Wikipedia:Kahvihuone (Wikipedian käytön neuvonta)/Arkisto 17

Tämä sivu on arkisto. Älä muokkaa tätä sivua. Luettelo kaikista arkistoista löytyy hakemistosta.

Hanhisuon turverata

Vaikka meilä on paljon tärkeää keskusteltavaa, tästä on jo äänestetty ja kahdesti käyty merkittävyyskeskustelua. Olen jo tähän aikaan liika väsynyt muistamaan miten nämä merkittävyyskeskustelut suljetaan. Hjälp. --Höyhens (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 02.09 (EET)

Hoidettu kerta tuli viä yksi häirikköpuhelu. --Höyhens (keskustelu) 27. marraskuuta 2015 kello 03.28 (EET)

Huomiota kaipaava keskustelusivu?

Voiko keskustelusivun, johon toivoisi kommentteja, lisätä jonnekkin, jossa se saisi huomiota osakseen? Yksittäinen keskustelusivu hukkuu helposti sivujen paljouteen. Ajattelin esimerkiksi vastaavaa listaa kuin nuo Tuoreet muutokset -sivulla näkyvät "Merkittävyyskeskustelut", "Poistokeskustelut" jne. Vai voiko tällaiseen keskusteluun lisätä linkin johonkin kahvihuoneeseen? Minulla ja nimimerkillä Uusimies on erimielisyyksiä Kari Peitsamon Skootterin EP:n nimeämisestä ja toivoisin muiden käyttäjien mielipiteitä aiheesta. --Salainen numero (keskustelu) 28. marraskuuta 2015 kello 13.29 (EET)

Varmaan riittää, että keskustelusta mainitsee kahvihuoneessa/tuo asian kahvihuoneeseen käsiteltäväksi. Nytkin varmaan tuo kommenttisi toi asian yleiseen tietoisuuteen. --Otrfan (keskustelu) 28. marraskuuta 2015 kello 13.37 (EET)

Kirjoitan asian vierestä, mutta seuraavaa: Perinteisesti täällä on katsottu, että keskustelut yksittäisen artikkelin ongelmista kuuluvat artikkelien omille keskustelusivuille ja kaikki käyttäjien ongelmat käyttäjien omille keskustelusivuille. Mikä riita jatkuu, ohjeena on tehdä aiheesta erityinen kommenttipyyntö. Olen kuitenkin huomannut epäkohdan, missä yksittäiset keskustelusivut ovat riittämätön tapa asian yhteisölliseen pohdintaan, ja toisaalta kommenttipyyntö on monimutkainen ja raskas toimenpide, joka pitäisi mieluiten laatia määrämuotoon ja jonka aloittaminen on useimmille joko liian korkean kynnyksen takana tai sitten sen laatiminen epäonnistuu, ja yhteisö joutuu keskustelemaan kommenttipyynnön tasolla aiheesta, joka on melko triviaali. Pitäisi ehkä sallia vapaammin eri aiheiden tuominen Sekalaista-kahvihuoneeseen joko tosiaan linkkinä muihin keskusteluihin tai sitten foorumina yleisesti. On se toki sallittua nykyäänkin, mutta joskus esiintyy sellaista henkeä, että keskustelu ei kuuluisi kahvihuoneeseen eikä sitä pitäisi käydä siellä. Asiasta voisi keskustella, mutta koska se liittyy varmaankin yleisiin käytäntöihin, oikea kahvihuone käytäntökeskusteluun lienee... --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2015 kello 14.25 (EET)

Lisäkommentti: tosin on huomattavissa (yleinen) ilmiö asioiden hierarkiatasojen muuttumisesta. Aiemmin ilmeisesti kommenttipyynnön tekeminen oli tarkoitettu yleiseksi yhteisölliseksi tavaksi pohtia jotain tiettyä asiaa yhdessä, ja mikäli kommenttipyyntö ei auttanut, asian saattoi viedä välityslautakuntaan, jonka tarkoituksena oli ratkaista asia yhteisön puolesta lopullisesti tai ainakin lopullisuutta tavoitellen. Nyt olemme tilanteessa, missä välityslautakunta on Olympolaisissa korkeuksissa ja täysin käyttämätön, ja samoin kommenttipyyntökin on muodostunut hyvin muodolliseksi ja raskaaksi välineeksi, joka oikeastaan on tarkoitettu vain vakavia käyttäjien välisiä ristiriitoja varten. Kevyt tapa jutella yhteisesti parin ihmisen keskinäisestä ongelmasta puuttuu ainakin "virallisten ohjeiden" mukaan. Luontevaa olisi päättää, että tällainen foorumi saisi olla Sekalaista-kahvihuone, jonne olisi sallitua tuoda vapaammin joko linkkejä artikkelikeskusteluihin tai sitten siirtää keskustelu yhteisön tasolle siellä. En ole varma, onko tämä jo tosiasia täällä, mutta asiasta olisi hyvä selkeästi mainita jossain. Toinen tapa olisi käyttää kommenttipyyntöjä rohkeammin ja poistaa kommenttipyynnöstä monimutkaiset muotovaatimukset todisteineen ja käytäntöviittauksineen, vaikkakin ne auttavat selventämään asiaa myös kommenttipyynnön laatijalle. --Pxos (keskustelu) 28. marraskuuta 2015 kello 15.01 (EET)

Ihan selvyyden vuoksi en ole kokenut keskustelua riidaksi. Korkeintaan asiat riitelevät, ihmiset eivät. Kommenttipyyntö keskustelusta vaikuttaisi mielestäni turhan isolta operaatiolta, kun toivoisin vain muiden mielipiteitä asiasta eikä asian pohtiminen keskustelusivun ulkopuolella ole tarpeellista. --Salainen numero (keskustelu) 28. marraskuuta 2015 kello 15.19 (EET)

Tämä nyt esitetty tapaus kai on hyvä esimerkki siitä, että linkki kahvihuoneessa luultavasti toimii hyvin, koska silloin asiasta mahdollisesti kiinnostuneet saavat tietää keskustelusta. Jos keskustelu sitten johtaa johonkin yleisempään kysymykseen, joka ei selviä pelkästään artikkelin keskustelusivulla, niin silloin voi jatkaa kahvihuoneessa.--Urjanhai (keskustelu) 28. marraskuuta 2015 kello 15.26 (EET)

Navigaatiomallineista

Mallineet Malline:Kouvola ja Malline:Vantaa on tehty ryhmätaulun avulla. Kummassakin ainakin ylin rivi näyttää erikorkuiselta kuin muut, vaikka teksti mahtuukin yhdelle riville. Miten kaikki rivit saisi samankorkuisiksi (paitsi tapauksessa, jossa teksti tarvitsee kaksi riviä mahtuakseen)? --Raksa123 (keskustelu) 3. joulukuuta 2015 kello 00.59 (EET)

Yhdysvaltain kongressilaisten merkittävyys

Ovatko kaikki Yhdysvaltojen kongressin eli senaatin ja edustajainhuoneen jäsenet wikimerkittäviä? --Whitetabor (keskustelu) 4. joulukuuta 2015 kello 17.50 (EET)

Väittäisin olevan. --Geohakkeri (keskustelu) 4. joulukuuta 2015 kello 17.55 (EET)

Ovat. --PtG (keskustelu) 4. joulukuuta 2015 kello 19.54 (EET)

Kyllä. Poistoäänestyksiä tai merkittävyyskeskusteluja, joissa heidän merkittävyyttään olisi käsitelty, ei liene ollut, mutta rinnastaisin tapaukseen Wikipedia:Poistettavat sivut/Aleksanteri Koskenheimo. Suomalaisesta ns. rivikansanedustajasta kertova artikkeli säilytettiin äänin kaksi poiston kannalla, 53 poistoa vastaan. Hankala kuvitella, että yhdysvaltalaisistakaan "rivilainsäätäjistä" kertovia artikkeleita tultaisiin poistamaan perusteella "epämerkittävä", vaikka joillakin yksittäisillä käyttäjillä pienoisia Amerikka-antipatioita tuntuu olevankin. --Nironen (keskustelu) 4. joulukuuta 2015 kello 20.14 (EET)

Olen vakuuttunut, kiitokset x3. Niin minä arvelinkin, mutta päätin kysäistä. --Whitetabor (keskustelu) 4. joulukuuta 2015 kello 20.23 (EET)

Seulojaksi?

Hei! Haluaisin päästä takaisin seulojaksi viimeistään viiden vuoden kuluttua, ei minulla ole mitään kiirettä, mutta halusin ilmaista haluni päästä takaisin seulojaksi. Pyydän anteeksi sitä että, jos minun ja muiden Wikipedian käyttäjien välille on tullut pahaakin luottamuspulaa. Miten saan korjattua tekemäni virheet? Olen syvästi pahoillani siitä, mitä olen mennyt tekemään. --Patu98 (keskustelu) 5. joulukuuta 2015 kello 16.56 (EET)

Tulenkohan saamaan ikinä anteeksi? --Patu98 (keskustelu) 5. joulukuuta 2015 kello 16.58 (EET)

En halua enää käyttää salaisia tunnuksia, enkä halua enää myöskään käyttää hyväksi toisten tunnuksia, koska siitä ei hyvää seuraa. --Patu98 (keskustelu) 5. joulukuuta 2015 kello 17.00 (EET)

Asiaa ei käsitellä täällä. --Pxos (keskustelu) 6. joulukuuta 2015 kello 14.12 (EET)

Kai asiaa nyt vähän yleisellä tasolla voisi täälläkin käsitellä. Varsinkin nuorilta vaikuttavien käyttäjien kohdalla aiemmat synnit kyllä unohtuvat ajan kanssa. Mikä se aika on, niin riippuu töppäilyn laadusta ja kieltämättä siitäkin, että ketä on onnistunut loukkaamaan. Periaatteessa jos töppäily ei ole ollut erityisen vakavaa ja anteeksipyyntöä pidetään vilpittömänä, niin tavallaan wikipedia-aika voi alkaa alustakin. Kysyjän tapausta en ole pahemmin seurannut. --Otrfan (keskustelu) 6. joulukuuta 2015 kello 14.29 (EET)

Mitä tarkoittaa: "ketä on onnistunut loukkaamaan?" Esimerkiksikö sinä olet niin pitkävihainen ja herkkähipiäinen että synti ei unohdu ikinäkö? --85.76.146.37 6. joulukuuta 2015 kello 14.45 (EET)

On monet synnit unohtunut minunkin kohdallani. Joidenkin toisten kohdalla olisivat ehkä unohtuneet jo aiemmin tai sitten eivät vieläkään. Ihmisiähän tässä vain ollaan. --Otrfan (keskustelu) 6. joulukuuta 2015 kello 14.47 (EET)

Henkilötasolla paras foorumi olisi kommenttipyyntö, koska siellä voisi käsitellä asiaa perinpohjaisesti. Seulojia koskevan käytännön mukaan yhteisö voi päättää (kommenttipyynnössä) seulojien oikeuksien poistamisesta samalla tavalla kuin ylläpitäjät, ja yleisten periaatteiden mukaan muokkaajayhteisöllä on täällä kaikissa asioissa ylin päätösvalta – lukuun ottamatta niitä asioita, joissa yhteisö on luovuttanut päätösvallan välityslautakunnalle. Asiaan liittyy useita salaisia ja pari avointa rinnakkaistunnusta, osoitepaljastuksia ja estoja, joiden vuoksi katsoin itse luottamuspulan niin suureksi, että seulojan oikeudet oli syytä poistaa. Kyllä minun mielestäni tämän asian voisi koko yhteisö päättää. Kommenttipyynnön laatijaksi sopisi parhaiten Patu98 itse, koska hän selkeästi haluaa, että seulojien oikeuksien palauttamista käsitellään yhteisön tasolla. --Pxos (keskustelu) 6. joulukuuta 2015 kello 14.39 (EET)

Ok. Selvä. --Patu98 (keskustelu) 6. joulukuuta 2015 kello 14.57 (EET)

Asian käsittely on siirtynyt äsken avattuun kommenttipyyntöön "Patu98 seulojaksi". --Pxos (keskustelu) 6. joulukuuta 2015 kello 15.49 (EET)

Lähteistä

Käänsin artikkelin hyperkorrekti muoto sisällön enkkuwikin artikkeliin en:hypercorrection, koska sieltä puuttui esimerkki suomen kielestä. Nyt lisäykseni on tägätty lähteettömänä. Suomiwikin artikkelissa mainitaan lähteiksi:

• Emil Öhman, Kieli ja kulttuuri, Otava, 1947
• Kuiri, Kaija: Skarpaloita skärryissä. Aikalainen. - 1239-3266. - 11 (2006) : 14, s. 5

Voinko lisätä nuo lähteiksi myös enkkuwikiin suomen kieltä käsittelevään kohtaan? Mutta tässä on se ongelma etten ole lukenut noita lähteitä. Mistä tiedän, missä kohtaa niissä puhutaan mistäkin artikkelissa mainitusta hyperkorrektista muodosta, jos ylipäätään puhutaan? JIP (keskustelu) 17. joulukuuta 2015 kello 21.11 (EET)

Oletko sama tunnus, joka on en-wikin ylläpitäjä nimellä "JIP"? Käytäntöjen tunteminen on nähdäkseni kovassa huudossa, kun en-wikissä valitaan ylläpitäjiä, joten kai siellä jotain lähteistyskäytäntöä on, joka asian ratkaisee. --Pxos (keskustelu) 17. joulukuuta 2015 kello 21.13 (EET)

No oli se äänestyskin silloin vuonna 2005 aika hassu. --Stryn (keskustelu) 17. joulukuuta 2015 kello 22.00 (EET)

Heh, näköjään ollut aprillipäivänä. Mutta ei vuonna 2005 jaksettu mistään lähteistä nillittää läheskään samalla intensiteetillä kuin tänäpäivänä. Junioriylläpitäjien asioita huolestua moisista :) Jni (keskustelu) 17. joulukuuta 2015 kello 22.11 (EET)

Oikea äänestys pidettiin syyskuussa 2005 tuloksella 29/0/0. Ei niin että sillä mitään väliä on, kunhan tykkään kaivella. Käyttäjä on kysynyt asiaa enwikissä ja saanut siellä vastauksenkin. --Whitetabor (keskustelu) 17. joulukuuta 2015 kello 22.53 (EET)

