Virolainen keittiö
Virolainen keittiö on perinteisesti noudattanut vuodenaikojen rytmiä. Kesällä Virossa syödään puutarhan antimia kuten uusia perunoita. Heinä–elokuussa syödään paljon esimerkiksi kampelaa. Syksyn tullen aletaan suosia raskaampia ruokia, kuten hapankaalia, uunipaistia, lihahyytelöitä, verimakkaraa sekä täyteläisiä keittoja ja pataruokia.[1]
Ruokia ja juomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyypillisiä virolaisia ruokia ovat esimerkiksi hapatettu ruisleipä ja hapankaali sekä sian- ja vasikanlihasta virolaisittain valmistettu lihahyytelö (sült). Virolainen kilohaili Tallinna kilu on höystetty 12 eri mausteella. Suolasilakka oli suosittua etenkin entisaikoihin, mutta nykyisin sen sijaan syödään paljon paistettua silakkaa. Sienet ovat suosittua ruokaa, ja smetanainen sienikastike on pidetty arkiruoka.[1]
Suosituinta lihaa Virossa on sianliha, jota nautitaan tavallisimmin perunan ja haudutetun hapankaalin kanssa. Perinneruoka mulgikapsad on haudutettua hapankaalta ohrasuurimoiden ja rasvaisen sianlihan kera.[1]
Keitoista suosittua on lihaisa hapankaalikeitto, johon lisätään porkkanaa ja ohrasuurimoita, sekä savustetun sianlihan ryydittämä hernekeitto, joka voi olla kirkasta tai sakeaa.[1]
Muita virolaisia ruokia ovat mulgipuder, perunapalat sekoitettuna ohraan[2], mulgikorp, mannasuurella tai raejuustolla peitetyt pienet pyöreät leivonnaiset[3], käkisupp, paistettu sianliha ihralla, sekoitettuna ohrajauhoon, keitettynä keittoon[4], hapurokk, fermentoidusta rukiista valmistettu ruoka, saatavana myös juomana[5] sekä sõir, keitetty seos maidosta, raejuustosta ja kananmunista[6].
Suosittuja juomia Virossa ovat olleet maltainen kotikalja ja sima sekä keväisin koivun mahla. Maltaasta tai sokerijuurikkaasta pantiin makeaa olutta jouluksi ja muiksi pyhiksi.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Entisaikoina Viron ruokakulttuurin alueelliset erot olivat nykyistä suurempia. Rannikolla ja saarilla syötiin leivän ohella suolasilakkaa sekä kuivattua tai savustettua kalaa. Sisämaassa syötiin monenlaista lihaa. Perunasta tuli virolaisten perusruokaa 1800-luvun loppuvuosikymmeniin mennessä. Arkisin virolainen talonpoika nautti suurimoista keitettyä puuroa ja piimää tai keitettyjä, kuorimattomia perunoita. Myös rahka, suolasilakat, voi, liha ja munakokkeli kuuluivat arkiruokaan.[1]
Virolainen talonpoikaisperhe söi perinteisesti kotona yhdessä. Ruoka-aika oli totinen ja harras hetki, eikä ruokapöydässä puhuttu. Nykyisin ruoka-ajat ovat vapaammat. Suurina juhlapäivinä nautitaan yhä perinteisiä ruokia. Jouluna syödään hyvin runsaasti: perinteisiä virolaisia jouluruokia ovat lihahyytelö, sian- ja hanhenpaisti, uunissa paistetut perunat, hapankaali ja verimakkara.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g Ilves, Harri; Suitsu, Maire; Virkus, Lia: Virolainen keittiö, s. 6–17. Suomentanut Pääskylä-Malmström, Tehri. AS Ajakirjade Kirjastus, 2013. ISBN 978-9949-502-60-8
- ↑ Mulgi pudru valmistamine ja söömine Mulgimaal Eesti Rahvakultuuri Keskus.
- ↑ Mulgi korbi valmistamine ja söömine Mulgimaal Eesti Rahvakultuuri Keskus.
- ↑ Käkisupi keetmine ja söömine Hiiumaal Eesti Rahvakultuuri Keskus.
- ↑ Hapuroka tegemine ja söömine Kihnus Eesti Rahvakultuuri Keskus.
- ↑ Sõira tegemine Vana-Võromaal Eesti Rahvakultuuri Keskus.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Virolainen keittiö Wikimedia Commonsissa
