Wikipedia:Kahvihuone (käytännöt)/Arkisto11

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Wikipedia kielittäin

Miksi aina kun luon uuden artikkelin jonkun kielisestä Wikipediasta ja lisään sen tuonne |Wikipediat kielittäin -nimiseen luokkaan se menee W-alkuisiin artikkeleihin? Miten saisin sen esim. L-alkuisten artikkeleiden kohtaan? Tabasco 21. huhtikuuta 2007 kello 08.56 (UTC)

Esim. näin [[Luokka:Wikipediat kielittäin|Kuvitteellinen kieli]] menee K:n kohdalle luokassa. --MiPe ^(wikinät) 21. huhtikuuta 2007 kello 08.58 (UTC)

Aakkostin nyt tuon turkinkielisen Wikipedian.[1] --Jetman 21. huhtikuuta 2007 kello 08.59 (UTC)

Jetman, kiitos! Vastedes sinun ei enää tarvitse tehdä tuota, sillä osaan sen nyt. Tabasco 22. huhtikuuta 2007 kello 16.54 (UTC)

IP:n käyttäjäsivut

Nuo yhteispalvelinboksit voisi olla käyttäjäsivulla. On siitä keskustelusivulla tietenkin apua kun laittaa bännejä, mutta näkyisi IP-osoite sinisellä heti tuoreissa muutoksissa. Mielipiteitä? --Höyhens 22. huhtikuuta 2007 kello 07.45 (UTC)

Mielestäni nykykäytäntö on hyvä, eli massavandalisointia harrastavat IP-osoitteet näkyy sinisellä, muut punaisella. Voisi miettiä että esim. ensimmäisen bännin saanut IP-osoite saisi käyttäjäsivulleen arkiston keskustelusivusta, jolloin voisi tarkkailla kaikkia aiemmin bannattuja IP-osoitteita. --Agony (403) 22. huhtikuuta 2007 kello 07.46 (UTC)

Eiku tuoreissa muutoksissahan nimenomaan näkyy muokkaushistoria sinisellä, aivan. --Höyhens 22. huhtikuuta 2007 kello 07.49 (UTC)

Tosiaan joo, hö: melkein saatiin jo idean tynkääkin :) --Agony (403) 22. huhtikuuta 2007 kello 07.54 (UTC)

Eikös käyttäjäsivuista kannata aina tehdä uudelleenohjaukset keskustelusivulle? Kun ilmoitukset vandalismista ja estoista ja kaikesta muustakin on kuitenkin aina siellä. -tKahkonen 22. huhtikuuta 2007 kello 09.07 (UTC)

Wikipedia tulospalveluna

Mikähän on Wikipedian rooli erilaisten urheilutapahtumien ja sarjojen tulospalveluna, meneekö raja jossain? Muutama poiminta erilaisista "tulossivuista":

• Jääkiekon maailmanmestaruuskilpailut 2006
• Veikkausliiga-kauden 2007 ottelut
• Continental Cup 2006-2007
• Luokka:Pariisi-Nizza 2007
• Hiihdon maailmanmestaruuskilpailut 2007
• Tour de Ski 2006–2007

Itseäni hieman mietityttää ainakin Veikkausliigan otteluraportointi ja Pariisi-Nizza 2007 -kisasta kertovat 9 artikkelia. Toisaalta jos joku noita jaksaa väsätä niin se ei ole keneltäkään pois. --Harriv 22. huhtikuuta 2007 kello 16.31 (UTC)

Olen syyllinen :) On kuitenkin muistettava, että tämä ei ole suomalainen wikii vaan suomenkielinen. Jos noin globaalisti katsotaan, niin yksi etappivoitto Pariisi-Nizza -ajossa on huomattavsti merkittävämpi tapahtua ja saavutus kuin esim. jaakiekon maailmanmestaruus, saati joku kärppien mestaruus. Siksi olen syyllinen, että haluan tehdä tästä suomenkielisestä Wikista vähän ulkomaailmaan suhtautuvamman ja avaramman katsantokannaltaan. Se nyt vaan on niin... --Alexius Manfelt 22. huhtikuuta 2007 kello 16.42 (UTC)

Noin laajemmin ottaen minua huolestuttaa ainakin laadunvalvonta. Epäilen vahvasti, että parin vuoden jälkeen kukaan ei jaksa tällaisiin sarjatyönä tuotettaviin artikkeleihin panostaa, jolloin tieto ei kumuloidu vaan virheet jäävät elämään. --jkv 22. huhtikuuta 2007 kello 19.58 (UTC)

Veikkausliigan otteluraportointi kummastuttaa hieman, luulisi, että Veikkausliiga-kausi_2007#Ottelutaulukko riittää. Mutta haittako jokin? Eipä ei. -tKahkonen 22. huhtikuuta 2007 kello 20.04 (UTC)

Eihän noita voi juurikaan verrata. Toisessa on pelkkä tulos ja toisessa on lopputuloksen lisäksi maalintekijät, yleisömäärä, tuomari, ... --Anr 22. huhtikuuta 2007 kello 20.18 (UTC)

Juuri vertasit :-). Minulle riittäisi tuo vähempikin. -tKahkonen 22. huhtikuuta 2007 kello 21.42 (UTC)

Näyttäisi hyytyneen päivitystahti melkein pari kuukautta sitten. Jaksaako tuota kukaan oikeasti päivittää? --Harriv 3. heinäkuuta 2007 kello 19.25 (UTC)

Albumin kappaleet

Moi! Voiko jokaisesta jonkun albumin kappaleesta tehdä oman artikkelin? Valtsu1 23. huhtikuuta 2007 kello 14.08 (UTC)

Tuskin se ainakaan on millään muotoa tarpeellista. Jostain poikkeuksellisen merkittävistä biiseistä voi olla perusteltua kirjoittaa oma kappaleensa, mutta en ymmärrä miksi jokaisesta jonkun albumin biisistä tarvitsisi sellainen tehdä. --Joonasl (kerro) 23. huhtikuuta 2007 kello 14.10 (UTC)

Yleisen käytännön mukaan julkaistusta singlestä voi ihan hyvin tehdä erillisen artikkelin, mutta kaikista albumin kappaleista ei kannata vääntää, kuten Joonasl totesi. Kirjoita niistä mieluummin suoraan albumiartikkeliin. --Jaakonam 23. huhtikuuta 2007 kello 20.14 (UTC)

Tällaista käytäntöä ei tietääkseni ole kirjattu mihinkään. Jokainen single ei ylitä merkittävyyskynnystä. Se on vähän kuin potkupallo, kaikenlaiset kyläyhdistykset eivät ansaitse artikkelia Wikipediaan. --Ulrika 24. huhtikuuta 2007 kello 02.27 (UTC)

Kyllä se on jo monella äänestyksellä todennettu, että yksittäiset singlet ovat merkittäviä. Yksittäiset kappaleet eivät niinkään. --Jaakonam 24. huhtikuuta 2007 kello 12.23 (UTC)

Singlemallineen lisääminen albumi- tai artistiartikkeliin on suositeltavampaa kuin oman artikkelin tekeminen. Harvoista singleistä on kuitenkaan enempää kerrottavaa kuin mitä tuohon mallineeseen voi laittaa. --Elena 24. huhtikuuta 2007 kello 22.30 (UTC)

Tietojen linkittäminen muilta sivuilta

En tiedä miten on teknisesti mahdollista, mutta näkyy vain olevan, että artikkelissa Helkama Raisu#Aiheesta muualla on tietoja, jotka tulevat muualta, eli niitä ei näy muokkauspuolella. Nerokasta sinänsä, mutta voiko näin tehdä? Iso vaiva ei tietysti olisi ollut kopioida tiedot Wikipediaan. --Ulrika 23. huhtikuuta 2007 kello 16.26 (UTC)

Käsittääkseni ei voi ja minulla tuolla näkyy vain linkki joka on myös muokkaustilassa näkyvissä. --Harriv 23. huhtikuuta 2007 kello 16.52 (UTC)

Vanhassa versiossa tuo osio teknisiä tietoja oli jotenkin näkyvissä aiheesta muualla -otsikon alla. Muut wikisivut voi linkittää toiselle sivulle näin: {{nimiavaruus (tämä tyhjänä, jos kyseessä artikkeliavaruus):linkitettävän sivun nimi}}. Esim: {{:Tetris}} -tKahkonen 24. huhtikuuta 2007 kello 11.22 (UTC)

Tekniset tiedot olivat samassa artikkelissa ”Teknisiä tietoja” -otsikon alla, mutta taulukko oli ilmeisesti rikkinäinen ja näkyi siksi jostain syystä vasta artikkelin lopussa. Ei sitä siis mistään muualta verkosta ollut lennossa imaistu. --Silvonen 24. huhtikuuta 2007 kello 11.49 (UTC)

Poistoäänestyksen aloittaminen/lopettaminen

Ylläpitäjä Teveten on keskeyttänyt aloittamani äänestyksen luokasta Suomen sosialidemokraattinen puolue sillä perusteella, että äänestyksen aloittaja ei kannata poistoa. Tällaista sääntöä ei kuitenkaan löydy ohjesivuilta poistokäytäntö, äänestys tai poistettavat sivut eikä kyseessä todellakaan ole ensimmäinen kerta, kun äänestyksen aloittaja ei kannata poistoa. Sivulla poistettavat sivut kerrotaan tosin, että mielipidettään SAA MUUTTAA äänestyksen aikana. Ylläpitäjä on siis toiminut joidenkin omien sääntöjensä mukaan. En epäile, etteikö hän deletistinä haluaisi, että poistoäänestyksiä saisivat tehdä vain toiset deletistit, jotka kertovat aloituksissaan vain poistoon liittyviä asioita - kuten nykyään usein tapahtuu - , mutta mielestäni olisi wikipedian edun mukaista, jos poistoäänestysten aloitukset olisivat edes hieman neutraaleja ja toisivat esiin erilaisia näkökulmia. Jokseenkin huvittavaa on, ettei äänestystä luokasta Euroopan kansanpuolue keskeytetty, vaikka sen aloitusperuste on käytännössä vandalismin torjunta, joka tunnetusti ei vaadi poistoäänestyksiä.--Ap4k 24. huhtikuuta 2007 kello 11.53 (UTC)

Puhut vastoin parempaa tietoasi. Sen aloitusperuste ei ollut varsinaisesti vandalismi. Vandalismi vain nopeutti aloittamista. Toiseksi: äänestys kyllä keskeytettiin, mutta palautin sen, koska katson että menee vandalismiksi jos poiston vastustaja keskeyttää äänestyksen saadakseen oman näkemyksensä mukaisen tilanteen säilymään.

Kun äänestys on aloitettu, sitä ei pidä keskeyttää kenenkään muun kuin aloittajan. Ellei nyt tosiaan ole kyse silkasta vandalismista. Näissä kummassakaan ei kyse ole siitä, mutta Ap4k:n äänestyksen perusteet eivät kyllä ole kaukana siitä. --Ulrika 24. huhtikuuta 2007 kello 12.01 (UTC)

Voisitko tarkentaa syytteitäsi vandalismista. Oliko sitä esimerkiksi äänestyksen aloitukseen sisältyvä lause "haen tällä äänestyksellä suuntaviivaa sille, voiko puolueelle tehdä oman luokkansa, jos sinne on olemassa tarpeeksi artikkeleita", vai kenties perustelut luokan tarpeellisuudesta ja asemasta muissa wikeissä, vai (suorat) lainaukset kommenteista aloittamassasi äänestyksessä. Verrataanpa tätä sinun aloitukseesi, jossa puolueluokka halutaan poistaa yksinkertaisesti siksi, että "henkilöt on luokiteltu jo puolueensa edustajina ja europarlamentaarikkoina". Keskustelussa olet tuonut esiin, että tärkeä syy äänestyksen aloittamiseen oli vandalismi, muita syitä et ole kertonut kysyttäessä, olet vain todennut niitä olevan, kuten yllä jälleen kerran. Voisitko jo siis kertoa, millaista linjaa haet poistoäänestykselläsi.--Ap4k 24. huhtikuuta 2007 kello 12.25 (UTC)

Rautalankaa: Poistoäänestyksessä on kyse tarpeettoman artikkelin, mallineen tai luokan poistamisesta. Eikö tämän nyt pitäisi olla selvä ilman eri selittelyjä? --Ulrika 24. huhtikuuta 2007 kello 12.32 (UTC)

Suosittelen lukemaan seuraavan lauseen, joka on peräisin sivulta "poistettavat sivut": "Huomaa, että käytäntönä on yleensä poistaa ainoastaan sellaiset artikkelit, joiden aihe ei sovellu Wikipediaan itsenäisenä artikkelina – artikkelin tämänhetkiseen tilaan liittyvät ongelmat käsitellään muualla."... Tämä saattaa tulla sinulle yllätyksenä, mutta poistoäänestyksillä luodaan myös suuntaviivoja tulevaisuuden varalle. Lukuisista kyselyistä huolimatta et ole suostunut tarkentamaan näkemyksiäsi siitä, miten äänestystäsi pitäisi tulkita.--Ap4k 24. huhtikuuta 2007 kello 12.40 (UTC)

Käytkö samanlaista jankutusta kaikissa poistoäänestyksissä? Odota ja katsele nyt ihan rauhassa, mikä on äänestyksen tulos. --Ulrika 24. huhtikuuta 2007 kello 12.46 (UTC)

Heh. Kyselin juuri kansanpuolue-äänestyksessä, aiotko kertoa kantasi vasta äänestyksen päätyttyä. Ilmeisesti näin on. Kyseisessä äänestyksessä on ollut poikkeuksellisen epäselvää, mistä siinä oikeastaan äänestetään. Äänestyksen aloittajana sinun olisi mielestäni tarkennettava, mitä oikein ajat takaa, ainakin kun sitä kysytään.--Ap4k 24. huhtikuuta 2007 kello 12.58 (UTC)

Yritin käydä läpi myös en-wikipedian (varsin lukuisia) sivuja poistokäytännöistä. Ainoa silmiini osunut maininta aiheesta oli sivulla Guide to deletion, jossa kerrotaan: Nominations imply a recommendation to delete the article unless the nominator specifically says otherwise.--Ap4k 24. huhtikuuta 2007 kello 17.34 (UTC)

Äänestyksen perustelu oli seuraava: "Parhaillaan on käynnissä äänestys luokasta Euroopan kansanpuolue. Kyseistä luokkaa on keskustelussa pidetty mm. turhana triviana, katastrofaalisena, liian epämääräisenä, sekavana ja vaalipiireihin liittyvänä.". Sivulla Wikipedia:Älä häiriköi esittääksesi kantasi esitellään tismalleen tällaista toimintaa vastaava esimerkki:

• Jos joku tekee poistoehdotuksen artikkelistasi ja kutsuu sitä tyhmäksi
  • sano, että artikkeli ansaitsee paikkansa ja perustele kantasi huolellisesti
  • älä tehtaile poistoehdotuksia muista muka tyhmistä artikkeleista pelastaaksesi omasi

Väitit tapausta muualla erilaiseksi siksi, koska et ole itse luonut poistettavaa artikkelia, kuten esimerkissä. Tämä ei tietenkään ole missään mielessä oleellinen ero. Sivulla mainitaan tietenkin vain esimerkkejä Wikipedian vedättämisestä, eikä häiriköinnin tarvitse olla tismalleen joku mainituista esimerkeistä. --ML 24. huhtikuuta 2007 kello 17.42 (UTC)

Vastaan, vaikka tuntuukin huvittavalta, että syytät muita vedättämisestä - olethan (muistikuvieni mukaan) monesti aloittanut äänestyksiä räikeän yksipuolisin perustein. Edellä lainaamasi pätkä tekstiäni osoittaa, että pyrin tuomaan esiin niitä argumentteja, joilla vastaavia luokkia halutaan poistaa. Mielestäni perusteluissa on olennaista tuoda esiin sekä poistajien että kannattajien näkökantoja. Olennaista on myös aiempien vastaavien äänestysten kommentoiminen. Sinua tällaiset näkökohdat eivät varmaankaan kiinnosta, mutta voisit tarkentaa väitteitäsi vedätyksestä. Myönnän, että olisin voinut odottaa toisen äänestyksen päättymistä ennen äänestykseni aloittamista, mutta tuskinpa sinä tästä syystä olet perusteettomia syytöksiäsi esittänyt.--Ap4k 24. huhtikuuta 2007 kello 18.06 (UTC)

Kukaan ei kannattanut kyseisen luokan poistoa. Et edes sinä. Miksi asiasta siis pitäisi äänestää? Tähän äänestyksen sovelsin älä häiriköi esikkääksesi kantasi käytäntöä, joka koskee kaikkea wikipedian muokkausta. --Teveten 24. huhtikuuta 2007 kello 17.45 (UTC)

Miksi muutat perustelujasi? Kun kysyin tarkennusta väitteisiin häiriköinnistä vetosit käytäntöön, joka osoittautui olemattomaksi (=tämän keskustelun aihe, johon edelleen toivoisin sinulta kommenttia). Asiasta piti äänestää, koska toisaalla oli esitetty runsaasti kommentteja erään puolueluokan turhanpäiväisyydestä. Mielestäni asiasta oli saatava ennakkotapaus, jossa äänestettäisiin itse aiheesta (asiallisen puolueluokan merkittävyys). Otin esimerkiksi SDP:n, joka (pienen maan puolueena) on mielestäni vähemmän merkityksellinen kuin EKP.--Ap4k 24. huhtikuuta 2007 kello 18.06 (UTC)

En muuttanut perustelujani. Lopetin äänestyksen, koska tulkitsin sen häiriköinniksi, se oli ainoa syy. Jos haluat keskustella puolueluokkien tarpeellisuudesta, niin se tapahtuu esim. täällä kahvihuoneessa, eikä aloittemalla häiriköintimielessä äänestyksiä luokista, joiden poistamista ei itsekään kannata. Lisähuomautuksena totean, että kukaan ei kannata ko. luokan poistoa, eli äänestys on myös turha. Viimeksimainittu ei kuitenkaan ollut äänestyksen lopettamisen syy, vaan häiriköintipykälä. Häiriköinnin kielto koskee kaikkea wikipedian muokkaamista, näin ollen myöskin äänestyksien aloittamista.--Teveten 24. huhtikuuta 2007 kello 19.41 (UTC)

Aluksi et juurikaan esittänyt perusteluja keskeytyksellesi. Kutsuit sitä häiriköinniksi etkä vaivautunut perustelemaan kantaasi tarkemmin. Kysyin sinulta sitten syitä, jolloin tässä kommentissasi esitit väitteen, ettei poistoäänestystä saa aloittaa, jos ei kannata poistoa. Se ei ole käytäntöjen mukaista ja siksi nyt käymme asiata keskustelua - myönnät myös keksineesi perustelut vasta jälkikäteen! Haluaisitko kenties muuttaa ohjeita?... Itse olen luonnollisesti jyrkästi eri mieltä äänestyksen "häiriköintitarkoituksesta" ja aion vastaisuudessakin aloittaa poistoäänestyksiä, joissa kannatan säilyttämistä.--Ap4k 24. huhtikuuta 2007 kello 20.21 (UTC)

Jos aloitat poistoäänestyksen, jossa kannatat säilyttämistä, niin se on häiriköintiä. Tämä on minun mielipiteeni ja en sitä muuta, ellei wikipedian käyttäjien enemmistö ole toista mieltä. --Teveten 25. huhtikuuta 2007 kello 06.20 (UTC)

Ei aina. Joskus toinen osapuoli ei osaa aloittaa äänestystä, joten säilyttämistä kannattavan pitää aloittaa se. Joskus poistaja ei ehkä halua äänestystä vaan vetäisi sen roskana poistoon. Silloinkin säilyttäjä aloittaa. -tKahkonen 25. huhtikuuta 2007 kello 09.16 (UTC)

Tuo on totta, en jaksanut näitä poikkeuksia kirjoittaa. Noissa tapauksissa on kuitenkin huomattava, että joku haluaa artikkelin poistettavaksi. Tässä tapauksessa sitä ei halunnut kukaan.--Teveten 25. huhtikuuta 2007 kello 12.27 (UTC)

Jos olisit alunperin "jaksanut" kirjoittaa, että keskeytit äänestyksen siksi, että kukaan ei kannata poistoa (tai mahdollisesti muista syistä), ei tätä keskustelua olisi tarvinnut käydä. Sen sijaan kirjoitit useita kertoja vastustavasi äänestyksen aloittamista, jos aloittaja ei kannata poistoa. Hyvä, että asia on nyt ilmeisesti selvä, etkä olekaan yksiselitteisesti tätä mieltä. Palaan asiaan, jos äänestyksiä jatkossa keskeytetään samalla perusteella.--Ap4k 25. huhtikuuta 2007 kello 12.38 (UTC)

Henkilökohtaisesti voit tietenkin olla sitä mieltä, kunhan et jatkossa häiriköi keskeyttämällä äänestyksiä oikkujesi vuoksi. Haluat siis aloittaa äänestyksen siitä, saako poistoäänestyksen aloittaa muu kuin poistoa kannattava? Mitä ehdotat tehtäväksi kaikille niille käydyille äänestyksille, joissa näin ei ole ollut (uusintaan?). Vai tarkoitatko, että poistoäänestysten aloittaminen pitäisi kieltää kaikilta, jotka eivät tunnustaudu deletisteiksi? Voisitko antaa esimerkkejä wikeistä, joissa kyseinen kielto on toteutettu?--Ap4k 25. huhtikuuta 2007 kello 09.58 (UTC)

En kannata ehdottamiasi toimenpiteitä. Häiriköinnin estopykälä riittää, se on useissa wikipedioissa.--Teveten 25. huhtikuuta 2007 kello 12.27 (UTC)

