnin puolesta. Minusta esseemuotoinen ohjenuora hyvään juonenkäsittelyyn olisi paikallaan. En kuitenkaan haluaisi mitään tiukkaa käytäntöä. Silti ei ole tarkoituksenmukaista tuoda juonenkäänteitä aivan sivun tarkkuudella Wikipediaan. Paremmin tietosanakirjaan sopiva tapa on selkeä typistetty referaatti, jossa lopuksi tiivistetään kirjan tai elokuvan teema ja viesti muutamaan lauseeseen. Esimerkkinä vaikka Vanki nimeltä Papillon. --Khaosaming 15. joulukuuta 2008 kello 19.05 (EET) EDIT: Lisäyksenä vielä juonipaljastusmallineesta. Olen edelleen sen säilyttämisen kannalla. --Khaosaming 15. joulukuuta 2008 kello 19.13 (EET)

Neuvoista piittaamattomuus

Tuo aiemmin mainittu Harry Potter ja kuoleman varjelukset -selostus on eräs käyttäjä Kippari10/Stefanka referaattitehtaan tuotoksista. Muita esimerkkejä aiheesta ovat mm. Star Trek II: Khanin viha, Kauhea Tarzan, Tarzanin pedot, Tarzanin poika ja lukemattomat muut. Onko tosiaan niin että jos vaan on piittaamatta toistuvista neuvoista ja huomautuksista, niin tänne voi vuodesta toiseen kirjoitella mitä muistelmiaan, muistumiaan ja mielipiteitään lystää? --J 15. joulukuuta 2008 kello 10.25 (EET)

Näyttää olevan. Ylläpitoa ei kiinnosta. Pakkohan niiden on ollut huomata.--Ulrika 15. joulukuuta 2008 kello 12.12 (EET)

Estokäytäntö ei ole antanut mahdollisuutta ennen 12. elokuuta 2008 estää hyväntahtoisia muokkaajia jotka toistuvasti rikkovat käytäntöä josta ei käytännön mukaisesti seuraa esto. Ennen syyttelyä olisi hyvä palauttaa mieleen lähiaikojen keskustelut joihin itsekin on osallistunut ja vasta sen jälkeen aloittaa ylläpidon mustamaalauksen... --Agony (403) 15. joulukuuta 2008 kello 12.19 (EET)

Ei minun tarvitse, ne tekevät sen itse. Mainitsemassasi keskustelussa Jaakonam kirjoittaa: "Tavallisestihan estoja edeltää yksi ystävällinen huomautus sekä kaksi vakavampaa varoitusta vandalismista tai tekijänoikeusrikkomuksesta, tarkistettavuuskäytännön rikkomisesta jne. eli yhteensä kolme huomautusta neljästä muokkauksesta (neljäs vandalismimuokkaus yleensä aiheuttaa sen eston). Silloinkin esto on ensikertalaisella yleensä lyhyt. Voi tietysti olla tarpeellista avata tätäkin käytäntöä esimerkein sellaisille, jotka eivät vielä tunne Wikipedian käytäntöjä, eli etenkin uusille yli-innokkaille muokkaajille". Estomahdollisuus vandaalille on, jos sitä halutaan käyttää. --Ulrika 15. joulukuuta 2008 kello 12.31 (EET)

Ei Wikipediassa ole tiettyä tahoa nimeltä "ylläpito". Jokainen joka voi muokata artikkeleita voi ylläpitää eli korjata niitä. --Harriv 15. joulukuuta 2008 kello 12.22 (EET)

Kyllä Wikipediassa on taho nimeltä "ylläpito", nimimerkiltä mainitut ylläpitäjiksi mainitut henkilöt. Minä niitä korjailen, mutta saan lokaa silmilleni. Sen sijaan jos taho "ylläpito" ensin huomauttaisi, sitten huomauttaisi, sitten antaisi eston, säästyisi minunkin rajattomista voimavaroistani osa tärkeämpään työhön. --Ulrika 15. joulukuuta 2008 kello 12.31 (EET)

Huomatuksia voi antaa kuka tahansa, ei siihen ylläpito-oikeuksia tarvita. Ylläpito-oikeuksien haltijat ovat edelleen yksilöitä, väite "ylläpitoa ei kiinnosta" tarkoittaa suunnilleen samaa kuin "ketään ei kiinnosta". --Harriv 15. joulukuuta 2008 kello 12.37 (EET)

Kukatahansa niitä on antanutkin, täällä mm. minä noin x^x kertaa ja täällä minä kuusi kertaa. Vähemmästäkin on ylläpito kiinnittänyt asioihin huomiota, kuten voit todeta keskustelusivustani tänään (>Agony). Nöyrimmästi ja mitä ystävällisimmin --Ulrika 15. joulukuuta 2008 kello 13.11 (EET)

Stefankan keskustelusivulla haku "vanda" ei palauttanut yhtään osumaa, Kipparin keskustelusivulla ja arkistossa vain toisten käyttäjien vandalismihuomautuksia, ei sinun. Vandaali pitää aluksi tunnistaa vandaaliksi, ja kuka sen tekisi paremmin kuin vandalismin huomaava käyttäjä? Kysymys kuuluu: miksi et ole huomauttanut vandalismista vaikka olet huomannut sitä? Jos otat ennakkovaroituksista nokkiisi niin voin vastaisuudessa olla huomauttamatta ja läpsäistä kolmannesta kumouksesta suoraan eston, ajattelin olla tasapuolisesti kohtelias sinua ja Korttelikranaattia kohtaan mutta molemmat oli huomautuksen jälkeen kaivamassa poteroita ja varaamassa viereen kymmenen päivän sissimuonapakkaukset asemasotaa odotellen. --Agony (403) 15. joulukuuta 2008 kello 13.29 (EET)

En ole tiennyt että huomautuksen täytyy noudattaa virallista muotoa. Olen yrittänyt olla Kippari/Stefankalle ystävällinen, kun olen jotenkin alkujaan kuvitellut että kyse ei ollut pahantahtoisuudesta vaan, hm, jostakin muusta. Linja on pitänyt, mutta nyt saan siitä sapiskaa. Rupeanpa sitten räiskimään virallisia huomautuksia, jotta ylläpitäjätkin huomaavat tilanteen ongelmallisuuden. - Eväät on vieressä, kori kokista ja kassillinen hampurilaisia. On se tietysti kohteliasta, mutta kun teen palautuksia päivittäin, tämä vähän hämmästytti. Älä loukkaannu äläkä "ota nokkiisi". Teitä tervehtäen --Ulrika 15. joulukuuta 2008 kello 13.35 (EET)

Ja oletit että kun muut pitää käyttäjää epäpahantahtoisena, tulisi ylläpitäjä joka räiskisi estoja epäpahantahtoisuudesta? Ylläpitäjät monesti seuraa yleistä linjaa (koska meillä ei ole syytä epäillä että muut käyttäjät olisi Väärässä™). En ota nokkiini ja loukkaantumista varten joutuu yrittämään hieman enemmän, artikkeli on vain armottoman fanituksen kohteena ja ollut enemmän tai vähemmän lukittuna jo useaan otteeseen muokkaussotien takia, siksi tiukempi valvonta (koska olisi kiva että Wikipediaa saisi muokata, kuten mainoskin sanoo, kaikki). --Agony (403) 15. joulukuuta 2008 kello 13.39 (EET)

Tähän asti minun kommenteillani ym. on ollut minimaalisen vähän vaikutusta ylläpitäjien käytökseen (tässä puheena olevassa mielessä), joten olen olettanut ja ollut huomaavinani että he/te osaatte tehdä itsenäisiä päätöksiä. Mutta nyt tilanne korjaantuu: K/S:n seuraavasta lähteettömästä lisäyksestä tulee vandaalivaroitus, ja ilmeisesti sitten kun niitä on kolme, ylläpito tulee ja tarttuu asiaan. --Ulrika 15. joulukuuta 2008 kello 13.49 (EET)

Kyetään me itsenäisiinkin päätöksiin mutta helpottaa huomattavasti jos toinen käyttäjä ilmoittaa huomioistaan; se on hieman raskasta käydä läpi rajamailla kiikkuvia muokkauksia viimeiseltä puolelta vuodelta. --Agony (403) 15. joulukuuta 2008 kello 14.02 (EET)

Projekti saadaan oikeille urille ja käyttäjien käytös paranee vain estoja antamalla. Käyttäjät, jotka kieltäytyvät muuttamasta käytöstään jatkuvista ja toistuvista neuvoista huolimatta, ovat ainoastaan taakka yhteisölle (tällä hetkellä: Watti, Stefanka/Kippari10, Petri Krohn). Heitä tulisi ohjata estoilla. Riittävän monella, ja tarvittaessa vaikka vuoden pituisella estolla. Toivoisin kovempaa linjaa tällaisenkin häiriköinnin torjumiseksi.

Ylläpitäjät toimivat tässäkin tapauksessa ihan oikein. Yhteisö on valinnut ylläpitäjät tehtäviinsä, joten yksittäisen käyttäjän on syytä kunnioittaa heitä ja heidän päätöksiään. Arvostelu on silloin tällöin paikallaan, mutta tuollainen "ylläpidon" vastainen asenteellisuus, jota mm. Ulrika tuo esiin – tässä keskustelussa, mutta aikaisemmin muuallakin – on huonoa käytöstä. Ylläpitäjiä pitää kunnioittaa ja tukea – he tekevät arvokasta työtä ja ansaitsevat käyttäjien arvostuksen ja kunnioituksen. Sen sijaan, että arvostelisin ylläpitäjiä, tuen heitä, mutta toivon, että he tekisivät valinnan terveemmän wikipedian puolesta. Wikipedian, jossa häiriköitä kohdeltaisiin kovemmin, ja pysyvästi eksyneitä käyttäjiä ohjattaisiin tukevammin oikeaan suuntaan. 8I88888I8 15. joulukuuta 2008 kello 17.14 (EET)

Historiasi ainakin tuolla tunnuksella on niin lyhyt, että sinun on paras olla puhumatta mitään ja hyökkäämättä minun kimppuuni. Tällä hetkellä aktiiviset ylläpitäjät ovat asiallisia. Puhu sitten kun olet käynyt läpi fi.Wikipedian ainakin kolmen vuoden ajalta. Edit: Kunnioitan niitä jotka kunnioituksen ansaitsevat, en niitä jotka sitä vaativat. --Ulrika 15. joulukuuta 2008 kello 17.54 (EET)

Jos palataan itse asiaan: en näkisi lyhyitä estoja näissä tapauksissa tehokkaina keinoina, eston tulisi kestää ainakin viikon, pari. Lyhyitä estoja saa lätkiä melko pitkään ennen kuin ollaa parissa viikossa, eli homma vie aikaa. Esto on myös aika summittainen ase: sama lekan humautus kaikille, yleensä vielä suhteellisen suppeasti perusteltuna. Kommenttipyynnöllä voitaisiin saada aikaan hienosyisempi kulloisenkin ongelmakäyttäjän tyyliin paremmin pureva ratkaisu, kun määriteltäisiin tarkemmin mikä on ongelma ja mitä ei tule tehdä. Tämä antaisi hyvät eväät myöhemmin puuttua nopeasti pitemmillä estoilla käyttäjän toimintaan, mikäli hän rikkoo kommenttipyynnön konsensusta vastaan. Ongelmahan on nyt vandalismin tunnistaminen: sama käytös joka satunnaiskäyttäjällä on vain ymmärtämättömyyttä tai liiallista innokkuutta, on vandalismia toistuessaan jatkuvasti. Kommenttikeskustelulla voidaan tehdä ko. käyttäjän osalta asia kaikille selväksi mielestäni huomattavasti paremmin kuin muutamien päivien estoilla. Kyseinen käyttäjä voisi jopa ottaa opikseen (ainakin joskus, joku). Terv. --Riisipuuro 16. joulukuuta 2008 kello 11.39 (EET)--

Jotain asialle kai täytyisi tehdä kun esimerkiksi nyt mylly jauhaa vastaavia pitkiä juoniselostuksia yksittäisten Tarzan -kirjojen sivuhenkilöistä: Esteban Miranda, Sheikki Amor ben Khautour.

