Voiko sen sanoa toisinkin
| Voiko sen sanoa toisinkin Lasse Mårtenson | ||
|---|---|---|
| ||
| Studioalbumin tiedot | ||
| Studio | Scandia-studio | |
| Julkaistu | 1968 (1973 C-kasetti) (1977 LP:n uusintapainos) (2002 CD) | |
| Formaatti | LP-levy (MLP 15265 / KOLP 4) C-kasetti (MSE 2035) CD-levy (FGCD-5124) | |
| Tuottaja(t) | Mårtensong | |
| Tyylilaji | hengellinen musiikki | |
| Kesto | 18.51 | |
| Levy-yhtiö | Metronome Records Oy Finnlevy (1973) Kompass Records (1977) FG-Musiikki (2002) | |
| Levymerkki | Metronome Sävel (1973) Kompass Records (1977) FG-Musiikki (2002) | |
| Muut kannet | ||
 Albumin takakansi.  Vuoden 1977 LP-levyn kansikuva.  Albumin C-kasetin kansikuva vuodelta 1973.
| ||
| Listasijoitukset | ||
|
| ||
| Lasse Mårtensonin muut studioalbumit | ||
| Voiko sen sanoa toisinkin 1968 |
Kristina & Lasse 1968 | |
Voiko sen sanoa toisinkin on Lasse Mårtensonin toinen studioalbumi, joka julkaistiin vuonna 1968.[1] Albumi sisältää Mårtensonin säveltämän ja Sauvo Puhtilan salanimellä Solja Tuuli sanoittaman kristillisen jazzmessun, joka televisioitiin alunperin Mainos-TV:n ohjelmistossa vuoden 1966 lopussa..[2][3][4]
Albumi julkaistiin vuonna 1968 vinyylilevynä Metronomen toimesta. Vuonna 1973 Musiikki-Fazerin alaisuudessa ollut levymerkki Sävel julkaisi albumista C-kasetin. Vuonna 1977 messu julkaistiin uudelleen Mårtensonin oman uuden levy-yhtiönsä Kompass Recordsin kautta vähäisin muutoksin.[4] Ensimmäinen CD-painos julkaistiin vuonna 2002 noudattaen 1977 albumin versiota.[5]
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Televisiomessu ja siitä julkaistu albumi syntyivät Levyraati-ohjelmastaan tunnetun jazzmiehen Jaakko Jahnukaisen ideasta, jota hän oli kehitellyt sotatoverinsa, rovasti Erkki Arhinmäen kanssa. Alun perin ajatuksena oli gospel-tyylinen kokonaisuus valmiista afroamerikkalaisista aineksista, mutta Mårtenson halusi mieluummin tehdä suomen kielelle paremmin sopivia alkuperäissävellyksiä. Yhteistyökumppaniksi otettu Sauvo Puhtila teki tekstit ensin noudattaen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluksen rakennetta, ja Mårtenson sävelsi tekstit lauluiksi.[4]
Vastaanotto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Voiko sen sanoa toisinkin oli Suomessa yksi vuosien 1967 ja 1968 levymyyntimenestyksiä. Se nousi lokakuussa 1967 albumilistan ykköseksi ohi The Beatles -albumin Sgt. Pepper’s Lonely Hearts Club Band, pysyi ykkösenä neljä viikkoa ja albumilistalla kaikkiaan 60 viikkoa ja myi noin 9 500 kappaletta.[6][4]
Messun tunnetuimmaksi kappaleeksi on noussut Ritva Mustosen laulama ”Jumala rakastaa maailmaa”, jonka ovat levyttäneet myös Eino Grön ja Eero Sinikannel, molemmat vuonna 1991.[7] Myös Mårtensonin itsensä laulamia kappaleita ”Kiitoslaulu” ja ”Ei ole aikaa” on soitettu paljon muun muassa radiossa. Messun osien ”Jumala rakastaa maailmaa” ja ”Ei ole aikaa” nuotit ja sanat on julkaistu Suuren toivelaulukirjan osissa 2 ja 14.
