Jukka Tolonen
Jukka Tolonen | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 16. huhtikuuta 1952 |
Muusikko | |
Aktiivisena | 1968– |
Tyylilajit |
progressiivinen rock fuusiojazz hengellinen musiikki |
Soittimet | mm. Gibson ES-335 ja Ibanez Artist |
Yhtyeet |
Tasavallan Presidentti Piirpauke Jukka Tolonen Band |
Levy-yhtiöt | mm. Love Records |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Jukka Jorma Tolonen (s. 16. huhtikuuta 1952 Helsinki) on suomalainen kitaristi ja säveltäjä.[1] Hän teki kansainvälisen uran arvostettuna jazzrock-kitaristina,[2] ja hän on esiintynyt monien kansainvälisesti menestyneiden muusikoiden kanssa. Tolosta pidetään Albert Järvisen ohella yhtenä ensimmäisistä suomalaisista kansainvälisen tason rock-kitaristeista.[3]
Tolonen tuli kuuluisaksi Tasavallan Presidentti -yhtyeen perustajajäsenenä.[4] Hän on kuitenkin uransa aikana soittanut useissa kokoonpanoissa monentyylistä musiikkia, kuten jazzia, rockia, reggaeta, flamencoa ja iskelmää. Lisäksi hän on toiminut enimmäkseen säveltäjänä mutta tehnyt myös muutamia sanoituksia.[5] Hän on julkaissut yli 20 sooloalbumia.[4]
Varhaisvaiheita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jukka Tolonen varttui porvarisperheessä Helsingin Kaivopuiston laidalla. Isä Jorma Tolonen oli Suomen Matkailuyhdistyksen toimitusjohtaja[6], toimittajaäiti Maire Tolonen tunnettiin Uuden Suomen pakinoitsija Siprana[7], ja Jukka oli kolmen tytön jälkeen syntynyt perheen kuopus.[8] Poika aloitti pianonsoiton 6-vuotiaana. Vanhempien siskojensa ansiosta hän tutustui pian pop-musiikkiin, jota edustivat Elvis, Tommy Steele ja The Platters ja hieman myöhemmin The Beatles, joiden ”Twist and Shout” oli ensimmäinen hänen omistamansa levy.
Kitaransoitosta Tolonen kiinnostui nähtyään Hootenanny Trion ja Ricky Nelsonin televisiossa. Hän sai käyttöönsä akustisen kitaran, johon viritettiin mikrofonit, ja hän opetteli soittamaan sitä omin päin. 11-vuotiaana hänellä oli yhtye nimeltä The Cousins serkkunsa Häkä Virtasen ja tämän sisaren kanssa. Pian Virtasen naapurista Ruskeasuolta löytyi rumpaliksi ja laulajaksi Sakari Lohi ja sisar jäi pois. Kolmijäsenisen yhtyeen nimeksi päätettiin Dust. Yhtye keikkaili koulubileissä ja ohjelmistoon kuului aluksi paljon The Shadowsia ja muun muassa The Animalsia sekä ensimmäinen blues-kappale "Dust my Blues".[9]
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Uran alku ja Tasavallan Presidentti
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tolonen aloitti varsinaisen uransa nuorena. Hänen ensimmäinen varsinainen ammattimainen yhtyeensä oli Arto Sotavalta & The Rogues -kokoonpano 1966–1968. Tuolta ajalta on myös Tolosen ensimmäinen levytys yhtyeen singlellä ”Hymyillään kun tavataan”/”Pimeään” vuoden 1968 lopussa, jolloin Tolonen oli vain 16-vuotias. Alkuvuodesta 1969 Tolonen soitti muutaman kuukauden Eero Raittisen Help-yhtyeessä. Kun se hajosi loppukeväällä 1969, Tolonen ja rumpali Vesa Aaltonen perustivat Tasavallan Presidentti -yhtyeen. Yhtye esitti progressiivista rockia, ja Tolonen sävelsi pääosan sen tuotannosta. Suosion myötä Tolosesta tuli 1970-luvulla kansainvälisesti tunnettu kitaristi. Vuonna 1976 hän perusti yhtyeen Jukka Tolonen Band ja loi 1980-luvun puoleenväliin uraa Keski-Euroopassa. Sittemmin hän on soittanut muun muassa ruotsalaisessa Bill's Boogie Bandissä, Piirpauke-yhtyeessä sekä triona kitaristi Christian Sievertin ja lyömäsoittaja-laulaja Gilberto Moreiran kanssa. Lukuisten soololevyjen ja projektien lisäksi hän on soittanut ajoittain myös toisessa suomalaisessa progressiivisen rockin yhtyeessä Wigwamissa, myös sen levyillä Tombstone Valentine (1970) ja Fairyport (1971). Tolonen on soittanut myös erään suomalaisen kevyen musiikin tunnetuimmista kitarasooloista Rauli ”Badding” Somerjoen kappaleeseen ”Paratiisi”.
