Viktor Tsyhankov
Viktor Tsyhankov (s. 15. marraskuuta 1997 Nahariya, Israel) on ukrainalainen jalkapalloilija. Hän on pelipaikaltaan laitahyökkääjä. Hän edustaa seuratasolla espanjalaista Gironaa, johon hän siirtyi Kiovan Dynamosta tammikuussa 2023. Tsyhankov nousi Ukrainan maajoukkueeseen vuonna 2016.[1]
Tsyhankov nousi Kiovan Dynamon junioreista edustusjoukkueeseen kaudella 2016–2017. Hän on pelannut Ukrainan liigassa 156 ottelua ja tehnyt niissä 77 maalia. Hän voitti liigamestaruuden kaudella 2020–2021. Hän voitti Ukrainan cupin kausina 2019–2020, jonka loppuottelun päättäneessä rangaistuspotkukilpailussa hän oli yksi maalintekijöistä, ja 2020–2021, jonka loppuottelun ainoan maalin hän teki jatkoajalla. Hän on pelannut Mestarien liigassa 17 ottelua, joissa hän on tehnyt kolme maalia, ja Eurooppa-liigassa 33 ottelua, joissa hän on tehnyt yhdeksän maalia.[1]
Tsyhankov siirtyi tammikuussa 2023 Espanjan La Ligassa pelaavaan Gironaan. Hän teki maalin kolmannessa liigaottelussaan helmikuussa Almeríaa vastaan ja kaksi maalia maaliskuussa tasapeliin 2–2 päättyneessä vierasottelussa Rayo Vallecanoa vastaan. Hän pelasi kevätkauden 2023 aikana 19 La Ligan ottelua. Kaudella 2023–2024 hän pelasi 30 liigaottelua ja teki niissä kahdeksan maalia: yhden syyskuussa Granadaa, marraskuussa Osasunaa ja Athletic Bilbaota, tammikuussa Sevillaa ja helmikuussa Athletic Bilbaota ja Rayo Vallecanoa vastaan sekä kaksi maalia toukokuussa Granadaa vastaan.[1]
Tsyhankov pelasi Ukrainan nuorisomaajoukkueissa. Ukrainan A-maajoukkueessa hän pelasi ensimmäisen kerran marraskuussa 2016 MM-karsintaottelussa Suomea vastaan. Kesän 2021 EM-kilpailuissa hän pääsi vaihdosta kentälle kahdessa alkulohko-ottelussa, voitokkaassa neljännesvälieräottelussa Ruotsia vastaan ja tappiollisessa puolivälieräottelussa Englantia vastaan.[1]
Tsyhankov on kesäkuun 2024 puoliväliin mennessä pelannut 54 A-maaottelua, joissa hän on ollut 28 kertaa avauskokoonpanossa. Hän on tehnyt 13 maaottelumaalia: yhden maaliskuussa 2019 EM-karsintaottelussa Luxemburgia, kaksi kesäkuussa 2019 EM-karsintaottelussa Serbiaa, yhden lokakuussa 2020 ystävyysottelussa Ranskaa, yhden kuusi päivää edellisen jälkeen Kansojen liigan ottelussa Espanjaa, yhden toukokuussa 2021 ystävyysottelussa Bahrainia, yhden kesäkuussa 2022 Kansojen liigan ottelussa Irlantia, kaksi kesäkuussa 2023 ystävyysottelussa Saksaa, yhden neljä päivää Saksa-ottelun jälkeen EM-karsinnassa Pohjois-Makedoniaa ja yhden kolme päivää edellisen ottelun jälkeen EM-karsinnassa Maltaa, yhden maaliskuussa 2024 EM-jatkokarsintojen voitokkaassa loppuottelussa Islantia sekä yhden kesäkuussa 2024 ystävyysottelussa Moldovaa vastaan.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1 Buštšan | 2 Sobol | 3 Sudakov | 4 Kryvtsov | 5 Sydortšuk | 6 Stepanenko | 7 Jarmolenko | 8 Malinovskyi | 9 Jaremtšuk | 10 Šaparenko | 11 Marlos | 12 Pjatov | 13 Zabarnyi | 14 Makarenko | 15 Tsyhankov | 16 Mykolenko | 17 Zintšenko | 18 Bezus | 19 Bjesjedin | 20 Zubkov | 21 Karavajev | 22 Matvijenko | 23 Trubin | 24 Tymtšyk | 25 Popov | 26 Dovbyk | Valmentaja Ševtšenko
1 Buštšan | 2 Konoplja | 3 Svatok | 4 Talovjerov | 5 Sydortšuk | 6 Stepanenko | 7 Jarmolenko | 8 Malinovskyi | 9 Jaremtšuk | 10 Mudryk | 11 Dovbyk | 12 Trubin | 13 Zabarnyi | 14 Sudakov | 15 Tsyhankov | 16 Mykolenko | 17 Zintšenko | 18 Bražko | 19 Šaparenko | 20 Zubkov | 21 Bondar | 22 Matvijenko | 23 Lunin | 24 Tymtšyk | 25 Vanat | 26 Myh’ailitšenko | Valmentaja Rebrov