Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto31

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Artikkelien puolueellisuus?

Miksi Suomen Kansallista Kokoomusta käsittelevässä artikkelissa on osio kritiikkiä, kun esimerkiksi SDP:ta käsittelevässä ei? Wikipedian ei kaiketi soisi olevan kantaaottava tahi puolueellinen.Ihmettelee Mierolainen Mierolainen

En tiedä miten ko. artikkeleiden kanssa on toimittu, mutta olisi suotavaa hävittää omat kritiikkiä esittelevät kappaleet artikkeleista ja integroida sisältö sopiviin kohtiin artikkelia. Tällaisen menettelyn etuna on, että mistään aiheesta ei anneta liian puhtoista kuvaa ja liat löytyy sitten jostain muualta. Ihmiset harvemmin lukee koko artikkelia läpi, jos kyseessä on pitemmän sorttinen artikkeli. Lyhyt vastaus kysymykseesi: kukaan ei ole sitä kappaletta SDP:tä käsittelevään artikkeliin kirjoittanut, kun taas Kokoomusta käsittelevään artikkeliin on. --qWerk 28. syyskuuta 2008 kello 10.13 (EEST)

"Silloinkin kun esitetään tosiasioita eikä mielipiteitä, artikkelista voi hohkata epäsuorasti ilmaistu kanta tosiasioiden valinnan tai jopa niiden järjestelyn kautta. Esimerkiksi vastakkaisten näkemysten kiistäminen heti niiden esittämisen jälkeen saa ne näyttämään paljon huonommilta kuin niiden kokoaminen omaksi ”vastustajien mielipiteet” -osiokseen." Wikipedia:Neutraali näkökulma. Minä ehkä jäsentelisin kritiikin osaksi artikkelia aihealueittain, esimerkiksi Kokoomuksen talouspolitiikka ja sen kritiikki jne. Alkuperäiseen kysymykseen ei voi oikein vastata muuta, kuin että mikäli on sitä mieltä, että artikkelit eivät ole neutraalia, voi SDP-artikkeliin lisätä (perusteltua ja lähteistettyä) kritiikkiä. --Joonasl (kerro) 28. syyskuuta 2008 kello 10.20 (EEST)

Ei kritiikkiosiota puolueen kannattamista aatteista puolueartikkeleihin. Kokoomus kannattaa oikeistolaisen markkinatalouden lisäksi EU:ta, ydivoimaa ja ties mitä. Mutta kritiikki tai kannatus näistä menkööt omiin artikkeleihinsa tai muuten puolueartikkeleihin ei muuta tulekaan. --Korttelikranaatti 28. syyskuuta 2008 kello 11.16 (EEST)

Omavaltaiset muutokset viralliseen käytäntöön

Tuolla aloitin keskustelun siitä, miten virallisten käytäntöjen muutoksia tehdään. Syynä oli muutos jonka eräs käyttäjä teki keskustelematta asiasta julkisesti. Hän perusteli de facto -käytäntönä, vaikka tosiasiassa hän on lähinnä itse ottanut sen käytttöön ja nyt kirjasi sen ylös. En siis ota kantaa siihen onko hänen käytäntönsä hyvä vai huono, vaan siihen tapaan jolla hän kirjasi oman tapansa viralliseksi käytännöksi. Käytäntöjen virallistamisproseduuri ei kai ole tällainen? --Ulrika 30. syyskuuta 2008 kello 19.38 (EEST)

Jos viittaat tähän muutokseen, niin mielestäni ihan hyvä lisäys. Mielestäni lisäys ei ole muutos käytäntöön, vain tyylillinen vinkki useamman lähteen merkitsemiseksi. --Harriv 30. syyskuuta 2008 kello 19.46 (EEST)

Eiköhän pidetä keskustelu yhdessä paikassa eli jatketaan tuolla. --Klassikkomies 30. syyskuuta 2008 kello 19.49 (EEST)

Pitäisi varmaan tehdä käytäntö Wikipedia:Käytäntöjen virallistamisproseduuri niin ei tulisi kiistoja tuostakaan... --Agony (403) 30. syyskuuta 2008 kello 19.52 (EEST)

En oikein innostu metakäytännöistä. --Harriv 1. lokakuuta 2008 kello 10.18 (EEST)

Ilkeilevien hyökkäysten hillitsemisestä

Yleisempiä näkökulmia saanutta keskustelua kohdassa Keskustelu käyttäjästä:Joonasl#Miten vanhojen riitojen ja erilaisten sivujuonteiden vetämisestä mukaan uusiin asiakeskusteluihin päästäisiin irti. Yksittäistä vanhaa riitaa ei ole tarkoitus vatkata juuri tässä, vaan saada jotakin toimintatapoja jatkuvien hyökkäysten hillitsemiseksi. --Aulis Eskola 2. lokakuuta 2008 kello 13.15 (EEST)

Toistaiseksi sivu mennyt tappeluksi - ei siellä voi ainakaan puhua tappelujen hillitsemisestä... :( --Aulis Eskola 2. lokakuuta 2008 kello 17.18 (EEST)

Muutosehdotus Henkilökohtainen hyökkäys -käytäntöön

Ehdotin lisäyksi Wikipedia:Ei henkilökohtaisia hyökkäyksiä -käytäntöön täällä. Käykää kommentoimassa. --Harriv 2. lokakuuta 2008 kello 18.38 (EEST)

Ehdotusta hieman täydennetty. --Harriv 4. lokakuuta 2008 kello 21.21 (EEST)

Elokuvien bonusmateriaali

Kelpaako elokuvien DVD-bonusmateriaali (ohjaajan biografia, DVD:n mukana tulevat lehtiset ym.) lähteiksi artikkeliin (lähteet tarkistettavuus voi olla heikko)? Miten lähde siinä tapauksessa merkitään ja millä mallineella? --Miihkali ^(artikuloi) 2. lokakuuta 2008 kello 19.10 (EEST)

Jos julkaisijana on merkittävä elokuvayhtiö, miksi ei kelpaisi. Pitää tietysti ottaa huomioon, että kaikki bonusmateriaalit eivät ole vakavissaan tehtyjä. Mallineena voi käyttää yleisviitettä, eräs vaihtoehto voisi olla elokuvaviitteen kehittäminen siten, että siinä olisi jokin lisätietokohta johon voisi kirjoittaa esimerkiksi "DVD-bonusmateriaalin se ja se osa". -- Piisamson 4. lokakuuta 2008 kello 10.44 (EEST)

Lisäksi tulee muistaa mainita että näkemys edustaa vain kyseisen henkilön näkemystä jos/kun leffan alussa on vakiointro "Tämän elokuvan kommenttiraidalla esitetyt ajatukset ovat puhujien omia toteamuksia eivätkä millään tavoin kuvasta Yritys Oy Ab:n näkemyksiä" (tmv.). --Agony (403) 4. lokakuuta 2008 kello 11.24 (EEST)

OK. Kiitos. --Miihkali ^(artikuloi) 4. lokakuuta 2008 kello 12.16 (EEST)

Pistin vireille aikoinaan tällaisen, mutta eipä näytä edenneen mihinkään. --Jaakonam 4. lokakuuta 2008 kello 12.22 (EEST)

Vaalisivujen linkittäminen

Ulrika on alkanut vaatia, ettei poliitikoista kertovissa artikkeleissa saisi olla 1. linkkejä heidän vaalisivuilleen, 2. mainintaa tulevista ehdokkuuksista. Sellainen on kuulemma mainostamista. Mikä on yhteisön kanta tähän asiaan? --Korttelikranaatti 3. lokakuuta 2008 kello 23.26 (EEST)

Kannatan, että linkit vaalisivulle saavat olla artikkeleissa varsinkin silloin, kun niitä käytetään lähteinä artikkelin tiedoille. Myös henkilön kunnallisvaali- tai kansanedustajaehdokkuuden mainitseminen artikkelissa on mielestäni ehdottoman tarpeellista ja tietosanakirjamerkittävää tietoa. --Klassikkomies 4. lokakuuta 2008 kello 00.35 (EEST)

Mikäli ehdokas muuten ylittää merkittävyyskynnyksen (pelkkä kunnallisvaaliehdokkuus ei perinteisesti ole riittänyt), linkkeihin sovelletaan aivan normaalisti tätä suositusta, jonka mukaan hyväksyttäviä linkkejä ovat "Henkilön, yrityksen, yhteisön omat verkkosivut niistä kertovassa artikkelissaan" kuten myös "viralliset fanisivustot" minkä voisi tulkita tässä yhteydessä esim. kannatusyhdistyksen sivustoksi. Minun tiedossani ei ole myöskään mitään periaatetta, jonka perusteella ehdokkuutta ei saisi artikkelissa mainita. --Joonasl (kerro) 4. lokakuuta 2008 kello 10.29 (EEST)

Toki linkityksissä pitää käyttää järkeä, mutta en näe ongelmaa että ehdokkaan sivulla olisi linkki omalle kotisivulle, kannatusyhdistyksen kotisivulle ja puolueen kotisivulle. Kaikki nämä kun tippuu mukavasti aiheesta muualla -käytösohjeen mukaisiin, sallittuihin ryhmiin. --Agony (403) 4. lokakuuta 2008 kello 11.27 (EEST)

Tätä järkeä nimenomaan ajan takaa. Jos artikkelista uhkaa tulla vaalimainos, se ei enää täytä Wikipedia-artikkelin kriteerejä. H-ahohan on Wikipediassa nimenomaan ehdokkuutensa vuoksi (jos joku on toista mieltä, katsokoon artikkelin 1. versiota), siksi artikkelia on pidettävä erityisen tarkasti silmällä. --Ulrika 4. lokakuuta 2008 kello 11.33 (EEST)

Mainostamista ei tulekaan hyväksyä, se on selvä. Mainosmaisuutta on esimerkiksi (artikkelissa) ylenpalttinen kehuminen, "vaalilupaukset" tai vähäinen asiasisältö tyyliin "N.N on X:ssä vuonna A syntynyt poliitikko. 'Aiheesta muualla' -linkki, -linkki, -linkki, -linkki, -linkki". Tarkastin artikkelin ja YouTube-linkki kuului selkeästi mainos- ja tekijänoikeudellisesti epäselviin linkkeihin mutta muissa en näe ongelmaa. --Agony (403) 4. lokakuuta 2008 kello 11.47 (EEST)

Lisäksi otin kotisivun ja Radiorockin podcastin pois sillä niitä oli käytetty jo lähteenä (huom: vain 1:1 lähteet; scriptaa ei pidä poistaa sillä lähteenä on käytetty yhtä alasivua, ei koko palvelua). --Agony (403) 4. lokakuuta 2008 kello 11.57 (EEST)

Radio Rockin ymmärrän, sillä se pitäisi siirtää lähteisiin, mutta miksi vaalivideo? Satunnaista lukijaa kiinnostaisi varmasti tietää, miltä sellainen vaalivideo näyttää, jonka MTV3 kieltäytyy näyttämästä, mutta joka sopii Neloselle. Asiasta kun oli lehdessäkin (HS) juttua eikä tapaus ole tavallinen. Ulrikankaan ei tarvitse pelätä, sillä video on melkein kaksi vanha ja siinä kerrotulla äänestysnumerolla ääni menee jollekin ihan muulle puolueelle ja ehdokkaalle näissä vaaleissa. --Korttelikranaatti 4. lokakuuta 2008 kello 12.46 (EEST)

Kuten yhteenvedossa mainitsin, aiheesta muualla ei tule sisältää linkkejä (vaali)mainoksiin eikä linkkejä tekijänoikeudeltaan epäselviin sisältöihin. Mainoksella on tekijä(t) ja tekij(öi/ä)llä on oikeus teokseensa ellei erikseen luovu oikeuksista. --Agony (403) 4. lokakuuta 2008 kello 12.58 (EEST)

Eli YouTubeen ei saa linkittää, ellei tekijänoikeus ole selvästi esillä. Esimerkiksi artikkelissa Tarja Halonen on linkki hänen vaalimainokseensa kohdassa Aiheesta muualla. Minusta se on mielenkiintoinen kohta, mutta selkeästi vaalimainos. Tämäkin nyt ilmeisesti pitää poistaa, vai? --Korttelikranaatti 4. lokakuuta 2008 kello 13.13 (EEST)

Kun en näe tuollaista kohtaa... mutta ei: edes Halosen vaalimainoksen tekijänoikeutta ei saa loukata Wikipediassa. --Agony (403) 4. lokakuuta 2008 kello 13.26 (EEST)

Kyse ei ole tekijänoikeuksista vaan vaalimainoksen linkittämisestä jonka kerroit olevan kiellettyä. Tarkkasilmäinen huomaa artikkelin Aiheesta muualla -osiossa kohdan "Työväen arkisto, vaalijulisteita (Halosen juliste alimpana)" josta löytyy Halosen vaalijuliste. Sääli poistaa, mutta käytäntöjen mukaan linkki on kielletty. --Korttelikranaatti 4. lokakuuta 2008 kello 13.31 (EEST)

<hh pois lisääjän itsensä toimesta> mikäs epäselvyys nyt tuossa sitten on? otsikossakin jo lukee "Sosialidemokraattien vaalijulisteita"... --Agony (403) 4. lokakuuta 2008 kello 14.20 (EEST)

Sääntö on selkeä: "Käy kiinni asiaan, älä keskustelijaan.". --Joonasl (kerro) 4. lokakuuta 2008 kello 14.31 (EEST)

Yritin keskustella käytännöistä asiallisesti, mutta ilmeisesti vastakaikua ei tule vaan ainoastaan henkilökohtaisia hyökkäyksiä ja politikointia. Kysymys ei enää millään tavoin koske aiemmin mainittua Youtube-videota sillä se menee pois jo epäselvän tekijänoikeuden takia. Kyse on nyt siitä, voiko muunlaisia vaalimainoksia linkittää tai muuten liittää artikkeliin, jos niiden tekijänoikeudet ovat selvillä. --Korttelikranaatti 4. lokakuuta 2008 kello 14.44 (EEST)