Artikkelin muokkaushistorian perusteella artikkelin nykyinen versio saattaa olla täyttä puuta heinää, eikä sisällöllä ole muokkaushistorian perusteella välttämättä mitään tekemistä lähdemerkinnöillä viitattuun lähteiden sisältöön. Gopase+f (keskustelu) 17. joulukuuta 2015 kello 21.22 (EET)

Öhmannin (kahdella ännällä) Kieli ja kulttuuri on helposti saatavissa Yliopiston kirjastosta. Käsittämättömästi tämä kirjaklassikko on Helmet-kirjastoista hävitetty lähes olemattomiin, ainoastaan varastokirjastossa on kaksi kappaletta. Saahan sen sieltäkin. --Abc10 (keskustelu) 17. joulukuuta 2015 kello 21.41 (EET)

Ei enkkuwikin mikään käytäntö sinänsä estä noita käyttämästä (ks. WP:NONENG), mutta missä tahansa wikissä ja muuallakin (esim. opinnäytteissä) ongelman ydin on siinä ettet ole itse lukenut noita lähteitä, joten niiden lisääminen on eräänlaista epärehellisyyttä. Ensialkuun voisi talk sivulle laittaa, {{translate page}} mallineen 'section' parametrilla varustettuna merkkaamaan että tuo sektio on käännetty. Tietysti normi olisi inline lähteistys, mutta luulisi käännösmallineen kelpaavan ainakin ensiapuna (en nyt jaksa muistaa lunttaamatta että miten se tarkalleen ottaen suhtautuu WP:V käytäntöön). Jostain syystä enwikin politiikat tähän liittyen näytävät painottuvan enemmän tekijänoikeuksiin kuin lähteistämiseen käytännössä (esim. WP:CWW). Jni (keskustelu) 17. joulukuuta 2015 kello 22.11 (EET)

Puuttuva ohje: Mallineet Kansallisbiografia ja Ritarihuone

Tällainen malline ei ole missään kuvattu, mutta näyttää toimivan: "{{Kansallisbiografia|6765|Tudeer-suku}}"

{{Kansallisbiografia|6765|Tudeer-suku}}

Mistä siinä on kysymys? Tällainenkin on "Adliga ätten nr. 272: Tudeer Suvut ja vaakunat. Suomen Ritarihuone.", (tosin tämä ei vie perille. Jpek (keskustelu) 3. marraskuuta 2015 kello 19.35 (EET)

Mallineen omalta sivulta ([[Malline:Kansallisbiografia]]) näkyy ohjeet, joissa kerrotaan selkeästi, mistä mallineessa on kysymys. --Pxos (keskustelu) 4. marraskuuta 2015 kello 00.09 (EET)

Malline {{Ritarihuone}} vei kyllä aikanaan perille, mutta se lakkasi toimimasta, kun Suomen ritarihuoneen nettisivut uudistettiin huonompaan suuntaan. Asiasta on pari huomiota mallineen omalla keskustelusivulla. Sen voisi suurella vaivalla ilmeisesti saada toimimaan, mutta kukaan ei ole toistaiseksi viitsinyt ryhtyä laittamaan sitä kuntoon. Vastaavan {{Riddarhuset}}-viitemallineen olen itse korjannut (siihen riitti pienempikin vaiva), mutta siitäkään ei ole enää entisenlaista iloa, koska Ruotsin ritarihuone on näemmä päättänyt hävittää suurimman osan nettisivuillaan olleista hyödyllisistä sukutiedoista ja ne ovat kadonneet iäksi. --Risukarhi (keskustelu) 25. marraskuuta 2015 kello 20.25 (EET)

Kansallisbiografiasta puheen ollen: Miten mallineesta saa sellaisen version, jossa ei ole suluissa "maksullinen". Löysin artikkelista Erik von Frenckell mallineen, jossa viitataan Laura Kolben kirjoittamaan artikkeliin. Siellä on merkintä "vapaa". Ei vain tunnu onnistuvan, kun yritän matkia sitä.-Eeropekka (keskustelu) 14. joulukuuta 2015 kello 12.53 (EET)

Sen pitäisi onnistua pelkästään lisäämällä mallineen koodin parametri ”|vapaa=|”. Tämä ei tietenkään muuta Kansallisbiografian artikkelia vapaasti luettavaksi, ellei se satu sitä jo valmiiksi olemaan. Tässä on luettelo KB:n maksuttomista artikkeleista. --Risukarhi (keskustelu) 9. tammikuuta 2016 kello 13.56 (EET)

Saanko tehdä käännöksiä?

Mieltäni vaivaa eräs kysymys. Saanko tehdä lähes suoria käännöksiä esimerkiksi englannin kielisestä artikkelista, jota suomen kieliseen, jota ei vielä edes ole olemassa? Entä onko pakko mainita lähteet mikäli tieto perustuu yleistietoon ja on opittua tietoa? –Kommentin jätti Epähedelmä (keskustelu – muokkaukset)

Wikipediaan voi kirjoittaa vain tietoa joka on julkaistu luotettavassa lähteessä ja lähde on merkittävä artikkeliin. –Makele-90 (keskustelu) 21. joulukuuta 2015 kello 18.39 (EET)

Saat tehdä käännöksiä. Ohjeet täällä. Jokaista lausetta ei tarvitse lähteistää, mutta lähteetön tieto voidaan poistaa, jos joku haluaa sen kyseenalaistaa. --Whitetabor (keskustelu) 21. joulukuuta 2015 kello 19.11 (EET)

Seulojana ohjeesi lienee faktaa. Siis jos ei välitä siitä, että muokkauksissa esitetyt tiedot voivat poistua, muokkaustiedoille ei tarvitse esittää lähteitä. Tiedän seulojia, jotka toimivat juuri noin. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 16.37 (EET)

Ei kai asia seulomiseen liity mitenkään. Seulomisessa poistetaan vandalismi ja katsotaan että artikkeli on päällisin puolin kunnossa, ei sinällään arvioida asiasisältöä. --Otrfan (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 16.40 (EET)

Saatoin sanoa epäselvästi. Yritin korostaa annetun ohjeen luotettavuutta eli, että sitä on perusteltua noudattaa, koska esitettyä tapaa noudattavat kokemuksieni perusteella monet tietämäni seulojat, jotka ovat tämän median vakiokäyttäjiä. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 18.14 (EET)

En itsekään oikein käsittänyt ensimmäistä kommenttiasi ennen kuin selvensit sitä. Totta turiset, lähteettömiä lisäyksiä ja kokonaisia lähteettömiä (käännös)artikkeleita tekevät täällä myös vuosikausia muokanneet käyttäjät ilman, että kukaan käy heille siitä huomauttamassa, joten ei sitä voi uusiltakaan kieltää. Jos käyttäjän muokkaukset ovat herättäneet huomiota ja niissä on havaittu virheitä, niin se on sitten toinen juttu taasen. --Whitetabor (keskustelu) 27. joulukuuta 2015 kello 19.46 (EET)

Kysymys poistetusta artikkelista ja sen merkittävyydestä

Olen uusi toimija wikipediassa joten kyseessä voi olla ilmiselvä asia. Lisäsin artikkelin joka poistettiin syystä A5, tutustuin perusteisiin ja kaipaisin keskustelua ja neuvontaa siitä mitä tässä tapauksessa tarvittaisiin lisää jotta lisäys voitaisiin hyväksyä.

Onko mahdollista luoda artikkeli niin, että saisin siitä palautetta ennen sen julkaisua? Tai ylipäätänsä missä olisi mahdollista keskustella artikkelini lisäyksestä niin että sen merkittävyys voidaan todeta? Jos artikkelin poistaja ei ole keskustelualueella tai e-mailin välityksellä oikea henkilö, kuka on ja missä tämä keskustelu tapahtuu?

Kiitos jo etukäteen. --Vkrannila (keskustelu) 28. joulukuuta 2015 kello 18.24 (EET)

Vastaan tässä ehkä hiukan sekavasti kahdella vastauksella.

Onko mahdollista luoda artikkeli niin, että saisin siitä palautetta ennen sen julkaisua?

On mahdollista. Yksi tapa on tehdä omalle alasivulleen hiekkalaatikkosivu jonne luo artikkelin (Esimerkki: Käyttäjä:Vkrannila/hiekkalaatikko) ja pyytää siitä palautetta. Tuolla omalla hiekkalaatikkosivulla voi muutenkin kokeilla kaikenlaista muokkaamista ilman, että se häiritsee muita.

Verkkosivustojen merkittävyydestä ylipäätänsä

Verkkosivustojen merkittävyys-rajaa ollaan pidetty aika korkealla ja ylipäätänsä kriteerit ovat oikeastaan siinä, että mikä onko sivustoa käsitelty:

1. luotettavissa lähteissä
2. onko se vakiintunut
3. onko sillä erityisiä meriittejä.

Lehtien osalta yksi merkittävyyteen vaikuttava seikka on se, että kuinka toimitetulta ja vakiintuneelta lehti vaikuttaa. Esimerkiksi jos sivusto on selvästi toimitettu, sillä on ISSN-numero, se kuuluu esimerkiksi Tiede- ja kulttuurilehtien liittoon ja se on useamman vuoden ikäinen, niin lehtä pidetään todennäköisemmin merkittävänä kuin jos se samana vuonna perustettu kulttuurilehti joka ei ole noita.

Esimerkkinä vastaavan genren sivuista, niin imperiumi.net -artikkelissa ei ole lähteitä, niin se on yli 10-vuotta vanha verkkolehti/verkkosivusto ja se on palkittu ja mikäli artikkeli luotaisiin nykyään, niin säilyäkseen artikkeli vaatisi lähteet palkinnoista.

Yleensä merkittävyys kyseenalaistetaan siten, että se luokitellaan Merkittävyys kyseenalaistettu -luokkaan jossa olevista artikkeleista keskustellaan ja siellä voi samalla kysyä mitä artikkelille pitäisi tehdä. Tässä tapauksessa olen, että artikkeli poistettiin suoraan, koska poistaja piti asiaa selvänä tapauksena ja arvatenkin siksi, että sivusto oli pieni, varsin tuore eikä artikkelissa ollut riippumattomia lähteitä.

Jotta artikkeli säilyisi, niin (oma arvioni) se vaatisi sen, että sivustosta oltaisiin kirjoitettu jossain muualla (esimerkiksi jos suomalainen perinteinen lehdistö tai vaikka imperiumi.net on kirjoittanut jutun Metalliluolasta) niin se käy ja ikää vielä vuosi pari lisää jotta on selvää, että sivusto on ns. vakiintunut. Riippumattomat lähteet on kuitenkin asia jota ei voi painottaa liikaa. --Zache (keskustelu) 29. joulukuuta 2015 kello 03.07 (EET)

Korjasin linkin luokkaan. --Geohakkeri (keskustelu) 29. joulukuuta 2015 kello 12.50 (EET)

Kiitos paljon vastauksista. Koitetaan päästä tällä eteenpäin. --Vkrannila (keskustelu) 29. joulukuuta 2015 kello 13.58 (EET)

Miten en-wikissä voi pyytää sivua suojattavaksi?

Onko englanninkielisessä Wikipediassa jokin vastine meidän Ylläpitäjien ilmoitustaululle, jossa voisi pyytää suojausta jatkuvan sotkemisen kohteena olevalle artikkelille? Olen nyt tapellut artikkelissa en:Maamme jo pitemmän aikaa erään sitkeän trollin kanssa ja alan pikku hiljaa saada siitä tarpeekseni. Oikeastaan joku minua paremman englannin kielen taidon omaava voisi esittää suojauspyynnön puolestani, jos tietää missä ja miten se tehdään. --Risukarhi (keskustelu) 9. tammikuuta 2016 kello 14.02 (EET)

Jätin pyynnön sivulle en:WP:RPP --Geohakkeri (keskustelu) 9. tammikuuta 2016 kello 16.18 (EET)

Kiitän. --Risukarhi (keskustelu) 9. tammikuuta 2016 kello 16.35 (EET)

Lutz Pfannenstiel

Minkä takia Lutz Pfannenstiel -artikkelin Jalkapalloilija2-mallineeseen ei saa 25 seuraa enempää eikä myöskään hänen valmennusseurojaan? Voisiko joku käydä korjaamassa tämän, mallineessa seurat ovat jo, mutta Wikipedia ei ota niitä. --A. Keronen (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 21.13 (EET)

Lisätty Jalkapalloilija2-mallineeseen lisää seuraparametreja, nyt mahtuu 30 joukkuetta. Valmennusseurat pitää laittaa samalla tavalla numeroin, että ne näkyvät, katso ohjeet sivulta Malline:Jalkapalloilija2. --Stryn (keskustelu) 17. tammikuuta 2016 kello 21.44 (EET)

Kiitos. --A. Keronen (keskustelu) 18. tammikuuta 2016 kello 07.51 (EET)

Tynkämallineen poisto

Kuka saa poistaa? Pitääkö tuntea artikkelin aihetta? Onko muuta huomioon otettavaa, jos poistaa (esim. poistuuko automaattisesti joltain tynkälistalta). Poistin Suomen cup 1980. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. tammikuuta 2016 kello 13.54 (EET)

Ei kai meillä mitään erityisiä tynkälistoja ole. Tynkämalline laittaa automaattisesti artikkelin johonkin tynkäluokkaan joten kun malline poistetaan, luokituskin poistuu. --Jmk (keskustelu) 18. tammikuuta 2016 kello 14.06 (EET)

Kiitos, asia selvis luokan ja sen poistumisen osalta. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. tammikuuta 2016 kello 14.20 (EET)

Kysymykseen "kuka poistaa". Projektisivulla WP:Tynkä todetaan ytimekkäästi, että kun artikkeli ei ole enää tynkä, tynkämalline poistetaan. Poiston siis suorittaa passiivi, toisin sanoen kuka vain. --Jmk (keskustelu) 18. tammikuuta 2016 kello 15.56 (EET)

Kiitos. Noin itsekin päättelin, mutta oli mielestäni ”laatuun pyrkivässä” tietosanakirjassa huono lähestymistapa. Hankala asettaa, kun asian ymmärryksen lisäksi kyse on myös näkemysjutusta milloin oleelliset on kerrottu. Syyllinen tynkä on parempi; syy kertoo jo sen, onko tyngän asettajalla ymmärrystä, tai syy kertoo, mitä puuttuu. Eli mielestäni tyngät pitäisi olla aina selittävän syyn kanssa (nyt vasta tuon huomasin, mutten ole koskaan pannutkaan tynkämallinetta). --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 18. tammikuuta 2016 kello 16.17 (EET)

