Viinamäen tuulivoimapuisto
| Viinamäen tuulivoimapuisto | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Ii |
| Koordinaatit | |
| Valmistunut | lokakuu 2019 [1][2] |
| Perustaja | Tuuliwatti Oy [3] |
| Rakennuttaja | Tuuliwatti Oy [3] |
| Omistaja | Exilion Tuuli Ky [2] |
| Operaattori | Carelin Oy |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Sähköasema | 1 [4] |
| Puistojännite | 36 kV [4] |
| Liittymisjännite | 110 kV [4] |
| Korkeus | 40–50 m [5] |
| Pinta-ala | 55 ha [5] |
| Tuulivoimalat | 5 × Vestas V150 (4,2 MW) [6][7] |
| Kapasiteetti | 21 MW [2][7] |
 Viinamäen tuulivoimapuisto |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Viinamäen tuulivoimapuisto on Pohjois-Pohjanmaalla Iin Kuivaniemen Viinamäellä sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 5 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 21 megawattia. Tuulivoimapuiston on rakentanut Tuuliwatti Oy, sen omistaa Exilion Tuuli Ky ja sitä operoi Carelin Oy [8].[5][2][6][7][3]
Tuulivoimapuisto oli valmistuessaan Pohjoismaiden korkein 250 metrin pyyhkäisykorkeudellaan. Lisäksi se oli Suomessa ensimmäisiä ilman syöttötariffia valmistuneita tuulipuistoja. Tuulipuiston toimintaa tehostamaan asennettiin Pohjoismaiden suurin akkuvarasto.[9][3][10]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuisto on rakennettu Viinamäen koillispuolelle Ison Heinisuon, Ukkosuon ja Lautakodankankaan maastoihin. Tuulivoimalat on pystytetty uuden metsäautotien varrelle lähes riviin. Tuulipuiston pituus on 1,8 kilometriä, leveys 0,6 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 55 hehtaaria.
Tuulivoimalaitokset ovat tanskalaisen Vestaksen valmistamaa V150-mallia, jonka napakorkeus on 175 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 150 metriä, ja jonka kapasiteetti on 4,2 megawattia.[11][7][9] Voimalan teräksinen putkirunko pystytettiin ensin vapaasti seisten 90 metrin korkeuteen asti. Sitten runkoon kiinnitettiin kolme harusta antamaan tukevuutta tornin loppumetrejä varten. Valmiin voimalan napakorkeus on 175 metriä.[12] Voimalat sijaitsevat maastossa 40–50 metrin korkeudella mpy.[5]
Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa 36 kilovoltin jännitteellä kuusi kilometriä alueen länsipuolella sijaitsevalle Halmekankaan sähköasemalle. Sieltä tuotetun sähkön jännite nostetaan sopivaksi Halmekankaan ja Simojoen väliselle 110 kilovoltin siirtolinjalle.[4]
Akkuvarasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viinamäen tuulipuiston akkuvarasto muodostuu kuudesta kontista, johon kuhunkin on asennettu akkuja yhden megawatin edestä. Akuista voidaan syöttää sähköverkkoon sähköä tarpeen tullessa lähes välittömästi ja oikealla taajuudella. Tämä helpottaa sähköverkossa tapahtuvan sähkötarpeen vaihtelun hallintaa. Akkuvarasto sijaitsee Halmekankaan sähköasemalla, jonne tuulipuiston sähkö johdetaan maakaapelein.[10][4]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suunnittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viinamäen tuulivoimapuistoa varten on vaihemaakuntakaavassa ollut tuulivoimalle tehty varauma (tv-1 307).[13] Pienien tuulivoimapuistojen YVA-menettely oli kevyempää, joten voimala-alueen kuvauksia ei ole käytettävissä. Tuuliwatti Oy teki investointipäätökset viimeistään toukokuussa 2018, vaikka tuulipuiston tuotantoa ei enää tuettu syöttötariffein.[9][3]
Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakentaminen aloitettiin heti investointipäätöksen jälkeen. Koska työmäärät olivat tavanomaista pienemmät, valmistuivat pohjatyöt melko nopeasti ja tuulivoimaloiden pystytykset päästiin aloittamaan kesällä. Voimaloissa oli tavallista korkeammat tornit, sillä niissä käytettiin CJR Renewablesin kehittämiä ratkaisuja. Tuulipuistosta tuli samalla Vestaksen ja CJR:n pilottipuisto, jossa ylipitkien teräsrunkoisten tornien soveltuvuutta testataan pohjoisissa oloissa.[6][14] Kaikki viisi tuulivoimalaa olivat pystyssä syksyllä. Niiden kokonaiskorkeudeksi tuli 250 metriä ja ne olivat valmistuessaan lokakuussa 2019 Pohjoismaiden korkeimmat tuulivoimalaitokset.[3] Ilman yhteiskunnan tukea tehty investointi pyrittiin pitämään tuottavana kasvattamalla tornien korkeutta. Yläilmoissa tuulee kovemmin ja sieltä on mahdollista kerätä enemmän sähköenergiaa. Sähkön tuotantokustannuksissa päästäisiin Tuuliwatin mukaan alle 30 euroon megawattitunnilta.[1]