Tämä riippuu asiayhteydestä. Esimerkiksi artikkelissa vaalimainonta voidaan vallan mainiosti linkittää sivuille, joilla on vaalimainoksia. Tarja Halosen kohdalla tilanne on tulkinnanvaraisempi, mutta olen sitä mieltä, että kyseessä ei ole varsinainen "mainossivusto" vaan sivusto, jolla esitellään mainontaa historiallisena ilmiönä ja minusta tuossa yhteydessä linkki voisi olla. Tämä on kuitenkin hyvin tulkinnanvarainen asia. Halosen kohdalla voitaisiin lisäksi ottaa huomioon se, että Halonen ei perustuslain mukaan voi asettua enää ehdolle presindetinvaaleihin ja siksi hänelle ei mahdollisesta "mainostamisestakaan" olisi mitään hyötyä.--Joonasl (kerro) 4. lokakuuta 2008 kello 14.52 (EEST)

Esimerkki enkkuwikistä. Itävallan juuri pidetyt vaalit: [1] Artikkeli on täynnä vaalimainoksia (siellä aika lopussa). Tämä ei ole enkkuwiki, mutta minusta vaaliartikkelien kohdalla (Kunnallisvaalit 2008, Eduskuntavaalit 2007..) puolueiden mainoksia pitäisi saada käyttää. Puolueartikkeleissa olisi minusta hyvä saada käyttää menneiden vaalien vaalimainoksia ja henkilöartikkeleissa menneiden vaalien mainoksia, jos niillä on erityistä tiedollista (aiheuttivat suurta kohua) tai todistuksellista (XXX oli ehdolla -54 vaikka väittää toisin) arvoa tai henkilö on/oli erityisen merkittävä poliitikko. --Korttelikranaatti 4. lokakuuta 2008 kello 15.49 (EEST)

Hmmm, silloin kun kuvan ja tekstin välille syntyy selkeä viittaussuhde, voidaan vaalimainoksia lisätä sitaattioikeuden nojalla artikkeliin, tätä tuskin kukaan haluaa kieltää. --Joonasl (kerro) 4. lokakuuta 2008 kello 16.05 (EEST)

Sitaattioikeudessa on kyse siitä onko jokin laillista. Tässä on kai kyse nyt siitä, milloin poliitikkojen ja puolueiden vaalimainoksia (joiden käyttämiseen on laillinen lupa) on sopiva käyttää artikkeleissa. Kaikkien vaalimainosten kieltäminen ei mainoksia -käytännön perusteella on mielestäni liian tiukka ja Wikipedialle vahingollinen linjaus. --Korttelikranaatti 4. lokakuuta 2008 kello 16.17 (EEST)

Tällaista linjausta ei kukaan ole tehnytkään, kuten yllä olevasta keskustelusta voi huomata. Vaalimainosten käyttäminen tilanteeseen sopivasti (ei mainostamistarkoituksessa) on täysin sallittua. Tässä yhteydessä mainittu Halla-ahon vaalimainosta ei poistettiin ennen kaikkea siksi, että YouTubessa olevan videon tekijänoikeustilanne on epäselvä.--Joonasl (kerro) 4. lokakuuta 2008 kello 16.23 (EEST)

Ulrika kertoi tällaisesta käytännöstä ja noudattikin sitä [2] [3]. Hyvä ettei sellaista linjaa sitten ollutkaan. Videon poiston tekijänoikeuksiin vedoten ymmärrän täysin. Ehkä muukin linja selkeytyy artikkeleja muokatessa. --Korttelikranaatti 4. lokakuuta 2008 kello 16.32 (EEST)

Mutta mihis Tarja Halonen on edes ehdolla? --Höyhens 24. lokakuuta 2008 kello 03.10 (EEST)

Pysytäänpäs asialinjalla, eikä käydä kiinni keskustelijaan vaan keskusteltavaan aiheeseen. --Jaakonam 4. lokakuuta 2008 kello 13.02 (EEST)

Kunnallisvaaliehdokkuus ei tee kenestäkään merkittävää vaan poistoäänestyksessä lukevat syyt. Kunnallisvaaliehdokkuus näyttää lähinnä aktivoineen niitä, jotka yrittävät poistaa artikkelista kaiken mahdollisen tiedon henkilön ehdokkuudesta ja vaalisivuista alkaen. Käytäntöjen vastaiset jutut pitääkin poistaa, mutta niistä käytännöistä pitää keskustella eikä keksiä omia. --Korttelikranaatti 4. lokakuuta 2008 kello 12.33 (EEST)

Kun katson muokkaushistoriaasi, olet sinäkin aktivoitunut lähinnä Halla-ahon kunnallisvaaliehdokkuuden vuoksi, eikä sellainen yhdenasiankäyttäjä koskaan voi olla neutraali käsitellessään darlingiaan. --Ulrika 4. lokakuuta 2008 kello 12.39 (EEST)

Pysytäänpäs asialinjalla, eikä käydä kiinni keskustelijaan vaan keskusteltavaan aiheeseen. --Jaakonam 4. lokakuuta 2008 kello 13.02 (EEST)

Kyllä se on aivan asiallinen toteamus, että omassa asiassaan ei voi olla objektiivinen. En ole ensimmäinen, joka sen Wikipediassa toteaa, mutta luultavasti ensimmäinen, jota sen toteamisesta moititaan. Ylläpitäjätkin ovat siitä toistuvasti ilmaisseet kantansa. Alkaako ylläpitäjien rinki tiivistyä minua vastaan? --Ulrika 4. lokakuuta 2008 kello 13.14 (EEST)

Tämä yhden miehen vaikutusvaltainen rinki ottaa kaikki tasapuolisesti syleilyynsä silloin, kun keskustelu alkaa suistua kohti raiteita, joilta ei ole enää paluuta alkuperäiseen aiheeseen. --Jaakonam 4. lokakuuta 2008 kello 13.23 (EEST)

Otan asialliset huomautukset vastaan ja usein niistä opikseni, mutta kiitos tuota ylempänä olevaa en, koska sille ei ole mitään asiallisia perusteita. --Ulrika 4. lokakuuta 2008 kello 14.04 (EEST)

Toivottavasti muistatta tehdä samankaltaiset muokkaukset kaikielle muillekkin vaaleissa ehdokkaina olevia käsittelevielle wikipedia-sivuille. Muuten fi-wikipediasta tulee varauksellinen. --Krgeqewrjsif 4. lokakuuta 2008 kello 13.10 (EEST)

Toki, kukaan ehdokkaista ei saa sivulleen YouTube-vaalimainoslinkkiä ellei a) tekijänoikeusasiat ole selvillä ja b) vaalimainos ei ole mainos. Jos ehdokkaan kotisivua käytetään lähteenä, se lisätään lähteisiin; muuten aiheesta muualla alle. Valitettavasti en aio kahlata kolmea tuhatta henkilöartikkelia läpi joten vastuu on myös (yllätys yllätys) muilla. --Agony (403) 4. lokakuuta 2008 kello 13.15 (EEST)

Se on hankalaa, kun asiat henkilöityy... Jos yrittäisi henkilöitymisen sijaan "yrittyttää" asioita. Mitä tehtäisiin, jos kyse on jostain yrityksestä? Varmasti olisi linkki kotisivuille, vaikka siellä olisi mainoksia. Ei varmasti olisi linkkiä jokaiseen Youtube-mainokseen, vaikka yritys olisi ne siellä julkaissut. Varmaankin ajateltaisiin, että linkki kotisivuille on informatiivista, mutta mitään mainoskampanjaa ei tehtäisi yrityksen puolesta. Samulili 4. lokakuuta 2008 kello 15.26 (EEST)

Tuo oli ihan hyvä vertaus. Jokaista videota en ole ollut linkittämässä vaan ainoastaan tuon jota kiellettiin esittämästä. Kun näyttämiskiellosta mainitaan tekstissäkin, toisi suora linkki videoon tiedollista lisäarvoa lukijalle. Samoin jos Jaakon Betoni tekee videon jota televisiokanavat eivät suostu näyttämään ja asia mainitaan valtakunnan ykköslehdessä, on video mielestäni syytä liittää Jaakon Betonista kertovaan artikkeliin. Samoin SAK:sta kertovaan artikkeliin olisi syytä liittää viime vaalien kohua aiheuttanut video. --Korttelikranaatti 4. lokakuuta 2008 kello 15.39 (EEST)

Kun yritys lisää videon YouTubeen, on tekijänoikeudet selvät ja linkitystä voidaan jopa harkita. Kun yksityishenkilö nauhoittaa kotivideoillaan mainoksen ja lataa YouTubeen, on kyseessä tekijänoikeusrikkomus. Wikipedian ei tule toimia kuin Finreactor vaan kuin tietosanakirja. Jos mainos hylätään paikassa N ja siitä uutisoidaan ykkösmediassa Y, on aiheellista sanallisesti selittää mitä, missä ja miksi. Tekijänoikeusrikkomus ei sitä vastoin tuo mitään lisäarvoa artikkeliin (ja on siis "hyvästä syystä" kielletty). --Agony (403) 4. lokakuuta 2008 kello 15.49 (EEST)

Kyse ei ole nyt ollenkaan tekijänoikeuksista vaan linjasta tekijänoikeuksiltaan selvien vaalimainosten kohdalla. Rauhoitu. --Korttelikranaatti 4. lokakuuta 2008 kello 15.55 (EEST)

Miten vaan mutta EI vaalimainoksia eikä sellaisiksi tulkittavia minkän vaalien alla, vaikka tekijänoikeus olisi kunnossa ja henkilö jo muuten merkittävä. Sellainen ei kuulu tietosanakirjaan. --Höyhens 24. lokakuuta 2008 kello 03.10 (EEST)

Samaa mieltä: tiukka linja parempi kuin wikin luovuttaminen mainostuskäyttöön. Mitä tulee aikaisempaan vertaukseen yritysartikkeleista, niin myös niissä on ulkoisissa linkeissä riisuttu selvät mainokset pois. Terv. --Riisipuuro 24. lokakuuta 2008 kello 07.53 (EEST)--

Ruotsin kunnat

Ruotsissa kuntien ja kaupunkien asema poikkeaa hieman siitä, mitä ne ovat Suomessa. Kuitenkin Wikipedia-artikkelit on pitkälti tehty jälkimmäisen mukaan, mikä aiheuttaa sekaannusta ja ongelmia. Ehdotan että Ruotsin kuntien artikkelien nimeämistavaksi vastaavaa kuten on jo käytössä Venäjällä aluehallinnollisten yksiköiden niminä, eli kunnasta kertova artikkeli nimetäisiin esim. "Vänersborgin kunta" ja keskustaajama/-kaupunki sitten sillä nimellä itsellään eli Vänersborg. --SM 9. lokakuuta 2008 kello 01.12 (EEST)

Mikäli uudelleenohjaukset ovat kunnossa, en näe varsinaisesti mitään ongelmaa tällaisessa käytännössä. --Joonasl (kerro) 9. lokakuuta 2008 kello 09.27 (EEST)

Kannatan, Ruotsissa on tosiaan vähän erityyppinen systeemi. Nykyinen tilanne on ongelmallinen. --Orri 9. lokakuuta 2008 kello 22.39 (EEST)

Vaihetaan muuten myös Tanskan kunnat samaan muotoon... Tanskassakin on samanlainen käytäntö kuin Ruotsissa... --Pisces 18. lokakuuta 2008 kello 05.16 (EEST)

Maan tyylin mukaisesti toki, eli Ruotsille ja Tanskalle tämä malli käyttöön jos/kun on saatu varmuus että kyseisten maiden kuntajärjestelmät taipuu juuri kuvatulla järjestyksellä virallisissa yhteyksissä. --Agony (403) 18. lokakuuta 2008 kello 10.06 (EEST)

Tiedä sitten virallisista yhteyksistä, mutta yleisesti tarkoitettaessa kuntaa kirjoitetaan ruotsissa kyllä esim. Luleå kommun eikä suomenkielisen Wikipedian tyyliin laiteta täsmennystä sulkeisiin. --SM 18. lokakuuta 2008 kello 12.44 (EEST)

Itse asiassa Pohjoismaiden lisäksi tällainen tapa on käytössä varsin monessa maassa, osassa yksikön nimi on kunta, osassa taas puhutaan piireistä tai jostakin muusta. Pyytäisin nyt aiheesta keskustelua ja sopimista. Mielestäni tämä tapa on hyvä kaikissa paikoissa, joissa tällainen tapa on, eli itse laajemman alueyksikön nimi muotoon "x:n kunta" tai muu tarkentava loppuossa tapauksesta riippuen, ja sitten kylä/kaupunki ilman tarkennetta. --SM 26. lokakuuta 2008 kello 00.01 (EEST)

Ihan nyt vain uteliaisuudesta: Kuinka vakiintunut tuollainen tapa Ruotsissa on virallisesti? Nyt kun meilläkin alkaa syntyä jättikuntia tyyliin Hämeenlinna, Salo ja Kouvola, niin onko vaarana, että tämä käytäntö valuisi käyttöön myös Suomen kunnille (esim. kaupunkikeskusta nimellä Kouvola vs. Kouvolan kunta käsittäen koko kunnan alueen)? Lähinnä kai ajan takaa syytä siihen, miksi tarvitsisimme yhdestä kunnasta kaksi erillistä artikkelia. --Care 26. lokakuuta 2008 kello 00.14 (EEST)

Ei yhdestä kunnasta kahta erillistä artikkelia, vaan yhdestä kunnasta yksi artikkeli. Ongelma on pitkälti siinä että nyt kirjoittavat ovat sekoittaneet ja tätä myötä lukijat sekoittavat asian, kun vaikkapa jonkun kunnan artikkeli on kaupungin nimellä, ja artikkelin johdanto kuuluu "x on kaupunki Ruotsissa", mutta kuitenkin sekavasti selitetään pinta-ala- ja asukaslukutietoja myös kunnasta. Ts. Ruotsissa ja oikeastaan suurimmassa osassa esimerkiksi Eurooppaa kunnat tai vastaavat alueelliset yksiköt ovat laajempia ja mm. asukasluvut tilastoidaan tarkemmilta alueilta. Tietenkin voi monessa tapauksessa olla järkevää kertoa kunnan keskus- ja muista taajamista itse kunnan artikkelissa ennen kuin niistä tekee kunnolliset artikkelit. --SM 26. lokakuuta 2008 kello 01.33 (EEST)