Kun kukaan ei kannata artikkelin poistoa ja enemmistö kannattaa äänestyksen lopettamista ei taida olla mitään mieltä jatkaa äänestystä. Äänestys lopetettiin varsin omituisella tavalla, mutta en ymmärrä miksi haluaisit jatkaa äänestystä kun on selvää ettei sitä kukaan halua poistaa. Se olisi tietenkin voitu käydä loppuun, mutta ainakin itse pidän tuollaisia turhia äänestyksiä vain byrokratiaa lisäävinä, ne myös tekevät äänestelystä turhauttavaa kun kaikesta pitää äänestää. Poistamisen sijaan huomattavasti tärkeämpää on kuitenkin uusien artikkelien luonti ja vanhojen parantelu.--kalamies 24. huhtikuuta 2007 kello 17.50 (UTC)

Jälleen kerran Teveten puhuu painavaa asiaa. Miksi kukaan aloittaisi poistoäänestyksen, jos ei sitä poistoa kannata. Se on aivan absurdia. Eli Teveten saa ehdotukselleen minun vähäisen ja mitättömän tukeni. --Alexius Manfelt 25. huhtikuuta 2007 kello 07.15 (UTC)

Voisiko joku aloittaa äänestyksen saadakseen esimerkkitapauksen, ettei tekisi turhaa työtä ? Jos vilpittömästi haluaisi kuulla, voiko muiden käyttäjien mielestä tehdä vaikka CMX:n joka kappaleesta artikkelin, niin voisi tehdä yhden, äänestyttää sen ennen kuin tekee ne 200 muuta jotka joku taas tuhoaisi roskina ? Kunhan spekuloin, --Tappinen 25. huhtikuuta 2007 kello 07.29 (UTC)

Halajat tietoa musiikkikappaleiden kirjoittamisesta. Itse suhtaudun varsin negatiivisesti kyseiseen tehtailuun. Mielestäni ko. kappaleen pitää olla todella merkittävä musiikillisesti ja sisällöllisesti. Siitä pitää syntyä kunno astikkeli eikä vain tynkää tai jotenkin niukin naukin tyngän kriteerit ylittävää luomusta. Parampi on jättää homma tekemättä kuin tehtailla noita ärsyttäviä ja mitättömiä torsoja. Kaikkea toimintaa tulee ohjata terveen maalaisjärjen. Eikä peltoakaan kylvetä siemen silloin toinen seuraavana päivänä. --Alexius Manfelt 25. huhtikuuta 2007 kello 07.58 (UTC)

Ei, en halunnut siitä tietoa. Kunhan keksin (ilmeisesti huonon) esimerkin äänestyksestä. --Tappinen 25. huhtikuuta 2007 kello 08.00 (UTC)

Tietenkin voi ja näin on myös aiemmin silloin tällöin tehty.--Ap4k 25. huhtikuuta 2007 kello 09.58 (UTC)

Niin. Kukaan ei kannata luokan Luokka:Suomen sosialidemokraattinen puolue poistoa. Miksi siis äänestää, kun kaikki ovat sitä mieltä, että luokka pitää säilyttää? Jos joku nyt ehdottomasti on sitä mieltä, että kyseinen luokka pitää poistaa, niin aloittakoon sitten uuden äänestyksen.--Teveten 24. huhtikuuta 2007 kello 17.55 (UTC)

Nopeimpien äänestäjien kannan ei saa antaa ratkaista äänestystä (artikkeli oli muutaman tunnin äänestyksessä, äänestysaika viikko). Lumipalloilmiö-vedätys tosin toimii täällä melko tehokkaasti. Yleisellä tasolla omavaltaisuutta pitää välttää, tosin tämä tapaus on jokseenkin huono esimerkki. --Zxc 24. huhtikuuta 2007 kello 18.03 (UTC)

Liitoista ja järjestöistä kirjoittaminen

Lopullista viisasten kiveä siihen, mikä on merkittävä järjestö on mahdotonta löytää, mutta haluaisin vakiinnuttaa jonkin käytännön edes suuremmille liitoksi (10000 kertaluokkaa jäseniä yhteensä) järjestyneille järjestöryhmille (kukin järjestö yleensä 100-1000 jäsentä). Haluaisin rauhoittaa tietojen järjestelyn kohdalla olevaa turhaa wikipedistien energiaa kuluttavaa edestakaista liikehdintää. Välillä paikallisista pikkujärjestöistä kirjoitetaan artikkeleja ja ne päätetään säilyttää. Sitten on kirjoitettu valtakunnallisista liitoista juttuja ja kerätty alajärjestöjen perustiedot sinne. Mutta nyt järjestöjä turhina pitävät pyrkivät poistamaan tämänkin kompaktin tietomateriaalin. Välillä tilanne muodostuu jopa niin kummalliseksi, että deletionistit poistavat valtakunnalliselta tasolta linkit säilytettyihin järjestöartikkeleihin.

Käytännön esimerkkejä: Mielenterveyden keskusliitto, Tietotekniikan liitto, Nuorkauppakamari, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjät, Pirkanmaan Yrittäjät

Ehdotan tämän suuntaisten tyypillisten liitoksi järjestäytyneiden yhdistysryhmien kohdalla sitä, että kirjoitetaan pääsääntöisesti artikkeli valtakunnallisesta liitosta ja siinä voidaan mainita paikallisjärjestöt ydintietoineen kotisivulinkkien kera (tiedot noin rivin kahden mittaiset). Kommentteja? Voitaisiinko tämä kirjata jonkinmoiseksi käytännöksi tällä yhdistysten luvatulla niemellä. --Aulis Eskola 24. huhtikuuta 2007 kello 17.54 (UTC)

Kuulostaa hyvältä. Yleensä paikallisosastot harjoittavat samankaltaista toimintaa, jonka voi selostaa valtakunnallisen liiton artikkelissa. --Harriv 24. huhtikuuta 2007 kello 18.19 (UTC)

Ajattelemattomasti poistin Tietotekniikan liiton alayhdistykset, muistamatta miten niihin on suhtauduttu. Olenkohan muihinkin syyllinen? LISÄYS: Tähänkin pitää lisätä, että yrittäjien moniportainen järjestörakenne kyllä tuo mielestäni vähän liikaa artikkeleita. Pienet kuntatason yhdistykset eivät tietenkään ansaitse artikkelia, mutta tuskin alueelliset järjestötkään kovin omaperäisiä saavat aikaan. Kaiken tuon voi (minun mielestäni) kertoa valtakunnan tason järjestön artikkelissa. Mutta miten vaan, en potki vastaan, vaikka tehtäisiin toisinkin. --Ulrika 24. huhtikuuta 2007 kello 18.30 (UTC)

Tällä systeemillä yrittäjäjärjestöistä tulisi reilut 20 artikkelia. Mutta onpa niissä 88000 yritystäkin, joissa on 450000 työntekijää. --Aulis Eskola 24. huhtikuuta 2007 kello 18.58 (UTC)

Joku voisi tehdä luettelon kaikista yhdistyksistä, jotka ovat olleet äänestyksissä (vrt. esim. tekemäni luettelo poliitikkoäänestyksistä). Monia paikallisia yhdistyksiä on muistaakseni säilytetty, joskus myös sellaisia, jotka ovat jonkun muun järjestön alaisuudessa. (eduskunta-) puolueiden osalta on kolmessa eri äänestyksessä päätetty säilyttää piirijärjestöt. Itse kannattaisin paikallisjärjestöjen käsittelyä/luettelointia/mainintaa osana jonkinlaista aluejärjestöartikkelia, tai mahdollisesti kaikista jonkun järjestön alayhdistyksistä kertovaa artikkelia/luetteloa. Pääartikkeleihin ei kannata tunkea luetteloa jokaisesta alayhdistyksestä, mutta jossain ne voi mainita. Näin siis niiden yhdistysten tapauksessa, joista omaa artikkelia ei syystä tai toisesta katsota tarpeelliseksi.--Ap4k 24. huhtikuuta 2007 kello 18.46 (UTC)

"jossain ne voi mainita" Tarkoitatko että tärkeimmät alayhdistykset voi mainita? Vai mitä tarkoitat? --Aulis Eskola 24. huhtikuuta 2007 kello 18.58 (UTC)

"Tärkeimmät" voi mainita itse pääartikkelissa, vähemmän tärkeät jossain muualla kuten aluejärjestöartikkelissa tai luettelossa kaikista alayhdistyksistä. On tietenkin olemassa myös käyttäjiä, joiden mielestä kaikkia alayhdistyksiä ei pitäisi mainita missään.--Ap4k 24. huhtikuuta 2007 kello 19.10 (UTC)

Niin, ja se tärkeyden raja vedetään veteen. --Ulrika 25. huhtikuuta 2007 kello 05.15 (UTC)

Veteen piirtelyn sijaan ehdottaisin, että käytäntänö olisi: valtakunnallisesti alansa liittoon järjestäytynyt alueyhdistys "ansaitsee" aina yhden rivin maininnan liiton artikkelissa. Katsoittaisiin joteskin, että tuo järjestäytyminen valtakunnallisesti oikeuttaisi rivilliseen tietoja. Tämäkään ei ole aina tasapuolinen ja hyvä käytäntö, mutta vähentäisi jatkuvaan säätöön kuluvaa energiankulutusta. --Aulis Eskola 25. huhtikuuta 2007 kello 11.14 (UTC)

Erittäin hyvä ja kannatettava nyrkkisääntö. Samulili 25. huhtikuuta 2007 kello 11.25 (UTC)

Aulis Eskolan viimeinen ehdotus on kannatettava. Lisäksi saattaa olla pieniäkin yhdistyksiä, joilla on jotain erityistä merkitystä. Joka kirjoittaa tällaisesta yhdistyksestä artikkelin, mainitkoon jo artikkelissa, millä tavalla yhdistys on erityisen merkittävä. Siinä ei tarvita muuta kuin kertoa se merkittävä asia ilman kummempaa byrokratiaa. Käyttäjien on syytä harkita tarkkaan tällaisten merkitsemistä roskaksi - jos epäilee, saa edelleen käyttää poistoäänestystä. --Höyhens 29. huhtikuuta 2007 kello 09.46 (UTC)

Verkostohuijaus

Voiko kuka tahansa laittaa ja poistaa korjattava/yleistä merkinnän?

Artikkeli Pyramidihuijaus on nyt muutettu siten, että poistin sieltä kokonaan verkostomarkkinointikritiikin. Vaikka MLM on yksi tyypillisimpiä pyramidihuijauksia, saattoi artikkelini olla liian yksityiskohtainen ja ei ehkä kovin neutraali.

Jos nykyinen muutos on hyvä, niin voiko joku poistaa korjattavaa merkinnän?

Miten merkitään Pääartikkeli sivuartikkeliin? Esim. monitasomarkkinointi, Ponzi-huijaus ja pyramidipeli saattaisivat tarvita sellaisen merkinnän. Pääartikkeli olisi pyramidihuijaus. Suomen lain kannalta pääartikkeli pitäisi olla pyramidipeli, mutta minulle sopii tämä järjestys.phaipola 27. huhtikuuta 2007 kello 17.40 (UTC)Petteri Haipola

Voi lisätä. Poistaa voi kuka tahansa, sinä itsekin, kun asianmukaiset korjaukset on tehty. Pääartikkeli merkitään näin: {{Pääartikkeli|[[Artikkelin nimi]]}}. Voit katsoa mallia vaikka artikkelista Italia.--Ulrika 27. huhtikuuta 2007 kello 18.39 (UTC)

Mallineet

Onko mahdollista luoda mallineita? Jos on, niin miten? Tabasco 29. huhtikuuta 2007 kello 14.22 (UTC)

Mallineet luodaan uusina artikkeleina (ylläriylläri) omaan nimiavaruuteen muodossa [[Malline:Mallineen_nimi]]. Jos on jotain tiettyä ja etenkin monimutkaisempaa mielessä, Wikiprojekti Mallineet ja erityisesti mallineiden luontipyyntösivu voivat auttaa myös. --Jaakonam 29. huhtikuuta 2007 kello 23.26 (UTC)

Termien yhtenäisyys

Tiiviste (tietotekniikka) sekä Hajautusalgoritmi viittaa samaan asiaan eli tiiviteisiin, kuten Petteri Järvinen asian ilmaisee. Jostain on kuitenkin tullut termi hajautustaulu. Mistä ja kumpaa pitäisi käyttää? Mielestäni tämä asia vaatii tarkistusta.--sorsis 15. marraskuuta 2006 kello 13.36 (UTC)

Mikä sitten mielestäsi olisi parempi termi hajautustaululle? Tiivistetaulu? Tässä tosiaan tuntuu olevan eroa englannin kieleen, englanniksi se on hash table. En kuitenkaan ole kuullut kenenkään käyttävän suomessa termiä tiivistetaulu, ja hajautustaulu sinänsä on nimenä ihan kuvaava (eri tavalla kuin tiivistetaulu). Hajatustaulu ei ole suora käännös englannista vaan ilmeisesti paikallinen keksintö, ja mielestäni se on sellaisena ihan hyvä. --SLi 1. toukokuuta 2007 kello 06.26 (UTC)

Hmm, nyt kun katson tuota tiiviste-artikkelia, ymmärrän ihmetyksesi. Mielestäni tiiviste on ehdottomasti eri asia kuin hajautustaulu. Tiiviste on tiivistefunktion (hash) tuottama lukuarvo, hajautustaulu taas on taulu jossa alkiot on lokeroitu tiivisteensä perusteella eri lokeroihin. Taidan muokata tuota tiiviste-artikkelia. --SLi 1. toukokuuta 2007 kello 06.28 (UTC)

Yritin muokata tuota hajautusalgoritmi-sivua, ja tulin mietteissäni siihen tulokseen, että oikeastaan koko sanaa pitäisi ehkä välttää, koska se voi tarkoittaa sekä hajautustaulurakennetta algoritmeineen (lisäys, poisto, haku) että tiivistefunktiota. Englannin kielessä tällaista ongelmaa ei ole näin suuressa mittakaavassa, johtuen sanan hash käytöstä molemmissa yhteyksissä. Mielestäni korvaavia termejä voisivat olla tilanteen mukaan hajautustaulu ja tiivistefunktio (tai ehkä tiivistealgoritmi). Hajautustaulu ei kuitenkaan ole tiiviste, niin kuin artikkelissa väitettiin. --SLi 1. toukokuuta 2007 kello 07.04 (UTC)

Sukupuuttoon kuolleiden lajien taksonomiasta

Sain eräältä enkkuwikipedian sivulta idean, että sukupuuttoon kuolleiden eläinten taksonomialaatikkoon voisi merkitä †-merkin (html:ssä tuotettavissa copypasten lisäksi kirjoittamalla †) niiden taksonomisten tasojen kohdalle, joiden edustajia ei enää ole hengissä. Tähän tyyliin, katso taksonomiaboksi (muokkasin jo artikkeliin Tyrannosaurus rex). Asiaa hieman tutkittuani löysin enkkuwikipediasta kuitenkin yhden kommentin taksonomialuokituksen keskustelusta, jossa joku sanoi, että häntä loukkaa uskonnollisen symboliikan käyttö tuollaisessa yhteydessä. Loukkaantuuko joku täällä, jos tällaista mielestäni kuitenkin melko standardia merkintätapaa käytetään? Onko tuo havainnollinen tapa merkitä asia? Onko parempia ehdotuksia? Kysyn ennen kuin alan tehdä laajemmin muutoksia. --SLi 1. toukokuuta 2007 kello 06.16 (UTC)

Ei välttämättä meistä wikikirjoittajista loukkaannu mutta suuren vaikenevan yleisön keskuudessa on väistämättä ihmisiä, joita se loukkaa. Aiheesta on jossain toisessa yhteydessä (ei Wikipediassa) käyty aikoinaan keskustelua, josta on juuri tämä loukkaantuminen jäänyt mieleen. Ehkä on hyvä keksiä toinen symboli. --Ulrika 1. toukokuuta 2007 kello 06.20 (UTC)

Tuli vielä toinenkin peruste: ajanlaskussa käytettävä kristinuskoon viittaava lyhenne jKr. on korvattu fi.Wikipediassa lyhenteellä jaa., joten ehkä ei siksi kannata käyttää muitakaan kristinuskoon liittyviä symboleja. --Ulrika 1. toukokuuta 2007 kello 06.32 (UTC)

Niin. Kuvittelisin kuitenkin, että korvaavaa symbolia voi olla vaikea löytää. Menee sitten pidemmäksi selitykseksi. Toisaalta voisi argumentoida, että kyseisen symbolin käyttö tuossa merkityksessä on kuulunut pitkään länsimaiseen kulttuuriin ja kielenkäyttöön (ts. se on siinä melko standardi), ja sen vastustaminen sen uskonnollisen alkuperän vuoksi menee vähän yliherkkyydeksi. Minusta se on vähän kuin lähdettäisiin korvaamaan kaikkia sanoja, joiden alkuperällä on mitään tekemistä kristinuskon kanssa (ja niitä on muuten paljon). Mutta ihan mitä mieltä te muut olette, ei minulla niin älyttömän suuria haluja ole sitä ristiä sinne tunkea, minusta se vaan olisi kätevä siinä tarkoituksessa. --SLi 1. toukokuuta 2007 kello 07.12 (UTC)

Olen käyttänyt en.wikin tapaan tuota merkkiä taistelu-mallineissa jos joku taistelun komentajista kuoli itse taistelussa (esim. Leonidas Thermopylain taistelussa). Tästäkin on joskus valitettu, mutta mitään helposti ymmärrettävää vaihtoehtoa "ristinmerkille" ei ole löytynyt. -- Jniemenmaa 1. toukokuuta 2007 kello 09.21 (UTC)

Miksi Wikipedia on tyhjä henkilönimistä

Miksi Wikipedia on tyhjä henkilönimistä, no siksi että täällä halutaan että henkilöstä kirjoitetaan pitkiä artikkeleita. Siksi harva viitsii kirjoittaa niistä.

Otetaan esimerkki kirja Martti Haapakoski, Anni Heino, Matti Huttunen, Hannu-Ilari Lampila, Katri Maasalo (2002): Suomalaisen musiikin historia esittävä taide. WSOY. ISBN 951-0-23564-4. Kirja on Kirja on ilmestynyt vuonna 2002 ja siitä on tällä hetkellä hyvin vähän nimiä kirjoitettu Wikiin.

Uskoisin että jos joku olisi heti kirjan ilmestymisen jälkeen kirjoittanut kaikista henkilöistä minityngän (nimen, syntymäajan, ja paikan) niin meillä olisi paljon enemmän tekstiä nyt kun hakukonetta käyttävä olisi löytänyt wikin ja olisi täydentänyt tekstiä.

Lisäksi jos minä havaitsen että jostain henkilöstä on liian vähän tekstiä, ja se harmittaa minua niin minähän etsisin lisää tietoa ja täydentäisin sitä. --Musamies 1. toukokuuta 2007 kello 11.01 (UTC)

Tästä on sen tuhannen kerran keskusteltu. Eiköhän meillä ole selvä yksimielisyys siitä, että Wikipedian on tarkoitus olla ensyklopedinen ja artikkeleiden pitkiä. Minitynkiä ei siis suositella, mutta ne eivät ole toisaalta roskiakaan. – Kuohatti 1. toukokuuta 2007 kello 11.50 (UTC)

Totta joka sana. Tiedon hakijalle ei ole mitään hyötyä siitä että hän löytää Wikipediasta artikkelin Matti Virtanen, s. 1977, lavastaja, kun hän hakee tietoa lavastaja Matti Virtasesta. Käyttäjillehän näitä tehdään, ei toisillemme. --Ulrika 1. toukokuuta 2007 kello 11.54 (UTC)

Aivan näin. Wikipedian artikkelien on tarkoitus olla kattavia, mutta alkuun käy minusta hyvin, että Wikipediassa on maininta henkilöstä. Noiden perustietojen lisäksi pitää olla jokin selvitys siitä, mikä henkilö on kyseessä, muuten se on roskaa. Merkittävyys pitää siis perustella (henkilö x (s-k) on suomal. muusikko. Hänen tunnetuimmat teoksensa ovat jne.). Tällaisia on paperiset tietosanakirjat väärällään, joten ne sopivat myös Wikipediaan.

