Veijo Kahra

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Veijo Kaarle Kahra (15. toukokuuta 1920 Kuopio – 5. syyskuuta 2004 Turku)[1] oli suomalainen arkkitehti.[2][3]

Kahra valmistui ylioppilaaksi Kuopion yhteiskoulusta vuonna 1940. Arkkitehdiksi hän valmistui Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 1950.[4] Hän toimi aluksi arkkitehtina Turun kaupungin talonrakennusosastolla, kunnes vuonna 1954 perusti yhdessä Aarne Ehojoen kanssa yhteisen arkkitehtitoimiston.[5][6] Kahralla tuli rakennusliike Puolimatkan kanssa kiistaa, koska hänen mielestään talo tuli tehdä kuten hän halusi, jolloin Kahra perusti oman arkkitehtitoimiston nimellä Arkkitehtuuritoimisto Veijo Kahra.[7] Hän suunnitteli 1950–1980-luvuilla useita modernistisia elementtikerrostaloja ja julkisia rakennuksia etenkin Turkuun.[8] Merkittävimpiä Kahran töitä ovat muun muassa Turun ja Kainuun sairaanhoito-oppilaitokset sekä Turun ja Lappeenrannan sädehoitolaitokset ja SYP:n rakennus, Lääke Oy:n, Medipolarin ja Marlin tehtaat ja Hansakorttelin Kultatalo Turun Kauppatorin laidalla.[4][2]

Kahra toimi SAFAn Turun alaosaston puheenjohtajana vuosina 1964–1965, Kaarinan kunnan rakennuslautakunnassa 1961–1963, Kaarinan kunnan yleisten töiden lautakunnan puheenjohtajana 1964–1968. Kahralle on myönnetty Suomen Leijonan I luokan ritarimerkki ja Suomen Syöpäyhdistyksen pronssinen ansiomitali.[4]

Kahran vanhemmat olivat Taavi Kahra ja Aili (o.s. Snellman). Puoliso oli Birgit Ingeborg (o.s. Kinnunen) vuodesta 1950. Sotilasarvoltaan Kahra oli kapteeni.[4] Toisessa maailmansodassa hän palveli aluksi nuorempana upseerina Laatokalla ja vuosina 1942–1944 patterin päällikkönä Syvärillä.[2]

Kahran suunnittelemia rakennuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Julkiset rakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asuinrakennukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun keskusta

  • Asunto Oy Braahenkulma (Eerikinkatu 7) 1953–54 yhdessä Abel Sandelin ja Aarne Ehojoki kanssa[15]
  • Asunto Oy Brahenhovi Bostads Ab (Brahenkatu 9a ja Yliopistonkatu 11b) 1955 yhdessä Aarne Ehojoen kanssa[16]
  • Asunto Oy Yliopistonkatu 12b, 1955 yhdessä Aarne Ehojoen kanssa[17]
  • Asunto Oy Septimus (Käsityöläiskatu 7b) 1956 yhdessä Aarne Ehojoen kanssa[18]
  • Asunto Oy Puutarhakatu 11-13 (yhdessä Aarne Ehojoen kanssa) 1956-1957[19]
  • Asunto Oy Humalistonkatu 16 (yhdessä Aarne Ehojoen kanssa) 1956–1957[20]
  • Asunto Oy Kasinonkulma (Humalistonkatu 5) 1958[21]
  • Asunto Oy Puutarhalinna (Puutarhakatu 6) 1958
  • Asunto Oy Linnankatu 13b eli Yhdyslinna (Aurakatu 6a) 1959–1961. Pohjakerroksessa toimi Pohjoismaiden osakepankin konttori.[22]
  • Asunto Oy Eerikinkatu 5, 1960
  • Asunto Oy Vuorikatu 10, 1962
  • Asunto Oy Hämeenkatu 14, 1962
  • Asunto Oy Hämeenkatu 7, 1963
  • Asunto Oy Linnanrinne (Linnankatu 51-55) 1964-1969[19]
  • Asunto Oy Kerttulinkatu 10 (Vähä Hämeenkatu 7) 1968
  • Asunto Oy Plootuseppä (Itäinen Pitkäkatu 33) 1974