Kuten sanoit, pikaisesti katsottuna todella monessa Ruotsin kuntaa/kaupunkia käsittelevässä artikkelissa on sekoitettu taajama ja kaupunki keskenään, eikä oikein tiedä kummasta artikkeli pitäisi olla. Eikä asiaa auta se, että iw-linkit ovat monesti väärin (esim. Luulajan kunta, Borås, Härnösandin kunta, Sollefteån kunta). Jaksaisikohan joku käydä iw-linkitkin läpi. Puuropyssy 26. lokakuuta 2008 kello 09.59 (EET)

Tässä keskustelussa saatan saada jopa vastauksen.. Eli hyväksi artikkeliksi valittu Vadstena siirrettiin nimelle Vadstenan kunta. Eli urputtaako joku, jos siirrän HA-äänestyksen uudelle nimelle vai käytänkö mallinetta {{Viesti}}, kuten Lordi-artikkelin keskustelusivullakin? Artikkeli Vadstena (taajama) kun ilmeisesti pitäisi siirtää nimelle Vadstena. Entä kannattaako tehdä Luokka:Vadstenan kunta nykyisen luokan Luokka:Vadstena tilalle? Luokat vaihtaisi helposti samalla, kun suoristelisin linkit kuntoon. Roquai 26. lokakuuta 2008 kello 00.36 (EEST)

Luokka:oikeustapaukset ja henkilöt

Kyseisen luokan keskustelusivulla keskusteltiin siitä lisätäänkö luokkaan vain oikeustapauksia luokan nimen mukaisesti vai myös henkilöitä ja lyhyessä keskustelussa kaikki olivat sitä mieltä, että oikeustapaukset ovat oikeustapauksia ja henkilöt henkilöitä, eikä henkilöitä tulisi lisätä kyseiseen luokkaan. Henkilhän ei voi olla oikeustapaus, mutta jos oikeustapaus missä hän on ollut itse osallisena on riittävän merkittävä siitä on oma artikkeli ja tuo oikeustapaus lisätään omaan luokkaan. korttelikranaatti kuitenkin ryhtyi muokkaussotimaan erään henkilön kohdalla, keskustelusivun konsensuksesta huolimatta, eikä suostunut osallistumaan keskusteluun siellä. mikä on yhteisön kanta, lisätäänkö luokkaan vain oikeustapauksia vai kaikkea muutakin?--kalamies 11. lokakuuta 2008 kello 13.15 (EEST)

Erittäin suuria ja tunnettuja oikeustapauksia Suomen mittakaavassa ovat olleet mm. Mika Murasen ja Steen Christensenin oikeudenkäynnit. Koska nämä oikeustapaukset käsitellään kyseisissä henkilöartikkeleissa, on nämä syytä liittää luokkaan "oikeustapaukset". Vaihtoehtoinen keino olisi jakaa tällaiset artikkelit kahtia, mutta en näe siinä mitään mieltä koska itse henkilöistä ei ole oikeustapausten ulkopuolelta mitään kerrottavaa.

Luokittelussa verrattava tapaus on irtisanottu Johanna Korhonen. Jos olisi luokka "Irtisanomistapaukset", olisi artikkeli Johanna Korhonen luokiteltava sinne koska kyseiselle irtisanomistapaukselle ei ole omaa artikkelia eikä pidä ollakaan. --Korttelikranaatti 11. lokakuuta 2008 kello 13.40 (EEST)

En kyllä oikein näe, miten henkilöt ovat oikeustapauksia. Toisaalta luokka, sen nimi tai kuvaus on muutenkin aika ongelmallinen. Ongelmallisia on myös osa luokkan artikkeleiden nimistä. Esimerkiksi sotasyyllisyysoikeudenkäynti tai yllytysoikeudenkäynnit ovat tunnettuja oikeustapauksia. Sitä vastoin Kampin autopommi ja Evijärven surma ovat tunnettuja rikoksia ja niistä kertovat artikkelitkaan eivät kovin paljon käsittele oikeudenkäyttöä. Samulili 11. lokakuuta 2008 kello 14.04 (EEST)

Samaa mieltä - on eroa sillä, onko tapaus tunnettu rikoksena, vai oikeustapauksena. Nikula v. Suomi on selvästi oikeustapaus, kun taas surmat ja murhat yleensä ovat tunnettuja juuri rikoksen vuoksi, eivät siksi että oikeudessa olisi tapahtunut jotakin tavallisesta poikkeavaa. OJ Simpson lienee tästä poikkeus. -- Piisamson 11. lokakuuta 2008 kello 14.15 (EEST)

Kuten edellä, tunnettu rikos ja tunnettu oikeudenkäynti/oikeustapaus ovat täysin eri asioita. Tällä hetkellä on valitettavan monta artikkelia luokassa, joiden oikeudenkäynnissä ei ollut mitään erikoista, ja artikkeli käsitteleekin vain rikosta. Ainoa oikeudenkäyntiä sivuava aihe on tuomio. Mutta se että rikoksesta seuraa tuomio, tuskin tekee tapauskesta vielä erityisen kuuluisan ja merkittävän oikeustapauksen. Merkittävää/tunnettua kun on nimenomaan rikos, eikä oikeudenkäynti--kalamies 12. lokakuuta 2008 kello 13.27 (EEST)

Tässä on paljon itua. Oikeustapaukset-luokkaan siis vain ne oikeustapaukset, jotka ovat itse oikeudenkäynteinä olleet erityisen merkittäviä. Merkittävyysrajana voi olla se, että itse oikeudenkäynnistä on tehty erillinen artikkeli. Jos näin tehdään, on luokassa paljon siistimistä ja suurin osa lähtee pois. --Korttelikranaatti 13. lokakuuta 2008 kello 17.16 (EEST)

Jussi Halla-ahon harrastukset - triviaongelma?

Artikkelista Jussi Halla-aho on käyty tiukkaa vääntöä ja tärkeimmistä artikkelissa esitettävistä asioista saatiin jo aikaan konsensus, kunnes Thi muutti kantansa myös muista asioista, koska hänen kantansa julkaisujen luettelemisesta ei mennyt läpi. Nyt artikkelin keskeiseksi ongelmaksi on artikkelin keskustelusivulla nostettu Halla-ahon harrastuksien mainitseminen artikkelissa. Harrastuksia on neljä:

1. pistooliammunta
2. kivääriammunta
3. tähtitieteen tapahtumien seuraaminen ja
4. J. R. R. Tolkienin lukeminen.

Nämä kaikki mainitaan seuraavassa lyhyessä tekstipätkässä: "Siviilipalveluksen suorittanut Halla-aho harrastaa pistooli- ja kivääriammuntaa sekä seuraa tähtitieteen tapahtumia. Hänen suosikkilukemistoaan on J. R. R. Tolkien." Käyttäjät Ulrika ja Thi ovat sitä mieltä, että harrastuksista voidaan artikkelissa mainita ainoastaa pistooli- ja kivääriammunta ja että kaksi muuta harrastusta on artikkelissa jätettävä mainitsematta, koska ne heidän mielestään ovat triviaa ja muodostavat artikkelissa triviaongelman. Koska kysymys artikkelin keskustelusivulla syystä tai toisesta koetaan ylitsepääsemättömän vaikeana pyytäisin käyttäjiä ottamaan kantaa asiaan eli onko neljän harrastuksen mainitseminen artikkelissa liikaa, muuttuuko lause kohtuuttoman pitkäksi ja muodostaako neljän harrastuksen mainitseminen trivia-ongelman niin, että ainoastaan kaksi niistä voidaan mainita vai voidaanko kaikki neljä harrastusta mainita? --Klassikkomies 14. lokakuuta 2008 kello 04.33 (EEST)

Harrastusten maininnassa tuohon tyyliin kuin ne on artikkelissa nyt mainittu ei luulisi olevan mitään ongelmaa. Ohjeissa on neuvottu välttämään erillisiä nippelitietolistauksia, mutta sellaistahan ei tässä artikkelissa ole; tiedot harrastuksista on mainittu asiallisesti leipätekstissä henkilön henkilökohtaisesta elämästä kertovassa osiossa. Muutama esimerkki kulloinkin kyseessä olevan henkilön harrastuksista, lähteiden kera, tuo artikkeleihin ihan mielenkiintoista perspektiiviä. Jos olisi hirmu pitkä, pitkälti yli kymmenen harrastuksen litania kyseessä, ymmärtäisin hyvin tarpeen karsia artikkelista niistä osa, mutta nyt kyseessä olevassa artikkelissa on kyse tosiaan vain neljän harrastuksen maininnasta, kahdesta lyhyestä lauseesta. Tarvetta tietojen karsinnalle ei mielestäni tässä tapauksessa ole. --Nironen 14. lokakuuta 2008 kello 06.05 (EEST)

Yleisellä tasolla trivia-ongelma syntyy, kun joku Wikipedian merkittävyyskynnyksen niukin naukin ylittävä henkilö saa artikkelin. Usein tälläinen henkilö on tunnettu vain yhdestä asiasta. Kuitenkin Wikipedia:Artikkelit elävistä henkilöistä ja sen esikuva, myös fi-wikiä osittain sitova en:Wikipedia:Biographies of living persons, määrää kirjoittamaan henkilöstä neutraalista näkökulmasta. Henkilön neutraali käsittely taas edellyttää, että hänestä kirjoitetaan monipuolisesti. Mukaan voidaan siis ottaa kaikki, mitä luotettavian lähteiden perusteella tiedetään. Sinäänsä ei-merkittävistä yksityiskohdista voi tätä kautta tulla wikimerkittäviä! Aiemmin on jopa esitetty, että kunnallispolitiikassa merkittävyyskynnyksen ylittäneiden henkilöiden myös epämerkittävät rikokset luetellaan (Tästä asiasta olin kyllä eri mieltä, mutta se antaa suuntaviivoja.) Jos siis harrastukset perustuvat luotettaviin lähteisiin, on ne syytä ottaa mukaan. Henkilöiden tapauksessa jopa henkilön itse julkaisema teksti voi joskus toimia luotettavana lähteenä. -- Petri Krohn 14. lokakuuta 2008 kello 07.35 (EEST)

Harrastukset joilla on yhteiskunnallista merkitystä, erityisesti politiikan liepeillä liikkuvan henkilön kohdalla, on tietysti syytä mainita, koska niistä kertominen avartaa henkilön kuvaa. Siksi ampumaharrastus on merkittävä tieto, josta lukija voi halutessaan tehdä johtopäätöksiä yhdistäessään siihen muuta henkilöstä kertovaa tietoa.

Sen sijaan sellaiset asiat kuin mitä kaunokirjallisuutta henkilö X lukee, ei ole olennainen tieto, ei myöskään se, että seurailee tähtitieteen asioita. Näillä tiedoilla ei ole yhteiskunnallista merkitystä.

Meidän ei tarvitse tietää poliitikkojen lukuharrastuksista, eikä niitä voi mitenkään edes todentaa. Lukeeko Matti Vanhanen muita kuin hallituksen esityksen konsepteja - oman ilmoituksensa mukaan - ei tuo uutta häneen kuvaansa poliitikkona. Myöskään henkilön itse tarjoilema tieto tähtitieteestä kiinnostuksen kohteena ei kerro muuta kuin, että ehkä henkilö X:lle tulee Ursan julkaisu tai hän lukee Hesarin tiedepalstalta, mitä uutta avaruudesta on löytynyt. Se ei kuitenkaan vaikuta hänen kuvaansa poliitikkona, mutta se voi olla yritys vaikuttaa, siksi sellainen pitää torjua. --Ulrika 14. lokakuuta 2008 kello 08.07 (EEST)

Olen aistivinani tässä keskustelussa tietyn tarkoitushakuisen poliittisen POV-pyrkimyksen. Useat henkilöt eivät haluaisi Jussi Halla-ahosta lainkaan artikkelia Wikipediaan, syynä se, että he vastustavat Halla-ahon arvomaailmaa. Kun artikkelia ei saatu pois, nyt hyökätään sen kimppuun karsimalla siitä sisältöä. Tavoitteena saattaisi olla pyrkimys saada Halla-aho näyttämään mahdollisimman yksipuoliselta, siten myös epämerkittävältä. Oma vastamielisyyteni Halla-ahoa tai hänen edustamiaan järjestöjä kohtaan varmasti ylittää monen muun hänen poistamista vaativan. En silti hyväksy sitä, että häntä pyritään marginalisoimaan tällaisella "anti-trivia" kampanjalla. -- Petri Krohn 14. lokakuuta 2008 kello 10.55 (EEST)

Aistisi johtavat sinua harhaan. Kävin läpi aika monta poliitikkoa, eikä niissä ole mainittu vapaa-ajan harrastuksia. Muistan myös että harrastuksia on poistettu juuri triviatietona. Minä olen aistivinani, että H-A:n julkisuuskuvaa yritetään manipuloida esittelemällä hänen mahdollisia harrastuksiaan, joista ei ole sen varmempaa tietoa ja joilla sinänsä asian kannalta ei ole merkitystä. --Ulrika 14. lokakuuta 2008 kello 11.07 (EEST)

Mielenkiintoista. Matti Vanhasen talonrakennus- ja nikkarointiharrastus mainitaan, samoin Tarja Halosen itämainen tanssi, uiminen, kuvataide, teatteri ja kaksi punakorvakilpikonnaa. Paavo Lipponen harrastaa uintia, arkkitehtuuria ja oopperaa ja Sari Sarkomaa purjehtii. --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 13.43 (EEST)

