Keskustelu:Virolaiset

Muistelen että Suomessakin on virolaisia n. 25 000. Ainakin enemmän kuin Australiassa. --Frank 19. lokakuuta 2006 kello 19.14 (UTC)

Enkkuwikin mukaan Suomessa 10.000, eli olisi ollut listalla seuraavana ja maininnan arvoisena. Australia oli silkkaa vandaaliroskaa. --ML 19. lokakuuta 2006 kello 19.18 (UTC)

Tuskin se Australia kuitenkaan vandalismia oli, sodan jälkeen virolaisia muutti sinnekin. --Frank 19. lokakuuta 2006 kello 19.20 (UTC)

No joo, asiaan tarkemmin tutustuttuani ei tuo selvää vandalismia ollutkaan, mitä luulin. Juttu Australiasta kuitenkin perustui venäjänkieliseen lähteeseen ja oli lisätty sellaisen käyttäjän toimesta, joka aiemmin on osoittanut piittaamattomuutta tarkistettavuutta yms. seikkoja kohtaan, eikä saanut vahvistusta enkkuartikkelista, joten pois. Joka tapauksessa Suomen luvut kannattaa mainita jossain kohdassa. --ML 19. lokakuuta 2006 kello 19.24 (UTC)

Kannattaa seuraavan kerran hengittää syvään ja laskea vaikka kymmeneen ennen kuin ryhtyy tuollaisten aivopierujen innoittamana muokkaamaan Wikipediaa. Lisää Australian virolaisista voit lukea vaikkapa tästä. Muutenkin kommenttisi on täyttä roskaa, harva ottaa käytännön tietojen tarkistettavuudesta yhtä vakavasti kuin minä. Suomessa ei henkilöitä tilastoida kansallisuuden perusteella muuten kuin näiden "historiallisten" vähemmistöjen kohdalla, eikä mitään lukua voida hatustakaan vetäistä. --SM 19. lokakuuta 2006 kello 22.44 (UTC)

Venäjänkielisen lähteen tarjoaminen aiheesta, josta varmasti olisi löytynyt laajemminkin ymmärrettävä lähde, kertoo IMO valitettavasti omaa kieltään lähdeviitteiden arvostamisesta. Muissakaan maissa eri vähemmistöjä tilastoida kansallisuuden perusteella yhtään sen enempää kuin Suomessa. --ML 21. lokakuuta 2006 kello 20.39 (UTC)

Jotta kanssasi keskusteleminen olisi edes jokseenkin järkevää, olisi hyvä jos et puhuisi koko ajan puppua. Muissa maissa, esim. Venäjällä, tilastoidaan etniset ryhmät. Aikaisemmassa versiossa ei ollut lähdettä ollenkaan, joten en ymmärrä miksi urputat siinä. Jos sinulla on parempi lähde ja muokkaisit artikkelia sen perusteella, niin sitten ymmärtäisin, mutta nyt tuntuu että valitat ja hankaloitat artikkelin kehittämistä vain paremman tekemisen puutteessa --SM 21. lokakuuta 2006 kello 21.07 (UTC)

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa elää yli 15 000 viron kieltä äidinkielenään puhuvaa. Jos nämä, joista valtaosa on syntynyt Virossa toisin kuin suurin osa noiden muiden maiden virolaisista, eivät ole virolaisia, niin ketkä ovat? Lista jossa luetellaan jollain tavalla järjestettyjä elementtejä johonkin rajaan saakka, mutta jätetään keskeltä yksi välistä, ei ole vain epätarkka vain suoranaista väärää tietoa, koska se että lista on järjestetty, antaa ymmärtää kaikkien elementtien ensimmäisestä viimeiseen olevan mukana. Vastaava tapaus olisi vaikka Suomi-artikkelin boksissa listata Suomen kuusi suurinta kaupunkia, mutta jättää keskeltä Tampere välistä. Jos tuo listasi on haettu jostain lähteestä, niin lähde on sitten virheellinen; on täysin selvää, että Suomessa on virolaisia millä mittarilla tahansa enemmän kuin tuo 6000, joka on laitettu Australian määräksi. Valitettavasti lähteen venäjänkielisyys tekee mahdottomaksi sen tarkemman arvioinnin 99%:lle suomalaisista, jotka eivät venäjää osaa; esimerkiksi itse en osaa sanoa muuta kuin että lähde on jättäessään muiden lähteiden todistamat Suomen virolaiset huomioimatta ilmeistä huuhaata, ja se riittääkin. Mistä päästäänkin siihen, että yleensäkin lähteen antamisen tarkoitus on tehdä asia tarkistettavaksi, joten tuollainen epämääräinen venäjänkielinen webbisivu olisi muutenkin lähteenä lähestulkoon nollan arvoinen.--ML 21. lokakuuta 2006 kello 22.13 (UTC)