Ja eipä vaikka tämäkään oikein asiassa pysy: Yövartija (työ).--J 16. joulukuuta 2008 kello 22.38 (EET)

Kommenttipyyntö voisi ehkä olla suositeltava menettely vaikeissa tapauksissa juuri sen takia, että siinä ongelma tulee tarkemmin määritellyksi ja sen ratkaisutavat perusteellisemmin keskustelluksi ja määritellyiksi (vaikka en nyt suhteellisen uutena käyttäjänä olekaan ehtinyt siihen kovin syvällisesti perehtyä, mitä vähän silmäillyt joitain). Joskus keskustelu voi ehkä koskea pelkästään menettelytapoja (kuten esim. tämä juonireferaattien tehtailu, jossa tavoiteltu wikipedian oikea sisältö on suhteellisen yksiselitteinen ja kysymys on enemmän siitä mikä on menettelytapa siinä pysymiseksi), joskus taas sisältö-, tekniikka- ja käytäntökysymyksiä, joissa aina välttämättä pelkästään kahvihuoneessa asia ei tule riittävän aukottomasti tai perusteellisesti tai kaikilta puolilta käsiteltyä.--Urjanhai 17. joulukuuta 2008 kello 11.41 (EET)

Ikuisesti estetyt käyttäjätunnukset

Olisiko ideaa poistaa ikuisesti estettyjen käyttäjätunnusten mahdolliset käyttäjäsivut? Rikkoisiko tämä idea jotain policyä tai lisenssiä, tai olisiko tästä jotain olennaista haittaa, jos ei-adminit eivät pääsisi niitä katselemaan? --Krgeqewrjsif 15. marraskuuta 2008 kello 17.55 (EET)

Tähän asti olen itse ja nähnyt parin muunkin yp:n poistavan ikuisesti estettyjen käyttäjäsivut. --Eetvartti ^(Kerro) 15. marraskuuta 2008 kello 17.56 (EET) EDIT: olen tehnyt niin, että ne eivät olisi ylimääräisenä tilanviejänä. Mitä tarvetta on säilöä ikuisesti estettyjen sivuja? Muistoksi jälkipolville? --Eetvartti ^(Kerro) 15. marraskuuta 2008 kello 17.58 (EET)

Tämä on ollut de facto käytäntö, ikuisesti estetyt eivät tarvitse käyttäjäsivua. Jos tuollaisen löytää, voin sen ihan huoletta merkitä {{Roskaa|Ikuisesti estetty käyttäjä}}. --Agony (403) 15. marraskuuta 2008 kello 18.50 (EET)

Nykyisten ikuisesti estettyjen käyttäjien käyttäjäsivut poistettu. — str4nd ☕ 15. marraskuuta 2008 kello 19.35 (EET)

MediaWikissä sivun poisto ei vähennä levytilan kulutusta. Päin vastoin jokainen tehty muokkaus kuluttaa levytilaa. Tämä ei tosin ole ongelma. —ilaiho (kitinää) 15. marraskuuta 2008 kello 19.38 (EET)

Tosin ylimääräinen tauhka - etenkin jos sitä on paljon - saattaa toisinaan haitata tiedonhakua. Onneksi käyttäjäsivut ovat omassa avaruudessaan, jolloin tämäkin haitta on kohtuullisen pieni. -- Piisamson 15. marraskuuta 2008 kello 19.41 (EET)

Periaatteessa olen samaa mieltä Agonyn kanssa, mutta uskallan hiukan rajoittaa tätä poistoperiaatetta. On nimittäin mahdollista, että jonkun meistä tunnus joutuu vääriin käsiin ja estetään ikuisesti käyttäjätunnuskäytännön mukaisesti. Tunnustahan ei voi saada takaisin, mikäli sähköpostiosoite on jäänyt antamatta. Tällöin ei ole periaatteessa tarvetta hävittää käyttäjäsivua, jonka aiempi omistaja on ollut mallikelpoinen wikipedisti, mutta joutunut rikollisen käytöksen uhriksi. --M. Porcius Cato 15. marraskuuta 2008 kello 21.35 (EET)

Uskon että tämmöisissä harvinaisissa tapauksissa ylläpitäjä voi antaa poistetun sivun lähdekoodin pyytäjälle. Jos minä alkaisin nyt häröilemään niin pahasti että tunnukseni estettäisiin ikiajoiksi ja joku toinen käyttäjä tarvitsisi käyttäjäsivultani esim. kalenterikoodin joka kikkailee perjantai 13. päivän kohdalla, en näkisi mitään syytä miksi ylläpitäjä ei sitä voisi pyytäjälle antaa. Poisto <> tiedon hävittäminen. --Agony (403) 16. marraskuuta 2008 kello 15.45 (EET)

Mielestäni käyttäjäsivujen (eli sivuhistorian) poistamien rikkoo GFDL:ää. --Petri Krohn 15. joulukuuta 2008 kello 17.05 (EET)

Ei tuo riko GFDL:ää millään tavalla. Eihän artikkeleiden poistokaan riko sitä. -- Jniemenmaa 15. joulukuuta 2008 kello 17.08 (EET)

Ajankohtaista-mallinteen käyttö

Olenko ymmärtänyt oikein että Ajankohtaista-mallinne on tarkoittu käytettäväksi artikkeleissa jotka käsittelevät tiedotusvälineissä esillä olevia päiväkohtaisia asioita, ei telkkari-ohjelmien tuotantokausiartikkeleihin? Kysymykseni liitty tähän: [2] --MikkoK 16. marraskuuta 2008 kello 12.27 (EET)

Mallineen sisältämän tekstin perusteella voisi olettaa, että sen tarkoitus on varoittaa ko. artikkelin olevan ajankohtaisuuden vuoksi keskeneräinen. Sen tarkoitus ei siis ole nostaa esiin mitään ajankohtaisia uutisaiheita. Tiedotusvälineissä oleviin päivänpolttaviin aiheisiinkin se sopisi vain, jos artikkelista ei kerralla pysty kirjoittamaan kunnollista vaan lisää tietoa pitää kaivella. Sen sijaan BB 2008:aan se sopii, koska ko. tapahtumasta ei ole vielä siinä määrin tietoa, että artikkelin voisi nyt kirjoittaa valmiiksi. Tv-sarjaan tai elokuvaan, joka on jo valmistunut ja josta on riittävästi tietoa olemassa, malline ei sopisi huolimatta siitä, että ko. sarjaa/filmiä esitettäisiin paraikaa tv:ssä; jos BB2007:ää esitettäisiin nyt uusintana tv:ssä, niin siihen ei kuuluisi ko. mallinetta eikä myöskään Hymy pyllyyn -sarjan artikkeliin. --Lax 16. marraskuuta 2008 kello 13.48 (EET)

Tulevaisuusmallineissa on useampikin erikoistapaus, ja yllämainitussa tapauksessa pitäisi käyttää {{Tuleva televisiosarja}}. {{Ajankohtaista}} on kaikille niille joilla ei ole omaa alakohtaista mallinetta. --Agony (403) 16. marraskuuta 2008 kello 15.48 (EET)

Löyhempi USURP-käytäntö?

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Mielipidetiedustelu päättynyt, 68,8 % (11 puolesta, 5 vastaan) kannatti USURP-käytännön löyhentämistä. "Käyttäjätunnuksella ei ole muokkauksia" -> "Käyttäjätunnuksella on alle viisi GFDL-merkittävää muokkausta jotka on tehty yli vuosi sitten" kirjataan käytäntöön konsensuksena. --Agony (403) 6. joulukuuta 2008 kello 14.53 (EET)Ei maar löyhennetäkään vaan jatketaan keskustelua, 68.8 prosenttia ei ollutkaan konsensus --Höyhens 9. joulukuuta 2008 kello 13.54 (EET)

Nyt kun USURP-käytäntö on jo jonkin aikaa rullannut, on kertynyt kokemusta kohdista joiden löyhentämistä voisi harkita. Viimeksi tänään Clem23 pyysi että käytäntöä löyhennettäisiin, ja käytännön löyhentämispyyntöjä on tullut tasaisesti noin yksi kuussa. Ohessa omia huomioitani:

1. GFDL-merkittävä muokkaus on tällä hetkellä byrokraatin harkinnassa. En usko että tähän kannattaa juurikaan puuttua sillä tällä hetkellä GFDL-merkittävä muokkaus tunnistetaan hyvin
2. Yksikin GFDL-merkittävä muokkaus estää haltuunoton. Tähän voisi mielestäni soveltaa käytäntöä että GFDL-merkittävän muokkauksen täytyisi olla tehty viimeisen vuoden sisällä tai GFDL-merkittäviä muokkauksia tulisi olla hieman enemmän, viisi ehkä?

Ehdottaisin siis käytäntöön muutosta "Käyttäjätunnuksella ei ole muokkauksia" -> "Käyttäjätunnuksella on alle viisi GFDL-merkittävää muokkausta jotka on tehty yli vuosi sitten". Mielipiteitä puolesta, vastaan? --Agony (403) 16. marraskuuta 2008 kello 15.38 (EET)

Kannatetaan, meillä on paljon noita jotka on kokeileet jotain ja luopuneet wikin käytöstä.--Musamies 16. marraskuuta 2008 kello 15.45 (EET)

Salliiko lisenssi siis tuollaisen rajojen venytyksen? 91.154.0.163 16. marraskuuta 2008 kello 15.47 (EET)

Salliihan lisenssi käyttäjätunnuksen vaihdonkin joten sinänsä lisenssi ei ole tässä tapauksessa este. --Agony (403) 16. marraskuuta 2008 kello 15.49 (EET)

Löysäillään vaan, saahan tuon kirirstettyä takaisin jos ongelmia tulee. --albval (keskustelu) 17. marraskuuta 2008 kello 16.42 (EET)

Kannatan, monet ovat vain testanneet Wikipedian muokkaamista. --Joku Janne (Wikise) 17. marraskuuta 2008 kello 17.37 (EET)

Kannatan, oikein hyvä. –Eetvartti ^(Kerro) 17. marraskuuta 2008 kello 17.38 (EET)

Kannatan, testaamistahan se yleensä vain on. –junafani ^(Hccmqqr) 17. marraskuuta 2008 kello 20.59 (EET)

Kannatan Tästä meidän hyvin toimivasta käytännöstä on maailmalla vedetty jo niin monta palkokasvia nenään, että lienee aika hieman höllentää kriteeriä. Loppuu itku ja valitus siitä, että fi-wikissä ollaan ihan hi***reitä. ---Jaakonam 17. marraskuuta 2008 kello 21.02 (EET)

Vastustan. Olisiko reilua, että viisi muokkausta tehnyt käyttäjätunnus haltuunotetaan käyttäjälle, joka aikoo tehdä todennäköisesti tasan nolla muokkausta fi-wikiin? Jos olen ymmärtänyt oikein, yksittäinen haltuunottokonflikti ei estä käyttäjää yhdistämästä muita olemassaolevia tunnuksiaan. —MikkoM (♫) 18. marraskuuta 2008 kello 15.17 (EET)

Kannatan --Joonasl (kerro) 18. marraskuuta 2008 kello 15.22 (EET)

Vastustan tällä haavaa, eihän tuo niin tiukka ole nykyäänkään. Tuleeko tästä nyt sitten äänestys vai onko tarpeen pitää mielipidetiedustelua? Mitä kokemuksia on toisista wikeistä? --Höyhens 18. marraskuuta 2008 kello 15.25 (EET)

Kannatan, Jaakonam puhuu asiaa. --Juusomoro 18. marraskuuta 2008 kello 15.27 (EET)

Vastustan MikkoM:n perustein tai ainakin haltuunottajalta pitäisi edellyttää useampaa GFDL-merkittävää muokkausta kuin mitä haltuunotettava tunnus on tehnyt. --Care 18. marraskuuta 2008 kello 19.59 (EET)

Kannatan, ei mitään järkeä nykyisessä. --Orri 18. marraskuuta 2008 kello 21.35 (EET)

Vastustan, MikkoM:n perustein. Tuskin ne kiinalaiset alkaa meikäläisten artikkeleita muokkaamaan. Tai kukaan muukaan, koska harva puhuu suomea. Wikilinkit osaa bottikin lisätä. —kallerna™ 20. marraskuuta 2008 kello 20.05 (EET)

Vastustan, MikkoM ja kallerna perustelivat hyvin. --Nironen 21. marraskuuta 2008 kello 21.50 (EET)

Minusta kyllä vähän kapeakatseinen asenne teillä. On kuitenkin aika mukavaa saada yhdistettyä tunnuksensa kokonaan – juuri äsken sain tehtyä niin pitkän ajan jälkeen enkä todellakaan olisi halunnut jättää viemättä hommaa loppuun. Mitä ihmeen hyötyä jostain pari muokkausta vuonna 2005 tehneistä tunnuksista on, edes niiden omistajille? Ei nicki ole mikään pyhä asia, jota ei voi muuttaa. "Ei ne mitään kuitenkaan tee täällä eikä meitä kiinnosta ne joten painukoon ****" on kyllä aika tyypillinen suomalainen asenne oman kokemukseni mukaan mutta tällä toivoisi vähän laajempaa näkökulmaa ihmisiltä. Tämä nyt on aivan mitättömän pieni kädenojennus aktiivisille käyttäjille, eikä se käytännössä haittaa ketään tai vie keltään mitään pois. --Epiq 21. marraskuuta 2008 kello 23.01 (EET)

Kannatan –Muu-karhu 28. marraskuuta 2008 kello 23.38 (EET)

Oliko tämä sittenkään konsensus?