Niistä on ollut osittain paljonkin puhetta julkisuudessa, eikä niitä ole pelkän oman cv:n perusteella lisätty, tai jos on, pois vaan. Joku hallaaho harrastuksineen ei yllä mainitsemiesi tasolle merkittävyydessä. Heti kun Hesarissa on kuva, jossa ha lukee Tolkienia nojatuolissaan olohuoneen takan ääressä ja tekstissä kuvataan, kuinka hän yöt pitkät riekkuu tähtitornissa, ne tiedot voi lisätä myös artikkeliin. --Ulrika 14. lokakuuta 2008 kello 13.56 (EEST)

(Sävel: Kekkonen-Rock) Meriläinen hiihtää ja Relander kalastaa / Katainen juoksee ja Penttilä ui / mutta miten käy Tynkkyseltä konemusiikki? --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 14.06 (EEST)

Vilkaisin mainitsemieni yhdeksän poliitikkoartikkelin muutoshistoriaa eikä äkkiseltään näytä siltä, että Ulrika olisi niissä hyökännyt harrastusten mainitsemista vastaan. Penttilän kohdalla hän on palauttanut harrastuksia. Kun vielä otetaan huomioon, että Ulrika yllä avoimesti kertoo motiivikseen "torjua" poliitikon kuvaan vaikuttamisen harrastuksia mainitsemalla, näyttää hänen toimintansa aika lailla poliittisesti motivoituneelta POV-pushingilta. (Hänhän on muutenkin halunnut aktiivisesti karsia juuri Halla-aho-artikkelia; samankaltaiset tiedot muissa artikkeleissa eivät näköjään herätä vastaavaa aktiivisuutta.) Oliko nyt joku muukin kuin Ulrika ihan rehellisesti sitä mieltä, että neljän harrastuksen mainitseminen on jotenkin tavatonta ja ongelmallista? --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 18.59 (EEST)

Ehdottaisin että pysyttäisiin keskustelussa artikkeleista eikä aleta arvioimaan henkilöitä muokkaushistorian perusteella. --Harriv 14. lokakuuta 2008 kello 19.42 (EEST)

Penttilän kohdalla on tapahtunut anteeksiantamaton huolimattomuus, jonka olen nyt parhaani mukaan pyrkinyt korjaamaan. Kysehän oli vandaalin poistaman tekstin palauttamisesta, enkä huomannut että siihen sisältyi myös harrastuksia. Yritän olla huolellisempi vastaisuudessa. --Ulrika 14. lokakuuta 2008 kello 19.54 (EEST)

Poistit nyt siis Penttilänkin harrastukset (jotta olisit johdonmukainen). IMHO täysin tarpeetonta; mielestäni poliitikon henkilöartikkeliin sopii aivan ongelmitta lyhyt (noin yhden virkkeen) maininta harrastuksista. Mutta onko tästä aiheesta mahdollista saavuttaa konsensusta? Siis yleisesti, eihän ole kysymys vain Halla-ahosta ja Penttilästä. --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 20.10 (EEST)

En usko että nykysysteemillä on. Minä kannatan luotettavia lähteitä, enkä pidä Halla-ahon cv:tä sellaisena. --Ulrika 14. lokakuuta 2008 kello 20.20 (EEST)

Tarkoitatko, että ongelmana on nimenomaan luotettavuus (siis tarkistettavuus) eikä merkittävyys? Oletko eri mieltä Tarkistettavuus-käytännöstä (Itse julkaistua materiaalia voidaan...)? --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 20.54 (EEST)

Ongelma varmaan ratkeaa parhaiten kun pidetään artikkelissa vain tietoa mikä on julkaistu myös muualla kuin Halla-ahon omilla webbisivuilla? --Harriv 14. lokakuuta 2008 kello 13.58 (EEST)

Sanoin jo artikkelin keskustelusivulla ja sanon uudelleen: mielestäni lyhyessä harrastusten esittelyssä ei ole mitään ongelmallista. Käytännön perusteella tässä asiassa voidaan lähteenä käyttää myös Halla-ahon omia kotisivuja: "Itse julkaistua materiaalia voidaan kuitenkin käyttää materiaalina kirjoitettaessa artikkelia henkilöstä tai organisaatiosta itsestään. Tällöin on kuitenkin oltava varmuus materiaalin kirjoittajasta ja materiaalin pitää olla olennaista eikä kyseessä saa olla itsensä korostaminen". Lyhyt maininta harrastuksista ei mielesteni ole mitenkään rinnastettavissa "itsensä korostamiseen". Todetaan vielä, ad hominem argumenttien varalta, että Halla-ahon poliittiset näkemykset ovat suurin piirtein niin kaukana omistani kuin olla ja voi.--Joonasl (kerro) 14. lokakuuta 2008 kello 14.12 (EEST)

Hyvä! Olen täsmälleen samaa mieltä. -- Petri Krohn 14. lokakuuta 2008 kello 15.47 (EEST)

Olen Harriv:n kanssa täsmälleen samaa mieltä. --Ulrika 14. lokakuuta 2008 kello 19.54 (EEST)

Miksi? Tarkistettavuuden kannalta pitäisi olla ihan ok, että henkilöartikkelissa harrastukset mainitaan itse julkaistun tekstin perusteella (vrt. Joonasl yllä). Neutraali näkökulma tuskin kärsii muutamasta harrastuksesta, semminkään kun Poliitikot-esseessä nimenomaan kehotetaan käsittelemään aihetta monipuolisesti (vrt. Krohn yllä): kuvausta voi parantaa kertomalla henkilön koulutuksesta, urasta politiikan ulkopuolella, mielenkiinnon kohteista, sekä henkilön elämästä ennen ja jälkeen politiikkaa. Mistä nyt sitten kiikastaa? --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 20.40 (EEST) Lisäys: kehotan katsomaan taustatiedoksi vaikka noita yllä mainitsemiani poliitikkoartikkeleita. Kokeeko joku niissä harrastusten lyhyen maininnan ongelmaksi? Miksi? --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 20.47 (EEST)

Jos Abdigadir Osman Hussein kertoo harrastuksistaan, tuleeko ne mainita artikkelissa? --Thi 14. lokakuuta 2008 kello 20.45 (EEST)

Miksikäs ei, jos ne valottavat henkilökuvaa laajemmin ja ovat riittävän luotettavasta lähteestä. Tosin kysymys oli kai nyt lähinnä poliitikoista, onko esimerkkihenkilösi sellainen? --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 20.51 (EEST)

En oikein tiedä nostaako poliitikkous tai ehdokkaana oleminen henkilön aivan toiseen sarjaan käytäntöjen suhteen. --Thi 14. lokakuuta 2008 kello 21.01 (EEST)

No, mitä mieltä sitten olet yleensä henkilöiden harrastusten mainitsemisesta. Eri mieltä kuin poliitikot-essee? --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 21.06 (EEST)

Nykyinen Jussi Halla-ahon artikkeli tuo minulle enemmän mieleen lehden henkilöhaastattelun ja sen yhteydessä olevan tieto- tai trivialaatikon kuin perinteisen tietosanakirja-artikkelin. Wikipedian muokkaustyylejä on kuitenkin monia erilaisia. Voisin itse kertoa jossakin artikkelissa laajasti henkilön taustoista ja olen varmaan niin tehnytkin jossain ja tulen varmaan tekemäänkin. - Milloinkahan muuten kiinankieliseen wikipediaan tulee artikkeli tästä helsinkiläisestä kunnallisvaaliehdokkaasta. --Thi 14. lokakuuta 2008 kello 21.34 (EEST)

Jos tehdään niin kiinankielisessä Wikipediassa tuskin käydään näin suurta vääntöä siitä voidaanko harrastuksia mainita kaksi vai kaikki neljä. :) --Klassikkomies 14. lokakuuta 2008 kello 21.40 (EEST)

Miten Thi:n viimeinen heitto liittyy keskusteltavaan asiaan (harrastusten mainitseminen)? Jos tarkoituksesi on laajentaa keskustelu henkilöiden merkittävyyteen yleensä, voit avata varmaan uuden otsikon sille. Siellä voi sitten pohtia vaikka sitä, milloin suomenkieliseen wikipediaan tulee artikkeli kaikista kiinalaisista poliitikoista. --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 21.42 (EEST)

Mitä lienee tajunnanvirtaa siitä, että minusta harrastusten mainitseminen on merkinnyt aina tiettyä yleisinhimillistä kiinnostavuutta, koska se voi kertoa jotakin henkilöstä, kulttuurista jne. Purukumikuvien keräilyn kaltainen trivia ei olisi kansainvälisesti kiinnostavaa tietoa, amerikkalaisen kirjailijan kannattaman baseball-joukkueen mainitseminen voi olla merkittävää tietoa jne. --Thi 14. lokakuuta 2008 kello 21.54 (EEST)

Tarkoitin heittoasi "Milloinkahan muuten kiinankieliseen...". Mikä sen relevanssi oli ja mitä halusit sillä sanoa tässä yhteydessä? --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 21.56 (EEST)

Jos Wikipediaan lisätään tietoa, sen kriteeri minusta on, että sen tulee olla sellaista, että sen voi kääntää mihin tahansa muuhin Wikipediaan. --Thi 14. lokakuuta 2008 kello 21.59 (EEST)

Tarkoitatko artikkelin olemassaoloa yleensäkin vai jotain tiettyä tietoa artikkelissa. Jos puhe on koko artikkelin merkittävyydestä, sen ratkaisee kussakin wikipediassa yhteisö, esimerkiksi täällä poistoäänestyksin, kuten hyvin tiedät. Jos puhe on esim. harrastuksista, niin en oikein näe, miten vaikkapa Tolkien-harrastuksen mainitseminen olisi isompi ongelma kiinan- kuin suomenkielisessä wikipediassa. --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 22.02 (EEST)

Rauhoituhan nyt ja ota teetä ja keksejä. :) --Thi 14. lokakuuta 2008 kello 22.07 (EEST)

Olisit sentään voinut täsmentää heittoasi. --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 22.13 (EEST)

Siis, Halla-ahon harrastusten mainitseminen ei välttämättä ole minusta wikimerkittävää, eli teksti ei ehkä kävisi toisenkieliseen Wikipediaan käännettäväksi. Siitähän tässä on koko ajan ollut kyse. --Thi 14. lokakuuta 2008 kello 22.19 (EEST)

No, olet sitten eri linjoilla kuin poliitikot-essee (jonka mukaan henkilökuvaa voi hyvin valottaa esim. harrastuksin). --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 22.21 (EEST)

Yleisesti olen sitä mieltä, että Luokka:Seksuaalirikolliset ja sen sisältämät artikkelit pitäisi heittää mäkeen Wikipediasta. En myöskään usko, että Abdigadir Osman Husseinista tarvitaan artikkelia, vaikka hän on lisäksi murhaaja. Wikipedian inkluusiokriteeri yleisesti on se, että jokaisesta mukaan otetusta artikkelista pitää periaatteessa voida kirjoittaa suositeltu sivu. Jos olette sitä mieltä, että Husseinia ei saa laajentaa harrastuksilla ja lapsuudella suositelluksi sivuksi, pitää koko artikkeli siis hävittää. -- Petri Krohn 14. lokakuuta 2008 kello 21.08 (EEST)

Satunnainen fakta muuttuu oleellisemmaksi kun sen kertoo joku muu kuin asianosainen itse. --Harriv 14. lokakuuta 2008 kello 20.49 (EEST)

Jatkoa: Toisin sanoen nyt Wikipedian "toimittaja" päättää mikä on henkilön omilla sivuilla oleellista ja mikä ei, mutta kun siitä kirjoittaa joku "oikea" tiedotusväline, päätöksen tekee joku muu. Sopii Wikipedian "ei me mutta muut" -periaatteeseen :) --Harriv 14. lokakuuta 2008 kello 20.49 (EEST)

Jatkokommenttisi on vähän kryptinen. Tarkoititko kannattaa vai vastustaa sitä, että WP:n "toimittaja" poimiskelee henkilön sivuilta pari mieleistään harrastusta (tyyliin "pistooli- ja kivääriammunta") mutta karsii muut. Neutraalimpaa kai olisi (jos harrastuksia on vain muutama) mainita ne sen kummemmin erottelematta. --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 21.00 (EEST)

Tarkoitin sitä että jos ensisijaisessa lähteessä eli webbisivuilla sanotaan jotain, ja wikipediaani sen sellaisenaan suoraan kopioi, niin se avaa aika hyvän mahdollisuuden saada Wikipedia-artikkeleihin mitä vaan sisältöä itsestään, sillä tokihan tasapuolisuuden nimissä olisi kerrottava kaikki mitä sinne on rustattu eikä vain poimia rusinoita pullista kun kantaa ei saa ottaa. Jos siinä on väliporras, eli vaikka sanomalehden toimittaja, niin oleellinen tieto on jo "suodatettu", ja toimittaja on tehnyt työhönsä kuuluvan valinnan kertoa ihmisistä mielenkiintoiset, oleelliset ja toivottavasti totuuden mukaiset faktat. --Harriv 14. lokakuuta 2008 kello 21.07 (EEST)

Jos henkilö yleensäkin katsotaan WP-merkittäväksi, niin onko se nyt sitten niin ihmeellinen ongelma, jos WP:ssä kerrotaan henkilön oman ilmoituksen perusteella, että Henkilö kertoo harrastavansa slalomhiihtoa. Jos jostain löytyy yllättäen lähde, joka antaa aiheen epäillä henkilön slalomhiihto-ilmoitusta, niin korjataan sitä sitten. --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 21.14 (EEST)

Entäs "Henkilö kertoo vievänsä roskat joka päivä töihin lähtiessään"? --Harriv 14. lokakuuta 2008 kello 21.19 (EEST)

Kai jotain tervettä järkeäkin saa käyttää. Onko mielestäsi useinkin ongelmana, että esim. poliitikot kertovat harrastuksekseen roskien viemisen? --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 21.22 (EEST)

Dicto simpliciter, hätäinen päätelmä. --Klassikkomies 14. lokakuuta 2008 kello 21.23 (EEST)