Muutin nyt artikkelia tämän asian kohdalta. Suomessa ei kaiketi tilastoida ihmisiä etnisen ryhmän mukaan muutoin kuin romanien, tataarien, juutalaiste yms., eikä tuohon voida arpomalla mitään lukua laittaa. Voit toki lisätä maininnan että "lisäksi Suomessa asuu x viroa äidinkielenään puhuvaa ihmistä" lähdeviitteen kera, mutta älä terrorisoi muuta artikkelia. Kyseinen sivusto ei ole kovinkaan epämääräinen, vaan Venäjän radion maan kansallisuuksia esittelevän ohjelman. Edelleenkin pyytäisin sinua etsimään niitä peräänkuuluttamiasi "parempia" lähteitä tuon turhanpäiväisen kitinän sijaan.--SM 22. lokakuuta 2006 kello 02.02 (UTC)

Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2005 viroa äidinkielenään puhuvia oli 15 336. --TBone 19. lokakuuta 2006 kello 19.34 (UTC)

Laitoin tarkistettavan. --ML 19. lokakuuta 2006 kello 19.40 (UTC)

Tiedot perustuvat artikkelissa mainittuun lähteeseen. --SM 19. lokakuuta 2006 kello 22.30 (UTC)

"Läänemaaa" lienee kirjoitusvirhe? -85.23.16.185 29. maaliskuuta 2008 kello 11.40 (UTC)

Venäjän Virolaiset

Luotettava lähde Viron Tietosanakirjassa (1938) artikkelissa Venemaa eestlased antaa seuraavia lukuja 1926 väestölaskennan tuloksena. Virosta tapahtui kolme suurta muuttoaaltoa Venäjälle, 1860 luvulla, 1890 luvulla ja viimeinen Stolypinin maareformin jälkeen vuosina 1907 - 1910. Tällöin virolaisia muutti runsaasti Vologdan alueelle ja Siperiaan. Kaikkiaan virolaisia arvioitiin muuttaneen Venäjälle noin 250 000, eli noin neljäsosa virolaista. Vanhin virolainen siirtokunta perustettiin 1858 Samaran alueelle nimeltään Lifljandia. Suurin yksittäinen paikka jonne virolaisia muutti oli Pietarin kaupunki. Virolaisilla oli siellä oma luterilainen kirkko ja omat (7kpl) vironkieliset koulunsa. Vrt Pietarin suomalaiset. Näitä Pietarin virolaisia oli noin 50 000. Inkerinmaalla asui noin 45 000 virolaista lähinnä Laukaanjoen eteläpuolella Peipsijärveen rajottuvalla alueella. Alueella oli runsaasti puhtaasti virolaisia kyliä. Vuoden 1918 jälkeen osa palasi takaisin Viroon mutta vuonna 1926 virolaisia oli Neuvostoliitossa vielä 154 600 joista kaupungeissa 35 500 ja maaseudulla 119 100. Leningradissa asui 1926 15 800 virolaista. Virolaisia asui Leningradin ja Karjalan rajooneissa 76 300. Vuoden 1920 tilaston mukaan Peterburgin maakunnassa 17 500, Oudovan maakunnassa 16 600, Detskoje Selon maakunnassa 5400, Luugan (Laukkaan) maakunnassa 9000, Pietarhovin maakunnassa 6600, Pähkinälinnan maakunnassa 1600, Jamburgin maakunnassa 9700, toisissa maakunnissa vähemmän. Novgorodin kuvernementissä 6900, Pihkovan kuvernementissä 13 200 ( näistä 1920 tietojen mukaan Toropetsin maakunnassa 3800, Holmin maakunnassa 3100, Porhovin maakunnassa 1500), Moskovan kaupungissa 1900, Moskovan kuvernementissä 2600, Tverin kuvernementissä yli 2600, Jaroslavin kuvernementissä 2000, Bashkiriassa 1200, Simbirskin kuvernementissä 1300, Krimillä 2100, Pohjois-Kaukaasiassa 1200, Kasaanin kuvernementissä 2200, Mustan Meren rajoonissa (oblastissa) 2000. Siperiassa virolaisia asui Barabinskin oblastissa 3100, Kanskin oblastissa 3200, Krasnojarskin oblastissa 4600, Minuisinskin oblastissa 1900, Novosibirskin oblastissa 2000, Omskin oblastissa 4600, Taran oblastissa 2100, Tomskin oblastissa 5100, Kaukoidän oblastissa 2100 joista kaukaisimmat Sahalinin saarella.

Eero Kuussaari on kirjassaan "Suomen Suvun Tiet" (Helsinki 1935) kartassa 60 sivulla 244 kuvannut virolaisten asuinpaikkoja lähinnä Länsi-Venäjällä. Tämä kartta pohjautuu ilmeisesti edellä mainittuun laajan artikkeliin. Siitä voidaan täsmentää virolaisasutusta Venäjällä.