Eli onnistuin kämmäämään yksinkertaisessa yhteenlaskussa ja lopputulos olikin "vain" 68,8 %, ei 73,3 %... voidaanko tulosta pitää konseksuksena? Edelleen selkeä enemmistö kannatti löyhennystä mutta joukossa oli vastustajia sen verran paljon että tulkinta voi olla mitä tahansa väliltä yksinkertainen enemmistö - konsensus. --Agony (403) 7. joulukuuta 2008 kello 10.04 (EET)

Pattitilanteen ratkaisemiseksi, minä voin joustaa ja luopua vastustavasta kannastani :). Kun selvä enemmistö kuitenkin kannatti käytännön löyhentämistä, turha tässä on asettua poikkiteloin, kun kyseessä ei ole kuitenkaan loppupeleissä kovin suuri uudistus. (Itse asiassa, jos Epiqin puheenvuorokin lasketaan kannanotoksi käytännön löyhentämisen puolesta, yli 70 prosenttia olisi muutenkin löyhennyksen puolella, mutta joka tapauksessa.) --Nironen 10. joulukuuta 2008 kello 09.46 (EET)

Sama vika, eli vaikka vastustinkin, olen valmis luopumaan kannastani enemmistön hyväksi. --Care 10. joulukuuta 2008 kello 09.55 (EET)

Hienoa, konsensus alkaa siis löytymään. Jatketaan nyt kuitenkin keskustelua jos joku aiemmin mielipidetiedusteluun osallistumaton haluaa vastustaa tai kannattaa löyhennystä. Siirrän tämän ajankohtaisosiossa uusintakäsittelyyn. --Agony (403) 10. joulukuuta 2008 kello 09.57 (EET)

Löyhennetään vain. -tKahkonen 10. joulukuuta 2008 kello 11.53 (EET)

Kysynpä nyt, helpottaisiko muutos merkittävästi saman käyttäjätunnuksen käyttämistä eri wikeissä tapauksessa, jossa esimerkiksi pikkuvandaali alkaisi kirjoittaa johonkin tsuvassiwikiin nimellä Höyhens ilman että olen sitä kerennyt haltuunottaa? Ei helpottaisi, koska me emme päätä heidän puolestaan. Entä päinvastainen liikenne? Joku vaikka tunnettu de-wikin hahmo haluaisi kirjoittaa fi-wikiin totutulla tunnuksellaan, mutta meidän tiukka haltuunottokäytäntömme estää sen? --Höyhens 10. joulukuuta 2008 kello 12.45 (EET)

Lyhyesti: ei helpottaisi. Toiseen kysymykseen: kyllä, muun muassa frwikin ja dewikin yhteisön arvostetun jäsenen usurp-pyyntö on torppautunut siihen että joku on käynyt sutaisemassa vapaapainin ammattilaista koskevaan artikkeliin GFDL-merkittävän muutoksen vuonna 2005. --Agony (403) 10. joulukuuta 2008 kello 12.55 (EET)

Juups. Ehkä on aika antaa periksi tässä. Olisi pitänyt tajuta kysyä aiemmin. --Höyhens 10. joulukuuta 2008 kello 18.20 (EET)

Tilanne olisi siis tämän jatkokeskustelun jälkeen 15-2 (prosentteina 88,2%). Eiköhän tämä ole konsensus. --Agony (403) 14. joulukuuta 2008 kello 11.36 (EET)

Eiköhän. --Höyhens 21. joulukuuta 2008 kello 21.52 (EET)

Luokat commonsin kuvissa kun tapahtuu kuntaliitoksia

Mites commonsissa olevat kuvat jotka on luokiteltu kunnan alle ja kun tapahtuu kuntaliitoksia niin siirretäänkö ne uuden kunnan alle--Musamies 16. marraskuuta 2008 kello 19.19 (EET)

Liittyvä kunta muodostuvan kunnan alaluokaksi. Esim. commons:Category:Leivonmäki luokan commons:Category:Joutsa alaluokaksi. Roquai 16. marraskuuta 2008 kello 19.35 (EET)

Ja tapauksissa jossa molempien kuntien nimi lakkaa (kuten Mänttä-Vilppula) Uusi luokka "Mänttä-Vilppula" jonka alaluokiksi Mänttä ja Vilppula? Vai Vilppulan luokan nimeksi Mänttä-Vilppula ja sille alaluokaksi Mänttä? --Agony (403) 16. marraskuuta 2008 kello 19.57 (EET)

Mielestäni Category:Mänttä-Vilppulan alaluokiksi Category:Mänttä ja Category:Vilppula. Eli samoin kuin tapaus commons:Category:Vörå-Maxmo. Roquai 16. marraskuuta 2008 kello 22.31 (EET)

Kyse on sekä tarkoituksenmukaisuudesta että viitsimisestä. Helpoin tapa yhdistää kahden kunnan kuvat samaan luokkaan on edellä mainittu. Tilanteesta riippuen voi myös siirtää kuvat yhteen luokkaan. Samulili 16. marraskuuta 2008 kello 22.34 (EET)

Yhdistys- ja nettisivuartikkeleiden merkittävyydestä

Minua kiinnostaisi tehdä artikkeli esimerkiksi kirjoittajayhdistys Viitapiiri ry:stä, joka järjestää mm. Runopiha-kirjallisuustapahtumaa, julkaisee teoksia nimellä Viitakustannus ja omaa karkeasti arvioiden noin sata jäsentä. Lisäksi haluaisin tehdä artikkelin valokuvaus-, kuvataide- ja kirjoittajasivusto Aukea.netistä, jolla on ilmeisesti tuhansia kävijöitä päivittäin ja josta on esim. kirjoitettu paljon lehdissä.

Sellaista vain mietin, että kun esim. kirjoittajayhdistys Yöstäjän artikkeli äänestettiin muinoin poistettavaksi ei-merkittävyyden takia, onko sitten Viitapiiri teidän mielestänne riittävän merkittävä, jotta siitä kannattaisi ryhtyä tekemään artikkelia? En haluaisi tehdä turhaa työtä, mutta en tiedä vielä tarpeeksi merkittävyyden arvioinnista voidakseni arvioida näitä aiheita itse. Yritin selvittää merkittävyysarvioinnin Wiki-kriteereitä esim. nettisivujen suhteen, mutta siitä jäi oikeastaan vain luu käteen. En löytänyt juuri mitään tietoa. Kertokaa te. -- Willa-Mina 19. marraskuuta 2008 kello 02.17 (EET)

Mitään kiveenhakattua linjaa ei taida olla, mutta suuntaviivoista voi katsoa sitä miten aikaisemmissa poistoäänestyksissä on käynyt. Ja noista kahdesta tarkemmin:

1. Artikkelit nuorista ja pienistä yhdistyksistä, joissa ei ole mitään erikoista on tavanneet häviämään viimeistään poistoäänestyksissä, joten en usko että Viitapiirikään säilyisi. Oman artikkelin sijaan itse laajentaisin Viita-akatemia -artikkelia kappaleella Viitapiiristä.
2. Aukea.net puolestaan on IMHO merkittävä, mutta en kyllä nopealla googletuksella löytänyt mitään millä sen merkittävyyden voisi todistaa. --Zache 19. marraskuuta 2008 kello 08.16 (EET)

Tuo laajentamisidea oli hyvä, sitä voisi harkita.

Auttaisiko Aukea.netin merkittävyyden todistamisessa esim. se, että moni nykyinen kirjailija, ammattilaisvalokuvaaja ja kilpailuvoittaja on aloittanut uransa Aukeasta? Sillä on myöskin jotakuinkin klassikon maine asiallisena ja kriittisenä sivustona harrastajien keskuudessa. --Willa-Mina 19. marraskuuta 2008 kello 09.47 (EET)

Käytännössä se mitä kaivattaisiin on jonkun vakiintuneen median noteeraus, esim valtamedian tai alan lehdistön artikkeli sivustosta. (mieluusti sellainen, josta ilmenee merkittävyys, mutta jo se että sivusto on noteerattu muuallakin ilmaisee sitä). --Zache 19. marraskuuta 2008 kello 10.33 (EET)

Eniten auttaa se että aiheesta on hyviä lähteitä. Kirja webbisivusta olisi ehkä vähän liioiteltua, mutta joku juttu nimenomaan Aukea.netistä valokuvausalan lehdessäkin olisi jo aika hyvä. --Harriv 19. marraskuuta 2008 kello 11.39 (EET)

Vielä sen verran että kaksi toisistaan riippumatonta lähdettä on aina parempi kuin kymmenen samasta lähteestä lähteestä tulevaa. --Harriv 19. marraskuuta 2008 kello 11.46 (EET)

Löysin ne kaksi: [3] ja [4] – ja monta muuta. Noteerattu myös Opetusministeriön julkaisussa [5]. Sivusto oli itselleni vieras, mutta pitäisin merkittävänä. Käyttäjiä on paljon, se on noteerattu eri tahoilla, ja vaikuttaa jo äkkivilkaisulla paikalta joka vetää puoleensa kulttuurin aktiiviharrastajia ja sellaisiakin, joilla voi olla jo ajatus pitemmälle menevästä toiminnasta, mutta on puuttunut foorumi, jolla saisi ajatuksilleen pontta. Kyllä, kannatan artikkelia. --Ulrika 19. marraskuuta 2008 kello 15.31 (EET)

Myös Opetushallitus mainitsee hyvänä esimerkkinä valokuvausharrastuksen sivustoista Auea.netin (valokuva.netin ohella) --Ulrika 19. marraskuuta 2008 kello 15.37 (EET)

Jos oikein kriittiseksi aletaan, niin kumpikaanhan noista ensimmäisistä ei varsinaisesti käsittele Aukea.nettiä, vaan Internetin taidefoorumeita yleisemmin. (Ei mielipidettä artikkelista). --Harriv 19. marraskuuta 2008 kello 18.46 (EET)

Ei aleta. --Ulrika 19. marraskuuta 2008 kello 19.10 (EET)

Riitely Halla-aho artikkelista

Pidetään Halla-Aho erossa tästä ja keskitytään alkuperäiseen kysymykseen? (ja mahdolliset jatkot vois tehdä Halla-Aho artikkelin keskustelusivulla)--Zache 19. marraskuuta 2008 kello 12.15 (EET)

Ainakin Keskustelu:Jussi Halla-aho sivulla olet jatkuvasti toitottanut, että se että jokin asia mainitaan lehdissä vaikkapa useaankin otteeseen ei todellakaan kerro sen merkittävyydestä. Melko ristiriitaista, että jos Aukea.net satutaan kerran mainitsemaan oikein lehdessä se sitten yllättäen kertookin. --Klassikkomies 19. marraskuuta 2008 kello 11.47 (EET)

Artikkelin sisältö ja olemassaolo on hieman eriasia, varsinkin aiheissa joista uutisoidaan päivittäin. Se että joku tekee jutun jossa sekalainen seurakunta mainitaan toisinajattelijoiksi ei pelkästään tee heistä toisinajattelijoita siinä merkityksessä kuin termi yleisesti käsitetään. Se että joku lehti edes vaivautuu tekemään jostain webbisivusta kunnon jutun voi tarkoittaa sitä että webbisivusta kertovaa artikkelia ei poisteta merkityksettömänä. Jos suomalainen valokuvauslehti (tai vaikka Hesari) sanoisi aukea.nettiä maailman merkittävämmäksi valokuvaussivustoksi, se ei vielä tarkoita sitä että se olisi. Jos useat julkaisut näin tekisivät, niin sitten asia voikin olla niin. Vaikka omien johtopäätöksien tekeminen Wikipedian artikkeleissa on kielletty, lähteiden arviointi ei missään nimessä.