Saa käyttää, kysymys kuuluukin missä menee terveen järjen mukaan raja. Roskat ei, slalom kyllä? Oma pointtini on se, että kun joku on tuon rajan vetänyt valmiiksi, niin meidän ei tarvitse sitä miettiä täällä. --Harriv 14. lokakuuta 2008 kello 21.27 (EEST)

Siis jos joku (toimittaja) on vetänyt. Kysymys kai on nyt siitä, että jos henkilön harrastuksia ei ole satuttu mainitsemaan lehtiartikkeleissa, niin voiko ne ottaa (tarkistettavuus-käytännön mukaisesti) henkilön omista maininnoista. Ilmeisesti jotkut kokevat tämän kovin ongelmalliseksi ja jotkut eivät. --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 21.37 (EEST)

Aivan, jos. Itse kallistuisin siihen että pitää olla hyvin varovainen sen suhteen mitä henkilön omilta sivuilta otetaan. Jos henkilöstä ei ole paljoa kirjoitettu hänen omien sivujensa ulkopuolella, ei mielestäni pitäisi Wikipediassakaan kirjoittaa paljoa. Teoriassa siis jos artikkelin pääasiallinen lähde on artikkelin aihe itse, kuinka puolueettomana voidaan artikkelia pitää? --Harriv 14. lokakuuta 2008 kello 21.41 (EEST)

Onko nyt tarkoitus tulkita eri tavalla kuin tarkistettavuus-käytännössä? --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 21.47 (EEST)

Täsmennätkö kysymystäsi? Kyllähän kovisivut ja CV on lähteenä suoriin faktoihin ihan kelvollinen (henkilötiedot, koulutus jne), mutta raja siitä missä mittakaavassa näistä lähteistä otetaan tietoa ei kuulu mielestäni tarkistettavuus -käytännön piiriin. --Harriv 14. lokakuuta 2008 kello 22.07 (EEST)

No, onko se ongelma mielestäsi tarkistettavuudessa vai merkittävyydessä? Yllä kyselet, kuinka puolueettomana artikkelia voi pitää, jos tietoja otetaan ensisijaisesta lähteestä. Tarkoitatko kyseenalaistaa sellaisten tietojen luotettavuuden (jolloin kyse on tarkistettavuus-käytännöstä) vai merkittävyyden? Merkittävyyttä täytyy tietenkin "WP-toimittajien" arvioida keskenään. Ei Wikipediaan lehtiartikkeleistakaan kaikkea kopioida. --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 22.12 (EEST)

Tarkistettavissahan sivut ovat, sitä ei voi kiistää kukaan. Mutta tarkistettavuus -käytäntö ei ota kantaa siihen kuinka lähteitä käytetään tai mikä on sopivaa tietoa artikkeliin. Kuten Joonasl tuossa toi esille puhtaan asialinjan lisäksi voi toki lisätä taustatietoa henkilöstä, mutta mielestäni ei pidä mennä pelkästään omaan ilmoitukseen perustuvia taustatietoja lisäämään. Kuten tarkistettavuus -käytännössä (kuitenkin) lukee: materiaalin pitää olla olennaista. Mielestäni kielitieteilijän ja internetkirjoittajan kotisivuilla olevat harrastustiedot eivät sinällään vielä ole "olennaista" lisätietoa henkilön persoonasta ilman ulkopuolista vahvistusta. --Harriv 14. lokakuuta 2008 kello 22.41 (EEST)

Tässä tuntuu vieläkin menevän sekaisin tarkistettavuus (luotettavuus) ja merkittävyys (olennaisuus). Jos oikein ymmärsin, et epäile luotettavuutta, mutta et pidä harrastuksia olennaisina paitsi jos ulkopuolinen vahvistus vahvistaa niiden luotettavuuden? --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 22.48 (EEST)

Sanoisin että ulkopuolinen vahvistaa merkittävyyden, ja mitä useampi ulkopuolinen luotettava taho sitä merkittävämpää. --Harriv 14. lokakuuta 2008 kello 23.17 (EEST)

Mielestäni aika huvittavaa, että täällä tosissaan epäillään onko Halla-aho tosiaan lukenut Tolkienia ja mahtaako hän seurata tähtitieteen tapahtumia ja ovatko nämä asiat tarkistettavissa vaikka artikkelissa on jo kaksi lähdettä tiedoille, mutta sitä osaako hän siviilipalvelusmiehenä ampua pistoolilla ja kiväärillä ei epäile kukaan eikä näiden harrastusten merkittävyyttä artikkelissa ole kyseenalaistettu. Myös epäillään, että Halla-aho pyrkisi jotenkin vaikuttamaan julkisuuskuvaansa ilmoittamalla lukevansa Tolkienia ja seuraavansa tähtitiedettä. :) He heh, melkoinen trivia- ja tarkistettavuusongelma tosiaan meillä käsissä. --Klassikkomies 14. lokakuuta 2008 kello 22.17 (EEST)

Sinäpä sen sanoit :-) --Jmk 14. lokakuuta 2008 kello 22.32 (EEST)

Tuskinpa noita kukaan epäilee, kysymys on siitä mikä on oleellista tietoa tietosanakirja-artikkelissa. Samoja periaatteita on sovellettava tasapuolisesti kaikkiin henkilöihin, sekä niihin joiden sanomisia ei ole syytä epäillä ja niihin joiden sanomisia on syytä epäillä. --Harriv 14. lokakuuta 2008 kello 22.41 (EEST)

Mutta kun se mikä on oleellista tietoa riippuu henkilöstä! Aiemmin otit esimerkiksi roskien ulosviennin harrastuksena. Sekin harrastus on oleellinen mainita sen kaverin kohdalla, jonka ei tiedetä 30 vuoteen poistuneen kertaakaan asunnostaan muuta kuin niitä roskia viemään Juhannuksena ja Jouluna klo 12:00, jolloin naapurusto ja tiedotusvälineet tavan mukaan kokoontuuvat tapahtumaa seuraamaan. Vastaavasti esimerkiksi Halla-ahon sukututkimusharrastusta kukaan ei tietääkseni ole ehdottanut artikkelissa mainittavan, koska se ei ole oleellinen eikä kiinnostava tieto (varsinkaan noiden neljän kiinnostavamman harrastuksen rinnalla). Mutta jos nyt vaikka Pamela Anderson tiedettäisiin innokkaaksi Hyytiäisen suvun tutkijaksi, käyttäen harrastukseen palkattuja assistentteja ja suuria summia rahaa, niin kenties hänen kohdallaan sukututkimusharrastus taas katsottaisiinkin eniten kiinnostavaksi harrastukseksi. Jne. Oleellista tietoa on se mikä on oleellista tietoa. Tätä samaa periaatetta voit soveltaa tasapuolisesti kaikkiin henkilöihin. --Sumafi 15. lokakuuta 2008 kello 05.49 (EEST)

Jos Pamela harrastaisi sukututkimusta siitä varmasti kerrottaisiin muuallakin kuin Pamelan omalla kotisivulla. Mainitsitkin jo tiedotusvälineet toisessa esimerkissäsi. Onko oleellista tietoa se mitä kukaan muu ei ole katsonut mainitsemisen arvoiseksi? --Harriv 18. lokakuuta 2008 kello 00.14 (EEST)

Samaa mieltä - Wikipedian tulee perustua pääasiassa toissijaisiin lähteisiin, ja ensisijaisia lähteitä - kuten tässä tapauksessa henkilön CV:tä - tulee käyttää lähinnä faktojen tarkistamiseen. -- Piisamson 14. lokakuuta 2008 kello 21.01 (EEST)

Vertailun vuoksi

Eräässä henkilöartikkelissa – en kerro missä, etteivät anti-trivistit mene tietoa poistamaan – kerrottiin henkilön harrastavan kylmällä xxxx:ää ja lämpimällä yyyy:tä. Lähdeviitteessä kerrottiin tiedon perustuvan henkilöltä itseltään saatuun sähköpostiin. En näe tässä mitään pahaa. Toivomisen varaa jäi tämän verran: Tiedon lisäsi hyvämaineinen mutta anomyymi käyttäjä. Luotettavuus ja tarkastettavuus olisi parempi, jos käyttäjä olisi esiintynyt omalla nimellään. -- Petri Krohn 18. lokakuuta 2008 kello 02.50 (EEST)

Sähköposti ei kyllä ole julkaistu lähde, eikä siten tarkistettavissa, eikä siksi kelpaa tiedon lähteeksi.. --Joonasl (kerro) 24. lokakuuta 2008 kello 09.03 (EEST)

Käytännöt Pohjois-Amerikan kylien kaupunkien yms. merkitsemisesta

En ole varma, enkä löytänyt mitään mainintaa olemassa olevaa käytantöä kuinka Pohjois-Amerikkalaisten kylien ja kaupunkien nimeäminen pitäisi tehdä. Jos siita ei vielä ole käytäntöä olemassa niin tässä olisi oma ehdotukseni.

Esimerkki Kanadasta: "Kylä, Provinssi" tai jos saman nimisiä paikkoja on useampi samassa provinssissa. "Kylä (Maalaiskunta), Provinssi". Sama periaate kaupunkien kohdalla. Yhdysvaltain puolella sama käytäntö mutta provinssin tilalla osavaltio yms. Otin tämän mallin enkku wikin puolelta, mutta jos jollakulla on parempi ehdotus niin kerro mielipiteesi. J-Hazard 14. lokakuuta 2008 kello 07.58 (EEST)

Fi.wikin ohjeen ja muodostuneen käytännön mukaisesti paikannimen perään tulee osavaltio, provinssi (tai muu määrite) suluissa mikäli paikkoja on useampi samanniminen. Mikäli maassa on vain yksi tuonniminen paikkakunta, joka on kuitenkin myös jossakin muussa maassa, mielestäni riittää myös pelkkä valtion nimi (esimerkkinä Reykjavik (Kanada)). Mikäli samassa provinssissa on useampi samannniminen paikkakunta (lienee harvinaista), käytetään esim. maalaiskuntaa tai piirikuntaa tarkenteena. Pilkkumääritettä ei ole fi.wikissä otettu käyttöön alun alkaen ja nykykäytäntö on linjassa muissa artikkeleissa käytettyjen tarkenteiden kanssa. Poikkeuksena on, kuten yleensäkin asioissa, joilla on useita merkityksiä joista yksi on selvästi tunnetuin, on jos joku paikkakunta on selvästi suurin/tunnetuin, siinä ei käytetä tarkennetta (esimerkkinä Houston vs. Houston (Alaska)). --TBone 14. lokakuuta 2008 kello 08.23 (EEST)

Omalla to-do -listallani on en:Rye (city), New York. Minkähänlaisella tarkenteella sen erottaisi saman piirikunnan saman nimisestä townista en:Rye (town), New York? --Otrfan 14. lokakuuta 2008 kello 08.35 (EEST)

Käytetäänkö kylästä nimeä Town of Rye? Ainakin webin ja en.wikin artikkelin perusteella ilmeisesti. Tällöin tekisin artikkelit Rye (New York) ja Town of Rye (New York). Jälkimmäinen noin, koska myös NH:ssa on Town of Rye [4]. Lisäksi tietenkin kannattaisi tehdä täsmennyssivu ja kaupunkiartikkelin yläreunaan normaali "tämä artikkeli"-huomautus. --TBone 14. lokakuuta 2008 kello 09.38 (EEST)

Vielä lisäyksenä: nykykäytäntökään ei varmastikaan kieltäisi itse asiassa nimeästä artikkeleita muotoihin Rye (kaupunki, New York) ja Rye (kylä, New York). --TBone 14. lokakuuta 2008 kello 10.13 (EEST)

Kumpi olisi kumpi? Town on isompi kuin city (44000 vs. 15000 asukasta). Town of Rye on varmaan järkevin vaihtoehto, sillä sitä en-wiki näyttää artikkelissa käyttävän. Pitänee kuitenkin vielä miettiä sitten, kun artikkelin kirjoitus tulee ajankohtaiseksi. --Otrfan 14. lokakuuta 2008 kello 10.20 (EEST)

Niin no. Automaattisesti ajattelin cityn olevan kaupunki ja townin kylä :) Mutta eipä tuo suuri rikos olisi myöskään Rye (city, New York) ja Rye (town, New York). --TBone 14. lokakuuta 2008 kello 10.41 (EEST)

Tein toisesta Ryesta artikkelin. Nimen City of Rye voi muuttaa, jos on tarvetta. --Khaosaming 14. lokakuuta 2008 kello 10.58 (EEST)

Toinenkin aloitettu. Town of Rye, olkaa hyvä. --Khaosaming 14. lokakuuta 2008 kello 11.10 (EEST)

Oho, kiitoksia kovasti. Ajattelin jo siirtää artikkeleja omalla to-do listalle ylöspäin, jotta näkisi minkälainen tappelu artikkelien nimistä tulee. --Otrfan 14. lokakuuta 2008 kello 11.21 (EEST)

Ei niistä tarvitse tapella. Minulle käyvät mitkä hyvänsä. Nämä nimet otin tästä keskustelusta, kun jotakin oli käytettävä. Vaihdetaan nimi keskustelun perusteella muuksi, jos yhteisö niin päättää, mutta nimikäytännön keskeneräisyys/kantaaottamattomuus ei saa estää kirjoittamasta uusia artikkeleita. --Khaosaming 14. lokakuuta 2008 kello 11.27 (EEST)

Voiko Town of Ryetä kutsua kunnaksi? Se poistaisi mahdollisesti ongelman tai ainakin lieventäisi. "Rye (kaupunki New Yorkissa)", "Rye (kunta New Yorkissa)". Tutkin hieman New Yorkin osavaltion hallinnollista jakoa piirikuntatason alapuolella (täältä). Cityt ovat paikkoja, jotka ovat saaneet kaupunginoikeudet. Townit puolestaan ovat yksiköitä, jotka ylläpitävät kunnallisia toimintoja alueellaan, vastaavat pitkälti kuntia. Villaget ja hamletit puolestaan kuuluvat johonkin towniin. Villaget tosin saattavat sijaita useankin townin alueella. Tämä jako ei päde muissa Yhdysvaltain osavaltiossa, sillä esimerkiksi New Yorkin villaget vastaavat monien muiden osavaltioiden towneja. Yhdysvaltain kunnallistason hallinto on melko sekava kokonaisuus. --PtG 14. lokakuuta 2008 kello 11.49 (EEST)