Joukkopoisto

Olikos täällä jonkinlainen malline, jolla saa yhdistettyä useamman samaan aiheeseen liittyvän artikkelin, jotka on merkittävyys/poistokeskustelussa? Mulla olisi "muutama" Metallican kappale jonossa. Tai toinen vaihtoehto on, että muutan ne WP:ROHKEA-menetelmällä ohjauksiksi ja odotan huomaako kukaan koskaan. Mites neuvotte? --Whitetabor (keskustelu) 22. tammikuuta 2016 kello 13.24 (EET)

Piiseissä on (ainakin joskus) ollut sellainen linja, että singleillä on oma artikkelinsa mutta albumiraidoilla ei, ellei niillä sitten ole jotain erityistä merkittävyyttä. Sen pohjalta voi minun nähdäkseni merkitä poistettavaksi albumiraidoista tehtyjä artikkeleita. Etenkin jos niissä ei ole mitään muuta sisältöä kuin "biisi sillä ja sillä levyllä".--Tanár 23. tammikuuta 2016 kello 13.01 (EET)

Itse kirjoitetun artikkelin poistaminen

Kysymys on siirretty tänne sivulta Keskustelu:Petri Honkonen, johon se ei kuulu. Kysymys koskee ilmeisesti sivua Petri Honkonen (muusikko). --Pxos (keskustelu) 26. tammikuuta 2016 kello 16.22 (EET)

Haluaisin saada kirjoittamani artikkelin poistettua. Artikkeli koskee itseäni ja koen sen olemassaolon nykyään kiusalliseksi enkä usko että artikkelin olemassaolo on merkityksellinen. Koen Wikipedian käytön vaikeaksi joten voisiko joku ainakin ohjeistaa minua kuinka tämä onnistuu. Petrihon (keskustelu) 26. tammikuuta 2016 kello 16.14 (EET)

Periaatteessa artikkelin kohteen mielipiteellä ei ole merkitystä, mutta toisaalta, näemmä tuon artikkelin merkittävyydestäkin ollut aikanaan epäilyksiä.Poistin.--Tanár 26. tammikuuta 2016 kello 17.52 (EET)

Ref label

https://en.wikipedia.org/wiki/Blood_on_the_Tracks#ref_New_York Linkissä näkyy A ja B, jotka näkyvät samoin tavoin kuin lähdeviitteet mutta eivät kuitenkaan sellaisia ole. Onko vastaavia fi.wikissä? --Cary (keskustelu) 29. tammikuuta 2016 kello 02.10 (EET)

On. En osaa selittää tai ohjeistaa, mutta voi ottaa oppia vaikka sivulta Highway_to_Hell#Huomioita. Zache on rakentanut tännekin tuollaisen huomioita tuottavan viitelistamallineen, mutta ohjeet siihen taitavat olla vielä tehtaalla. --Pxos (keskustelu) 29. tammikuuta 2016 kello 07.01 (EET)

Näköjään on myös elefantti tuotu olohuoneeseen, jolla noita erityisiä huomioita yhdessä mallineen Malline:Huomiolista kanssa voi rakentaa se, joka osaa toimia ilman ohjeita. --Pxos (keskustelu) 29. tammikuuta 2016 kello 07.04 (EET)

Kolmas tyyppi on tuonut tänne mallineen Malline:Refn, joka tekee kans jotain jännittävää. Varmaan noita on tusinan verran vuosien varrella tuotu, ilman ohjeita ja luokituksia, jotta niitä voi kukin käyttää omassa artikkelissaan hyödyksi vailla minkäänlaista kokonaisnäkemystä siitä, että ehkä olisi kannattanut yhtenäistää mallinemaailma ja kirjoittaa ohjeet ja opastukset. Mutta tämä on Viitsipedia. --Pxos (keskustelu) 29. tammikuuta 2016 kello 07.17 (EET)

Ensivastauksessani mainitsema Zachen viritys on nähtävissä artikkelissa Hvitträsk#Huomautukset, jossa olen itse sitä käyttänyt. Olen löytänyt nyt kolme eri tapaa tehdä huomautuksia tai huomioita. Kuka löytää lisää? Kuitenkaan Caryn kysymää "ref label" -mallinetta ei täällä taida olla sellaisenaan. Varmaan kohta on. --Pxos (keskustelu) 29. tammikuuta 2016 kello 07.22 (EET)

Suoraan en-wikistä sellaisinaan tuodut ja käyttöön otetut mallineet tuottavat usein englanninkielistä tekstiä suomenkieliseen tekstiin. Esim. malline Efn voi tuottaa viitemerkinnän "note". Koska Viitsipedian muokkaus perustuu paljolti mallioppimiseen, tällainen voi lisääntyä, kun muokkaajat rupeavat käyttämään niitä. Jonkun pitäisi suomentaa mallinekoodi ja kirjoittaa ohjeet. Sitten pitäisi valita yksi huomautusmalline, jota pelkästään käytettäisiin. --Pxos (keskustelu) 29. tammikuuta 2016 kello 07.36 (EET)

Ref note / ref label jne on ajalta ennen kuin <ref>-tagit tulivat käyttöön ja on niitä tai vastaavia joskus fiwikissäkin ollut ennen vuotta 2007. Nuo eivät kuitenkaan ole tuettuna enää eivätkä siis ole fiwikissä käytössä. Tuosta minun tekemästä johon Pxos viittasi löytyy ohjeet sivulta Wikipedia:Merkitse lähteet/ryhmä-esimerkki --Zache (keskustelu) 29. tammikuuta 2016 kello 11.17 (EET)

Kiitos vastauksista. Tuli tarpeeseen. --Cary (keskustelu) 29. tammikuuta 2016 kello 21.34 (EET)

Tämä viitsipedisti kävi nyt väsäämässä jonkinlaisen ohjeen mallineeseen Refn, joka tuli joskus tuotua en-wikistä, kun huomasin, ettei viitteiden lisääminen ref-tageilla toteutettuihin huomioihin onnistunutkaan. Toivottavasti siitä on nyt muillekin hyötyä. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 7. helmikuuta 2016 kello 12.35 (EET)

Miten kuvat kirjojen kansista pitää lisätä Commonsiin vai onko se mahdotonta?

Yritin lisätä jokin aika sitten Commonsiin kuvia matematiikkaa käsittelevien kirjojen kansista. Nyt sain kuitenkin useita poistoilmoituksia (https://commons.wikimedia.org/wiki/User_talk:LCHawk ) Mitä ihmittä tein väärin? Enkö voi itse ottaa niistä kuvia kameralla ja laittaa tuonne vai onko joku muu tapa hoitaa asia vai onko tämä jonkun lakipellen toimesta tehty mahdottomaksi?--LCHawk (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 22.08 (EET)

Commonsiin tulee tallentaa vain vapaita kuvia. Kirjojen kannet eivät sellaisia ole, riippumatta siitä onko ne skannattu, vai onko kuva otettu kameralla. Jos niille on käyttöä Wikipediassa, ne voi tallentaa paikallisesti fi-wikiin. --Stryn (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 22.14 (EET)

Ok. Eli jonkun lakpellen keksintöä siis. Mitkä muut aiheet ovat kiellettyjä, jottei tee turhaa työtä?--LCHawk (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 22.22 (EET)

Aika monta aihetta on kiellettyä. Ole huolellinen, ennen kuin teet suuren työn. --J Hokkanen (keskustelu) 1. helmikuuta 2016 kello 23.39 (EET)

Tosiaan, eduskunnan säätämä tekijänoikeuslaki (jos siihen viittaat) suojaa kirjan kansia vapaalta käytöltä. Jos haluat pelleilyn loppuvan, voit yrittää äänestää eduskuntaan oikeiksi katsomiasi henkilöitä. Toisaalta Suomi on allekirjoittanut kansainväliset sopimukset, joten ei oikeista henkilöistäkään taida olla apua. Omaisuudensuoja on jokin typerä länsimainen arvo, joka on levinnyt jonkin verran muuallekin. --Abc10 (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 09.52 (EET)

En tarkoita, että omaisuudensuoja olisi typerä asia, mutta on täysin älytöntä, että ei-kaupalliseen yhteyteen ei saa ottaa kuvaa sellaisesta asiasta kuin kirjan kannet. Luulisi, että tekijöidenkin intressesissä olisi tiedon leviäminen omasta tuotoksesta.--LCHawk (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 10.41 (EET)

Kun sen lataa fiwikiin, se on käytössä ao artikkelin yhteydessä, samoin jos kirjasta kirjoitetaan enwikiin, kuvan voi ladata sinne. Jos se sen sijaan ladattaisiin Commonsiin, sitä voisi käyttää kuka tahansa mihin tahansa tarkoitukseen ja muokata vapaasti, koska sille ei voi siellä asettaa rajoituksia. Siksi se ei käy. --Abc10 (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 11.02 (EET)

Näköjään missään ei ollut listaa siitä, mitä kaikkea Commonsiin ei saa laittaa (yritin etsiä Commonsin FAQ:sta), vaan oli pelkästään maininta, että pitää olla vapaa. Turvallinen linja lienee, että jos asiassa voi edes teoriassa olla olemassa jollakulla joku tekijänoikeus, sitä ei voi ladata?--LCHawk (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 14.39 (EET)

Siis nyt pitää yrittää ymmärtää, mitä tekijänoikeus tarkoittaa. Se on tekijän oikeus itse määrätä oman teoksensa käytöstä ja itse päättää siitä, mikä on tekijän etu ja oma intressi asiassa. Tämä on villakoiran ydintä. Se ei tarkoita sitä, että tekijän suhteen täysin ulkopuolinen ja tekijästä riippumaton ihminen tekee oman päätöksensä siitä, mikä saattaisi olla tekijän intressissä tai mikä saattaisi olla tekijän eduksi. Tämän ymmärtäminen on viisauden alku. --Pxos (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 14.50 (EET)

Joo, ymmärrän tämän, mutta eikö tällä perusteella pitäisi tekijällä olla oikeus päättää siitä, että mitä hänen teoksestaan kirjoitetaan ja kieltää vaikkapa muut kuin ylistävät arviot tai kieltää sen käyttäminen vaikkapa lähdeviitteenä Wikipediassa? Voihan tekijällä olla intressi, jossa hän ei näitä asioita halua.--LCHawk (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 17.51 (EET)

Näin ei nyt kuitenkaan ole, eli saivartelut sikseen. --Abc10 (keskustelu) 2. helmikuuta 2016 kello 18.12 (EET)

Kategorian lisääminen Aleksander Lauréus -artikkeliin

Hei, Suomenkielisessä Wikipediassa on artikkeli taidemaalari Aleksander Lauréuksesta. Wikimedia Commonsissa on puolestaan kategoria (Media in category) "Aleksander Lauréus", linkki: https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Aleksander_Laur%C3%A9us Olisiko mahdollista linkittää tuo kategoria Wikipedia-artikkeliin, ja jos, niin miten se tehdään? --Antasa (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 12.36 (EET)

Ps. Yritin käyttää allekirjoitusta ohjeen mukaan, toivottavasti se meni oikein...

{{Commonscat}}-mallineella se käy. Lisäsin sen sinne, katso artikkelista miten se tapahtuu, niin osaat seuraavalla kerralla. Allekirjoitukseen ei lisätä enää muuta tekstiä kuin mitä tulee automaattisesti. Muuten hyvä. --Harriebarn (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 12.42 (EET)

Hei, Kiitokset! Tuokin on hyvä, mutta havittelen visuaalisempaa ratkaisua, jossa näkyisi kuvia - tähän tapaan, mutta Commons-kategoria huomioiden: https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Aleksander_Laur%C3%A9us&action=edit&section=6 katso artikkelista. --Antasa (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 12.55 (EET)

En ymmärrä mihin tähtäät. Artikkeliin voi laittaa kuvia esim. galleria-mallineiden väliin, jos haluaa niitä enemmän, kuten esim. tässä artikkelissa, mutta ei ehkä ihan noin paljon (katso muokkauspuolelta mallia miten se tehdään). Sisennä muuten kommenttisi kaksoispisteillä ja kirjoita kaikki yhteen pötköön. --Harriebarn (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 13.23 (EET)

No nyt tuli mieleen, että ehket osaa ollenkaan laitta kuvia. Se käy näin: otetaan Commonsin kuvasta kuvan otsikko, kirjoitetaan artikkeliin "[[Tiedosto:Tähän kuvan otsikko|thumb|200px|Tähän kuvan nimi]]". Kuvan kokoa voi muunnella, 200px on aika pieni, mutta jos laittaa paljon kuvia, niin voi tehdä vielä pienempiä. Usean kuvan levyinen galleria tehdään, kuten ylenpänä annoin esimerkki. Auttoiko tämä? --Harriebarn (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 14.46 (EET)

Pitäisiköhän ylläolevaa vähän selittää? "Tähän kuvan otsikko" tarkoittaa siis kuvan tiedostonimeä. "Tähän kuvan nimi" tarkoittaa kuvatekstiä, joka siihen kuvan alle halutaan. --Jmk (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 19.26 (EET)

Olisi aina hyvä tehdä linkki varsinaiselle ohjesivulle enemmin kuin kertoa koodia täällä, koska. --Pxos (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 19.28 (EET)

Ohjesivu löytyy ohjesivulta. --Pxos (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 19.29 (EET)

Ohjesivujakin pitäisi päivittää viime vuosikymmeneltä nykyaikaan. Tarkoitan yleisesti kaikkia ohjeita. Wikidatan tulo on taidettu aika hyvin jo päivittää ohjeisiin, mutta esim. visuaalisesta muokkaimessa ei ohjeissa taideta juuri kertoa. Suurin osa kuitenkin uusista käyttäjistä varmaan tulee käyttämään visuaalista muokkainta ennemmin kuin alkaa opettelemaan wikikoodia. --Stryn (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 20.37 (EET)