• Narvajoen ja Laukaanjoen alue: Laukaanjoen läntisellä rannalla 9 virolaiskylää, Laukaanjoen itäpuolella kolme virolaiskylää. Peipsijärven rannalla 8 virolaiskylää.
• Muut Pihkovanjoen ja Selonajoen pohjoispuoleiset alueet: 17 virolaiskylää. Loput Pihkovajoen ja Selonajoen alueen virolaiskylät: 17 virolaiskylää (ns. itäiset kylät) ja 33 virolaiskylää (ns. läntiset kylät). Selonajoen etelä-ja itävarren virolaiskylät: 10 kylää.
• Selonajoen ja Sorotjoen välillä jokien yläjuoksuilla: neljä virolaiskylää.
• Polpetti ja Lovattijokien ylävirtojen välillä: neljä vitolaiskylää.
• Polpettijoen länsipuolella ylävirran varrella: kolme virolaiskylää.
• Holmin (Salmin) ympäristössä: neljä virolaiskylää.
• Sorotti- ja Nasvajokien välillä: 12 virolaiskylää. Näistä suurin oli Vardova.
• Nasva- ja Kunjajokien välillä: neljä virolaiskylää.
• Toropan alueella Toropajoen ja Väinäjoen välillä: neljä virolaiskylää.
• Kunjajoen ja Toropajoen välisellä alueella: kolme virolaiskylää.
• Lovattijoen itäpuolella (Lovatti-, Kunja-, ja Palajoen alue): 16 virolaiskylää.
• Näiden lisäksi Lug, Osvatti ja Lugi on laskettu virolaisten asutuskeskuksina.

Artikkelin on kirjoittanut A.Nigol: Eesti asundused ja asupaigad Venemaal. Kommentin jätti 88.112.175.156 (keskustelu – muokkaukset).

Lupaava artikkeli -ehdotus

Tämä osio on arkisto. Älä muokkaa tätä osiota.

Ehdotan lupaavaksi. Oisko perusasiat kasassa? J.K Nakkila 24. toukokuuta 2011 kello 14.16 (EEST)

Kyl männöö. Eesti vabariik! --♫RION ⇔ ИOIЯ✱ 24. toukokuuta 2011 kello 14.29 (EEST)

 Kannatan --Kari-kujanpää 24. toukokuuta 2011 kello 21.32 (EEST)

Kyllä tämä lupaavaksi, vaikka tällainen historiallis-kansatieteellinen ote on vähän hankala, kun toisaalta historia menee päällekkäin Viron historian kanssa, ja toisaalta moderni virolaisuus on tietysti jotain muuta kuin mitä nyt kulttuuri-osiossa kerrotaan. Se on tietysti yleisemminkin näiden kansallisuusartikkelien ongelma. Joitain juttuja jatkokehitystä ajatellen:

• Historian ei ehkä tarvitsisi alkaa ihan jääkaudesta, koska ei edes ole varmaa tietoa siitä, että väestö olisi ollut uralilaista. Itse aloittaisin historian ennemmin siitä, kun edes jossain mielessä voisi alkaa puhua viron kielen esiasteista ja Viron alueella asuneista ihmisistä on historiallista tietoa, siis noin vuodesta 1000.
• Virolaisista voisi kertoa enemmän myös uuden itsenäisyyden ajalta, nyt historia oikeastaan loppuu siihen.
• Ulkovirolaisten yhteydessä voisi mainita myös Suomen virolaiset, vaikka he ovatkin valtaosaltaan hyvin uusi ryhmä, 20 viime vuoden aikana tänne muuttaneita.--Tanár 24. toukokuuta 2011 kello 21.41 (EEST)

Tuo kansallisuusartikkelien ongelma tosiaan tietysti korostuu tällaisten kansojen kohdalla, jotka muodostavat merkittävimmän väestönosan omassa maassaan. Ongelma olisi siis sama myös esimerkiksi ruotsalaisten ja suomalaisten kohdalla. Pistin linkin Suomen virolaisiin. J.K Nakkila 25. toukokuuta 2011 kello 14.58 (EEST)

Käy lupaavaksi. --Lakritsa 24. toukokuuta 2011 kello 21.50 (EEST)

Merkkaan ja arkistoin. Gopase+f 26. toukokuuta 2011 kello 17.37 (EEST)

Virolaisten määrä Suomessa ja Ruotsissa

Kovasti ihmettelen, että miksi suomenkielisessä wikissä Virolaisia on Ruotsissa 35000 ja Suomessa 20000. Enkkuwikin mukaan asia olisi täysin toisinpäin; Suomessa Virolaisten määrä hipoisi 40000 kun taas Ruotsissa 20000. Ja enkkuversion lähteenä oli Tilastokeskus. Joko tuo suomenkielisen wikin juttu on vandalismia, tai Suomessa asuvien Virolaisten määrä sitten parissa vuodessa on tuplaantunut ja Ruotsissa on tapahtunut kandenkymmenentuhannen Virolaisen poismuuttoliike. Joka tapauksessa, jos joku voisi ystävällisesti päivittää tuon määrän. Itse en Wikipedian käyttäjä ole, joten en tuota osaa muuttaa, mutta tuo nyt osui silmään, joten päätin siitä täällä mainita.(85.76.8.4 8. helmikuuta 2014 kello 13.18 (EET))