En ole muistaakseni tuommoista "useaankin otteeseen" toteamusta tehnyt, lähinnä olen ollut sitä mieltä että yksittäisten lehtiuutisten pohjalta ei pitäisi tehdä kovin suuria linjauksia artikkelin sisällöstä. Kannattaa myös huomata että esimerkiksi STT:n uutisia julkaisutaan useissa lehdissä ja lehdet kopioivat myyvät uutiset samantien. Wikipedia-artikkelin oleellisen sisällön kannalta parempia lähteitä ovat erilaiset analysoivat ja yhteenvetävät sekundaariset lähteet. Niitä ei tietenkään ole tarjolla uutisen julkaisupäivänä, mutta jos niitä ei ajankaan kuluttua ilmesty ei kyseinen asia ole kovin oleellinen. --Harriv 19. marraskuuta 2008 kello 12.07 (EET)

Kommenttia aihekokonaisuuksia kokoavien artikkelien tekemiseen?

Olen ollut työstämässä paria laajoja aihekokonaisuuksia kokoavaa taulukkomaista artikkelia:

• 1. Luettelo mittalaitteista ja antureista ja
• 2. Kestävä kehitys alueittain ja maittain

Pyytäisin kommentteja artikkelien nimeämiseen ja järjestelyyn.

Lisäksi kysyisin, nähdäänkö kohta 2. toimivalla korvaavaksi mallineille, joista on oltu hyvin eri mieltä ja kiisteltykin. Kysymys on laajemmin siitä, millaisissa tapauksissa mallineita on sopivaa käyttää. Katso tarkemmin Keskustelu:Kestävä kehitys alueittain ja maittain.

Yleistä kommenttia sopii heittää tähän ja artikkelikohtaista kommenttia kyseisten artikkelien keskustelusivuillekin. --Aulis Eskola 19. marraskuuta 2008 kello 18.11 (EET)

Paha kysymys. Mittalaitteisiin ja antureihin ei huomauttamista, mielenkiintoinen kokonaisuus. Kestävä kehitys taas on Wikipediassa esitetystä poiketen suuri joukko mitä erilaisimpia maailmankäsityksiä Mauri Pekkarisesta turpeen syöttötariffeihin. Lasta ei saisi heittää pesuveden mukana, mutten ainakaan henkilökohtaisesti luota yhteenkään julkisuuden vaikuttajaan, joka vetoaa kestävään kehitykseen jossain asiassa. En osaa vastata suoraan, mutta helposti tuollaista mallinetta oltaisiin lyömassä sinne tänne mitä mielikuvituksellisimmin perustein. --Höyhens 19. marraskuuta 2008 kello 18.34 (EET)

Tartun yksityiskohtaan: Puhut "tuollaista mallinetta oltaisiin lyömassä". Pelkäätkö, että tulee vain kiistaa, missä tähän taulukkomuotoiseen koosteeseen viitattaisiin? Vai tarkoitatko, että taulukon sarakkeet ovat kovin kiistanalaisia, mitä taulukkoon pitää ottaa mukaan ja mitä ei? Vai tarkoitatko, että taulukon alkioihin olisi tyrkyllä ties mitä? Voisitko täsmentää. --Aulis Eskola 19. marraskuuta 2008 kello 19.33 (EET)

No tuota täsmennys on tärkeä. Tarkoitan kuitenkin ensisijaisesti sitä, että taulukkon alkioihin olisi tyrkyllä ties mitä. --Höyhens 20. marraskuuta 2008 kello 23.42 (EET)

Jatketaan aiheen kestävä kehitys kokooma-artikkeleista ja -mallineista täällä Keskustelu:Kestävä kehitys alueittain ja maittain. (Keskustelu on nyt myös ajankohtaisissa.) --Aulis Eskola 22. marraskuuta 2008 kello 19.04 (EET)

Ylittääkö sivusto http://www.lintukoto.net merkittävyyskynnyksen?

Ylittääkö sivusto http://www.lintukoto.net merkittävyyskynnyksen? Sivu on äänestetty Suomen neljänneksi parhaaksi yksityiseksi sivustoksi [6] ja se on Suomen 911. käydyin sivusto. [7] --Joku Janne (Wikise) 19. marraskuuta 2008 kello 18.54 (EET)

Ottamatta kantaa sivuston merkittävyyteen, niin tuo suomen parhaat verkkosivut oli jos ei suoraan kusetusta niin ainakin täysin merkityksetön kisa. --Zache 19. marraskuuta 2008 kello 23.09 (EET)

Uskallan epäillä tällaisen yksittäisen sivuston merkittävyyttä. Yleensä olemme kiinnostuneita yleisemmällä tasolla ilmiöistä kuin niiden yksittäisistä esiintymistä (instansseista). --Aulis Eskola 22. marraskuuta 2008 kello 19.14 (EET)

Artikkelin Voima kielilinkit

Kun noita artikkelien keskustelusivuja harva lukee, niin kysynpä nyt täällä (ks. tarkemmin itse artikkelin keskustelu), että eikö nyt olekin niin, että täsmennyssivuna olevan artikkelin Voima kielilinkeistä ainoa oikea lienee en:voima, kun taas muut eli: fr:Force, it:Forza (disambigua), nl:Force, pl:Force ja sk:Sila (rozlišovacia stránka) eivät ilmeisesti vastaa täsmennyssivun kielilinkkien tarkoitusta ja käytäntöä? Eihän esim. täsmennysivun Tiainen (täsmennyssivu) kielilinkkikään ole en:Tit (disambiguation) vaan se olisi ymmärtääkseni en:Tiainen (disambiguation).--Urjanhai 20. marraskuuta 2008 kello 15.26 (EET)

Ja kun artikkeli nyt tuli puheeksi, niin kysyn myös samalla kokonaan eri asiana, että eikö olisi selvempi siirtää artikkeli Voima (fysiikka) otsikolle Voima ja nykyisen täsmennyssivun Voima sisältö nimelle Voima (täsmennyssivu), koska tuo voima fysiikassa kuitenkin on sanan keskeisin ja ensijainen merkitys (jollainen kai käytännön mukaan pitäisi olla artikkelin nimenä suoraan), ja muut ovat satunnaisia samannimisiä asioita ja erikoistapauksia.--Urjanhai 20. marraskuuta 2008 kello 15.26 (EET)

Voima merkitsee niin montaa asiaa, että voi kait se täsmennyssivukin olla. Mutta ainoa järkevä kielilinkitystapa varmaankin on tuo :en:voima-tyylinen. --Aulis Eskola 22. marraskuuta 2008 kello 19.20 (EET)

Päällekkäiset luokat eräissä tapauksissa

Ja kun alkuun pääsin, niin kysyn vielä tätäkin: niin kuin ylempänä tuli esille, niin artikkeli ei saa pääsääntöisesti sekä olla ylä- että alaluokassa yhtä aikaa (esimerkkinä ylempänä entisten kuntien luokat).

Mutta entäpä esim. seuraava tapaus, josta löytyy helposti useita esimerkkejä: henkilö on ollut professorina vaikkapa Helsingin yliopistossa ja Helsingin kauppakorkeakoulussa tai vaikkapa Tarton yliopistossa. Luokka Helsingin yliopiston professorit on, mutta luokkaa Helsingin kauppakorkeakoulun professorit tai luokkaa Tarton yliopiston professorit ei ole. Eikö tällöin kyseinen suomalainen henkilö kuulu perustellusti sekä luokkaan Helsingin yliopiston professorit että myös luokkaan suomalaiset professorit, koska on ollut professorina myös muualla? Vai olisiko oikeampi käytäntö tämän luokittelun sijaan mennä ja luoda kyseiset luokat? (Taitaisi olla?)--Urjanhai 20. marraskuuta 2008 kello 15.44 (EET)

Samasta aiheesta keskusteltiin äskettäin tekniikkakahvihuoneessa. Toisinaan uusien alaluokkien luominen on hyvä ratkaisu (jos niihin on tulossa järkevässä ajassa muutakin sisältöä), toisinaan taas on parempi joustaa tuplaluokituksen kiellosta kuin luoda väkisin uusia sirpaleluokkia. --Silvonen 20. marraskuuta 2008 kello 16.19 (EET)

Ylläpidon poisto-oikeudet

Hei haluaisinb selvyyttä tilanteisiin jossa joku ylläpidon oikeudet omaava tulee ja poistaa jonkun tietyn kokonaisuuden "ilman" keskustelua kyseisen artikkeliin "omistautuneiden" mielipidettä asiaan. Tälläinen tilanne kävi Koverin Keskitysleirin osiolla "Vartijat ja muu henkilökunta" D100a 22. marraskuuta 2008 kello 10.10 (EET)

Roska-artikkelit poistetaan ilman keskustelua. --Taubblindheit 22. marraskuuta 2008 kello 10.13 (EET)

Jos tarkoitat Kotlaksen poistoja, niin hän ei ole ylläpitäjä vaan käytti normaaleja muokkausoikeuksia. Olen samaa mieltä, että henkilökuntaluettelo (ja vielä lähteetön) on turha lisä artikkeliin. Jos kirjoittaisit vankilasta kirjan, siihen nimet tietysti kuuluisivat. Mutta yksittäiset vartijat eivät ole wikipediamielessä merkittäviä, elleivät he ole tehneet jotakin erikseen maininnan arvoista. --Ulrika 22. marraskuuta 2008 kello 10.22 (EET)

Kyllä minusta projektissa oleville pitäisi perustella asiaa ja jos se saa kannatusta niin sitten poistetaan. D100a 22. marraskuuta 2008 kello 14.15 (EET)

Perustelu yhteenvedossa on paikallaan, mutta eikös hän perustellutkin? Se lienee aika harkinnanvaraista, milloin poistosta on syytä keskustella etukäteen. Tietysti jos asia on kiistanalainen, siitä olisi hyvä keskustella, mutta ei sentään joka asiasta. --Ulrika 22. marraskuuta 2008 kello 14.18 (EET)

Kyseinen poisto oli perusteltu muokkausyhteenvedossa. Mielestäni joka asiassa ei tarvitse odottaa hyväksyntää ellei aiheesta ole muuten mitään erityistä kiistelyä käynnissä. Poistot (ja lisäykset) on kuitenkin hyvin helppo ottaa takaisin. Artikkelia ei kuitenkaan "omista" kukaan ja rohkeaan muokkaukseen kehotetaan: Wikipedia:Muokkaa rohkeasti. --Harriv 22. marraskuuta 2008 kello 14.19 (EET)

Tämä artikkeli käsittelee

Milloin saa laittaa mallineen "Tämä artikkeli käsittelee aihetta x, aiheesta y on oma artikkeli", ja milloin sen laittaminen on katsottavissa vandalismiksi? Laitoin Ihmiset -artikkeliin linkin samannimistä yhtyettä käsittelevään artikkeliin ja sain viestin, että muokkaukseni on tulkittavissa vandalismiksi. -85.23.117.8 22. marraskuuta 2008 kello 20.05 (EET)