Kappaleet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikki sävellykset Lasse Mårtenson ja sanoitukset Sauvo Puhtila salanimellä Solja Tuuli. Kaikki kappaleet sovittanut Lasse Mårtenson ja Esko Linnavalli.[3]
Vuoden 1968 versio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]A-puoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jumala rakastaa maailmaa – 4.10 (Ritva Mustonen ja kuoro)
- Introitus – 1.06 (kuoro)
- Kyrie – 0.50 (kuoro)
- Gloria – 2.27 (kuoro)
- Kiitoslaulu – 1.43 (Lasse Mårtenson)
- Jumala rakastaa maailmaa (uusinta) – 3.30 (Lasse Mårtenson trio)
B-puoli
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Herra, olet voittanut – 4.33 (Lasse Mårtenson trio)
- Ei ole aikaa – 2.12 (Lasse Mårtenson)
- Credo – 0.47 (kuoro)
- Kerro se kaikille – 2.27 (Eddy, uusintajulkaisussa 1977 Pepe Willberg)
- Terve, rauha – 2.10 (Heli Keinonen)
- Vuoroylistys – 0.19 (kuoro)
- Herra, olet voittanut (uusinta) – 3.23 (kuoro)
Kokoonpano
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Solistit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ritva Mustonen - kappaleessa "Jumala rakastaa maailmaa"
- Heli Keinonen - kappaleessa "Terve, rauha"
- Lasse Mårtenson - kappaleissa "Kiitoslaulu" ja "Ei ole aikaa"
- Eddy - kappaleessa "Kerro se kaikille" (vuoden 1968 versio)[3]
- Pepe Willberg - kappaleessa "Kerro se kaikille" (vuoden 1977 versio)
Muut muusikot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ritva Mustonen - kuoro (kappaleissa 2, 3, 4, 9, 12 ja 13)
- Arja Rislakki – kuoro (kappaleissa 2, 3, 4, 9, 12 ja 13)
- Raita Marila – kuoro (kappaleissa 2, 3, 4, 9, 12 ja 13)
- Annikki Turunen – kuoro (kappaleissa 2, 3, 4, 9, 12 ja 13)
- Four Cats – kuoro (kappaleissa 2, 3, 4, 9, 12 ja 13)[3]
- Esko Linnavallin studio-orkesteri (kappaleessa "Terve, rauha", vuoden 1977 versio)[3]
Lasse Mårtenson trio (kappaleet 6 ja 7)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lasse Mårtenson – piano ja sähköurut
- Christian Schwindt – rummut
- Pekka Sarmanto – bassokitara
Tuotanto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Jouko Ahera - äänitys (Scandia-studio)
- Lasse Mårtenson - kansi (suunnittelu)
- Henrik Sundström - takakannen kuvat
- Kalle Kultala - takakannen kuvat
- Jaakko Jahnukainen - takakannen teksti[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lasse Mårtenson Discogs. Viitattu 5.8.2023.
- ↑ Tv-jumalanpalvelus etsii yhä muotoaan. Helsingin Sanomat, 1.4.1967, s. 30. Näköislehden aukeama (tilaajille).
- ↑ a b c d e f Lasse Mårtenson – Voiko Sen Sanoa Toisinkin Discogs-levytietokanta. Viitattu 1.7.2018.
- ↑ a b c d Nissilä, Pekka: Välimaaston mies (Mårtensonin haastattelu) 14.10.2013. Suomen Musiikintekijät ry. Viitattu 2.7.2018.
- ↑ Öystilä, Raimo: Lasse Mårtenson: Voiko sen sanoa toisinkin Pepe Willbergin diskografia, Rytmimusiikin Syke. 2.5.2018. Viitattu 2.7.2018.
- ↑ Peltonen, Niko: Alamaisema: Lasse Mårtenson ja eri esittäjiä: Voiko sen sanoa toisinkin (1967) Salamaisema-blogi. 21.2.2018. Niko Peltonen. Viitattu 2.7.2018.
- ↑ Hakutulos kappaleelle Jumala rakastaa maailmaa Suomen äänitearkiston tietokanta vuosilta 1901–1999. Suomen äänitearkisto ry. Arkistoitu 2.7.2018. Viitattu 2.7.2018.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mårtenson kertoo suhteestaan hengelliseen musiikkiin, video 3 min, 1969, Yle Elävä arkisto