Mitä tahansa lähteistettyä tai muutoin hyvin perusteltua voi lisätä artikkeliin tai käyttää artikkelin nimeämisessä. City of... ja Town of... säästäisi meidät kuitenkin sanan selittelyn tarpeelta. Ehkä USAn paikallistason hallintohierarkiasta voisi tehdä omia artikkeleitaan, joihin voisi viitata tällaisissa tapauksissa. Mikä muuten olisi suomeksi "unincorporated community"? Olen joskus käyttänyt käännöstä tai kiertotietä taajama. --Khaosaming 14. lokakuuta 2008 kello 12.14 (EEST)

Mielestäni City of... ja Town of... tarvitsevat nimenomaa sanan selittelyä. TBonekin erehtyi jo tässä keskustelussa, kun "town" onkin isompi. Normaalistihan oletetaan, että "city" on iso kaupunki ja "town" vähän pienempi kaupunki. Yhdysvaltain paikallistason hallintohierarkiasta voisi todellakin tehdä artikkeleita. New Yorkin tapauksessa tilanne näyttää melko yksinkertaiselta, sillä siellä ei taida esimerkiksi olla noita mainitsemiasi unincorporated communityjä. Niitä on aika vaikea kyllä kääntää, sillä Suomessa ei ole vastinetta. En ole aiheen asiantuntija, mutta ne ovat paikkoja, jotka eivät kuuluu mihinkään kuntaan. Ne voivat olla jotain pieniä kaupunkeja tai vastaavia. Asiaa sekoittavat myös "census-designated place" -paikat, jotka ovat kunnissa olevia kyliä, jotka eivät ole virallisia kyliä (tai jotain). New Yorkissa tilanne on siitä helppo, että koko väestö asuu kunnissa, eli ei ole "unincorporated communityjä". Osalla kunnista (town) on kaupunginoikeudet (city). Toisaalta jakoa sekoittavat New Yorkin osavaltion "villaget", jotka ovat tavallaan pieniä kuntia. Niillä on omia palveluita ja oma hallinto pormestareineen. Kuitenkin kaikkia kunnallispalveluita villaget eivät järjestä, vaan osa tulee siltä kunnalta (town), jossa village sijaitsee. New Yorkin villaget ovat käytännössä Suomessa taajamakokoisia ja sitten hamletit ovat kyliä ja asutus kylien ulkopuolella on näissä census-designated placeissa. Hieman ehkä keskustelu sivuraiteilla. --PtG 14. lokakuuta 2008 kello 12.36 (EEST)

Jos haluat, vaihda artikkelit nimille Rye (kaupunki New Yorkin osavaltiossa) ja Rye (kunta New Yorkin osavaltiossa). Osavaltio on mielestäni mainittava, jottei sekoiteta New Yorkin kaupunkiin. --Khaosaming 14. lokakuuta 2008 kello 12.43 (EEST)

Nimesin uudelleen ja tein täsmennyssivun. --PtG 14. lokakuuta 2008 kello 13.05 (EEST)

Jottei asia olisi liian yksinkertainen niin edellä mainitut Ryethän sijaitsevat Westchesterin piirikunnassa, joka jakautuu "cities", "towns", "villages", väestönlaskennallisiin taajamiin ja sitten vielä pienempiin kaupunginosiin (hamlets). Nimeäminen itse asiassa ei ole niin kauhean vaikeaa luokittelun haastavuuteen verrattuna :) --TBone 14. lokakuuta 2008 kello 12.54 (EEST)

Nykyinen käytäntö vaikuttaa aika sekavalta. Ja en tiedä olisiko oikein nimetä suomenkielinen artikkeli "town of Rye"ksi... Ja kyllä saman nimisia paikkakuntia on hyvinkin monessa paikassa. Esimerkiksi Manitobassa on ainakin 3 Kelsey nimistä paikkaa. Ja saman nimen omaavia kyliä ja maalaiskuntia on useampia jo yhdessä provinssissa, mainitsematta edes kaikkia muita provinsseja. Mutta jos tämä on nykyinen käytänto, niin jatkan tätä käytäntoä ja siirtelen sivuja tarpeen mukaan kun samoja nimiä tulee vastaan. Enkku wikin käytäntö vaan olisi ollut loogisempi. J-Hazard 14. lokakuuta 2008 kello 10.01 (EEST)

Käytä ihmeessä omaa harkintaa, niin kuin olet yllä esittänytkin. Mielestäni ehdotuksesi on hyvä ja käyttökelpoinen. Maailmalla ja varsinkin USAssa on samannimisiä paikkakuntia, jotka on jotenkin erotettava toisistaan. Moniin tuskin pätee edes "tunnetumpi paikkakunta", sillä voi olla, että jokin paikkakunta ei ole tunnettu Suomessa lainkaan sijaitsi sitten missä hyvänsä. Emme voi tietenkään olettaa, että maailma pyörii suomiwikin ympärillä, vaan meidän on heijastettava maailmaa. Olemme suomenkielinen wikipedia, ei Suomen wikipedia. Minä ainakin kannatan ehdotustasi tervetulleena käytännön ja järjen sanelemana. --Khaosaming 14. lokakuuta 2008 kello 10.18 (EEST)

Tunnetummalla viittasin selkeisiin tapauksiin joita edustaa vaikkapa em. Houston tai New York. Mikäli ohjetta ja käytäntöä halutaan muuttaa, siitä on tehtävä kunnon ehdotus, jonka jälkeen pitää valmistautua maantiedeaiheisten artikkelien muuttamiseen. Oletan, että ehdotus ei koskisi vain Pohjois-Amerikkaa vaan koko maailmaa. --TBone 14. lokakuuta 2008 kello 10.23 (EEST)

Käytäntönä on ollut jo ennenkin laittaa sulkeisiin lisämääreitä. Sen suhteen mikään ei ehdotuksessa ole muuttunut. Uutta taitaa olla vain varautuminen ennakolta muihin samannimisiin paikkakuntiin, joita ei ole vielä kirjoitettu, ja määreiden lukuisuus (asutuskeskuksen status, sijainti jne.). Minäkin siirsin kerran Kristuksen ylösnousemuksen katedraalin nimelle Kristuksen ylösnousemuksen katedraali (Pietari), mutta se kumottiin. Uudelleenohjaussivu jäi. Syynä taisi olla juurikin tuo ennakolta varautuminen tuleviin artikkeleihin, mitä meillä tunnutaan vierastettavan. Käytännöt venyvät näissä puitteissa varmastikin, eikä koko käytäntöä välttämättä ole pakko kirjoittaa juurta jaksain uudelleen. Voimme reagoida tällaisiin asioihin nopeastikin tarpeen mukaan. --Khaosaming 14. lokakuuta 2008 kello 10.31 (EEST)

Miten näytönohjaimet nimetään?

Olen nyt laittanut tätä samaa kysymystä ympäri pitäjää joten laitan tännekin. Luokassa näytönohjaimet on melkoinen härdelli päällä. NVIDIAn näytönohjaimet on nimetty niiden myyntinimen mukaan (geForce 6, GeForce 7, yms) ja ATI/AMDn näytönohjaimet niiden koodinimen (R600, R700 yms) mukaan. Mielestäni tähän asiaan tarvitaan jokin järkevä ratkaisu. Kumman tavan mukaan näytönohjaimet nimetään? Myynti vai koodinimen mukaan? T asiaan ihmettelevä --Nvidia 14. lokakuuta 2008 kello 11.55 (EEST)

Minusta kauppanimi olisi järkevämpi ja varmaan yleisemmin käytetty. --Joonasl (kerro) 14. lokakuuta 2008 kello 11.57 (EEST)

Koodinimi ja kauppanimi eivät viittaa samaan asiaan, sillä ainakin ATI/AMD on myynyt tietyllä kauppanimellä useammanlaisia piirejä, joten kyse ei ole pelkästään nimeämisestä, vaan myös artikkelin rajauksesta. Kertooko artikkeli R600-sarjan näytönohjainpiirisarjasta, vai Radeon HD 2000 -sarjan näytönohjaimista? Esimerkiksi juuri R600-piirejä on nimittäin käytetty myös Radeon HD 3000 -sarjan näytönohjaimissa. En-wikissä lisää asiasta. -- Piisamson 14. lokakuuta 2008 kello 20.11 (EEST)

"Hauki on kala" -roskat

Roskalaatikkoon tulee usein HOK -merkinnällä merkittyjä artikkeleita joissa on yli kolme sanaa ja jopa linkkejä.Onpa sitä varten tehty huomautusmallinekin. Mielestäni HOK-artikkeleiden poisto minuutti luomisen jälkeen ei ole kovin rakentavaa. Se antaa aika tylyn kuvan artikkelin tekijälle, ja eikä lyhyistä artikkeleista varsinaista haittaa ole. Voisiko asiaa hoitaa jotenkin "pehmeämmin", eli esimerkiksi rajoitettaisiin vähän toimintaa HOK-roskan merkkaamisessa ja/tai luotaisiin samanlainen ajastettumalline kuin merkittävyydessä on. Muita ajatuksia? --Harriv 16. lokakuuta 2008 kello 17.04 (EEST)

Samaa mieltä, mutta ajastetun mallineen sijaan kannatan malttia merkitsemiseen - HOK-artikkeleita ei tarvitse merkitä eikä poistaa välittömästi. Niiden mahdollista kehittymistä voi hyvin odotella jonkin hetken, ja jos asia häiritsee niin maan pirusti niin yleensä laajentaminen minityngäksi ei ole erityisen haastavaa. -- Piisamson 16. lokakuuta 2008 kello 17.10 (EEST)

Jos tynkiä haukia ei jotenkin merkitse, ei kukaan huomaa niiden tarvitsevan kiirellistä parannusta. Kommentin jätti Petri Krohn (keskustelu – muokkaukset).

Tuollainen odotusaika tosiaan saattaisi pienentää virheellisten poistojen mahdollisuuksia. --ilaiho (kitinää) 16. lokakuuta 2008 kello 17.12 (EEST)

Mikä mahtaisi olla sopiva odotusaika? Kenties 3 vuorokautta? --MikkoK 16. lokakuuta 2008 kello 17.15 (EEST)

Joo, HOK ei yleensä ole aloittelevan vandaalin vaan potentiaalisen hyvän wikipedistin tekemä. Olisko se kuuluisa 72 tuntia hyvä? --Höyhens 16. lokakuuta 2008 kello 17.18 (EEST)

Asiaan liittyy siis essee Wikipedia:Hauki on kala. Ʒ 16. lokakuuta 2008 kello 17.06 (EEST)

{{Ajastus|1={{subst:#time: Y-m-d | {{subst:LOCALTIMESTAMP}} + 1 day}}|2={{Roskaa|[[Wikipedia:Hauki on kala|Hauki on kala]]}}}} tuo roskamerkinnän näkyviin seuraavana vuorokautena. Kertokaa kun olette päättäneet niin koodaan muokkauspainikkeisiin R3 HOK. --Agony (403) 16. lokakuuta 2008 kello 17.24 (EEST)

aikarajalle (ja byrokratialle) mutta mielestäni tuon legendaarisen 72 tunnin tilalla voisi riittää vaikka 48 tuntia (2 vrk). Vuorokausi turhan lyhyt. Varman päälle. --Eetvartti ^(Kerro) 16. lokakuuta 2008 kello 17.31 (EEST)

Kolme vuorokautta tuntuu kovin pitkältä ajalta. Vuorokausi voisi olla parempi. —kallerna™ 16. lokakuuta 2008 kello 17.32 (EEST)

Ennen kuin keksitte kompromissin "31 tuntia 4 minuuttia" huomautan että en aio koodata {{Ajastus}} uudestaan joten "+ 1 day" = seuraava päivä (eli jos nyt laittaisin yllämainitun HOK-merkinnän, tulisi se näkyviin 5 tunnin ja 26 minuutin kuluttua). --Agony (403) 16. lokakuuta 2008 kello 17.36 (EEST)

No sanotaan sitten kaksi päivää. Toisin kuin noissa merkittävyyksissä, joissa puolesta ja vastaan todisteiden kokoaminen voi kestää kauankin, niin tässä pitkälle ajalle ei ole tarvetta. Jos artikkeli on pidentyäkseen minityngäksi, niin todnäk se tapahtuu aika pian tai sitten ei ikinä. --albval (keskustelu) 16. lokakuuta 2008 kello 17.38 (EEST)

Eli siis + 1 day tekee aikarajaksi seuraaavan Greenwichin vuorokauden 24.00 vai? Minulle käy mikä vain päivästä viikkoon. --Höyhens 16. lokakuuta 2008 kello 17.43 (EEST)

+1 day lisää 24 tuntia. — str4nd ☕ 16. lokakuuta 2008 kello 18.04 (EEST)

Mutta ilman sitä ajastus lähtee toimimaan seuraavana puolenyön hetkenä, vai? Greenwich vai EEST? --Höyhens 16. lokakuuta 2008 kello 18.08 (EEST)

EEST (tai EET). --Agony (403) 16. lokakuuta 2008 kello 18.30 (EEST)

Petri Krohnin väläys on kyllä erinomaisen tärkeä. Ei tästä ajastuksesta muuten ole mitään iloa. --Höyhens 16. lokakuuta 2008 kello 18.01 (EEST)

Edit conflict: HOK-artikkelien tulisi näkyä omassa alaluokassaan jo ennen roskaluokaan joutumistaan, nykyisen Luokka:Merkittävyys kyseenalaistettu tapaan. Tämä toisi artikkelit roskanpelastajien näkyville. -- Petri Krohn 16. lokakuuta 2008 kello 18.05 (EEST)

Kyllä nuo hok-artikkelit tosiaan pitäisi jotenkin merkitä, jotta muut muokkaajat löytävät ne. Jos ei roskaksi niin sitten omaan alaluokkaansa kuten Krohn hyvin ehdotti--Omq 16. lokakuuta 2008 kello 18.13 (EEST)