Sooloura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen oman soololevynsä Tolonen! hän julkaisi vuonna 1971, ja Yleisradio valitsi sen vuoden levyksi. Levy julkaistiin myös Englannissa ja Yhdysvalloissa. Suomen Jazzliitto myönsi Toloselle Yrjö-palkinnon vuonna 1975[10], ja samana vuonna hän edusti Suomea yhteispohjoismaisessa jazzkvintetissä. Ruotsiin Tolonen muutti 1990-luvulla.
Viimeisimmän oman levytyksensä Tolonen on julkaissut omalla triollaan vuonna 1996 nimellä Big Time. Hänen kokonaistuotannostaan on julkaistu 2000-luvun alussa kokoelma On The Rocky Road: A Retrospective.
Tasavallan Presidentin paluu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tasavallan Presidentti kokoontui pitkän tauon jälkeen uudelleen yhteen esiintyäkseen satunnaisesti, ja sen myötä julkaistiin vanhoja menestyskappaleitaan live-äänitteellä Still Struggling for Freedom vuonna 2001. Myös yhtyeen vanhoista levyistä on otettu uusintapainoksia, ja loppuvuodesta 2006 julkaistiin yhtyeen uusin studiolevy Six Complete, joka sisältää uutta tuotantoa sekä muutaman vanhan kappaleen uudelleen sovitettuna. Levyn julkaisun aikoihin Tasavallan Presidentti toteutti suuren kiertueen Suomessa.
Viime vuosina Tolonen on esittänyt myös akustista kitaramusiikkia Quitarras Del Norte -yhtyeessä sekä tulkintoja John Coltranen musiikista oman kokoonpanonsa Cooltrainin kera. Molempien hankkeiden rinnalla on julkaistu levytykset. Lisäksi hän on tehnyt klubi- ja muita isompia keikkoja ympäri Suomea eri kokoonpanojen kanssa, esimerkiksi The Legendary 1977 Dylan Tour Reunion Concert, jolla olivat mukana muun muassa Jim Pembroke, Jukka Gustavson, Markus Nordenstreng, Maria Hänninen, Hasse Walli, Tipi Järvinen sekä Tuomari Nurmio.
Tuorein merkittävä konsertti oli kesällä 2006 Thunder Bay Blues Festival Kanadassa, jonne hänet oli erityisesti kutsuttu esiintymään. Paikallinen lehdistö kommentoi vierailua muun muassa: ”Vihdoinkin saimme hänet tänne tämän manteereen puolelle”lähde?.
Vankilatuomio ja uskoontulo
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joulukuussa 2006 Jukka Tolonen nousi jälleen otsikoihin puukotettuaan 1977 syntynyttä naisystäväänsä ja lokakuussa 2007 rusikoituaan autoja rautatangolla.[11][8] Hän vastasi syytteisiin tapon yrityksestä ja huumausainerikoksesta Helsingin käräjäoikeudessa 17. joulukuuta 2007.[12] Syyte tapon yrityksestä meni nurin, mutta Tolonen tuomittiin 5. toukokuuta 2008 kahdeksi vuodeksi ja kolmeksi kuukaudeksi ehdottomaan vankeuteen törkeästä pahoinpitelystä ja huumausainerikoksesta, josta hän istui 18 kuukautta Keravan vankilassa.[13]
Vapauduttuaan vankilasta Tolonen ilmoitti lopettaneensa kitaransoiton sormien nivelrikon vuoksi ja soittavansa vastedes pianoa ja bassokitaraa.[14] Hän ilmoitti myös tulleensa uskoon, lopettaneensa huumeiden käytön sekä suunnittelevansa virsialbumia.[15][16] Tolosen virsialbumi Juudan leijona julkaistiin helmikuussa 2011. Laulamaan ryhtynyt Tolonen soittaa kitaristi Marzi Nymanin tuottamalla levyllä pianoa ja bassoa.[17] Tolosen toinen virsilevy Valmistu Herran kansa ilmestyi vuonna 2014.[18]
Syksyllä 2014 Tolonen vieraili muusikkona myös Kari Peitsamon hengellisellä Sokea Joe -albumilla. Levyllä Tolonen paitsi laulaa myös soittaa pitkästä aikaa kitaraa.[19]
Tolonen soittaa ja laulaa nykyään kristillisessä bändissä Juudaan Leijona, jossa on mukana myös Tolosen poika Dimitri ja hänen vaimonsa.
Yksityiselämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tolonen avioitui Tanja Tolosen kanssa ja heille syntyi Dimitri-niminen poika, joka on nykyään myös muusikko. Pariskunta erosi vuonna 1984. Tolosen toinen vaimo oli Liisa ja heille syntyi kolme lasta. Tolosella on myös yksi avioliiton ulkopuolinen lapsi Ruotsissa. Tolonen on muun muassa Elina Järven kirjoittamassa kirjassa Tuho ja toivo – Suomalaisen huumetodellisuuden vuosikymmeniä[20] avoimesti kertonut käyttäneensä huumeita teini-iästä lähtien, muun muassa hasista, amfetamiinia, LSD:tä ja kokaiinia. Huumeiden käytöstä johtuen hän on kärsinyt myös mielenterveysongelmista ja ollut esimerkiksi amfetamiinista psykoosissa ja ollut hoidossa Hesperian mielisairaalassa. Nykyään hän on päihteetön.[21]
Nykyisin Tolonen toimii aktiivisesti helluntaiseurakunnassa kotikaupungissaan Helsingissä, jossa hän asuu Malminkartanossa.[22]
Arvioita ja tunnustuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alan ammattilaiset ja harrastajat ovat arvostaneet Tolosta koko hänen uransa ajan 1960-luvulta alkaen, ja hänellä on ollut suuri vaikutus useihin muusikoihin ja musiikin kuuntelijoihin. Vaikka hän on ollut viime vuosikymmenen enimmäkseen poissa julkisuudesta, hän on yhä arvostettu muusikko.lähde? Tolosen ensimmäistä sooloalbumia Tolonen! pidetään eräänä suomalaisen rockin ja progressiivisen rockin virstanpylväistä.[4]
Kööpenhaminassa lähellä Tivolia sijaitsevan hotelli Plazan aulassa on taulu, johon on kirjattu hotellin nimekkäimpiä vieraita: mm. huippupoliitikot Gerald Ford, Willy Brandt, Alexander Haig sekä muusikoista Eric Claptonin vieressä Jukka Tolonen ainoana taulun suomalaisnimenä.[14]
Toloselle myönnettiin taiteilijaeläke vuonna 2014.[23]
Lasse Keso on ohjannut vuonna 2014 Tolosesta kertovan dokumenttielokuvan Tolonen.[24]
Diskografia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sooloartistina
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Studioalbumit
- Tolonen! (1971)
- Summer Games (1973)
- The Hook (1974)
- Hysterica (1975)
- A Passenger to Paramaribo (1977)
- Mountain Stream (1979)
- High Flyin (1979)
- In a This Year Time (1981)
- Radio Romance (1985)
- Big Time (1994)
- Cool Train – Tolonen Plays Coltrane (2004)
- Juudan leijona (2011)
- Kokoelmat
- Crossection (1975)
- Impressions (1977)
- Classics – The Rarest (1989)
- On the Rocky Road – A Retrospective (1997)
Omat yhtyeet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jukka Tolonen Band
- A Passenger to Paramaribo (1977)
- Montreux Boogie (1978)
- JTB (1979)
- Just Those Boys (1979)
- Dum's Have More Fun (1981)
- Jukka Tolonen Trio
- Last Mohican (1990)
- Jukka Tolonen & Juudan leijona
- Valmistu, Herran kansa (2014)
Muissa yhtyeissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tasavallan Presidentti
- Tasavallan Presidentti (1969)
- Tasavallan Presidentti II (1971)
- Lambertland (1972)
- Milky Way Moses (1974)
- Pekka Streng & Tasavallan Presidentti
- Magneettimiehen kuolema (1970)
- Wigwam
- Tombstone Valentine (1970)
- Fairyport (1971)
- Nordic Jazz Quintet
- Nordjazz (1975)
- Christian Sievert, Jukka Tolonen, Mads Vinding & Luiz Carlos De Siqueira
- After Three Days (1978)
- Coste Apetrea, Stefan Nilsson & Jukka Tolonen
- Vänspel (1979)
- Jukka Tolonen & Coste Apetrea
- Touch Wood (1980)
- Blue Rain (1982)
- Bill's Boogie Band
- Live 'n' Lively In Helsinki (1981)
- Edward Vesala Mau-Mau Ensemble
- Mau-Mau (1982)
- Oreo Moon
- Walk Don't Scream (1983)
- Christian Sievert & Jukka Tolonen
- Still Friends (1986)
- Piirpauke
- Raul Mannola, Jukka Tolonen & Timo Lehto
- Guitarras Del Norte (2005)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bruun–Lindfors–Luoto–Salo: Jee jee jee: Suomalaisen rockin historia. Helsinki: WSOY, 1998. ISBN 951-0-22503-7
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Virtamo, Keijo (toim.): Otavan musiikkitieto: A–Ö, s. 441. Helsinki: Otava, 1997. ISBN 951-1-14518-5
- ↑ Lindfors, Jukka: Pressa Readingissa Ylen Elävä arkisto. 8.9.2006. Viitattu 14.1.2020.
