Werner Kreipe

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Werner Kreipe
Henkilötiedot
Syntynyt12. huhtikuuta 1904
Saksan keisarikunta Hannover, Saksa
Kuollut7. syyskuuta 1967 (63 vuotta)
Saksa Bad Godesberg, Länsi-Saksa
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t)  Saksan keisarikunta
Saksa Weimarin tasavalta
Saksa Natsi-Saksa
Palvelusvuodet 1914–1945
Taistelut ja sodat Toinen maailmansota
Sotilasarvo Kenraali (General der Flieger)
Kunniamerkit Kultainen Saksan risti (1942)

Werner Kreipe (12. huhtikuuta 1904 Hannover, Saksa – 7. syyskuuta 1967 Bad Godesberg, Länsi-Saksa) oli saksalainen kenraali ja Luftwaffen esikuntapäällikkö toisen maailmansodan aikana.[1][2]

Kreipe liittyi Saksan armeijaan 1922 ja sai salaisen ilmasotakoulutuksen Neuvostoliitossa vastoin Versaillesin rauhan Saksalle asettamia rajoituksia. Natsien valtaannousun jälkeen Saksa perusti uudet ilmavoimat. Kreipe toimi useissa komento- ja esikuntatehtävissä ennen sotaa ja sodan syttymisen jälkeen, ja hänet nimitettiin Luftwaffen esikuntapäälliköksi syyskuussa 1944. Hän ajautui riitoihin Hitlerin kanssa kunnes joutui eroamaan tehtävästään toimittuaan siinä vain 18 päivää. Hän oli virkaa toimittava esikuntapäällikköna lokakuun lopulle saakka, jonka jälkeen hän ei saanut enää komentajuuksia tai esikuntatehtäviä. Sodan jälkeen hän oli liittoutuneiden sotavankina 1947 saakka, jolloin hänet vapautettiin.

Varhainen elämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreipe syntyi 1904 lääkärin perheeseen Hannoverissa, jossa hän kävi lukion. Hän oli liian nuori osallistumaan ensimmäiseen maailmansotaan, mutta hän värväytyi upseerioppilaaksi Weimarin tasavallan armeijan tykistöön 1922.[1] Hän liittyi natsipuolueeseen nuorena ja oli mukana Hitlerin oluttupavallankaappausyrityksessä marraskuussa 1923.[3]

Versaillesin rauhansopimuksen mukaan Saksalla ei saanut olla ilmavoimia, mutta Saksan armeija koulututti upseereita salaa ulkomailla ja suosi siviili-ilmailua Saksassa. Yliluutnantti Kreipe sai lentokoulutuksen Baijerissa 1920-luvun puolivälin jälkeen ja oli yksi upseereista, jotka saivat ilmasotakoulutuksen Lipetskissä Neuvostoliitossa 1928-1930. Kreipestä ja muista ulkomailla ilmasotakoulutusta saaneista muodostettiin tulevan Luftwaffen upseerikaaderi.[3][1]

Uusi Luftwaffe

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1933 tapahtuneen natsien valtaannousun myötä ilmavoimien salaisesta kehyksestä alettiin kehittämään uutta Luftwaffea, johon vasta kapteeniksi ylennetty Kreipe siirrettiin lokakuussa 1934. Seuraavan vuoden maaliskuussa Göring ja Hitler julistivat maailmalle Saksan ilmavoimien olemassaolon. Ennen sotaa Kreipe ehti toimia useissa tehtävissä mm. ilmailuministeriössä, Luftwaffen esikuntaupseerina, lentosotakouluissa ja lentoyksiköissä.[1]

Saksa hyökkäsi Puolaan 1. syyskuuta 1939 ja toinen maailmansota alkoi. Kreipe siirrettiin Puolassa toimineeseen 152. pommittajalennosto Boelcken esikuntaan 5. syyskuuta. Ranskan ja Belgian taistelujen aikana hän komensi II. lentorykmenttiä. Tämän jälkeen hän toimi esikuntatehtävissä eri yksiköissä, mm. Hugo Sperrlen alaisuudessa. Alkusyksyn 1942 Kreipe toimi Günther Kortenin komentaman Luftwaffenkommando Donin esikuntapäällikkönä, kunnes hänet siirrettiin jälleen valtakunnan ilmailuministeriöön 20. lokakuuta. Kreipe ylennettiin kenraalimajuriksi maaliskuussa 1943.[1][3]

Esikuntapäällikkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suihkuhävittäjä Me 262, jonka roolista Hitler ja Kreipe riitelivät.