Parempi odottaa tuhat vuotta, että joku lisää tietoa tuollaiseen keskeisimmän kertovaan minitynkään kuin odottaa tuhat vuotta, että joku kirjoittaa pitkän artikkelin. -tKahkonen 1. toukokuuta 2007 kello 11.56 (UTC)

Onkohan sisäisiä tutkimuksia tehty aloittaako Wikipediaan kirjoittava mieluummin puhtaalta pöydältä artikkelin kuin laajentaa surkeaa minitynkää. Voisi olla että kattavampi artikkeli syntyy nopeammin tyhjästä kuin minityngästä tai huonosta tyngästä. --Zxc 1. toukokuuta 2007 kello 12.41 (UTC)

En tiedä, onko sisäisiä tutkimuksia tehty, mutta omasta puolestani voin kertoa, että olen laajentanut todella monia minitynkiä, mutta kokonaan uusia artikkeleita olen aloittanut äärimmäisen harvoin. --Elena 1. toukokuuta 2007 kello 13.22 (UTC)

Enpä usko. Ainahan sen lyhyen tekstin voi jättää huomiotta. Ja ellei jätä, niin minitynkä toimii kattavamman artikkelin ensimmäisenä eli määrittelylauseena. Huonot tyngät taas ovat eri asia mutta nekin tekstit voi jättää huomiotta kirjoittaessaan päälle kattavampaa. -tKahkonen 1. toukokuuta 2007 kello 13.28 (UTC)

Tynkätehtailu on todella ärsyttävää. Jostain syystä artikkelin aloittaminen vaan on kivempaa kuin tynkien täydentäminen. Harvemmin jaksan niihin edes koskea, elleivät sitten virheellisiä tietoja esitä. Ennemmin ajattelen jotain tyyliin "täydentäkööt käyttäjä itse tynkänsä". Kaikkia tyngät eivät siis innosta kirjoittamaan lisää.--Ap4k 1. toukokuuta 2007 kello 13.42 (UTC)

Olen samaa mieltä ja toiminkin yleensä niin. Ei jaksa laajentaa mitään surkeita tynkiä ellei artikkeli ole jotenkin kiinnostava tai merkittävä. Parin rivin minityngät saisi poistaa suoraan, kun ei tämä mikään puhelinluettelo ole. --Zxc 1. toukokuuta 2007 kello 13.45 (UTC)

Olen samaa mieltä käyttäjien Ap4k ja Zxc:n kanssa. En ymmärrä minkä takia minitynkiä pitäisi säilyttää, kun ne eivät juuri sisällä tiedonhakijalla hakemaansa tietoa. Oletetaan, että haen tietoa Viitasen Harrista. Minunhan pitää tietää jotakin hänestä, vai miten muuten osaan etsiä hänestä tietoa? Nimen lisäksihän minä varmasti tiedän jotakin hänestä, aivan varmasti ainakin ammatin, vai miksi muuten olisin hänestä kiinnostunut? No tiedän, että hän on säveltäjä ja pimputtaa myös tuomikirkossa urkuja..... -> Haen hänestä tietoa Wikipediasta-> Mitä jäi käteen? QWerk 1. toukokuuta 2007 kello 16.53 (UTC)

Wikipedian artikkelien luokittelu ja hypertekstuaalisuus avaavat tiedonhaulle ulottuvuuden, jossa minitynkä on tasavertainen pitkän suositellun sivun kanssa. Tietosanakirja on yhtä paljon hakuteos kuin yksittäisten artikkelien lukemistokin. Jos pitää nopeasti etsiä esimerkiksi suomalaisia säveltäjiä tai luettelo paaveista, sekin tieto on arvokasta yhtä kaikki, eikä artikkelin pituudella ole tuolloin merkitystä. --Jaakonam 1. toukokuuta 2007 kello 21.25 (UTC)

Oletetaanpa vaihteen vuoksi, ettet tiedä hänestä mitään. Olet vaikkapa lukenut hänestä lehtijutun, ehkä haastattelun ja menet Wikiin. Näet että se on minitynkä. Okei, merkitset lähteen (lehtijuttusi) ja lisäät tiedot. Toinen vaihtoehto. Wikipedian artikkelissa lukee jotakin jostakusta: "herra x oli hänen parhaita ystäviään". Kuka X? Ai, joku säveltäjä. No, tiedänpä nyt senkin. Kolmas tapaus. Katsotaanpa tietosanakirjaa. Siellä herra y:stä kerrotaan (minitynkänä huom), että: "Sukunimi, etunimi (s. 1964), kirjailija, teoksia: Vasen kirjani (1985), Oikea jalkani (1986)". Käyt Wikipediassa, jossa lukee nuo samat, mutta lisäksi, että heppu on kuollut 1987. -tKahkonen 2. toukokuuta 2007 kello 10.07 (UTC)

Mitä Missä Milloin -kirjasarjan kuolleita ulkomaalaisia ja kuolleita suomalaisia -listat avaisivat mahdollisuuden kymmenien ja satojen olennaisten henkilöartikkeleiden avaamiseen, mutta ne jäisivät kyllä niillä tiedoilla minityngiksi. Crash 28. toukokuuta 2007 kello 14.39 (UTC)

Lähdekirjallisuuden tekijöiden ilmoittaminen

Yllä olevan aiheen yhteydessä tuli toisaalla aloitetuksi keskustelua lähdekirjallisuuden tekijöiden ilmoittamisesta. Tarkoitan sitä että jos teoksella on enemmän kuin 2-3 tekijää, ehdotan että mainittaisiin vain ensimmäinen, ja sen jälkeen tulisi ym. Tällainen käytäntöhän on gradun teossa ja varmaan väitöskirjankin.
Ainakin kirjastoissa on käytäntönä vielä, että silloin teos luetteloidaan teoksen nimellä eikä tekijöiden nimillä. Esimerkkinä Suomen musiikin historia esittävä taide, Martti Haapakoski ym. (kyseinen teos on kai Suomen eikä Suomalaisen musiikin historia) --Ulrika 1. toukokuuta 2007 kello 12.22 (UTC)

ajatellaan asiaa kirjan tekijöiden puolelta, jos tekijöitä on monta niin tekijä voi ihmetellä miksi minua sorsitaan kun nimeäni ei mainita, siksi kannattan kaikkien tekijöiden ilmoittamista --Musamies 1. toukokuuta 2007 kello 12.37 (UTC)

Vähän joka laitoksella tuntuu olevan oma lähdemerkintäkäytäntönsä, mutta eiköhän tuo tekijälistan lyhentäminen ole yleinen tapa tiedemaailmassa. Yksityskohdista toki voi keskustella vaikka loputtomiin: kirjoitetaanko ym. vai et al. jne. --Silvonen 1. toukokuuta 2007 kello 12.41 (UTC)

Osassa noista missä käytetään vain yhtä tekijää, on syynä se että tietokanta kasvaisi liian isoksi jos tekijäkenttään täytyisi varata tarpeeksi merkkejä, siksi heillä käytetään tuota tapaa. --Musamies 1. toukokuuta 2007 kello 13.44 (UTC)

Tuolla esimerkkikirjalla on viisi kirjoittajaa. Ei ole mikään ongelma sinänsä mainita viittä nimeä, mutta joskus niitä on niin tuhottomasti että se ei vain ole mielekästä. Tekijät ilmoitetaan, jotta lukija löytäisi saman kirjan. Yhden nimen ilmoittaminen riittää yleensä tähän tarkoitukseen. Ei liene mielekästä mainita hirveää luetteloa jos kirja löytyy yhdelläkin nimellä.

Hyvä esimerkki tässä tapauksessa on tietosanakirjat. Olen käyttänyt lähteenäni useissa artikkeleissa Suurta tietosanakirjaa ja merkinnyt kirjoittajaksi päätoimittajan, toimituksen apulaisjohtajan sekä "muita tekijöitä". Jos haluaisin nimetä kaikki kirjoittajat, heitä olisi 12. Jollakin kirjalla määrä voi olla sitten kolminkertainen. Tarkistettavuus ei kärsi, jos kirjailijoista mainitaan vain kohtuullinen määrä. – Kuohatti 1. toukokuuta 2007 kello 15.53 (UTC)

Tietosanakirjoille ei tapana merkitä tekijää. Jos yleensä jotakin tarkentavaa on tarpeen ilmoittaa, silloin lähinnä kustantaja, sillä tietosanakirjat ovat erityisesti kustantajan teoksia, kustantajan aloitteista syntyneitä ja niiden nimillä puheessa kulkevia. --Ulrika 1. toukokuuta 2007 kello 16.07 (UTC)

Mitä laitan kirjaviitemallineen tekijä-parametriin? Julkaisijan uudestaan? – Kuohatti 1. toukokuuta 2007 kello 16.11 (UTC)

Eikö sitä voi jättää tyhjäksi? Kun tietosanakirjan nimi on täsmälleen oikeassa muodossa, kyllä sen siitä tunnistaa. Jos mallineessa on kerran kustantajan nimi jo muutenkin, sekin kertoo minkä kustantajan tietosanakirjasta on kyse.--Ulrika 1. toukokuuta 2007 kello 16.15 (UTC)

Kirjaviitemallineessa tekijä on näköjään pakollinen. Pitäisi varmaan korjata. [Keskustelusivulla suositellaan toimittajan nimen käyttämistä.] --Silvonen 1. toukokuuta 2007 kello 16.25 (UTC)

Tekijöistä vain yhden ilmoittaminen on paljon vanhempi ilmiö kuin tietokoneet, niin vanha ettei silloin nähty tietokoneista edes unta. --Ulrika 1. toukokuuta 2007 kello 16.09 (UTC)

Minusta olisi hyvin loogista seurata humanistista merkintätapaa. Jos tekijoitä on korkeintaan kaksi, niin silloin ilmoitetaan molemmat. Jos kolme tai useampia, niin vain ensimmäinen (Mietteinen, et al.). Tietenkin jos joku ja jotkut ovat toimittaneet teoksen, niin sama tapa on tietenkin myös tällöin käytössä. --AM 1. toukokuuta 2007 kello 16.23 (UTC)

Minä olen merkinnyt viitetiedoissa melko yleisesti Mietteinen et al., mutta lähdeluettelossa mahdollisimman täydellisesti, suunnilleen siinä muodossa kun Fennica-tietokanta sen ilmoittaa. Suurin syy on varmaan ollut tekijä-parametrin pakollisuus, joten olen pyrkinyt merkitsemään tiedot mahdollisimman yleispätevästi. --Thi 1. toukokuuta 2007 kello 16.32 (UTC)

Lähdeluettelossa lienee tapana mainita kaikki tekijät (paitsi toimitetusta teoksesta toimittajat). "Ym." tai "et al" ovat tekstin seassa käytettäviä lyhenteitä, mutta tekstin seassahan ei Wikipediassa juuri nimiä käytetä. Samulili 1. toukokuuta 2007 kello 16.35 (UTC)

Unohdin mainita, että viitetiedot ovat lyhennettyja ja lähdeluettelossa mainitaan koko tekijäkunta, joko yksi tai useampia. Tämä juuri tekee eron viitteiden ja lähteiden välille, kuten Thi mainitseekin. --AM 1. toukokuuta 2007 kello 16.40 (UTC)

Kyllä sitä listaa lyhennetään usein myös lähdeluettelossa (ks. esim. oman opinahjoni ohjeet). Jos artikkelin kirjoittajaksi on merkitty vaikka kymmenpäinen tutkijaryhmä, täydellinen lista alkaa näyttää jo oudolta. --Silvonen 1. toukokuuta 2007 kello 16.43 (UTC)

Joskus lyhennetään, joskus ei: tässä sanotaan yksiselitteisesti kirjallisuusluettelosta (kappale 2.5): Kaikki tekijät mainitaan. (Ohjeen luvussa 1 puhutaan sitten viittauksesta, johon tulee se ym.) Mutta Wikipedia-artikkeli ei ole opinnäyte. Tehdään tänne säännöt jotka toimivat täällä. Toivoo --Tappinen 1. toukokuuta 2007 kello 20.34 (UTC)

Televisio-lähetykset ja tarkistettavuus-käytäntö

Aloitin keskustelun (erityisesti vanhojen) televisio-lähetysten tarkistettavuudesta Tarkistettavuus-käytännön keskustelusivulla. Asiasta on kiistelty muun muassa tämän artikkelin keskustelusivulla, mutta yksittäistapauksen sijaan toivon yleisempää keskustelua tällaisten lähteiden kelvollisuudesta. -- Piisamson 1. toukokuuta 2007 kello 16.58 (UTC)

mallinne ja luokka artikkelissa Lovex

mallinne ja luokka artikkelissa Lovex, katsokaas alhaalla olevaa mallinetta jossa nimien klikkailu vie takaisin artkkeliin. samoin luokka lovex tuntuu turhalta. mitä täällä ollaan noista mieltä. --Musamies 1. toukokuuta 2007 kello 20.19 (UTC)

Vähän sama kuin suurimmassa osassa Kokoomuksen piirijärjestöistä. --Elena 1. toukokuuta 2007 kello 21.22 (UTC)

Otin Lovexin mallineesta linkityksen pois, ettei tule turhia napsutteluja. Voi olla että ne palautetaan pian takaisin. Artikkeli on muutenkin vähän sellaista hypetystä. Luokan voisi poistaa, täytyy olla vähän merkittävämpi yhtye jotta saisi oman luokan. Kokoomuksen piirijärjestöille voi tehdä saman. Toinen ratkaisu on poistaa uudelleenohjausket. --Ulrika 2. toukokuuta 2007 kello 05.02 (UTC)

No olisi se nyt aika kummallista, jos nykyiset seitsemän lovex-aiheista artikkelia eivät voisi olla luokassa lovex. Mitä yhtyeen pitää mielestäsi tehdä, että suot sille luokan?--Ap4k 2. toukokuuta 2007 kello 12.31 (UTC)

13 rockyhtyettä tarvitsee oman luokan, mutta merkillistä, 187 pärjää ilman omaa luokkaa. Miten se on mahdollista? --Ulrika 2. toukokuuta 2007 kello 12.53 (UTC)

Olet siis sitä mieltä, että rock-yhtyeet eivät tarvitse luokkia?--Ap4k 2. toukokuuta 2007 kello 12.56 (UTC)

Kysyin miten se on mahdollista. --Ulrika 2. toukokuuta 2007 kello 12.58 (UTC)

Ajattelin, että olisit myös yrittänyt (kryptisellä tavallasi) vastata kysymykseeni, kun kerran kommentoit sen alle. "Se" on varmaankin mahdollista siksi, ettei asiasta olla keskusteltu tai äänestetty, tai kenellekään muulle ei ole tullut mieleen, että rock-yhtyeiden luokat sinänsä olisivat huono idea?--Ap4k 2. toukokuuta 2007 kello 13.05 (UTC)

Ei minulle ole mitään yleistä kantaa asiaan, mutta vastustan turhia luokkia. En vain ymmärrä miksi juuri Lovex kaipaisi luokkaa, kun kaikki se tieto, mitä luokissa (näköjään nyt jo alaluokkiakin) on, sisältyy myös itse Lovex-artikkeliin. Kyse on ehkä tärkeyden osoittamisesta, kuka ties. --Ulrika 2. toukokuuta 2007 kello 14.13 (UTC)

ehdotan turhien luokkien karsimista yhtyettein sivuilta samoin jos on levymalline jossa on edellinen ja seuraava niin turha tehdä toista mallinetta, ehdotan sen toisen poistamista --Musamies 2. toukokuuta 2007 kello 14.25 (UTC)

Turhat luokat saa poistaa ihan vapaasti, mutta luokka jossa on jo yli viisi artikkelia, ja potentiaalia kasvulle ei ole ainakaan mitenkään selkeästi turha. Luokittamisella on oma tehtävänsä, ne määrittävät artikkeleille metatietoa. Poistoa vastustavat voisivat kertoa että mikä täsmälleen tässä Lovex luokassa on ongelma? Ymmärtäisin jossainmäärin niiden tyhjänpäiväisyyden jos luokassa olisi vain pari artikkelia, eikä potentiaalia enemmälle. Yleinen käytäntö on kuitenkin, että merkittävä asia (yhtye), jolla on merkittäviä tuotoksia/ala-artikkeleita (albumeita, singlejä), ansaitsevat oman mallineensa/luokkansa. Musamiehelle, no tuo voi jossain mielessä olla turhaa toistoa, että malline on alhaalla, ja "seuraava"/"edellinen" linkit ovat ylämallineessa, mutta uskoisin että ne kuitenkin kummatkin parantavat osaltaan käytettävyyttä. Itsellä tulee eritoten eng-wikipediassa käytettyä paljon kumpiakin navigointitapoja, ylämallineen linkit ovat käteviä kun selaa järjestyksessä koko tuotantoa, ja alamallineen kokonainen listaus on kätevä kun hakee jotain tiettyä albumia. --JTS 4. toukokuuta 2007 kello 08.37 (UTC)

Miten on mahdollista, kysyt. Varmaankin siten, että niistä muista ei ole vielä kirjoitettu artikkeleita. -tKahkonen 5. toukokuuta 2007 kello 09.35 (UTC)

Omakustannekirjailijat

Otetaanko artikkeleita omakustannekirjailijoista? --88.112.121.142 2. toukokuuta 2007 kello 16.14 (UTC)

Useimmiten ei. --MiPe ^(wikinät) 2. toukokuuta 2007 kello 16.15 (UTC)

Ei oteta. Pitää olla julkaistu teos oikean kustantajan kautta. --Ulrika 2. toukokuuta 2007 kello 16.16 (UTC)

Miksi mun nyrkkipokeria koskeva artikkeli poistettiin?

Harmittaa, kun kirjoitin sen vain tänne - wikipediaan. Voisitte kumota poiston.

Jos kysyttävää, niin <krike@sci.fi> Kommentin jätti 91.154.74.19 (keskustelu – muokkaukset).

Jos etsit vanhaa tekstiä, ja haluat kopioida sen muualle, voit löytää sen täältä: Poistoloki. Yst.terv. --Tappinen 4. toukokuuta 2007 kello 08.55 (UTC)

Olin väärässä. Ei löydy sisältöä, mutta koka ja koska ja perustelut. --Tappinen 4. toukokuuta 2007 kello 08.57 (UTC)

Suomen venäläiset

IP 80.222.200.48 on perustanut luokan Luokka:Suomen venäläiset, ja siihen hän nyt sijoittaa sekä viime vuosina tulleet että vanhat emigrantit jälkeläisineen. Tuntuu oudolta, kun Babitzinien sisaruksia ja Klimenkoa ym. on pidetty tähän asti täysivaltaisina suomalaisina, vaikka taustalla onkin venäläisyyttä. En kaipaisi tällaista nähtävästi negatiivisista lähtökohdista syntynyttä luokittelua. Tai olipa lähtökohta mikä tahansa, kun kyse on Suomen kansalaisista ja useimmissa tapauksissa Suomessa syntyneistäkin, on mielestäni väärin luokitella heitä venäläisiksi. --Ulrika 6. toukokuuta 2007 kello 14.04 (UTC)

Ei tuossa luokittelussa ole mitään vikaa kunhan pitää mielessä Suomen venäläisten määritelmän: "Suomen venäläisiksi kutsutaan Suomen venäjänkielistä kielivähemmistöä". Mielestäni siis Kirkan voi ottaa luokasta pois, samoin kun Sinerbychoffit, Aleksei Eremenkon ja Vaalan. Luokkaan jää siis Ilja ja Konstantin (joiden kielen käytöstä ei ole mitään havaintoa, uskoisin että hekään eivät kuuluneet kyseiseen kielivähemmistöön). Turha luokka siis. --Agony (403) 6. toukokuuta 2007 kello 16.38 (UTC)

Poistin sieltä jo aiemmin sellaiset, jotka minusta olivat itsestään selviä. Kirka oli jäänyt vahingossa, olihan hän aivan suomenkielinen. Poistin vielä lisää, mutta entä nämä Eremenkot, eivätkös ne ole venäläisiä?--Ulrika 6. toukokuuta 2007 kello 16.54 (UTC)

Molemmat ovat syntyneet Venäjällä, mutta heillä on sekä Suomen että Venäjän kansalaisuus ja edustavat Suomea maajoukkuetasolla. Perhe on tullut Suomeen alun perin vuonna 1991. –Kooma 6. toukokuuta 2007 kello 17.46 (UTC)

Kylläpä luokan tekijä aiheutti ongelman. Luultavasti muita vastaavia luokkia ei ole, enkä ole oikein varma tämänkään tarpeellisuudesta, eli ehkä poistetaan kaikki, kun määrittely on niin vaikeaa. --Ulrika 6. toukokuuta 2007 kello 18.04 (UTC)

On meillä Luokka:Suomenruotsalaiset kirjailijat. Mihin muuten laitetaan Ina Colliander; viimeisessä linkissä Sergius Colliander mainitsee äitinsä ptäneen itseään maahanmuuttajana ja hämmästyneen Pro Finlandia-palkinnosta ? --Tappinen 7. toukokuuta 2007 kello 15.00 (UTC)

Suomenruotsalaiset ovat vähän eri asia kuin suomen venäläiset. Suomen ruotsalaiset eivät kuulu luokkaan suomenruotsalaiset, eikä heille edes taida olla luokkaa. --Ulrika 7. toukokuuta 2007 kello 15.12 (UTC)

Toinen vastaava luokka on Luokka:Baskijalkapalloilijat. --Jannex 7. toukokuuta 2007 kello 15.03 (UTC)

Eikös äskettäin äänestetty pois joku albaani- tai serbijalkapalloilijaluokka? Tuo voisi mennä pois sillä samalla perusteella. --Ulrika 7. toukokuuta 2007 kello 15.12 (UTC)

Suomen venäläisiä ovat sekä vanhat emigrantit kuten Kirkan suku sekä uudemman polven nykyään tulleet. Ovat romanitkin romaneita vaikka he eivät usein puhu romanikieltä. --SM 7. toukokuuta 2007 kello 15.35 (UTC)

Luokkaan romanit ei kuitenkaan ole luokiteltu henkilöitä, luokkaa Suomen romanit taas ei ole. Ulkopuolisen ei pidä mennä määrittelemään toisen identiteettiä, varsinkaan tietosanakirjassa. Suomen romanit -artikkeli käsittelee yleisellä tasolla romaneja.--Ulrika 7. toukokuuta 2007 kello 15.49 (UTC)

Ei olekaan, enkä pidäkään tuota hyvänä luokitteluperusteena. Kunhan huomautin asiasta, kun jälleen näkyi menevän sekaisin kansalaisuus, äidinkieli ja etnisyys. Venäjällä asuu satoja muitakin kansallisuusryhmiä kuin venäläiset (n. 75%), mutta heidän kansalaisuutensa on "venäläinen" ja monet ei-etniset venäläiset puhuvat äidinkielenään venäjää. Samoin miljoonia venäläisiä, jotka eivät ole Venäjän kansalaisia, elää muissa maissa, mm. Suomessa. Artikkeli Suomen romanit käsittelee ko. ryhmää Suomen tasolla. Yleisellä tasolla romaneista kertoo Romanit (kirjoitetaan yhdellä a:lla).