Olen jonkin verran alkanut päivitellä ohjeita, muun muassa juuri äskettäin tuota kuvaohjetta vähän räpelsin. Se jäi vielä kesken, eikä kuvaohjeissa taideta edes mainita, että myös tavallisen wikieditorin kautta voi tallentaa kuvan. Ainakin yhdelle ohjesivulle lisäsin maininnan VE:sta ja linkin sen ohjeisiin. Suunnittelin jopa, että jos jaksaisi ottaa kuvakaappauksia ja päivittää joitakin ohjekuvia mutta kattoo nyt.--Whitetabor (keskustelu) 7. helmikuuta 2016 kello 21.45 (EET)

Etsimme ilmoituksia käyttäjistä, jotka ovat kirjautuneet sisään toisena käyttäjänä

Hei kaikki,

olemme saaneet ilmoituksia vakavasta tunnistautumisongelmasta, jonka myötä ihmiset kirjautuivat väärälle tilille. Yritämme kerätä tietoa siitä mitä tapahtui, ja kuinka monelle käyttäjälle. Jos sinulla on jotain tietoa tällaisista tapahtumista viimeisen kahden viikon aikana, kerro siitä meille jossain seuraavista paikoista:

• https://phabricator.wikimedia.org/T126069
• mw:User_talk:Tgr (WMF)/Session pollution
• gtisza@wikimedia.org

Lisätietoja löytyy sivulta phab:T126069. /Johan (WMF) (keskustelu) 8. helmikuuta 2016 kello 13.02 (EET)

Lähdeviite luettelossa

Miten (mihin paikkaan) pitäisi merkitä lähdeviite, jonka on tarkoitus viitata luetteloon tai sen osaan? Tätä olen miettinyt tämän [1] vuoksi. Eli muokkasin diskografiasta single-osuuden. Valtaosa listasta oli valmiina (ilman lähdettä), mutta lähteen perusteella tarkistin koko listan ja täydensin sen (lähinnä puuttui vuosilukuja). Lähteen lisäys näkyy erillisenä muokkauksena, koska tulin vahingossa tallentaneeksi muokkauksen ennen kuin olin ehtinyt lähdettä merkitä. Mutta kysymykseni on nyt, että älyääkö kukaan tuosta merkinnästä, että mikä on se alue tekstissä, johon tuota lähdettä on käytetty. Vastaan itse, että ei ainakaan kovin hyvin. Ainakin joku varmaan luulee, että se koskee vain viimeistä singleä. Olisi tuntunut toisaalta hölmöltä lätkiä tuota samaa viitettä joka singlen kohdalle erikseen. Miten tuo olisi kannattannut merkitä, että lukija ymmärtäisi, että kyseistä lähdettä käyttäen on tarkistettu/muokattu koko singlet-osuus diskografiasta (ei siis kuitenkaan koko diskografiaa). Makevonlake (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 17.28 (EET)

Koska otsikkoon ei kannata panna lähdettä sekoittamaan otsikkoa, paras keino on rakentaa luetteloon (hieman keinotekoinen) johdantolause ja sijoittaa lähdeviite lauseen perään. --Pxos (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 17.33 (EET)

Ok. Tuo vaikuttaa selkeältä. Kiitos neuvosta. Makevonlake (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 17.37 (EET)

Tästä näkee millaisen häkkyrän saa aikaan, jos viitteen panee suoraan otsikkoon. Otsikkoon on sitten melkein mahdoton linkittää ja lisäksi jos painaa muokkaa-linkkiä otsikon kohdalla, yhteenvetoon tulee alkutekstiksi sama kauhea häkkyrä. Siispä johdantolauseita luetteloiden alkuun. Ne eivät edes paljon tilaa vie. Asia on korjattu tässä kuten neuvoin. --Pxos (keskustelu) 12. helmikuuta 2016 kello 17.45 (EET)

Malline:Järvi2

Osaako joku parantaa Malline:Järvi2-mallinetta niin, että koordinaatteja ei tarvitsisi laittaa mallineeseen kahta kertaa, vaan niiden riittäisi olla pelkästään "Koordinaatit"-rivillä? Malline on tehty Malline:Järvi avulla lisäämällä Malline:Kaupunki2:sta pieni pätkä koodia, jotta tietolaatikkoihin saadaan sijaintikartta näkyviin. Artikkeleissa Puula ja Kyrösjärvi uusi malline näyttäisi toimivan. Lisäksi tekstin sijoittelu sanoilla "top", "bottom", "left", "right" ei näytä toimivan. Kirjoittamalla "oikea" tekstin saa oikealle, mutta mitkä ovat sanojen top ja bottom vastineet, joilla tekstin saisi sijaintipallukan ylä- tai alapuolelle? --Raksa123 (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 13.38 (EET)

Nuo voisi yhdistää. Turhaan pitää kahta järvimallinetta. Tuohon vanhaan voi lisätä sen sijaintikarttaosion. --PtG (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 13.44 (EET)

Tein nuo muutokset alkuperäiseen järvimallineeseen. Siihen voi nyt lisätä karttasijainnin, lisäksi koordinaatit tulevat suoraan kartasta (tosin en nyt keksinyt nopeasti, miten noi saadaan vaihtoehtoiseksi, joten tuossa mallissa näkyy koordinaatit kahdesti). --PtG (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 14.03 (EET)

Lisäsin alkuperäisen mallineen ohjeeseen uusia parametreja, mutta puuttuuko vielä joku äsken lisätyn koodin mukana tulleista parametreista? --Raksa123 (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 14.08 (EET)

Lisäsin sinne vielä "coord_region", jotta voi kertoa alueen tämän ohjeen mukaan. --PtG (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 14.15 (EET)

Kun sivulla Puula palaa Malline:Järvi käyttöön, niin tulee virheilmoitus kaksista koordinaateista, joka häviää kun omalla rivillä olevat koordinaatit poistaa. Artikkelissa Kyrösjärvi on omalla rivillä olevien koordinaattien perässä viitemerkintä, joten mihinkähän sen laittaisi. --Raksa123 (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 14.17 (EET)

Jeps, kaksia koordinaatteja ei voi laittaa. Jos laittaa ne kartan kautta, niin toiset pitää poistaa. Tuota viitemerkintää en ole vielä keksinyt, miten se saisi järkevästi mukaan. --PtG (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 14.32 (EET)

Koordinaatteihin liitetyt tiedot kohteen tyypistä ja käytettävästä mittakaavasta pitäisi säilyttää. Esim. tämän muutoksen jälkeen Inarinjärven koordinaatteja klikkaamalla joutuu jonnekkin saarten väliseen lutakkoon. Pitäisi avautua sellainen karttakuva, jossa näkyy koko järvi. --Jmk (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 19.04 (EET)

"pushpin_label_position" toimivuus on tämän lisäksi ongelma myös Malline:Kaupunki2:ssa. Jos kokeilee vaikka sivulla Räyskälä kirjoittaa siihen "left", "right", "top", "bottom", niin kartan teksti menee aina pallukan vasemmalle puolelle, vaikka kommentissa on annettu ohjeeksi "<!-- the position of the pushpin label: left, right, top, bottom, none -->". Kirjoittamalla "vasen" se menee vasemmalle ja "oikea" se menee oikealle. Mutta millä sanoilla sen saa ylä- ja alapuolelle? --Raksa123 (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 14.47 (EET)

Toinenkin "kupru", joka voi johtua muusta seikasta kuin mallineesta. Huomasin kokeilessani karttaa, että puspin-täplä ei ole oikeassa kohdassa. Esimerkiksi Kyrösjärven tapuksessa se osuu Ikaalisten keskustaan, vaikka Karttapaikassa se on keskellä selkää. Kyseessä on normaalinäytöllä 1 mm virheestä. Kun mallinetta kokeilee maakunnan rajalla oleville järville, on täplä rajalla tai sen ulkopuolella. Silloin maalikkokin huomaa virheen. Kiitos puuhamiehille mallineen kehittelemisestä. Tarvitsen sitä useita kertoja viikossa.--J Hokkanen (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 18.54 (EET)

Vika ei varmaankaan ole järvimallineessa, vaan käytetyssä sijaintikartassa. Ainakin Lapin karttaan {{Sijaintikartta Lapin maakunta}} on pantu jo elokuussa 2015 huomautus, että koordinaatit eivät täsmää. --Jmk (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 19.13 (EET)

Sijaintikartassa on projektio pielessä. Jos oikein käsitän, tuo Lapin sijaintikartta on MML:n yleiskarttarasterista, joka lienee ETRS-TM35FIN-lieriöprojektiossa. Sijaintikarttamalline kuitenkin, jos sille ei erikseen jotain muuta kerrota, olettaa kartan olevan tasavälisessä lieriöprojektiossa ainakin tämän dokumentaation mukaan en:Template:Location map/Creating a new map definition. Varmasti menee pieleen näillä eväillä. Muussa projektiossa olevan kartan käyttö voikin vaatia hiukan koordinaattimuunnosjumppaa: Maps that use other projections, such as Module:Location map/data/USA, which uses an equidistant conic projection. require formulas which are used to calculate the x and y coordinates for the location mark. Understanding these formulas requires a familiarity with the subject and is currently beyond the scope of this discussion. --Jmk (keskustelu) 15. helmikuuta 2016 kello 05.34 (EET)

Kuullostaa järkevältä selitykseltä. Vinous tulisikin olla Länsi-Suomessa kartan kuvan yläosan osalta itäänpäin, jolloin täplä jäisikin tasaisen lieriön tapauksessa liian länteen. Virhe on havaittavissa reunoilla, mutta muuten kukaan ei kiinnitä siihen huomiota. Kartan korjaus vaatisi alkuperäisen kuvan affiinimuunnoksen.--J Hokkanen (keskustelu) 15. helmikuuta 2016 kello 08.22 (EET)

Affiinimuunnos ei taida edes riittää, itä-länsi-suuntainen mittakaavavirhe kasvaa reunoja kohti epälineaarisesti (vrt. kuva artikkelissa UTM-projektio; neliöllisellä approksimaatiolla voisi jo päästä kohtuullisen lähelle). Kyllä ne muunnoskaavat on johdettavissa, jos vaan joku jaksaa. --Jmk (keskustelu) 15. helmikuuta 2016 kello 08.33 (EET)

Uskon, että nykytilanne on useimmille riittävän havainnollinen ja se vaiva, jolla "justeeraus" toteutettaisiin eri kartoille, ei ole kannattavaa. --J Hokkanen (keskustelu) 15. helmikuuta 2016 kello 10.43 (EET)

Mallineen korjaus

Malline:Suomen politiikka on niin hankala etten osaa päivittää sinne linkkiä Suomen politiikka, jonka pitäisi mennä suoraan sivulle Suomen poliittinen järjestelmä. Apua, toivoo --Tappinen (keskustelu) 14. helmikuuta 2016 kello 12.20 (EET)

Pikaisesti katsottuna voi mennä aika hankalaksi. Kyseinen malline on toteutettu erillisellä Politbox-mallineella, joka näyttäisi sallivan vain ”X:n politiikka” -muotoiset linkit. Tähän kohtaan osaamiseni sitten lopahtaakin. Osaan kertoa, mikä on vikana, mutta en antaa korjaushedotusta. No, kai sekin on jo jotain. --Lentokonefani asiaa? | syntilista 14. helmikuuta 2016 kello 23.19 (EET)

Kiitos LKF, jatkoin duunin loppuun. --Geohakkeri (keskustelu) 15. helmikuuta 2016 kello 20.09 (EET)

Kiitos molemmille. Katsoin tuon mystisen politboxin käyttöä: mm. venäjällä vaalit loppuvat 2008 ja presidentti on Medvedjev. --Tappinen (keskustelu) 16. helmikuuta 2016 kello 07.53 (EET)

Artikkelien linkeistä

Wikipediaa lukiessa törmää usein linkkeihin jotka johtavat johonkin samannimiseen mutta täysin eri asiasta kertovaan artikkeliin. Antaisin pari esimerkkiä. Esimerkiksi jos oluista kertovalla sivulla on linkkaus Michael Jacksoniin, mutta linkki johtaakin laulaja Michael Jacksoniin eikä siihen olutasiantuntijaan. Toinen, keksitty esimerkki olisi vaikkapa jos olisi olemassa Orion-niminen yhtye. Artikkeli kertoisi vaikkapa jostain festivaalista ja yhtyeen nimeen tehty linkki johtaisikin tähtikuviosta kertovaan artikkeliin. Kysymykseni on että onko se ihan tarkoituskin että tälläiset linkit johtavat tunnetuimpaan artikkeliin nimen käyttömerkityksistä ja ylhäällä on vain huomautus että "tämä voi tarkoittaa myös" tai että yläpuolella on linkki täsmennys sivulle muista merkityksistä VAI pyritäänkö wikipediassa siihen että linkki toiselta sivulta johtaa suoraan oikeaan artikkeliin? (yritin löytää tästä tietoa mutta en löytänyt)--Karhennettu turtana (keskustelu) 15. helmikuuta 2016 kello 11.18 (EET)

Tietysti linkin tulisi johtaa suoraan oikeaan artikkeliin, mutta kun linkkejä tehdään käsityönä, niissä on paljon virheitä. Linkkejä tehdessä pitäisi aina tarkistaa, että ne toimivat ja vievät siihen artikkeliin mihin pitääkin. --Jmk (keskustelu) 15. helmikuuta 2016 kello 11.53 (EET)

Ja sitten kun esim. "väärään" Michael Jacksoniin kaikesta huolimatta on linkki, niin se tulisi korjata. --Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2016 kello 12.14 (EET)

Eli pyritään siihen, että linkit johtaisivat suoraan oikeaan artikkeliin. "Valmiissa" Wikipediassa Malline:Tämä artikkeli on tarkoitettu vain niille lukijoille, jotka saapuvat artikkeliin esim. Hae-toiminnon kautta tai hakukoneella. Linkkien on tarkoitus johtaa oikeaan artikkeliin suoraan eikä täsmennyksen kautta, vaikka virhetapauksissa täsmennyksistä onkin apua myös virheiden korjaamisessa.--Urjanhai (keskustelu) 15. helmikuuta 2016 kello 12.18 (EET)

...ja vielä kun uutta artikkelia luodessa jaksais katsoa tänne viittaavat sivut -linkin, ni viimeinenkin uusien virheellisten linkitysten syntytapa olis eliminoitu. (Joidenkin artikkelien kohdalla ehdottoman järkevää.) Gopase+f (keskustelu) 16. helmikuuta 2016 kello 18.37 (EET)