Patterinhaan lähiön kerrostalot (yhdessä Aarne Ehojoen kanssa)[23]

  • Asunto Oy Patterinhaka (Kanslerintie 6) 1954
  • Asunto Oy Paterinmäki (Kanslerintie 1–5) 1954
  • Asunto Oy Patterinharju (Kanslerintie 7–9) 1955
  • Asunto Oy Patterinpuisto (Kanslerintie 8 ja 12) 1956
  • Asunto Oy Patterinketo (Latokartanonkatu 2) 1957
  • Asunto Oy Maaherrankatu 29, 1958
  • Asunto Oy Maaherrankatu 31, 1958

Juhannuskukkulan kerrostaloalue (Pohjola)

  • Asunto Oy Juhannuskukkula (Katavisto 7) 1956–57[11]
  • Asunto Oy Juhannuspuisto (Juhannuskatu 10) 1957[11]
  • Asunto Oy Juhannuslinna (Juhannuskatu 9) 1960[24]

Jaanin kerrostaloalue (Itäharju)

  • Asunto Oy Hakahalme (Vanha Littoistentie 75) 1966
  • Asunto Oy Jaaninhanka (Karjakuja 73)
  • Asunto Oy Jaaninkanta (Karjakuja 75)
  • Asunto Oy Jaaninrasti (Jaanintie 34)
  • Asunto Oy Jaaninsalpa (Jaanintie 32)

Luolavuorentien kerrostalot (Luolavuori)

  • Asunto Oy Luolavuorenrinne (1967) Vuorelantie 3
  • Asunto Oy Luolavuorenmäki (1967) Vuorelantie 6
  • Asunto Oy Petreliuksenrinne (1969) Luolavuorentie 46

Ilpoisten lähiö[25]

  • Asunto Oy Ilpoistenmäki (Lauklähteenkatu 5 ja 8) 1968
  • Kiinteistö Oy Ilpoistenrinne (Lauklähteenkatu 7) 1970
  • Asunto Oy Jaakkimanrinne (Jaakkimankatu 7) 1970
  • Asunto Oy Jaakkimanpuisto (Jaakkimankatu 5) 1971
  • Asunto Oy Jaakkimanvuori (Jaakkimankatu 9) 1972
  • Kiinteistö Oy Ilpoistenalho, nykyään Asunto Oy Turun Pihlajamarja (Lauklähteenkatu 11) 1972
  • Asunto Oy Ilpoistenpuisto (Pellonperänkatu 1 ja 4) 1972
  • Asunto Oy Ilpoistenkallio (Lauklähteenkatu 6) 1973
  • Asunto Oy Uudentuvankatu (Uudentuvankatu 4) 1974
  • Asunto Oy Ilpoistenvuori (Uudentuvankatu 6) 1975

Paltan kerrostalot (Kärsämäki) 1971–1975[26]

  • Asunto Oy Leirikenttä (Leirikatu 12 ja Ampumakentänkatu 11) 1971–1972
  • Asunto Oy Kylänpaltta (Kylässuonpolku 7) 1974
  • Asunto Oy Ruotupaltta (Ruotumiehenkatu 7) 1975
  • Asunto Oy Puistopaltta (Ruotumiehenkatu 5) 1975

Hurttivuoren rivitalot (Pääskyvuori)

  • Asunto Oy Metsäviklo (Hurtinkatu 7) 1975
  • Asunto Oy Isokoskelo( Hurtinkatu 8) 1975
  • Asunto Oy Hemppo (Hurtinkatu 5) 1976
  • Asunto Oy Vesipääsky (Hurtinkatu 12) 1977
  • Asunto Oy Merisirri (Hurtinkatu 14) 1977
  • Asunto Oy Uivelo (Hurtinkatu 11) 1978