Tuli typo, tiedän kyllä että kirjoitetaan yhdellä a:lla, kuten ed. lauseista näkyy. Nyt näyttää artikkelissa Suomen venäläiset olevan samat nimet, jotka olivat luokassa. Mitenkähän heidän todellisen venäläisyytensä laita on? --Ulrika 7. toukokuuta 2007 kello 16.03 (UTC)

Korjasin nyt artikkelia. Jotkut eivät näköjään ole ymmärtäneet, että tuossa luokan nimessä "venäläiset" tarkoittaa etnisyyttä, ei kansalaisuutta. --SM 7. toukokuuta 2007 kello 15.46 (UTC)

Ikuista bänniä ahkerasti vandalisoiville IP:lle?

Tuntuu olevan paljon IP-osoitteita, joista tulee lähes pelkkää vandalisointia. Lienevät yleensä koulujen osoitteita. Pitäisikö ruveta laittamaan näille ikuista bänniä? Hyöty olisi se, että vandalisoinnin määrä tod. näk. vähenisi huomattavasti, koska suuri osa vandalisoinnista tulee näistä vakivandaaliosoitteista. Haitta olisi tietysti se, että myös asiallisten muokkausten teko em. osoitteista estyisi.

Esimerkiksi tämä Käyttäjä:217.152.59.114, ei olisi wikipedialle suuri menetys, vaikka ko. IP bannattaisiiin pysyvästi.--Teveten 9. toukokuuta 2007 kello 08.12 (UTC)

Jos IP-osoitteesta on tullut valtaosin roskaa (ja näitä tapauksia on paljon) olen antanut vuoden IP-bännejä. Samulili 9. toukokuuta 2007 kello 08.38 (UTC)

Tuo vuoden jäähy on hyvä idea. Taidan alkaa soveltaa sitä. Onkos tästä asiasta jotain ohjeistusta jossain?--Teveten 9. toukokuuta 2007 kello 10.07 (UTC)

Tein nyt lisäyksen Wikipedia:Esto-ohjeeseen.--Teveten 9. toukokuuta 2007 kello 13.54 (UTC)

Kannatan tätä estoa ainakin koulujen osoitteille. Toki ei kannata bännätä kuin kirjautumattomat ja tunnusten luonti estoon. --zxc 9. toukokuuta 2007 kello 13.56 (UTC)

Tarvitaanko turhia punaisia linkkejä?

Jos ei ole todennaköistä että henkilöstä kirjoitetaan artikkeli, eli hän alittaa merkittävyyskynnyksen, ei kai häntä pidä varmuuden vuoksi linkittää? Ymmärrän Wikipedian ohjeen niin, että turhia sisäisiä linkkejä ei pitäisi tehdä, eli jos henkilö ei ole merkittävä, punaista linkkiä ei tehdä siltä varalta, että jos henkilöstä joskus tulee vaikkapa Yhdysvaltain presidentti, on linkitys jo valmiina. Nyt kirjoittaja artikkelissa Menestysteologia on kuitenkin eri mieltä. Ohjetta pitäisi mielestäni tarkentaa, jos muut ymmärtävät turhat linkitykset turhiksi, kuten minä. Mielipiteitä? --Ulrika 10. toukokuuta 2007 kello 10.48 (UTC)

Ehdottomasti samaa mieltä. Mikäli henkilö/ilmiö ei kirjoitushetkellä ylitä merkittävyyskynnystä, ei sitä ole mitään syytä linkittää. Linkin saa kyllä myöhemmin lisättyä, jos niikseen tulee. Ohjetta tarkemmaksi. --Herra Maka 10. toukokuuta 2007 kello 17.33 (UTC)

Kannatan molempia ehdotuksia, turhat linkit pois, kyllä niitä voi lisätä myöhemminkin. Ei muuta kuin botti töihin. --Musamies 10. toukokuuta 2007 kello 17.51 (UTC)

Milläs botti osaa merkittävyyden arvioida? --thule 10. toukokuuta 2007 kello 19.19 (UTC)

Samaa mieltä oon, punaiset linkit yleensäkin saisivat jäädä vähemmälle mielestäni. Ilmeisesti punaisia linkkejä lisätään "varauksina" joko siksi, että a) toivotaan, että joku kirjoittaisi jutun niistä tai b) aiotaan kirjoittaa niistä juttu joskus myöhemmin. Mutta kun harvemmin punaiset sinisiksi muuttuvat, eikö olisi parempi vaikka poistaa punaiset ja laittaa linkit vasta sitten kun artikkeli on jalalla. --Kulttuurinavigaattori 10. toukokuuta 2007 kello 19.46 (UTC)

Tässä ei nyt ole varmaankaan tarkoitus keskustella punaisista linkeistä yleisesti. Punaiset linkit yleisesti ottaen ovat järkeviä, koska ne stimuloivat artikkelien laatimista. Lisäksi on huomattavasti hankalampaa jälkikäteen ruveta miettimään kaikki mahd. artikkelit, jotka saattaisivat linkittää aiheeseen A, kuin linkittää muut artikkelit aiheeseen A jo artikkelien teko tai muokkausvaiheessa. Luonnollisestikaan ei pidä kuitenkaan linkittää asioita tai henkilöitä, joista tod. näk. ei ole syytä laatia artikkeleita. --Teveten 10. toukokuuta 2007 kello 19.55 (UTC)

Tarkoitin todellakin turhia punaisia linkkejä, eli linkkejä ihmisistä, jotka eivät ole tehneet mitään merkittävää, esimerkiksi Esko Halme, joka on kirjoittanut Ristin Voitto -nimiselle kustantajalle kirjan Operaatio Uusi aika. En varmasti mene pahasti vikaan, jos ennustan, ettei hänen merkittävyytensä kohoa koskaan Wikipedian tasolle. Täytyy nyt yrittää päästä yhteisymmärrykseen kirjoittajan kanssa. --Ulrika 10. toukokuuta 2007 kello 22.12 (UTC)

Joo, pysytäänpä alkuperäisessä aiheessa. Tällainen maininta löytyy en-wikin ohjesivulta:In general, do not create links to: Subsidiary topics that result in red links (links that go nowhere) to articles that will never be created, such as the names of book chapters. Tätä on kuitenkin mielestäni syytä täsmentää: kun aihe ei kirjoitushetkellä ole merkittävä. Kuka pystyy ennustamaan, onko jokin aihe tulevaisuudessa merkittävä? Todennäköisyydet on vain tekosyy luoda noita linkkejä. --Herra Maka 10. toukokuuta 2007 kello 20.13 (UTC)

Aivan, tätä tarkoitin. Voisitko täsmentää ohjeisiin. Jos minä lähden täsmentämään, voisi sanoa että minulla on oma lehmä ojassa ja olen jäävi. Jäävään siis itseni, koska olen osapuoli Menestysteologia-artikkelin linkkikeskustelussa. --Ulrika 10. toukokuuta 2007 kello 22.12 (UTC)

Olen täysin samaa mieltä. Senhän pitäisi olla itsestäänselvyys, että linkkejä ei laiteta sellaisiin aiheisiin, jotka eivät (kirjoitushetkellä käytettävissä olevan tiedon valossa) ylitä merkittävyyskynnystä. --Mb 10. toukokuuta 2007 kello 23.43 (UTC)

Onko muuten mitään systeemiä, joka kertoisi kuinka monessa artikkelissa esiintyy jokin tietty punainen linkki? Jotenkin samaan tapaan kuin Tänne viittaavat sivut-toiminto tekee. Tai lista punaisista linkeistä esiintymistiheyden mukaan järjestettynä? Joskus näistä saattaisi olla samanlaista iloa kuin toivomuslistasta on. -B. Nuhanen 10. toukokuuta 2007 kello 22.55 (UTC)

Se onnistuu ihan tuon tänne viittaavat sivut -toiminnon avulla. Seuraat vain punaista linkkiä ikään kuin aikoisit luoda artikkelin, ja esiin tulevalla muokkaussivulla voit sitten käyttää tänne viittaavat sivut -toimintoa. Lista useimmin toistuvista punaisista linkeistä löytyy kai täältä: Toiminnot:Halutuimmat sivut. --Mb 10. toukokuuta 2007 kello 23.43 (UTC)

Kiitokset. Juuri tuota tarkoitin. -B. Nuhanen 11. toukokuuta 2007 kello 08.28 (UTC)

Tein ohjeeseen nyt muutoksen. OK?--Teveten 11. toukokuuta 2007 kello 06.34 (UTC)

Täsmensin sitä tuolla kirjoitushetken merkittävyydellä, koska se on keskustelussa saanut kannatusta ainakin Musamieheltä, Ulrikalta, MB:ltä ja minulta, eikä nähdäkseni yhtään vastustusta. Lisäsin lisäksi mielestäni tarpeellisen huomautuksen linkin myöhemmästä lisäämisestä. rv vain, jos ei miellytä (hyvin perustein, tietenkin). --Herra Maka 11. toukokuuta 2007 kello 06.56 (UTC)

On OK. Korjasin sanajärjestystä. --Ulrika 11. toukokuuta 2007 kello 07.37 (UTC)

Jos nyt enää ketään kiinnostaa, niin alkuperäinen keskustelu aiheesta käytiin IP:n keskustelusivulla Keskustelu käyttäjästä:81.197.165.230. En huomannut laittaa sitä tuossa kysymyskommentissani. --Ulrika 11. toukokuuta 2007 kello 07.42 (UTC)

---

Youtuben videoiden linkittäminen&muu käyttö artikkeleissa

Mielestäni youtuben runsasta videotarjontaa pitäisi hyödyntää wikipedian artikkeleissakin. Youtuben videoissa on mahdollisuus ns. embed-koodiin, jonka avulla video voidaan liittää suoraan html-kirjoitettuun sivuun. Näin voisi mielestäni menetellä wikipedian artikkeleissakin, olettaen tietysti että video on käyttöön sopiva. Kommentin jätti 82.133.175.205 (keskustelu – muokkaukset).

Tästä on keskusteltu aiemmin, mutta koska youtuben videoista suuri osa on tekijänoikeusrikkomuksia, ei linkitystä ole katsottu sopivaksi. Jos tekijänoikeustilanne muuttuu, niin se tietysti muuttaa tämän asian.--Teveten 15. toukokuuta 2007 kello 14.47 (UTC)

Kerrotaanko muka jossain käytännössä että linkitys YouTubeen on kielletty? --junafani (anna palautetta) 19. heinäkuuta 2007 kello 17.43 (UTC)

Kiinnitä huomiota sanaan "tekijänoikeusrikkomus", jonka pitäisi selittää asia ilman erityisiä kieltojakin. --Ulrika 19. heinäkuuta 2007 kello 18.03 (UTC)

Asiasta on keskusteltu mm täällä, ja täällä--Teveten 19. heinäkuuta 2007 kello 18.11 (UTC)

Keskustelusivun arkistointi

Hei! Minulla sattuu olemaan jo aika paljon vanhoja viestejä keskustelusivullani ja tuumin, että olisi aika arkistoida ne. Koska olen jo aiemminkin arkistoinut viestejäni tiedän miten se tehdään, mutta miten voin luoda uuden arkiston, koska olen jo luonut yhden eikä kahta saman nimistä artikkelia/luokkaa/arkistoa voi luoda? Olisin tosi iloinen jos joku auttaisi. Tabasco 18. toukokuuta 2007 kello 21.20 (UTC)

Kun ensimmäisen arkistosivun osoite päättyy muotoon Käyttäjä:Tabasco/Arkisto, niin toinen nimetään yksinkertaisesti Käyttäjä/Tabasco/Arkisto2 jne. --Thi 18. toukokuuta 2007 kello 21.31 (UTC)

Ai jaa, no kun menin luomaan sivun Keskustelu käyttäjästä:Tabasco//Arkisto, mutta voiko sivun uudelleen ohjata, kenties? Tabasco 18. toukokuuta 2007 kello 21.34 (UTC)

Nykyisen keskustelusivusi viestit voit siirtää uudelle sivulle Keskustelu käyttäjästä:Tabasco//Arkisto2. Ensimmäinen arkisto (Keskustelu käyttäjästä:Tabasco//Arkisto) saa jäädä sellaiseksi kuin se on, tuohon samaan osoitteeseen eli mitään uudelleenohjauksia ei tarvita. Vai ymmärsinkö kysymyksen väärin, et kai tällä hetkellä tarvitse toista arkistosivua. --Thi 18. toukokuuta 2007 kello 21.39 (UTC)

Korjaus edelliseen: kun vanha arkistosi oli osoitteessa /Arkisto, niin osoite //Arkisto on aivan käypä, eli unohda mitä kirjoitin edellä. Mutta nykyiseltä keskustelusivulta tulisi olla linkki molempiin arkistoihin. --Thi 18. toukokuuta 2007 kello 21.44 (UTC)

Viitteet eri kielisiin lähteisiin

Wikipedia:Merkitse lähteet sanoo: On kuitenkin hyvä muistaa, että suomenkielisessä Wikipediassa tulisi käyttää ensisijaisesti luotettavia suomenkielisiä lähteitä, jotta niiden tarkistaminen onnistuu mahdollisimman monilta käyttäjiltä. Tästä olen samaa mieltä.

Olen huomannut, että useista aiheista tulee käytettyä muita kuin suomenkielisiä lähteitä. Nyt minulle kerrotaan, että lähteiden pitäisi olla toissijaisesti englannin- tai ruotsinkielisiä, jotta lukija voi tarkistaa ne. En löydä ohjesivuilta mainintaa asiasta. Epäilen, että minun lisäkseni moni muukin on syyllistynyt vääränkielisten lähteiden merkitsemiseen.

Minun on tullut aika usein käytettyä näitä muunkielisiä lähteitä, sillä olen yrittänyt päästä mahdollisimman lähelle alkuperäista tietoa (jos sellaista on). Mikä on käytäntö ja suositus? Pitäisikö nämä turhilla kielillä kirjoitetut lähteet jättää artikkeleista pois? Eikö riitäkään, että lähde ylipäänsä on tarkistettavissa? Kaikki eivät ymmärtääkseni osaa ruotsia ja englantiakaan. Entäpä jos vähemmän osatulla kielellä on löydettävissä ajankohtaisempi, tarkempi, alkuperäisempi tai "luotettavampi" lähde? -B. Nuhanen 19. toukokuuta 2007 kello 21.01 (UTC)

Aika outo väite, että vain englannin- ja ruotsinkielisiä lähteitä saisi käyttää. Tuo ei kyllä ole ollut mikään Wikipedian käytäntö tähän asti ja toivottavasti siitä ei tulekaan sellaista. Toki olen samaa mieltä siitä, että luotettava ja laadukas suomenkielinen lähde on useimmiten paras lähde. --Tero V. 19. toukokuuta 2007 kello 21.15 (UTC)

Minusta on aika selvää, että vieraskielisten lähteiden käyttöä ei voida keinotekoisesti rajoittaa. Toki jos valinnanvaraa on, tulisi viitata suomenkielisiin lähteisiin. Ja luultavasti englanti ja ruotsi ovat ne kielet, joita kannattaa seuraavaksi suosia, jos suomenkielisiä lähteitä ei ole. Mutta kuten B. Nuhanen toteaa, ei ole mitenkään sanottua, että paras lähde olisi aina kirjoitettu jollakin näistä kolmesta kielestä; itse asiassa ei ole edes sanottua, että jokaisesta aiheesta ylipäänsä löytyisi lähteitä näillä kielillä. Vaikea kuvitella, että olisi mahdollista kirjoittaa kattavia ja tasokkaita artikkeleita vaikkapa Venäjän maantieteeseen liittyvistä aiheista täysin ilman venäjänkielisiä lähteitä. Mahdollisimman helppo tarkistettavuus on tietysti toivottavaa, mutta niin on myös lähteiden mahdollisimman hyvä laatu; tässä meillä on kaksi osittain hieman ristiriitaistakin tavoitetta, joiden välillä pitää aina löytää se sopiva tasapaino. --Mb 19. toukokuuta 2007 kello 21.49 (UTC)

Kai pointti on se, että jos kahdessa lähteessä on identtiset tiedot eikä lähteiden luotettavuudessa ole eroa ja lisäksi toinen lähde on yleisesti ymmärretyllä kielellä ja toinen harvemmin ymmärretyllä kielellä, niin kannattaa viitata yleisemmin ymmärretyllä kielellä kirjoitettuun lähteeseen. Samulili 20. toukokuuta 2007 kello 09.26 (UTC)

Tuo se pointti juuri on. Keskustelu tästä kai lähti, kun minä pidin Tanskan väestöä koskevaa tanskankielistä viitettä jokseenkin turhana, koska lukijat eivät paljolti ymmärrä tanskaa. Tässä tapauksessa viite oli ihan hyvä, mutta uskon, että jos joku meistä vaivautuisi käymään kirjastossa, löytyisi suomeksi kirjoitettua luotettavaa tietoa tästä sinänsä yleisestä aiheesta. Tanskankielinen viite siis käy, mutta tilalle tulisi etsiä suomenkielinen.

Kysymys on mielenkiintoinen, jos otetaan huomioon muutkin ulkomaankielet kuin tanska. Tanskaa moni pystyy kouluruotsin perusteella ymmärtämään. Entä jos lähde olisi divehiksi? Viitteen pystyisi tarkistamaan aivan mitättömän pieni ryhmä lukijoitamme. Mielestäni tuollainen viite on jo aivan turha. Mutta olisiko divehinkielinen viite ihan hyvä ja tarkistettavuuden rajoissa, jos se olisi luotettavin ja ajankohtaisin koskien Malediivien uskonnollista tilannetta? – Kuohatti 20. toukokuuta 2007 kello 11.17 (UTC)

Eikö lähdeviitteen tehtävä olekaan kertoa, mistä tieto on peräisin? Jos tieto on löydetty divehinkielisestä lähteestä, eikö siitä pitäisi mainita ja mahdollisuuksien mukaan viitata alkuperäiseen lähteeseen? En ymmärrä, miten kyseinen lähdeviittaus olisi turha. En itse siviilissä ole koskaan joutunut millään lailla lähdeviittauksia tekemään. Siksi en osaa alan perusteita enkä käytäntöä. -B. Nuhanen 20. toukokuuta 2007 kello 11.44 (UTC)

Minä itse nojaisin professori ja pääjohtaja Veikko Litzenin näkemykseen, että läntisessä Euroopassa puhuttuja kieli ei tarvitse kääntää, sillä niitä sivistynyt ihminen osaa ilman muuta. Näin se vaan nyt on. --Alexius Manfelt 20. toukokuuta 2007 kello 11.36 (UTC)

Jos kyseessä on kieli, jota 300 000 henkilöä puhuu aasialaisessa saaristovaltiossa, miten sitten? Miten lukija tuollaisen lähteen muka tarkistaa? Kysymys on ihan pätevä, sillä Malediivien uskonnollisesta tilanteesta on todennäköisimmin kirjoitettu eniten juuri divehiksi.

Lähteiden kielistä on nähtävästi keskusteltu ennenkin, ainakin sivulla Keskustelu:Virolaiset. Käyttäjä ML toteaa tuolla, että "Valitettavasti lähteen venäjänkielisyys tekee mahdottomaksi sen tarkemman arvioinnin 99%:lle suomalaisista, jotka eivät venäjää osaa". Tuo on tietenkin aivan totta, monikaan lukijamme (ei nyt sentään ihan noin harva) ei osaa venäjää. – Kuohatti 20. toukokuuta 2007 kello 11.56 (UTC)

Ja mitä tulee Manfeltin kommenttiin, Litzenin näkemys ei taida soveltua Wikipediaan. Wikipediaahan lukee muutkin kuin akateemisen alan ihmiset ja lukijoidemme sivistys on hyvinkin vaihtelevaa. – Kuohatti 20. toukokuuta 2007 kello 12.02 (UTC)

Kyllä B. Nuhanen on oikeassa. Olen runsaasti joutnut lähdeviitteiden kanssa painiskelmaan ja en voi olla kuin samaa mieltä hänen kanssa. Jos kieli on x, niin kyllä siihen pitäisi viitata ao. kielellä, eikä esim. käänöksen avulla. Ja olisi syytä mainita kieli, mistä viite on peräisin. Vasta sen jälkeen voidaan mainita mahdollinen käännös, ja miksi sitä on käytetty eikä alkuperäistä kieltä. Jos oikein tarkasti katsotaan, niin käännökset yleensä eivät kelpaa alkuperäisiksi lähteiksi. Niin professori Litzen ei puhu akateemisuudesta, vaan sivistyksestä. --Alexius Manfelt 20. toukokuuta 2007 kello 12.03 (UTC)

Niin ikävää kuin se vain on, mielestäni on kohtuutonta odottaa lukijoiltamme noin laajaa sivistystä. Wikipedia ei kuitenkaan ole akateemisen piirin hanke, vaan ihan kaikenlaisten ihmisten lukema. – Kuohatti 20. toukokuuta 2007 kello 12.07 (UTC)

Ystävä hyvä, olen samaa mieltä, että Wikipedia ei ole akateeminen hanke. Kuitenkin tunnen lukuisia eri kieliä erinomaisesti osaavia suomalaisia, jotka eivät ole akateemisia. Tietenkin tuo toteamus on hivenen kärjistävä, mutta haluan korosta sitä, että alkuperäiseen tulee aina viitata ja sitten johonkin tavalliseen tai suomenkieliseen lähteeseen, ja selittää miksi niin tehdään ja mahdolliset poikkeamat käännöksessä ja tulkinnassa. Mutta yleensä akateemiset osaavat vain amerikkaa ja eikä sitten mitään muuta. Ne muut, ei-akateemiset, osaavat enemmän muita kieliä. Ystävällisesti --Alexius Manfelt 20. toukokuuta 2007 kello 12.22 (UTC)

Tässäkö ei sitten toimi toisten käyttäjien kontrolli? Joku kai kuitenkin aina osaa jotain kieltä ja voi tarkastaa, että lähdettä on luettu oikein. Homma tasapäistyy aika lailla, jos lähteinä saa käyttää vain yleisesti osattuja kieliä, miten ne sitten määritelläänkään. Samoin perustein voitaisiin rajoittaa lähdeviittausten tekemistä suomenkielisiinkin lähteisiin, jos niissä käytetään niin vaikeaa kieltä, että ei voida olettaa "kaikenlaisten ihmisten" ymmärtävän lukemaansa. Esimerkiksi moni luonnontieteellinen teksti sisältää sanastoa, jota keskiverto lukija ei ymmärrä. Näitä kuitenkin käytetään lähteinä eikä sekään ole kohtuutonta.