Siirrettäessä sivua uudelle nimelle olisi hyvä tarkistaa linkit ”Tänne viittaavat sivut”. --Raid5 (keskustelu) 16. helmikuuta 2016 kello 18.18 (EET) edit Ymmärsin keskustelun sisennyksen väärin. [2] [3] --Raid5 (keskustelu) 16. helmikuuta 2016 kello 18.46 (EET)

Seulonta ja elävät henkilöt

Seulontaohjeen mukaan artikkeliversiota ei pidä hyväksyä, jos se on vastoin artikkelit elävistä henkilöistä -käytäntöä. Kyseisen käytännön mukaan tietojen "tulee perustua" lähteisiin, ja lähteet "kannattaa merkitä". Neuvokaapas viisaammat, tarkoittaako tämä sitä, että kun on ensiarvioimaton sivu elävästä henkilöstä esim. Adrienne Bailon, eikä siihen ole merkitty yhden ainoaa lähdettä, niin sen voi silti hyväksyä, koska lähteet vain "kannattaa" merkitä. Vai pitääkö se jättää hyväksymättä, kun ei seuloja voi mitenkään tietää, "perustuvatko" tiedot mahdollisesti johonkin tuntemattomaan, mainitsemattomaan lähteeseen. Eli onko seulojan hyväksyntä siis tosiasiassa kannanotto, että kyllä, artikkeli noudattaa elävien henkilöiden käytäntöä eli tiedot todella perustuvat lähteisiin (vaikka niitä ei olekaan merkitty). – Entä jos lähteitä ei ole, mutta on kyllä AM-osio jota koluamalla saattaisi löytyä tietojen lähde, tai sitten ei (Adrienne Armstrong)? Kuuluuko tällöin asialliseen ensiarviointiin se, että AM-linkit on koluttava läpi? Vai merkataanko tyynesti "silmäilty", kun artikkelia on vähän silmäilty ja on mahdollista, että tiedot ehkä ovat jostain. --Jmk (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 10.03 (EET)

Yhtään lähteetöntä artikkelia ei pidä hyväksyä. Lähdevaatimus on edelleenkin pelkkä vitsi. Jopa vakituiset kirjoittajat tekevät artikkeleita, joista puuttuvat lähteet aivan keskeisillekin tiedoille. --Abc10 (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 10.57 (EET)

Käytännössä sanotaan, että "Lähteet kannattaa merkitä ohjeiden mukaan täsmällisesti tarkistamisen mahdollistamiseksi." Ymmärrän tuon niin, että sana "kannattaa" viittaa siihen miten lähteet merkitään, ei siihen että lähteet eivät olisi välttämättömiä. Näin siis teoriassa. Jos itseäni ei huvita etsiä lähteitä, niin poistan surutta lähteettömiä ihmissuhde-juoruja, rikossyytteitä jne, joskus jo moneen kertaan seulotuista henkilöartikkeleista. Hyväksyn kuitenkin myös lähteettömiä henkilöartikkeleita, koska on parempi että ne tulevat seulonnan piiriin. Jos artikkelissa ei väitetä mitään kyseenalaista tai henkilöä mahdollisesti loukkaavaa asiaa ilman lähteitä, niin hyväksyn sen, vaikka artikkelissa ei olisi yhtään ulkoista linkkiä. Adrienne Bailonin hyväksyisin sen jälkeen kun olisin etsinyt lähteen seurustelusuhteelle, koska enwikin artikkelin mukaan Bailon esiintyi myös TV:ssä poikaystävänsä kanssa, joten joku sen kuitenkin jossain vaiheessa lisäisi uudelleen artikkeliin. Adrienne Armstrong ei ehkä ole edes merkittävä. --Whitetabor (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 11.58 (EET)

Seulonta ei ole sisällön tarkastamista vaikka se onkin, ja seulojan antama hyväksyntä ei merkitse, että artikkelin tiedot pitävät paikkansa tai ovat virheettömiä. Tällainen disclaimer seikkaili vielä ohjeiden aiemmassa versiossa. Lisäksi meillä on, vaikka sillä ei olekaan mitään käytännön merkitystä kenellekään, päätetty valita peräti kolme seulonnan arviointitasoa, joista syntyy artikkelille aina kaksi vaihtoehtoista laatutasoa. Kun silmäillään arviointitasojen kriteereitä, siellä lukee tason 1 kuvauksessa, että "[Silmäilty] artikkeli tai siihen tehty muokkaus vaikuttaa asialliselta, ja tämä versio ei sisällä vandalismia tai sotkuja." Kuvaukset ovat peräti yhteisön päätöksellä hyväksytyt, joten ne eivät ole vain parin tyypin käsialaa. Jos seuloja haluaa ilmaista, että hän ei ole arvoinut artikkelia tai muutosta korkeampien laatuvaatimusten (tasot 2–3) kannalta, silloin pitää valita arviointitaso yksi eli silmäily. On kuitenkin totta, että tuo AEH-käytännön mukainen hyväksymiskielto on selkeässä ristiriidassa silmäily-tason kanssa, koska AEH-kriteeri tuo mukanaan lähdevaatimuksen, jollaista arviointitasoilla 1–2 (silmäilty/kunnossa) ei ole ollenkaan. Siispä teoriassa on toki voimassa, että lähteettömiä muutoksia artikkeleihin elävistä henkilöistä ei pitäisi hyväksyä millekään tasolle. Tämä tuo seulontaan ilmiselvästi sisällön oikeellisuuden tarkastamisen piirteen, mikä taas on ristiriidassa sen yleisesti hyväksytyn periaatteen kannalta, että seulonta ei ole varsinaisesti sisällöntarkastamista, vaikka se sitä onkin. Onnistuin ilmeisesti olemaan vastaamatta kunnolla mihinkään Jmk:n esittämään kysymykseen, joten se tästä. --Pxos (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 13.36 (EET)

Kiitos. Juuri tätä ohjeiden ristiriitaa tässä kierretään kuin kissa kuumaa puuroa. Seulojan pitäisi versiota hyväksyessään tietää, että noudatetaan AEH:ta eli tiedot "perustuvat lähteeseen". Hän ei voi tietää sitä, koska lähteitä ei ole merkitty. Vaikka olisikin, niin hän ei tiedä sitä ellei tarkasta lähteitä, mutta sitähän ei seulojan sentään tarvinnut tehdä. Riittääkö seulontaan se, että artikkeli näyttää siltä että se noudattaa AEH:ta. Milloin se näyttää siltä? Jos siihen on merkitty lähteitä, niin seuloja voi uskoa että ehkä tiedot ovat niistä. Jos ei ole merkitty, niin voihan seuloja tietysti silloinkin uskoa, että ehkä tiedot ovat jostain.

– Auttaisiko tiedon tason kolmijako? Artikkelia silmäiltyään seuloja joko (1) tietää tai ainakin uskoo, että artikkelin tiedot ovat peräisin (jostain) lähteistä, tai (2) tietää että eivät ole, tai (3) ei tiedä miten asia on. Tilanteessa (1) hyväksytään. Tilanteessa (2) ei saa hyväksyä. Kysymys on mitä tehdään tilanteessa (3). Seulojan ei edellytetä tekevän työläitä selvittelyjä, joten hänellä on tässä kolme vaihtoehtoa: (3a) hyväksytään siinä uskossa, että tiedot ehkä ovat jostain. (3b) hylätään, koska ei tiedetä. (3c) Ei tehdä mitään, jätetään asia jonkun muun huoleksi. Käytännössä helpoin on 3c ja sitä olenkin menestyksellisesti soveltanut monta kertaa. --Jmk (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 13.50 (EET)

Säädösteknisesti (heh heh) asia on ilmaistu virkkeessä taikasanoilla "... jos käy ilmi, että ...". Käytännössä ei käytännössä lue, että muutosta ei pidä hyväksyä, jos ehto AEH toteutuu, vaan siinä lukeekin: "Muutosta ei pidä hyväksyä, jos käy ilmi, että ehto AEH toteutuu." Tuo on minun käsialaani muistini mukaan, ja kirjoitin sen lähinnä vapauttamaan seulojia vastuusta tekijänoikeuden loukkausten suhteen. On miltei mahdotonta seulojan selvittää, onko joku tekstinpätkä kopioitu suoraan jostain kirjasta, joten tekstinlisäyksen saa hyväksyä, mikäli ei käy ilmi, että kyseessä on selvä tekijänoikeuden loukkaus. Tekijänoikeusrikkomuksista vastaa sen tekijä eli muokkauksen tehnyt, joten vastuuta ei pidä vierittää seulojille. Vasta kun on käynyt ilmi, että kyseessä on tekijänoikeusrikkomus, asian luonne muuttuu. --Pxos (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 14.03 (EET)

Soveltakaamme säädöstekniikkaa puheena olevaan asiaan eli AEH-käytäntöön. AEH-käytäntö vaatii, että tiedot perustuvat lähteisiin, mutta ei vaadi(?), että lähteet on merkitty? Silmäilyllä käy ilmi, että lähteitä ei ole merkitty, mutta silmäilyllä ei "käy ilmi", että tiedot eivät perustuisi (tuntemattomiin) lähteisiin, joten voi hyväksyä – kas kun mitään rikkomusta ei "käynyt ilmi"? – Reaalimaailman esimerkkitapauksena herra Chris Carter. Hänelle on silmäilyssä hyväksytty sekä syntymävuosi 1956 [4] että syntymävuosi 1957 ([5]). Kummassakaan vaiheessa ei artikkelissa ole yhtään lähdemerkintää. (AM-linkki IMDb:hen on, siellä syntymävuosi on 1956.) Mikä on uuden tiedon "1957" lähde, en tiedä, mutta koska artikkelista ei silmäilemällä paista esiin, että syntymävuosi ei voisi olla tuo, niin se on siis silmäilemällä hyväksytty. En tiedä mitä tapahtuu jos minä tai Tohmavuoren aikuisopiston nuorisolinjan atk-luokka käy vaihtamassa tuohon 1958 kommentilla "korjasin". Ehkä sekin hyväksytään, sillä voihan sekin korjaus olla totta ja perustua johonkin. --Jmk (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 14.14 (EET)

Ohjeiden vanhassa versiossa oli kirjoittamani osio seulonnan sudenkuopat. Sysi ja savi odottavat seulojaa aina. Jos alkuperäinen tieto pitää paikkansa ja se korjataan vääräksi ilman lähteitä, seuloja voi joko hyväksyä artikkelin sisällöksi väärää tietoa sisältävän version tai sitten hylätä sen, jolloin oikea tieto säilyy. Toisaalta jos alkuperäinen tieto on väärä ja se korjataan oikeaksi ilman lähteitä, seuloja voi joko hylätä artikkelin muutoksen ja vahvistaa sisällöksi väärän tiedon tai sitten hyväksyä korjauksen, jolloin väärä tieto poistuu. Alun perin suomenkielisessä Wikipediassa seikkaili kaksi päällekkäistä ihmisryhmää: lukijat ja muokkaajat. Versioiden arviointitekniikka on tuonut heidän väliinsä seulojat, jotka ovat jonkinlainen kummallinen joukkio, joiden tehtävä olisi jotenkin toimia sekä muokkaajien että lukijoiden parhaaksi – olematta yhtä aikaa varsinaisesti kumpiakaan ja samalla olemalla yhtä aikaa molempia. Vaatimukset ovat periaatteessa liiallisia, mutta käytännössä homma saattaa jotenkin toimia. On tosiaan hyvä huomata, että tällaisia ongelmia ei ole lainkaan niissä Wikipedioissa, joissa seulontaa ei ole käytössä. En tiedä, ollaanko niissä sitten onnellisempia. Toki sielläkin sisältöä valvotaan, mutta ilman seulonnan erikoissääntelyä. --Pxos (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 15.12 (EET)

Seulonta soveltuu vain kahteen asiaan: 1) pissa-kakka-vandalismin torjuntaan 2) sisällöltään luotettavien artikkelien muutosten seuraamiseen ja aiheettomien sisältömuutosten torjumiseen. (Tieto sisällön luotettavuudesta taas perustuu joko A) kansanperintönä leviävään hiljaiseen tietoon tai B) artikkelien vertaisarviointiin ja artikkeleihin merkattuihin laatustatuksiin.) Eenempää seulonnalla ei kenenkään kannata yrittää tehdä. Tässä keskustelussahan käsitellään kohtaa 2 ja yritetään miettiä miten voidaan todeta sisältö luotettavaksi ilman tietoa 2A:sta tai 2B:stä. On pohdittu jopa sitä että seulojan velvollisuuksiin saattaa kuulua "luoda" tieto A:sta tai B:stä, jotta hän pääsee seulomaan EAH:n mukaisesti artikkelimuutoksia. Ei järkevää. Gopase+f (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 15.22 (EET)

Nupedia

Koko yllä oleva asia laajenee mielestäni oikeastaan Nupedia—Wikipedia-kysymykseksi eli palataan 15 vuotta taaksepäin. Alun perin tarkoituksena oli tuottaa verkkoon luotettava, asiantuntijoiden kirjoittama ja sisällöntarkastettu eli vertaisarvioitu tietosanakirja, joka olisi ollut hyvin lähellä painettujen tietosanakirjojen luotettavuutta. Koska tietoa kertyi hitaasti, perustajaisät (heh) päättivät luoda tietosanakirjan rinnalle nopean (wikiwiki) alustan, jonne kaikki maailman tallaajat saisivat kirjoittaa tietoa. Näin syntyi Wikipedia eli "pikatietokirja". Kunnianhimoinen ajatus oli, että juuri Wikipediaan kirjoitetaan tuollaista "Chris Carten on se-ja-se, ja syntyi vuonna jaa, ja on kuuluisa amerikkalainen julkkis". Sitten asiantuntijat katsovat, mikä pitää paikkansa, ja keittävät kastikkeen kokoon, jolloin Nupediaan vähitellen ilmestyy laadukas artikkeli. Idea oli loistava, mutta kuten tunnettua, sormusten sodan jälkeen pystyyn jäi vain tämä pikatietokirja eli Wikipedia. Nyt sitten ollaan vaiheessa, jossa sisällöntarkastaminen olisi taas ajankohtaista, mutta sen toteuttaminen ei ole mitenkään selvää. Seulojat eivät voi olla sisällöntarkastajia – etenkin, kun seulonta on pelkkä erikoisuus eikä suinkaan käytössä edes useimmissa Wikipedioissa. Asiantuntijoita ei täällä ole, joten tällaista tämä nyt on. --Pxos (keskustelu) 17. helmikuuta 2016 kello 14.36 (EET)

Lisäys gurun tekemään tekstiin

Olen uusi täällä. Mieleni tekisi tehdä lisäys sivuun, joka on ilmiselvästi todellisen taitajan tekemä. Lisäys on asiallinen, mutta pelkään, että loukkaan todellista aihepiirin tietäjää koskemalla hänen "taideteokseensa". Onko mahdollista kysyä häneltä ensin mielipidettä lisäyksen sopivuudesta ja tarpeellisuudesta? --Timohau 18. helmikuuta 2016 kello 19.36‎ (EET)

Muokkaa rohkeasti: ”Kirjoittajilla on usein tiedostettu tai tiedostamaton halu ”omistaa” kirjoittamansa teksti – jopa estää sen muokkaaminen. Sellainen ei Wikipediassa kuitenkaan ole mahdollista. Wikin käytäntöihin kuuluu rajaton korjaus- ja paranteluvapaus. Alkuperäisen kirjoittajan tunteita ei tarvitse tässä suhteessa ottaa huomioon. Tunteenomaista tarrautumista omaan tekstiinsä on hyvä oppia tietoisesti välttämään. Tekstiin voi ja saa tehdä rajujakin muutoksia, mutta vain silloin kun se parantaa lopputulosta – ja tietenkin myös muut muokkaavat sinun kirjoituksiasi armottomasti.” --Raid5 (keskustelu) 18. helmikuuta 2016 kello 22.03 (EET)

Tiedostojen luokittelu artikkeliluokkiin?