Muualla Turussa

  • Villat Fischer (1958) yhdessä Aarne Ehojoen kanssa. Rusakontie 75 ja 77, Jänessaari[27]
  • Radiumkoti (1961) purettu 2010. Luolavuorentie 9, Mäntymäki
  • Asunto Oy Lemminkäisenkatu 19 (1963) Vasaramäki
  • Asunto Oy Kastuntie 43-45 (1964) Kastu
  • Parrantien ateljeetalo (1968) purettu 2022. Parrantie 16, Kastu[28]
  • Asunto Oy Kujakoivu (1980-luku) Lapinkatu 2, Harittu

Muualla Suomessa

  • Asunto Oy Säästökannas (1965) Koukkusaarentie 1–7, Vuosaari, Helsinki[29]
  • Asunto Oy Raision Urpo (1969) Sorolaisenkatu 2, Raisio. Yhden 5-kerroksisen pistetalon yhtiö[30]
  • Asunto Oy Raision Akseli (1969) Sorolaisenkatu 4, 6, 8 ja 10, Raisio. Neljän 5-kerroksisen pistetalon yhtiö[30]
  • Asunto Oy Raision Kalervo (1971) Lumparlankatu 1 ja 5, Raisio. Kahden 6-kerroksisen lamellitalon yhtiö
  • Asunto Oy Raision Lauri (1974) Lumparlankatu 11, Raisio. Yhden 8-kerroksisen pistetalon yhtiö
  • Asunto Oy Raision Martti (1974) Lumparlankatu 7 ja 9, Raisio. Kahden 3-kerroksisen lamellitalon yhtiö
  • Asunto Oy Raision Olavi (1973) Lumparlankatu 13 ja 15, Raisio. Kahden 3-kerroksisen lamellitalon yhtiö
  • Asunto Oy Raision Oskari (1975) Lumparlankatu 17, Raisio. Yhden 8-kerroksisen pistetalon yhtiö