En pidä järkevänä sitä, että alkaisin metsästämään toissijaista lähdettä tiedolle, jonka olen jo kertaalleen jostain jollain kielellä löytänyt. Minun puolestani anglofiilit voivat täydentää itse artikkeleihin kaipaamiaan englanninkielisiä lähteitä, jos kokevat ne tarpeellisiksi. Jos nyt kuitenkin päädytään siihen, että harvinaisemmat kielet eivät kelpaa lähteiksi, jää minulta jatkossa suurin osa vähistä lähdeviittauksistani tekemättä. -B. Nuhanen 20. toukokuuta 2007 kello 12.53 (UTC)

Wikipedia:Babel-mallineita voi käyttää etsimään ihmisiä, jotka osaavat tiettyä kieltä ja näin ollen pystyvät tarkistamaan lähdeviittauksen, mikäli siitä syntyy erimielisyyttä. --Jannex 20. toukokuuta 2007 kello 13.05 (UTC)

Eiköhän harvinaisemmilla kielillä kirjoitettuja lähteitä kannattaisi silti välttää. Olisi toivottavaa, että mahdollisimman moni lukija voisi tarkastaa tiedon eikä että kissojen ja koirien avulla pitäisi ensiksi etsiä kääntäjää. Tietojen pitää kai olla myös lukijalle, ei pelkästään meille muokkaajille, tarkastettavissa. – Kuohatti 20. toukokuuta 2007 kello 15.50 (UTC)

Korostaisin asiassa kirjoittajan vastuuta. Kirjoittajan tulee käyttää lähdettä, jota hän pitää hyvänä ja luotettavana, ja joka on kielellä, jota hän osaa riittävästi. Lisäksi lähde on mainittava. Näin on akateemisissa opinnäytetöissäkin: jos työn ohjaaja ei osaa jotain kieltä, hän ei tietenkään sen perusteella kiellä ohjattavalta sillä kielellä olevien lähteiden käyttöä. (Toki tällaisia lähteitä käytettäessä annetaan alkukielisestä viittauksesta myös käännös alaviittessä.) Miksi täällä pitäisi olla tiukempi linja kuin yliopistoissa? Jos aihe käsittelee Tanskaa, on varsin perusteltua käyttää myös hyviä tanskankielisiä lähteitä. Lähdekielien rajoittamisesta seuraisi sisällön tasapäistyminen ja pahimmassa tapauksessa myös joidenkin käyttäjien kyllästyminen Wikipedia-hankkeeseen. Jos jokin aihe tai sanamuoto on kiistanalainen, lähdeviittauksen voi laittaa alkukielellä keskustelusivulle, jossa siitä voidaan keskustella. Kuten Jannex sanoi, Babelin avulla voi helposti kutsua kielen taitajia mukaan keskusteluun. Jos kirjoitan artikkeliin jotain englanninkielisestä erikoisalan teoksesta, jota on erikoisalan kirjastossa yksi kappale ja se on minulla lainassa (näinkin on käynyt työstämissäni musiikkiartikkeleissa), niin siinäpä vasta kissoja ja koiria tarvittaisiinkin tiedon tarkastamiseksi. Tarkistettavuus on kuitenkin eri asia kuin se, että jokaisen lukijan pitäisi pystyä heti tarkistamaan jokainen viite oman koneensa äärestä omalla kielitaidollaan. --Tero V. 20. toukokuuta 2007 kello 16.13 (UTC)

Tämän nähtyäni olen kyllä vakuuttunut. Lähteelle ei ole tarpeellista, että se olisi "heti", "omaan koneen äärestä" eikä sitten ehkä myöskään se, että se olisi omalla äidinkielellä. – Kuohatti 20. toukokuuta 2007 kello 17.07 (UTC)

TOC-mallineiden käyttö

Wikipediassa on käytössä mallineet TOCvasen ja TOCoikea, joilla sisällysluettelo saadaan siirretyksi jompaan kumpaan reunaan ja teksti kulkemaan sen vierestä. Mallineet ovat mielestäni käteviä silloin, kun artikkelin alussa on pitkä sisällysluettelo (esim. yli 20 riviä) eikä lainkaan kuvia, jolloin mallineella saadaan alkuun muutoin jäävä tyhjä tila täytettyä tekstillä. Kaikkia mallineen käyttö ei kuitenkaan miellytä ja niitä on poisteltu. Perustelut ovat olleet "eikö tämä voisi olla kuten muissakin"-tyyppisiä, ja ainakin minulle on jäänyt epäselväksi, miksi valkoinen ruutu on parempi kuin ruutu jossa on tekstiä.

Esimerkkinä sivusta jossa on pitkä sisällysluettelo ja TOCvasen-malline voisi mainita artikkelin Oopperan historia. Sanottakoon vertailun vuoksi, että enWikissä TOCoikea-mallinetta (TOCright) on sivumäärään suhteutettuna käytetty kahdeksan kertaa niin paljon kuin suomenkielisessä Wikissä. Jotta päästäisiin yhdestä potentiaalisesta muokkaussodan aiheesta, olisi tästä hyvä saada aikaan jonkinlainen käytäntö. Perustelut ja mielipiteensä voi jättää alle. --Alphaios 21. toukokuuta 2007 kello 02.11 (UTC)

Keskustelu

TOCoikeaa ja TOCvasenta pitää käyttää varoen. Ennen kuin korvaa automaattisen sisällysluettelon noilla mallineilla, pitäisi tarkistaa lopputuloksen järkevyys tarkistaa eri resoluutioilla eikä vain sillä yhdellä, joka itsellä sattuu olemaan. Samulili 25. toukokuuta 2007 kello 15.24 (UTC)

Ainakin joissain tapauksissa on ollut erilainen lopputulos eri selaimilla, joten se olisi hyvä tarkistaa. Olen maininnut ongelmasta jo aikaisemmin: Wikipedia:Kahvihuone (käyttöongelmat)#Sisällysluettelomallineet.

Osallistumisesta päätellen tämä mallinekysymys ei herätä kovin suuria tunteita. Olisi kuitenkin hyvä saada jokin yleispätevä raja sille, kuinka pitkä sisällysluettelon pitää olla jotta alkuperäisen muotoilun ohittaminen on perusteltua. Itse ehdottaisin rajaksi 30 riviä. --Alphaios 31. toukokuuta 2007 kello 08.05 (UTC)

TOC-mallineet ovat tarpeellisia

1. --Alphaios 21. toukokuuta 2007 kello 02.11 (UTC)
2. Järkevä --Ulrika 31. toukokuuta 2007 kello 08.11 (UTC)
3. Menkäähän kieltämään sisällysluettelomallineet niin palataan luokissa navigointiaikaan kivi ja saadaan kertaheitolla mielenkiintoisia aakkosten alle osioituja sivuja kun kompaktin A B C D ... sijasta löytyykin 27 kirjainta allekkain... --Agony (403) 31. toukokuuta 2007 kello 08.39 (UTC)
4. Komppaan Agonya. Lisäksi etenkin pitkissä luetteloissa TOCoikea on hyödyllinen. —Ppntori (jutskaa / muokkaukset) 31. toukokuuta 2007 kello 08.45 (UTC)
5. Juu, itse joskus häröilin TOC:n kanssa ja silloin muokkaukseni palautettiin. Olen todellakin TOC-mallineen kannalla. --Erkkimon ^(Itkumuuri) 25. kesäkuuta 2007 kello 00.16 (UTC)
6. TOCoikea on hyödyllinen noin 10 prosentissa tapauksista, mutta silloin se on todella hyödyllinen. --Jaakonam 25. kesäkuuta 2007 kello 06.49 (UTC)

TOC-mallineet eivät ole tarpeellisia

1. Yhtenäinen linja läpi Wikipedian on paras. Minua ainakin häiritsee enemmän TOC-mallineiden käyttö kuin tyhjä tila niiden sivussa. Sisällysluetteloon voi keskittyä huomattavasti paremmin kun muuta leipätekstiä ei ole sen sivussa häiritsemässä. --Zxc 21. toukokuuta 2007 kello 02.31 (UTC)
2. Täysin turhia. --Jannex 25. toukokuuta 2007 kello 15.21 (UTC)

Kannattamansa asian mainitseminen käyttäjäsivulla

Saako vai ei? Keskustelu asiasta on käynnissä sivulla Keskustelu Wikipediasta:Käyttäjäsivu#Poleemiset_näkemykset. -tKahkonen 21. toukokuuta 2007 kello 14.02 (UTC)

Lähde

Jos lähdettä ei tule vaikka on ollut pitkään lähde-merkintä, niin eikös silloin saa kyseisen maininnan poistaa? Entä kauan suurinpiirtein on "Pitkään"? --81.197.165.230 22. toukokuuta 2007 kello 09.02 (UTC)

Riippuu vähän aiheesta. Jos tekstinä on esimerkiksi "Apinat käyttävät yleensä käsiä syömiseen", voi lähdettä olla vaikea löytää vaikka näin todellisuudessa on (nk. itsestäänselvyys ilman lähdettä), jolloin tietoa ei saa poistaa ennen kuin löytää lähteen joka vahvistaa apinoiden syövän yhtä useasti tai useammin jaloillaan (ja tällöinkään tietoa ei saa itseasiassa poistaa vaan tulee korjata muotoon "X Y:n tutkimuksen mukaan apinat käyttää käsiä ja jalkoja yhtä useasti syödessään <lähdetiedot>). --Agony (403) 22. toukokuuta 2007 kello 09.06 (UTC)

Ok. --81.197.165.230 22. toukokuuta 2007 kello 10.48 (UTC)

Äänestystulokset

Eikös poistoäänestys tarkoita sitä, että kyseinen henkilö ei tarvitse omaa artikkelia, edes redaria? Viittaan Olli Hokkaseen. Minusta myös redari tarvitsee merkittävyyskynnyksen ylityksen. --81.197.165.230 22. toukokuuta 2007 kello 10.48 (UTC)

Yli puolet kuitenkin oli palauttamisen kannalla joten redirectin merkittävyys varmasti ylittyy. --Zxc 22. toukokuuta 2007 kello 10.50 (UTC)

Poistoäänestyksessä äänestetään, voiko aiheesta olla omaa artikkelia. Redirect ei ole artikkeli vaan ohjaa esimerkiksi laajempaan aiheeseen (joka tässä tapauksessa oli poistettavana mutta säilytettiin). -tKahkonen 22. toukokuuta 2007 kello 10.57 (UTC)

Albumi/biisi/levytysartikkelit

Nyt on alettu tehdä artikkeleita klasarilevytyksistä, kuten La clemenza di Tito (René Jacobs). Minusta nämä pitäisi kieltää heti alkuunsa, koska niistä tulee vain tuollaisia luettelomaisia artikkeleita kuten tuo, joissa on vain vähän tekstiosuutta etenkin suhteessa luetteloihin (kappelimestariosuus ei edes oikeasti kuulu tuohon artikkeliin, eikä tuollainen levytyksen lähteetön arviointi, mistä muu tekstiosuus koostuu). Oooperalevytykset -luokassa on lisää tynkäartikkeleita levytyksistä. Ei kai tällaisia artikkeleita haluta? Sama ongelma koskee populaarimusiikin levyistä kertovia artikkeleita, niille pitäisi miettiä selkeät säännöt luettelomaisten artikkelien rajoittamiseksi (esimerkiksi että vain tietyn tekstimäärän ylittävät levy/biisiartikkelit ovat oikeutettuja omaan sivuunsa). Energiaa käytetään luettelomaisiin aritkkeleihin varsinaisen tekstin kustannuksella. Vaikka homma onkin jo karannut käsistä, voidaan jälkikäteen tehdä sääntö, ja muuttaa asioita hiljalleen. Klassisenmusiikin levytyksistä on ehkä vielä turhempi tehdä artikkeleita sikäli, että niissä on kyse tosiaan vain levytyksistä, jotka voi käsitellä teos-artikkeleissa, siinä missä merkityksetönkin populaarimusiikin levy sentään käsittelee myös (yleensä) uutta sävellysmateriaalia (joka taas useimmissa tapauksissa olisi järkevintä esitellä artisti/yhtyeartikkelissa). --Cyborg Orangutan model-123 23. toukokuuta 2007 kello 13.20 (UTC)

Klassisella puolella merkittävät levytykset ovat merkittäviä, mutta ongelma on ikuisuuskysymys, mikä on merkittävää ja mikä on merkittävää itsenäiseksi artikkeliksi wikipediaan --IA 23. toukokuuta 2007 kello 13.33 (UTC)

Harvasta merkittävästäkään levytyksestä on niin paljoa tietoa, etteikö se mahtuisi teosartikkeliin. Jos jostain levytyksestä oikeasti saa hyvän artikkelin niin sen voi antaa kasvaa teosartikkelissa. Jos tarkistettavaa tekstiä oikeasti tulisi niin paljon, ettei teos artikkeli riitä, niin silloin kyseessä epäilemättä on niin kuuluisa levytys, että se löytyy jo jostain Gramophone lehden 100 suurinta levytystä listasta ja sen merkittävyys olisi kiistaton. --Cyborg Orangutan model-123 23. toukokuuta 2007 kello 13.40 (UTC)

Parhaiten myynneet tai taiteellisesti merkittävät klassisen puolen levytykset olisivat varmaan merkittäviä itsenäiseksi artikkeleiksi, mutta nämä on aina määrittelykysymyksiä.--IA 23. toukokuuta 2007 kello 13.49 (UTC)

Merkittävyyden lisäksi oleellista on, saako jostain aiheesta kunnon tekstiartikkelin. Koska teosartikkeleilla on taipumus olla 1-20% maksimipituisen artikkelin pituudesta, on mielestäni hyvä käytäntö, että merkittävätkin levytykset voidaan käsitellä teosartikkeleissa. Jos jostain selvästi merkittävästä levytyksestä oikeasti saa paljon tarkistettavaa tekstiä, joka on luotevampaa käsitellä omassa artikkelissa kuin teosartikkelissa, niin sen voisi irroittaa teosartikkeleista omaksi artikkeliksi. Sellaiseen tilanteeseen kuitenkaan tullaan tuskin käytännössä törmäämään. Ja jos tullaan, se ei ole ongelma. --Cyborg Orangutan model-123 23. toukokuuta 2007 kello 13.54 (UTC)

Ongelmaa ei tosiaan ole, ongelma on vain kirjoittajien puutteessa. Suuri osa rockalbumi-artikkeleista on vain "tietokantoja", eli lyhyt määritelmä ja kappaleluettelo. Jos rock-musiikin käytäntöjä sovellettaisiin, niin merkittävän levy-yhtiön kautta julkaistu äänite on merkittävä. Ero rock- ja klassisen musiikin välillä on tietysti tuo, että klassisella puolella levytykset ovat "teoksen tulkintaa" ja rockin puolella yleensä "uutta materiaalia". --IA 23. toukokuuta 2007 kello 15.22 (UTC)

Ei voida olettaa, että klassisen musiikin levytyksistä kertovista artikkeleista ylijäävä käyttäjäenergia hyödyttää varsinaista tekstiä. Jokainen käyttää omat resurssinsa mihin haluaa. Eri asia on, jos artikkeli vaatii muiden käyttäjien välitöntä huomiota ja siten estää muita keskittymästä varsinaiseen asiaan. Tässä tapauksessa ei kai kuitenkaan ole kyse sellaisesta ongelmasta. Toivottavasti tämä ei etene siihen, että tulee taas turhia poistoäänestyksiä, jotka vievät energiaa varsinaisten tekstien toimittamiselta. –B. Nuhanen 23. toukokuuta 2007 kello 13.44 (UTC)

Älä nyt ala viedä keskustelua täysin epäolennaisuuksiin. Kyse on siitä, haluammeko Wikipediaan oikeita artikkeleita vai tietokantoja. --Cyborg Orangutan model-123 23. toukokuuta 2007 kello 13.45 (UTC)

Perustelit kantaasi energiankäytöllä. Nostin esille sen, että kyseinen peruste ei ole sellaisenaan tässä yhteydessä pätevä. –B. Nuhanen 23. toukokuuta 2007 kello 13.53 (UTC)

Sen voi mainita yhtenä pienenä seikkana muiden joukossa jotain käytäntöä puoltavana tekijänä kuten tein. --Cyborg Orangutan model-123 23. toukokuuta 2007 kello 13.55 (UTC)

Aivan. Ja yllä mainituin perustein se pieni seikka ei puolla tätä käytäntöä. –B. Nuhanen 23. toukokuuta 2007 kello 14.01 (UTC)

Puoltaapas, intresseissä on energian käyttö tietosanakirjan tekstin tuottamiseen, ja voidaan olettaa että luetteloihin käytetty energia on osittain pois tekstimateriaalin tuottamisesta. --Cyborg Orangutan model-123 23. toukokuuta 2007 kello 14.03 (UTC)

Meistä kun ei kukaan ole täällä palkkatöissä, niin eiköhän anneta jokaisen jakaa omat resurssinsa ihan vapaasti sääntöjen puitteissa. –B. Nuhanen 23. toukokuuta 2007 kello 14.09 (UTC)

Bravo, vihdoin ja viimein tulee tietoa siitä mitä olen monesti perään kuuluttanut: klassisen musiikin levytyksistä. Antamasi esimerkkiartikkeli päihittää tietosisällöltään 10-0 90% populaarimusiikin levyartikkeleista, ja merkittävyyttäkään ei ole sen vaikeampi arvioida kuin populaarimusiikissa: Myös klassisella musiikilla on omat levy-yhtiöt. Kuka ties itsekin alkaisin ymmärtämään näiden artikkelien ansiosta jotain klassisesta musiikista :) (lyhyesti: ehdottoman sallittavaa toimintaa, kiitos ja jatkakaa hienoa työtä). --Agony (403) 23. toukokuuta 2007 kello 15.05 (UTC)

Ilman muuta pitää klassisista levytyksistä olla artikkeleita, mutta jotenkin pitäisi merkittävyyttä arvioida, ettei jostakin tusinakoosteesta tehdä artikkelia mainosmielessä.
Nostaisin kuitenkin esiin toisen ongelman: miten otsikoidaan artikkeli klassisen musiikin levystä? Levyn nimen mukaan? Usein levyjen nimet ovat hyvin epämääräisiä, eli on vaikea päätellä, mikä se todellinen nimi on.
Jos taas haluttaisiin sävellysten mukaan, voi lauluista koostuvalla levyllä olla sävellyksiä parikymmentäkin. En.Wikipediassa noudatetaan ilmeisesti käytäntöä, että valitaan jotakin sieltä levykannesta. Mielipiteitä kaivattaisiin, ja ehkä pitäisi luoda käytäntö joka kirjataan ohjeisiin.--Ulrika 23. toukokuuta 2007 kello 15.20 (UTC)

Mistäköhän niihin levytysartikkeleihin sitten saadaan tietoa? En löytänyt äkkiseltään yhtään en-wikin levytysartikkelia, joka olisi ollut artikkelina juuri mimmoinenkaan. Kaikki vain luettelomaista tietoa. Haluatteko siis wikipediaan luoda tuommoisia levytystietokantoja? Kuten sanoin, levytykset voi aivan hyvin käsitellä teosartikkeleissa. Ainakin niin kauan, kun teos artikkeli ei ole liian pitkä. Olen samaa mieltä, että wikipediaan pitää saada tietoa levytyksistä, olenhan itsekin kirjoittanut tämmöisiä tietoja teosartikkeleihin, mutta eri asia sitten, kannattaako tuollaiselle tiedolle varata omaa artikkeliaan. Varmasti muutamista aivan kuuluisimmmista levytyksistä saa periaatteessa tehtyä artikkelin, mutta kuka semmoisia tekee? En-wikissä ei ainakaan kukaan, joten parempi pitää ne tekstimäärältään suhteellisen vähäiset tiedot teosartikkeleissa. --Cyborg Orangutan model-123 23. toukokuuta 2007 kello 18.16 (UTC)

En itse ole aikeissa ryhtyä kirjoittamaan klassisia artikkeleita, siihen ei pätevyyteni riitä, mutta sen verran jupisen, että eiväthän levyt koostu välttämättä teoksesta, vaan useasta teoksesta, joilla voi olla monenlaisia esittäjiä tai sama esittäjä. Levyllä voi olla jokin kantava idea, joka edellyttää levyn käsittelyä kokonaisuutena, tietysti poikkeuksena sellaiset kokoelmat, joiden kantava idea on rahankeruu. --Ulrika 23. toukokuuta 2007 kello 19.30 (UTC)

