Venäjän duuman vaalien jälkeiset mielenosoitukset 2011

Reiluja vaaleja vaatinut ja virallisia äänestystuloksia vastustanut mielenosoitus Nižni Novgorodissa 10. joulukuuta 2011

Venäjän duuman vaalien jälkeinen mielenosoitusliike alkoi vastalauseena 4. joulukuuta 2011 järjestetyille parlamenttivaaleille, joissa vaalitarkkailijat havaitsivat äänestyksen aikana vaalivilppiä. Mielenosoittajat vaativat väärinkäytösten julkista tunnustamista ja vaalien uusimista. Mielenosoitukset jatkuivat vuonna 2012 ja laajenivat 4. maaliskuuta pidettyjen presidentinvaalien jälkeen vastustamaan myös pääministeri Vladimir Putinin asettumista uudelleen presidentiksi.

Mielenosoitukset 10. joulukuuta 2011

Mielenosoitus Bolotnaja-aukiolla Moskovassa 10. joulukuuta 2011

10. joulukuuta, viikko pienempien mielenosoitusten jälkeen, Venäjällä nähtiin paikoin suurin mielenosoitus Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, kun väkeä oli osoittamassa tyytymättömyyttään vilppiin 70 kaupungissa.

Moskovassa mielenosoitus pidettiin Bolotnaja-aukiolla, jonne viranomaiset olivat siirtäneet mielenosoituksen ydinkeskustan Vallankumousaukiolta. Venäläisen uutistoimisto RIA Novostin mielenosoittajia oli ainakin 20 000, viranomaisten mukaan 25 000 ja mielenosoitukseen osallistuneen opposition eri arvioiden mukaan 50 000−150 000 ihmistä. Pietarissa osoitti mieltään poliisin mukaan noin 10 000 ihmistä.

Moskovassa mielenosoittajat hyväksyivät julkilausuman, jossa vaadittiin duumanvaalien tulosten mitätöimistä, uusia vaaleja, keskusvaalilautakunnan puheenjohtajan Vladimir Tšurovin eroa ja hänen toimiensa tutkimista, pidätettyjen mielenosoittajien vapauttamista sekä kaikkien poliittisten puolueiden rekisteröimistä ja asiaa koskevan lainsäädännön demokratisoimista.

Mielenosoitus Pionerskaja plošad -torilla Pietarissa 10. joulukuuta 2011

Poliisin mukaan mielenosoitukset olivat rauhallisia eikä vakavia välikohtauksia tullut tietoon. Kaduilla ilmoitettiin etukäteen partioivan jopa kymmeniä tuhansia poliiseja. Sisäministeriön mukaan poliisi käski useilla paikkakunnilla järjestettyihin luvattomiin mielenosoituksiin osallistuneita hajaantumaan, ja suurin osa luvattomista mielenosoituksista purkautui käskettäessä. Ulkomaisten toimittajien mukaan mielenosoittajat kahakoivat poliisin kanssa Pietarissa ja joitakin mielenosoittajia raahattiin pois melko rajuin ottein. Habarovskissa poliisi pidätti paikallisen kommunistijohtajan mukaan noin 50 ihmistä. Opposition mukaan Kazanissa pidätettiin noin 20 mielenosoittajaa.

Mielenosoittajat käyttivät vastustuksensa symbolina valkoista nauhaa, joka kehotettiin ripustamaan esimerkiksi vaatteisiin, autoon tai ikkunaan.

Hallitsevan Yhtenäinen Venäjä -puolueen kannattajat ilmoittivat järjestävänsä vastamielenosoituksen Punaiselle torille 12. joulukuuta.

Muita isoja mielenosoituksia talvella 2011−2012

Seuraava iso vaalivilpin vastainen mielenosoitus oli 24. joulukuuta. Moskovassa se pidettiin Prospekt (Akademika) Saharova -valtakadulla. Osallistujamäärän arviot vaihtelevat paljon, sillä poliisi arvioi väkimääräksi 29 000 henkeä, RIA-Novosti 45 000, The Moscow Times 60 000−80 000, Novaja Gazetan vapaaehtoislaskijat noin 102 000 ja järjestäjät 120 000 henkeä.