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Kuolinilmoitus, Veijo Kaarle Kahra, Åbo Underrättelser, 2004, No 186, sivu 22, julkaistu 25.9.2004
  2. ↑ a b c Muistokirjoitus: Dödsfall, Veijo Kahra, Åbo Underrättelser, 2004, No 186, sivu 22, julkaistu 25.9.2004
  3. ↑ Kangosjärvi Jaakko: Vaatturimestari Emil Räty Helsinki... Helsingin Sanomat. 14.5.1990. Viitattu 12.2.2023. (tilaajille)
  4. ↑ a b c d Kahra, Veijo Kaarle, Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 1982, sivu 311, toimittaneet Sirkka Pöyry ja Anja Pietarinen, Suomen Teknillinen Seura/Tekniska Föreningen i Finland, K.J. Gummerus Oy, Jyväskylä 1982, ISBN 951-9110-10-0
  5. ↑ a b c Kupila Sanna, Kylliö Juha, Paasikivi Iina, Saarinen Samuli: Turun koulut – Keskustan ulkopuolisten koulujen inventointi ja arvottaminen 15.6.2016. Turun kaupunki. Viitattu 12.3.2023.
  6. ↑ Rauhala Risto: Rakennussuojelua koskeva päätös 7.3.2022. Varsinais-Suomen Ely-keskus. Arkistoitu 12.2.2023. Viitattu 12.2.2023.
  7. ↑ Laaksonen, Mikko: Arken rakentamista Turussa – Arkkitehtuuria 1940- ja 1950-luvuilta, s. 199. Kustantaja Laaksonen, 2017.
  8. ↑ Antikainen Jimi: Turun lähiöiden suunnittelijat ja arkkitehtoniset erityispiirteet kesäkuu 2012. Turun kaupunki. Viitattu 11.2.2023.
  9. ↑ a b Wikiwand - Vasaramäen koulu Wikiwand. Viitattu 12.2.2023.
  10. ↑ Museo säästäisi Kupittaan koulutalon – kiistakohde on professori Aarne Ehojoen luomus 1950-luvulta ts.fi. 15.2.2023. Viitattu 15.2.2023.
  11. ↑ a b c Laaksonen, Mikko: Arjen rakentamista Turussa – Arkkitehtuuria 1940- ja 1950-luvuilta, s. 156. Kustantaja Laaksonen, 2017.
  12. ↑ Wikiwand - Vasaramäen koulu Wikiwand. Viitattu 11.2.2023.
  13. ↑ admin: Hansakortteli Turku Matkailu-opas. 18.5.2015. Viitattu 11.2.2023. (englanti)
  14. ↑ Martinlaakson uimahalli uimahalliportaali.fi. Viitattu 11.2.2023.
  15. ↑ Aarnio Tuija: Aravarakentamista Turussa vuosina 1949–53 Yhdyskuntasuunnittelu. 2005. Arkistoitu 12.2.2023. Viitattu 12.2.2023.
  16. ↑ Laaksonen, Mikko: Arken rakentamista Turussa – Arkkitehtuuria 1940- ja 1950-luvuilta, s. 186. Kustantaja Laaksonen, 2017.
  17. ↑ Laaksonen, Mikko: Arjen rakentamista Turussa – Arkkitehtuuria 1940- ja 1950-luvuilta, s. 185. Kustantaja Laaksonen, 2017.
  18. ↑ Laaksonen, Mikko: Arjen rakentamista Turussa – Arkkitehtuuria 1940- ja 1950-luvuilta, s. 171. Kustantaja Laaksonen, 2017.
  19. ↑ a b Uusi haastaa vanhan - Turun ruutukaavakeskusta 1900-luvun jälkipuolella - Rakennettu hyvinvointi www.rakennettuhyvinvointi.fi. Viitattu 11.2.2023.
  20. ↑ Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 176. Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2013.
  21. ↑ Lukijoilta | Myös nykyarkkitehtuuri ansaitsee arvostusta ts.fi. 5.8.2001. Viitattu 12.2.2023.
  22. ↑ Laaksonen, Mikko: Arjen rakentamista Turussa – Arkkitehtuuria 1940- ja 1950-luvuilta, s. 190. Kustantaja Laaksonen, 2017.
  23. ↑ Aalto Petri, Laaksonen Mikko: Turun lähiöt – Alurakentaminen Turun kaupunkiseudulla, s. 48. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2021.
  24. ↑ Laaksonen, Mikko: Arjen rakentamista Turussa – Arkkitehtuuria 1940- ja 1950-luvuilta, s. 209–210. Kustantaja Laaksonen, 2017.
  25. ↑ Aalto Petri & Laaksonen Mikko: Turun lähiöt – Aluerakentaminen Turun kaupunkiseudulla, s. 186. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2021.
  26. ↑ Aalto Petri & Laaksonen Mikko: Turun lähiöt – Aluerakentaminen Turun kaupunkiseudulla, s. 209–210. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2021.
  27. ↑ Laaksonen, Mikko & Nummelin, Juri: Turun seudun arkkitehtuuriopas, s. 219. Kustantaja Laaksonen, 2013.
  28. ↑ Maarit Nissilä: Ateljeetalon arkkitehtisuunnitelmat Parrantien Ateljeet. 30.1.2022. Viitattu 11.2.2023.
  29. ↑ Juho Nurmi: As Oy Säästökannas Koukkusaarentie 1 - 7 Keski-Vuosaaressa on valmistunut 1965. Määritä julkaisija! Teoksen verkkoversio (viitattu 11.2.2023).
  30. ↑ a b Aalto, Petri & Laaksonen, Mikko: Turun lähiöt – Aluerakentaminen Turun kaupunkiseudulla, s. 285. Kustannusosakeyhtiö Sammakko, 2021.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Veijo_Kahra&oldid=22132241”