Minusta levyartikkelien tekeminen on jokseenkin hukkaan heitettyä aikaa siihen asti, kun muiden musiikkiartikkelien taso keskimäärin ei vielä ole kovinkaan hääppöinen. Mutta turha niitä on ruveta kieltämäänkään, koska ei ole mitään järkevää syytä pitää klassisen musiikin levytyksiä vähemmän merkittävinä kuin muun musiikin levytyksiä. Luettelomaisuutta pitäisi kuitenkin välttää. Jos levytysartikkelissa on pelkkä luettelo raidoista, voisiko sen merkitä roskaksi? Artikkelin nimeäminen on hankalaa, ja siihen pitäisi olla käytäntö. Ehdotan seuraavaa käytäntöä:

• Käytetään artikkelin nimenä teoksen päänimikettä samoin kuin musiikkikirjastoissa (ks. esim. [2], [3]).
• Jos päänimekkeellä ei ole Wikipediassa artikkelia, ei sulkuihin tarvitse laittaa lisätietoja. Esim. tämä olisi Matka Eedeniin, mutta jos jokin tunnetumpi asia olisi jo varannut nimen, kirjoitettaisiin sulkuihin nimen yläpuolella oleva päätekijä (esittäjä tai säveltäjä), tässä tapauksessa Matka Eedeniin (Eteläsuomalaisen Osakunnan Laulajat)
• Joskus levyllä ei ole selkeää nimeä, kuten esim. tässä. Kirjastot laittavat tällöin päänimekkeeksi ensimmäisen teoksen nimen. Minusta meillä ei ole oikein muuta vaihtoehtoa kuin laittaa sama, eli tässä tapauksessa Clarinet concerto, op. 57. Tässä on päätekijäksi laitettu ensimmäisen teoksen säveltäjä, mutta jos säveltäjiä on useampia ja pääesittäjiä, pääkapellimestareita tai pääsolisteja vain yksi, voisi mielestäni käyttää sitä täsmentäjänä. Eli tässä tapauksessa Clarinet concerto, op. 57 (Kullervo Kojo). Jos pääesittäjä on aivan mahdoton löytää, käytetään täsmentäjänä tarvittaessa levy-yhtiötä.
• Jos teoksia on vain yksi, ei käytetä säveltäjän nimeä suluissa vaan pääesittäjää, kapellimestaria, solistia tms., sillä muoto, jossa säveltäjä on suluissa, on varattu itse teosta käsittelevälle artikkelille. Aivan kuten yllä linkitetyssä La Clemenza di Titon levytystä käsittelevässä artikkelissa.
• Jos sama pääesittäjä on tehnyt vähintään kaksi levytystä, joiden päänimeke olisi sama, merkitään sulkuihin pääesittäjän lisäksi myös vuosiluku, joka on äänitteen julkaisemisvuosi. Esim. tämä olisi Le nozze di Figaro (Nikolaus Harnoncourt, 1994) ja tämä Le nozze di Figaro (Nikolaus Harnoncourt, 2002)

Kommentoikaa vapaasti. --Tero V. 23. toukokuuta 2007 kello 21.12 (UTC)

Levytysartikkelien salliminen lähinnä avaa tien uudelle luettelomaisten tynkäartikkelien kategorialle. Rakentavampaa wikipedian kehittämisen kannalta olisi kritisoida vanhoja ongelmallisia artikkelityyppejä kuin avata tasa-arvon nimissä uusia. Kuten sanoin, albumi- ja biisiartikkelit ovat samalla myös teosartikkeleita, joten niistä riittää enemmän kirjoitettavaa ja niihin on enemmän lähteitä kuin levytysartikkeleihin. Tässä suhteessa artikkelityypit eivät ole verrannolliset. Luettelomaiset tynkäartikkelit eivät mitenkään aja klassisen musiikin asiaa. --Cyborg Orangutan model-123 24. toukokuuta 2007 kello 07.46 (UTC)

Olen itse nimennyt oopperalevytysartikkeleita muotoon Ooppera (vuoden XXXX levytys), mikä on mielestäni hyvä tapa noille. Tähän hätään ei tule mieleen mitään yhtä oikeaa tapaa nimetä sitten muunlaisia klassisia levytyksiä, niitä kun on niin moneen lähtöön. En ymmärrä Cyborgin huolta näistä, melkein mitä tahansa artikkelityyppiä voidaan kritisoida muutaman tyngän ja uhkakuvien seinille-maalailun perusteella. Kyllä ne siitä lähtevät kehittymään. Tietoa löytyy kyllä helposti yhden artikkelin tarpeisiin. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 24. toukokuuta 2007 kello 22.44 (UTC)

Eikö "huoli" ole aiheellinen, kun katsotaan käyttäjämäärältään moninkertaisen en-wikin levytysartikkeleita? Kuten olen monta kertaa sanonut, jos halutaan hyvän pituisia artikkeleita, levytysten esittely teosartikkeleissa on hyvä tapa pidentää niitä. Sen sijaan levytysten lohkaisu omiksi artikkeleikseen luo vain tynkiä, kuten en-wikistä näkee. --Cyborg Orangutan model-123 28. toukokuuta 2007 kello 09.58 (UTC)

Eikö nämä voisi yhdistää musiikkiteosartikkeleihin? Minulla on kaksi klasarisuosituskatalogia, toinen vähän alla tuhat ja toinen selvästi yli tuhat sivua... Crash 28. toukokuuta 2007 kello 14.34 (UTC)

Lähteiden merkitsemisestä

(Siirretty keskustelusivultani. Joku muukin voisi ehkä kommentoida. -- Jniemenmaa 23. toukokuuta 2007 kello 16.02 (UTC))

Hei, oletko ihan varma, että artikkelissa La clemenza di Tito (René Jacobs) ei ole lähteitä? Kyllä se siellä ovat, kaikki joita käytin, siis itseni lisäksi. --Alexius Manfelt 23. toukokuuta 2007 kello 14.41 (UTC)

Klikkasin kumpaakin lähteet-otsikon alla olevaa linkkiä, mutta en löytänyt mitään "Äänityksen luonnehdinta" -otsikon alla olevien väitteiden tapaista. mm. "tuo esille puhtaan ja lähes ainutlaatuisen mestariteoksen, jota siellä kuunnellaan useita kertoja." ja useat saman tapaiset väitteet ovat valitettavasti täysin arvottomia jos niiden esittäjää ei kerrota. -- Jniemenmaa 23. toukokuuta 2007 kello 14.55 (UTC)

No, olisit klikannut kaksi kertaa. Mutta nyt se on tarpeetonta, lisäsin sivun toisenkin kertaa artikkeliin, se on tosin turhaa. Katso Teren Wadénin artikkelia Kahvihuoneessa, sekalaista alueelta, siitä voi ottaa opiksi jopa Wikipedistitkin ja ne kokeneimmatkin. --Alexius Manfelt 23. toukokuuta 2007 kello 15.04 (UTC)

Tällaisissa tapaukissa lähteen voisi ilmaista paremminkin, esimerkiksi ref-tageilla. Wikipedia:Tarkistettavuus.. "On kohtuutonta odottaa muiden käyttäjien etsivän lähteet työsi tarkistamiseksi" jne. Eikö olisi parempi jos tällaiset mielipiteet ilmaistaisiin tyyliin "Musiikkikriitikko Carter Chris Humphray luonnehtii René Jacobsin versiota La clemenza di Titosta ainutlaatuisena mestariteoksena..." jne. Tämä olisi rehellistä niin lukijoita kun itse alkuperäistä lähdettä kohtaan.-- Jniemenmaa 23. toukokuuta 2007 kello 15.28 (UTC)

On aivan turhaa tag-nootittaa tuollaista artikkelia. Korostan juuri mitä Tere Wadén sanoo tietokirjasta ja turhista nootitusvaatimuksista. Olen hänen kanssa samaa mieltä ja nähdäkseni lähteinä käytettyjen luettelo loppuun, kuten on paperitietosanakirjoissakin. Helposti noottiaparaatti kasvaa mahdottomuukssin. Eiköhän päitäisi lisätä artikkelin, jos se on netissä, siteerättu rivikin. No, jos joku haluaa, niin ei minulla mitään ole sitä vastaa. Mutta kun yleensä levytyksiin saataisiin edes lähteet niin hyvä olisi. --Alexius Manfelt 23. toukokuuta 2007 kello 15.34 (UTC)

Tästä aiheesta on käyty keskustelua useassa yhteydessä, ja toistan nyt tässä itseäni. Olen sitä mieltä, että koska Wikipedian käyttäjät eivät ole samalla tavalla auktoriteetteja kuin perinteisten teosten kirjoittajat, täytyy luetettavuus varmistaa tarkoin lähdeviittein (lue: ref-tagein). Muuten lukijan ainoa vaihtoehto on selata sivuhistoriasta, kuka on lisännyt kyseisen "tiedon" ja arvata mitä lähdettä muokkaaja on käyttänyt. Tietenkään mikään menetelmä ei ole vapaasti muokattavan sivuston kohdalla täysin luotettava, mutta ref-tagit ovat nykytekniikalla parasta mitä on tarjolla. Olisi myöskin erikoista, että poikkeaisimme näin merkittävässä asiassa englanninkielisen Wikipedian linjasta. Mielestäni nykyiset käytännöt loogisesti johtavat tarkkojen (ref-tagi) lähdemerkintöjen käyttöön, mutta tästä on muitakin tulkintoja. Eli kenties olisi paikallaan käydä keskustelu tulkinnasta tai sitten muuttaa käytäntöjä, jos käyttäjät sitä haluavat. --jkv 24. toukokuuta 2007 kello 12.18 (UTC)

Artikkeli on edelleen ongelmallinen, koska siinä jonkun kriitikon mielipiteet on esitetty objektiivisina, estetiikkaa koskevina totuuksina. Pitää kirjoittaa, että "kriitikon X mielestä levytys on (esteettisiltä ominaisuuksiltaan) sellainen ja sellainen" --28. toukokuuta 2007 kello 10.00 (UTC)

Poistoäänestyksen aloitusoikeus pois IP:ltä

Kun Korpela-äänestyksessä sai kannatusta ehdotukseni, ettei IP-numerolla saisi aloittaa poistoäänestystä, ehdotan tässä nyt sen muuttamista viralliseksi käytännöksi. Miten virallistaminen sitten tapahtuu, äänestämälläkö? --Ulrika 24. toukokuuta 2007 kello 07.22 (UTC)

Äänestäminen viimeisenä vaihtoehtona. Siitä on kuitenkin erimielisyyttä. Minusta riittää, että IP:iden ääntä ei vain lasketa. -tKahkonen 24. toukokuuta 2007 kello 13.12 (UTC)

Ei siitä ole mitään hyötyä. Häirikköäänestykset poistetaan aina riippumatta niiden aloittajasta ja toisaalta ei ole mitään järkevää syytä poistaa ip:eiden aloittamia asiallisia äänestyksiä. Ip:eiden äänioikeudettomuus on eri asia; se on erittäin perusteltua mm. moneen kertaan äänestämisen estämiseksi. --ML 24. toukokuuta 2007 kello 13.22 (UTC)

Poistetaanko? Juurihan siellä on meneillään Korpela-äänestys, jossa ei ollut mitään järkeä. --Ulrika 24. toukokuuta 2007 kello 14.56 (UTC)

Meinasin poistaa kyseisen Korpela-äänestyksen heti alkuunsa mutta kun aloittaja oli ainakin olevinaan tosissaan ja muutama oli jo kerennyt äänestää joten annoin olla. Mutta muuten en kuitenkaan kannata ip-käyttäjien poistoäänestyksen aloittamisen kieltämistä. --Anr 24. toukokuuta 2007 kello 15.04 (UTC)

Mitä epäasiallista Korpela-äänestyksessä muka on? Olisin voinut aivan hyvin itsekin aloittaa sen. --ML 24. toukokuuta 2007 kello 15.15 (UTC)

Onpas. Jos Jukka K. Korpela on niin merkittävä kuin väität, ettei hänestä kertovan artikkelin poistosta saisi edes keskustella, niin miksei tätä kovasti merkittävää henkilöä sitten ole huomioitu muissa tietosanakirjoissa? Jos katsot esimerkiksi WSOY:n Factaa niin sieltähän löytyy artikkeli tasan yhdestä Jukka Korpelasta: nimittäin Jukka J. Korpela, historiantutkija Joensuusta. Tästä voidaan päätellä, että ainakaan WSOY:lla nettipersoona Korpela ei ylitä merkittävyyskynnystä. Nyt on tietenkin niin, että Wikipediassa voi hyvin olla artikkeita aiheista, jotka eivät paperitietosanakirjaan mahdu – meiltähän ei tunnetusti paperi lopu – mutta tämä ei aiemmin ole estänyt wikipedistejä äänestämästä sellaistenkin aiheiden poistosta, jotka löytyvät jo paperitietosanakirjoista. Osmo Harkimon poistoäänestyksessä totesitkin ansiokkaasti, kuinka hänestä on artikkeli Factassa. Sama mies löytyy jopa Suomen kansallisbiografiasta, ja silti muutama käyttäjä olisi halunnut hänet poistaa. Wikipedian merkittävyyskynnystä yritettiin siis tuossa tapauksessa korottaa paperiteoksia korkeammaksi, kuitenkaan et tuolloin vaatinut äänestyksen keskeyttämistä. Miksi siis nyt pidät äänestystä järjettömänä, kun keskustellaan sellaisen artikkelin poistosta, jonka merkittävyys on muiden teosten merkittävyyskynnyksiä tulkiten selvästi vaikkapa juuri tuota O. Harkimoa vähäisempi?

Tämä ei muuten tarkoita, että kannattaisin nettipersoona Korpelan artikkelin poistoa. Kysymys on vain siitä, että hänen merkittävyytensä on tietosanakirjamielessä kuitenkin suhteellisen vähäinen, etenkin verrattuna moniin muihin henkilöihin ja asioihin, joista tähän mennessä on poistoäänestetty. Niinpä tämän nimenomaisen äänestyksen kutsuminen häiriköinniksi on aikamoista ylireagointia, samoin äänestysten aloittamisen kieltäminen IP-käyttäjiltä näin vähäisin perustein. --Litami 25. toukokuuta 2007 kello 12.57 (UTC)

Jos artikkeli on roska, sehän tullaan poistamaan roskana, jos äänestystulos sen kertoo, ja tuskin käyttäjät äänestää erilailla, kuka sen on aloittanut. Tätä Korpela äänestys on siinäjasiinä, onko se vandalismia vai tosissaan. Jos hän on olisi tosissaan, niin hän tekisi sen äänestyksen, vaikka olisi tunnuskin. Itse olen ollut Wikipediassa about 1v-2v ja enpä ole kovinkaan moneen vandalismiäänestykseen törmännyt, yhden käden sormilla laskettavissa kaikki. Minusta jos ip:n poistoäänestysoikeus poistetaan, niin siinä heitetään lapsi pois pesuveden mukana. //John Locke 24. toukokuuta 2007 kello 15.11 (UTC)

Yksinkertaisena ihmisenä kysyn, mikä se lapsi tässä on. --Ulrika 24. toukokuuta 2007 kello 18.15 (UTC)

Lapsi on Wikipedian vapaa muokattavuus. Sitä voi rajoittaa vain silloin, kun siihen on selvät perusteet. Ja varmasti ip:t ovat aloittaneet tarpeellisia poistoäänestyksiäkin. --ML 24. toukokuuta 2007 kello 18.56 (UTC)

Jos vapaa muokattavuus on lapsi, on se monessa Wikipediassa jo hulahtanut viemäriin, kun IP:t eivät saa aloittaa uusia artikkeleita. --Ulrika 24. toukokuuta 2007 kello 19.19 (UTC)

Etkös itsekin aja meritokraattisia kiintiöitä? Ainakaan pienten paikkakuntien paikallisesti merkittävistä yhteiskunnallisista henkilöistä ei saa kirjoittaa, koska edustavat yleensä väärää maailmankatsomusta koko ikänsä vain Suomessa Helsingin Sanomien, Ilta-Sanomien ja Googlen vaikutuspiirissä olevan paljaslattajalaisen mielesä. Et voi vaatia vapautta kunnanvaltuustojen puheenjohtajien muotokuvissa ja samaan aikaan kieltää ja estää kunnanvaltuustojen puheenjohtajista kirjoittamista. 81.175.156.88 28. toukokuuta 2007 kello 14.22 (UTC)

Mitä vikaa Korpela-äänestyksessä on? Eikö ole hyvä, että petterijärviset ja jukkakorpelat äänestetään, koska näin saadaan perusteet kirjoittaa jostain muusta. Jyrki Kasvista saa kirjoittaa, koska hän on sattunut pääsemään kansanedutajaksikin - ja hyvä niin. Ei pitäisi aina ajatella niin omalta kannalta asioita, vaan pitäisi tarkastella laajemmassa yhteydessä. Korpela ei ole julkaisututtanut kovinkaan paljoa, mutta hänestä on verkkojulkisuuden vuoksi kirjoitettu palstametrejä. 81.175.156.88 28. toukokuuta 2007 kello 14.19 (UTC)

Kun häirikköäänestyttäjänä on vakiintunut wikipedisti, ei häntä bannata ja häiriökäyttäytymisestä ilmoittamisesta ryhtyvät muut vastatoimiin ringissä. Kyseessä on siis sakinhivutusmenetelmä eikä mikään avoin länsimainen yhteisö. 81.175.156.88 28. toukokuuta 2007 kello 14.19 (UTC)

En kannata poistamista, käyttäjätunnuksellisia (aktiiveja) on Wikipedian käyttäjinä prosentti-pari kun verrataan IP-käyttäjien massaan. Ei voi olettaa että tämä kourallinen aktiiveja löytäisi parin sadan tuhannen artikkelin joukosta kaikki epämerkittävät artikkelit. --Agony (403) 24. toukokuuta 2007 kello 15.15 (UTC)

Käyttäjätunnuksettomia käyttäjiä, jotka ylipäätänsä ymmärtävät merkittävyyskriteerin merkityksen, osaavat ja viitsivät aloittaa poistoäänestyksiä ei kuitenkaan liene kovinkaan suuri osa ip-käyttäjien massasta. Ja jos ymmärtää, osaa ja viitsii pitäisi rekisteröitymiseen olla pieni kynnys. Lisäksi ip:t voivat joka tapauksessa ehdottaa artikkelia poistettavaksi esimerkiksi artikkelin keskustelusivulla. -- Piisamson 24. toukokuuta 2007 kello 18.08 (UTC)

Juuri näin, mehän toivomme, että mahdollisimman moni rekisteröityisi eikä jatkaisi pitkään muokkausta IP:llä. IP-käyttäjien aloittamat äänestykset ovat lisäksi usein olleet arveluttavia. Poistoäänestykset ovat mielestäni byrokratiaa, joka on syytä pitää minimissä, jotta itse asia eli artikkelien kirjoittaminen ei unohtuisi. Näistä syistä kannatan IP-osoitteista tulevien poistoäänestysten kieltämistä. --Tero V. 24. toukokuuta 2007 kello 21.11 (UTC)

Jep. Jos joku vielä jaksaisi laskea, onko koskaan IP:n aloittava poistoäänestys mennyt läpi. MuTu kertoo että aika heikosti valittuja kohteita on tullut internet providereilta. --Neofelis Nebulosa (моє обговорення) 24. toukokuuta 2007 kello 22.52 (UTC)

Mä en jaksa laskea, mutta tällä viikolla on poistoäänestyksessä ollut Ranneliike.net. Äänestyksen aloitti IP-osoite mielestäni varsin heikoin perusteluin, mutta 25 wikipedistiä oli hänen kanssaan samaa mieltä poistosta (onneksi kuitenkin 29 käyttäjää vastusti poistoa). --Elena 25. toukokuuta 2007 kello 15.28 (UTC)

Ehkä vähän asiaa sivuten: on tehty mielenkiintoinen tutkailu, jonka mukaan valtaosan (ainakin englanninkielisen) Wikipedian sisällöstä tuottaisivatkin oikeastaan ip:t ja muut satunnaiskäyttäjät. Aktiivit tekevät määrällisesti eniten muutoksia, mutta sisällön kannalta satunnaiskäyttäjien panos olisi noiden laskelmien mukaan merkittävämpi. [4] --ML 25. toukokuuta 2007 kello 15.33 (UTC)

Pientä galluppia: Kuinka moneen vandalismiäänestykseen olette törmänneet wikipedia-uranne aikana? //John Locke 25. toukokuuta 2007 kello 7.39 (UTC)

Hyvin harvaan. Äkkiseltään tulee mieleen vuoden takaa yksi, joka rikkoi raskaasti älä häiriköi esittääksesi kantasi -sääntöä vastaan. Käyttäjä – rekisteröitynyt sellainen, eikä edes mitenkään uusi – esitti poistettavaksi 90 000 asukkaan kaupunkia Ukrainassa (joka löytyy myös paperitietosanakirjoista), siksi että hänen tekemäänsä turhanpäiväistä luetteloa oltiin poistamassa. Tämän lisäksi juuri oli päätetty selvin numeroin 20 000 asukkaan kaupungin Yhdysvalloissa olevan riittävän merkittävä. Tuon äänestyksen olisi epäilemättä voinut hyvin keskeyttää alkuunsa puhtaana vandalismina. --Litami 25. toukokuuta 2007 kello 12.57 (UTC)

Hyvin harvaan, koska ylläpitäjät ovat ehtineet keskeyttää äänestyksen ajoissa. --Elena 25. toukokuuta 2007 kello 15.28 (UTC)

