Warteggin piirrostesti

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Warteggin piirrostesti (Wartegg Zeichen Test) eli lyhennettynä WZT on projektiivisiin testeihin ja ilmaisuanalyysimenetelmiin kuuluva psykologinen testi, jota käytetään lähinnä persoonallisuuden arvioimiseen. Testin kehitti itävaltalais-saksalainen psykologi Ehrig Wartegg (1897-1983) Leipzigin yliopistossa 1930-luvulla. Sitä on käytetty Suomessa laajalti muun muassa ammatinvalinnanohjauksessa. Finnairin liikennelentäjiä testannut ja kouluttanut psykologi Manfred Gardziella laati testille omiin tulkintoihinsa perustuvan käsikirjan.[1] Se poikkesi Työvoimahallinnon käyttämästä käsikirjasta, joka pohjautui Martti Takalan ja M. Hakkaraisen luomaan pisteistysjärjestelmään.[2]

Anglosaksisiin maihin testin käyttö ei levinnyt, minkä vuoksi suuri osa sitä koskevasta alkuperäisestä julkaisutiedosta on saksankielistä.[2]

Testin rakenne

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Testissä tutkittavalle annetaan lomake, jossa on kahdeksan nelikulmaista ruutua. Kussakin ruudussa on abstrakti merkki tai merkkejä, joita tutkittavaa pyydetään käyttämään piirroksen alkuna ja täydentämään ne valmiiksi piirroksiksi.

Ruuduissa olevien piirroksenalkujen ajatellaan olevan niin sanottuja reseptiivisymboleja, jolloin tiettyyn ruutuun piirretyn vastauksen ajatellaan heijastavan juuri tiettyjä tutkittavan persoonallisuuden elementtejä. Vastauksia tulkittaessa taustalla on oletus valmiiden piirrosten symboliarvosta. Psykologiaa, filosofiaa ja psykoanalyysia opiskellut Wartegg oli nuorena kiinnostunut modernista taiteesta, kuten Wassily Kandinskysta ja Kleestä, ja siihen liittyvästä symboliikasta. Hän itse perustikin teoriansa piirroksenalkujen symboliarvoista osittain 1920-luvun taideteorioihin ja osittain mystiseen filosofiaan. Testilomakkeen kuviot muistuttavatkin varhaisia abstrakteja taideteoksia. Wartegg ei testiään kehittäessään tiettävästi kuitenkaan hyödyntänyt yhteyttä toiseen tunnettuun senaikaiseen projektiiviseen menetelmään, Hermann Rorschachin musteläiskätestiin, vaikka tosin mainitsi sen joissakin kirjoituksissaan.

Warteggin itsensä mukaan lomakkeella olevien kahdeksan piirroksenalkujen symbolimerkitys ja vastaava psyyken osa-alue ovat ylhäältä vasemmalta oikealle lukien seuraavat:

  • 1. Alku, keskus, hetki / Itsetiedostus
  • 2. Liike, eloisuus, innostus, mukautuminen / Kontakti ympäristöön, tunteet
  • 3. Ulottuvuus, syvyys, kasvu, liike ylöspäin / Pyrkimys tavoitteeseen, sisu
  • 4. Vaara, pimeys, yö, uni, pelko, syyllisyys, kuolema / Tiedostamaton, syyllisyys, ahdistus
  • 5. Vastuksen voittaminen, voiman ilmaisu / Elämänhalu, tahdonvoima
  • 6. Yhteen sulautuminen / Tunteen ja ymmärryksen harmonia, järki
  • 7. Jalostuminen / Herkkyys, omistautuminen
  • 8. Yhteenkuuluvuus, turva / Tunteiden ilmaisu, tasapaino, rauha

Testistä on sittemmin julkaistu hieman toisistaan poikkeavia tulkintakäytäntöjä sisältäviä ohjekirjoja. Tulkinnassa voidaan kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, millä tavoin piirroksenalku on integroitu valmiiseen kuvaan, sekä piirroksen yleisiin piirteisiin. Piirroksissa ilmeneviä piirteitä voidaan myös pisteyttää.

Testin arviointia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jos testin toimivuutta arvioidaan kvantifiointia, empiiristä tutkimusta ja tilastollista analyysiä edellyttäviä nykykriteereitä vasten, ei tällaisin menetelmin osoitettavasta toimivuudesta ole näyttöä. Monien muiden projektiivisten testien tavoin subjektiiviset kokemukset testin toimivuudesta voivat kuitenkin olla hyviä. Testiä ei edellä todetun vuoksi suositella käytettäväksi yksinään, vaan testitulosten perusteella syntyvät oletukset tulisi tutkia muilla testimenetelmillä.

Yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa säädetään Suomessa, että käytettäessä psykologisia testauksia soveltuvuusarvioinnin yhteydessä työnantajan on varmistettava, että testejä tehtäessä käytetään luotettavia testausmenetelmiä. Kansainvälisen työjärjestö ILO:n ohjeistossa todetaan, että grafologisia, astrologisia ja muita näihin verrattavia testejä ei työnantajan tulisi käyttää työhönottotilanteessa.

  • Tamminen, S. & Lindeman, M. (2000). Wartegg – luotettava persoonallisuustesti vai maagista ajattelua? Psykologia, 35(4), 325–331.
  • Roivainen, E. Ruuska, P. (2005). The use of projective drawings to assess alexithymia: the validity of the Wartegg test. European Journal of Psychological Assessment, 21(3), 199–201.
  • Roivainen, E. (2006). Ehrig Wartegg ja Wartegg-testin varhaisvaiheet. Psykologia (41)4, 260-268.
  • Wartegg, Ehrig (1968). Schichtdiagnostik-Der Zeichentest (WZT). Göttingen: Hogrefe.
  • Kinget, G. Marian (1952). The drawing-completion test: a projective technique for the investigation of personality. Grune & Stratton, 1952.
  • Laki yksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) sekä HE 75/2000vp
  • Skepsis ry:n kriittinen näkemys projektiivisista testeistä
  1. Manfred Gardziella: Wartegg-piirustustesti : käsikirja. Psykologien Kustannus, 1985.
  2. a b Eka Roivainen: A Brief History of the Wartegg Drawing Test. Gestalt Theory, Vol. 31, No.1, 55–71, 2009. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]