Puhujat / esiintyjät

• Dmitri Bykov, runoilija
• Grigori Javlinski, taloustieteilijä ja poliitikko, Jabloko-puolue
• Vladimir Jermolajev, Russkie-liike, kielletyn äärioikeistolaisen DPNI-liikkeen entinen puheenjohtaja
• Ilja Jašin, Solidaarisuus-liike
• Mihail Kasjanov, entinen pääministeri
• Garri Kasparov, Solidaarisuus-liike ja Yhdistynyt kansalaisrintama
• Konstantin Krylov, filosofi, toimittaja, kirjailija ja nationalisti
• Grigori Melkoljants, GOLOS-järjestö
• Aleksei Navalnyi, kansalaisaktivisti
• Leodid Parfenov, tv-juontaja
• Olga Romanova, toimittaja
• Vladimir Ryžkov, poliitikko, RPR-Parnas-puolueen kanssapuheenjohtaja
• Ksenija Sobtšak, toimittaja ja tv-juontaja
• Viktor Šenderovitš, kirjailija
• Juri Ševtšuk, muusikko (videoyhteyden välityksellä)
• Vladimir Tor, nationalisti
• Artemi Troitski, toimittaja
• Jevgenija Tširikova, Himkin metsän suojeluliike
• Sergei Udaltsov (videoyhteyden välityksellä)

4. helmikuuta 2012 pidettiin mielenosoitus jälleen Bolotnajalla.

26. helmikuuta

26. helmikuuta rehellisiä vaaleja vaatineet ja Putinia vastustaneet mielenosoittajat muodostivat 15 kilometriä pitkän ihmisketjun Moskovan ydinkeskustaa kiertävälle Sadovoje koltso ("Puutarhakehä") -valtakadulle. Järjestäjien mukaan paikalla oli noin 40 000 osanottajaa ja poliisin mukaan 11 000. Ylen tietojen mukaan mielenosoittajia oli lähemmäs 30 000.

Bolotnajan mielenosoitus 6. toukokuuta 2012

6. toukokuuta 2012 Moskovan Bolotnaja-aukiolle kokoontui kymmeniä tuhansia mielenosoittajia vastustamaan pääministeri Vladimir Putinin virkaanastumista kolmannelle presidenttikaudelle. Mielenosoitukselle oli myönnetty lupa. Viranomaisten mukaan se muuttui kuitenkin joukkoväkivallaksi poliisia kohtaan. Mielenosoitusjupakka tunnetaan nimellä "Bolotnajan tapaus".

Mielenilmauksen järjestäjät olivat sopineet poliisin kanssa käytännön järjestelyistä. Poliisi kuitenkin sulki Bolotnaja-aukion kolmesta sisäänkäynnistä kaksi kokonaan ja kavensi ainoaa auki jäänyttä. Väentungoksen aiheuttaman paineen ja mielenosoittajien väkivallan seurauksena poliisin pitämä linja murtui. Poliisi alkoi hajottaa mielenilmausta voimakeinon, mikä kesti tuntien ajan. Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn mukaan mielenosoittajien väkivalta oli yksittäisiä tekoja ja väkijoukko oli suurelta osin rauhallista. Järjestön mukaan poliisi käytti mielivaltaisia ja liiallisia voimakeinoja. Poliisi aiheutti lukuisia vammoja ja paikalta pidätettiin satoja osallistujia, joista suurin osa vapautettiin pian ilman syytteitä.

Mielenosoituksen jälkipyykki

Poliisin toiminnasta laadittiin lukuisia valituksia. Amnestyn mukaan sekä väkivaltaisesti toimineista mielenosoittajista että poliiseista on tarkkaa dokumentaatiota, joista voi tunnistaa esimerkiksi yksittäisiä poliiseja, mutta syyttäjä ei ole ollut siitä kiinnostunut. Venäjän oppositio näkee viranomaisten toimet yrityksenä tukahduttaa kansalaisyhteiskunta.

Televisiokanava NTV käsitteli tapahtumia dokumentissa ”Protestin anatomia”. Myöhemmin hallituksen viranhaltijat, myös Putin, ovat viitanneet dokumenttiin useasti. Putinin mukaan "voimme kohdata samanlaisia ongelmia kuin vuonna 1917", jos lain rikkomisesta selviää rangaistuksetta.

Tuomiot

Poliisit eivät saaneet syytteitä. Huhtikuussa 2016 rikostutkinta oli yhä käynnissä ja uusia pidätyksiä tehtiin. Tapauksessa epäiltiin rikoksesta 35 mielenosoittajaa. Epäiltyjä syytettiin osallistumisesta joukkomellakkaan, sen järjestämisestä tai mellakkaan kiihottamisesta. Osaa syytettiin myös poliisin väkivaltaisesta vastustamisesta. Tuomittujen vankeustuomioiden pituudet vaihtelevat 2,5 vuodesta 4,5 vuoteen. Yksitoista syytetyistä armahdettiin joulukuussa 2013, yli vuoden vankeuden jälkeen. Amnesty pitää oikeudenkäyntejä epäoikeudenmukaisina ja syyttää pidätyksiä, oikeudenkäyntejä sekä tuomioita poliittisiksi. Epäiltyjen mielenosoittajien mukaan poliisi provosoi tapahtumia ja oikeudenkäynneissä on liioiteltu poliisien kokemia kärsimyksiä.