Monella on aseteellinen suntautuminen entisen Venäjän keisarikunnan ja entisen Neuvostoliiton alueella oleviin ilmiöihin. Näin ollen suomenkielisen Wikipedian pitäisi sensuroida aiheet, josta Suomessa ei juuri ole venäjän- tai ukrainankielentaidottomuuden vuoksi tietoa. Näin ollen maisterit tulevat uutiset ovat laihoja tai suorakopioita englanninkielisestä lähteestä, koska osaamista on niukasti. Olisi selkeintä päättää, että kunnista saa kirjoittaa eli jokaisesta paikkakunnasta, jolla on vaaleilla valittu paikallisvaltuusto. On jokseenkin naurettavaa, että vapausoikeuksista pitää laatia sääntöjä, esimerkiksi se, että kansanedustajista saa kirjoittaa. Se kuvaa suomalaista tyhjää mieltä, sitä, että pitäisi kysyä lupa Moskovasta, Brysselistä tai Washington DC:stä ennen kuin harjoittaa perus- ja ihmisoikeutta: sananvapautta, vastuullisessa mielessä. Ne, jotka menevät poistoihin mukaan, voisivat kinaamisen käyttämänsä ajan käyttää tuottavasti ja laajentaa artikkelia entistä kelvollisemmaksi. 81.175.156.88 28. toukokuuta 2007 kello 14.29 (UTC)

Äänestyksissä huomioidaan muistaakseni vain tietyn muokkausmäärän omaavien äänet. Niissä siis voidaan hylätä myös tunnuksella äänestävän ääni, jos muokkauksia on hyvin vähän. Olisi johdonmukaista, että äänestyksen aloittamisessa noudatettaisiin samaa periaatetta. En yleisesti ottaen pidä ip-osoitteiden aloittamia äänestyksiä suurena ongelmana. Wikipedian äänestyskäytännössä on ongelmia, mutta ne ovat muualla. --Cuprum 25. toukokuuta 2007 kello 15.12 (UTC)

Ei ole johdonmukaista. Äänioikeuden rajoituksiin muokkausmäärittäin on selvät syyt: useaan kertaan äänestämisen (sukkanuket yms.) ja äänestyskampanjoiden (esim. joku poistettavana oleva nettisivusto mobilisoi kaikki käyttäjänsä äänestämään poistoa vastaan) torjuminen. Poistoäänestyksen aloittamisessa tällaisia syitä ei ole. --ML 25. toukokuuta 2007 kello 15.19 (UTC)

ML ei ole huomannut sitä, että koska nykyisellään Wikipediassa jatkuvasti läsnä olevia ei ole kuin 30:a, jo nyt on mahdollista masinoida melko tehokkaasti siten ettei kantahenkilökunta voisi sille mitään. Avoimessa järjestelmässä ei ole kiinteitä sääntöjä. 81.175.156.88 28. toukokuuta 2007 kello 14.24 (UTC)

Niin siis "tuoreen" nimimerkin aloittamassa (asiallisessa) äänestyksessä myös ehdottajan ääni hylätään, mutta äänestys jää voimaan. Ei ongelmaa. --Höyhens 26. toukokuuta 2007 kello 15.56 (UTC)

Kertakäyttönimimerkit

Ulrika voisi mennä ajatuksessaan hieman pidemmälle. Jos hänen esityksensä toteutuu, saadaan runsaasti kertakäyttönimimerkkejä ja seuraava äänestys koskee sitä, kuka on riittävän vakiintunut wikipedisti tehdäkseen äänestysesityksen. 81.175.156.88 28. toukokuuta 2007 kello 14.15 (UTC)

Olen sitä mieltä, että innokkaimpien poistoäänestysnimimerkkien esitysoikeutta voitaisiin rajoittaa, koska usein ne ovat pelkkää kiusantekoa aikaisemmin koetuista äänestystappioista sekä vasta-argumenteista melko onnettomiin perusteluihin Google-tutkimuksesta muihin kevytargumentteihin. 81.175.156.88 28. toukokuuta 2007 kello 14.15 (UTC)

Muusikot ja kulttuuri-ihmiset tarvitsevat ulpukka-asteellaan myös Wikipedia-julkisuuden. Näin ollen he voivat päästä pinnalle ja alkaa maksaa arvonlisäveroa liikevaihdostaan. Toisaalta kellaribändejä varten voisi perusaa MediaWikin ja pyytää opetusministeriöltä rahat palvelintilaan vaikkapa Kapsissa. Sinne voisi laittaa ja esisytematisoida jokaisen kunnan jokainen soittaja genrestä riippumatta. 81.175.156.88 28. toukokuuta 2007 kello 14.15 (UTC)

Muusikot ja kulttuuri-ihmiset voivat meritoitua niin, että ansaitsevat Wikipedia-julkisuuden. Crash 28. toukokuuta 2007 kello 14.27 (UTC)

Nykyisellään Wikipedian käytännöt ovat melko tehottomia ja korostavat karsimista kehittämisen sijaan. 81.175.156.88 28. toukokuuta 2007 kello 14.15 (UTC)

Karsiminen voi palvella kehittämistä ja käyttökelpoisuutta: esim. lehtijuttu usein paranee lyhentämällä ja metsän kasvu paranee karsimalla heikompia puita. Crash 28. toukokuuta 2007 kello 14.27 (UTC)

Ongelma on siinä, että ennen kuin voidaan karsia, pitää olla sitä, mitä karsia. Uutisen elinkaaren alkuvaiheessa sen historiallinen merkittävyys on epäselvä. Monien historiallisten tapahtumien merkittävyydestä kiistellään vuosia niiden jälkeenkin. Siksi on hyväksyttävä ajankohtaisartikkelille elinkaarimalli, jonka mukaan alussa toimitetaan miltei kaikki saatavilla oleva aineisto, varsinkin se, mistä ei ole Suomessa yleisesti vielä uutisoitu ja vasta kun "tilanne on ohi", aletaan stilisoida. Toiminnan ja ajankohtaisuuden tulisi olla alkuvaiheessa estetiikkaa edellä. Wikipedia on nopea, mitä sanomalehdet eivät ole. Näin ollen tämä laadullinen etu on käytettävä hyödyksi eikä ruvettava esittämään eilisen päivän lehteä tai oppivelvollisuuskoulun historiankirjaa. 81.175.156.88 28. toukokuuta 2007 kello 14.32 (UTC)

Olen samaa mieltä. Käyttäjät tuhlaavat mielestäni liikaa energiaa poistoäänestyksiin. Mieluummin pitäisi panostaa uusien artikkeleiden tekoon ja olemassa olevien paranteluun! Esimerkiksi hyvin tehdyistä luetteloista ei liene kenellekään haittaa. Eikös hakuihinkin voi laittaa kieltotermejä, jos nuo luettelot häiritsevät hakutuloksissa. Muutenkin sellain tärkeilevä asenne: "artikkeli ei ole kyllin hieno tähän, ei sitä ole WSOY:nkään tietosanakirjassa" on mielestäni ristiriidassa vapaan muokattavuuden kanssa. Yhden ihmisen elinaika (etenkään nuoren sellaisen) ei ole niin pitkä että olisi tutustunut kovin suureen osaan maailman tapahtumista. Tämän takia poistoäänestyksissä pitäisi selkeän enemmistön kannattaa poistoa. Keekke 31. toukokuuta 2007 kello 16.00 Kommentin jätti 192.26.106.10 (keskustelu – muokkaukset).

Äänestykset

Siirretty sivulta Keskustelu Wikipediasta:Kahvihuone

Kun jostakin artikkelista tehdään äänestys ja ääniä annetaan puolesta ja vastaan, eikö tarkoitus ole äänestää nimenomaan artikkelin merkityksellisyydestä? Toisinsanottuna äänet, jotka annetaan muilla perusteilla kuin artikkelin merkityksellisyydestä pitäisi kaiken järjen mukaan hylätä. --ILoveDana 30. toukokuuta 2007 kello 10.26 (UTC)

Vaikka periaatteessa asia saattaisi olla noin, niin käytännössä uskon, että homma (=hylätä ääni vaiko ei), menisi liian vaikeaksi.--Teveten 30. toukokuuta 2007 kello 13.58 (UTC)

Tähänhän on ottanut myös wikipedian luojista yksi ihminen kantaa ja sanonut, että sen pitäisi olla juuri niin, että äänestys tehdään sen perusteella onko artikkeli merkityksellinen vai ei. Ohjenuoran sille voi tehdä, ja jos se otetaan käytännöksi ihmiset (eli käyttäjät) oppivat sen nopeasti. Se että tämä nykyinen käytäntö on helpompi ei tarkoita sitä että niin kuuluu tehdä. --ILoveDana 31. toukokuuta 2007 kello 09.40 (UTC)

Miten arvioidaan, millä perusteella ääni on annettu? Onko arvio oikea? -tKahkonen 31. toukokuuta 2007 kello 09.44 (UTC)

Äänestyshän tökkii etenkin poistoissa pahasti. Osa ei edes lue perusteluja vaan lätkäisee äänen silmät ummessa tai muiden äänten mukaan. Hyvä esimerkki on postmoderni sodankäynti, jolle ei löydy yhtään kunnollista lähdettä ja josta kenelläkään ei ole hajuakaan, mitä aihe edes tarkoittaa tai tarkoittaako se mitään. Refleksinomaisen inklusismin vuoksi artikkeli päätettiin silti säilyttää. Jokin sellainen systeemi pitäisi ainakin saada, että uudeksi tutkimukseksi kauttaaltaan osoittautuneet aiheet pitäisi voida poistaa ilman äänestystä. --ML 31. toukokuuta 2007 kello 11.17 (UTC)

Ja kuka sitten määrittää että onko se uutta tutkimusta? Wikipedian käytännöt kieltävät uuden tutkimuksen, joten sikälihän siinä ei ole epäselvää nykyisinkään. Näissä epäselvissä tapauksissa sitten ei pitäisi tehdä poistoäänestystä, vaan "uusi tutkimus"-äänestys? Eli käytännössä siitäkin tulee vain sama prosessi, mutta eri nimellä :) Olen samaa mieltä kanssasi poistoäänestyksen ongelmista, mutta käyttäjien käytännön kahtiajako (inklusionismi/deletionismi) tuntuu hiertävän kaikenlaisen poistoäänestyksen uudistamisen, sillä aina kumpi jompi (tai kumpikin) leiri pelkää että mikä tahansa uudistus käytännössä muuttaisi tilannetta toisen leirin eduksi. --JTS 31. toukokuuta 2007 kello 19.56 (UTC)

Ongelmahan nykyisessä käytännössä on, että jos jotain aihetta epäillään uudeksi tutkimukseksi ja se poistetaan äänestyksellä, ei artikkelia saa luoda uudelleen ilman palautusäänestystä. Eli jos uudelle tutkimukselle määritetään oma prosessi, niin ainakin tuo palautusäänestyksen tarve voidaan poistaa. Toinen pointti on se, että nykyiselläänkin tarkistettavuus-käytännön mukaan kuka tahansa saa kyseenalaistaa ja poistaa lähteettömiä tietoja. Jos joku kyseenalaistaa koko artikkelin, hänellä on teoriassa oikeus tyhjentää sivu. Tällöin olisi järkevintä, että artikkelin voisi merkitä vaikka uusi tutkimus -mallineella, ja jos siihen ei tietyssä ajassa ilmene lähteitä, artikkeli poistetaan. Vastaavasti artikkelin saa luoda lähteellisenä uudelleen ilman palautusäänestystä. --Jannex 31. toukokuuta 2007 kello 20.17 (UTC)

Miten olisi jokin sellainen systeemi, että jos artikkelin määrittelylauseelle ei vaadittaessa löydy lähdettä määräajassa, koko artikkeli poistetaan? Jos edes määritelmälle ei saada vakiintunutta lähdettä, aihe on kokonaisuudessaan mitä ilmeisemmin omaa tutkimusta eikä siitä voi tehdä artikkelia Wikipediaan. Toki artikkelin voisi luoda heti uudestaan, jos löytäisi lähteen. --ML 31. toukokuuta 2007 kello 20.34 (UTC)

"Jos artikkelin määrittelylauseelle ei vaadittaessa löydy lähdettä määräajassa, koko artikkeli poistetaan." Pitääkö määrittelylauseelle vaatia aina lähde vai ei? Ovatko monet asiat niin itsestäänselvästi yleistä tietoa, että lähteen merkitseminen on turhaa; se saattaisi vaikuttaa jopa huvittavalta? (Toinen kysymys on se, että jos yleisesti tiedetystä asiasta ei ole muuta sanottavaa kuin itsestäänselvyyksiä, niin tarvitaanko siitä asiasta artikkelia laisinkaan.) Jos määrittelylauseelle vaaditaan aina lähde, niin ongelmaksi voi tulla se, että kukaan ei jaksa hakea lähdettä (lähes) itsestäänselvälle määrittelylle, esimerkiksi [polkupyörän] määrittelylle.

Kaikki lähteettömät artikkelit ovat uutta tutkimusta. Näin on periaatteessa. Täysin sama teksti on ilman lähdemerkintöjä uutta tutkimusta, mutta lähdemerkintöjen kanssa "vanhaa".

Lähteettömät artikkelit ovat ongelma, jota ei olisi olemassakaan, jos nämä suomiwikin 4-5 vuotta ei olisi laikaan sallittu kirjoittaa artikkeleita ilman lähteitä. Tietenkin käyttäjien into kirjoittaa olisi laantunut, jos hyvät mutta lähteettömät artikkelit olisi poistettu. Kuitenkin on täysin nurinkurista sallia jonkun kirjoittaa lähteettömästi ja sitten kerjätä muita keksimään(!) lähteet. ("Voit auttaa parantamaan artikkelia lisäämällä asianmukaisia lähteitä.") --Kohko 31. toukokuuta 2007 kello 22.06 (UTC)

Ei määrittelylauseelle mielestäni aina tarvitse olla lähdettä, monesti tai jopa useimmiten kyseessä on itsestään selvyys. Puhuin tässä niistä tapauksista, jolloin on epäselvää onko aihetta edes "olemassa" eli käytössä Wikipedian ulkopuolella. Tuo lähteiden vaatiminen jälkikäteen on tosiaan aika toivotonta hommaa. Täältä löytyy uskomattoman pitkiä ja yksityiskohtaisia artikkeleita (etenkin yhden käyttäjän lukuisista huomautuksista huolimatta suoltamia), joilla ei ole minkäänlaista lähdettä. Ne ovat melkoinen ongelma. --ML 1. kesäkuuta 2007 kello 07.23 (UTC)

Voisin kannattaa perustelupakkoa äänestyksessä. Silloin täytyy kirjoittaa edes jotain kannatan/vastustan-otsikoiden alle. Äänestyksen aloittajalta toivoisin kyllä parempia ja asiallisempi perusteluja kuin mitä Siliamaav on esittänyt (mutta kuka sitten arvioi, mitkä ovat tarpeeksi hyviä..). --Elena 31. toukokuuta 2007 kello 22.23 (UTC)

Perustelupakko tuottaa perustelematonta tekstiä tyyliin "...täytyy kirjoittaa edes jotain ..." Jo nyt olen nähnyt perustelua: "Paperi ei lopu" käytettävän äänestyksissä sekä kannatan että vastustan -otsikoiden alaisuudessa. ("Se onkin sitä p-paperia.") --Kohko 31. toukokuuta 2007 kello 23.29 (UTC)

Kun on kyse siitä, onko jokin artikkeli uutta tutkimusta, ei edes pitäisi äänestää. Eihän äänestetä silloinkaan, jos jonkin artikkelin osion tai yksittäisen lauseen epäillään olevan omaa tutkimusta. Silloin argumentoidaan ja lopuksi joko todetaan, että väitteet eivät ole uutta tutkimusta tai väitteet poistetaan. Samulili 1. kesäkuuta 2007 kello 07.36 (UTC)

Perustelupakko on ihan täysin eri asia, kuin se, että äänestää artikkelin merkityksellisyydestä. Siitähän äänestyksen pitäisi olla, eikä siitä miellyttääkö jokin artikkeli lukijaansa, tai onko siihen merkitty lähteitä. Isossa osassa wikipedian artikkeleista ei ole merkitty lähteitä ja osaan niitä ei välttämättä edes tarvita, kun jotkut asiat ovat yleistä tietoa. Mitä taas tulee kysymykseen "miten määritetään oikea perustelu"... Siihen on helppo vastata: Jos perustelussa lukee "ei tarpeeksi merkittävä" tai toisinpäin, se on oikea peruste äänestää. Muu keskustelu aiheesta ei kuulu äänestykseen, vaan artikkelin keskustelu-sivulle. --ILoveDana 1. kesäkuuta 2007 kello 11.11 (UTC)

Myös uusi tutkimus on poistoperuste, josta ainakin nykyisen käytännön mukaan voidaan äänestää - ja silloin äänestään juuri siitä, onko aihe uutta tutkimusta vai ei. Tosin nyt käydyissä luettelo-äänestysten sarjassa mielestäni äänestettiin vähän sekä että, luetteloiden "merkittävyydestä" ja siitä onko laulujen tulkitseminen uutta tutkimusta. Myös "lähteettömyys-perustelut" periaatteessa nojasivat ainakin näissä tapauksissa osin uuden tutkimuksen kieltoon, sillä uudesta tutkimuksesta ei löydy luotettavia lähteitä ja näin ollen artikkeli on kroonisesti lähteetön. Luettelokäytäntöä pitäisi eittämättä täsmentää jollakin tapaa, mitkä ovat hyväksyttyjä luettelonaiheita ja mitkä eivät. Luetteloartikkeleihin ei ainakaan pitäisi sisällyttää mitään pseudotietoa siitä, mitä joku jonkun mielestä on ja jonkun toisen mielestä ei. -- Piisamson 4. kesäkuuta 2007 kello 19.35 (UTC)

miten voisimme opastaa kuvien lisääjiä

meillä on joitakin käyttäjiä joiden keskustelualue koostuu pelkästään varoituksista kuvien poistosta, miten voisimme opastaa heitä että mahdollisimman pikaisesti he oppisivat oikeat menetelmät, olisiko ylläpidolla ehdotuksia --Musamies 3. kesäkuuta 2007 kello 12.54 (UTC)

Olisi hyvä, jos joku keinon keksisi. Ongelmaryhmiä on kaksi: 1. lainkuuliaiset ja fiksut käyttäjät, joille ohjeistus ei ole riittävän selkeä ja helppo, ja jotka siksi eivät lisää kuvia, vaikka oikeudet olisivatkin (sijaiskärsijät). 2. Samperin teinit, jotka kuvittelevat, että "kai tän saa lisätä, kun se oli netissä". Commonsissa on muuten uudistettu tallennuslomake viime aikoini (ei suomennettu) mahdollisesti parempaan suuntaan. Samulili 3. kesäkuuta 2007 kello 19.56 (UTC)

vuosilukujen syntyneet ja kuolleet

onko meillä joku logiikka minkälaisia nimiä laitetaan syntyneitä ja kuolleita listaan, tuntuu hauskalta kun jonkun henkilön poika pääsee syntyneitten listaan kuten esim vuoden 2002 listassa.

Kun ajatellaan tilannetta muutaman vuoden päästä niin meillä on pitkät listat syntyneitä ja kuolleita ilman minkäänlaista järjestystä tai ryhmittelyä. --Musamies 3. kesäkuuta 2007 kello 18.31 (UTC)

Mielestäni vuosiartikkeleissa pitäisi listata vain sellaisia henkilöitä, jotka ovat riittävän merkittäviä ansaitakseen oman artikkelin. --Silvonen 4. kesäkuuta 2007 kello 07.18 (UTC)

Artikkeleiden merkittävyys

Kaikessa yksinkertaisuudessaan kysymys kuuluu: Millainen aihe on tarpeeksi merkittävä, että siitä voidaan tehdä artikkeli Wikipediaan? Jos olen ymmärtänyt Wikipedian ajatuksen lähellekkään oikeaa, on Wikipedian tarkoitus olla luotettava tietosanakirja, kaiken lisäksi kaikkien ulottuvilla riippumatta henkilöiden ominaisuuksista. Kun kerran Wikipedia on se tietosanakirja olisi Wikipedian paras tarjota artikkelit vain tietyistä aiheista eikä kaikesta mahdollisesta mistä vain saa irti jotakin tietoa.

Mikä siis ansaitsee tulla Wikipediaan:

• Muusikot (/Muut taiteiljat)
  • Kaikki muusikot, jotka ovat saaneet levytyssopimuksen tai ovat ehkä joskus tulevaisuudessa saamassa
  • Muusikot, joilla on levytyssopimus ja ovat lisäksi tullut maailmanlaajuisesti tunnetuksi olemalla muusikko
  • Muusikot, joilla on näyttöä ja ovat tehneet itsensä tunnetuksi lähinnä kyseenalaisissa lehdissä ja Internet-yhteisöissä
  • Muusikot, jotka löytyvät myös muista luotettavista tietosanakirjoista. esim. encarta, Britannica....(katso myös kohta 2)
• Tieteilijät
  • Kaikki, joilla on jonkinlainen osoitus osaamisestaan tieteen alalla
  • Kaikki, jotka ovat saaneet merkittäviä tieteellisiä läpimurtoja omalla alallaan
  • Kaikki kotitarvetieteiljät
• Muut henkilöt
  • Riittää jos henkilöstä saa edes tyngän
  • Meriittejä maailmanlaajuisesti
  • Yksittäinen mediakohu riittää, vaikka kohu olisi maailmanhistorian kannalta yhdentekevä (keltainen lehdistö)
• Luettelot
  • Luettelot on kivoja, kaikki kelpaa riippumatta onko tieto oikeaa vai ei
  • Hyvin rajattu aihe, ei väliä pitääkö sisältö paikkansa
  • Hyvin rajattu, tiedon on pidettävä paikkansa ja niille on annettava lähteet
  • Kaikki kelpaa, jos vain saa lähteet

Tuossa muutama kohta, jotka ovat nykyään Wikipediassa nähdäkseni ongelmana. Nykyään näyttäisi siltä, ettei koko projektia oteta tarpeeksi vakavasti ylläpidonosalta (osan). Äänestyksissä ei kelpaa poistoperusteiksi sen hetkinen tila. On siis aivan sama mitä artikkeli sisältää, oli väittämät oikein tai ei tieto saa pysyä Wikipediassa. Ja wikipedian pitäisi siis olla luotettava?