Tämä muokkauksesi ei ollut tosiaankaan vandalismia, koska se oli hyvässä tahdossa tehty muokkaus. Oma mielipiteeni asiasta on kuitenkin se, että yhtyeen nimeä Herra Ylppö & Ihmiset ei voi sekoittaa ainakaan helposti sanaan Ihmiset. --Joku Janne (Wikise) 22. marraskuuta 2008 kello 20.17 (EET)

Onko malline tarkoitettu vain tapauksiin, joissa artikkeleiden nimet voi sekoittaa toisiinsa? Jos joku tahtoisi löytää yhtyettä käsittelevän artikkelin, muttei muista laulajan nimeä ja päätyy sivulle Ihmiset, olisi linkki mielestäni melko kätevä. Onko mallineen käytöstä kirjoitettu käytäntöjä tai ohjeita jonnekin? -85.23.116.130 22. marraskuuta 2008 kello 21.50 (EET)

Pääsääntöisesti kyllä, ihmiset alle tuo malline vakiintuneen käytännön mukaisesti lisättäisiin jos olisi olemassa artikkeli Ihmiset (yhtye). --Agony (403) 23. marraskuuta 2008 kello 10.46 (EET)

Entä jos yhtye tunnetaan myös nimellä Ihmiset? -85.23.118.90 25. marraskuuta 2008 kello 16.52 (EET)

Artikkeli on tällä hetkellä nimellä "Herra Ylppö & Ihmiset", eikä artikkelissa ole edes mitään mainintaa siitä, että se tunnettaisiin myös nimellä "Ihmiset". Koska "Ihmiset" ei ole tämän yhtyeen ensisijainen nimi, niin nähdäkseni artikkeliin Ihmiset ei tarvita täsmennysosiota. Vaihtoehtoisesti voisi luoda täsmennyssivun "Ihmiset (täsmennyssivu)", johon tuotaisiin esiin muita mielleyhtymiä sanalle ihmiset (esimerkiksi laji ihminen monikossa eli yhteisönä). Tämän voisi liittää artikkelin Ihmiset yläosaan täsmennykseksi.--IA 25. marraskuuta 2008 kello 17.06 (EET) kello 16.58 (EET)

Ei yhtyettä tunneta nimellä Ihmiset (ainakaan en ole törmännyt), mutta jos yhtye olisi esim. levyttänyt myös nimellä Ihmiset, niin sen voisi ilmeisesti lisätä silloin Ihmiset-artikkeliin, vaikka bändiä käsittelevän artikkelin nimi ei oleisi Ihmiset (yhtye)?85.23.118.90 25. marraskuuta 2008 kello 17.23 (EET)

Jos yhtye olisi levyttänyt nimellä Ihmiset niin sen voisi varmaan lisätä artikkelin Ihmiset yläosaan täsmennykseksi. Omasta mielestäni sanalle ihmiset löytyy tämän ensisijaisen merkityksen (suku Homo) lisäksi muitakin merkityksiä yllämainitun mahdollisesti levyttäneen yhtyeen lisäksi, joten käytännöllisempää olisi silloin luoda täsmennyssivu "Ihmiset (täsmennyssivu)"--IA 25. marraskuuta 2008 kello 17.31 (EET)

Entiset kunnat

Luokkaa: Suomen entiset kunnat on lisätty Saloinen. Minusta näyttää että muut kunnat kuuluvat luovutettuihin alueisiin, eli sen perusteella ei siihen kuuluisi yhdistettyjä kuntia kuten Raaheen liitetty Saloinen. Mikä on ollut alkuperäinen ajatus? Jos Saloisten asioita ruvetaan nyt luokittelemaan omaan luokkaansa, vaikka se on Raahean, tulee tästä aikamoinen sekasotku, kun kaikki Suomen entiset kunnat aletaankin käsitellä omissaan. Tehdäänko Luokka:Haaga? Kulosaari ja sen asiat entisiin kuntiin? --Ulrika 28. marraskuuta 2008 kello 15.10 (EET)

Mielestäni ei tuossa ole mitään ongelmaa. Saloinen-luokka pitäisi kuitenkin lisätä vielä Raahe-luokan alaluokaksi ja tämän jälkeen poistaa päällekkäisen luokittelun ongelmat. Ja luokkaan entiset kunnat kuuluu kaikki Suomen entiset kunnat. Tällä hetktellä vaan alaluokkia ei näyttäisi olevan muista kuin luovutetusta kunnista. --PtG 28. marraskuuta 2008 kello 15.40 (EET)

Kauvatsa on toinen, joka on tehty samalla periaatteella. En pidä tätä kovinkaan onnistuneena ratkaisuna, koska lakkautetun kunnan alle tulevat artikkelit voisi luokitella myös pääluokkaan - hieman identiteetista riippuen. Olisiko syytä luoda ainakin luovutetuille kunnille oma luokkansa? --Care 28. marraskuuta 2008 kello 15.46 (EET)

Luodaanko nyky-Suomen puolella oleville laukkautetuille kunnille omia luokkia, tästä on ollut jo keskustelua Luokat entisille kunnille?.--IA 28. marraskuuta 2008 kello 16.00 (EET)

Kun luokittelu ei ole lempiaiheitani, toivoisin että muut tekisivät tähän jotakin järkeä, ettei siellä ole sekaisin todella lakkautettuja ja toisiin kuntiin yhdistttyjä. Lisään nyt Salois-luokan pääluokaksi myös Raahen, mutta muuten jätän herran haltuun.--Ulrika 28. marraskuuta 2008 kello 16.40 (EET)

Aiemmassa keskustelussa sai jonkin verran kannatusta näkökanta että entisen kunnan luokan tarpeellisuus riippuu ainakin joltain osin luokkaan tulevien artikkelin määrästä, kuten alaluokkien luominen yleensäkin. Eli jos artikkeleja on paljon, niin luokka voi olla selvempi. Ja yläluokkana tietysti aina nykyinen kunta.--Urjanhai 28. marraskuuta 2008 kello 22.16 (EET)

Tuossa Saloisten tapauksessa tosin näköjään luokkia kaikkiaan on artikkelien nykyiseen määrään nähden ehkä hieman runsaahkosti, niin että navigoitavuus kenties jo hiukan kärsii. Aiemmassa keskustelussa käytettiin esimerkkeinä tapauksia Luokka:Somero (ilman aluokkaa Somerniemelle) ja Luokka:Mietoinen (alaluokkana Mynämäelle), jotka mielestäni näyttävät molemmat nykyisellään tasapainoisilta suhteessa artikkelien määrään: toisessa entiselle kunnalle on luokka, kun artikkeleja on enemmän, toisessa ei, kun artikkeleja on vähemmän.--Urjanhai 28. marraskuuta 2008 kello 22.26 (EET)

Aiemmassa keskustelussa tuli ilmi myös kuntaliitoksien tuoreus ja se miten asiat mielletään. Mietoisten kylät ovat nykyään suoraan Mynämäen kyliä, ja ne tulisi mielestäni kuulua suoraan luokkaan Mynämäen kylät, ilman että siellä on välissä luokka Mietoisten kylät, koska mitään Mietoinen-nimistä hallinnollista aluetta ei enää ole. Myöskin edelliseen keskusteluun viitaten historiallisten kuntien luokkien luominen menisi sekasortoiseksi ja tarpeettomaksi yliluokitteluksi monilla paikkakunnilla. Tämä koskee nyky-Suomen alueen lakkautettuja kuntia, luovutetun alueen historiallisille kunnille voi olla omia luokkia, koska nämä kunnat lakkautettiin hieman eri tavalla.--IA 1. joulukuuta 2008 kello 15.23 (EET)

Viittaisin tässä edelleen aiemmassa keskustelussa esittämääni näkökohtaan, että 1) nykyinen kuntajaotuksen tilanne ei ole mitenkään lopullinen vaan voi muuttua vielä moneen kertaan, samalla kun 2) kuntajaotuksen laajin tilanne muodostaa tätä vasten hyvän referenssin. Mutta tämänkin edelle käy mielestäni tapauskohtainen harkinta, jonka ohjaajana tulisi ensisijaisesti olla Wikipedian käytettävyys joka paljolti riippuu artikkelien määrästä. Eli luokka ei ole tarpeen sinänsä, vaan auttaessaan aineiston hallintaa, eikä aineiston määrä käytännössä myöskään riipu kohteen merkittävyydestä merkittävyyskynnyksen yläpuolella oltaessa, vaan pikemminkin siitä, miten aktiivisia käyttäjät sattuvat olemaan missäkin aihepiirissä, mikä ilman muuta vaihtelee satunnaisesti. Ja viimein tietysti tämä, että mikään ei lopu siirtyessään historiaan, vaan historia on osa todellisuutta yhtä lailla kummallakin puolen nykyistä valtakunnanrajaa.--Urjanhai 2. joulukuuta 2008 kello 12.40 (EET)

Otetaan nyt vielä esimerkiksi Salon seudun kuntaliitos 2009, josta pääsee käsiksi tulevan Salon kuntien nykyisiin luokkiin. Siellä esim. luokassa Luokka:Halikko on niin monta artikkelia, että ne uskoakseni oikeuttanevat omaan alaluokkaan, koska tämä luokka yksinkertaisesti parantaa aineiston hallittavuutta: ilman sitä Halikon kohteiden joukosta olisi hyvin vaikea löytää muun Salon kohteita. Muiden liitettävien kuntien (paitsi itse Salon) luokissa taas kohteita on vähemmän, usein vain yksi, kaksi tai kolme itse kunta-artikkelin lisäksi. Näiden kohdalla tulisi ilmeisesti harkita, miten nykyiseen luokkaan sisältyvä tieto säilytetään parhaiten: joko a) siirtämällä kunnan nykyinen luokka luokan luokka:Salo alaluokaksi tai b) jos alaluokkia ei haluttaisi säilyttää, tulisi poistettavan luokan linkit tällöin lisätä kyseisen entisen kunnan kunta-artikkeliin kohtaan "Katso myös" siltä osin kuin niitä ei ole näissä jo linkitettyinä. Ja jos mietitään, kumpi vaihtoehto olisi parempi, niin tulisi kai arvioida, kumpi palvelee paremmin käytettävyyttä. Voi olla että se olisi tuo "katso myös", mutta silloin on huomattava vielä se, että kun luokassa luokka:Salo on nykyään paljon kohteita, niin tämä tekisi tulevasta samasta luokasta vaikeahkosti hallittavan, kun siellä on paljon nykyisen Salon kohteita ja niiden seassa muiden entisten kuntien kohteita. Mutta tuolla "katso myös" menettelyllä sekin ehkä toimisi ja voisi olla parempi kuin lukuisat yhden tai kahden artikkelin alaluokat. Mutta jos joku paikallispatriootti innostuisi laatimaan paljon artikkeleja muualtakin kuin Halikosta, niin muitakin luokkia voisi harkita tarpeen mukaan. Vai kumpi olisi parempi?--Urjanhai 8. joulukuuta 2008 kello 14.53 (EET)

Kohta tapahtuville suurille kuntaliitoksille, kuten Salon seutu tai Kouvolan seutu, lakkautettavien kuntien luokat voisi siirtää ainakin aluksi luokkien Salo ja Kouvola alaluokiksi ja harkita myöhemmin tarpeellisuutta. Henkilökohtaisesti vastustan nyky-Suomen puolella olevien lakkautettujen kuntien luokkia, koska tämä johtaisi sekasortoiseen yliluokitteluun joillakin paikkakunnilla, tyypillisesti missä nykyinen kunta on kuulunut lakkautettuun kuntaan. Kuntajaotuksen laajin tilanne voi muodostaa hyvän pohjan luokittelulle, mutta se ei toimi paikkakunnilla, missä toista kuntaa on liitetty paloittain moneen otteeseen toiseen kuntaan ja viimeisin tilanne on ollut suhteellisen lyhyt. En näe tarpeelliseksi tällaisissa tapauksissa tuoda luokittelulla esiin paikkakunnan "laajinta" tai lakkautettujen kuntien "historiallisesti viimeisintä" tilannetta (jos tähän mentäisiin odottaisin mielenkiinnolla paikkakunnan Kotka artikkelien jakamista luokkien Kymi, Karhula, Kotka ja Haapasaari kesken ja mitkä artikkelit kuuluvat mihinkin luokkaan ja miltä ajalta =sekasortoinen yliluokittelu). Lakkautettujen kuntien artikkeleissa voi tuoda laajasti esiin kunnan historiaa ja siihen kuuluneita alueita eri aikoina, mielestäni tätä ei tarvitse tuoda esiin luokittelulla (nyky-Suomen puolella).--IA 8. joulukuuta 2008 kello 19.14 (EET)