Tässä tapauksessa kannattaisi miettiä jotain {{Hauki on kala|{{subst:LOCALTIMESTAMP}}}} -ratkaisua ajastusmallineen sijaan. Tällöin saadaan tunnin tarkkuudella homma pelaamaan. --Agony (403) 16. lokakuuta 2008 kello 18.30 (EEST)

Joku merkittävyysmallinetta vastaava juttu tosiaan olisi hyvä: "Jos artikkeli ei laajenen tunnissa, se poistetaan" tms. Krohn on myös oikeassa:oma luokka näille ehdottomasti. --albval (keskustelu) 16. lokakuuta 2008 kello 18.40 (EEST)

{{Hauki on kala}} aloitettu, kommentoikaa. --Agony (403) 16. lokakuuta 2008 kello 19.01 (EEST)

Ihan hyvältähän tuo vaikuttaa :) --Green Ambush 16. lokakuuta 2008 kello 19.03 (EEST)

Niin vaikuttaa, tosin en malttanut olla heti sörkkimättä, anteeksi:-) --albval (keskustelu) 16. lokakuuta 2008 kello 19.04 (EEST)

Hieno. Tosin poistajan kannattaa tarkistaa muutoshistoria, ettei joku ole vaan läiskäissyt roskamallinetta. --Höyhens 16. lokakuuta 2008 kello 19.06 (EEST)

Malline sylkäisee automaattisesti {{Poistorivi}} kun ajankohta on oikea, eli "Ylläpitäjät: tarkistakaa viittaukset, historia (edellinen) ja lokit ennen poistoa.". --Agony (403) 16. lokakuuta 2008 kello 20.17 (EEST)

Teksti vaikuttaa mahtipontisen byrokraattiselta ("tullaan poistamaan...") ja sävy on paikoin turhan tiukka ("...jos ei laajenneta mennessä...") Miksiköhän varoitus poistamisesta on kahteen kertaan? Ehdotukseni: "Tämä artikkeli on hauki-on-kala -tasoa ja se poistetaan vuorokauden kuluessa, ellei sitä laajenneta vähintään minityngäksi. Älä poista tätä huomautusta, jos olet luonut artikkelin." --Khaosaming 16. lokakuuta 2008 kello 19.10 (EEST)

Niin no joo. Ja siinä lihavoidussa osassa saisi olla "kuluttua" eikä "kuluessa". Logiikkakömmähdys? --Höyhens 16. lokakuuta 2008 kello 19.41 (EEST)

Miksei mallinetta saisi itse poistaa, jos on laajentanut artikkelin minityngäksi? Onko mallineen muuten pakko muistuttaa niin pitkälle roskaa-mallinetta - mallineen pitäisi houkutella käyttäjä laajentamaan artikkelia, ei uhkailla käyttäjää. Tämänkin mallineen kanssa toivon käytettävän vähän malttia, jos se lyödään artikkelille samalla sekunnilla kun artikkeli on luotu, voi olla että käyttäjän tarkoitus laajentaa artikkelia jää toteutumatta. -- Piisamson 16. lokakuuta 2008 kello 19.48 (EEST)

Parempi että ei, {{Roskaa}} ja {{Merkittävyys}} on vastaavalla tekstillä eikä se ole ongelma (pl. tapauksissa kun käyttäjä "ei huomaa" tekstiä). Kyllä fiwikissä riittää arvioijia mallineen poistajiksi. Tekstiä voi vapaasti muokkailla. --Agony (403) 16. lokakuuta 2008 kello 20.15 (EEST)

Okei. Muutin mallineen ulkonäköä, kelpaako? Tekstiä voisi vielä pohtia. -- Piisamson 16. lokakuuta 2008 kello 20.23 (EEST)

Muokkasin nyt tekstiäkin vähän uuteen uskoon, ajatuksena lähinnä se, ettei malline turhaan karkoittaisi aloittelevaa muokkaajaa. -- Piisamson 16. lokakuuta 2008 kello 20.32 (EEST)

Parempi. --Agony (403) 16. lokakuuta 2008 kello 20.41 (EEST)

Vähän outoa että tuosta viitataan esseestatuksella olevaan sivuun, ihan kuin se ei olisikaan essee? --Harriv 16. lokakuuta 2008 kello 20.32 (EEST)

Esseeseen josta on tullut de facto poistosyy, mielestäni ihan ok viitata edes johonkin. --Agony (403) 16. lokakuuta 2008 kello 20.41 (EEST)

Siitä siis pitää joko tehdä "oikea" käytäntöä tai viitata johonkin muuhun, esimerkiksi Wikipedia:Roska -sivuun, jossa on kohta Itsestäänselvyydet ja muut jopa minitynkiä huonommat artikkelit. Itse laittaisin jälkimmäiseen, ei tarvisisi hioa tuota HOK -esseetä vähemmän mielipidekirjoituksen tyyliseksi. --Harriv 16. lokakuuta 2008 kello 20.44 (EEST)

Pysytäänhän sitten niissä kolmen sanan mittaisissa artikkeleissa, eikä yritetä livauttaa tätä pidempien artikkelinalkujen poistokäytännöksi? -tKahkonen 16. lokakuuta 2008 kello 20.37 (EEST)

HOK -perustelua käytetään nykyäänkin surutta useampisanaisiinkin artikkeleihin, esimerkki tältä päivältä vaikka Michael Poulsen, yhdeksän sanaa ja kaksi linkkiä :) --Harriv 16. lokakuuta 2008 kello 20.46 (EEST)

Niin käytetään. Olen huomannut että tällaisia on monissa kieliversioissa täysinä artikkeleina. En kannata suomiwikin tason pudotusta, mutta johonkin täytyy laittaa rajaa. "Hauki on kala." on kokonainen virke eikä siinä ole mitään virhettä. Ongelmana on vain informaatioarvon puute. HOK-merkintää ei ehkä sittenkän pitäisi lainkaan käyttää yhdeksän sanan tyngissä, joissa on kielilinkit ja kuva yms. Ihan niinkuin tämä sama keskustelu olisi käyty joskus jo minitynkäkäsitteestä. Vai onko luvassa vielä Minihauki on minikala -tynkä? --Höyhens 16. lokakuuta 2008 kello 21.25 (EEST)

Kielilinkkejä ja kuvia ei sentään ensimmäisessä versiossa ollut: [5]. --Harriv 16. lokakuuta 2008 kello 22.09 (EEST)

Lisäsin nyt painikkeisiin R4 jolla saa hoidettua tämän mallineen lisäyksen, lisäksi laitoin mallineeseen muistutuksen {{HOK}} käyttämisestä. PS: Myös Luokka:Hauki on kala on perustettu. --Agony (403) 17. lokakuuta 2008 kello 10.14 (EEST)

Minusta aikaa olisi hyvä olla vähintään se 72 tuntia, mieluummin vaikkapa viikko. Aloittelijat tuskin ovat joka päivä vahtaamassa. Ja Wikipedian erikoisuuksiin perehtymätön saattaa kirjoittaa perinteisten tietosanakirjojen artikkelien kaltaisia todella lyhyitä artikkeleita eikä ylläpitäjillä aina varmaankaan ole kykyä ratkaista jonkin tiedonpalasen informaatioarvoa, varsinkin, jos joskus saadaan tännekin asiantuntijoita ja sitä myöten ei-yleissivistykseen kuuluvia aiheita. -- Usp 17. lokakuuta 2008 kello 12.07 (EEST)

HOK-malline

Jos/kun {{Hauki on kala}}-malline otetaan käyttöön, {{HOK}}-malline pitäisi varmaankin päivittää vastaamaan käytäntöä. -- Piisamson 16. lokakuuta 2008 kello 20.35 (EEST)

Päivitetty. Joku voisi vielä hioa tekstiä mahdollisimman byrokraattiselta kuulostavaksi. :-) --Joku Janne (Wikise) 16. lokakuuta 2008 kello 21.07 (EEST)

Aiheesta muualla -linkit lehtiartikkeleihin ja käytösohje

Wikipedia:Aiheesta muualla-käytösohje puhuu vain erilaisista verkkosivuista, mutta mitens erilaisten lehtijuttujen kanssa pitäisi tuolla osiossa tehdä? Käyttäjä:Ikiaiki on parisen vuotta sitten lisännyt useimpiin lintulajiartikkeleihin AM-osioon Lintumies-lehden artikkeleita, joita minä taas olen ennen tätä pohdintaa osin järjestelmällisesti poistanut. Esimerkiksi artikkelista Pikkutiira poistin kaksi 1960-luvun lehtijuttua:

• Kaakinen, E. 1968: Pikkutiiran esiintymistietoja Hailuodosta. - Lintumies 4. s. 30. SLY.
• Komonen, Aimo & Komonen, Mirja 1969: Lisätietoja pikkutiiran esiintymisestä Hailuodossa. - Lintumies 2.1969 s. 50-51. SLY.

Mielestäni tuollaiset (hyvin vanhat) lehtijutut eivät tuo mitään lisäarvoa artikkeliin, sillä tavallinen lukija noita lehtiä tuskin kovin helposti käsiinsä saa. Sen lisäksi tuollaiset ovat mielestäni vähän turhan spesifejä.

Ennen kuitenkin kuin jatkan deletionistista kiihkoani ajattelin kysellä mielipiteitä muilta. Samoin Am-käytösohjetta pitäisi kai parantaa koskemaan myös ei-verkkomateriaalia? --albval (keskustelu) 16. lokakuuta 2008 kello 18.38 (EEST)

Jos noissa lehtiartikkeleissa on jokin kiinnostava tieto, jota ei ole muualta saatavissa, ne on syytä pitää. Kaikkia mahdollisia aiheisiin liittyviä juttuja ei tietenkään tarvitse olla artikkeleissa. Mutta itsekin pidän enemmän artikkeleista, joissa on leivän päällä muutakin kuin ylähuuli eli Wikipedian on voitava tarjota enemmän kuin Google. --Höyhens 16. lokakuuta 2008 kello 19.04 (EEST)

Mutta mistäs sen tietää tuollaisten 60-luvun lehtijuttujen kanssa, että onko niissä jokin kiinnostava tieto, jota ei ole muualta saatavissa? Vai pitääkö vain armon antaa käydä oikeudesta. Tällä hetkellä tuntuu, että lintuartikkelien AM-osiot on pikemminkin Lintumies-lehden hakemistoja... --albval (keskustelu) 16. lokakuuta 2008 kello 19.07 (EEST)

Jos ne on laitettu systemaattisesti kaikkiin lintuartikkeleihin ilman että niistä saa lisäinfoa, ne on turhia. Lintuharrastajat kyennevät tarkistamaan väitteiden oikeellisuuden kirjastoista. Minulla on pirskatti matkaa lähimpiin asiallisiin kirjastoihin sen verran että eipä tule katsottua. Muttta olen ite laittanut mielestäni oikein esim. Suomen Luonto -lehdessä olleita tietoja artikkeleihin lähteen kera. Lintumiehen kanssa en tiedä. toki sen vuosikerrat on isommissa kirjastoissa? Ymmärrän ettei kaikkea voi tarkistaa, tarkistettavuus on myös vaikea käsite. Mutta tarkistettavuus ei voi tarkoittaa tarkistettavuutta netistä. --Höyhens 16. lokakuuta 2008 kello 19.13 (EEST)

Ilmeisesti niitä on käytetty lähteinä. Oikea tapa olisi siis yksinkertaisesti siirtää ne Lähteet -otsikon alle. Sinäänsä vanhojen artikkelien käyttämien lähteenä ei ole lainkaan pahaa. Jos aikoo kirjoittaa artikkelit kaikista Suomen 500? lintulajista paras tapa lienee aloittaa vaikka Lintumies-lehden täydellisistä vuosikerroista muutaman vuosikymmenen ajalta – ja edetä pinossa vaikka vuosijärjestyksessä. -- Petri Krohn 16. lokakuuta 2008 kello 22.40 (EEST)

Ei ole käytetty lähteinä, ainakaan yleensä, sillä käyttäjä on järjestelmällisesti vain ja ainoastaan lisännyt artikkelihin nuo AM-osiot. --albval (keskustelu) 17. lokakuuta 2008 kello 12.48 (EEST)

Pitääpäs vielä kysyä, missä on artikkelin lähde sille että pikkutiira pesii Perämerellä vai onko se yleistä oppikirjatietoa luokkaa Volga laskee Kaspianmereen{{lähde}}? --Höyhens 16. lokakuuta 2008 kello 19.37 (EEST)http://www.aspalsta.net/index.php

Esim. (kopioi): http://data.gbif.org/species/13810102?extent=11%2B57%2B31%2B67&zoom=5&minMapLong=11&minMapLat=57&maxMapLong=31&maxMapLat=67&c[0].s=20&c[0].p=0&c[0].o=13810102 --qWerk 16. lokakuuta 2008 kello 20.44 (EEST)

Käskystä, ei ku kokeeksi. [0.s=20&c[0].p=0&c[0].o=13810102]. En saanut siitä lintuartikkeliin mitään järkevää, mikä lienee sinänsä minun taitamattomuuttani. Nopeammin pyydän kaukolainan kirjastosta, siinä menee 2 viikkoa ja 6 euroa ja bensat. Sori vaan - onneksi en ole lintuprojektissa vaan sieniprojektissa, josta ei vielä ole kuulunut samaa ongelmaa vaikka mulla onkin itellä keskeiset sienikirjat. Seuran jäsenyyttä sais vielä mainostaa (ehkä tässä yhteydessä). terv. --Höyhens 16. lokakuuta 2008 kello 21.01 (EEST)

Luotettavin lähde ilmeisesti oli juuri nuo 1960-luvun lopussa Lintumies-lehdessä julkaistut kaksi artikkelia, jotka kertovat, että Suomen yhteensä 50 parin kannasta osa on havattu juuri Hailuodolla, Perämerellä. En tiedä onko kukaan tämän jälkeen käynyt lokkeja laskemassa, enkä usko, että olisi saanut artikkeliaan julkaistua misään luotettavassa lähteessä, vaikka olisikin. -- Petri Krohn 16. lokakuuta 2008 kello 22.59 (EEST)