Seulonnassa huomasin, että joku ulkomaanelävä oli lisännyt jääkiekkotiedostoihin luokituksen luokkaan Luokka:Jääkiekko. Onkos tuo nyt ollut täällä tapana? En osaa sanoa, pitäisikö muutokset hyväksyä vai hylätä. Tiedostot ovat Tiedosto:Talviklassikko juliste.jpg, Tiedosto:Talviklassikko katsomokartta.jpg ja Tiedosto:Open Ice Winter Classic Tampere.png. --Pxos (keskustelu) 19. helmikuuta 2016 kello 19.56 (EET)

Pitäisi hylätä, kuvat eivät ole artikkeleita eikä niitä pidä niin luokitteleman.--Htm (keskustelu) 19. helmikuuta 2016 kello 20.47 (EET)

Onpas mielenkiintoinen sivuhuomio: noihin oli lisätty luokka väärin eli käyttämällä aaltosulkeita hakasulkeiden asemesta eli pantu koodinpätkä {{Luokka:Jääkiekon ulkoilmaottelut}}. Tämä on ikään kuin mallinekutsu eli sivun transkluusiokutsu, mikä aiheutti sen, että sivulle ei tullutkaan haluttua luokkaa "Jääkiekon ulkoilmaottelut" vaan sen sijaan tuon luokkasivun sisältö, joka puolestaan oli vain koodinpätkä [[Luokka: Jääkiekko]]. Näin tiedostoon tuli luokaksi "Jääkiekko". Tämä kaikille wikinörteille tiedoksi. Muutenkin jokaisen nimiavaruuden sivun voi kutsua luokseen samalla tavalla kuin mallineen, jos aaltosulkeiden sisään kirjoittaa etuliitteeksi nimiavaruuden. --Pxos (keskustelu) 20. helmikuuta 2016 kello 16.32 (EET)

Uusi luokka tarpeen? Luokan nimi hakusessa

Niin sellanen juttu tuli tässä mieleen, että kun Wikipediassa on aika paljon artikkeleita lääkäreistä ja muusta hoitohenkilökunnasta jotka ovat käyttäneet asemaansa väärin ja murhanneet potilaitaan esim. antamalla letaaliannoksen lääkettä. Mielestäni näille henkilöille pitäis olla oma luokka, mitä muut on mieltä? Olen miettinyt että mikä luokalle nimeksi, mutta en nyt ainakaan itse pysty keksimään mitään sopivaa ja tietosanakirjamaista nimeä. Näitähän kutsutaan usein ns. "Kuolemanenkeleiksi", mutta tämä ei mielestäni ole kuitenkaan sopiva nimi luokalle.

Ehdotuksia otetaan vastaan! --Styroks (keskustelu) 20. helmikuuta 2016 kello 15.49 (EET)

Tuskinpa murhaajia on tarpeen luokitella ammatin mukaan. --Harriebarn (keskustelu) 1. maaliskuuta 2016 kello 08.11 (EET)

Käyttäjä tunnus

Voisiko joku selventää miksi käyttäjätunnus oli sopimaton? Se ei varmaan millään kielellä tarkoita varsinaisesti mitään, mutta silti minulle ilmestyi teksti, että se on sopimaton ja estetty. Monessa kohdassa lukee, että harkitse käyttäjätunnusta, ja sitten kun teen sen, niin se ei kelpaa! --ORF-tan  –Kommentin jätti 87.93.15.55 (keskustelu) 1. maaliskuuta 2016 kello 04.00‎ (EET)

Tuolla IP-llä on vandalisoitu railakkaasti. Lisäksi tuo on niin lähellä erään ylläpitäjämme vaikeaa tunnusta että saattaa syntyä sekaannuksia, kuten tiedät. Jos alat muokata asiallisesti, ota jokin toisenlainen tunnus. Aiheetta enempään. --Höyhens (keskustelu) 1. maaliskuuta 2016 kello 04.19 (EET)

Radiotoimittaja ja -juontaja

Meillä on Luokka:Suomalaiset radiotoimittajat mutta ei luokkaa radiojuontajat. Onko radiotoimittaja ja radiojuontaja sama asia? Onko luokka vain väärällä nimellä? Luokitellaanko siis kaikki radiojuontajat radiotoimittajat-luokkaan? --Cary (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 11.57 (EET)

Juontajat juontaa ohjelmia, höpöttää mitä sylki suuhun tuo, kommentoi musiikkia jne. Toimittajat tekee asiallista työtä, taustoittavat ohjelmaa, haastattelevat ja ovat ammattitaitoisia ihmisiä eikä mitään "näyttelijöitä" tai missejä. --Harriebarn (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 13.55 (EET)

Suuri osa ihmisistä jotka on luokiteltu radiotoimittajiksi, ovat itse asiassa radiojuontajia. --Cary (keskustelu) 8. maaliskuuta 2016 kello 14.19 (EET)

Harriebarn voitko työntää tuollaiset viestit sinne mihin ne kuuluvatkin? Wikipedia ei käsittääkseni ole paikka ulista toisten ihmisten radiomausta. Ja joo, ihan ehdottomasti pitää olla kategoria juontajille. Nerdbuster (keskustelu)

Käyttäjien hiekkalaatikot

Voiko yksi käyttäjä pitää kahta tai useampaa henkilökohtaista hiekkalaatikkoa? Itselläni on vain yksi, jossa esim. käännän en-wikistä artikkeleita. Mutta ongelmaksi on muodostunut se, että samassa hiekkalaatikossa saattaa olla useitakin eri projekteja jotka ovat kesken, ja joiden kanssa olen joutunut ns. pattitilanteeseen, ja joihin haluaisin perehtyä myöhemmin.

Tarvitsisin siis toista hiekkalaatikkoa joka olisi käytössä ainoastaan projekteihin joita työstän parhaillaan.

Jos voin pitää kahta hiekkalaatikkoa, miten saan luotua toisen? --Styroks (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 14.38 (EET)

Miksikäs ei saisi olla useampiakin käyttäjäsivun alasivuja? Ks. Wikipedia:Käyttäjäsivu#Alasivut. Voit luoda käyttäjäsivullesi alasivuja, joiden osoite on muotoa Käyttäjä:Esimerkki/Alasivun nimi --Jmk (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 14.46 (EET)

Niinseon. Styroks voi luoda toisen alasivun vaikka linkistä Käyttäjä:Styroks/Hiekkalaatikko 2 tai jollain toisella nimellä. --Pxos (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 14.49 (EET)

Jeps. Kiitos paljon neuvosta! Nyt on toinen hiekkalaatikko luotu! :) --Styroks (keskustelu) 11. maaliskuuta 2016 kello 15.36 (EET)

Muokkausyhteenvetohaku haussa

Onkos jossain olemassa hakulaitetta, jolla voisi etsiä muokkausyhteenvetojen sisältöä kätevästi? Jos esimerkiksi haluaisi tutkia, missä kaikissa muokkauksissa on käytetty yhteenvetona kirjainta p tai vaikka l, miten tämä onnistuisi? --Pxos (keskustelu) 16. maaliskuuta 2016 kello 20.43 (EET)

Joukkourkinnan mahdollisuudesta en tiedä, mutta yksittäisiä viattomia käyttäjiä voi vahtia ainakin tällä. Jos yhteenvedossa on vain yksi kirjain, niin sen etsiminen saattaa olla tuolla mahdotonta, mutta onnistuu jos on välilyönti, pilkku tai muuta perässä/edessä. --Whitetabor (keskustelu) 17. maaliskuuta 2016 kello 18.05 (EET)

Sumea haku

Moi. Hain "änkeröinen" ja tulin sivulle "ankeroiset". Voiko sumena haun laittaa pois päältä niin, että tulisi esim. sivuja, joilla esiintyy sana "änkeröinen"? --Änkeröinen (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 12.25 (EET)

Valitse hakukentän alle ilmestyvästä listasta ”sisältää... <hakusana>” (tai mobiiliversiossa ”Hae sivuilta”) ennen kuin suoritat haun. –Kooma (keskustelu) 20. maaliskuuta 2016 kello 12.38 (EET)

Malline:Saari

Lisäsin mallinetta Malline:Järvi käyttäen sijaintikartan mahdollistavan kohdan myös mallineeseen Malline:Saari ja kartta näyttää toimivan sivuilla Kemiö (saari) ja Nötö. Nyt Saari-mallineen koodissa on kuitenkin koordinaatteja varten rivit "sijainti", "koordinaatit" ja lisäksi koordinaatit tulevat vielä kirjoittamalla ne "latd" jne. kohtiin. Tietolaatikossa puolestaan näkyy rivit "Sijainti", "Koordinaatit" ja toiseen kertaan "Koordinaatit". Osaisiko joku korjata Malline:Saari niin, ettei siinä olisi moneen kertaan koordinaatteja? Nötössä koordinaatit näyttävät aiemmin olleen parametrissa "sijainti". --Raksa123 (keskustelu) 21. maaliskuuta 2016 kello 16.47 (EET)

Firefox, global.js ja cache

Mikäköhän mahtais olla/auttaa kun mulla on (enwikistä importattu) skripti global.js:ssä, ja Firefoxissa se toimii vaan heti sen jälkeen kun on painanut Ctrl + F5 tai pelkkä F5. Se katoaa heti jos klikkaa jotain linkkiä. Kokeilin Operassa ja Chromessa ja niissä se toimii no problem. Metassa se toimii koko ajan. Yritin tyhjentää koko FF:n cachen, kirjautua ulos ja sisään, sulkea ja avata selaimen. Muiden skriptien normaali importaaminen omalta alasivulta tai muiden alasivuilta toimii. --Whitetabor (keskustelu) 25. maaliskuuta 2016 kello 12.09 (EET)

Hesyn artikkelin kriittinen linkki

Lisäsin 22. tammikuuta 2016 kello 00.10‎ artikkeliin Helsingin eläinsuojeluyhdistys Aiheesta muualla -osioon yhdistyksen toimintaa kriiittisesti tarkastelevan kirjoituksen. Sen poisti IP-osoite 193.64.143.225 koska, "linkki ei vaikuta neutraalilta". Pyydän ylläpidon kantaa poiston perusteisiin. Voiko esimerkiksi artikkeleissa kommunismi tai Adolf Hitler poistaa linkkejä sen takia, että eivät "vaikuta neutraaleilta"? --193.64.143.225 25. maaliskuuta 2016 kello 20.03 (EET)

Ihan näin tavallisen käyttäjän näkökulmasta katsottuna olisin poistanut linkin, jos se olisi eteeni tullut jossain käänteessä. Creat.fi sivusto ilmoittaa sisältävänsä "Subjektiivista journalismia lukijan vastuulla jouluaatosta 2014." Sivuston julkaisijasta en ole koskaan kuullut, joten koska en ole siitä kuullut, se ei vaikuta minusta luotettavalta. Luonnehtisin kirjoitusta yksityishenkilön mielipidekirjoitukseksi. AM-osio ei ole tarkoitettu varsinaisesti miksikään linkilistaksi. Jos osiossa on kriittisiä, esimerkiksi nyt tämän yhdistyksen toimintaa arvostelevia linkkejä, tasapuolisuuden vuoksi pitäisi olla myös yhdistyksen toimintaan suopeasti suhtautuvia vastaavia linkkejä. Asiaa koskeva käytäntö on täällä: Wikipedia:Aiheesta muualla. - Ylläpidon kannalla ei ole suurtakaan merkitystä poiston perusteisiin, kyseessä ei ole selkeä vandalismi ja wikiyhteisö ratkaisee nämä tämmoset kysymykset keskustelemalla porukalla oikein perusteellisesti.--88.192.213.89 25. maaliskuuta 2016 kello 21.27 (EET)

Artikkelissa oli jo linkitettynä yhdistyksen oma sivu. Eiköhän se täytä kriteerin " yhdistyksen toimintaan suopeasti suhtautuvia vastaavia linkkejä"? Näin ihan tavallisen käyttäjän näkökulmasta... --193.185.187.148 26. maaliskuuta 2016 kello 01.25 (EET)

En tiedä mikä creat.fi on, mutta Wikipediassa ei ole olemassa mitään tasapuolisuussääntöä AM-listalle. Jos/kun Hesyssä on ongelmia, niistä voi kertoa ilman velvollisuutta lisätä kehuja. Hesyn ongelmia on puitu laajasti sekä Helsingin Sanomissa että Ylen sivuilla, ja niitä voi referoida vapaasti. --Harriebarn (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 08.40 (EET)