Vanha kunta luokka uuden kunnan ala-luokaksi, jos tarpeeksi artikkeleita. (Eli luokka:Halikko luokan:Salo alle). Tätä järjestelmää tulee sitten purkaa hiljalleen (ts. siirtää artikkeleita asianomaiseen uuden kunnan yläluokkaan tjms.), ja kun entisen kunnan luokan artikkelimäärä laskee lähelle kymmentä voi entisen kunnan luokan tarpeettomana hävittää. Eli koitetaan pitää luokittelu nykyaikaisena eikä koiteta tallettaa luokittelussa jotain keinotekoista historiallista hetkeä. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 8. joulukuuta 2008 kello 20.26 (EET)

"Entinen kunta" -luokitteluun liittyy se ongelma, että jos liitetyn kunnan kyläjako jatkuu sellaisenaan uudessa kunnassa, kuuluu esimerkiksi Halikon x kylän artikkeli sekä luokkaan Halikon kylät että (vuodenvaihteen jälkeen) luokkaan Salon kylät. Tässä tapauksessa nämä eivät ole toisensa poissulkevia, sillä kylä on ensin ollut Halikon kylä ja myöhemmin Salon kylä, mutta ei koskaan samanaikaisesti molempien kylä. Luokkaa Halikon kylät ei siis tule laittaa luokan Salon kylät alaluokaksi, vaan ainoastaan luokka Halikko tulee laittaa luokan Salo alaluokaksi. Joskus saattaa tietysti käydä luokittelun kannalta niin onnellisesti, että liittyvästä kunnasta muodostetaan yksi kaupunginosa, jolloin "entinen kunta" -luokka ja kaupunginosaluokka ovat sama asia. Näin käy muun muassa kun Sammatti liittyy vuodenvaihteessa Lohjaan. -- Piisamson 8. joulukuuta 2008 kello 16.52 (EET)

Sukunimien linkittäminen

Sukunimien linkittäminen henkilöartikkeleiden määritelmälauseessa (esimerkki: [8]) ja muualla artikkelissa (epämerkittävän henkilön sukunimeen linkki sukuartikkeliin, esimerkki: [9]) on aiheuttanut joitakin erimielisyyksiä [10] ja useita huomautuksia linkkejä lisänneen käyttäjän keskustelusivulle: [11], [12]. Laajempaa keskustelua asiasta oli käyttäjän keskustelusivulla [13]. Jos nyt referoin oikein, niin muut vastustavat linkitystä ja Petri Krohnin mielestä voi linkittää, jos suvusta on artikkeli. Keskustelussa linkityksen hoitamiseen toisella ja mielestäni paremmalla tavalla antaa Kuohatti esimerkin: artikkelissa Albert Lilius linkitys sukuartikkeliin on mallineessa ja leipätekstissä perheestä kertovassa kohdassa.

Mitä mieltä linkittämisestä on yhteisö? -tKahkonen 28. marraskuuta 2008 kello 19.25 (EET)

Miksei saisi linkittää, jos henkilö on sen suvun jäsen, josta kerrotaan sukuartikkelissa? Eli kannatan ainakin vielä. -Prepost 28. marraskuuta 2008 kello 19.28 (EET)

Ei linkkejä vahvennettuun artikkelin nimeen (eikö tästä ole tyyliohjeessakin). Se näyttää tyhmältä ja avaa rajattomat mahdollisuudet peeloiluun (ei pelkästään nimet tyyliin Jukka Virtanen vaan kaikki muutkin aiheet). --ML 28. marraskuuta 2008 kello 19.37 (EET)

Jos oikein ymmärsin, niin Petri Krohnin haluaman käytännön mukaan tuota ei linkitettäisi, vaan pitäisi olla joko Virtasten aatelissuku tai Virtasten ammattisuku. Keskustelussa (alustuksessani linkki "Laajempaa keskustelua asiasta...") hän kirjoittaa "Terho Itkonen ei ole otsikostaan linkitetty, koska artikkeli Itkonen ei käsittelle Itkosten professorisukua. Se on täsmennyssivu (ei siis artikkeli), joka luettelle kaikki Itkonen nimiset. Jotta linkitys olisi mahdollista, pitäisi meidän kirjoittaa artikkeli Itkonen (tiedesuku) tai vähintäänkin poistaa Itkonen-sivulta kaikki tiedesukuun kuulumattomat." -tKahkonen 28. marraskuuta 2008 kello 19.48 (EET)

Kuten ML yllä. Linkin sukuartikkeliin voi laittaa vaikka aiheesta muualla katso myös -osioon, jos on pakko. --Otrfan 28. marraskuuta 2008 kello 19.39 (EET)

Ei linkkejä, näyttävät huonoilta --Musamies 28. marraskuuta 2008 kello 19.41 (EET)

Sanonpa vielä, että minusta linkittäminen sukuartikkeliin käy kyllä. Sitä ei kuitenkaan pidä rumasti ja hämmentävästi (pelkkä linkki ei kerro riittävän selvästi henkilön kuulumisesta sukuun > lukija ihmettelee linkitystä) tehdä niin että "Aatu Kuusi" tai "Kuusi-sukuun kuuluva Aatu Kuusi" tai "Eero Mänty oli... Hänen vaimonsa oli Aava Kuusi". Ei, vaan vaikkapa Kuohatin mainitsemalla tavalla ja mahdollisesti näin: "Hänen vaimonsa oli Aava, Kuusi-suvusta". -tKahkonen 28. marraskuuta 2008 kello 19.57 (EET)

Kannatan "Katso myös" -otsikkoa. Sen allehan ne muutkin tärkeät sisäiset linkitykset laitetaan. Miksi sukuartikkelien pitäisi olla poikkeus ja sotkea alku lukukelvottomaksi. Tästä on keskusteltu aiemminkin, ja silloin Katso myös sai kannatusta, jopa "Krohn" itsekin kehotti jossakin yhteenvedossa minua tekemään Katso myös -osuuden suvulle. Enää se ei näytä kelpaavan, tai en tiedä onko hän sitä koskaan käyttänytkään.--Ulrika 28. marraskuuta 2008 kello 20.19 (EET)

On varmastikin tapauskohtaista, mitä pitäisi linkittää minne, mutta johdannon määritelmäosassa pitäisi välttää ylenmääräistä linkitystä. Ainakaan etu- ja sukunimeä ei pitäisi linkittää koskaan puoliksi, mistä yllä onkin annettu esimerkki. Lisäksi on outoa linkittää henkilöstä muuhun kuin häneen itseensä. Minusta selkeintä olisi laittaa vähänkin epäselvissä tapauksissa tällaiset katso myös -osion alle.--Khaosaming 28. marraskuuta 2008 kello 21.02 (EET)

Linkit pois lihavoidusta alusta. Jos sukutausta pitää mainita johdannossa, niin esim. johdannon viimeinen lause voisi olla oikea paikka. Kannatan kuitenkin suku-linkitystä ainoastaan katso myös -osiossa. Oikeastaan isoin ongelma ei ole linkitys/ei linkitys, vaan monien sukuartikkeleiden epäilyttävä sisältö/rakenna. Osa kun niistä on vain (tai ainakin on ollut) vain sekavia nimilistoja ilman lähteitä. (monet Krohnin tekemiä) )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 29. marraskuuta 2008 kello 15.55 (EET)

Lisäksi vastustan epämerkittävien henkilöiden sukunimien wikittämistä. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 30. marraskuuta 2008 kello 11.39 (EET)

Petri Krohnin kommetti

Luotettavat lähteet eli aatelistoa ja säätyläisiä koskeva biografinen kirjallisuus pitävät sukua näiden henkilöiden keskeisimpänä attribuuttina. Aateliset ja muut merkittävien säätyläissukujen jäsenet eivät seikkaile historian näyttämöllä eivätkä lähteiden loisteessa yksilöinä, vaan aina ensi sijassa sukunsa edustajina. Täten on tärkeää, että myös Wikipedia, lähteitä mukaillen, tuo esiin näiden henkilöiden sukutaustan.

Painetuissa lähteissä ei ole mahdollista linkittää. Sen vuoksi tapana on, että henkilön nimen jälkeen välittömästi mainitaan hänen sukunsa, aatelissuvuista suvun järjestysnumero. Joissain tilanteissa oletetaan, että lukijakunta on niin valistunutta, että tunnistaa suvun pelkästään nimen perusteella, Wikipedian lukijakunnasta ei voi tehdä tällaista oletusta. Periaatteessa tällaista sivutilaa tuhlaavaa tyyliä voisi soveltaa myös Wikipediassa. Tein esimerkin tästä esitystavasta tähän artikkeliin.

Wikipedia on kuitenkin hypertekstiä. Sukuja tai muutakaan keskeistä ei tarvitse erikseen lisäyksillä korostaa, vaan asia voidaan suoraan tuoda esille linkillä. Lukijaa ei pakoteta etsimään hakusanaa (tai sukunimeä) hakemistosta, vaan oikealle sivulle pääsee suoraan linkin takaa.

Kansainväliseksi käytännöksi hypertekstipohjaisissa tietosanakirjoissa on muodostunut linkittää suoraan sukunimeen, myös artikkelin alun lihavoidussa tekstissä. Suomalaisen Wikipedian käytäntöön ei asiassa voi vedota, koska mitään käytäntöä ei ole ollut. Suomenkielisessä Wikipediassa ei yksinkertaisesti ollut sukuartikkeleja, ennen kuin vuosi sitten aloitin niiden kirjoittamisen. Kysymystä linkittämisestä ei siis edes voinut olla olemassa. (Poikkeuksen muodostaa Jägerhorn af Spurila – suku, jonka artikkeliin johtavia linkkejä Ulrika on tehokkaasti pyrkinyt tuhoamaan.)

Linkitettäviä tilanteita on kolmenlaisia.

1. Suku mainitaan sukuna. En usko että nämä linkit aiheuttavat vastustusta
2. Sukunimi on linkitetty aateliseen tai muuhin merkkisukuun kuuluvan henkilön esittelyssä.
3. Artikkelissa mainitaan merkkisukuun kuuluva henkilö, joka ei kuitenkaan ole wikimerkittävä. Tyypillisiä tapauksia ovat kartanon omistajat tai jonkun henkilön aatelisukuun kuuluva äiti.

Mielestäni kaikki nämä pitää siis linkittää.

Asiaa voi tarkastella myös toisesta näkökulmasta: Jokainen Wikipedian artikkeli on arvokas ja ansaitsee tulla linkitetyksi, näin myös sukuartikkelit.

Tasavaltalaisuus?

Vaikka keskustelussa esitetään, että tässä olisi kysymys jostain esteettisetä aspektista, on kysymys ilmeisesti aivan muusta. Aatelislinkkejä vastustavat edustavat jonkinlaista tasavaltalaista ja ehkä "pakkoruotsin" vastaista näkemystä, jonka mukaan aatelista ei pidä kirjoittaa ollenkaan. Tämä näkemys on tullut esille lukuisissa aatelissukuja ja pappissukuja käsittelevien artikkelien poistoäänestyksissä. En myöskään pidä uskottavana argumenttia, että linkitetty nimi olisi jotenkin ruma. Todennäköisempänä pidän sitä, että nimen ”liiallinen” koristelu yksinkertaisesti aiheuttaa kateutta tavallisessa kanssassa.