Luftwaffen esikuntapäällikkö Günther Korten kuoli Hitleriä vastaan suunnatun pommiattentaatin seurauksena 22. heinäkuuta 1944. Kortenin lähintä alaista Karl Kolleria pidettiin luontavana jatkajana tehtävään, mutta yllättäen ilmavoimien päällikkö Hermann Göring nimitti Kreipen uudeksi esikuntapäälliköksi ohi Kollerin, josta hän ei pitänyt. Hitler puolestaan oli ehdottanut tehtävään Robert Ritter von Greimiä, jota Göring taas ei hyväksynyt. Kreipe oli pätevä upseeri ja olisi todennäköisesti ollut tehtäväänsä hyvin sopiva, mutta hän ajautui riitoihin Hitlerin kanssa.[3]

Kreipe ylennettiin lentojoukkojen kenraalin arvoon 1. syyskuuta. Vaikka Kreipe oli natsipuolueen jäsen ja Hitlerin kannattaja, hän ei ollut luonteeltaan myötäilevää ja kyseenalaistamattomasti tottelevaa tyyppiä, joita Hitler piti mieluiten ympärillään etenkin attentaattiyrityksen jälkeen. Kreipe ja Hitler riitelivät muun muassa uuden Messerschmitt Me 262 -suihkuhävittäjän roolista, sillä Kreipe halusi käyttää suihkuhävittäjiä ilmapuolustukseen, kun Hitler halusi niiden toimivan pelkästään hävittäjä-pommittajina. Syyskuun puolessa välissä liittoutuneet pommittivat Darmstadtia ja Hitler raivostui Luftwaffen johdolle niin, että harkitsi Göringin tehtävien siirtoa von Greimille ja kielsi Kreipeä tulemasta ollenkaan Rastenburgin päämajaansa. Ainoastaan Luftwaffen operatiivisen esikunnan esikuntapäällikkö Eckhard Christianilla oli pääsy Wolfsschanzen alueelle, koska hän oli naimisissa Hitlerin sihteerin Gerda Daranowskin kanssa. Kreipe ja Hitler riitelivät jälleen 18. syyskuuta, jolloin Hitler lopulta käski Kreipeä luovuttamaan eroanomuksensa. Kreipen ura ei päättynyt välittömästi, sillä hän jatkoi virkaa toimittavana esikuntapäällikkönä. Hän valmisteli uudenvuodenpäivänä 1945 toteutetun operaatio Bodenplatten, joka taktisesta menestymisestä huolimatta vauhditti Saksan häviötä siinä kärsittyjen tappioiden vuoksi. Karl Koller astui hänen tilalleen 29. lokakuuta 1944.[3]

Sodan loppu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kreipe ei saanut enää komentajuuksia yksiköissä eikä esikuntatehtäviä, vaan hänet siirrettiin ilmasota-akatemian johtajaksi 1. marraskuuta 1944. Akatemia koulutti upseereita esikuntatehtäviin. Hän toimi tehtävässään aina Saksan antautumiseen saakka. 8. toukokuuta 1945 hän jäi liittoutuneiden sotavankeuteen, josta hänet vapautettiin 1947.[1] Hän toimi todistajana Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynneissä Luftwaffea koskevissa asioissa. Sodan aikana hän kirjoitti sotapäiväkirjaa, josta on ollut apua historioitsijoille. Werner Kreipe kuoli 63-vuotiaana Bad Godesbergissa 1967.[2]

Ylennykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[Lähteet:[1]]

  • Vänrikki – elokuu 1925
  • Ylivänrikki - lokakuu 1925
  • Luutnantti – joulukuu 1925
  • Yliluutnantti – syyskuu 1928
  • Kapteeni – lokakuu 1934
  • Majuri – huhtikuu 1937
  • Everstiluutnantti – marraskuu 1940
  • Eversti – huhtikuu 1942
  • Kenraalimajuri – maaliskuu 1943
  • Kenraaliluutnantti – heinäkuu 1944
  • Lentojoukkojen kenraali – syyskuu 1944

Kunniamerkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

[Lähteet:[1][4]]

Teoksia ja kirjoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Personal Diary of Gen. Fl. Kreipe, Chief of the Luftwaffe General Staff During the Period 22 July - 2 November 1944 1947.
  • The Fatal Decisions 1956, Kreipe kirjoitti kirjaan taistelua Britanniasta koskevan luvun.[5]
  • Die fliegerische Ausbildung in der Luftwaffe, ei päiväystä, unveröffentlichte Studie, Studiengruppe Geschichte des Luftkrieges Karlsruhe. Yhdessä Rudolf Kösterin ja Karl Gundelachin kanssa.
  • Das Projekt der internationalen Flugsicherungsorganisation EUROCONTROL. 1960
  • An der Schwelle eines neuen Abschnitts im Luftverkehr 1967

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Samuel W. Mitcham: Eagles of the Third Reich: Men of the Luftwaffe in World War II. Stackpole Books, 2007. ISBN 0811734056

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h Axis Biographical Research: General der Flieger Werner Kreipe Viitattu 26.5.2014
  2. ↑ a b Munzinger Biografie Viitattu 26.5.2014
  3. ↑ a b c d e Mitcham 2007 s. 253-255
  4. ↑ TracesOfWar: Kreipe, Werner Viitattu 26.5.2014
  5. ↑ Google Books: The fatal decisions Viitattu 26.52014
Edeltäjä:
Kenraali Günther Korten 		Luftwaffen esikuntapäällikkö
2. elokuuta 1944 - 28. lokakuuta 1944 		Seuraaja:
Kenraali Karl Koller
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Werner_Kreipe&oldid=22877192”