Vohloisten kartano
| Vohloisten kartano | |
|---|---|
| Vols gård | |
| Sijainti | Lohja, Uusimaa |
| Rakennustyyppi | Kartano |
| Perustettu | 1630 |
| Valmistumisvuosi | 1700-luku |
| Tyylisuunta | Uusklassismi, Empire |
| Runkorakenne | Puu |
| Julkisivumateriaali | Puu |
| Kerrosluku | 2 |
 |
|
Vohloisten kartano (ruots. Vols gård) on Lohjalla, Uudellamaalla sijaitseva kartano ja entinen ratsutila. Tila muodostui noin vuonna 1630, kun Vohloisten kylän kolme kantataloa liitettiin yhteen. Nykyisen päärakennuksen vanhimmat osat juontavat juurensa 1700-luvulle.[1]
Nykyisin kartano tarjoaa elämys- ja matkailupalveluita.[2]
Omistajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lista Vohloisten kartanon omistajista[1]:
| Nimi | Titteli/Ammatti | Vuodet |
|---|---|---|
| Pertti Laurinpoika | Ratsumies | 1630-1633 |
| Mathias | Kirkkoherra | 1634-1636 |
| Erkki Tuomaanpoika | Ratsumies | 1638-1650 |
| Liisa Matintytär | Leski | 1650-1679 |
| Juhani Erkinpoika | 1681-1692 | |
| Axel Svahn | 1694-1697 | |
| Erik Sparrman | Kruununvouti | 1704 |
| Berendt W. Rehbinder | Eversti | 1713-1738 |
| Rehbinderin perikunta | 1738-1739 | |
| Ruth | Kapteeni | 1740-1754 |
| Ruthin perikunta | 1754-1762 | |
| Berendt Johan Rehbinder | Adjutantti | 1763-1780 |
| Karl Gustav Brunow | Hovioikeuden sihteeri | 1781-1782 |
| Jakob Löfberg | Ruukin kirjanpitäjä | 1783-1790 |
| Johan Smalén | Laamanni | 1791-1810 |
| Johanna Smalén | Leski | 1810-1812 |
| Fredrik Wilhelm Lagerborg | Everstiluutnantti | 1813-1821 |
| Lagerborgin perikunta | 1821-1824 | |
| Jakob Johan Dreilick | Pankinjohtaja | 1825-1832 |
| Viktor Zebor Bremer | Varatuomari | 1833-1844 |
| Karl Fredrik Emil von Schoultz | Kollegianasessori | 1845-1857 |
| Johan Gustav Grönhagen | Everstiluutnantti | 1857-1876 |
| Karl Johan Böhling | 1876-1887 | |
| Matilda Böhling | Leski | 1887-1889 |
| Adolf Fredrik Forström | 1889-1903 | |
| Kaarlo Viktor Tilander | Kauppias | 1903-1911 |
| Rudolf Johan Cronstedt | 1911-1917 | |
| Hjalmar Konsantin Linder | Kamariherra | 1917 |
| Johan Edvard Sillman | 1918-1930 | |
| Yrjö Olavi Sillman | 1930- |
Valtaosa Vohloisten kartanon maa-alueista myytiin Lohjan maalaiskunnan, Lohjan kauppalan ja Rakennuskunta Hakan yhteisomistukseen. Lohjan maalaiskunta omisti maa-alueen yksinään vuosina 1982–1996. Vuodesta 1997 eteenpäin omistajana on ollut Lohjan kaupunki. Vohloisten kartanon kartanokeskus rakennuksineen säilyi Yrjö Sillmanin ja hänen perillistensä omistuksessa.[1]
Päärakennus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vohloisten kartanon mansardikattoisen päärakennuksen vanhimmat osat ovat todennäköisesti peräisin 1700-luvulta. Tästä todisteena rakennuksessa on säilynyt uusklassisia piirteitä. Myöhemmin rakennuksen pihafasadin päätyihin on lisätty satulakattoiset siivet, niin että rakennus on ylhäältä katsottuna ikään kuin hevosenkengän muotoinen. Lisäsiivet on rakennettu empirekaudella joskus 1810–1850 välisenä aikana. Vohloisten kartanon päärakennus käsittää 13 huonetta, joista vain kolme sijaitsee yläkerrassa. Kartanon selvästi vanhin osa on laaja, harmaakivinen ja sokkeloinen kellari.[1]
Kartanon molemmin puolin sijaitsevat mansardikattoiset siipirakennukset, jotka lienee rakennettu samoihin aikoihin päärakennuksen kanssa. Siipirakennukset on rapattu ja maalattu keltaisiksi, ja ne sisältävät molemmat kuusi huonetta. Siipirakennukset on uusittu kokonaan vuonna 1930.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Vohloisten kartanon historiaa www.sci.fi. Arkistoitu 29.11.2021. Viitattu 29.11.2021.
- ↑ Majoitu Lohjalla Eventz.today. Viitattu 29.11.2021. (ruotsiksi)