Saanen myös muistuttaa, että Suomi ei ole 100% tasavalta sen enmpää kun Ruotsikaan. Suomessa on edelleen olemassa perinnöllinen aatelisto, aivan samalla tavalla kuin Ruotsissa on kuningas. Kummallakaan ei ole valtaa tai etuoikeuksia, muuta kuin se mitä asema kuninkaallisena tai aatelisena väistämättä tuo mukanaan.

-- Petri Krohn 28. marraskuuta 2008 kello 23.17 (EET)

O sancta simplicitas! Melkein tulee mieleen, että leikit tyhmää kiusallasi. Olisiko se niin mahdotonta kirjoittaa lyhyesti maininta "on x-suvun jäsen"? Jos suvulla on suurempi osuus, niin aiheesta voi kirjoittaa virkkeen muutaman henkilön nuoruusvuosia käsittelevää osioon tai jopa oman otsikon alle. Linkitystä ei tarvitse tehdä alun tummennokseen, joka minustakin on selvä esteettinen haitta. --qWerk 28. marraskuuta 2008 kello 23.27 (EET)

Häh? Wikipediassa on artikkeleita tuhansista ihmisistä, joille voin rehellisesti myöntää olevani kateellinen, mutta eipä ole tullut mieleen kieltää heitä käsitteleviin artikkeleihin linkittäminen. Sivistynein vastakommentti, minkä pystyn tuohon loppuvuodatukseen antamaan on: pahinta paskaa mitä olen Wikipediassa toistaiseksi lukenut (och samma på svenska). --Otrfan 28. marraskuuta 2008 kello 23.33 (EET)

"Aatelislinkkejä vastustavat..." Ja pöh. Ei linkkejä ole vastustettu vaan niiden sijaintia. Tämän ovat todenneet kahta vaille kaikki tässä keskustelussa (Musamies ja Prepost). Lisäksi heistä minä, Ortfan, Ulrika ja Khaosaming ja nyt vielä Qwerk ovat erityisesti vielä maininneet, missä ne pitäisi linkittää. ML sanoi "Ei linkkejä vahvennettuun artikkelin nimeen", vastusti siis juuri sitä, linkkiä vahvennetussa nimessä, ei linkitystä sukuartikkeliin. Musamiehen lyhyestä kommentista en päättele mitään (se näyttäisi kieltävän linkit kategorisesti) ja Prepost sanoi kannattavansa linkitystä. -tKahkonen 28. marraskuuta 2008 kello 23.34 (EET)

Listaamistasi (Petri Krohn) kolmesta kohdasta minustakin kaikissa niissä linkittäminen on perusteltua. Ensimmäinen on selvä mutta toisesta ja kolmannesta en kuitenkaan ymmärrä miksi aatelissukuun kuuluminen pitää ilmaista epäselvästi linkittämällä sukunimi eikä kirjoittamalla että kuuluu sukuun. Samaa mieltä näyttävät olevan muutkin täällä. -tKahkonen 29. marraskuuta 2008 kello 00.51 (EET)

Kateellinen? Jaa, hmm, öhmm. Minun maailmassani pidetään moukkamaisuutena ja nousukasmaisuutena sukutaustan moista korostamista. Jos ei joku omilla ansioillaan ole merkittävä, häntä on turha yrittää nostaa sen vuoksi, että esi-isälle on lyöty vaakuna käteen ja muutama lisäkirjain nimen eteen, kaikille ei edes niitä kirjaimia. Kateellinen onle "Krohnille" siitä ilmeisen vilpittömästä hartaudesta, jolla hän aiheeseensa paneutuu, laput silmillä, menneessä maailmassa eläen. Siihen harva pystyy, en minä ainakaan.--Ulrika 29. marraskuuta 2008 kello 00.01 (EET)

Tässä täytyy olla yllä kirjoittaneiden kanssa yhtä mieltä. Alun lihavoidun osuuden linkittäminen on usein hämäävää ja tässä tapauksessa infoarvoltaan vähäistä - omituisesta linkistä hämmentyneen käyttäjän on klikattava sitä ymmärtääkseen, että ai tää olikin joku aatelinen ja siksi oli nimi klikattavana. Miksei sitä aatelissukuun kuulumista ilmoitettaisi kuten muitakin henkilöön liittyviä seikkoja? Jos se on erityisen olennaista, voihan sen runtata heti alkuun: "Håkan August Wahren (22. helmikuuta 1895 Urjala – 28. toukokuuta 1969) oli suomalainen Wahren-aatelissukuun kuulunut jääkärieversti ja toimitusjohtaja." Tuleepahan selväksi niin nuijille kuin tietäväisillekin yhtälailla. – Haltiamieli 29. marraskuuta 2008 kello 00.17 (EET)

Minulla on ehkä huono huumorintaju, mutta en käsitä mitä tällä on tekemistä pakkoruotsin, kateuden tai tasavallan kanssa. Asia vaikuttaa vähäpätöiseltä, mutta jos siihen pitää kiinnittää huomiota, niin olen sitä mieltä että parempi olla nimi mustalla. Jalosukuisuudesta voi sitten runoilla leipätekstiin niin paljon kuin asiasta sanottavaa on. Tuohirulla 29. marraskuuta 2008 kello 02.40 (EET)

Koko sopassa Krohn on käyttäytynyt asiattomasti. Krohn ei omista koko luokka:Suomen aateli sisältöä, (tai sinne linkittäviä sivuja) vaikka onkin ehkä suurenosan artikkeleista tehnyt. Krohnille on huomautettu sukunimien linkittämisestä jo useamman kerran (useampi eri käyttäjä). Tästä huolimatta hän on jatkanut itsepäisesti linkittämistä. Nyt sitten ilmeisesti joku/jotkut vakikäyttäjä(t)/ylläpitäjä(t) päättivät näpäyttää Krohnia oikein kunnolla. Ehkä Krohn oppii nyt keskustelemaan, sen sijaan että itsepäisesti vain puskee päätään seinään. Tässäkin keskustelussa Krohn ei ole tuonut mitään järkeviä perusteluita esiin. Oikeastaan kyseinen IP teki wikipedialle palveluksen, vaikka rikkoikin vakavasti periaatetta: "keskustele kahvihuoneessa ennen laajoja muutoksia." Toisaalta kukaan vakikäyttäjä ei kehottanut IP:tä lopettamaan, eikä yksikään ylläpitäjä varoittanut vandalisoinnista. Krohn itsekin keskittyi heittelemään tyhjiä syytöksiä sinne tänne. BTW: kannattaa varmaan poistaa mokkulan IP-vaihto-ohjeet tältä ja muiltakin keskustelusivulta. Täyttää huonojen ideoiden kertomiskiellon. Ja Krohn: paranna tapasi. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 29. marraskuuta 2008 kello 15.55 (EET)

Hyvän kuvan Krohnin asennevammasta antaa tämän aamuinen muokkaus [14]. Keskustelu kahvihuoneessa on kesken, ja se ei todellakaan ole kannattamassa linkkien lisäämistä lihavoituun nimeen. Silti Krohn jatkaa itsepintaisesti niiden lisäämistä. (ilmeisesti maailmantappiin saakka) )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 30. marraskuuta 2008 kello 11.29 (EET)

Esteettisyyttä tärkeämpi syy sille, että sinun ajama sukulinkityskäytäntö pitäisi lopettaa, on käytettävyys. Lukijan pitää tietää, minne linkki menee. Sitä paitsi myös tahdikkuus on hyvästä: kaikelle on aikansa ja paikkansa, ja linkkiä henkilön suvusta kertovaan artikkeliin ei pidä antaa ennen kuin on edes ehditty kertoa henkilön elinaika. – Kuohatti 29. marraskuuta 2008 kello 20.05 (EET)

Ja Wikipedia:tyyliopas: "Älä linkitä keskeltä sanaa: Älä linkitä: Yhdysvaltain sisällissota, vaan Yhdysvaltain sisällissota."

"Älä linkitä otsikoiden sanoja, etsi lähin korvaava linkin paikka varsinaisesta tekstistä." --ML 30. marraskuuta 2008 kello 11.48 (EET)

Yhteenveto

Uusia mielipiteitä ei ole tullut, joten voimme todeta yhteenvedon konsensuksesta: Älä linkitä artikkelin alun tummennettuja sanoja. Älä linkitä sukunimiä vaan ilmaise sukuun kuuluminen toisin ja linkitä siinä. -tKahkonen 2. joulukuuta 2008 kello 22.55 (EET)

Mutta entä jos joku (kuten esim. Käyttäjä:87.93.17.248) käy poistelemassa näitä "väärin" linkitettyjä sukulinkkejä? Eikö suositeltavampaa olisi tehdä se linkitys oikein sen sijaan että poistaa koko linkin? Ja kumpi on parempi, se että asiallinen linkki säilytetään vaikka ehkä muodoltaan keskustelunalaisena, tai että poistetaan koko linkki ja näin piilotetaan olennaista tietoa Wikipediasta? Ja lienee kai sukkanukkeilustakin joku sääntö?--Urjanhai 9. joulukuuta 2008 kello 20.23 (EET)

konsensus sanoo että linkin saa poistaa, jos joku haluaa linkkiä katso myös osioon niin hän voi laittaa sen sinne, kyllä IP toimi aivan oikein--Musamies 9. joulukuuta 2008 kello 20.29 (EET)

Poistaminen on jopa suositeltavaa ainakin "Krohnin" tapauksessa. Hänelle on asiasta huomautettu lukemattomia kertoja, annettu hyviä neuvoja miten toimia, mutta uhmakkaasti hän vain on jatkanut ristiretkeään. --Ulrika 9. joulukuuta 2008 kello 20.47 (EET)

Ja vastaristiretkikö sitten on oikea menettely? Ylläolevasta yhteenvedosta en löydä sanaa "poistaa".--Urjanhai 9. joulukuuta 2008 kello 20.57 (EET)

Kyse ei tietenkään ole mistään vastaristiretkestä vaan "Krohnin" virheellisten muokkausten peruuttamisesta. Minulla ainakin on mennyt täysin into tehdä korjauksia siihen muotoon että ne ovat oikein, kun hän on ilmoittanut tekevänsä näitä vääriä muokkauksia tahallaan, minun kiusakseni. Sitä voi pitää vandalismina, eikä minulla löydy sellaiselle ymmärrystä. Suon kyllä sinulle tilaisuuden kulkea "Krohnin" perässä korjaamassa hänen jälkiään, hän varmasti osaa arvostaa sitä, ja saat siitä vielä jonakin päivänä häneltä papukaijamerkin. --Ulrika 9. joulukuuta 2008 kello 21.03 (EET)

Sukuaihepiiri ei ole minulle niin keskeinen että jaksaisin tähän vastavandalismiin laajemmin puuttua, mutta Wikipedian käyttäjänä katselisin kyllä mieluummin tietosisällöltään asiallisia ja tarpeellisia linkkejä vaikka sitten kenties muodoltaan kiistanalaisinakin, kuin sitä, että asiallista ja tarpeellista tietoa tahallaan hävitetään vain muotoseikkoihin vedoten. Mutta jos joku on vastakkaista mieltä ja asettaa muodon sisällön edelle, niin tähän hänellä on tietysti oikeus, ja lopputuloksen ratkaisee kai vain äänestys.--Urjanhai 9. joulukuuta 2008 kello 21.28 (EET)

Ei ole vain muodosta kyse. Pelkän sukunimen linkittäminen sukuartikkeliin on hämäävää ja siksi virheellistä. Käyttäjä odottaa artikkelia sukunimestä eikä suvusta. Korjaaminen olisi parempi, mutta linkin poistaminen ehkä kannustaa linkittämään heti oikein (nyt kun Petri Krohn toivottavasti ymmärtää, että linkkejä ei vastusteta vaan virheellistä linkittämistä). -tKahkonen 9. joulukuuta 2008 kello 22.38 (EET)

Olen samaa mieltä siitä, että aloituslauseessa sukunimen linkittäminen on vähintäänkin outoa, vaikka kyseessä olisi hyvinkin merkittävä suku. Monissa henkilöartikkeleissa kuitenkin on myös jokunen lause henkilön syntyperästä ja sukutaustasta, ja siinä saatetaan todeta, että suvussa oli aikaisemminkin ollut huomattavia henkilöitä. Jos sellaisessa kohdassa mainitaan sukunimi myös koko sukua tarkoittavana, se olisi mitä luontevin paikka linkille sukuartikkeliin. Ehdotankin sellaisten linkkien siirtämistä mahdollisuuksien mukaan sellaiseen kohtaan. Tai milloin sellaista lausetta ei artikkelissa ainakaan vielä ole, sen voisi sijoittaa "Katso myös" -kappaleeseen. Joka tapauksessa se on kuitenkin perusteltua vain, jos sukuartikkeli on laajempikin eikä pelkästään täsmennyssivun luontoinen. -KLS 19. joulukuuta 2008 kello 09.21 (EET)

Sukuartikkelien henkilöt täsmennyssivuilla

En nyt ehdi kommentoida keskustelua muuten, paitsi kahdella kommentilla:

1) Jos joku henkilö kuuluu johonkin sukuun, josta on artikkeli, henkilön artikkelista on hyvä olla linkki sukuun, mutta alun nimestä linkittäminen ei liene kannatettava käytäntö ja vain myös erittäin harvoin sukuun kuuluminen on niin keskeinen asia, että se tulisi mainita kaikkein ensimmäiseksi. (Vaikka tämä onkin keskeistä sukukirjallisuudessa, niin muualla tämä keskeisyys vaihtelee.)

