Viila-Jónin saaga
Viila-Jónin saaga (isl. Þjalar-Jóns saga, tai: Jóns saga Svipdagssonar ok Eiríks ins forvitna) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Se on luettu vaihtelevasti niin kutsuttuihin muinaissaagoihin tai kotoperäisiin ritarisaagoihin. Saaga kertoo Novgorodin (isl. Hólmgarðr) jaarlin Svipdagrin pojaksi kutsutusta Jónista ja Vallanti-nimisen valtakunnan (isl. Valland) kuninkaanpojasta Eiríkristä, jotka lähtevät Novgorodiin vapauttamaan Jónin siskoa ja Jónilta laittomasti vietyä valtakuntaa. [1] Viila-Jónin saagaa ei ole suomennettu.
Ajoitus ja käsikirjoitukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viila-Jónin saaga on todennäköisesti kirjoitettu 1300-luvun alkupuolella jollain suurella islantilaisella tilalla, Stefán Einarssonin (1966) näkemyksen mukaan mahdollisesti Reykhólarissa Breiðafjörður-vuonon alueella. Sen vanhin mutta vaillinaisena säilynyt käsikirjoitus Stock. Perg. 4to no 6 on vuoden 1400 tienoilta ja sisältää Viila-Jónin saagan lisäksi useita käännettyjä ja kotoperäisiä ritarisaagoja. Lisäksi saagasta on säilynyt nelisenkymmentä muuta myöhäisempää käsikirjoituskopiota. Saagan suosiosta kertoo käsikirjoituskopioiden määrän lisäksi myös sen pohjalta oletettavasti 1500-luvulla laadittu rímur-runous. [2]
Saagan juoni
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eiríkr on Vallannin (isl. Valland) prinssi. Eräänä talvena kuninkaalliseen hoviin saapuu muukalainen nimeltä Gestr. Tällä on mukanaan kuva kauniista prinsessasta, jonka prinssi Eiríkr näkee. Prinssi rakastuu neitoa esittävään kuvaan ja tahtoo saada tämän puolisokseen. Yhdessä Gestrin kanssa hän lähtee etsimään neitoa Novgorodista (isl. Hólmgarðr), missä hallitsee jaarli Róðbert. Kun he löytävät neidon, jonka nimi on Marsilia, käy ilmi, että Gestrin oikea nimi onkin Jón ja Marsilia on hänen sisarensa. Jón on Novgorodin edesmenneen jaarlin Svipdagrin poika, mutta on joutunut elämään maanpaossa sen jälkeen kun jaarli Róðbert oli murhannut hänen isänsä. Jón ja Eiríkr ottavat Marsilian mukaansa, ja päästyään takaisin Vallantiin Eiríkr ja Marsilia viettävät häitään. Hieman myöhemmin Jón ja Eiríkr hyökkäävät jaarli Róðbertia vastaan ja surmaavat tämän taistelussa, minkä jälkeen Jónista tulee Novgorodin hallitsija.
Saagan erityispiirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Viila-Jónin saagassa on monia piirteitä, jotka ovat jossain määrin yhteisiä sekä kotoperäisille ritarisaagoille että nuoremmille muinaissaagoille (ns. seikkailusaagat, Abenteuersagas), kuten esimerkiksi niin sanottu morsiamen etsintä -teema. Saagan tarina-aihelmiin on myös saatu vaikutteita käännetyistä ritarisaagoista, kuten Chrétien de Troyes’n teoksista. Saaga sijoittuu sen viikinki-ilmapiirin valossa oletettavasti aikaan ennen Islannin asuttamista, kuten muinaissaagat, mutta ei Skandinaviaan kuten useat muinaissaagat. Sen sijaan Viila-Jónin saagan tapahtumapaikkoina ovat ritarisaagoille tyypillisemmät pohjoisen Ranskan alueet sekä Venäjän alue, joka taas on myös usean muinaissaagan näyttämönä. Mahdollisesti juuri saagan lajityypin epämääräisyys tutkijoiden silmissä on vaikuttanut siihen, että saagaa ei ole julkaistu yhdessäkään muinaissaagojen kokoelmassa, mutta ei myöskään ritarisaagojen kokoelmissa.[3]
Viila-Jónin saagalla on myös sisällöllisesti yhteneväisyyksiä kotoperäisen ritarisaagan Konraðr keisarinpojan saaga (isl. Konraðs saga keisarasonar) kanssa. Viila-Jónin saaga esiintyy sen kanssa usein samoissa käsikirjoituksissa, ja molemmissa saagoissa jaarli Róðbert esitetään sankarin päävastustajana. [4]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Glauser, Jürg. 1983. Isländische Märchensagas: Studien zur Prosaliteratur im spätmittelalterlichen Island. Beiträge zur nordischen Philologie 12. Basel: Helbing & Lichtenhahn.
- Glauser, Jürg. 1993. Þjalar-Jóns saga. Teoksessa Medieval Scandinavia: An Encyclopedia, toim. Phillip Pulsiano. New York: Garland, 664–665.
- Lavender, Philip. 2015. Þjalar-Jóns saga: A Translation and Introduction. Leeds Studies in English 46 (2015), 73–113.
- Simek, Rudolf & Hermann Pálsson. 2007. Lexikon der altnordischen Literatur . Kröners Taschenausgabe 490. Stuttgart: Kröner.
- Stefán Einarsson. 1966. Heimili (skólar) fornaldarsagna og riddarasagna. Skírnir 140 (1966), 272.
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Glauser 1993, 664–665; Simek & Hermann Pálsson 2007, 377.
- ↑ Stefán Einarsson 1966, 272; Glauser 1983, 75–76; Glauser 1993, 664–665; Simek & Hermann Pálsson 2007, 377; Lavender 2015, 179.
- ↑ Glauser 1993, 665; Lavender 2015, 73–74.
- ↑ Glauser 1983, 91 (viite 74); Glauser 1993, 665; Simek & Hermann Pálsson 2007, 377; Lavender 2015, 176.
Käännökset ja editiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gunnlaugur Þórðarson (toim.). 1857. Sagan af Þjalar-Jóni. Reykjavík: Egill Jónsson.
- Lavender, Philip (käänt.). 2015. Þjalar-Jóns saga: A Translation and Introduction. Leeds Studies in English 46 (2015), 73–113.
- Slay, Desmond (toim.). 1972. Romances: Perg. 4:o nr 6 in Royal Library, Stockholm. Early Icelandic Manuscripts in Facsimile 10. Copenhagen: Rosenkilde & Bagger.
- Tan-Haverhorst, Louisa Fredrika (toim.). 1939. Þjalar-Jóns saga. Dámusta saga. Haarlem: Tjeenk Willink.
- White,Cecilia (käänt. & toim.). 2016. Þjalar-Jóns saga: The Icelandic Text with an English Translation, Introduction and Notes. Unpublished MA Thesis, University of Iceland.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Þjalar-Jóns saga -bibliografia Stories for All Time: The Icelandic Fornaldarsögur (Arkistoitu – Internet Archive) -sivustolla