Oikeus tuomitsi mielenosoituksessa olleen Mihail Kosenkon väkivallasta virkavaltaa vastaan. Kosenko kiisti rikkoneensa lakia. Syksyllä 2013 hänet määrättiin pakkohoitoon mielisairaalaan. 11. kesäkuuta 2014 Moskovan alueen alioikeus muutti aiempaa päätöstä siten, että Kosenkon on edelleen käytävä säännöllisesti psykiatrisessa hoidossa, mutta hän voi hoitoajan ulkopuolella asua kotonaan. Ihmisoikeusjärjestöt ovat vastustaneet Kosenkon tuomiota ja pakkohoitoa perusteettomana.

Oppositiojohtaja Sergei Udaltsov määrättiin helmikuussa 2013 kotiarestiin. Heinäkuussa 2014 moskovalainen tuomioistuin tuomitsi hänet ja toisen oppositiojohtajan Leonid Razvozžajevin mellakoiden järjestämisestä 4,5 vuodeksi työleirille. Usaltsov aloitti asianajajansa mukaan syömälakon vastalauseena poliittisena pitämälleen tuomiolle.

26. huhtikuuta 2016 moskovalainen valitustuomioistuin piti voimassa Ivan Nepomnjaštšin 2,5 vuoden työleirituomion. Nepomnjaštši kiisti syyllistyneensä mihinkään ja kertoi poliisien käyneen hänen kimppuunsa sen jälkeen, kun hän oli protestoinut ääneen toisen mielenosoittajan hakkaamista. Kaksi poliisia puolestaan kertoivat hänen lyöneen heitä nyrkillä ja sateenvarjolla. Poliisit muistivat rikokset vasta kaksi vuotta tapahtuneen jälkeen, kun syyttäjä näytti heille videon mielenosoituksesta.

"Miljoonien marssi" 12. kesäkuuta 2012

12. kesäkuuta 2012 järjestettiin Miljoonien marssiksi nimetty Putinin vastainen mielenosoitus. Viikkoa ennen mielenosoitusta Putin allekirjoitti Duuman hyväksymän lain, joka enimmillään yli satakertaisti mielenosoittajille määrätyt sakot. Sakot voivat olla jopa yli 7 000 euroa, mikä vastaa keskimääräistä vuosipalkkaa Venäjällä.

Varhain mielenosoitusaamuna rynnäkkökiväärein varustautuneet poliisit tutkivat mielenosoituksen johtohenkilöiden, kuten tv-juontaja Ksenija Sobtšakin, koteja ja takavarikoivat muun muassa tietokoneita. Johtohenkilöt määrättiin mielenosoituspäiväksi kuulusteluihin. Putinin ihmisoikeusneuvonantaja Mihail Fedotovin mukaan poliisin toimet vaaransivat pahoin Venäjän poliittiset uudistukset ja yhteiskunnan tasapainon. Oppositio vertasi poliisin toimia Stalinin ajan vainoihin.

Viranomaiset antoivat luvan enintään 50 000 mielenosoittajalle. Heidän mukaansa Moskovan katuja valvoisi 12 000 mellakkapoliisia ja sisäministeriön joukkojen sotilasta. Poliisin mukaan paikalla oli 10 000 ihmistä, järjestäjien mukaan taas selvästi enemmän. Ranskalaisen uutistoimisto AFP:n mukaan netin tärkeimmät venäläiset uutissivustot eivät toimineet mielenosoituksen alkamisaikaan, toisin kuin valtiollisten tv-asemien ja Kremliä tukevien lehtien sivut.

Mielenosoitukset 15. syyskuuta 2012

15. syyskuuta järjestettiin Putinin vastainen mielenosoitus, johon osallistui AFP:n mukaan Moskovassa noin 40 000 ihmistä. Reitin varrella oli noin 7 000 poliisia. Pietarissa mielenosoitukseen osallistui noin 2500 ihmistä ja Jekaterinburgissa 800.

Katso myös

• Aleksei Navalnyi
• Boris Nemtsov

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Venäjän duuman vaalien jälkeiset mielenosoitukset 2011 Wikimedia Commonsissa