P.S. – Palautin nuo artikkelit in-line lähteiksi. -- Petri Krohn 16. lokakuuta 2008 kello 22.59 (EEST)

Jos kerran artikkelit sanovat noin, niin lähteeksi laitto käy minulle. Mutta kuten yllä sanon, yleensä noiden artikkelien lisäys Aiheesta muualla osioon on ollut käyttäjän koko kontribuutio artikkelille, enkä siten usko että niitä olisi systemaattisesti käytetty lähteenä. --albval (keskustelu) 17. lokakuuta 2008 kello 12.48 (EEST)

Tästä lienee konsensus. Hyvä olisi olla lähteiden sivunnumerot eikä vain viittaus jonhokin lehteen yleisesti. --Höyhens 17. lokakuuta 2008 kello 18.27 (EEST)

Selvä. Poistelen noita siis harkintaa käyttäen jatkossakin, ellei niitä sitten pysty siirtämään lähteiksi (mikä olisi toki parempi). Maailmassa kirjoitetaan joka hetki niin paljon tieteellisiä artikkeleita, ettei otos yhden ainoan lehden arkistosta listattuna joka lajin sivulle liene järkevää. Kaikki tai ei mitään -asenteella en ole tietenkään ennenkään noita poistanut. --albval (keskustelu) 17. lokakuuta 2008 kello 20.44 (EEST)

"tietenkään"? Sitähän minäkin.. --Höyhens 18. lokakuuta 2008 kello 21.19 (EEST)

Nyt ei Höyhenssin kommentti auennu minulle... Tarkoitin kuitenkin itse sitä (vaikka epäselvästi sanoinkin), että vaikka olen noista pääsääntöisesti useimmat hävittänytkin, niin niiden poisto ei ole ollut itsetarkoituksellista vaan olen pyrkinyt myös jättämään jotain, jos ne vain ovat vaikuttaneet laajemminkin mielenkiintoisilta. --albval (keskustelu) 18. lokakuuta 2008 kello 21.53 (EEST)

Pitäisi pyrkiä selkokielisyyteen, mutta siis nähdäkseni Albvalilla ja minulla ei ole mitään erimielisyyksiä eikä ole ollutkaan, kysymys oli nyt jostain semanttisesta hölmöilystä (itse asiassa minun puolelta). --Höyhens 18. lokakuuta 2008 kello 23.24 (EEST)

Nimimerkin takana useita käyttäjiä

Kyseinen asia tuli ilmi käyttäjän Tom kommenttipyynnön aikana. Kieltääkö Meta kyseisen käytännön ja mitä moinen merkitsee fi-wikin toimintaan? --Höyhens 23. lokakuuta 2008 kello 08.50 (EEST)

Estokäytännöstä: "Myös seuraavat kohdat voidaan tarvittaessa tulkita häiriköinniksi:...Julkiset käyttäjätunnukset (eli tunnukset joiden salasana on jaettu julkisesti)". IMO oppilasryhmälle salasanan jakaminen on julkisesti jakamista ja tunnus tulisi estää pysyvästi. --Agony (403) 23. lokakuuta 2008 kello 09.02 (EEST)

Virallinen käytäntö näemmä kieltää, mutta omasta mielestäni tuosta pitäisi voida joissakin tapauksissa joustaa. Jos tunnuksella, jonka takana on useampi henkilö, tehdyt muokkaukset ovat asiallisia ja hyödyllisiä ja käyttäjäsivulla ilmoitetaan rehdisti ja selkeästi, että tunnuksella on useita käyttäjiä, ongelmaa ei pitäisi olla. Mutta jos vandalismia tai muita käytäntörikkomuksia alkaa ilmaantua, sitten tietenkin estoa kehiin. --Nironen 23. lokakuuta 2008 kello 09.20 (EEST)

Mitäs GFDL sanoo siitä ettei tiedetä kuka on kirjoittanut mitä? -- Jniemenmaa 23. lokakuuta 2008 kello 14.49 (EEST)

Ei kai mitään, eihän nimimerkistä/käyttäjätunnuksesta muutenkaan voida välttämättä päätellä (juridista) henkilöä. Jokainen käyttäjätunnuksen takaa muokannut on antanut teoksensa GFDL lisensoiduksi, joten tämän suhteen ongelmaa ei mielestäni ole. --Joonasl (kerro) 24. lokakuuta 2008 kello 09.05 (EEST)

En tiedä, voiko kollektiivisten tunnusten käyttöä suoranaisesti kieltää, mutta mielestäni olisi tarkoituksenmukaisinta, että tunnukset olisivat henkilökohtaisia ja että muokkaajia kannustettaisiin luomaan omat tunnukset myös sellaisissa tapauksissa, joissa Wikipediaan on lähdetty muokkaamaan jotakin aihepiiriä joukolla (esim. opettaja ja oppilaat). Jos kuitenkin Wikipediaa halutaan muokata kollektiivisella tunnuksella, tulisi se ilmoittaa avoimesti käyttäjäsivulla. En tosin itse ymmärrä, mitä hyötyä tällaisesta kollektiivisesta tunnuksesta on, yleensä se aiheuttaa pikemminkin ongelmia tyyliin ”en oo vandaali, mun pikkuveli muokkas tällä tunnuksella”. --Cuprum 27. lokakuuta 2008 kello 12.38 (EET)

Lakkautettujen kuntien maakunta

Koska Somerniemen kohdalla ei ala löytyä konsensusta käytännöstä siitä, mihin maakuntaan voitaisiin lukea kuuluvaksi sellainen kunta, joka on lakkautettu ennen nykyistä (1994->) maakuntajakoa, pyytäisin kiistan ulkopuolisia käyttäjiä kertomaan mielipiteensä. Nähdäkseni vaihtoehtoja on kolme:

• Käytetään sitä maakuntaa, joka nykyään kattaa alueen, jolla lakkautettu kunta on aikanaan sijainnut.
• Käytetään sitä maakuntaa, joka on muodostettu silloisen läänin alueesta.
• Ei luetteloida lakkautettua kuntaa ollenkaan maakuntia koskevissa artikkeleissa.

Somerniemi on sijainnut aikanaan Hämeen läänissä, josta on lounaisesta alueesta on muodostettu Kanta-Häme. Kunta lakkautettiin kuntaliitoksella Someron kanssa 1977. Somero vaihtoi kuitenkin lääniä Turun ja Porin lääniin vuonna 1990, jonka eteläosasta on muodostettu Varsinais-Suomi. Tässä tapauksessa kiistanalaisia kohtia ovat Malline:Kanta-Häme, Kanta-Hämeen maakunnan kuntien vaakunat ja Kanta-Häme. Keskustelua löytyy Keskustelu:Kanta-Hämeen maakunnan kuntien vaakunat. --Care 23. lokakuuta 2008 kello 21.11 (EEST)

Varsinais-Suomi on aika paljon vanhempi käsite kuin nykyinen maakuntajako - vaikkei mentäisi edes näihin historiallisiin maakuntiin - ja tämä maakuntajako elää koko ajan. Eikä näy vakiintumisen merkkejä ellei jokin valtioneuvosto tee (järkevää) päätöstä kuntajaosta. Nyt on näes niin että kun kunnilla on sekä palveluiden järjestämisvastuu että verotusoikeus, maakunnan käsite on väliportaan hallinnossa epämääräistä purkkaa. Panin ton järkevää sulkuihin ettei syytettäisi POV-pushauksesta.

Jokin alue voi kuulua vuoroin vaikka kuinka moneen maakuntaan, ellei toisin sovita. Eikä toisin ole sovittu. Himanka siirtyy Keski-Pohjanmaasta Pohjois-Pohjanmaahan kohtsillään. Vaala siirtynee pikapuolin Kainuusta niinikään Pohjois-Pohjanmaahan. Längelmäki jopa jaettiin Pirkanmaan ja Keski-Suomen kesken, jos nyt oikein muistan. On vain ajan kysymys, koska Tornio ym. mielletään myös maakuntajaossa Länsipohjaksi, sillä saanee Haaparannan kanssa melkoiset EU-avustukset kun muodostetaan yksi kunta kahden valtion alueelle.

Tämä puliveivaaminen voi jatkua työssäkäyntialueitten, seutukaavaliittojen, sairaanhoitopiirien sun muitten hiippakuntien kanssa vaikka loputtomiin.

Kerran asuin Marttilassa siten että ovesta kun pääsin ulos jouduin Karinaisiin (jonka keskustaajamana oli Pöytyään kuuluva Kyrö).. Ja kun siinä ovella oli Karinaisten puolella kissanraato, lähdin hautaamaan sitä valaisemattoman kulman taakse Marttilaan ja putosin syvään ajoluiskaan ja olin todella tyytyväinen kun Marttilan tukeva maa otti vastaan. Huudettuani tarpeeksi kauan apua kun en itse päässyt liikkeelle, minut tultiin pelastamaan ja rahdattiin Loimaan aluesairaalaan koska postiosoitteeni sattuikin olemaan Mellilä joka kuului Saviseudun piiriin eikä TYKS-piiriin, ja onneksi niin, koska Loimaalla oli silloin hyvät kirurgit. Ja olin hiirenhiljaa siitä että kotikuntani olikin Marttila joka ei siis kuulunut Saviseutuun.

Minusta ei ole niin tärkeää näistä ns. nykymaakunnista mihin entiset kunnat merkitään, mutta jokin yhtenäinen käytäntö tarvittaisiin. Ehkä ykkösvaihtoehtosi on esittämistäsi järkeenkäyvin, mutten kannata sitäkään vaan eli kunta merkitään kuuluneeksi siihen maakuntaan, jossa se lakkauttamishetkellä sijaitsi - silloin Längelmäkikään ei olisi ongelma. --Höyhens 24. lokakuuta 2008 kello 03.43 (EEST)

Niin eikä Petsamoa eikä Suursaarta tarvi luokittaa Karjalaan.. Olkoon --Höyhens 24. lokakuuta 2008 kello 03.49 (EEST)

Edellinen keskustelu kahvihuoneessa: Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto30#Entisen kunnan maakuntaan kuulumisen määrittelystä. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 24. lokakuuta 2008 kello 17.06 (EEST)

No nyt olen asiaa setvittyäni tullut siihen tulokseen, että virallisesti maakuntia ei Suomessa ole ollut lainkaan välillä 1634 – 1994, joten ennen vuotta 1994 lakkautettuja kuntia ei tulisi merkitä lainkaan mihinkään maakuntaan kuuluneiksi. Siis suunnilleen Caren kolmas vaihtoehto. --Höyhens 25. lokakuuta 2008 kello 18.20 (EEST)

Lähteistä

Minua on ihmetyttänyt wiki-käytäntö merkitä lähteiksi jokin verkkosivu, vaikka itse sivuila ei löydy merkintöjä lähteistä. Herää kysymys kiertääkö wikipedia lähdemerkintöjä tyyliin "aiheesta muualla merkinnällä"? Jos näin on niin uskottavuus kyllä kärsii. Vesteri 25. lokakuuta 2008 kello 01.25 (EEST)

Kyllä "hyvät" webbisivut on kelvollisia lähteitä siinä missä painettu materiaalikin. Niiden luotettavuus pitää arvioida tapauskohtaisesti, harvoin esimerkiksi lehtijutuissakaan on lähteitä ilmoitettu. Aiheesta muualla on aiheesta muualla, eikä lähde. --Harriv 25. lokakuuta 2008 kello 01.30 (EEST)

Siis ""lehtijutuissa"". Eikös wikipedian pitäisi perustua de facto tietoon eikä jonkin toimittajan arvioihin. Vesteri 25. lokakuuta 2008 kello 01.39 (EEST)

Hyvämaineisia lehtiä pidetään riittävän luotettavina. Lehtihän vastaa toimittajiensa arviosta - päätoimittajat viime kädessä henkilökohtaista vapautta myöten. Miten tarkkaan ottaen itse määrittelisit tuon "de facto -tiedon", eli mitkä lähteet mielestäsi olisivat luotettavia? Terv. --Riisipuuro 25. lokakuuta 2008 kello 02.56 (EEST)--

Yhtä lailla kirjatkin ovat vain kirjoittajan mielipiteitä ja tulkintaa tosiasioista. Tärkeintä on se, että joku olisi edes toimittanut wikipediassa käytetyt lähteet. Muistutan myös siitä, että lähdekritiikki on täysin ja ainoastaan wikipediaan kirjoittajan vastuulla. )ft(tkix%D((Z(IOSDdti%% 25. lokakuuta 2008 kello 03.02 (EEST)

Wikipedia ei perustu faktoihin, vaan luotettaviin lähteisiin. -- Petri Krohn 25. lokakuuta 2008 kello 03.09 (EEST)

Sinäpä sen sanoit. Tästä tulikin hauska yö. --Ljuda 25. lokakuuta 2008 kello 03.16 (EEST)

Niinpä. Helppoahan tämä tietosanakirjan Wikipedian tekeminen olisi, jos jostain olisi saatavilla absoluuttista faktaa, jonka kaikki hyväksyvät. Ei tarvitsisi väitelläkään mistään. --Otrfan 25. lokakuuta 2008 kello 03.25 (EEST)

Ei, vaan tietoon josta joku (muu) on vastuussa ja tämä vastuullinen taho on helposti nimettävissä. Koska Wikipedian idea on että muokkaamisen pitää olla helppoa ja käyttäjien luotettavaa tunnistamista ei käytännössä pysty tekemään, niin looginen askel on se että muokkaajien henkilöllisyydellä ei ole mitään väliä, mutta tiedon alkuperän pitää olla kelvollinen. --Harriv 25. lokakuuta 2008 kello 14.52 (EEST)

Ja tietenkin artikkeleista pitää tulla ilmi jos joku näkökulma on "yleisesti hyväksytty" tai mikä eri näkökulmia asiaan on. --Harriv 25. lokakuuta 2008 kello 15.18 (EEST)