Kyllä on: Wikipedia:Aiheesta muualla#Yleistä: "Jos artikkelissa käsitellään selkeästi kahta tasavertaista eri näkökulmaa (nk. aihetta kannattavaa ja aihetta vastustavaa), tulee ulkoisten linkkien olla tasapainossa: sekä aihetta kannattavia että aihetta vastustavia ulkoisia linkkejä tulisi olla yhtä monta." Painottaisin sanaa aihetta: lisätyssä ja sittemmin poistetussa ulkoisessa linkissä ei käsittääkseni vastustettu eläinsuojeluyhdistystä vaan tarkemmin nimeämättömän "sisäpiirin" toimintaa, joten sillä perusteella sen paikka ei välttämättä ole mainitussa artikkelissa.--Htm (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 09.03 (EET)

No tuo on vähän outo vaatimus, kun viimeisen puolen vuoden aikana yhdistyksessä on ollut pelkkiä ongelmia, niin kyllä väistämättä linkitkin käsittelevät sitä. Tein nyt jonkinlaisen yhteenvedon niistä asioista mitä Ylen ja HS:n jutuissa kerrotaan. Ne ovat nyt siis viitteinä ja ihan tasapuolisesti. Hymistely pitää unohtaa kun isoista rahoista on kysymys. En ole asianosainen enkä tunne yhdistyksestä ketään, eikä se minua enemmälti kiinnostakaan. Hyvä jos joku hoitaa kissat ja koirat. --Harriebarn (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 09.24 (EET)

Hieman Htm:n esittämään yhtyen, mielestäni oleellista on, mitä varsinainen KÄYTÄNTÖ sanoo. Neutraali näkökulma -käytäntö esittää, että ”Artikkelit eivät ota kantaa siihen mikä näkökulma tai mielipide on oikea, vaan esittävät kaikki merkittävät näkemykset reilusti ja tasapuolisesti.” Hieman aiheen ulkona olevat näkemykset voi mielestäni ”piilottaa” AM-osioon, on joka tapauksessa tuotu eri näkemyksiä esille. --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 09.38 (EET)

Yhdistyksien kiistoista: harvassa ovat yhdistykset, joissa ei joskus olisi jotain kiistoja. Joillain on rahaa ja joillain ei ole. Jos rahasta tai sen puutteesta ei voi tapella, niin sitten muusta. Hesyn vuosikokousta ei ole pidetty, onko tässä nyt tarkoituksena masinoida keskustelua sitä silmälläpitäen, Wikipediahan on suosittu sivusto? Vuosikokouksessa yhdistyksen jäsenet päättävät asioista ja saavat mielestäni syyttää itseään, jos eivät saa tilattua sitä mitä haluavat.--Htm (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 09.42 (EET) (edit) Mutta mieluummin kiistat käydään mualla kuin WP:ssa tai edes AM-osiossa.--Htm (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 09.42 (EET)

Jos viestimissä on puitu ongelmia, eiköhän se kuulu Wikipediaan. Muulle voi antaa nimityksen sensuuri. Artikkelissa on mainittu myös Avi (=aluehallintoviraston) raportti, joka ei liene kenenkään masinoima vaan viranomaistouhua. Voin ottaa vastuun siitä että sitten kun se kokous on pidetty - milloin se pidetään? - yritän pitää huolen että se raportoidaan Wikipediassa tasapuolisesti tai ainakin niin kuin media siitä raportoi. Muutahan ei voi käsittääkseni kertoa? --Harriebarn (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 09.53 (EET)

Kaikkiin voin tietysti lisätä "Ylen mukaan/HS:n mukaan", jos niin halutaan. Rikoksistakin kerrotaan ennen kuin tuomioistuimen päätös on lausuttu. --Harriebarn (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 09.56 (EET)

Kaunokirjallisen tai muun taiteellisen teoksen juoni ja sisältö

Kuinka tulisi toimia kaunokirjallisen tai muun taiteellisen teoksen juonta ja sisältöä kuvatessaan tapauksessa, jossa kyseisestä teoksesta ei esimerkiksi ole helposti löytyvää kattavaa arvostelua internetissä? Riittääkö, että esittää oman referaattinsa tai kuvauksensa teoksesta ja laittaa teoksen itsensä (mikäli se on esimerkiksi painettu kirja) lähteisiin? -- Salamies40 (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 11.49 (EET)

Englanninkielisessä Wikipediassa on ohjeita juonikuvauksen kirjoittajalle sivulla Wikipedia:How to write a plot summary, mutta sielläkään ei hurjasti puhuta lähteistä. Asiaa ei kai ole juuri säännelty meillä, joten se vähän riippuu kirjoittajasta. Useat juonikuvaukset täällä ovat lähteettömiä ja on kirjoitettu ikään kuin asenteella "näinhän se menee, kun itse olen lukenut kirjan tai katsonut elokuvan". Niinkin tunnettu teos kuin Täällä Pohjantähden alla on kuvattu käyttäen ainoana merkittynä lähteenä kirjasarjaa itseään. Olettaisin, että täällä ovat seinät leveällä ja kattoa ei ollenkaan. --Pxos (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 12.20 (EET)

Monista tunnetuista teoksista ja etenkin klassikoista löytyy kirjallisuudesta ym. myös sisällön tai juonen kuvauksia ja niitä toki myös voi varmaan mielellään käyttää. Ärsyttävimpinä ja tarkoitustaan vastaamattomina olen pitänyt videokotelon takakannen tyylisiä "juonikuvauksia", joissa ei edes kuvata juonta vaan tarinan alkuasetelma ikään kuin "teaserina". Joskus, jos olen tuntenut teoksen, olen niitä koettanut kirjoittaa uusiksikin. Jos kuvaus on oikeasti kopioitu videokotelon tai kirjan takakannesta, niin se on tekijänoikeusrikkomus. Jos joku kirjoittaa sen takakannen mukaan omin sanoin tai itse teoksenkin mukaan mutta rakentaa kuvauksen takakansien mallin mukaan, niin mielestäni tällainwn "juoniselostus" tulisi korvata oikeasti teoksen sisällöstä kertovalla neutraalilla selostuksella. Tosin tietysti sitäkin voi harkita, milloin juuri juoniselostus on edes tarpeen, mutta se on taas oma pohdintansa.--Urjanhai (keskustelu) 26. maaliskuuta 2016 kello 12.30 (EET)

kielilinkki

Hei,

Olen jotenkin unohtanut miten luodaan linkki toisenkieliseen artikkeliin. Olen aiemmin tehnyt näitä paljonkin. Onko järjestelmä jotenkin muuttunut? En löydä artikkelista kohtaa "Lisää linkkejä". Voisiko joku vääntää oikein rautalangasta miten tämä tehdään. - - Salamies40 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 15.27 (EEST)

Vasemmassa toimintopalkkireunassa on lisää linkki/muokkaa linkkejä, sitä painmalla tulee ikkuna johon ylempään kohtaan kielikoodi, esim. en, ja sen alle artikkelin senkielinen nimi, esim. Noun. --Mwåc8m (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 16.23 (EEST)

Kiitos vastauksesta, mutta näin minäkin muistelin. Nyt tässä vasemmassa palkissa ovat vain seuraavat kohdat:

Etusivu Tietoja Wikipediasta Kaikki sivut Satunnainen artikkeli Osallistuminen Ohje Kahvihuone Ajankohtaista Tuoreet muutokset Työkalut Tänne viittaavat sivut Linkitettyjen sivujen muutokset Toimintosivut Ikilinkki Sivun tiedot Wikidata-kohde Viitetiedot Tulosta tai vie Luo kirja Lataa PDF-tiedostona Tulostettava versio Muilla kielillä English Muokkaa linkkejä

Jos tuota alinta muokkaa linkkejä kohtaa painaa, sieltä tulee vain wikidata-sivu. Ongelma näyttää olevan myös se samasta henkilöstä olevasta artikkelilla on ruotsinkielisessä Wikipediassa eri tunnut wikidatassa ja ehkä sen vuoksi siihen ei voi linkittää. -- Salamies40 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 16.33 (EEST)

Helpottaisi jos kertoisit mistä artikkelista on kyse. --Stryn (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 16.38 (EEST)

Lauri Kokkonen, en pysty luomaan linkkiä ruotsinkieliseen samannimiseen artikkeliin. --Salamies40 (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 16.46 (EEST)

Näköjään Anr käynyt jo korjaamassa asian: [6]. --Stryn (keskustelu) 27. maaliskuuta 2016 kello 16.49 (EEST)

Attribution-NoDerivs 2.0 Generic (CC BY-ND 2.0)

Voinko kopioida flickristä fi-wikiin kuvan kun se on lisensoitu "Attribution-NoDerivs 2.0 Generic (CC BY-ND 2.0)"? Se on konkinlainen saa-käyttää, muttei muokata tai ei ainakaan levittää jos vahingossa muokkasi-lisenssi. --333jiata (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 18.16 (EEST)

Et voi. Kuvaa tulisi saada levittää vapaasti muokattunakin. --Geohakkeri (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 18.23 (EEST)

ND tarkoittaa, että kuvasta ei saa tehdä johdannaisteoksia (ND=No Derivatives). ND-kuvia ei saa esimerkiksi ladata Wikimedia Commonsiin [7], koska ne eivät ole vapaasti käytettävissä. Siten ne eivät myöskään kuulu Wikipediaan. --Olimar 31. maaliskuuta 2016 kello 18.25 (EEST)

Ok, näin arvelinkin. Kiitos ripeistä vastauksista. --333jiata (keskustelu) 31. maaliskuuta 2016 kello 19.13 (EEST)

Pisteen käyttö kuvateksteissä

Sellanen asia tuli mieleen että miten on tuon pisteen käyttö kuvateksteissä? Itsellä hieman hakoteillä tuo asia, ja tästä on eri käyttäjillä eri käsitykset. Mutta olisko hyvä niin että lauseet päätetään pisteeseen joka tapauksessa, vaikka olisikin vain yksi lause; ja yksittäiset sanat tai esim. kuvassa esiintyvän henkilön nimet jätettäisiin pisteettä? --Styroks (keskustelu) 3. huhtikuuta 2016 kello 16.37 (EEST)

Kielitoimistolla on tästä ohje, "Kun kuvatekstinä on kokonainen lause (jossa on persoonamuotoinen verbi kuten sopivat, tarttui), merkitään loppuun piste", muuta muulloin sen käyttö on valinnaista. Minä jätän pisteen tuossa jälkimmäisessä tapauksessa yleensä pois, mutta joskus joku käy lisäämässä sen. --Savir (keskustelu) 3. huhtikuuta 2016 kello 16.51 (EEST) Siis jos kuvatekstissä on yksikin kokonainen lause, useammasta puhumattakaan, siihen laitetaan piste, mutta jos siinä on vain "sanoja", piste on valinnainen. --Savir (keskustelu) 3. huhtikuuta 2016 kello 16.53 (EEST)

Ok. Kiitos tiedosta! --Styroks (keskustelu) 3. huhtikuuta 2016 kello 19.31 (EEST)

Kiroilun sensurointi

Englanninkielisen lähteen mukaan Roald Dahlin viimeiset sanat olivat "Ow, f***!". Onko tämä suomeksi "Voi p***!" vai kirjoitetaanko sanat niin kuin ne sanotaan (ja käännetäänkö). --Tappinen (keskustelu) 3. huhtikuuta 2016 kello 18.59 (EEST)

Sivuhuomiona sanottakoon, että sisarprojekti Wikisitaatit ottaa vastaan kiroilua, joten yksi ratkaisu on jättää artikkelista nuo viimeiset elämänohjeet pois ja kirjoittaa tuo Wikishitaatteihin. --Pxos (keskustelu) 3. huhtikuuta 2016 kello 19.17 (EEST)

Lisäksi omalla englannintaidollani lausahdus "Ow, f***" kääntyisi ennemmin muotoon "Au, v***u". Siis ensiäänne kuvaa kipua, ja sitten fuck on anglosaksisessa maailmassa voimakas kirosana, joten sen lähin vastine suomessa lienee v-tasoa. --Pxos (keskustelu) 3. huhtikuuta 2016 kello 19.21 (EEST)

Heräsipä tässä kysymys myös John Wayne Gacy -artikkelista, jossa myös mainitaan herran viimeiset sanat, sisältäen kirosanan. --Styroks (keskustelu) 3. huhtikuuta 2016 kello 19.32 (EEST)

Ääninäytteiden lisäys

Tuli mieleeni että tekisin mielelläni itse ääninäytteitä omalla laitteistollani esim. efektipedaali-artikkeliin, mutta että missä muodossa nämä tulee tallentaa, ja minne? Mielelläni laittaisin tietty Commonsiin. Onko tälle jotain suomenkielistä ohjesivustoa olemassa? --Styroks (keskustelu) 5. huhtikuuta 2016 kello 14.12 (EEST)

Löytyi tällainen ohje: Tiedostojen tallentaminen – ääni. --Raid5 (keskustelu) 5. huhtikuuta 2016 kello 20.04 (EEST)

Jeps, kiitos! --Styroks (keskustelu) 5. huhtikuuta 2016 kello 21.00 (EEST)

Omien muokkausten poistaminen

Kuinka poistetaan kaikki ne artikkelit, joihin kukaan muu ei ole tehnyt muutoksia tai ainoastaan vähäisiä muutoksia? Poistokäytännön mukaan se on mahdollista (Y7), mutta kuinka se käytännössä tapahtuu satojen artikkelien ollessa kyseessä?--Phiitola (keskustelu) 6. huhtikuuta 2016 kello 21.52 (EEST)

Poistoperusteen "Y7" ollessa kyseessä on oleellista kiinnittää huomiota lauseeseen "Mahdollisesti merkittäviä aiheita ei tule kuitenkaan poistaa ilman poistoäänestystä" (no, nykyään myös merkittävyyskeskustelu riittää) ja ilmaukseen "tarpeettomat sivut". Ei täällä niin voida toimia, että halutessaan lopettaa toiminnan Wikipediassa, käyttäjä voisi "viedä mennessään" aloittamansa artikkelit. --Nironen (keskustelu) 6. huhtikuuta 2016 kello 22.34 (EEST)