Minun puolestani voitaisiin poistaa kaikki lähteettömät artikkelit. qWerk 3. kesäkuuta 2007 kello 19.36 (UTC)

Kommentoin vain viimeistä kohtaa. Kaikkia lähteettömiä artikkeleita ei kannata poistaa vaan niihin tulee etsiä lähteet. Haluaisin myös huomauttaa, että mikä tahansa webbisivu ei mielestäni kelpaa lähteeksi.. On surullista, että ihmiset luovat lähteettömiä artikkeleita. Ikävä muiden etsiä lähteet jälkeen päin, mutta ihan hyvääkin työtä menisi hukkaan, jos lähteettömät poistettaisiin. Riippuu tosin vähän aiheesta. Kaikista harmillisinta on kuitenkin erikoisalojen artikkelit. Sellaiset, mistä oikeastaan muut kuin kirjoittaja eivät voi sanoa onko se ihan väärin vai ei. Tässä sarjassa taistelee myös fysiikka. Joitain fysiikan artikkeleita lukiessa meinaa oikeasti tulla itku, koska ei tiedä yrittäisikö tuntikausia tuhlata jonkin artikkelin korjaamiseen, kun joku on tehnyt sen kieli poskessa "jotenkin näin se varmaan meni" vai jättäisikö korjaamatta, koska ei kehtaa ottaa vastuuta jäljelle jääneistä virheistä. Lisäksi jotkut tuntuvat tekevän artikkeleita aiheista, joista heillä ei ole harmainta aavistusta tai he luulevat tietävänsä jotain. Asia erikseen ovat sitten ne, jotka vain kopioivat virkkeitä lähteistä satunnaiseen järjestykseen ja toivovat, että lopputulos olisi oikein. Hauskaa on tietysti se, että yliopisto-opiskelijat plagioivat Wikipediasta suoraan selostuksiinsa osia, joten toisaalta on ihan oikein heille, jos täällä on virheitä. Että näin. Varmaan turha sanoa, että turhauttaa tulla tänne, kun ei voi aloittaa jostain mielenkiintoisesta aiheesta artikkelia, kun joku on jo a) tehnyt siitä jonkun hirveän tekeleen tai b) erehtyy katsomaan mitä viime aikoina on tehty ja jumittuu koko loppu illan korjailemaan jotain totaalisen sekavia, täysin väärää informaatiota antavia artikkeleita. --Uvainio 3. kesäkuuta 2007 kello 20.10 (UTC)

kommentoin tuota muusikko kohtaa. Mielestäni esim yhtyeen pitää olla julkaissut pitkäsoiton ja jos yhtyeen jäsenistä halutaan tehdä artikkeli niin jäsen täytyy olla rekisteröity tekijä ( säv san tai sov ). Mielestäni ei riitä että tulee levy myöhemmin vaan se täytyy olla tullut koska wikipedia ei ennusta. --Musamies 3. kesäkuuta 2007 kello 20.17 (UTC)

Jos nyt ei ihan kaikkea poisteta niin minusta olisi ihan järkevää laittaa {{lähteetön}}-artikkeleille kukausi aikaa saada lähteet, jonka jälkeen artikkeli poistetaan roskana. Tämän alle joutuisi esim Karl Marx. On valitettavaa, että monet hyvätkin artikkelit katoavat ja asian joutuu ehkä tekemään kahteen kertaan, mutta jos asiat tehtäisiin kerralla kunnolla niin ei näitä ongelmai olisi. qWerk 3. kesäkuuta 2007 kello 20.25 (UTC)

Karl Marxissa voi olla, että lähteet ovatkin "kirjallisuutta". Kaikille ei ole selvää käsitteiden "kirjallisuus", "lähteet", ja "viitteet" ero. Mielestäni lukija on kuitenkin omalla vastuullaan lukemassa Wikipediaa. Jos lähteitä ei ole, asiaan ei pidä uskoa. Sen sijaan, että ne artikkelit poistetaan, niihin pitäisi lisätä lähteet ja pitäisi yrittää painottaa uusille kirjoittajille heti alussa lähteiden merkitystä. Mallia voisi ottaa otsonikato-artikkelista, joka on mielestäni täydellinen. Siinäkin mielessä, että kirjoittaja on aidosti perehtynyt asiaan lukemalla kirjallisuutta etukäteen eikä vain kirjoitellut nettisivujen pohjalta ensin jotain ja sitten lisäillyt jotain epämääräisiä viitteitä myöhemmin. Ihmisillä on yleensä vaan niin kova tarve päästä kirjoittamaan, että he eivät malta perehtyä asiaan. --Uvainio 3. kesäkuuta 2007 kello 20.46 (UTC)

Tämä ainainen vaatimus levytyssopimuksesta jaksaa ihmetyttää. Toki suurin osa omakustanne-artisteista ei ole merkittäviä mutta pelkkä levytyssopimus ei enää tänä päivänä pitäisi olla se ainoa seikka millä sitä arvioidaan. Nykyään ei ole mitään tarvetta saada levytyssopimusta kun levynsä saa jakeluun muutenkin, kotistudioita löytyy joka kylästä, levyn äänittäminen on halpaa ja levyä voi myydä nettikaupoissa. Ainakin Iso-Britannian ITunesissa oli muutama kuukausi sitten ladatuimpana albumina omakustannealbumi. --Anr 4. kesäkuuta 2007 kello 10.01 (UTC)

Mitä sitten itse ehdottaisit kriteeriksi? Jokin raja on roskaan päin kuitenkin oltava. --Ulrika 4. kesäkuuta 2007 kello 10.16 (UTC)

Ehkä tuo joku järjellinen yhdistelmä useasta kriteeristä; yleinen tunnettuus, levytyssopimus ja referointi eri medioissa? --Jaakonam 4. kesäkuuta 2007 kello 13.20 (UTC)

Tunnettuus ainakin on hyvä riidansiemen:)--Ulrika 4. kesäkuuta 2007 kello 16.43 (UTC)

Jaakonamin ehdotukset olivat ihan hyviä joita voi soveltaa. Eikä tässä nyt kuitenkaan niin monimutkaisesta asiasta ole kyse että joku selkeä raja on pakko asentaa. Levytyssopimuksen vaatiminen toimii aika pitkälle mutta liian sokeasti ei sitäkään pidä alkaa vaatimaan. Lähinnä tarkoitukseni olikin hieman "ravistella" ettei kangistuta liikaa kaavoihimme.:) --Anr 6. kesäkuuta 2007 kello 19.15 (UTC)

Harvassa taitaa olla artistit joilla ei ole (ollut?) levytyssopimusta. --Harriv 4. kesäkuuta 2007 kello 15.55 (UTC)

Mielestäni suht uutta ja menestyvää bändiä ei kannattaisi lähteä Wikipediassa mainitsemaan. Monesta tulee varmasti Indx:n kaltainen tähdenlento, jonka merkittävyys on mielestäni kyseenalainen. Mielestäni Idols voittajta/häviävät ei ole myöskään automaattisesti merkittävä. Toistaiseksi Koivuselta ei ole tullut mitään ulos jotta hän saisi maininnan Wikipediaan ja jos Wikipedian käytäntöjen mukaan mentäisiin olisi koivunen poistettava. Julkisuuttakaan ei ole tullut juuri muualla kuin Mtv3:n uutisissa (jotka ovat lähinnä oman ohjelman mainostusta) ja Iltapäivälehidssä (joiden aiheet ovat vähintäänkin kyseenalaisia). qWerk 4. kesäkuuta 2007 kello 18.05 (UTC)

Tämän mukaan levyä saa kaupasta. --Harriv 4. kesäkuuta 2007 kello 19.16 (UTC)

Tuo muusikon merkittävyyden määrittely sillä, että on "saanut levytyssopimuksen" paljastaa, että merkittävyyskriteerien määrittelijällä ei ole ollut mitään käsitystä musiikkiteollisuuden toiminnasta. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että tuota "levytyssopimusta" voisi pikemminkin pitää indikaattorina siitä, että artisti ei ole merkittävä. Ainakin hän on noviisi, eikä elä levymyynnillään. Poikkeuksena on jo menestyneet mega-tähdet, jotka voivat neuvotella täysin eriluonteisen sopimuksen, ja jotka näin ollen ovat pikemminkin levy-yhtiön yhtiökumppaneita. Vähänkään businessvaistoa omaava artisti kustantaa levynsä itse ja tekee jakelusopimuksen. Tämä on myös alan tärkeimpien oppikirjojen (Passman, et al.) suositus. Jos levynjulkaisuun liittyvää merkittävyyskriteeriä haetaan, niin yksinkertaisin ja lahjomattomin on myytyjen levyjen kokonaismäärä. --Sumafi 4. kesäkuuta 2007 kello 18.43 (UTC)

Moniko elää oppikirjojen mukaan? Myytyjen levyjen lukumäärä on vähemmän tunnetuilla artisteilla vaikea saada kaivettua selville. Levytyssopimus -kriteeri on kätevä "yleissääntö" aloittelijoiden, kellaribändien ja epätoivoisen itsepromotoinnin karsimiseen. Yleensä yhteisöstä löytyy joku joka osaa perustella miksi ei-levytyssopimusta solminut artisti on sopiva Wikipediaan. --Harriv 4. kesäkuuta 2007 kello 19.16 (UTC)

Suurin osa artisteista kustantaa nykyään levynsä itse. Myös isot bändit, esim. suomalaisista Nightwish tekee niin. Perinteinen äänilevyteollisuushan on kuolemassa pois – suuret viisi neljä pysyvät hengissä lähinnä vain "back cataloginsa" avulla. Kuten käyttäjä Anr yllä toteaa, levynteko on nykyään niin halpaa, että ei ole mitään syytä ottaa siihen ulkopuolista maksajaa. Näin on ollut jo pitkään. Se varsinainen isompi parhaillaan käynnissä oleva muutos on se, että myös tukkureista ollaan vähitellen luopumassa, kun jakelu on siirtymässä verkkoon. --Sumafi 4. kesäkuuta 2007 kello 20.06 (UTC)

Levynteko on halpaa kuin makkara, mutta promoaminen payolineen taitaa olla tyyriimpää lystiä. Taitaa kuitenkin yhä suurin osa uusista "breikkaavista" artisteista pompsahtaa pinnalle levy-yhtiön auttamana. On tietysti toinen asia, pitäisikö Wikipedian merkittävyys-kysymyksissä nojata mediateollisuusyhtiöiden julkisuusponnisteluihin vai ei. Kriteeri puolustaa paikkaansa lähinnä koska se on helposti todettavissa, toisin kuin monet muutoin paremmat mittarit. -- Piisamson 5. kesäkuuta 2007 kello 14.32 (UTC)

Tässä esimerkin vuoksi pari artistia, jotka ovat "breikanneet" omakustanteisesti: Darude, Don Johnson Big Band, Värttinä, Loituma. --Sumafi 5. kesäkuuta 2007 kello 16.37 (UTC)

Kaikista on artikkeli, siis Wikipedia toimii? :) Breikkaamisen jälkeen artikkeli, ei aiemmin ellei ole jo jotain "näytettävää", eli esimerkiksi levy jota myydään muillekin kuin bändin lähisukulaisille. --Harriv 5. kesäkuuta 2007 kello 18.28 (UTC)

Pointti olikin se, että breikkaamaton, alle 1000 kpl yhtä albumia myynyt artisti lasketaan nyt merkittäväksi, jos hänellä vain on "levytyssopimus". Sen sijaan useampiakin albumeja julkaissutta riippumatonta pitkän linjan muusikkoa välttämättä ei. --Sumafi 6. kesäkuuta 2007 kello 04.18 (UTC)

Mitäs jos näille nuorille taiteilijanaluille perustettaisiin oma luokka, esim. "tulevaisuuden toivot"? Se olisi helppo siivota, mikäli ura ei urkene. Tämä siis sellaisille, joiden tuotantoa on yleisesti myynnissä kuluttajille. Samalla palveltaisiin Wikipedian käyttäjiä, koska täältä voisi etsiä tietoja tuntemattomammistakin artisteista. Puuropyssy 7. kesäkuuta 2007 kello 06.35 (UTC)

Wikipedia ei ole tarkoitettu uusien bändien mainostukseen. --ML 7. kesäkuuta 2007 kello 12.02 (UTC)

Nyt minäkin osallistun keskusteluun uuteena, poistoäänestyksessä olevana musiikkona. Mielestäni Sumafin kommenteissa on hirveästi perää. Monet kunnianhimoiset artistit eivät halua levytyssopimusta, koska levy-yhtiöt pistävät artistin ja hänen tuotantonsa liian usein myyvään muottiin, mikä tarkoittaa omaperäisyyden ja uuden syntymisen katoamista. Artistin merkittävyys kulttuurin tekijän ei mielestäni todellaakaan vaadi merkittävän levy-yhtiön sopimusta tai tunnettavuutta mediassa. Artistit, jotka myyvät, ovat yleensä niitä, jotka käyvät kauppaa kevyellä ja sisällöttömällä materiaalilla. He eivät ole henkilöitä, jotka jäävät historiaan jonkin uuden keksineinä. Myöskään myyvä musiikki ei yleensä toimi ihmisten sielunhoitajana, mikä tehtävä musiikilla pitäisi myös olla viihdyttämisen lisäksi. Mieleeni pulpahti sellainen ajatus, että mitä jos muusikotkin lajittelisi levyttäviin, isojen levy-yhtiöiden artisteiksi ja omakustanne artisteihin joilla seälvästi on jotakin sanottavaa ja taitoa. Olisi hienoa, jos artistit voisi arvostella merkittäviksi heidän työnsä perusteella. Eikö sekin ole markittävä ominaisuus, jos musiikkia ei tee rahan takia vaan omista lähtökohdista, eikä ole valmis levy-yhtiöiden sanelemiin ehtoihin? Heidän taustoihin pitäisi myös tutustua kunnolla. Musiikkipiireissä artistin kunnioitus perustuu hänen työnsä määrään, periksiantamattomuuteen, kehittyvään tulokseen ja siihen, että tekee musiikin itse, omaperäisesti.--Lauluntekijä LOUNA 7. kesäkuuta 2007 kello 10.38 (UTC)

Onpa hienoa, ettei tarvitse enää yksin täällä taistella tuulimyllyjä vastaan. Raikas 'lounatuuli' on tullut avuksi. :-) Wikipedian musiikkiartistin merkittävyyttä koskeva ohje perustuu virheelliseen käsitykseen siitä, että levynteon maksattaminen toisella olisi aina tavoittelemisen arvoista, ja että omakustantamiseen päädyttäisiin aina (tai pääsääntöisesti) siksi, että ulkopuolista maksajaa ei ole löytynyt. Tässä vielä listattuna syyt, miksi useimmat artistit nykyään päätyvät maksamaan levynsä itse:

1. saadaan pidettyä tekijänoikeus tallenteeseen itsellä,
2. voidaan vapaasti neuvotella jakelusopimuksista eri territorioihin eri tahojen kanssa – vaikka keskenään kilpailevienkin,
3. voidaan vaihtaa jakelijaa, jos homma ei toimi tai löytyy parempi,
4. voidaan myöhemmin julkaista kokoelmalevy (tai boksi) koko uran ajalta,
5. saadaan maksimoitua taiteellinen vapaus – ks. Lounan selostus yllä,
6. ei tarvitse riidellä levy-yhtiön kanssa rahasta eikä myöhemmin haastaa heitä oikeuteen,
7. saadaan pidettyä musiikkikustannusoikeudet (sävellyksen lisensoiminen) itsellä – ilman tappelua,
8. voidaan paremmin kanavoida levy- ja musiikkikustannustulot omalle yritykselle ja suunnitella/optimoida verotusta, ja
9. saadaan suurempi osuus tuloista/myyty levy itselle (näin toimien artisti voi joissakin tapauksissa jopa saada levymyynnistä elannon).

Kaikkiin näihin liittyen on musiikkialalla lukemattomia kauhutarinoita siitä miten käy kun oikeudet tallenteeseen ja joskus jopa sävellykseen on vieraan yhtiön omaisuutta. Näistä kauhutarinoista lievin on se, että levy-yhtiö tekee konkurssin ja oikeudet siirtyvät sijoitusyhtiölle, joka ei edes viitsi neuvotella pienen artistin kanssa. Oikeudet teokseen on menetty lopullisesti, eikä levyä voi kukaan enää koskaan ostaa mistään. Sitten on myös ikävämpiä kohtaloita. --Sumafi 7. kesäkuuta 2007 kello 11.51 (UTC)

Johonkin se raja on vedettävä. Jos mitään rajaa ei olisi, täällä olisi kaikki Suomen kellaribändit. On nähty, että Wikipediaa pyritään käyttämään pinnalle haluavien artistien ja yhtyeiden mainostamiseen - sopimatonta ja kummallista huomioiden, että nykypäivänä ilmaista mainostilaa saa netistä yllin kyllin. Levytys ei toki ole mikään ehdoton raja, jos muita meriittejä löytyy. Jos artisti on vaikka voittanut euroviisut mutta ei ole jostain syystä levyttänyt, niin aivan varmasti minäkin äänestäisin poistoa vastaan. Näissä viime aikana äänestyksissä olleissa tapauksissa on kuitenkin ollut vaikea löytää muitakaan merkittävyyttä puoltavia seikkoja. Yleensäkään indiemusiikki ei ole tietosanakirjojen ydinkamaa, eikä varmaan ole hirveä katastrofi vaikka "merkittävä" indieartisti äänestetäänkin pois (itse en ole sellaiseen tapaukseen toistaiseksi törmännyt) --ML 7. kesäkuuta 2007 kello 11.57 (UTC)

Totta kai on vedettävä. Mutta sitä ei kannata vetää artistin studioajan maksavan tahon identiteetin perusteella. Kysymys on vielä siitä, että Wikipedian ohjesääntö "pelkän omakustanteen julkaisseet on poistettu" ja vallitseva käytäntö ovat täydellisessä ristiriidassa. Wikipediassa on artikkeleita lukuisista pelkän omakustanteen julkaisseista artisteista. --Sumafi 7. kesäkuuta 2007 kello 12.36 (UTC)

Ehdotan, että jatkossa musiikkiartistien merkittävyyttä arvioitaessa huomioon otetaan seuraavat seikat tärkeysjärjestyksessä:

1. Myytyjen levyjen/verkkolatausten kappalemäärä, mikäli tiedossa
2. Tunnettuus – näkyvyys lehdissä, televisiossa/radiossa ja internetissä
3. Uran kesto ja julkaisujen määrä
4. Vertaisarvostus ja asiantuntijakritiikki

Koska suurin osa artisteista maksaa nykyään levynsä äänittämisen itse, "omakustannestatusta" ei jatkossa tule käyttää merkittävyyden arvioimisessa lainkaan. --Sumafi 7. kesäkuuta 2007 kello 13.02 (UTC)

Omasta mielestäni tuo levy-yhtiön kautta levyttäminen on ihan hyvä kriteeri, koska se yleensä tarkoittaa sitä, että tiedot on myös tarkistettavissa ja että jotain näkyvyyttä on ollut myös olemassa. Toisaalta tuo arviointi pitäisi minusta olla enemmän opt-in kuin opt-out, eli jos on tunnetun levy-yhtiön artisti, tehnyt pitkään musiikkia, saanut näkyvyyttä mediassa jne.. nostaisi tunnettavuutta, mutta mikään yksittäinen seikka ei tiputtaisi pois wikipediasta. Nytten tuota levytyssääntöä käytetään käytännössä tiputtamaan tuntemattomampia artisteja pois. --Zache 8. kesäkuuta 2007 kello 12.31 (UTC)

Huomionarvoista on myös, ettei kyse ole poistokäytännöstä vaan poistokäytännön suuntaviivoista, joiden käytössä tulee käyttää harkintaa. Kyseisen suuntaviivan pääajatus on sen alkuosa, eli että levy-yhtiöllä levyttäneet ovat merkittäviä. Suuntaviivan voisi muuttaa esimerkiksi muotoon Yhtyeet ja artistit, jotka ovat julkaisseet levyn tunnetun levy-yhtiön kautta, ovat merkittäviä. Pelkän omakustanteen julkaisseet tai kokoomalevyllä esiintyneet on yleensä poistettu, ellei artistilla ole muita ansioita. -- Piisamson 9. kesäkuuta 2007 kello 12.10 (UTC)

Aktiivinen keikkailu pitäisi muuten myös ottaa huomioon. Esimerkiksi jos on viimeisen ja tulevan vuoden aikana runsaasti keikkoja niin se lisäisi merkittävästi. Tai jos bändi on aktiivisesti keikkaillut viimeisen 10 vuoden ajan, ilman että se on tehnyt levyä niin sekin lisäisi merkittävyyttä vaikka samaan tapaan kuin näkyvyys radiossa --Zache 8. kesäkuuta 2007 kello 19.53 (UTC)

Riippuen toki keikkapaikkojen tunnettuudesta ja suuruudesta, Hartwall Arenalla täydelle salille esiintyminen on jo aika merkittävää, Köyliön seuraintalolla taas voi renkuttaa jokaisena vuoden päivänä tulematta silti merkittäväksi. -- Piisamson 9. kesäkuuta 2007 kello 12.10 (UTC)