Halmekankaan sähköasemalle rakennettiin 3,5 miljoonaa euroa maksava akkuvarasto, jonka toimitti ranskalaisyhtiö SAFT. Suomalainen Merus Power toimitti puolestaan verkkokonvertterit, kojeistot ja muuntajat, jotta akkua voidaan käyttää mahdollisimman monipuolisesti yhdessä tuulivoiman kanssa sähköverkon tarpeisiin.[15] Akkuvarasto, jonka kapasiteetti on kuusi megawattia, valmistui myöhemmin. Akkuvarasto oli toiminnan alkaessa Pohjoismaiden suurin.[16][4][3][1]
Uutiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Samana vuonna, kun tuulipuisto valmistui, jakautui Tuuliwatti kahdeksi yritykseksi, joiden kesken tuulivoimapuistot jaettiin. Exilion Tuuli osti Tuuliwatin St1:n osuuden vuonna 2020. Tämä teki Exilionista hetkeksi Suomen suurimman tuulivoiman omistajan.[16] Viinamäen tuulipuiston toiminta yhtiöitettiin Ii Viinamäki Tuuli Ky nimen alle. Aluksi St1 Operointi Oy huolehti tuulipuistosta [6], mutta operointi annettiin myöhemmin Carelin Oy tehtäväksi.[8]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c TuuliWatti rakensi markkinaehtoisen tuulipuiston Iin Viinamäkeen st1.fi. 11.10.2019. Helsinki: St1. Viitattu 17.9.2024.
- ↑ a b c d Toiminnassa olevat & puretut voimalat (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 7.3.2024. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys. Arkistoitu 26.2.2024. Viitattu 16.9.2024.
- ↑ a b c d e f g Ukkonen, Risto: Pohjoisen tuulihankkeissa hyödynnetään uutta teknologiaa – Iihin nousee syksyllä 250 metriä korkeita tuulivoimaloita yle.fi. 9.7.2019. Helsinki: YLE. Viitattu 16.9.2024.
- ↑ a b c d e f Kuusisto, Antero: Hybridipuistojen sähkönsiirto ja MW-luokan energiavarastot –synergiaedut (PDF) (s.14–15) theseus.fi. toukokuu 2023. Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu. Viitattu 17.9.2024.
- ↑ a b c d Viinamäen tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 16.9.2024.
- ↑ a b c d Viinamäki www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 16.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Tuulivoimalaitokset 2022 (EXCEL) (rivit 1400–1404) tuulivoimayhdistys.fi. 2022. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Viitattu 16.9.2024.
- ↑ a b Exilion Tuuli Ky exilion.fi. Helsinki: Exilion Energy Oy. Viitattu 17.9.2024.
- ↑ a b c TuuliWatti rakentaa markkinaehtoisen tuulipuiston Iin Kuivaniemeen – voimaloilla korkeutta jopa 175 metriä kaleva.fi. 23.5.2018. Oulu: Kaleva Media. Viitattu 17.9.2024.
- ↑ a b Määttänen, Marjut: Iin Viinamäen tuulipuiston yhteyteen valmistuu tänä syksynä Pohjoismaiden suurin sähkövarasto. fingridlehti.fi. 30.8.2019. Helsinki: Fingrid. Viitattu 17.9.2024.
- ↑ Vestas V150/4000-4200 www.thewindpower.net. 10.5.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 16.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Nikkilä, Matti: Tuulivoimaa rakennetaan jo ilman tukea, syöttötariffi kantaa hedelmää – Viinamäki Simon ja Kuivaniemen rajalla näyttää esimerkkiä 7.6.2019. Rovaniemi: Kaleva365 Oy. Viitattu 17.9.2024.
- ↑ Tuulivoimarakentamisen vaikutukset maiseman ja rakennetuun kulttuuriympäristöön Pohjois-Pohjanmaalla (PDF) (Selvitys Pohjois-Pohjanmaan 3. vaihemaakuntakaavaa varten,: luonnos, s. 65) pohjois-pohjanmaa.fi. 22.2.2017. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan liitto. Viitattu 17.9.2024.
- ↑ Viinamäki Wind farm (PDF) cjr-renewables.com. 2019. CJR Renewables. Viitattu 17.9.2024. (englanniksi)
- ↑ TuuliWatti rakentaa jättiakun Viinamäen tuulipuistoon st1.fi. 9.5.2019. Helsinki: St1. Viitattu 17.9.2024.
- ↑ a b Tiihonen, Anna: Tuulivoimasta turvaa – Exilionin tuotot ohjataan eläkkeisiin exilion.fi. 16.2.2024. Helsinki: Exilion Energy Oy. Viitattu 17.9.2024.