Lisenssi on vain käyttöoikeussopimus ei omistusta siirtävä ja sitä ei kai sellaiseksi ole edes tarkoitettu, koska käytettäessä tulee ilmoittaa lähde toisinaan käytetyn artikkelin tekijöitä myöten. Ymmärrän sen, että artikkeleiden omistus siirtyy yhteisölle, kun yhteisö on artikkeliin tehnyt muutoksia, mutta viimeiset tekemäni muutokset ovat käsittääkseni poistettavissa ilman, että kukaan kärsisi. Samalla perusteella ihmettelen Y7 syyssä olevaa poistotarkennusta merkittävyyden aiheuttamasta rajoituksesta.--Phiitola (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 10.45 (EEST)

Juu, myöskään yleisten Wikimedian käyttösääntöjen mukaan ei, ks. [8]. Ks kohta f: "Ei lisenssin peruutusta: Lukuun ottamatta silloin kun se on lisenssisi ehtojen mukaista, sitoudut siihen että et yksipuolisesti peruuta tai yritä mitätöidä mitään lisenssiä, jonka olet myöntänyt näiden käyttöehtojen mukaisesti Wikimedia-projekteihin tai -toimintoihin tallentamallesi tekstisisällölle tai medialle joka ei ole tekstiä, vaikka lakkaisit käyttämästä palvelujamme." Tetopa (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 12.14 (EEST)

Wikipedian käyttämässä lisenssissäkin lukee jotain taikasanoja "perpetual and irrevocable", mutta varmaan englanninkielisestä Wikipediasta (joka on niin suuri sulatusuuni, että siellä on ehditty tätäkin asiaa jo moneen kertaan käsittelemään) saisi lisätietoa siitä, miten omien muokkausten massapoistopyyntöihin pitäisi suhtautua. --Pxos (keskustelu) 6. huhtikuuta 2016 kello 22.41 (EEST)

Ei kai artikkeleita voi yhden käyttäjätunnuksen pyynnöstä lähteä poistelemaan. Sillä voisi aiheuttaa vahinkoa jos joku onnistuu kaappaamaan jonkun toisen käyttäjätunnuksen. --Savir (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 10.51 (EEST)

Eihän hyvin suojatussa ympäristössä noin voi tapahtua. Siksi toisekseen rikollinen toiminta on aina ongelma ja siihen vetoaminen syynä lähinnä tekosyy. Samoin voisin väittää poistettavaksi haluamani artikkeleiden olevan jonkun muun minun tunnuksellani kirjoittamia, jolloin rikollisen toiminnan seuraukset tulisi poistaa, vai miten asia tulkitaan?--Phiitola (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 11.00 (EEST)

Varomaton käyttäjä voi paljastaa salasanansa monellakin tavalla, jos hän muokkaa wikipediaa joltain yleiseltä koneelta. Mutta ei väitetyn kaapparinkaan kirjoittamiakaan artikkeleita pidä poistaa kenenkään pyynnöstä, jos sellaisia nyt kukaan edes vaivautuisi tekemään. --Savir (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 11.09 (EEST)

Siis rikollinen toiminta on sallittua ja kannatettavaa, kun se lisää sisältöä. Toisaalta sitä pidetään perusteena poistamisen estämiselle jopa hypoteettisenä tapauksena. Tuohan on sama ideologia kuin jos minä varastan se on hyvä, mutta jos minulta varastetaan se on paha.--Phiitola (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 11.29 (EEST)

Ei vaan artikkelin tekeminen sinun nimissäsi olisi pikemminkin sama kuin että joku antaa sinun nimissäsi omaa rahaansa hyväntekeväisyyteen. --Savir (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 11.32 (EEST)

Edes tuota esittämääsi ei saa tehdä, koska se on petos. Rikollinen toiminta on rikollista toimintaa kaikissa tapauksissa ja sen tukemista tulisi välttää.--Phiitola (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 11.40 (EEST)

Näiden meidän pilarien mukaan menisi käsittääkseni niin, että kirjoittaessaan ja tallentaessaan omaa materiaaliaan sen lahjoittaa tuolla lisenssillä kaikkien käytettäväksi... elikä nähdäkseni tuota Y7 voisi olla perusteltua käyttää vain siinä tapauksessa, että olisi tullut tehtyä jotain vallan virheellistä (itse sain aikoinaan ylläpitäjällä poistatetuksi aloitellessani, kun vastatulleena kirjoitin egoistisesti juttua itsestäni, ja se alkoi nolottaa, kun editoinnin jälkeen vasta katsoin mm. merkittävyyden suuntaviivoja - enkä halunnut viedä poistoäänestykseen, jossa olisi nolostuttanut lisää): ks. Wikipedia:Tekijänoikeudet#Oman_aineiston_tekij.C3.A4noikeudet. Tämä nyt on minun näkemykseni pienoisena yhteisön osasena...Tetopa (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 12.03 (EEST)

Muutamia vuosia sitten eräs suomalainen käyttäjä pyysi poistettavaksi kaikkia lisäämiään valokuvia Commonsista vedoten tekijänoikeusrikkomuksiin [9]. Eli siis väitti itse rikkoonsa tekijänoikeuksia, ettei hänellä olisi koskaan ollutkaan oikeuksia julkaistuihin kuviin ja annetut lisenssit olivat virheellisiä. Käyttäjällä oli tuolloin isompaa kiistaa muiden kanssa suomenkielisessä Wikipediassa ja hän heitti tämän ukaasin ilmoille samalla, kun ilmoitti jättävänsä Wikipedian. Pyyntö oli selvästi tunnekuohun vallassa tehty eikä sitä toteutettu. Tässä tapauksessa on hiukan samaa mitä tulee tuohon tunnekuohuun.--Bluto (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 18.40 (EEST)

Kysyinpä nyt huvikseni tätä asiaa myös englanninkielisen Wikipedian ylläpitäjiltä, jotta saadaan tähän mahdollisimman laaja näkemys. Näin saadaan tietoa lisenssiehdoista ja Wikimedian käyttöehdoista ja sen lisäksi ihan arkisia käytännön kokemuksia siitä, miten tämänkaltaisiin pyyntöihin suhtaudutaan eri projekteissa. Vaikuttaa siltä, että suhtautuminen on kaikkialla samankaltaista. --Pxos (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 19.16 (EEST)

Miten tämä tulee tulkita "Wikipedian tekstisisällön tekijänoikeudet kuuluvat Wikipedian kirjoittajille ja artikkeleihin sisältöä lisänneille Bernin tekijänoikeuksia koskevan yleissopimuksen nojalla". Rikkovatko ylläpitäjät omia ohjeitaan ja tekijänoikeuksia estäessään ainoastaan minun muokkaamien artikkeleiden poistamisen? Jos tekijänoikeudet kuuluvat kirjoittajalle ja tuotoksen poistaminen on osa tekijänoikeutta niin silloin ohjeissa ja niiden toteuttamisessa on ristiriita.--Phiitola (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 19.36 (EEST)

Poistaminen kuuluu toki tekijänoikeuksiin, mutta kun olet sitoutunut rajoittamaan tekijänoikeuksiasi. Siinä heti muokkauslaatikon alla lukee: "Tallentamalla julkaiset muokkauksesi peruuttamattomasti Creative Commons Attribution/Share-Alike 3.0- ja GFDL-lisensseillä." Se meinaa, että Wikimedia (ja kuka tahansa muukin) saa jakaa teosta. Et voi ensin antaa tuollaista lupausta ja sanoa sitten, että ähäkutti ette saakaan. --Jmk (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 19.59 (EEST)

Lisensointi antaa ainoastaan käyttöoikeuden olemassa olevaan tuotokseen, jota en ole kiistämässä. Mutta lisensointi ei siirrä tekijänoikeutta ja siten ainoastaan minun tekemiksi kirjatut artikkelit tulee poistaa poistokäytännön mukaisesti kuten pyysin ilman tällaista keskustelua. Tämä lienee lakimiesten selvitettävä asia ja oletan yhteisöltä sellaisia löytyvän riittävästi asian ratkaisemiseksi. Ylläpitäjät eivät selvästikään kunnioita tekijänoikeuksia, jotka eivät siis poistu lisensoitaessa vain käyttöoikeus vapautuu.--Phiitola (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 21.41 (EEST)

Lisensointi antaa Wikimedia Foundationille peruuttamattoman oikeuden pitää kirjoittamaasi tekstiä nettisivuillaan eli julkaista sen ja myös oikeuden jakaa sitä edelleen samalla lisenssillä kuin minkä sinä annoit.--Htm (keskustelu) 7. huhtikuuta 2016 kello 22.22 (EEST)

Asia on kuten Htm kirjoittaa. Tekijänoikeuteen ei sisälly sellaista ähäkutti-oikeutta, että voisit ensin antaa peruuttamattoman julkaisuluvan ja sitten peruuttaa sen. Syytöksesi "Ylläpitäjät eivät selvästikään kunnioita tekijänoikeuksia" on siten aiheeton. Pikemminkin näyttää siltä, että sinä et joko ymmärrä tekemiäsi sitoumuksia tai et halua kunnioittaa niitä. Jos et ymmärrä tekijänoikeuksia ja julkaisulupia, etkä usko mitä sinulle täällä neuvotaan, niin sitten varmaan tarvitset lakimiehen, joka selittää ne sinulle. --Jmk (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 03.09 (EEST)

Sinulla tietenkin säilyy tekijänoikeus tekemääsi tekstiin täällä. Voit vapaasti julkaista sen jossain muualla ihan sellaisenaan eikä sinun tarvitse toistaa sitä muutettuna "omin sanoin". Eihän Wkipedia toimi eikä voi toimia sillä tavoin, että kirjoitajien tekstit kulkisivat ovesta sisään ja ulos miten tahansa. Ajatus on, että kirjoitetaan jotain, enemmän tai vähemmän ja se jää tänne ja on kaikkien hyödynnettävissä ja kaikki voivat sitä myös muokata, enemmän tai vähemmän. - Oman tekstin pikapoisto on poikkeuksellista, lähinnä mulle tulee mieleen pikapoiston käyttö esimerkiksi jos on tehnyt jonkun testisivun, huomaa yhtäkkiä kirjoittaneensa aivan puuta heinää tai tupla-artikkelin aiheesta, josta on jo artikkeli hiukan eri nimellä.--Htm (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 04.24 (EEST)

Missä kohtaa lisenssiä lukee, että olen luovuttanut Wikimedialle peruuttamattoman oikeuden pitää kirjoittamaani tekstiä nettisivuillaan? Antanet suoran viittauksen väitteesi tueksi.--Phiitola (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 08.23 (EEST)

Wikipedia:Creative Commons Attribution-Share Alike 3.0 Unported -lisenssiehdot: Licensor hereby grants You a worldwide, royalty-free, non-exclusive, perpetual (for the duration of the applicable copyright) license to exercise the rights in the Work as stated below: ... to Reproduce the Work ... to Distribute ... Siinä on lihavoituna sinua askarruttavat kohdat. Lue tarkemmin siitä lisenssitekstistä. Se "Licensor" olet sinä itse, ja "You" on teoksen käyttäjä tai jakaja, esim. Wikimedia Foundation. --Jmk (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 09.58 (EEST)

Eihän tuossa lue pitämisestä mitään. Ainoastaan olemassa olevan tuotoksen hallinnasta ja siihen liittyvistä kustannuksista eli käyttäjän oikeutta hävittää tuotoksensa ei ole siirretty lisenssillä mihinkään.--Phiitola (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 10.55 (EEST)

Ei sulla tekijänoikeuden haltijana ole mitään oikeutta mennä hävittämään toisilla luvallisesti hallussa olevia teoskappaleita, tai vaatia muita hävittämään niitä. Jos mä kirjoitan kirjan ja allekirjoitan kustannussopimuksen, en tosiaankaan voi jonain päivänä noin vaan muuttaa mieltäni ja vaatia, että kaikki painetut kirjan kappaleet tuhotaan. Voisin tietysti itsekseni mesota että "ettekö te kunnioita tekijänoikeuksiani" mutta se olisi tyhjää mesoamista. – Sulla on nyt jotenkin tekijänoikeuksien sisältö ja käsitteistö täysin hukassa, joten sille ei täällä mahdeta mitään, kun et kerran usko mitä sulle kerrotaan. Ehkä ammattiapu auttaa ongelmaasi. (EDIT: Tarkoittaa siis juridinen ammattiapu. Jos ei tunne lakia, voi kysyä ammattilaiselta joka tuntee.) --Jmk (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 13.58 (EEST)

Siis ylläpitäjän antaman ohjeen mukaan minun tulee olla yhteydessä lakimieheen.--Phiitola (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 19.46 (EEST)

Kaikissa vaikeissa asioissa voi olla apua, kun kysyy ammattilaiselta. Jos valitat sairautta, sinulle suositellaan lääkäriä. Jos keittiön hana vuotaa, kannattaa ottaa yhteyttä putkimieheen. Jos tarvitset neuvontaa lakiasioissa, niin ammattilainen voi siinäkin auttaa. Ei kai tässä ole mitään yllättävää. --Jmk (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 19.53 (EEST)

En osaa lakiasioita, mutta käytännöissä esitetysti (liekö tuo on ylin noudatettava ”laki” täällä, ilm. Suomen laki mennee yli, tai se laki, joka täällä määrää) mielestäni minkä tahansa artikkelin pitäisi voida viedä merkittävyys-mallineella (kuka tahansa voi asettaa) poistoäänestykseen. Yhteisön äänestys siis ratkaisee saako esim. haluamansa käyttämänsä nimimerkin tekeleen viedä pois. Massapoistoja en käytännöistä löydä. Ja ennakkotapauksen jälkeen seuraaviin voi perustella vastaavaa ratkaisua? --ACFCjne Kuopio (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 09.28 (EEST)

Omat artikkelini koittelin poistaa. Lisenssi toki sitä rajoittaa, mutta kun niitä ei juuri lueta, joka on tämän projektin merkittävyyskriteeri numero 1, ja merkittävyys on poistosyy. Ei onnistunut minultakaan. Ei pitäisi onnistua omalla perusteellasikaan, jota ei ole kai edes esitetty. Saisihan nuo yhdellä sanalla pois ja samalla saisit sen kaipaamasi estonkin, mutta taisi olla joku käytäntö, joka kieltää esittämästä huonoja ideoita. --Otrfan (keskustelu) 8. huhtikuuta 2016 kello 15.11 (EEST)