Where’s Boris?
| Whereʼs Boris? Pedro’s Heavy Gentlemen | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Äänitetty | 1983[3] | |
| Studio | Soundtrack | |
| Julkaistu | maaliskuussa 1983[1] | |
| Formaatti | LP-levy (KEL 642) C-kasetti (KEC 642) | |
| Tuottaja(t) | Pedro Hietanen | |
| Tyylilaji | balladi, iskelmä, kansanmusiikki, rock[2] | |
| Kesto | 32.38 | |
| Levy-yhtiö | Discophon | |
| Levymerkki | Kerberos | |
| Listasijoitukset | ||
| Pedro’s Heavy Gentlemen muut julkaisut | ||
| Tango Moderato 1982 |
Whereʼs Boris? 1983 |
Pedro’s Christmas 1983 |
| Singlet albumilta Where’s Boris? | ||
|
||
Where’s Boris? on suomalaisyhtye Pedro’s Heavy Gentlemenin neljäs, maaliskuussa 1983 julkaistu studioalbumi. Levyn tunnetuimmaksi kappaleeksi nousi Jim Pembroken laulama ”Matuška – Mother”. Kappaleesta tuli suuri menestys ja se oli yksi vuoden 1983 suurimpia hittikappaleita.[5]
Levyn digitaalisella versiolla on bonus-raitana englanninkielinen versio kappaleesta ”Moscow Drug Club”.[6]
Markus Heikkerön tekemässä kansikuvassa yhtyeen johtohahmo Pedro Hietanen on karvalakki päässään takanaan katumaisema, jossa porttikongia vasten nojaa suuri punainen jakouurteellinen tabletti. Heikkerö teki teoksen kollaasiksi ruiskumaalauksesta ja värjätystä mustavalkokuvasta.[2]
Kappalemateriaali, tyyli ja työstö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhtyeen neljäs levy poikkeaa aiempien tapaan yhtyeen muusta tuotannosta, sillä neljännellä albumilla tavoitellaan slaavilaisia tunnelmia ja koko albumin materiaali on hyvin venäläispainotteista.[1] Albumi oli yhtyeen ensimmäinen, jolla Pave Maijanen laulaa kaikki taustalaulut itse. Pedron mukaan Maijasen yksin laulamat taustalaulut olivat ”aina puhdasta jälkeä”. Albumilla kuultiin myös yhtyeelle uusia artisteja, kuten laulaja Veikko Lavi, joka laulaa levyllä puolalaisen partisaanilaulun ”Warsova”. Yhtyeen keulahahmo Pedro avaa levyn laulamalla karjalankielisen kansanlaulun ”Ruskie Neitšyt”. Hietanen laulaa myös kappaleen ”Moskow Drug Club”, jonka sanoitti Turun underground-piireihin kuulunut Jarkko Laine.[2]
Levyn tunnetuimmaksi kappaleeksi nousi Wigwam-yhtyeen johtohahmo Jim Pembroken tulkitsema ”Matuška — Mother”. Pedro kuuli kappaleen ensimmäisen kerran radiosta vuonna 1975 venäläismuusikko Žanna Bitševskajan tulkitsemana. Pedro piti melodiaa niin kauniina, että hän halusi sovittaa laulun omalla tyylillään. Pembroke teki kappaleeseen englanninkieliset sanoitukset ja Pedron mukaan sovitukseen kaivattiin kitarasooloa. Soolon soittaa akustisella kitarallaan muusikko Jukka Tolonen, joka on pitänyt sooloa yhtenä uransa parhaimmista. Tolosen mukaan soolo jäi mieleen Pedron innostuneisuuden takia ja hänen mukaan ”se oli sen tyyppinen biisi, johon mun oli hyvä soittaa”. Soundin toimittaja Hannu Tervaharju ylisti arvostelussaan Pembroken tulkinnan kauneutta sekä Tolosen mestarinäytettä akustisen kitaran saralla.[2]
Julkaisu ja vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Discophon julkaisi albumin Suomessa vinyylilevynä ja C-kasettina Kerberos-levymerkillä. Singlenä julkaistu ”Matuška — Mother” nousi Suomen jukeboxien listaykköseksi ja singlemyyntilistan seitsemänneksi.
Suomen Kuvalehden Jorma Tuomisen mukaan levy on ”hajanainen kooste hersyvää huumoria, pieteetillä tavoiteltua slaavilaistunnelmaa ja ontuvaa parodiaa”.[2] Helsingin Sanomien Markku Fagerlundin mukaan albumi on hyvin omaperäinen ja yhtyeen tyyliin ei kyllästy. Fagerlund pitää musiikillisesti vahvimpina esityksinä Veikko Lavin kappaletta ”Warsova” sekä Jim Pembroken kappaletta ”Matuška — Mother”. Hän pitää myös ”Moskov Drug Club” -kappaletta levyn ”todellisena radiohittinä” ja esimerkkinä Pedron laulajanlahjoista.[7]
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
Tekijät
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pedroʼs Heavy Gentlemen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pedro Hietanen – piano, harmonikka
- Ilkka ”Luumu” Kaikkonen – sähkökitarat
- Antero Jakoila – sähkökitarat, akustinen kitara, mandoliini
- Jukka Tolonen – kitarasoolo (6)
- Pave Maijanen – basso, taustalaulu/kuoro
- Hannu Lemola – rummut, lyömäsoittimet
- Jani Uhlenius – (HS-)symbaali
- Tom Bildo — vetopasuuna
- Markku Johansson – trumpetti
- Seppo Rannikko – tenorisaksofoni
- Elektra Kurtis-Martin ja Jouni Heinonen – viulut
- Veli-Pekka Bister – sello
+
- Pedro Hietanen, Luumu Kaikkonen, Veikko Lavi, Jim Pembroke ja M. A. Numminen – laulajat
Lähde:[8]
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]LP-levyn takakannessa on Seppo Ahdin pakinoitsijanimimerkillä Bisquit kirjoittama teksti.
- Pedro Hietanen - tuottaja
- Ian Churches - äänitys ja miksaus (studio: Soundtrack)
- Markus Heikkerö — kannen kuvitus ja suunnittelu
- Emilia — kalligrafia
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Flinkkilä, Janne: Pedro. Helsinki: Like Kustannus, 2024. ISBN 978-951-1-48314-4
- Pennanen, Timo: Sisältää hitin – levyt ja esittäjät Suomen musiikkilistoilla vuodesta 1972. Otava, 2006. ISBN 978-951-1-21053-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Fagerlund, Markku: Levyt. Helsingin Sanomat, 5.2.1983, s. 17. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 12.1.2025.
- ↑ a b c d e Flinkkilä 2024, s. 344–346.
- ↑ a b Fenno – Suomen äänitearkisto ry:n levytietokanta 1901–1999 (Teoshaku: Where's Boris) Fenno.musiikkiarkisto.fi. Viitattu 12.1.2025.
- ↑ Pennanen 2006, s. 232.
- ↑ Pennanen 2006, s. 34.
- ↑ https://open.spotify.com/track/7aJFcYbZfihkl4gGUU6ZU6
- ↑ Fagerlund, Markku: Levyt. Helsingin Sanomat, 21.5.1983, s. 18. Näköislehti (maksullinen). Viitattu 12.1.2025.
- ↑ a b LP-levyn (KEL 642) takakansi ja levykeskiöt.