2) Jos on täsmennyssivu jostain sukunimestä (esim. Lilius) ja sukuartikkeli samannimisestä suvusta (esim. Lilius (suku)) niin menettely, että sellaisia suvun jäseniä, joista on artikkeli Wikipediassa (tässä esim. Henrik Lilius (professori), ei mainita täsmennyssivulla vaan ainoastaan sukusivulla on väärä ja sekoittava. Täsmennysivu on sivu kaikista Wikipediassa olevista nimenkantajista (ja tarvittaessa myös vielä Wikipediassa olemattomista merkittävistä nimenkantajista), muuten se menettää käytettävyytensä. Sukuartikkeli ja täsmennyssivu siis saavat ja niiden pitää olla päällekkäisiä, koska suku on vain yksi erikoistapaus nimen kantajista, joista kaikki wikipediassa olevat on syytä mainita täsmennyssivulla. Siitä voidaan sitten keskustella, pitääkö myös ne suvun jäsenet, jotka on mainittu sukuartikkelissa mutta joista ei ole omaa artikkelia wikipediassa, mainita täsmennyssivulla, vai riittääkö esim. maininta, että katso myös sukuartikkelia.--Urjanhai 29. marraskuuta 2008 kello 19.34 (EET)

Tarkoitatko: "Ne suvun jäsenet, joista ei merkittävyyskynnyksen vuoksi tule artikkelia"? Tällaisista riittää maininta, että katso myös sukuartikkelia. -tKahkonen 2. joulukuuta 2008 kello 22.58 (EET)

{{Muutos järjestelmäviestiin}}

Tein tuollaisen mallineen Malline:Muutos järjestelmäviestiin. Tarkoituksena siis olisi, että ylläpitäjät kävisivät katsomassa välillä luokan Luokka:Muutos järjestelmäviestiin. Näin järjestelmäviestien muutospyynnöt huomataan sen sijaan, että ne jäisivät unholaan. --Joku Janne (Wikise) 30. marraskuuta 2008 kello 20.23 (EET)

Linkittämisestä

Onko syntymäpäivät ja vuodet hyvä linkittää henkilöä käsittelevässä artikkelissa mallinneeseen vai leipätekstiin, vai kannattaako niitä linkittää lainkaan?

Leipätekstiin, jotta artikkelit ovat yhtenäisen näköisiä. Tietolaatikko on vain tiivistelmä artikkelin tiedoista. Jotkut kyllä linkittävät myös siinä. --Ulrika 2. joulukuuta 2008 kello 22.37 (EET)

Itse jätän päivämäärät ja vuosiluvut yleensä linkittämättä. Joissakin wikeissä niistä on myös luovuttu. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 3. joulukuuta 2008 kello 22.19 (EET)

Keskustelusivujen tyhjentelystä

Käyttäjä Ville Siliämaa poisti mielestäni asiallisen kommenttini keskustelusivultaan. Laitoin hänelle siitä "Tyhjennys" -viestin, mutta hän poisti senkin väittäen sen olevan häiriköintiä. Onko viestien poisto keskustelusivulta sallittua? Ainakin käytännöissä kielletään tuollainen. -85.23.117.28 3. joulukuuta 2008 kello 22.11 (EET)

Lue kaytantosivu ajatuksen kanssa kokonaan, ennen kuin tulet valittamaan. --Taubblindheit 3. joulukuuta 2008 kello 22.17 (EET)

En kyllä kokeillut levittää mielipiteitä, politiikkaa tai uskontoa, eikä kyseessä ollut henkilökohtainen hyökkäys. Jos tarkoitat "selkeästi artikkelin parantamiseen tähtäävän keskustelun kannalta epäoleellisen kommentin" kohtaa, voisi suurimman osan käyttäjien keskustelusivuista poistaa. -85.23.117.28 3. joulukuuta 2008 kello 22.25 (EET)

Eipä jauheta sitä potaskaa. Tämä muokkaus todistaa kyllä kaiken: [15]. Häiriköinnit saa poistaa keskustelusivulta. --Ville Siliämaa 4. joulukuuta 2008 kello 00.26 (EET)

Kun Siliämaa ei ole täällä levittämässä uskonnolista sanomaa, on tuo kyllä ymmärrettävissä lähinnä selkeäksi vittuiluksi, joka ei liity mitenkään käyttäjän toimintaan Wikipediassa. Ei sellaista tarvitse keskustelusivuillaan sietää. Eri asia olisi: Kiitos, X, suositelluksi sivuksi muokkaamasi artikkeli aiheesta Y sai minut vakavasti pohtimaan uskonnollista vakaumustani. Tutustuttuani aiheen Y eri puoliin, joita olit esitellyt kiitettävän puolueettomasti, päädyin vaihtoehtoon Z ja sain sisäisen rauhan." Tuollainen voisi teoriassa olla ihan todellistakin tekstiä. --M. Porcius Cato 4. joulukuuta 2008 kello 21.52 (EET)

Sivuhuomautus: Periaatetta "artikkelin parantamiseen tähtäävän keskustelun kannalta epäoleelliset kommentit" sovelletaan lähinnä artikkelien keskusteluun. Käyttäjien keskustelusivuilla tätä periaatetta ei vastaavasti ole juuri pyrittykään noudattamaan, vaan siellä poistettavaa tavaraa on höpöttelyt, jotka eivät mitenkään liity toimintaan ja toimintatapoihin Wikipediassa. --Aulis Eskola 5. joulukuuta 2008 kello 14.14 (EET)

Siitä voisi olla maininta myös keskustelusivujen käytännöissä. -85.23.120.172 7. joulukuuta 2008 kello 21.33 (EET)

Luettelo aiheen X artikkeleista

No näitä ei taida olla vasta kuin yksi enkä ole varma onko senkään tarpeellista olla artikkelinimiavaruudessa. Ehkä olisi parempi, että tämä olisi esimerkiksi kemiaprojektin alasivuna. Ajattelin kuitenkin ensin keskustelua aiheesta ennen siirtoa ihan siltä varalta, jos näitä tulee lisää tulevaisuudessa. Mielipiteitä? --MiPe ^(wikinät) 7. joulukuuta 2008 kello 20.10 (EET)

Projektisivut on ihan hyvä vaihtoehto. --Velma 8. joulukuuta 2008 kello 14.58 (EET)

jep --albval (keskustelu) 9. joulukuuta 2008 kello 08.53 (EET)

Voisi kenties luoda Kemia-teemasivun alaisuuteen oman Encyclopædia Chemican. Meillähän on jo Encyclopædia Georgica ja Encyclopædia Philosophica.--qWerk 10. joulukuuta 2008 kello 15.35 (EET)

Tuokin olisi ihan hyvä ratkaisu. --MiPe ^(wikinät) 11. joulukuuta 2008 kello 16.10 (EET)

En-wikissä niitä on paljonkin, varsin hyviä kokoelmia. Esimerkiksi: en:Lists of video games. Itselläni on ollut työn alla Luettelot poliitikoista (ja Luettelo poliitikoista ohjaus). Okei, ei ihan sama kuin mitä tarkoitat, mutta läheltä liippaa. -tKahkonen 9. joulukuuta 2008 kello 22.29 (EET)

Luokituksesta

Tradeka Oy:n nimi muuttuu Suomen lähikaupaksi kuun lopussa. Nyt muuan innokas ystävämme (WPK) on paitsi tehnyt kopioartikkelin, myös luonut luokan, ja kaikissa Tradeka-luokan artikkeleissa on myös luokka Suomen lähikauppa. Näinkö on tapana? Minusta se on tuplaluokitusta. --Ulrika 11. joulukuuta 2008 kello 17.11 (EET)

Kiitos, et ole hyökkäilevä, vaan ystävällisesti huomautat.

Kun nyt Tradeka-nimi poistuu 29.12.2008, silloin tarvitsee vain napsia Luokka:Tradeka pois, siellä on jo valmiina Luokka:SUomen Lähikauppa.

Voisi myös harkita, että artikkelinimi Tradeka annetaankin jatkossa Osuuskunta Tradeka-yhtymälle.

--WPK 11. joulukuuta 2008 kello 17.22 (EET)

Wikipedia käy aivan samaa aikaa kuin muukin maailma, ja artikkeli Tradeka siirretään uudelle nimelle 29. joulukuuta. Sen jälkeen Tradeka-yhtymän artikkeli voidaan ainakin minun puolestani siirtää nimelle Tradeka. Ennen kyseistä päivämäärää ei kuitenkaan ole syytä luoda turhia kopioita artikkelista. Täällä voi jatkaa keskustelua siitä, mitä tehdä luodulle kaksoisluokalle. -- Piisamson 11. joulukuuta 2008 kello 19.08 (EET)

Wikipedian huumorisivut

Miksi Wikipedian huumorisivuille ei tarvitse laittaa lähteitä? Sain vandalismivaroituksen pyydettyäni lähteitä wikitonttu-artikkeliin. -85.23.113.54 16. joulukuuta 2008 kello 15.46 (EET)

Koska Wikipedian huumorisivu ei ole artikkeli ja lähteiden merkitsemiskäytäntö koskee vain artikkeleita. — str4nd ☕ 16. joulukuuta 2008 kello 15.48 (EET)

Etpä, arvoisa ip, näyttänyt itsekään liiemmin lähteitä antavan omalle oudolle lisäyksellesi, josta sait tuon tämän päivän ensimmäisen varoituksen. --MiPe ^(wikinät) 16. joulukuuta 2008 kello 15.52 (EET)

Miksi IP:n lisäys oli vandalismia? Onko jossain määritelty käytäntöjä wikipedian huumorisivuihin? --Maria Virtanen 16. joulukuuta 2008 kello 16.00 (EET)

En tiedä onko, mutta niissäkin tulisi kuitenkin nouduttaa hyvää makua. Ip:n lisäys oli typerä, eikä edes kovinkaan hauska. --MiPe ^(wikinät) 16. joulukuuta 2008 kello 16.03 (EET)

Voitaisiin lähteä vaikka siitä että huumorisivut olisivat hyväntahtoisia ja sisältäisivät positiivista huumoria, näin ihan yleisenä käytösohjeena. --Harriv 16. joulukuuta 2008 kello 16.04 (EET)

Siksi, että IP häiritsi Wikipediaa esittääkseen kantansa. Kanta siis oli, että huumorisivuilla ei pitäisi olla lähteetöntä sisältöä. Voi tietenkin olla, että IP:llä ei ollut tätäkään kantaa, ja hän oli täällä vain häiriköimässä. -- Petri Krohn 17. joulukuuta 2008 kello 23.37 (EET)