- ↑ CD-Fakta 2004, WSOY
- ↑ a b c Vehkasalo, Jussi: Jukka Tolonen: Koukku oli viedä Vantaan Sanomat. 22.4.2014. Viitattu 14.1.2020.
- ↑ Jukka Tolonen lauluntekijänä Fono.fi. Viitattu 6.6.2015.
- ↑ Jorma Tolosen kuolinilmoitukset. Helsingin Sanomat, 28.6.1967, s. 2. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ Kuolleita: Toimittaja Maire Tolonen. Helsingin Sanomat, 3.5.1985, s. 24. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b Jukka Tolonen Takana loistava tulevaisuus City. 2007. Viitattu 12.5.2019.
- ↑ Jussi Niemi: Pelimannihengen ruumiillistuma vai langennut kitarajumala. Soundi, Maaliskuu 2000, s. 43. Tampere: A-mediat.
- ↑ Kotimaan toiminta: Valtakunnalliset Jazzpäivät ja Yrjö-palkinto Jazz Finland. Jazzliitto. Viitattu 30.7.2018.
- ↑ Jukka Tolonen katuu puukotustaan Ilta-Sanomat. 6.9.2007. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ Vankila uhkaa Tolosta Ilta-Sanomat. 18.12.2007. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ Jukka Tolonen sai yli kahden vuoden ehdottoman vankeustuomion Helsingin Sanomat. 6.5.2008. Viitattu 3.5.2014.
- ↑ a b Lönnqvist, Niclas: Jukka Tolonen är musikern av Guds nåde. Hufvudstadsbladet, 4.8.2018, s. 6. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Arto Nyberg (linkki ohjelman metatietoihin) 6.2.2011. Yleisradio. Viitattu 20.8.2011.
- ↑ Hurskainen, Antti: Jukka Tolonen: Juudan leijona desibeli.net. 7.3.2011. Viitattu 20.8.2011.
- ↑ Ikonen, Outi: Kitaristilegenda Jukka Tolonen julkaisee virsilevyn huomenna 19.2.2011. Kotimaa. Viitattu 5.3.2013.
- ↑ Uusitorppa, Harri: Sankarikitaristi nousi pohjalta uuteen elämään Helsingin Sanomat. 4.4.2015. Viitattu 5.4.2015.
- ↑ Ojala, Pertti: KARI PEITSAMO: Sokea Joe Soundi.fi. 14.10.2014. Viitattu 27.11.2018.
- ↑ Uutuuskirja: Muusikko Jukka Tolonen kokeili teininä Beatlesin esimerkistä LSD:tä: näki äitinsä tulta syöksevänä paholaisena www.iltalehti.fi. Viitattu 5.10.2021.
- ↑ Kirsti Kajanne: Huumehoureiset vuodet olivat tuhota kitaravirtuoosi Jukka Tolosen – vasta vankilaan johtanut synkkä yö pysäytti kierteen: ”Silloin todella huusin Jumalaa avuksi” Ilta-Sanomat. 11.8.2019. Viitattu 11.8.2019.
- ↑ Kitaristi Jukka Tolonen tuomiostaan: Tein rikokset huumepsykoosissa Iltalehti. 13.9.2015. Viitattu 14.9.2015.
- ↑ He saivat taiteilijaeläkkeet – katso lista! 30.6.2014. Ilta-Sanomat. Viitattu 30.6.2014.
- ↑ Tolonen Elonet. Viitattu 3.7.2021.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jukka Tolonen: Django (live 1975, 12 minuuttia pitempi versio). Ylen Elävä arkisto.
- Tasavallan Presidentti Readingissa 1973. Ylen Elävä arkisto.
- Jukka Tolonen Band 1977–1978, kaksi esitystä ja haastattelua. Ylen Elävä arkisto.
- Tolonen Pori Jazzissa 1972. Ylen Elävä arkisto.
- Jukka Tolonen: vankilatuomio, nivelrikko ja evankeliumi. Ylen Elävä arkisto.
- Suomirockin sensuroimaton historia. Ylen Elävä arkisto.
- Tolonen, Jukka hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
Studioalbumit | |
---|---|
Livealbumit | |
Kokoelmat | Classics |
EP:t | Six |
Singlet |
|
DVD:t | Six + Live! |
Katso myös | Diskografia |